Kyselin loppukeväästä Citigon hyviä/huonoja puolia ja keskustelun lopputulemana hankin itselleni vähän ajetun 75 kw VW Up:in kaikilla varusteilla (no, kattoikkunaa ei ole).
Olen ollut hankintaan tosi tyytyväinen: kivan auton sain, ja mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Vaihteet kolahtavat aika äänekkäästi, mutta olen siihen jo tottunut enkä anna sen häiritä. Myös vaihteiden kytkeminen (ykkösen ja pakin) on usein tahmeaa, mutta pyydän sitten seuraavan huollon yhteydessä säätämään vaihteet. Ehkä se sillä korjaantuu. Tehoakin toivoisin lisää maantieohituksia ajatellen, mutta toisaalta kyllä pidän matalasta kulutuksesta ja puolitetuista parkkimaksuista (Helsingissä). Itselläni kulutus on tankkauksien yhteydessä laskettuna ollut aina suunnilleen 5,2 l/100 km, mutta ajotapani onkin melko aggressiivinen.
Nyt mietin, miten Up pärjää talvessa:
1) Auton pohja on aika matala (esim. normaalisti käyttämäni tunkki ei mahtunut auton alle, vaan renkaiden vaihdossa oli käytettävä auton mukana tullutta tunkkia), joten hiukan huolettaa, miten autolla pärjää lumessa. Aika usein joutuu lähtemään aikaisin töihin eikä pieniä katuja ole aina siihen aikaan aurattu. Onko noina aamuina kuljettava bussilla, vai oletteko pärjänneet Citigolla (tai vastaavalla) hyvin talven jokaisena päivänä?
2) Kestääkö M&F-näyttö pakkasia vai pitääkö se kantaa kotiin lämpimään joka käytön jälkeen?
3) Onko kenelläkään Citigossaan kitkarenkaita? En päässyt itse valitsemaan talvirenkaita, koska ostin autoni käytettynä, joten nyt on sopeuduttava kitkojen käyttöön. Olen kyllä aikaisemminkin kitkoilla ajellut ja kokemukset niistä ovat hyvät, mutta miten toimivat näin pienessä/kevyessä autossa?
4) Minkä sisätilanlämmittimen olette hankkineet? Riittääkö pienitehoisemmat, kun auto on pieni, vai pitäisikö kuitenkin ostaa se parituhatta wattia?
Mulla on Citigossa 14 tuumaiset Nokian R2 kitkat. Pito on hyvä. Suuntavakaus tosin hieman kärsii kesärenkaisiin verrattuna, mutta se kuuluu käsittääkseni asiaan. Nastarenkaita en ostaisi, koska sitä meteliä en halua kuunnella.
Matalan maavaran vuoksi en joutunut pulaan ainakaan viime talvena kertaakaan. Ajoin kyllä tarkoituksella auton jumiin kerran, nähdäkseni miten sutivaa pyörää jarruttava järjestelmä toimii, ja toimihan se.
Pärjää, vaikka huomattavasti parempiakin talviautoja löytyy.
Jos Helsingissä menee kahdeksaksi töihin, niin pääväylät on kyllä siihen mennessä aurattu ja suolattu. Sehän on selvä että Citigon maavaralla ei kannata ruveta kovin isoa lumikasaa siirtämään, olkoon renkaat mitkä tahansa. Lapio takakontissa suositeltava talvivaruste.
Tietysti neliveto olis hyvä, mutta hyvin etuvetokin talvella menee. Citigo ei ole poikkeus. Ittekin joudun liikkumaan eri vuorokauden aikoina, eikä ainakaan viime talvena tarvinnut autoa kotiin jättää kelin takia. Ajonvakautus ja vetoluistonesto toimii hyvin, eli sallii tietyn määrän luistoa niinkuin pitääkin. Taipuu mutkiin hyvin, kunhan pitää vedon päällä, ja etupyörät käännettynä.
Lapio on hyvä olla mukana talvella autossa kuin autossa. Vaikka ei sitä usein tarvitse, jos vähän katsoo mihin ajaa.
Joo, siis toki nyt yleiset talviautoilun kiemurat on tuttuja, mutta erityisesti tuo matala pohja mietityttää, kun asun sellaisen kadun varrella, jota ei ihan ensimmäisenä aurata. No, nähtäväksi jää.
Onko teillä sisätilanlämmittimet käytössä? Minkälainen teho olisi riittävä? Ja oletteko vieneet navigaattorin yöksi lämpimään?
Ei ole mulla sisälämmitintä ollenkaan, kun ei ole pihatolppia mitoitettu sisälämmittimiä silmälläpitäen. Mutta jos olisi riittävästi virtaa tarjolla, niin valitsisin varmaan Defa Termini 2100 lämmittimen. Puoliteho riittäisi varmasti pitkälle, mutta olis sitten pelivaraa niille kylmemmillekin keleille. Mutta Citigon kokoiseen riittänee 1400 wattinen, ihan Defan sivujenkin mukaan.
-pärjää kelissä kuin kelissä, hyvä talviauto ja meillä Citigo viel MADALLETTU. Pihatiemme melkein aina auraamatta eikä silti mitään ongelmaa
-meilä kitkat, muuten hyvät mutta varsinkin paljaalla asfaltilla tietenkin levottomampi ajaa kuin matalemmilla/leveämmillä kesäkumeilla
-kertaakaan en ole ottanut näyttöä irti ;D eikä siitä ole mitään negatiivista sanottavaa
-kone lämpiää erittäin nopeasti(tosin se on pitkälti Webaston ansiota)
;)
Lainaus käyttäjältä: Emil - 27.10.14 - klo:10:37
Ei ole mulla sisälämmitintä ollenkaan, kun ei ole pihatolppia mitoitettu sisälämmittimiä silmälläpitäen. Mutta jos olisi riittävästi virtaa tarjolla, niin valitsisin varmaan Defa Termini 2100 lämmittimen. Puoliteho riittäisi varmasti pitkälle, mutta olis sitten pelivaraa niille kylmemmillekin keleille. Mutta Citigon kokoiseen riittänee 1400 wattinen, ihan Defan sivujenkin mukaan.
No on kyllä heikot tolpat teillä.Vaik olis kymppi kahdelle, niin toinen vois pöheltää normi Defalla.Mulla itsellä ollut muutaman vuoden Termini 1350/2100.Tolla pienemmällä teholla pärjää juuri plussakeleillä.Muuten isommalla.Jos lämmitysaika se rajoitettu 2h.Eli yleensä noin 1.5h.
Tolpat ovat rakenteeltaan ihan normaalit. Sisälämmittimien käyttö on yksiselitteisesti kielletty, perusteluna se että piuhoja ei ole silloin -70 luvulla mitoitettu niinkuin myöhemmin mitoitetaan. Kerron tämän siksi, että pelkkää tolpan sulaketta katsomalla ei aina voi tietää paljonko virtaa voi tolpasta ottaa. En tiedä paljonko säteilylämmittimet ovat teholtaan yleensä. Citigon Defa-lämmitin on muistaakseni 350w, ja jos naapurilla on vaikka 550w, niin ei siitä 10A sulakkeen läpi kummoista sisälämmitintä käytettäisi. Ainakaan sen kaavan mukaan mikä mulle on opetettu.
Mulla oli joskus 800 wattinen sisälämmitin Accordissa, ja riitti sekin mulle. Kai mieltymyksiä ja tavoitteita on erilaisia. Kuinka kuumaksi ne sisätilat pitää saada, jos 1400wattia ei riitä Citigoon?
Lisäys: tietysti jos lämmittimen pitää irrallaan lattialla, niin tehoakin pitää olla. Jos lämmittimen kiinnittää asianmukaisesti, niin lämmitin tekee työnsä tehokkaammin, eli vähempikin teho riittää.
Kiitos infosta jälleen kerran!
Olen tosiaan huomannut, että nuo kitkat tahtovat seilata isommilla teillä, mutta ei onneksi kovin pahasti.
Käytättekö muuten renkaiden vaihtoon auton mukana tullutta tunkkia vai olisiko teillä vinkata hyvää (kohtuuhintaista) tunkkia, joka mahtuisi Upin alle? Mielellään niin matalaa, että saisi väliin pehmikkeenkin.
Eikös 1 vaihde ja pakki mene aina huonosti silmään jos ei malta odottaa vaihteiston pyörimisen loppumista? Nuo vaihteet taitaa olla synkronoimattomia niin siksi ne ei mene samallailla silmään kuin muut synkronoidut vaihteet. Ã,,lä väkisin niitä koita vaihtaa vaan rauhassa, mikään kiire ei varmaan ole ::)
Lainaus käyttäjältä: denzel - 05.11.14 - klo:18:03
Käytättekö muuten renkaiden vaihtoon auton mukana tullutta tunkkia vai olisiko teillä vinkata hyvää (kohtuuhintaista) tunkkia, joka mahtuisi Upin alle? Mielellään niin matalaa, että saisi väliin pehmikkeenkin.
Ainakin itsellä on tuommoinen perushalpa hallitunkki, http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=1596 (http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=1596) hyvin mahtunut alle. Jää reilusti tilaakin vielä sovitella.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 05.11.14 - klo:18:15
Eikös 1 vaihde ja pakki mene aina huonosti silmään jos ei malta odottaa vaihteiston pyörimisen loppumista? Nuo vaihteet taitaa olla synkronoimattomia niin siksi ne ei mene samallailla silmään kuin muut synkronoidut vaihteet. Ã,,lä väkisin niitä koita vaihtaa vaan rauhassa, mikään kiire ei varmaan ole ::)
Tiedä sitten millä riisikipolla ajelet, mutta luulisi jo tietävän, että kaikki poolosta pienemmät ovat synkronoimattomalla pakilla (lue: vanhalla laatikolla) ja tästä ylöspäin synkronoidulla pakilla. Kyllä se ykkönen on nykyään jok'ikisessä vagissa synkronoitu. Synkronointi sen sijaan ei taas takaa sitä, että saisit ykköstä pesään tuosta vaan 120km/h lasissa...
Vois olla kova sana säätää tai säädättää vaihdevaijerit jossain vaiheessa. Ainakin Octaviassa se paransi vaihdekepin tuntumaa. Octaviassa säätö ei olisi helpompi voinut olla. Ehkäpä taikka toivottavasti Citigossa homma on hoidettu yhtä näppärästi.
Auton omaa tunkkia en kyllä käyttäisi muuhun kuin varapyörän vaihtoon. Omat talvipyörät vaihtui nosturilla, joten hallitunkkia en vielä ole Citigon alle sovitellut. Luulis, että varaosaliike antaa luvan sovitella esittelytunkkia auton alle ennen ostopäätöstä.
Lainaus käyttäjältä: PenaPuistoK - 05.11.14 - klo:23:49
Tiedä sitten millä riisikipolla ajelet, mutta luulisi jo tietävän, että kaikki poolosta pienemmät ovat synkronoimattomalla pakilla (lue: vanhalla laatikolla) ja tästä ylöspäin synkronoidulla pakilla. Kyllä se ykkönen on nykyään jok'ikisessä vagissa synkronoitu. Synkronointi sen sijaan ei taas takaa sitä, että saisit ykköstä pesään tuosta vaan 120km/h lasissa...
2010 oculla ajelen, siinä ei pakki ja 1 mene samallailla sisään kuin muut vaihteet. Eli jos 1 vaihtaa niin ei pidä runnoa sitä sisään vaan pienellä paineella painaa ja siitä se sitten loksahtaa. ero muihin vaihteisiin on siis eli joku siellä poikkeaa, jos ei synkkaus niin mikä sitten?
Kun ykköstä yrittää saada silmään vauhdissa huutaa siellä synkkarengas hoosiannaa. Sen synkkarenkaan pitäisi nimittäin kiihdyttää kytkinlevy pyörimään nopeutta vastaavalla kierrosluvulla ennenkuin vaihde voi kytkeytyä. Jos ei synkkarengas siihen pysty, ei vaihdekaan mene silmään.
*********
Tässä video vaihdevaijerien säätämisen periaatteesta konsernin tuotteissa:
https://www.youtube.com/watch?v=sheTKD03hmo (https://www.youtube.com/watch?v=sheTKD03hmo)
Citigo eroaa siten, että konehuoneen vipua ei tarvitse lukita. Kun ihan itse tehtaa ohjetta tulkisen, niin: Vaihde vapaalle, säädöt auki konehuoneesta, tappi vaihdekepin juureen reikien läpi (varmaan 5mm. poranterä käy), ja säädöt vaijereista lukkoon.
Pitänee kokeilla joku päivä.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 05.11.14 - klo:18:15
Eikös 1 vaihde ja pakki mene aina huonosti silmään jos ei malta odottaa vaihteiston pyörimisen loppumista? Nuo vaihteet taitaa olla synkronoimattomia niin siksi ne ei mene samallailla silmään kuin muut synkronoidut vaihteet. Ã,,lä väkisin niitä koita vaihtaa vaan rauhassa, mikään kiire ei varmaan ole ::)
En nyt oikeasti tajua, mitä tässä ajetaan takaa. Pakki ja ykkönen kytkeytyvät huonosti silloinkin, kun olen seissyt liikennevaloissa (tai muualla) vaikkapa minuutin. Ei pitäisi olla mitään kierroksia missään. Ja kyllä se oikeasti syö naista, kun ei pääse valoista liikkeelle siksi, ettei ykkönen mene silmään. Liikkeellä ollessa tätä ongelmaa ei ole.
Ymmärtääkseni tämä on ollut tämän automallin tyyppivika (ainakin ulkomaisilla foorumeilla ja muistaakseni täälläkin on ollut tästä paljon puhetta).
Ja sitten vielä sellainen ihmeellisyys, että tuulilasin puhallin on selvästi tehottomampi vasemmassa laidassa kuin oikeassa. Eli tuulilasi kirkastuu pelkääjän puolella huomattavasti nopeammin kuin kuskin puolella. Onkohan tämäkin säätökysymys vai pitääkö tähän vain tottua?
Oikeastaan se kierroksien puuttuminen (tai vähyys) voi aiheuttaa tahmeutta vaihdekeppiin, kun on seisty liikennevaloissa kone sammuksissa. Olen sitä ollut itsekin havaitsevinani, mutta tukevalla otteella ja määrätietoisuudella ykkönen on kyllä ainakin tähän asti saatu päälle.
Voisko sitä sanoa lumipalloefektiksi, kun nettikeskusteluissa käsivaihteisen ominaisuusista tulee ja muodostuu "ongelmia" ilman todellista syytä ja aihetta. Joku keksii että mun vaihteisto teki näin, ja jo kohta joku sanoo että se on ongelma. Ja alkaa vaatimaan konsernin suunnalta takaisinkutsua.
Lasien huurtuminen on pysynyt jotenkin hallinnassa, kunhan ikkunat pesee edes silloin tällöin sisäpuolelta.
No, kyllä muissa autoissa ykkönen ja pakki tyypillisesti kytkeytyvät hyvin. Edellisessä autossani (ikivanha Nissan) joskus tuota hankaluutta oli, mutta ei todellakaan päivittäin kuten Upissa. En viitsi vaihdetta väkisin runnoa, kun se ei tavallisen jämäkällä otteella mene. Yleensä kytkimen ylhäällä käyttäminen on ratkaissut ongelman.
Mun mielestä ei ole kyse lumipalloefektistä, jos ihmiset puhuvat näistä vioista / huonoista ominaisuuksista. Faktat on faktoja ja viat on vikoja, vaikkeivät vaarallisia vikoja olisikaan. Auto voi olla muuten hyvä, mutta joku ikävä ominaisuus häiritsee jatkuvasti. Silloin mun mielestä on kyse viasta eikä silloin pidä syyttää negatiivisuuden lietsonnasta, jos siitä puhuu foorumeilla. Varsinkaan, jos monet muutkin ovat kyseiseen ominaisuuteen tympääntyneet. Sitä paitsi huollossakin sanoivat, että Upeissa on vaihteita säädetty juurikin kyseisen ominaisuuden vuoksi, eli kyllä tämä vika tunnetaan muuallakin kuin foorumeilla.
Onko niissä "muissa autoissa" start/stop järjestelmä? Mulle tämä Citigo on ensimmäinen jossa ko. järjestelmä on. Ja sillä olen asian itselleni perustellut,että vaihteiden kytkeytyminen on joskus tahmeampaa juuri siksi, koska ne vaihteiston rattaat eivät pyöri. Täysin sama ilmiö kuin yrittää vaihdella vaihteita mistä tahansa autosta koneen ollessa sammuksissa.
Jos joka päivä harmittaa, niin kytke jonain päivänä start/stop pois päältä siitä kojetaulun nappulasta. Jos ei sekään helpota vaihteiden kytkeytymistä, niin sitten voisi olla se vaijereiden säätö ajankohtainen.
Negatiivisuuden lietsojat vain harvoin kuuntelevat järjen ääntä. Mutta ehkä vaihteiston toimintaa on helpompi ymmärtää, kun tietää ja on nähnyt mitä siellä tapahtuu, kun vaihdekeppiä vääntää. Minä tiedän, ja olen nähnyt.
Lainaus käyttäjältä: denzel - 06.11.14 - klo:22:46
Ja sitten vielä sellainen ihmeellisyys, että tuulilasin puhallin on selvästi tehottomampi vasemmassa laidassa kuin oikeassa. Eli tuulilasi kirkastuu pelkääjän puolella huomattavasti nopeammin kuin kuskin puolella. Onkohan tämäkin säätökysymys vai pitääkö tähän vain tottua?
Aika monessa nykyautossa on sama ilmiö. Johtuu siitä, että puhallin sijaitsee pelkääjän jalkatilan suunnalla, jolloin oikealle on lyhyempi matka ilmalla kulkea putkistoissa. Voisihan tuota yrittää korjata sillä, että laittaa oikealle ylimääräiset pätkät ilmaletkua, jolloin ainakin molemmat puolet kirkastustuisivat samanaikaisesti... :-X
Lainaus käyttäjältä: denzel - 06.11.14 - klo:22:46
Ja sitten vielä sellainen ihmeellisyys, että tuulilasin puhallin on selvästi tehottomampi vasemmassa laidassa kuin oikeassa. Eli tuulilasi kirkastuu pelkääjän puolella huomattavasti nopeammin kuin kuskin puolella. Onkohan tämäkin säätökysymys vai pitääkö tähän vain tottua?
Ominaisuus, ei vika.
Sellainen päivitys vielä tuohon vaihdeasiaan, että ongelmaa esiintyy myös silloin, kun auto on ollut pidempään käynnissä: tänään nitkuttelin autoa parkkipaikalla edestakaisin, ja jälleen kerran pakki ei meinannut mennä päälle. Ei siis liene kyse start/stop-järjestelmään liittyvästä ongelmasta.
Peruutusvaihde ei ole synkronoitu. Kun kytkin painetaan pohjaan, pysähtyvät hammasrattaat vaihteistossa ennen pitkää. Jos rattaat ovat pysähdyksissä, ei vaihteen kytkeytyminen aina onnistu. Pitää käyttää kytkin ylhäällä, ja yrittää uudelleen. Vaihtoehtoisesti voi pakin laittaa päälle melko pian kytkimen pohjaan painamisen jälkeen. Täysin normaalia toimintaa käsivalintaisella vaihteistolla.
Lainaus käyttäjältä: denzel - 26.10.14 - klo:11:29Minkä sisätilanlämmittimen olette hankkineet? Riittääkö pienitehoisemmat, kun auto on pieni, vai pitäisikö kuitenkin ostaa se parituhatta wattia?
Vaimon UPssa on Defa Termini 1350W ja hyvin riittää tehot. Pikkupakkasilla tuntuu jopa, että tehoa voisi olla vähemmänkin. Kannattaa laittaa se kiinni apparin jalkatilan sivuseinään, niin ei pyöri turhaan jaloissa...
Lainaus käyttäjältä: denzel - 05.11.14 - klo:18:03
Kiitos infosta jälleen kerran!
Olen tosiaan huomannut, että nuo kitkat tahtovat seilata isommilla teillä, mutta ei onneksi kovin pahasti.
Kokeile nostaa paineet 3bariin. Ainakin minulla loppui seilailu kitkojen kanssa tähän.
Melko kovat on paineet. Itse olisin huolissani miten kitkarengas voi edes toimia noin kovilla paineilla, kun renkaan idea on se että joustaa vähäsen ajossa. Rengas on osa jousitusta, ja liian kovilla paineilla alusta ei välttämättä toimi niinkuin on suunniteltu.
Kitkarengas on pehmeämpi jo luonteeltaan, ja itse en ainakaan ole huomannut pidossa muutoksia suuntaan tai toiseen paineiden noston myötä.
Jep, sillä pehmeydellä se rengas toimii, ja saa pitoa. Pito-ongelmat tullee esiin silloin kun vähiten odottaa, eli yllättäen. Ohjearvohan 2.3 bar paikkeilla, joka sekin on aika paljon pieneen autoon. 3 bar paineilla ei varmaan renkaat pitokuvion reunat edes yletä maahan. Tainno sitten ottaa reunat kiinni, kun rengas on kulunut keskeltä. Silloin on renkaan käyttöikä vähentynyt jo merkittävästi.
Voipi ollakin, mutta 2.7barin paineilla ajaminen muuttuu jatkuvaksi ohjauksen korjailuksi eikä sekään mielestäni ole kovin turvallista. Pitää kokeilla jahka lumet tulee miten eri paineet vaikuttavat, jospa löytyisi kultainen keskitie.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 11.11.14 - klo:12:27
Jep, sillä pehmeydellä se rengas toimii, ja saa pitoa. Pito-ongelmat tullee esiin silloin kun vähiten odottaa, eli yllättäen. Ohjearvohan 2.3 bar paikkeilla, joka sekin on aika paljon pieneen autoon. 3 bar paineilla ei varmaan renkaat pitokuvion reunat edes yletä maahan. Tainno sitten ottaa reunat kiinni, kun rengas on kulunut keskeltä. Silloin on renkaan käyttöikä vähentynyt jo merkittävästi.
Muistakaa jo hyvä ihmiset että enää pariin vuosikymmeneen ei ole juuri rättikudoksisia renkaita käytetty joten paineiden noston myötä renkaan profiili ei pyöristy. Toisin sanoen korkeammilla paineilla poikittaislinjassa rengas koskettaa maata yleensä yhtä pitkältä matkalta kuin suosituspaineilla. Ainoastaan pitkittäissuuntainen matka lyhenee paineita nostettaessa ja luonnollisesti rengas rullaa paremmin. Nyt jos pistät 10 asteen lämpötilassa lämpöiseen renkaiseen mittarin mukaan suosituspaineet niin pahimmillaan sinulla on -20 asteen lämpötilassa 0,3 bar vähemmän painetta (eikä tämä ota mittarivirhettä vielä huomioon!).
Miettikääpä mitä tapahtuu alipaineisella renkaalla käytännössä. Pitkittäispito saattaa olla pienissä nopeuksissa hivenen parempi mutta poikittaispitoon tulee yllättäviä vaikutuksia auton kallistuessa mutkaan ja rengas alkaa taittua vanteen alle. Mitä alhaisemmat paineet ja korkeampi rengasprofiili sen isompi vaikutus. Eikös se rengaskuvio käänny silloin enempi irti pinnasta siten että kovin voima tiestä välittyy enempi renkaan ulkosivulle kuvioimattomalle alueelle. Mitä kovempi rengaspaine sen vähemmän se taittuu vanteen alle ja suurempi osa paineesta kohdistuu sinne minne pitää eli pitokuviolle lähemmäs vanteen keskihalkaisijaa -> enemmän pitoa.
Vajaapaineinen vyörengas "pullahtaa" kierrosten kasvaessa ja renkaiden pyöriessä tyhjää, jolloin entistä pienempi ala (lähinnä keskialue) renkaan kuviosta koskettaa maahan. Tarkemmin ajateltuna kuviopinta pyrkii loittonemaan massan hitaudesta johtuen pyörimiskeskustasta pois päin ja siirtymä on kaikista suurin kaumpana tukipisteestä eli renkaan keskellä. Renkaan sisäinen ilmanpaine on ainut mikä pyrkii vastustamaan tätä muodonmuutosta. Mitä pienempi paine renkaan sisäseinämään kohdistuu sen enemmän rengas kuluu rengas keskiosastaan ja tämä on selkeimmin huomattavissa juuri vetävien pyörien kohdalla. Leveämmällä rengasprofiililla matka vanteen reunoilta keskustaan on pitempi jolloin tarvitaan enemmän painetta jotta rengas pysyy paremmin ryhdissään.
Löysällä renkaalla luulisi suuremmissa pyörintänopeuksissa käyvän niin että kuvion kosketusala kapenee renkaan "pullahtaessa". Tämän luulisi taas osaltaan vähentävän pitoa kovemmissa vauhdeissa. Maastoajo kävelyvauhtia on aivan eri tarina...
Varmaan Saksan vapailla nopeusrajoituksilla rengas voisi pullistua keskipakovoimasta, meillä Suomessa ei semmoisia nopeuksia ajeta usein, tai ainakaan kovin pitkään.
Siksi meidän nopeuksilla edelleen vajaa rengas kuluu reunoilta, ja liialla paineella rengas kuluu keskeltä. Juu ei se rengas pullistu paljoa liialla paineella, mutta sen verran että renkaan käyttöikä laskee puoleen, ellei jopa alle.
Ja kitkarenkaan toiminta perustuu siihen, että on hiukan pehmeän oloinen ajossa. Talvella tuskin tulee sitäkään ongelmaa, että rengas ns. taittuisi alle. Eikä normaaliajossa kesälläkään kesärengas. Ei vaikka käyttäisi autonvalmistajan suosittamia paineita.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 11.11.14 - klo:18:15
Varmaan Saksan vapailla nopeusrajoituksilla rengas voisi pullistua keskipakovoimasta, meillä Suomessa ei semmoisia nopeuksia ajeta usein, tai ainakaan kovin pitkään.
Siksi meidän nopeuksilla edelleen vajaa rengas kuluu reunoilta, ja liialla paineella rengas kuluu keskeltä. Juu ei se rengas pullistu paljoa liialla paineella, mutta sen verran että renkaan käyttöikä laskee puoleen, ellei jopa alle.
Ja kitkarenkaan toiminta perustuu siihen, että on hiukan pehmeän oloinen ajossa. Talvella tuskin tulee sitäkään ongelmaa, että rengas ns. taittuisi alle. Eikä normaaliajossa kesälläkään kesärengas. Ei vaikka käyttäisi autonvalmistajan suosittamia paineita.
Osaatko sitten selittää miten on mahdollista että edellisen ajokkini Polo 2011 Bluemotionin 185/60/R15 -koon renkaat olivat kuluneet tasaisesti 30 tkm matkalla 0,5-0,7 baria suosituksia korkeammilla paineilla? Polossa suosituspaineet olivat 2,4/2,6 ja itse käytin säännöllisesti 3 - 3,3 barin paineita. Suurin ero renkaiden urasyvyyksissä oli 0,5 mm takarenkaissa, joissa keskellä uraa oli vielä enemmän kuin sivuilla. Edessä urasyvyydet olivat 0,3 mm sisällä toisistaan. Renkaita oli käytetty kolme kesää ja joka kevät eturenkaat siirtyivät taakse ja takarenkaat eteen. Pienin urasyvyysmitta jota mittasin näiden kilometrien jälkeen oli eturenkaiden sisimmästä urasta jossa oli vielä 4 mm uraa. Pari kesää olisi näillä renkailla ajanut varmaan vielä sakkorajoille tuolla tahdilla.
Hyvät paineet Citigoon on noin 2.3-2.5 vakiorinkuloissa, 195/45 16 pidin kesällä 2.5-2.6. Sitä isommilla paineilla menee ajaminen ihan liian "kovaksi", kauheaa pauketta terävissä montuissa.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 11.11.14 - klo:19:04
Osaatko sitten selittää miten on mahdollista että edellisen ajokkini Polo 2011 Bluemotionin 185/60/R15 -koon renkaat olivat kuluneet tasaisesti 30 tkm matkalla 0,5-0,7 baria suosituksia korkeammilla paineilla? ...
Kuinka usein tarkastit paineet? Suurin osa autonkäyttäjistä tarkastaa paineet kaksi kertaa vuodessa, ja se on liian harvoin. Kumi päästää läpi, ja siksi olisi hyvä tarkastaa paineita kolmen viikon välein, vähintään.
Eli vaikka varmaan suurin osa ihmisistä katsoo paineet kohdalleen kun renkaiden kausivaihto on tehty, niin sitten mennään vajailla paineilla koko kesä (ja talvi). Ja siksi rengasmyyjä kertoo, että: "rengas kuluu keskeltä, jos ajaa normaaleilla paineilla". Mutta sehän ei ole totta.
Edellisessä elämässä pääsin seuraamaan moneen kertaan miten teräsvyörengas kuluu, kun niitä pistettiin alle uudet kaksi kertaa vuodessa. Uudet syksyllä, uudet keväällä. Teräsvyörenkaita ne oli, ja kuluivat keskeltä, joskun painetta oli liikaa. Ei ne paljoa pullistu liiasta paineesta, mutta sen verran että renkaan käyttöikä puolittuu.
Lainaus käyttäjältä: Emil - 11.11.14 - klo:23:02
Kuinka usein tarkastit paineet? Suurin osa autonkäyttäjistä tarkastaa paineet kaksi kertaa vuodessa, ja se on liian harvoin. Kumi päästää läpi, ja siksi olisi hyvä tarkastaa paineita kolmen viikon välein, vähintään.
Eli vaikka varmaan suurin osa ihmisistä katsoo paineet kohdalleen kun renkaiden kausivaihto on tehty, niin sitten mennään vajailla paineilla koko kesä (ja talvi). Ja siksi rengasmyyjä kertoo, että: "rengas kuluu keskeltä, jos ajaa normaaleilla paineilla". Mutta sehän ei ole totta.
Edellisessä elämässä pääsin seuraamaan moneen kertaan miten teräsvyörengas kuluu, kun niitä pistettiin alle uudet kaksi kertaa vuodessa. Uudet syksyllä, uudet keväällä. Teräsvyörenkaita ne oli, ja kuluivat keskeltä, joskun painetta oli liikaa. Ei ne paljoa pullistu liiasta paineesta, mutta sen verran että renkaan käyttöikä puolittuu.
Rengaspaineita olen tarkastellut noin kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todella vähän oli yleensä paineet vajenneet edellisestä mittauksesta. Polon tapauksessa aloitin tarkoituksella testauksen korotetuilla rengaspaineilla, koska kerrankin oli tilaisuus aloittaa uudella autolla ja renkailla. Tällöin pystyin johdonmukaisesti seuraamaan mitä renkaille tapahtuu kun käytän niissä jatkuvasti suosituksia suurempia rengaspaineita. Joka syksy kesärenkaiden alta oton jälkeen mittailin jokaisen renkaan urasyvyydet jokaisesta neljästä urasta per rengas ja kirjasin ne taulukkoon. Taulukosta oli sitten helppo seurailla mitä renkaille oikein tapahtui. Huomasin yleensä että huollon yhteydessä rengaspaineet oli luonnollisesti pudotettu suosituspaineisiin, jonka jälkeen kävin palauttamassa renkaisiin reilummat paineet. Tein tämän kokeen tarkoituksella selvittääkseni että kuluvatko nykyrenkaat ylipaineilla enempi keskeltä niin kuin vanha myytti kertoo. Onneksi jokainen voi tämän myös itse kokeilla jos ei muuten usko...
Nyt sitten Toyotan yhteydessä olenkin kironnut sitä että edellinen omistaja/myyjä on kierrättänyt renkaita miten sattuu ja ilmeisesti rengaspaineetkin ovat olleet vähän mitä sattuu. Kesärenkaissa tilanne on vielä ihan kohtuullinen, mutta jostain syystä yhdessä renkaassa on keskiurassa millin vähemmän urasyvyyttä kuin reunoilla, muut renkaat ovat tasaisesti kuluneita. Talvirenkaiden kohdalla on erittäin jännä tilanne kun renkaissa on 8, 5.3, 6 ja 6 mm urasyvyyttä. Luultavasti eniten kulunut on pyörinyt jatkuvasti edessä ja vähiten aina takana. Valmistusajankohta on kaikilla talvirenkailla sama. Toyotan määräaikaishuollossa olivat vielä laskeneet suosituspaineita 0,3 baria alhaisemmat paineet renkaisiin kun kävin auton sieltä noutamassa!
Kiitos taas kaikille hyvistä vinkeistä ja uusista tiedoista.
Sitä vielä kyselisin, sammuvatko ajovalot teillä automaattisesti, vaikka jättäisitte valokytkimen päälle ajovaloasentoon? Up:in käyttöohjeen mukaan kaikkien valojen pitäisi sammua, kun auton sammuttaa (joskin saattovalot kuulemma voivat jäädä hetkeksi päälle). Kuitenkaan minun autossani valot eivät sammu. Olen odotellut joskus kolmekin minuuttia auton lukitsemisen jälkeen, mutta eivät tosiaan himmene. Tai siis ajovalot sammuvat kyllä heti, kun moottorin sammuttaa, mutta huomiovalot/parkit jäävät päälle.
Ei tuolla muuta merkitystä ole, mutta olisi tosi kätevää näin talvella, kun ei tarvitsisi muistaa valoja itse, vaan ne menisivät aina automaattisesti päälle, kun auton käynnistää.
Tämähän saattaa kyllä olla merkkikohtainen juttu: muistaakseni juuri valojen toiminnassa oli jotakin eroa Citigon ja Upin välillä.
Sammuu, vaikka olisit kääntänyt vivusta oikealle valot päälle. Mutta, eihän ainakaan valoisan aikaan tartte erikseen valoja laittaa päälle, Citigossa menee päiväajovalot automaattisesti, vaikka valokytkin vasemmassa laidassa eli ns. valot pois päältä.
Parkit siellä jää päälle, kun valokatkaisija on oikealla, ja avaimesta kääntää virrat pois. Ajovalot sammuu, ja eteen jää palamaan parkit, jotka siis ovat himmeämmät kuin päivävalot. Sama polttimo toimii päivävalona ja parkkivalona, mutta kirkkaus muuttuu tarpeen taikka käyttötavan mukaan.
Kun katkaisija on vasemmalla, niin avaimesta käännettäessä syttyy (ja sammuu) eteen päivävalot. Siis sama polttimo kuin parkeilla, mutta kirkkaampana. Perässä ei ole silloin mitään valoja.
Auto viestii kuskille ajovalojen käyttötarpeesta sammuttamalla mittariston valot. Jos mittaristossa ei pala valot, on syytä kääntää oikeat ajovalot päälle.
--------------------------
Se vaan on kuljettajan velvollisuus huolehtia, että autossa on riittävästi valoa, ja tarpeen mukaan myös taaksepäin. Voi olla tilanne, jossa vaikka keliolosuhteet ovat sellaiset, että valot on syytä kytkeä päälle, vaikka olisi valoisaa. Esim. rankka vesi-, tai lumisade. Turhan paljon näkee tienpäällä autoja joissa palaa vain etutuikut, vaikka olisi syytä käyttää ajovaloja edessä ja takana.
Päivävalot on keksitty siksi, että saadaan jokin laskennallinen alennus päästöihin. Siksi niitä nykyautoissa on, ja tietääkseni Citigosta niitä ei voi edes ohjelmallisesti muuttaa toimimaan toisin.
--------------------------
Lisäys: saattovalot syttyvät (jos ohjelmoitu toimimaan) kun auton sammuttamisen jälkeen väläyttää pitkiä valoja, eli nykäiseen viiksestä itseensä päin. Näin muistelen, koska en niitä ole usein käyttänyt. Mulle ne kuitenkin on ohjelmoitu käyttöön. En tiedä onko ne UP!:issa vakiona.
Joo, siis näin siinä tosiaan käy, että ne saattovalot/parkit jää päälle. Täytyy kokeilla tuota pitkien väläyttämistä, jos vaikka auto ymmärtäisi sen jälkeen sammuttaa kaikki valot.
Sikäli tuo on todella outo ominaisuus, että katkaisijassahan on erikseen parkkivaloasetus, joten jos parkkeja haluaisi käyttää, se olisi muutenkin mahdollista. Ei pysty tätä ihan ymmärtämään. Ehkä tässä omassa yksilössäni on tässä joku vika, koska tosiaan manuaalin mukaan kaikkien valojen pitäisi sammua. Ja sekin on kumma, että Peken Citigossa valot sammuvat, mutta Emilillä ei.
Tykkään näin talvisin ajaa ajovalot päällä päivälläkin, koska päiväajovalojen kanssa takavalot eivät pala. Kesällä ajelin pelkillä päiväajovaloilla, mutta niidenkin kanssa tahtoi helposti käydä niin, ettei muistanut sitten hämärällä kytkeä valoja päälle, kun oli tottunut lähtemään liikkeelle ilman valojen kytkemistä. Muistaakseni olen jostakin lukenut, että Skodan maahantuoja on tehnyt muutoksia ajovaloihin pyydettäessä (taisi olla niin, että takavaloja on kytketty toimimaan myös päiväajovalojen kanssa).
Mulla oli joskus vuoden 1976 Taunus, ja jo siinä sammui ajovalot, kun sytytysvirrat sammutti, mutta parkit jäivät palamaan. Samoin on tehneet monet muutkin Ford:it ja Opel:it mitä on kohdalle sattunut. Kai se on jokin saksalaisten juttu, ja mulle aivan normaali toiminto. Jos hämärässä jättää auton paikalle, jossa ei viitsi jättää autoa täysin pimeäksi, niin riittää kun auton sammuttaa, ja parkit jäävät päälle. Ei tartte siinä vaiheessa valokatkaisijaa räplätä. Kun sitten matka jatkuu, on valot päällä automaattisesti. Tämä nyt tämmöistä ajatuksenvirtaa, kun mietin mikä saksalaisilla on ollut mielessä. Rehellisesti sanottuna en tiedä. :)
Nimim. "Peke":llä taisi olla Elegance, mulla Ambition. En tiedä josko sillä on vaikutusta. Enpä usko.
-----------------------
Saattovalot on sitä, kun ajovalot jäävät palamaan viiksestä vetäisyn jälkeen, kun autolta poistutaan. Ei muistaakseni polta mitään muita valoja kuin ajovaloja. Saatan sen tänään tarkastaa, jos muistan.
-----------------------
Mutta eikö se hämärällä kiinnitä huomiota mitenkään, jos mittaristo on pimeä? Tai voin vastata itsekin, eli ilmeisesti ei kaikille. Niin monet tuolla ajavat hämärässä ilman perävaloja. Vaikea ymmärtää.
-----------------------
En ihan ymmärrä miksi takavalojen pitäisi toimia päivävalojen kanssa. Jos on tunne että haluaa peräänsä valot, niin nehän saa siitä katkaisijasta päälle, ja samalla syttyy eteenkin valoa. Ja jos on kirkas auringonpaiste, niin on parempi ettei perässä pala mitään valoa, koska siten jarruvalot erottuvat ja kiinnittävät aina paremmin huomiota.
Lainaus käyttäjältä: denzel - 16.11.14 - klo:12:05
Ja sekin on kumma, että Peken Citigossa valot sammuvat, mutta Emilillä ei.
Korjataanpa testin jälkeen, jää parkit päälle huudon kera kun katkaisin oikeassa reunassa. :D Omassa kipossa kaikki sammuu automaattisesti, niin se kummitteli mielessä.
Tänään vasta muistin niitä saattovaloja kokeilla. Kun sytytysvirrat katkaisee, ja nykäisee vilkkuviiksestä taaksepäin, niin ajovalot ja takaparkit palavat jonkin aikaa, saattovaloina. Aika lyhyen aikaa ne palaa, mutta onpahan olemassa. ;) Korostan, että Citigoon kytkin nämä VCDS:llä toimintaan, vakiona niitä ei ollut.