RäSä kävi hetki sitten penkissä ja muutama väittämä voidaan muuntaa todeksi.
Vaittämä 1: Räsässä on nopeudenrajoitin 250 km/h
Tosi on.
Väittämä 2: Räsässä on enemmän tehoa kuin tehtaan lupaamat 220hv
Tosi on. 185 kW (252 hv) / 5680 rpm
Väittämä 3: Räsässä on enemmän vääntöä kuin tehtaan lupaamat 350 Nm
Tosi on, 401 Nm / 2480 rpm
Väittämä 4: Räsässä leikataan ohjelmallisesti tehoa tehtaan toimesta
Tosi on, 4750 kierroksella iskee leikkuri jossa tehokäyrä on viivasuora 6000 saakka jossa teho vasta alkaa laskea, eli 1250 kierrosta olisi muuten vielä nousujohteessa.
makkis, missä penkitetty? Olisko lappua näytille?
On kyllä melkonen ylitys ilmotettuihin nähden vaikka perstuntumalta ei yllätäkkään hirveesti..
Hienot on lukemat bensaRS:ssä!
Lainaus käyttäjältä: pulttiboi - 07.06.14 - klo:19:43
makkis, missä penkitetty? Olisko lappua näytille?
AutoStadiumilta: VRT Motorsports, Seppälänniementie 100, 71650 Hirvilahti, 0400 594574.
(http://www.autostadium.fi/index.php?action=dlattach;topic=1113.0;attach=1822;image)
Onpahan yllättävän kovat lukemat verrattuna tehtaan ilmoittamiin.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä mitkä ovat diesel RS:n todelliset lukemat.
Komeat on lukemat :P
Paljonko oli Räsäsessä mittarissa mittaushetkellä?
Dieselin lukemat kiinnostaisivat täälläkin päässä 8)
LainaaPaljonko oli Räsäsessä mittarissa mittaushetkellä?
250 km/h, siinä on leikkuri.
Ai siis kilsoja, 12000 km.
Tässä kohden on hyvä mainita että VRT Motorsports penkki on aika "kyyninen" vai onko oikea termi realistinen? VRT antaa järjestään rajusti pienempia lukemia kuin vaikkapa Harinen.
Väittämä 4: Räsässä leikataan ohjelmallisesti tehoa tehtaan toimesta
Kyllähän sitä joutuu käydä otattamassa tuollaiset leikkurit pois jarruttamasta menoa.
LainaaKyllähän sitä joutuu käydä otattamassa tuollaiset leikkurit pois jarruttamasta menoa.
Jep, kun osaisi. Ilmamassan läpäisyn perusteella potentti on jopa kolmosella alkava, totuus lienee Seatin 265 hv.
Aika erilainen tulos mitä tsekit saivat:
https://www.youtube.com/watch?v=WOiZMr8Kriw (https://www.youtube.com/watch?v=WOiZMr8Kriw)
Spoiler: Tsekkien dyno antoi vain 224,7PS.
Kun jotkut muistaakseni täälläkin syyttivät tsekkejä kotiinpäin vetämisestä noissa RS:n kiihtyvyysvideoissa, ihmetyttää mikä noin ison eron dynossa aiheuttaa? Ei varmaan ihan moottorien normaalia vaihtelua tuollaiset tehomäärät, joten kumpi mittaa päin peetä?
Tuossa kans yksi 200 heppanen versio ylitetään ihan mukavilla lukemilla.
Reprogrammation Moteur Skoda Octavia tfsi 200cv @ 255cv Digiservices Paris 77183 Dyno (http://www.youtube.com/watch?v=dCkrJiYDEiU#ws)
Joku fifth gear testaili vanhemmalla corradolla että uudet hyvät öljyt + suodattimet ja joku polttoainejärjestelmän puhdistuslitku antoi tosi kovat teholukemat vs loppuunajettuihin litkuihin. En nyt muista mut 190heppanen remmiahtimella tais olla ja ekat 10 dynomittausta ka. oli jotain 175hp ja huollon jälkeen ka. 90-luvun autossa oli tosi lähellä tehtaan ilmoittamaa...oisko ollut 187hp.
Kait noilla jonkin verran merkitystä että viekö just huollon jälkeen, kuinka karstainen kone tai onko vielä sisäänajettukaan.
Lainaus käyttäjältä: makkis - 07.06.14 - klo:23:35
Jep, kun osaisi. Ilmamassan läpäisyn perusteella potentti on jopa kolmosella alkava, totuus lienee Seatin 265 hv.
Kas kun ei Cupran 280hv? Jos kerran vakiona 252hv koneesta saa "leikkurin poistamalla" varovasti arvioiden 30hv lisää eli n. 282hv?
Tämähän todistaa, että Cupran kone on tosiasiassa kuristettu RS:n mylly ....... ;D ;D
Ihan mukavat lukemat Makkis sai dynolukemiksi :) Tuo itsellä ollut tiedossa jo pidempään ettei ole "vain " 220 hv, vaikka sitä kutsuttiin monessa mediassa tsekkipropagandaksi. Golf VII GTI:ssä samoja dyno mittaustuloksia siellä 240-250 hv paikkeilla. Toki mittaustuloksia löytyy laidasta laitaan eri dynoja ja lämpötiloissa mitattuja arvoja.
Performance box antaa kiihtyvyyttä yhdellä persoonalla ilman tavaroita 0-200 km/h kiihdytyksessä 23.4 s, edellyttäen että onnistuu vaihdoissa. Sataseen en saa alle 6.5 s. Pitää muistaa sekin että jotkut saattavat dynottaa 95 bensalla mikä syö pois muutamia heppoja. Race fuelilla voisi saada hyviä lukemia, mutta en tiedä saatavuudesta Suomessa (117 oktaaninen). Golfissa mielenkiintoista että GTI 220 hv (ainoa 220 hv testi länsimediassa) kulki Auto Zeitungissa paremmin 0-200 välin kun Performance versio AMS lehdessä, 23.4 vs 24.6 s.
Todella hyvät tehot tuntuu vakiona olevan. Tietysty dynopenkeissä on valtavasti eroja, koska penkki mittaa vain pyörätehon ja jollain laskukaavalla laskee moottoritehon. Onko tietoa mikä pyöräteho oli ja mikä oli imuilmanlämpö?
Tuli kerran luettua muistaakseni Vm-lehdestä, miten tehoja oikeasti mitataan.Näissä perusdynomittauksissa tehdään se paras veto ja tungetaan puhaltimella ilmaa keulaan.Oikea mittaus tehtiin täysin ilman cooleria ja korkeassa lämpötilassa.Ja vedätykset kesti vartin verran, josta otettiin keskiarvo.Mutta joka tapauksessa Vageissa on kyllä aina enemmän potkua, kuin luvataan.Täytys käydä kokeilee.Itsellä pitäis olla se reipas 250 nyt astran pellin alla, niin olis kiva vertailla.
Lainaus käyttäjältä: Jukikyy - 12.06.14 - klo:22:07
Todella hyvät tehot tuntuu vakiona olevan. Tietysty dynopenkeissä on valtavasti eroja, koska penkki mittaa vain pyörätehon ja jollain laskukaavalla laskee moottoritehon. Onko tietoa mikä pyöräteho oli ja mikä oli imuilmanlämpö?
Viime vuosituhannen loppuvuosina olin muutamien rallivehkeiden Halltech-ecuja säätämässä eri penkeissä. Yleisesti vedettiin nelosvaihteella, joka yleensä takavetovehkeissä suora, eli vaihteiston välityssuhde 1, maksimikierroksille ja sitten kytkin pohjaan, moottori tyhjäkäynnillä annettiin dynon hidastua sinne ~1500 rpm kierroksia vastaavaan nopeuteen. Se dyno mittasi tuossa hidastusvaiheessa voimansiirron "jarruvoiman" eli häviöt ja sitten tietokone lisäsi mitattuun vetopyörätehoon tuon häviön ja antoi moottoritehon käyrän tulosteeseen.
Nykyajan dynoista ei omaa persdynoa lukuunottamatta olekaan kokemuksia. ;D
Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 13.06.14 - klo:17:18
Viime vuosituhannen loppuvuosina olin muutamien rallivehkeiden Halltech-ecuja säätämässä eri penkeissä. Yleisesti vedettiin nelosvaihteella, joka yleensä takavetovehkeissä suora, eli vaihteiston välityssuhde 1, maksimikierroksille ja sitten kytkin pohjaan, moottori tyhjäkäynnillä annettiin dynon hidastua sinne ~1500 rpm kierroksia vastaavaan nopeuteen. Se dyno mittasi tuossa hidastusvaiheessa voimansiirron "jarruvoiman" eli häviöt ja sitten tietokone lisäsi mitattuun vetopyörätehoon tuon häviön ja antoi moottoritehon käyrän tulosteeseen.
Nykyajan dynoista ei omaa persdynoa lukuunottamatta olekaan kokemuksia. ;D
Edelleen samalla tavalla penkit sen konetehon laskee. Siksi se pyörä teho on parempi, koska penkeissä on eroja.
Lainaus käyttäjältä: makkis - 07.06.14 - klo:17:40
RäSä kävi hetki sitten penkissä ja muutama väittämä voidaan muuntaa todeksi.
Vaittämä 1: Räsässä on nopeudenrajoitin 250 km/h
Tosi on.
Väittämä 2: Räsässä on enemmän tehoa kuin tehtaan lupaamat 220hv
Tosi on. 185 kW (252 hv) / 5680 rpm
Väittämä 3: Räsässä on enemmän vääntöä kuin tehtaan lupaamat 350 Nm
Tosi on, 401 Nm / 2480 rpm
Väittämä 4: Räsässä leikataan ohjelmallisesti tehoa tehtaan toimesta
Tosi on, 4750 kierroksella iskee leikkuri jossa tehokäyrä on viivasuora 6000 saakka jossa teho vasta alkaa laskea, eli 1250 kierrosta olisi muuten vielä nousujohteessa.
Mittaukset ovat vertailukelpoisia vain mitattaessa samassa penkissä eri autoja samana päivänä perätysten. Silloin kun autoa säädetään dyno voi näyttää vaikka "porkkanoita". Säädettäessä kiinnostaa muutos.
Dynoja on karkeasti kahdenlaisia:
1. Mittaustapana inertiamittaus. Rullilla kiihdytetään lyhyt veto rullien massaa eli inertiavoimaa vasten ja vapautetaan veto vapaalle jolloin tallennetaan purkautuva , sitoutunut voimansiirron energia . Näin saadaan voimansiirron/ renkaiden häviö prosentteina ylös. Samalla lasketaan tiedossa olevasta inertiamassan avulla teho. Tämä yleisin ja halvin dyno.
2. Dynamometri jossa on aseteltava kuorma jarrutuksen ajaksi. Nykyisin käytetään pyörrevirtajarruja. Tällä menetelmällä saadaan paremmin myös vääntömomentti mitattua . Mutta mittausjärjestelmän pitää osata laskea pyörivien massojen inertia myöskin kuten pelkässä inertia dynossa.
Lyhyesti väitän että moottoritehoa ja vääntöä ei voi mitata luotettavasti yhdessäkään rullilla ajettavassa dynossa.
Siis uskon että autotehtaan antamat moottorin tehot ja väännöt pitävät muutaman % marginaalilla paikkansa.