Passat GTE

[Banned]

Sama homma täälläkin. Mittaristosta oppinut kattomaan, että E-max valot syttyy.

[Natina]

Saahan siitä autosta painettua virrat veks, kun nousee, niin ei tarvitse kuunnella piipitystä.

Itseäni häiritsee enemmän, että välillä virtanappulaa painamalla autoon ei tulekaan kaikki virrat päälle tai starttaaminen kestää pidempään. Olet jo ehtinyt hämmentää kepin vaihteelle, eikä auto liikukkaan. Vaihde taas parkille ja uusi nappulan painallus, ennen kun pääsee liikkeelle. Muilla samaa?

Joo, muutaman kerran olen joutunut hämmentämään keppiä takaisin P:lle ja starttaamaan uudelleen, kun READY ei syttynytkään. Syynä on tainnut aina olla hidas jarrun painallus, eli eka jalka kevyesti jarrulle, sitten vasta nappia. Pitäisi opetella pistämään käynnistyspyyntö sisään ennen turvavyön laittamista, niin säästyisi aina liikkelle lähdössä pari sekuntia 

Auton taitaa saada "käyntiin" myös virtojen ollessa kytkettynä, jos painaa jarrua, vaihde on P:llä tai N:llä ja painaa starttia. Eli ei ole pakko katkaista virtoja välissä, mikä säästää taas pari sekuntia lisää.

[MR]

^Tuo on varmaankin muuten se syy. Koipi vaan kunnolla jarrulle, eikä mitään hienostelua  .

[Natina]

Sama homma täälläkin. Mittaristosta oppinut kattomaan, että E-max valot syttyy.

Mitä ne E-max -nappulat muuten oikeastaan kertoo, tai mihin niiden lukumäärä perustuu? Sain auton kirjan vasta äskettäin enkä ole ehtinyt asia sieltä tutkimaan.

[ged]

Mitä ne E-max -nappulat muuten oikeastaan kertoo, tai mihin niiden lukumäärä perustuu? Sain auton kirjan vasta äskettäin enkä ole ehtinyt asia sieltä tutkimaan.

Ne kertoo kuinka kauan maksimiteho on käytettävissä. Jos akku on liian kylmä tai kuuma tai tyhjä niiden lukumäärä vähenee. Pakkasilla kylmällä akulla tuon lisäksi käytettävissä oleva teho laskee alle 100%, sen näkee mittariston reunassa olevan sinisen viivan pituudesta.

[Natina]

Ne kertoo kuinka kauan maksimiteho on käytettävissä. Jos akku on liian kylmä tai kuuma tai tyhjä niiden lukumäärä vähenee. Pakkasilla kylmällä akulla tuon lisäksi käytettävissä oleva teho laskee alle 100%, sen näkee mittariston reunassa olevan sinisen viivan pituudesta.

Kiitoksia selvennyksestä. Kovin kylmällä en ole vielä ajanut tuolla, mutta viimeisten parin akkukilometrin aikana olen huomannut sinisen kaaren alkavan vähenemään. Harvoin normiajossa tulee kuitenkaan kiihdyteltyä yli 25-50% teholla, joten sinisen kaaren ja E-max -nappuloiden käytännön merkitys on vielä jäänyt aika vähäiseksi. Mutta kiitos tiedosta.

[JakeCape]

Saa koodattua VCDS-kaapelin avulla.

Sama takavalojen käytös harmittaa täälläkin. Onko Seinäjoen seudulla osaavaa harrastajaa, joka voisi tehdä muutoksen?

[Turbokiisseli]

Passat GTE nyt kiikarissa ja muutama kysymys, joihin en ihan 100% varmuutta netistä löytänyt:
1.) Tuliko Passatiin isompi akku 2017? Huhujen mukaan olisi ~13kWh kun vanha on ~8kWh
2.) Onko vanhemmassa ja uudemmassa navissa eroja, esim. sähkön optimoinnin osalta ja onko navin kanssa aina Apple Carplay?

[Jusii]

Isompi akku tuli vasta 2019

[Turbokiisseli]

GTE:n osto etenee ja mitä nyt pari autoa päässyt ajamaan niin myös "pakolliset" varusteet alkaa olla selvät. Toisessa oli digimittaristo ja navi, toisessa ei. Oli aika helppo päättää, että mun tulevasta autosta molemmat löytyy. Perinteinen mittaristo kaikki info ahdettuna pieneen näyttöön oli vielä sekavampi kuin digimittaristo aluksi. Digiin tottui kuitenkin jo vartin koeajolla ja ensimmäinen ajatus on, että tällaiset pitäisi löytyä kaikista autoista!

Ilmeisesti kaistavahdin jälkiasennus on koodaushomma jos on adaptiiviset valot, eli kamera tuulilasissa?
Discover Pro 8" näytön saa kuuleman mukaan päivitettyä 2017-mallin 9.2" näyttöön kohtuu helposti. Onko tästä kokemuksia?

[Natina]

Ilmeisesti kaistavahdin jälkiasennus on koodaushomma jos on adaptiiviset valot, eli kamera tuulilasissa?
Discover Pro 8" näytön saa kuuleman mukaan päivitettyä 2017-mallin 9.2" näyttöön kohtuu helposti. Onko tästä kokemuksia?

Mielenkiintoinen ajatus, joka on kuitenkin omalla kohdallani kaukainen haave. Ilmeisesti homma hoituisi näytön+kehyksen, main unitin sekä USB-liittimen vaihdolla? Haiskahtaa kalliilta. Ja koodausta varmaan vaatii kohtuu paljon, että saa kaikki toimimaan juuri omassa autossa. Vai vaatiiko vielä softan päivitystä/downgreidaustakin. Ja onko suojattu, eli pitääkö kikkuloida cp:n kanssa.

[Turbokiisseli]

Sopiva yksilö löytyi eilen. Oikeastaan ainoastaan dynaamiset ajovalot ja keyless access jäi puuttumaan, mutta kaikki muu on ruksittu jo tehtaalta ja kilometrit <50tkm, joka oli myös tärkeä kriteeri. Tärkeimpinä:
- Adaptiivinen vakkari
- Discover Pro + digimittaristo + Car Net
- Tehdaswebasto
- Sähkökontti
- LED high -ajovalot
- Ergocomfort kuljettajan penkki + nahka-alcantara

VW Navi myy Discover Pro 9.2" versiosta pakettia, jossa tulee kaikki tarvittava. 1800â,¬. Taidan jättää vaihtamatta.

Ensimmäinen työmatka pelkällä sähköllä 100/80 rajoituksilla ja 24km ajon jälkeen näytti kantamaksi 12km. Jotakuinkin sitä, mitä odotinkin. Kulutusmittarin mukaan 19,2kWh/100km.

[Natina]

Sopiva yksilö löytyi eilen. Oikeastaan ainoastaan dynaamiset ajovalot ja keyless access jäi puuttumaan, mutta kaikki muu on ruksittu jo tehtaalta ja kilometrit <50tkm, joka oli myös tärkeä kriteeri. Tärkeimpinä:
- Adaptiivinen vakkari
- Discover Pro + digimittaristo + Car Net
- Tehdaswebasto
- Sähkökontti
- LED high -ajovalot
- Ergocomfort kuljettajan penkki + nahka-alcantara

VW Navi myy Discover Pro 9.2" versiosta pakettia, jossa tulee kaikki tarvittava. 1800â,¬. Taidan jättää vaihtamatta.

Ensimmäinen työmatka pelkällä sähköllä 100/80 rajoituksilla ja 24km ajon jälkeen näytti kantamaksi 12km. Jotakuinkin sitä, mitä odotinkin. Kulutusmittarin mukaan 19,2kWh/100km.

Onnea uuden kulkineen johdosta! Mikä vuosimalli se oli?

Tuo Discover Pro 9.2" hinta on jotakuinkin sitä, mitä sen googlasinkin maksavan. Ei tule tähänhään talouteen ihan heti.

Itse ajelen n 13 km työmatkaa, josta n 2/3 motarilla 60...100 km/h nopeuksilla. Tietyöt auttavat hieman kulutuksen hillitsemisessä, mutta kyllä tuolla on kesäkelillä mahdollista päästä jopa n 17,5 kWh/100 kulutuksella. Hakka Bluet alla. En tiedä, vaikuttaako enemmän renkaiden kuluminen, ajotapa vai vain lämpimämmät ilmat, mutta aiemmin keväällä 20...22 kWh/100 oli normilukema samalla matkalla.

Pitäiskin melkein kysyä jossain taloudellisen ajotavan ketjussa, kumpiko jarrutustyyli lataa akkuja paremmin: kevyt ja pidempikestoinen (esim motarin rampin alku/puolivälistä aloitettu) vai reilumpi jarrun painaminen, jossa vihreä latauksen kaari menee lähes tai kokonaan tappiin. Pitkään käytin ratin oikeanpuoleista lärstäkettä moottorijarrutus-lataukseen mutta pääsin tuosta vaiheesta yli, kun tajusin, että jarrupolkimen käyttö aiheuttaa saman latauksen myös ja jarruvoimaa voi kuitenkin säädellä helpommin. Mistään ei silti taida tietää, milloin aletaan käyttämään myös jarrupaloja moottori/latausjarrutuksen lisäksi?

[Turbokiisseli]

Mulla 2016. Alla Cinturato P7 215/55R17, jotka eivät ainakaan testien mukaan ole ihan kevyiten rullaavat, mutta mukavan hiljaiset renkaat.

Ainakaan mun autojen jarruista päätellen ne eivät joudu erityisen kovalle käytölle. 48tkm ja levyt eikä palat ole kuluneet juuri lainkaan. Ovat pikemminkin ruosteessa

[ged]

Ainakaan mun autojen jarruista päätellen ne eivät joudu erityisen kovalle käytölle. 48tkm ja levyt eikä palat ole kuluneet juuri lainkaan. Ovat pikemminkin ruosteessa

Kannattaa ajoittain turvallisessa kohtaa jarruttaa oikein kunnolla.  VW ei kuulemma takuusen vaihda jarruja jotka menevät huonoksi liian vähäisen käytön takia.

[teräksenharmaa]

Itse ajelen n 13 km työmatkaa, josta n 2/3 motarilla 60...100 km/h nopeuksilla. Tietyöt auttavat hieman kulutuksen hillitsemisessä, mutta kyllä tuolla on kesäkelillä mahdollista päästä jopa n 17,5 kWh/100 kulutuksella. Hakka Bluet alla. En tiedä, vaikuttaako enemmän renkaiden kuluminen, ajotapa vai vain lämpimämmät ilmat, mutta aiemmin keväällä 20...22 kWh/100 oli normilukema samalla matkalla.

Pitäiskin melkein kysyä jossain taloudellisen ajotavan ketjussa, kumpiko jarrutustyyli lataa akkuja paremmin: kevyt ja pidempikestoinen (esim motarin rampin alku/puolivälistä aloitettu) vai reilumpi jarrun painaminen, jossa vihreä latauksen kaari menee lähes tai kokonaan tappiin. Pitkään käytin ratin oikeanpuoleista lärstäkettä moottorijarrutus-lataukseen mutta pääsin tuosta vaiheesta yli, kun tajusin, että jarrupolkimen käyttö aiheuttaa saman latauksen myös ja jarruvoimaa voi kuitenkin säädellä helpommin. Mistään ei silti taida tietää, milloin aletaan käyttämään myös jarrupaloja moottori/latausjarrutuksen lisäksi?

Lämmin sää madaltaa kulutus paljon enemmän kuin renkaiden kuluminen. Mulla on työmatka aika 50/60 motaria ja kaupunkia. Tänään tyynenä lämpimänä aamuna pääsin jo alle 14 kWh/100km.

Mun mielestä ei kannata miettiä sitä, että mikä lataa akkuja paremmin, vaan ennemminkin kannattaa miettiä energian kulutusta. Kova jarrutus lataa enemmän akkuja, mutta mahdollisimman vähäinen jarruttelu kuluttaa vähinten energiaa. Kulutuksen kannalta parasta olisi rullailla mahdollisimman paljon ja antaa vauhdin kuolla ilmanvastukseen. Vielä parempi olisi, jos ei olisi kiihdyttänytkään niin kovaan vauhtiin, että esimerkiksi valoihin tarvitsee hidastaa. Energian säästön kannalta olennaista olisi myös pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon vauhtia eli ajaa niin, ettei tarvitsisi jarruttaa pysähdyksiin asti.

Toisinaan kuitenkin jarruttaa tarvitsee ja itse pidän silloin taloudellisempana tappaa ensin nopeasti pois vauhtia ja sen jälkeen jarruttaa hitaammin, jotta energiaa kuluisi mahdollisimman vähän ilmanvastukseen, jolloin akkuun voidaan kerätä talteen enemmän. Energian kerääminenkin toiminee pienemmin häviöin isommilla tehoilla. Se on kuitenkin selvää, ettei kannata jarruttaa niin voimakkaasti, että ylitetään jarrutusenergian keräämisen maksimiteho eli vihreä tolppa on tapissa.

[Natina]

Lämmin sää madaltaa kulutus paljon enemmän kuin renkaiden kuluminen. Mulla on työmatka aika 50/60 motaria ja kaupunkia. Tänään tyynenä lämpimänä aamuna pääsin jo alle 14 kWh/100km.

Mun mielestä ei kannata miettiä sitä, että mikä lataa akkuja paremmin, vaan ennemminkin kannattaa miettiä energian kulutusta. Kova jarrutus lataa enemmän akkuja, mutta mahdollisimman vähäinen jarruttelu kuluttaa vähinten energiaa. Kulutuksen kannalta parasta olisi rullailla mahdollisimman paljon ja antaa vauhdin kuolla ilmanvastukseen. Vielä parempi olisi, jos ei olisi kiihdyttänytkään niin kovaan vauhtiin, että esimerkiksi valoihin tarvitsee hidastaa. Energian säästön kannalta olennaista olisi myös pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon vauhtia eli ajaa niin, ettei tarvitsisi jarruttaa pysähdyksiin asti.

Toisinaan kuitenkin jarruttaa tarvitsee ja itse pidän silloin taloudellisempana tappaa ensin nopeasti pois vauhtia ja sen jälkeen jarruttaa hitaammin, jotta energiaa kuluisi mahdollisimman vähän ilmanvastukseen, jolloin akkuun voidaan kerätä talteen enemmän. Energian kerääminenkin toiminee pienemmin häviöin isommilla tehoilla. Se on kuitenkin selvää, ettei kannata jarruttaa niin voimakkaasti, että ylitetään jarrutusenergian keräämisen maksimiteho eli vihreä tolppa on tapissa.

Huh, melkoista pihistelyä jo tuommoinen 14 kWh.

Yksinkertaistin hieman omaa kysymystäni edellä. Tottahan tuo, että kiihdyttely vie aina enemmän energiaa kuin vauhdin ylläpitäminen. Just noin se kannattaakin pyrkiä ajamaan. Kevyt kaasujalka ja ennakointi on noussut taas arvoon arvaamattomaan, kun sähköllä ajelee ja päivittäinen ajomatkasattuu olemaan akun kapasiteetin rajoilla.

Tuo menee jo aika hivistelyksi, jos otetaan vielä ilmanvastuskin huomioon jarrutusprofiilissa. Mulle riittää vielä tässä vaiheessa tieto, millä latausteholla akkuihin saadaan energiaa talteen parhaalla hyötysuhteella.    Mittarin mukaan latausteho taitaa olla jopa luokkaa 50 kWh, toki vain hetkellisesti. Latausteho on kuitenkin moninkertainen väliaikais- tai seinälaturiin verrattuna. Sekin käy järkeen, että häviöt on pienemmät suurella virralla ladattaessa, mutta kovempaa ladatessa pitää akkuja kai myös jäähdyttää enemmän, ja eikö kennot myös kulu nopeammin loppuun tuommoisella pikalatauksella? Vai päteeköhän tässäkin vanha viisaus P=E/t, eli ei lopulta ole niin suurta merkitystä, lataako pidempään pienellä virralla vai nopeammin suurella...

Eniveis, on tuo GTE on kaikessa "sivistyneisyydessään" jo niin hajuton ja mauton auto, että sitä alkaa melkein halajaa jotain manuaalivaihteista kesäautoa. Jotain, mikä käynnistetään avaimella, joka pörisee kovaa ja liikahtaa kun tarvii. 

[teräksenharmaa]

Kyllähän se kuulostaa loogiselta, että suurempi lataus kuluttaa enemmän akkuja. Taitaa kuitenkin tuo jarrutusenergian talteen otto sen verran vähäistä, varsin suurien jatrutusenergioiden nopeuksissa, että se ei paljoa vaikuttamana akun käyttöikään.

[Doctha]

Onko kokemuksia GTE:n latausluukun ja sen lukitusmekanismin uusimisesta? Toteutus on melko heppoinen ja muovinen, ja omasta autosta se taisi nyt lopullisesti hajota. Ensin ei meinannut aueta millään (lukitustappi jäi jumiin kiinni-asentoon) ja nyt lukitustappi ei enää pyörikään liikkuessaan kuten ennen eikä latausluukku näin ollen lukkiudu. Turhauttava rimpula koko luukku muuten hienossa autossa.

[MR]

Koititko rasvata sitä? Omani meinasi myös jossakin välissä takertua, mutta suihkaus wd40:stä auttoi asiaan.

[Turbokiisseli]

Latausluukun moottori vaikuttaa suunnilleen samalle kuin esim. A4 B8:n polttoainehankinnasta luukun moottori, joka on tunnetusti heikko. En olisi yllättynyt jos se jossain vaiheessa antautuu.

[Mike Tyson]

Tuossa lupaamani pätkä: https://youtu.be/a6Wvcl4sQjg

Polttomoottori käynnistyy kolmen sekunnin kohdalla kun kytken hybridille ja astuu vetohommiin 12 sekunnin kohdalla. Mitä kylmempi keli, sitä kauemmin esilämmitysvaihe kestää. Näillä keleillä muutamia sekunteja, kovilla pakkasilla jopa minuutteja.

Sen verran uutta tietoa, että tätä ilmiötä tapahtuu lämpötilasta riippumatta. Nytkin kesäkeleillä tämä on tullut vastaan joka kerran kun harvakseltaan (ei edes viikoittain) polttomoottoria joutuu käyttämään. Uusi arvaus on, että kun polttomoottori on ollut pitkiä aikoja käynnistämättä, ensimmäinen käynnistys tapahtuu kuvatulla tavalla. Ei toki sulje pois, etteikö myös lämpötila/pakkanen voisi vaikuttaa.

Kuten lajitoverit ovat havainneet, kesäkeleillä kulutus on parhaimmillaan todella maltillinen, varsinkin pienillä ajonopeuksilla. Tässä oli muutaman kilometrin verran 80-rajoitusta ja loput 40/50/60:

[rebussi]

Terve kaikille! Rekisteröidyn palstalle ihan varta vasten, kun täältä varmasti saa parhaita vastauksia minun ongelmiini. Luin tätä lankaa ja olen googletellut sekä katsellut youtubevideoita aiheesta, mutta ihan suoraa vastausta en ole löytänyt mistään.

Joudun tässä tulevan syksyn aikana luopumaan nykyisestä liisari-Mondeosta, eikä ole mahdollisuutta siirtää sitä tai ottaa uutta liisaria. Olen tässä pitkään pohtinut, että mikä auto korvaisi tuon maantieratsun. Kiinnostavin olisi Passat GTE, kun niitä saa käytettynä jo ihan järkevään hintaan, mutta muutama asia askarruttaa;

• Ajoni olisi pääasiassa Tampere - Helsinki -väliä moottoritiellä. Vuosittaisia kilometrejä tulisi arviolta 40 - 50 tkm. Ladattua saisin helposti kotona ja aina välillä toisessakin päässä. Onko tuosta hybridijärjestelmästä mitään hyötyä tälläisellä ajolla? Toisessa päässä ainakin ajan päivittäin kaupungin läpi molempiin suuntiin. Mikä on auton todellinen kulutus moottoritiellä ajaessa?
• Onko järkevää ostaa 3 vuotta vanha käytetty hybridi? Miten akusto on teillä kestänyt ja pitää varausta?
• Onko autossa jotain tyyppivikoja tiedossa?

Vaihtoehtoina on diesel Passat, Superb tai A4. Kahdessa ensimmäisessä on paljon tilaa ja sopii motariajoon hyvin. Superbin kävin koeajamassakin jo. A4:n matkustusmukavuutta ja hiljaisuutta on kehuttu todella paljon.

Vaakakupissa painaa myös päästöt, niin siksi haikailen sähköhybridin perään, mutta myös mustana hevosena kaasu-Octaviasta olen muutaman arvostelun katsellut. Se on ilmeisesti vähän äänekkäämpi motarivauhdeissa ja kaasua saisi tankata päivittäin HKI-TRE -välillä, jos olen oikein ymmärtänyt.

Toivottavasti täältä löytyy asiantuntemusta ja vähän opastusta oikeaan suuntaan.

[ged]

Ajoni olisi pääasiassa Tampere - Helsinki -väliä moottoritiellä. Vuosittaisia kilometrejä tulisi arviolta 40 - 50 tkm.

Noilla ajomäärillä GTE:n huoltokustannukset nousevat jo aika merkittävään rooliin.  Huoltoväli on 15 tkm, joten joutuisit käyttämään auton huollossa kolme kertaa vuodessa.  Lisäksi tulisi muutama kalliimpi huoltokäynti aika nopeasti vastaan.

GTE ei myöskään ole moottoritieajossa parhaimmillaan - toki se hieman säästää, mutta sähkönkulutus nousee merkittävästi > 80 km/h nopeuksissa.

GTE on paras tilanteessa jossa arkiajot ovat noin 50 km ja sujuvat enimmäkseen sähköllä.

[mfroberg]

Tampere - Helsinki väliä motarilla ja 40-50 tkm/v tarkoittaa että järkevin peli on 2.0 TDI ja jos päästötkin ratkaisevat niin sitten vielä Euro-6 dieseli.

[Taky]

Tampere - Helsinki väliä motarilla ja 40-50 tkm/v tarkoittaa että järkevin peli on 2.0 TDI ja jos päästötkin ratkaisevat niin sitten vielä Euro-6 dieseli.

OT:  Itsellä vastaavaan ajoon tulossa Lahden motarille 60tkm/v täyssähkäri - luopuminen dieselistä siis.
Lataus kotona yön yli ja taas mennään seuraavana työpäivänä 250-300km. Dieseliin verrattuna mukavasti jää euroja taskuun/km.

[rebussi]

Noilla ajomäärillä GTE:n huoltokustannukset nousevat jo aika merkittävään rooliin.  Huoltoväli on 15 tkm, joten joutuisit käyttämään auton huollossa kolme kertaa vuodessa.  Lisäksi tulisi muutama kalliimpi huoltokäynti aika nopeasti vastaan.

GTE ei myöskään ole moottoritieajossa parhaimmillaan - toki se hieman säästää, mutta sähkönkulutus nousee merkittävästi > 80 km/h nopeuksissa.

GTE on paras tilanteessa jossa arkiajot ovat noin 50 km ja sujuvat enimmäkseen sähköllä.

Mistä johtuu, että huoltoväli on niin pieni? TSI -koneesta?

Täyssähkön minäkin mielelläni ottaisin, mutta ei oikein tuolle matkalle löydy vielä järkevän hintaista. Teslan sivuilla, kun laskuria pyöritteli ja löi ajomääräksi 50 tkm vuodessa, niin käytännössä säästöt huomioiden 3-malli maksaisi minun ajoilla 28 â,¬/kk. En nyt ihan täysin tätä vielä usko.

Kai se on sitten vaan tyydyttävä vanhaan dieseltekniikkaan.

[ged]

Mistä johtuu, että huoltoväli on niin pieni? TSI -koneesta?

Arvailisin että syy on siinä, että TSI-konetta kylmäkäynnistetään todella paljon ja että se saattaa olla käyttämättömänä pitempiä aikoja. Tämä johtaa öljyn laadun heikkenemiseen. 15 tkm öljynvaihtoväli siis. 30 tkm tarkastushuolto. 60 tkm ymmärtääkseni vielä isompi huolto, itselläni ei vielä kokemusta siitä, vasta 20tkm mittarissa.

[mfroberg]

OT:  Itsellä vastaavaan ajoon tulossa Lahden motarille 60tkm/v täyssähkäri - luopuminen dieselistä siis.
Lataus kotona yön yli ja taas mennään seuraavana työpäivänä 250-300km. Dieseliin verrattuna mukavasti jää euroja taskuun/km.

Varmaan sopii hyvin toisille, alkuperäinen kyselijä kertoi että ladata pystyy toisessa päässä välillä. Se ei riitä sillä autolla on pärjättävä aina. Lisäksi hän selvästi halusi tilaa (Passat/Superb) jolloin nykyiset sähkärit eli liian kalliit Teemat tai ahtaat hatchback Golfit tai Leafit eivät käy.

[teräksenharmaa]

Arvailisin että syy on siinä, että TSI-konetta kylmäkäynnistetään todella paljon ja että se saattaa olla käyttämättömänä pitempiä aikoja. Tämä johtaa öljyn laadun heikkenemiseen. 15 tkm öljynvaihtoväli siis. 30 tkm tarkastushuolto. 60 tkm ymmärtääkseni vielä isompi huolto, itselläni ei vielä kokemusta siitä, vasta 20tkm mittarissa.

Itse olen kyllä ymmärtänyt tilanteen niin, ettå hybridin polttomoottoria kylmäkäynnistellään todella paljon vähemmän kuin täysfossiilin moottoria. Pätkäajothan menevät sähköllä, eikä polttomoottoria tarvitse käynnistää laisinkaan.

Syy lyhynnettyyn öljynvaihyoväliin on siinä, että öljyyn voi kertyä kosteutta talvisin, jos polttomoottori ei käy lämpimäksi asti pitkiin aikoihin.