Polttomoottorit hautaa 2035, onko lopulta väliä

[JPN_V70D3OR]

Tuostahan on EU:ssa puhuttu, mutta loppuvatko ne jo ennen sitä omaan mahdottomuuteensa.

Nykyisin moottori on sellainen käärmeenpesä apulaitteita, letkuja ja sensoreita, että normikorjaus (pl. vuosihuolto) vaatii tuntien räplaamisen. Lisäksi moottoreissa käytetään muoviosia, jotka 10v jälkeen alkavat haurastua, ja uudet osat myydään satojen, ellei ylikin, eurojen kokonaisuuksina (lienee syynä, että viereinen osa hajoaisi kohta kuitenkin).

Muoviosat ja niihin leivotut komponentit ovat monesti vieläpä mallikohtaisia. Valmistajilla näyttää oleva vaihtelevasti kiinnostusta tuottaa +10v wanhoihin autoihin mallikohtaisia osia, joten yhden muoviosan, tai siihen leivotun komponentin, rikkoutuminen saattaa päättää auton elämän siihen, kun vikavalon takia ei mene leimasta läpi.

Patteriautoissa 10 vuotias akku on laina-ajalla, mutta niin taitaa jatkossa olla myös muut autot, riippumatta voimalähteestä.

[ukormi]

Kyllä polttoaineiden hinnat, huoltojen kalleus ja polttomoottoriautojen kasvava monimutksisuus sekä älyttömän hintaiset "kuluvat" osat lopettavat polttomoottoriautoilun itsestäänkin. Kunhan vaan korvaavan käyttövoiman kulkineet ovat riittävän halpoja ja käyttäjäystävällisiä latailuineen/tankkauksineen ja rangeineen + käyttövoiman hintoineen. Ja tuo vuosi 2035 taitaa olla polttomootoiriautojen valmistuksen loppupäivämäärä ja 2050 sitten loppuisi koko polttomoottoreilla ajaminen.

[Jultsu]

Rikkaiden maiden murheita tällaiset pohdinnat. Kiinassa, Intiassa, thaimaassa ja monessa muussa väkirikkaassa köyhemmässä maassa jatkavat edelleen niiden kaksitahtivehkeiden käyttöä hamaan tulevaisuuteen saakka, muutama miljoona rikkainta eurooppalaista autonomistajaa ei juuri vaikuta yhtään mitään mihinkään.

[Guido]

Rikkaiden maiden murheita tällaiset pohdinnat. Kiinassa, Intiassa, thaimaassa ja monessa muussa väkirikkaassa köyhemmässä maassa jatkavat edelleen niiden kaksitahtivehkeiden käyttöä hamaan tulevaisuuteen saakka, muutama miljoona rikkainta eurooppalaista autonomistajaa ei juuri vaikuta yhtään mitään mihinkään.

Ja koska "ei juuri vaikuta yhtään mitään" niin ei mitään pidä tehdäkään?

Hyvin yleinen asenne kieltämättä, nimenomaan meidän rikkaiden länsimaalaisten keskuudessa. Jotka muuten tuotamme hyvin merkittävän osan maailman kasvihuonepäästöistä. Kiina on toki suurin saastuttaja, mutta seuraavina ovat USA ja EU. EU:n alueella paskalistan ylivoimainen ykkönen on Saksa, mutta ei Suomenkaan kannata liikaa rehvastella, väkimäärään nähden sijoitumme listalla aivan liian korkealle.

Mitä otsikon aiheeseen tulee niin polttomoottoriauton tulevat toivottavasti katoamaan parinkymmenen vuoden sisällä kokonaan ainakin länsimaiden liikenteestä ja mahdollisimman pian myös muun maailman katukuvasta.

[HiTecci]

Mitä otsikon aiheeseen tulee niin polttomoottoriauton tulevat toivottavasti katoamaan parinkymmenen vuoden sisällä kokonaan ainakin länsimaiden liikenteestä ja mahdollisimman pian myös muun maailman katukuvasta.

Saahan sitä ihmisellä olla unelmia

Kuvailemasi tilanne vain on yksinkertaisesti aivan täyttä utopiaa, sillä jotta polttikset 20v kuluttua tosiaan olisi edes marginaalissa, saati sitten tyystin kadonneet, tarkoittaisi se että tänään ei saisi enää myydä yhtä ainutta polttista, ei autoa, moottoripyörää, kuorma-autoa, bussia... Vaan mikä onkaan se todellisuus? Hyvä että vasta pelkällä polttiksella varustetut henkilöautot on tuohon mennessä saatu pois, mutta kun kuviossa on tuossa em. listassakin jo mainittuja muita ajoneuvoja vaikka kuinka ja paljon, niin polttoainepumppuja on yhä katukuvassa jne. joten...

[Jultsu]

Ja koska "ei juuri vaikuta yhtään mitään" niin ei mitään pidä tehdäkään?

Otsikon aiheeseen vastatakseni, kyllä, on sillä lopulta väliä, sillä köyhemmissä maissa ylläpitävät ja korjaavat niitä olemassaolevia polttomoottorilaitteitaan hautaan saakka, ei siellä ole yksinkertaisesti varaa ostaa uutta vanhan tilalle, ei etenkään nyt kun jo pienenpienen promillen muodostama rikas länsimaan väestö aiheuttaa sähköhärpättimien akkujen raakamateriaalien / metallien hintoihin tuntuvia korotuksia.

[a_jaba]

Sähköautokiimaiset vöyhöttää tätä asiaa niin paljon että polttoaine autojen hinta tippuu (tai jopa romahtaa) niin sekin jo yksistään hidastaa polttis autojen kuolemaa, ei-rikkailla vanhan auton arvo on sulanut kokonaan niin sähkärin hankinta täysin mahdotonta kun vanhasta ei saa vaihdossa mitään ja toisaalta uudempi polttisauto irtoaa kaupasta sopuhintaan.

[V60]

Hyvin yleinen asenne kieltämättä, nimenomaan meidän rikkaiden länsimaalaisten keskuudessa. Jotka muuten tuotamme hyvin merkittävän osan maailman kasvihuonepäästöistä. Kiina on toki suurin saastuttaja, mutta seuraavina ovat USA ja EU. EU:n alueella paskalistan ylivoimainen ykkönen on Saksa, mutta ei Suomenkaan kannata liikaa rehvastella, väkimäärään nähden sijoitumme listalla aivan liian korkealle.

Sambia ei liene korkealla listalla. Lienee niin, että kun on teollinen hyvinvointivaltio kylmässä ilmastossa, on päästötkin korkeammat. En nyt tiedä onko sekään ekoteko, että valmistetaan 500 miljoonaa 50-100 kw akkukapasiteetin omaavaa autoa

[HiTecci]

En nyt tiedä onko sekään ekoteko, että valmistetaan 500 miljoonaa 50-100 kw akkukapasiteetin omaavaa autoa

Ja varsinkin jos EU vielä määrittelee tuon litiumin ihmiselle vaarallisten aineiden listalle => litiumin käsittelyn kustannukset moninkertaistuu ja romahduttaa EU:n omavaraisuuden akkutuotannossa kun jopa alan suurimmat uhkaa laittaa lapun luukulle

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-saattaa-julistaa-litiumin-terveydelle-vaaralliseksi-suurtuottaja-albemarle-uhkaa-sulkea-saksan-tehtaansa/5b00689c-8bb2-4e54-b4d6-fe9a9877d392

EU saattaa julistaa litiumin terveydelle vaaralliseksi �" suurtuottaja Albemarle uhkaa sulkea Saksan tehtaansa

Yhdysvaltalainen Albemarle on maailman suurin litiumin tuottaja. Euroopan unioni harkitsee parhaillaan litiumin julistamista terveydelle vaaralliseksi kemikaaliksi.

Se johtaisi siihen, että Albemarle joutuu sulkemaan ison litiumin tuotantolaitoksensa Langelsheimissa Saksassa, kertoo yhtiön talousjohtaja Scott Tozier uutistoimisto Reutersille .

Sähköautojen akuissa käytettävällä litiumilla on keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, joihin luonnollisesti myös EU on sitoutunut. EU jopa lisäsi litiumin niin kutsuttujen kriittisten raaka-aineiden listalleen vuonna 2020.

Nyt Euroopan komissio on kuitenkin ottanut käsittelyyn Helsingissä majaansa pitävän Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n ehdotuksen luokitella litiumkarbonaatti, litiumkloridi ja litiumhydroksidi ihmiselle vaarallisiksi kemikaaleiksi.

Se johtaisi siihen, että niiden käyttöä säädeltäisiin ja rajoitettaisiin vahvasti samaan aikaan, kun EU on ilmoittanut pyrkivänsä omavaraisuuteen sähköautojen akuissa vuoteen 2025 mennessä.

Lisäisi riippuvuutta Kiinasta

ECHA:n ehdotus ei kieltäisi litiumin tuontia, mutta tiukennetut säännöt sen käsittelyssä, pakkaamisessa ja varastoinnissa lisäisivät merkittävästi kustannuksia.

”Albemarle ei enää voisi tuoda EU:n alueelle tärkeintä raaka-ainettamme, litiumkloridia. Se johtaisi siihen, että koko Langesheimin tehtaamme joudutaan sulkemaan”, kertoo Albemarlen talousjohtaja Scott Tozier.

”Vuotuinen myyntimme (Saksan tehtaalta) on tällä hetkellä arvoltaan noin 470 miljoonaa euroa. Tehtaan sulkemisella olisi suuri taloudellinen vaikutus”, sanoo Tozier.

Euroopan komission edustaja vahvistaa uutistoimisto Reutersille, että ehdotus litiumtuotteiden julistamiseksi terveydelle vaaralliseksi on käsittelyssä. Hän ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan asiaa tarkemmin.

EU:n jäsenvaltioilta on pyydetty asiasta lausuntoja. Lopullista päätöstä litiumin julistamisesta terveydelle vaaralliseksi odotetaan tämän vuoden lopulla tai 2023 alussa.

Euroopan unioni on yrittänyt vähentää riippuvuuttaan Kiinasta tärkeiden mineraalien osalta.

”Akkujen kierrätys ja katodien valmistus siirtyy auttamatta EU:n ulkopuolelle, jos litium julistetaan terveydelle vaaralliseksi”, sanoo Tozier.

Täytyy luonnollisesti ottaa huomioon, että Tozier edustaa litiumia käyttävää teollisuutta ja Albemarlella on vahva intressi siihen, että tuotanto Saksan tehtaalla voisi jatkua.

EU on arvioinut, että vuonna 2030 Euroopassa tarvitaan 18 kertaa enemmän litiumia kuin vuonna 2020. Vuonna 2050 tarve olisi jo 60 kertaa suurempi.

[Pihistelijä]

Päästörajat kiristyvät jo tällä vuosikymmenellä niin paljon, ettei niihin päästä pelkällä polttomoottorilla. Kevythybridikään ei auta. Itselataavatkin ovat aivan siinä ja siinä pienimmissäkin autoissa. Jää jäljelle vain sähköautot ja ladattavat hybridit. Ladattavat hybridit eivät pysty enää kauaa kilpailemaan sähköautojen kanssa. Täten ei tarvita mitään erillistä polttomoottorikieltoa, niiden myynti tulee loppumaan Euroopassa päästörajojen kiristymisen myötä.

[jt]

Kyseessähän on henkilö- ja pakettiautoja koskeva säännös joka tarkoittaa että niiden pitää olla "päästöttömiä". Raskas liikenne on sitten asia erikseen. "Päästöttömyys" mitataan nurinkurisesti ns. "putken päästä", eikä elinkaaren yli. Mitä tulee raskaaseen liikenteesen, luulen että siellä vety tulee ottamaan markkinaosuutta, akkuteknologia ilman täydellistä teknologista läpimurtoa ei oikein vakuuta raskaan liikenteen käyttötarkoituksiin.

Jospa jossain kohtaa politiikka kohtaisi tieteen, mutta se hetki ei ole vielä.

Euroopan parlamentti haluaa, että vuonna 2035 kaikki EU:ssa myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä. Käytännössä kyse on uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamisesta.
https://yle.fi/uutiset/3-12484119

[Jultsu]

Hypätään sähköstä pois, mutta liikutaan kuitenkin ketjun aiheessa: Minkälaisia pienhiukkaspäästöjä on mitattu autoista joissa käyttövoimana on maakaasu (metaani) tai LPG (propaani)? Olettaisin äkkiseltään että palamisen sivutuotteena olisi melko yksinkertaisia ja harmittomia kaasuja, koska moottoriin sisään menevä tavarakin on melko lyhyttä hiilivetyketjua. Eikö tuo voisi ratkaista tilapäisesti (seuraavan 5-10 vuoden aikajakson aikana) tuon alati kiristyvän päästörajoitusongelman?

[HiTecci]

Minkälaisia pienhiukkaspäästöjä on mitattu autoista joissa käyttövoimana on maakaasu (metaani) tai LPG (propaani)?

Tässä tullaankin yhteen valtiovallan aivopieruun kun LPG/AutoGas/nestekaasu on kielletty liik.käytössä, vaikka juuri tämä on se kaasumuoto joka on Keski-Euroopassakin se ylivoimainen ykkönen ja tarvittavat matalapainekaasumuutossarjatkin varsin edullisia, jollon täälläkin varmasti tehtäisiin kaasukonversioita huomattavasti nykyistä enempi

[Mikey]

Dieseleissä hiukkaspäästöt ovat olleet moottorityypin 'ominaisuus' aina - johtuen polttoainepisaroista, joiden sisemmät osat eivät ehdi palatapahtuman aikana kaasuuntua. Bensakoneissa hiukkasongelma tuli vasta suoraruiskutuksen mukana; syynä sama ilmiö. Imusarjaruiskutuksessa bensa ehtii höyrystyä.

Kaasumaista polttoainetta käytettäessä hiukkaspäästöt lienevät olemattomat?

[jt]

Dieseleissä hiukkaspäästöt ovat olleet moottorityypin 'ominaisuus' aina - johtuen polttoainepisaroista, joiden sisemmät osat eivät ehdi palatapahtuman aikana kaasuuntua. Bensakoneissa hiukkasongelma tuli vasta suoraruiskutuksen mukana; syynä sama ilmiö. Imusarjaruiskutuksessa bensa ehtii höyrystyä.

Kaasumaista polttoainetta käytettäessä hiukkaspäästöt lienevät olemattomat?

Pitää paikkaansa. Hiukkasethan syntyvät kaasuuntumattomasta/palamattomasta polttoaineesta. Nestemäisen polttoaineen höyrystyminen ei ole täysin täydellistä kaikissa kohtaa sylinteriä ja siitä ne hiukkaset syntyvät.

Sen sijaan kaasu on jo valmiiksi "kaasuna", joten tätä kautta ei pääse hiukkasia syntymään. Toki kaasumoottorissakin on öljyä voitelua varten, joten tätä kautta voi edelleen hyvin pieni määrä syntyä hiukkasia periaatteessa.

Hypätään sähköstä pois, mutta liikutaan kuitenkin ketjun aiheessa: Minkälaisia pienhiukkaspäästöjä on mitattu autoista joissa käyttövoimana on maakaasu (metaani) tai LPG (propaani)? Olettaisin äkkiseltään että palamisen sivutuotteena olisi melko yksinkertaisia ja harmittomia kaasuja, koska moottoriin sisään menevä tavarakin on melko lyhyttä hiilivetyketjua. Eikö tuo voisi ratkaista tilapäisesti (seuraavan 5-10 vuoden aikajakson aikana) tuon alati kiristyvän päästörajoitusongelman?

ADAC Ecotestissä esim. Seat Leon 1.5TGI:n mitattu hiukkaspäästö (massa) oli 0,1mg/km. (tietääkö kukaan onko muuten 1.5TGI koneessa hiukkassuodatinta?). Testin tulokset ylipäätään liikkuivat 0,1mg/km (alin) ...0,4mg/km polttomoottoreista ja muutama jumbo päästöillä 2,x mg/km (esim. Toyota RAV4 hybrid). Sitä ei ole mainittu tai ei riitä omat Saksan taidot siihen että mikä on mittaustarkkuus. Hiukkasiahan on varsinkin kaupunki-ilmassa koko ajan eli polttomoottori ei voi päästä täysin 0:n koska myös tuloilmassa on jo hiukkasia, eivätkä hiukkassuodattimet kuitenkaan täydellisiä ole. Toinen on hiukkasmäärä, jossa suuruusluokassa oli n. 100x eroja (pieni vs suurin) autojen kesken. TGI:n hiukkasmäärä oli ~0,1 * 10 exp11.

Toinen aspekti on muut haitalliset päästöt. Koska esim. aromaattiset hiilivety-yhdistelmät puuttuvat kaasusta, ei niitä ole myöskään pakokaasuissa toisin kuin bensassa. Asian huomaa ihan konkreettisesti siitä että siinä missä kaasun pakokaasut ovat lähes hajuttomia, bensan ja dieselin eivät. Kukapa ei olisi noteerannut imelää bensan hajua kylmänä käynnistetystä bensakoneesta tai dieselin "kynttilämäistä" hajua talvella?
(BTW, itsellä kaasukone ja viime vuoden puolella oli dieseli vuokra-autona. Ei sitä katkua voinut olla huomaamatta kun auton parkkeerasi ja nousi kyydistä, puhumattakaan haju käynnistettäessä).

Siinä missä hiukkaset eivät muodosta siten kaasumoottorissa ongelmaa ja ilmeisesti uusimmatkin normit täytettäisiin ilman hiukkasuodattimia (?) + muut haitalliset päästöt vähäisiä, niin probleemaksi muodostuu CO2-raja. Jos se vedetään esim. alle 50gCO2/km, niin alkaa olla jo todella vaikeaa tehdä sitä polttomoottorilla (ilman hybridiratkaisuja). Sinälläänhän CO2 ei ole ulkotiloissa mikään paikallinen ongelma, vaan globaali ongelma ja se että mitataan vain "pakoputken päätä" eikä elinkaaripäästöjä on vain sub-optimointia.