Mii electric

[Emil]

Mikä vm kyseessä ? . Käytätkö paljon B asentoa , jolloin jarruja ei niin usein tarvitse painaa. Itse ajan rullausmoodissa koko ajan , jolloin jarrupölyä muodostuu enemmän.

Ei pitäisi muodostua yhtään enempää jarrupölyä rullaustilassa, koska jarrupoljin jarruttaa pääsääntöisesti sähkömoottorilla. Vasta jos sähkömoottorin jarruvoima, tai pyörän kitka ei riitä, siirtyy järjestelmä käyttämään nestejarrua.

[Emil]

Workaround käsijarruongelmaan on ainakin nyt pari kertaa ollut se että on kiskaissut jarrua vain yhden "napsauksen" verran, eikä loppuun asti. Riittää pitämään auton paikoillaan kuitenkin ainakin loivassa rinteessä.

Pelkkä valitsimen jättäminen P-asentoon ei auta - auto rullaa silloin, koska eihän tässä mitään vaihdelaatikkoa tietenkään ole jota "vastaan" auto olisi paikoillaan.

Pistin nyt K-autoonkin vielä ei-niin-kiireellistä kyselyä aiheesta.

Jo P ei pidä autoa paikallaan, niin siinä on vikaa. Muutamia semmoisia tapauksia on ollutkin. Alennusvaihteisto siellä on, missä ihan mekaaninen lukitus. Siinä tapauksessa ei pidä paikallaan, jos toinen etupyöristä luistaisi, koska tasauspyörästö on siinä alennusvaihteiston ja pyörien välissä.

[Zarhan]

Jo P ei pidä autoa paikallaan, niin siinä on vikaa. Muutamia semmoisia tapauksia on ollutkin. Alennusvaihteisto siellä on, missä ihan mekaaninen lukitus. Siinä tapauksessa ei pidä paikallaan, jos toinen etupyöristä luistaisi, koska tasauspyörästö on siinä alennusvaihteiston ja pyörien välissä.

Hmm...kokeilin vain tasaisella parkkipaikalla ilman käsijarrua ja valitsin P:llä niin kyllä se liikkui. En nyt kokeillut muuta kuin että liikkuivatko pyörät jonkin verran eli muutamia senttejä, en katsonut voisiko työnnellä useampia metrejä.

[Zarhan]

Joo, kyllähän tuo loivassa alamäessä pysyy paikoillaan pelkällä P:llä kunhan antoa pyörien ensin asettua. Eli workaround on. Tosin taidan kyllä edelleen käyttää yhtä napsausta käsijarrusta kunnes huolto pääsee vilkaiseman.

(Pistin K-auton/Seatin sivuilta viestiä maanantaina, ei ole oltu vielä yhteydessä. Pitänee soitella jos eivät perjantaina palaa asiaan. Onkohan Omikron kaatanut montakin mekaanikkoa sairaslomalle...)

[Emil]

"Workaround", eli vaihtoehto?

Miten se yksi naksaus käsijarrua jäätäisi vähemmän kuin ihan kunnon käyttö? Sitä en ihan oivalla. Jos kenkä jäätyy rumpuun kiinni, niin se jäätyy riippumatta siitä kuinka kireälle vaijerit on vedetty.

Tossa yhtenä päivänä huomasin, että aika pitkään piti käsijarrulla sulatella ja kuivatella jarruja, ennen kuin tuntui kitka palautuvan normaaliksi. Eli joissain olosuhteissa sitä kosteutta kertyy ja jäätyy kitkapinnoille, vaikka käsijarrua ei olisi päälle vedetty.

[harry]

Eipä se jumittuminen välttämättä jäätymisestä johdu. Ainakin omassa up:ssa jumitus tapahtuu myös kesäkelillä ja sitä pahempii jumi , mitä tiukemmin on käsijarrun kiskonut päälle seisomaan jättäessä. Yhdellä naksulla pääsee pitävällä pinnalla pamauksen saattelemana varmasti liikeelle , mutta jos kahvan vetää kunnolla ylös , tulee jompikumpi tai molemmat takapyörät laahaten perässä asfaltillakin.

Tuolla rullausmoodilla kyllä mekaaniset jarrut joutuu enemmän töihin , kuin b asennolla , koska pysähtymistarpeen ilmetessä vauhtia on yleensä sen verran , että pelkkä regenerointi ei ehdi pysäyttää autoa. Näin ollen jarrupölyäkin kertyy enemmän.

[Emil]

No tommoisessa tilanteessa ei kyllä se B-asennonkaan jarruvoima riitä, eli pakko siirtää jalka ihan oikealle jarrulle.

Kesällä jarrukenkä ruostuu rumpuun kiinni. Siinäkään tapauksessa ei vaikuta se paljonko käsijarrukahvaa on nostettu.

Eilen käytin auton pesussa, jonka jälkeen yritin kuivatella jarruja käsijarrun avulla auton liikkuessa. Tänään oli takajarrut jumissa, vaikka en laittanut käsijarrua päälle yöksi. Ja taas piti aika kauan hinkuttaa käsijarrua, että sai takajarruihin normaalin kitkan. Hyvin näiden kanssa pärjää, kun tietää ennakkoon.

[harry]

"Kesällä jarrukenkä ruostuu rumpuun kiinni. Siinäkään tapauksessa ei vaikuta se paljonko käsijarrukahvaa on nostettu."


No , sinä  olet tietävinäsi jonkin teorian perusteella , että jumittava käsijarru aukeaa yön jälkeen yhtä helposti tai vaikeasti riippumatta kuinka ylös kahvan illallla vetää. Käytännössä kuitenkin jokainen voi todeta , että mitä tiukemmalle käsijarrun vetää , sen pahempi jumi seisonnan jälkeen , joten ainakin itse noudatan yhden naksauksen tekniikkaa liikkeelle pääsyn varmistamiseksi ja helpottamiseksi.

[Emil]

Eli meinaisit sitten ajaa niin, että käsijarru päällä sen yhden naksauksen verran? Aina äkkiä tulisi se toimintasavu ulos niistä jarruista tolla teorialla.

Kun ongelma ei ole vivuston tai vaijerin jumittamisesta, vaan kitkapintojen tarttumisesta toisiinsa. Niin se on ihan yhtä ruosteessa, tai jäässä olkoon jarrua vedetty minkä verran tahansa.

[harry]

"Eli meinaisit sitten ajaa niin, että käsijarru päällä sen yhden naksauksen verran? Aina äkkiä tulisi se toimintasavu ulos niistä jarruista tolla teorialla.

Kun ongelma ei ole vivuston tai vaijerin jumittamisesta, vaan kitkapintojen tarttumisesta toisiinsa. Niin se on ihan yhtä ruosteessa, tai jäässä olkoon jarrua vedetty minkä verran tahansa."


Sori , unohdin kertoa , että tapanani on vapauttaa käsijarru vivusta ennen liikkeelle lähtöä. Olisi tietysti pitänyt muistaa kertoa , mistäpä sen lukija voisi muuten arvata.

Milläköhän tavalla jarrukenkien kitkapinta voisi ruostua , kun se ei ole metallia ? Odotan mielenkiinnolla selostusta epämetallin ruostumisesta. Rummun kitkapintakaan tuskin ehtii ruostua , jos autolla ajetaan ja sen takajarrut ylipäätään toimivat. Samanlainen hento ruostepuna siihen varmaan voisi yön seisonnan aikana muodostua , kuin levyihin , mutta sen voima ei varmastikaan riitä jumittamaan kenkiä kiinni voimakkaasti , jos ne on vain kevyesti vedetty rumpua vasten. Jos ruoste jotakin jumittaa , se on nimenomaisesti rummun sisäinen vivusto , joka on akseleineen yleensä ( aina ? )  metallinen rakenne. 

Kukin tietysti autoilee tyylillään , ei siinä mitään. Jos sinusta jumittava käsijarru aukeaa yön yli seisottuaan samalla tavalla riippumatta siitä , miten kireälle jarru on illalla kiskottu ,  vetele toki kahvasta niin lujaa kuin haluat. Eipä se pois keneltäkään ole.

[Emil]

Ei ole todellista! 

Oletusarvo on, että jarrut huolletaan asianmukaisesti. Ja verrattain uudessa autossa "jarrujen akseli" ei kyllä jumita. Varsinkaan niin, että naksahtaen alkaisi liikkua, kun autoa ajelee edestakaisin.

Takajarrujen ruostumisen kuulee jo yhden sateisen yön jälkeen. Jarrut rahisee. Ja kyllä noissa nykyaikaisissa kitkamateriaaleissa on metallia seassa. Ja kyllä, ne voivat ruostua rumpuun kiinni. Irtoavat sitten autoa liikuttelemalla, tai rumpua vaikkapa vasaralla koputtelemalla.

Sun olisi nyt syytä oivaltaa se, että miksi ne jarrut jumittaa. Ei vaadi suurta teknistä ovalluskykyä huomata, että kyse nimenomaan siitä, että jarrukenkä jäätyy, tai ruostuu rumpuun kiinni. Tästä johtuen se yksi naksu käsijarrua jumittaa ihan samalla tavalla kuin käsijarrun kireämmälle vetäminen.

Se yhden naksahduksen käyttö ei helpottaisi yhtään sen jarrun vapautumiseen, jos kyseessä olis huoltamattomat jarrut, eli vivuston jumittaminen.

Lisäys: Vai millä selität sen, että mulla juuri oli takajarrut jumissa pesun jälkeisenä päivänä, vaikka jarrua ei ollut päällä yhtään? "Akselin" jumittamisella?

[harry]

"Sun olisi nyt syytä oivaltaa se, että miksi ne jarrut jumittaa. Ei vaadi suurta teknistä ovalluskykyä huomata, että kyse nimenomaan siitä, että jarrukenkä jäätyy, tai ruostuu rumpuun kiinni. Tästä johtuen se yksi naksu käsijarrua jumittaa ihan samalla tavalla kuin käsijarrun kireämmälle vetäminen.

Se yhden naksahduksen käyttö ei helpottaisi yhtään sen jarrun vapautumiseen, jos kyseessä olis huoltamattomat jarrut, eli vivuston jumittaminen.

Lisäys: Vai millä selität sen, että mulla juuri oli takajarrut jumissa pesun jälkeisenä päivänä, vaikka jarrua ei ollut päällä yhtään? "Akselin" jumittamisella?"


Ymmärsinkö oikein , että sinulla oli takapyörät lukkiutuneet pesun jälkeen , niin että oli vaikea nitkuttaa auto liikeelle , vaikka käsjarru ei ollut päällä ollenkaan ? Itselleni ei tällaista ole koskaan käynyt , vaikka pakkasella useinkin pesen autoa. Rohinaa  ja kevyt napsahdus niistä kyllä ensi alkuun pesun jälkeisenä päivänä voi kuulua , mikä varmaankin kertoo ruosteesta. Se rummun ja kitkamateriaalin sekaan laitetun vähäisen metallimäärän yhden yön ruoste ei kuitenkaan taatusti riitä jumittamaan takapyöriä niin , että niitä olisi vaikea saada seuraavana päivänä liikkeelle , jos käkkäri ei ole päällä.

Sinun autossasi ei selvästikään esiinny tuota käsijarrun jumittumista , joten on tietysti sama , miten tiukalle vedät käsjarrun. Tässä minun UPissani sen sijaan takapyörät jumittuvat , niin , että liikkeelle pääsy on sitä vaikeampaa , mitä tiukemmin käsijarrun on illalla vetänyt päälle. Sinä ryhdyt selittämään , että väärin jumitettu , käsijarrun tiukalle vetäminen ei voi jumittaa sen enempää kuin löysälle jättäminen , koska luulet tietäväsi , että itse käsijarrumekanismi ei voi juuttua.  Emme pääse asiassa eteenpäin. Jokainen jumittuvan käsijarrun kanssa elävä oppii kantapään kautta sen , miten tiukalle käsijarrun voi vetää , jotta pääsee seuraavana päivänä kohtuu helposti liikkeelle.

[LaHo]

Itsellä ei 21kk/32tkm aikana ole ollut kyseistä ongelmaa ollenkaan vedän aina käsijarrun tiukalle kun pysäköin. Minkälaisia vanteita käytätte joilla ongelmaa on? Itsellä 14 tuuman peltivanteet + kohtuu peittävät muovipölykapselit, voiko suojata paremmin kastumiselta kun esim. 16 tuuman vanteet? En ole kyllä pessyt autoa kun yhden kerran kesällä.

[Emil]

Joo ei ne jumiin ruostu ne kengät yössä, eikä kahdessa. Mutta myöskään vivusto ei jumitu niin, että jarrut irtoaisi paukahtamalla, kun autoa nytkyttää edestakaisin. Jos vivusto jumittaa, niin jarrut jäävät laahaamaan, ja vähän matkan kuluttua nousee jarruista savu, tai ainakin auto rullaa huonosti. Siksi mun mielestä todella outoa olisi se, että yhden naksun tekniikka auttaisi, jos jarrut ei vivuston jumituksen vuoksi irtoa kunnolla. Jos ja kun taas kenkä jäätyy rumpuun kiinni, niin se vapautuu naksahtaen, kun palautusjouset vetävät kerralla kengät irti rummusta.

Mulla 14“ avonaiset aluvanteet. Pesussa varsinkin menee vettä jarruihin.

[Petunet]

Meilläkään ei ole kertaakaan ollut ongelmaa 32tkm aikana käsijarrun kanssa ja se vedetään joka kerta kunnolla päälle.
Kovalla pakkasella pesun jälkeen ehkä kuuluu naksahdus liikkellelähdössä mutta ei sen kummempaa.
Autossa on 16" avonaiset alumiinivanteet.

[harry]

Itsellä ei 21kk/32tkm aikana ole ollut kyseistä ongelmaa ollenkaan vedän aina käsijarrun tiukalle kun pysäköin. Minkälaisia vanteita käytätte joilla ongelmaa on? Itsellä 14 tuuman peltivanteet + kohtuu peittävät muovipölykapselit, voiko suojata paremmin kastumiselta kun esim. 16 tuuman vanteet? En ole kyllä pessyt autoa kun yhden kerran kesällä.

Minulla on melko avonaiset 14 aluvanteet talvella ja alkuperäiset umpinaisemmat 15 vanteet kesällä. Auto otettiin käyttöön lokakuussa 2020. Ensimmäinen talvi meni ilman jumitusongelmia , vaikka autoa pestiin käytännössä viikottain pakkasellakin. Jumittelu alkoi kesällä n 20tkm ajettuna , alkuun jumitti toinen takapyörä ja melko pian molemmat. Loppukesällä tuli sen verran paha jumi , että toinen pyörä laahasti hetken ennen vapautumista , jolloin tauluun tuli  rengaspaine herja ja pari muuta renkaiden poikkeavan pyörimisnopeuden laukaisemaa virhe ilmoitusta. Sen jälkeen siirryin yhteen naksaukseen ja nyt liukkailla ollaan pelkän P asennon varassa , jos auto seisoo vähänkään pidempään.
UP:ssa takajarrujen puhdistus ei kuulu huolto ohjelmaan , joten pitää joko tehdä itse tai teettää lisätyönä , jos haluaa , että käsijarru pysyy kunnossa. Riippuu varmaan käyttätavoista ja olosuhteista , miten pian jarru alkaa jumittaa.

[harry]

Noista takajarrujen likaantumisesta muistuu vielä mieleen 80 luvulla D Kadett , jonka takajarrut olivat muuttuneet todella herkästi lukkiutuvaksi. Auto oli liukkaalla hengenvarallinen ja kääntyi heti poikittain , kun jarrupolkimeen vähänkin koski. Siihen aikaan ei ABS jarruja titenkään ollut , vaan takapyörille ohjattiin jarrupainetta säätöventtiilin avulla. Sen jumiutumista tarjottiin korjaamollla ongelman syyksi ja ehdotettiin vaihtoa. Ventiilli maksoi suunnileen sen , mikä oli auton arvo , joten jäi vaihtamatta. Ensiavun toi vaseliini jarrrumpujen sisään. Sen avulla sai jopa katsastuksen läpi. Vaseliini tiettsti paloi nopeasti pois ja takapainoisuus palasi. Käsijarru tietysti myös jumitti , niin ettei sitä ainakaan yön yli passannut jättää. Huomasin sitten , että lukkittumisherkkyys muuttui selvästi sään mukaan pahentuen kostellla ilmalla. Uudet rummut ja kengät poistivat ongelman ja jarrut toimivat sen jälkeen kuten pitikin. Tavalla tai toiisella jarrujen kuluminen teki niistä liian purevat , ehkä jarrupöly ja rummun pintaan siirtynyt kitkamateriaali saivat sen aikaan.

Saattaisi nykyisenkin  UP:n jarrut olla takapainoiset ilman ABS systeemiä. Ehkäpä lisääntynyt kitka jumittaa nyt kengät ja rummut tiukemmin toisiinsa , se voisi selittää , minkä takia jumitus on sitä tiukempi , mitä kireämmälle jarrun vetää.

[harry]

Asiasta toiseen. Talvella saattaa joskus tulla tarve tilapäisesti kytkeä luiston esto pois toiminnasta päästäkseen liikkeelle pahassa paikassa. Oheinen video toiminee UP:n lisäksi konsernisisarissakin ?


https://www.youtube.com/watch?v=k_bWi2nmUO8

[Emil]

Vaikea keksiä semmoista tilannetta, jos on asianmukaiset renkaat alla. Järjestelmä kun antaa pyörän sutia maltillisesti, ja sen lisäksi jarruttelee sitä sutivaa pyörää, että saadaan vetovoimaa sille paremmin pitävälle pyörälle.

[harry]

Vaikea keksiä semmoista tilannetta, jos on asianmukaiset renkaat alla. Järjestelmä kun antaa pyörän sutia maltillisesti, ja sen lisäksi jarruttelee sitä sutivaa pyörää, että saadaan vetovoimaa sille paremmin pitävälle pyörälle.

En toki epäile , ettet tätä asiaa paremmin tietäisi , mutta jotkut ainakin luulevat , että luistoneston poiskytkennästä voisi olla joissakin olosuhteissa hyötyä :

https://www.apu.fi/kysymykset/luistonesto-sohjossa


"TuulilasiLuistonesto sohjossa?
VASTAAJANA
Tapio Ketonen
Julkaistu: 2.1.2013
Kysymys:
Viime päivinä pitkä pakkasjakso on loppunut ja teille pakkautunut lumi on sohjoontunut. Autossani on luistonesto ja lisäksi ajovakauden hallintajärjestelmä (ESP). Mielestäni sopivassa sohjossa luistonestojärjestelmä saattaa vaikeuttaa auton etenemistä ja jopa pysäyttää sen kokonaan. Kerron esimerkin pari päivää sitten tapahtuneesta.

Ajoin hyvin pientä tietä loivahkoon ylämäkeen. Tie on kesäisin hiekkatie. Tiellä oleva lumi oli pehmentynyt sohjoksi lämpöaallon myötä. Ylämäkeen ei oikeastaan voi ottaa vauhtia, sillä tie on hyvin kapea ja päättyy isoon tiehen, jolle päästäkseen pitää kääntyä 90 astetta. Lähtiessäni ylämäkeen minulla oli vauhtia maksimissaan 20 �" 30 km/h. Luistoneston valo lähti vilkkumaan heti mäen juurella ja vauhti alkoi pudota ja auto hyytyä. Kun auto oli lähes pysähtynyt, painoin luistoneston pois kytkevää nappia. Tällöin auto itse asiassa aika helponkin oloisesti kiipesi, etupyörät toki sutien, mäen ylös. Oma tuntemukseni oli se, että etenemiskyky ilman luistonestoa oli selvästi parempi. Ilmeisesti renkaiden sutiminen sopivasti putsasi pahimman loskan pois tien pinnalta ja renkaat saivat paremman pidon tiehen.

Muutama kysymys Ketoselle:

1. Millaisissa olosuhteissa luistonesto haittaa etenemiskykyä? Oma kokemukseni on yllä, mutta millaisia kokemuksia Ketosella on. Miten esimerkiksi hyvin liukas jää, syvähkö lumihanki tai hyvin pehmeä hiekka/sora.

2. Onko Ketoselle tullut vastaan ihan uusimmissa autoissa luistonestoa, joka olisi esimerkiksi yllä kuvaamassani tilanteessa jo toiminut paremmin kuin taitava kuski.

N�,,YT�,, VASTAUS
MAINOS - SIS�,,LTÖ JATKUU ALLA

SIS�,,LTÖ JATKUU
Vastaus:
Sitä “ajovakauden hallintajärjestelmää” on tapana kutsua lyhyemmin ja selkeämmin ajonvakautukseksi. Englanninkielinen lyhenne ESC tulee sanoista Electronic Stability Control. Alkuperäinen saksankielinen nimi ESP taas tulee sanoista  Elektronisches Stabilitätsprogramm, ja on englanniksi Electronic Stability Program, kyseessä on Boschin keksinnölleen antama nimi.

Järjestelmä koostuu pyörien luiston tunnistavasta luistonestosta (TCS, ASR) ja auton kierähdyksen tunnistuksesta. Auton pyörähtämiseen liittyvän sivuttaisen luiston ensimmäisiä tekijöitä on yleensä vetävissä pyörissä ilmenevä luisto, joten ensimmäinen keino sen välttämiseksi on estää vetävien pyörien luiston alkaminen. Se tehdään vähentämällä käytössä olevaa tehoa.

Seuraava vaihe on vakauttaa menoa jarrujen avulla. Puskemista hillitään sisäkaarteen puoleisen takapyörän jarruttamisella, peräluistoa taas ulkokaarteen puoleista etupyörää jarruttamalla.

Ongelmana sohjokelissä on, että eteneminen ei onnistu ilman riittävää luistoa. Karkeakuvioiset renkaat paiskovat loskaa pois renkaan ja tien pitävän pohjan välistä, kun pyörät pyörivät riittävän kovaa. Luistonesto sallii kuitenkin vain muutaman prosentin luiston, joka on asfalttipinnalla niissä rajoissa, että renkaan sivuttaispito vielä säilyy riittävänä.

Loskakelillä ja paksussa lumessa luistonesto pitääkin kytkeä pois, muuten matkanteko loppuu. Autoissa on kahta lajia systeemeitä tähän. Joissakin kytkeytyy pois pelkästään luistonesto, mutta ajonvakautus jää päälle. Joissakin taas molemmat kytkeytyvät pois. Surkea luku ovat sitten ne autot, joissa poiskytkentämahdollisuus on jätetty kokonaan pois. Useimmissa autoissa luistonesto ja varsinkin ajonvakautus kytkeytyy päälle, kun jokin määrätty ajonopeus ylitetään.

Yleisin olosuhde, jossa luistonesto kiusaa etenemistä on paksu loska- tai lumikerros. Periaatteessa myös paksu hiekka tekee saman, mutta se on harvinaisempi olosuhde, ja usein käy niin, että pehmeän hiekan alta ei löydy kovaa ja pitävää pintaa.

Loskakeli on sittenkin niin harvinainen olosuhde, että siihen näitä hienoja elektronisia järjestelmiä tuskin lähiaikoina ryhdytään mukauttamaan. Sitten kun auto oppii tunnistamaan kelin ja olosuhteet, tämä voisi olla mahdollista, mutta tähän taitaa mennä vielä aika paljon aikaa. On muistettava, että vauhdikkaasti loska- tai lumikelissä ajavia ja tällaisessa menossa myös autonsa tiellä pitäviä kuljettajia on kaikista maailman autonkäyttäjistä sittenkin kovin vähän."

[Emil]

Täysin turhaa täytettä tähän ketjuun tuo lainaus. Useammastakin syystä, mutta vaikka siksi, että juttu on ikivanha. Järjestelmät kehittyy. Ja siksi, että jutussa ei edes kerrota mistä autosta kyse. Merkki- ja mallikohtaisten erojen lisäksi vetotapa vaikuttaa. Kaikki järjestelmät ei anna pyörien sutia, eikä varsinkaan jarruta yksittäistä sutivaa pyörää.

[harry]

Täysin turhaa täytettä tähän ketjuun tuo lainaus. Useammastakin syystä, mutta vaikka siksi, että juttu on ikivanha. Järjestelmät kehittyy. Ja siksi, että jutussa ei edes kerrota mistä autosta kyse. Merkki- ja mallikohtaisten erojen lisäksi vetotapa vaikuttaa. Kaikki järjestelmät ei anna pyörien sutia, eikä varsinkaan jarruta yksittäistä sutivaa pyörää.

Hyvä , että asiantuntijana korjasit virheellisen tiedon.  Jokuhan saattaisi vielä moista höpinää uskoa ja ryhtyä sen mukaan joissakin olosuhteissa kytkemään pois luiston estoa. Selvyyden vuoksi kysysin vielä , mistä ajankohdasta lähtien järjestelmät ovat niin kehittyneitä , ettei tarvetta poiskytkemiseen missään oloissa ole ?

[Emil]

Sekin riippuu siitä minkä sukupolven ajonvakautus kuhunkin autoon valmistajan toimesta on valittu.

[harry]

Näyttää autolittokin vielä vuosi sitten levittäneen väärää tietoa luistoneston pois kytkennän tarpeesta :


https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/3332bec7-34dc-495f-bfe9-385e72d65c26

"Kun autoa heijailee ulos kinoksesta, niin auton luistonesto on syytä kytkeä siksi aikaa pois. Muuten käy niin, että luistonesto tappaa vedon juuri, kun sitä tarvittaisiin. Muista kytkeä luistonesto myöhemmin takaisin päälle, sillä joissakin autoissa luistoneston poiskytkeminen kytkee myös ajovakausjärjestelmän pois päältä."

Sitkeässä on väärät uskomukset.

[Emil]

Näköjään. Eivät varmaan ole lukeneet edes auton ohjekirjaa. Tai sitten ajelevat vanhemmilla autoilla. Tai eivät tajua sitä mitä 97% autoilijoista ei tajua. Nimittäin jos se ajonvakautuksen valo välkkyy siellä mittaristossa, niin ei ainakaan kannata painaa lisää kaasua/tehoa, koska jos sen tekee, niinjärjestelmä rajoittaa vetoa liikaa. Mutta samahan se monilla on, kun näkevät jonkun pyrkimässä kaistalta toiselle vilkun kanssa, niin painavat lisää kaasua. Se keltainen vilkkuva valo kato.

[harry]

Disinformaatiota netti pullollaan :

https://kaasujalka.fi/2021/11/25/kun-juutut-autolla-lumeen-toimi-nain/

"Jos auto on jumittunut hankeen tiukasti kiinni, eikä mukana ole lapiota, yritä päästä hangesta pois heijaamalla: aja autoa eteenpäin niin pitkälle kuin pääse ja peruuta sen jälkeen taaksepäin niin pitkälle kuin pystyt. Sitten yrität taas päästä eteenpäin. Vähä vähältä heijaamalla eteen ja taakse auton liikerata kasvaa ja parhaassa tapauksessa pääset lopulta pois lumesta.

Kun heijaat autoa ulos kinoksesta, kytke luistonesto siksi aikaa pois."


Eikö ne nyt jo  tajua , ettei sitä luistonestoa pidä kytkeä pois , kun täälläkin tiedetään , että järjestelmät on niin kehittyneet , että kannattaa vaan pitää estot päällä aina ja kaikkialla.

[Emil]

Kyllä se pito kannattaa yrittää saada siitä lumesta, eikä suditella autoa entistä syvemmälle hankeen.

Mutta saatat pettyä, jos yrität saada autostasi vetoluistoneston pois päältä linkkaamasi videon ohjeiden mukaan. Joko kokeilit? Tai, lue vaikka kommentteja ko. videoon liittyen.

[harry]

Testaillaan huomenna. On vähän turhan tiukka tuo luistoneston asetus UP:ssa. Kesälläkin meinaa hyytyä auto mökin jyrkkään ylämäkeen. Kerran jopa pysähtyi kokonaan , kun oli tuore murske laitettu tiehen , eikä ollut vielä ehtinyt tiivistyä. Talvella ei puhettakaan , että lähtisi tällä autolla mökille , vaikka range riittäisi.

[harry]

Ei lähde vm 2020 UP:sta luistonesto pois. Talvimökkeily jatkuu siis TCoff napillisella autolla.

[gaasutin]

Vaikea keksiä semmoista tilannetta, jos on asianmukaiset renkaat alla. Järjestelmä kun antaa pyörän sutia maltillisesti, ja sen lisäksi jarruttelee sitä sutivaa pyörää, että saadaan vetovoimaa sille paremmin pitävälle pyörälle.

Itseasiassa aika helppo, 10 cm lunta ja mäki. Tuo luistonesto tappaa tehokkaasti etenemistä. Eli pieni sutiminen ja varovainen kaasunkäyttö tuo paremman tuloksen kuin tehon pätkiminen ja pyörien jarruttelu. Sama tilanne kiihdyttäessä lumessa, luistonesto estää kiihdytyksen ja autolla ei pääse ns. vauhdilla eteenpäin. Sutiminen ei siinäkään haittaa mitään. Erikoistilanteita varten olisi hyvä että sen saa pois.