Suomeen uusi Å kodamalli. Saatavilla vain Tampereella.

[BobSmith]

Jokainen Tukholmassa tai Oslossa vieraillut on voinut panna merkille, kuinka autoilijat näissä maissa antavat tilaa jalankulkijoille aivan toisella tavalla kuin Helsingissä. Näissä kaupungeissa ei myöskään pysäköidä jalkakäytäville tai pyöräteille.

Entä esim. Pariisi? Rooma? Madrid?

[mattinen]

Entä esim. Pariisi? Rooma? Madrid?

Rooman ja Madridin osalta täytyy jonkun sellaisen vastata, joka on noissa kaupungeissa käynyt ja siellä jalan liikkunut. Pariisin-reissustani on jo jonkin verran aikaa, mutta kyllä siellä minusta autoilijat aika mukavasti jalankulkijoita kohtelivat. Oslon ja Tukholman nostin esille lähinnä siksi, että pohjoismaina ne ovat mielestäni Suomen luonnollinen viiteryhmä.

[repomies]

Palatakseni ratikkaan hetkeksi, en minä usko että se vaikuttaa merkittävästi etenkään omaan autoiluuni keskustassa, koska jo lähtöjään inhoan Tampereen keskustassa asioimista ja vältän sitä aina kun voin. Siltä osin mikään ei ole ratikan myötä muuttumassa. Työmatkoja autolla keskustaan tekevillä voi olla hiekkaa hampaissa enemmän, koska mitä ilmeisimmin jäljelle jäävillä reiteillä läpi kylän on entistä kovempi autoruuhka yhden väylän ollessa jatkossa varattu joukkoliikenteelle.

Päivän Aamulehdessä oli isohko juttu kauppakeskuksista ja etenkin Ideaparkista. Ideaparkin vetovoima koostuu toki monista asioista, mutta yksi merkittävimmistä tekijöistä on kaupungin suunnalla asioinnin hankaluus ja paikoituksen hinta. Se on kauempana kuin mitä esimerkiksi Koskikeskus tai tuleva Ratinan kauppakeskus ovat taloltani, mutta silti ehdin vähintään yhtä nopeasti autolla Ideaparkkiin asti ilmaiselle parkkipaikalle. Julkisilla harva nyt isompia ostoksia kuskaakaan mutta vaikka hakisi jotain pientä, sinne koskariin kestää silti merkittävästi kauemmin bussilla, plus että vuoroja menee kerran tunnissa, mistä syistä aika tyhjänä nuokin bussit kulkevat.

Ratikkapäätös on ensisijaisesti kustannusongelma Tampereelle. Onnekkaat muut suomalaiset pääsevät toki osallistumaan talkoisiin. Kumipyörillä saman olisi saanut hoidettua myös, ilman yhtä massiivista infrarakentamista. Ilmanlaatu ei ole Tampereella ongelma eikä siitä sellaista tule, ja jos typen oksideja halutaan nykytasolta alas, se edellyttää joka tapauksessa dieselkaluston vähentämistä, mihin on muitakin keinoja.

[enkero]

Mitä Transtechiin tulee, siinäkin on minun mielestäni sitä teknistä osaamista, mitä suomalaiset aina eivät osaa oikealla tavalla hyödyntää kilpailutilanteessa.

En tiedä miten läheltä olet seurannut toimialaa, mutta jos tehdas keikkuu vuosikausia tarjouksen varassa ja sitten käteen tuleekin Musta Pekka, niin jos kassa ei ole Roope Sedän rahasäiliöön verrattava, pää tulee vetävän käteen kovin nopeasti. Tässä ison pelurin turnauskestävyys voi voittaa pankilla rahoittavan konepajan kilpailukyvyn.

Transtech varmasti osaa, mutta markkina on niin pirun rajoitettu ja projektien aikajänteet helposti vuosia.

[BobSmith]

En tiedä miten läheltä olet seurannut toimialaa

Transtech varmasti osaa, mutta markkina on niin pirun rajoitettu ja projektien aikajänteet helposti vuosia.

Kovin läheltä en ole seurannut, mutta tiedän, että Transtechilla on pitkältä ajalta osaamista kiskokaluston suunnitttelusta ja valmistuksesta. Transtech on saanut alkunsa Valmetista, joka aikanaan toimitti Helsingin kaupungille nivelraitiotievaunuja. Kaksi ensimmäistä Pendolino-junaa tehtiin aikanaan silloisella Transtechilla, sitten myös uudemman SR2-sähköveturisarjan (42 kpl) kokoonpanot, kaksikerrosmatkustajavaunuja ja ravintolavaunuja Valtion Rautateille ja tavaravaunuja itäiseen naapuriin. Loput Pendoliinot päätettiin sitten tilata Italiasta (surullista). Venäjän kaupan kanssa kävi huonosti (surullista), ja myös VR päätti tilata lisää vetureita toiselta toimittajalta (surullista), eikä junanvaunujakaan viime aikoina ole paljon valmistettu.

Nyt Transtech on saanut ratikkavaunuista tilauksen HKL:ltä ja myös Tampereelle tulee näitä Skoda-merkkisiä ratikoita.

[audioman]

Transtechin tapauksessa kyse ei espanjalaisille myytäessä tainnut olla kyse kovin rikkaasta kultakaivoksesta. Jos olisi ollut, niin miksi se on nyt tsekkiomistuksessa?

Eiköhän tuollaisen satelliittitehtaan ole paras olla isomman alan toimijan omistuksessa, hakea synergiaetuja ja hyvällä tuurilla jättää vielä jokunen pennonen tänne Suomeenkin?

Ei pelkästään "hyvällä tuurilla", vaan aivan väistämättä. Eikä pelkästään "jokunen pennonen" vaan valtaosa.

Kun keskustellaan ulkomaisesta omistuksesta kiinnitetään yleensä huomiota vain siihen, mihin voitot ja niistä mahdollisesti maksettavat verot menevät. Tarkastellaanpa siis hetki yrityksen yhteiskunnallista merkitystä yleisellä tasolla. Suurin osa yrityksen tilittämistä veroista on kuitenkin muuta kuin voitoista maksettavaa yhteisöveroa. Esimerkiksi arvonlisäveroa. Lisäksi yritys maksaa työntekijöilleen palkkaa, josta menee tulovero.

Esimerkki todellisesta elämästä (joka tosin on insinööritoimisto, koska sen sektorin tunnen): insinööritoimistossa on 30 työntekijää. Sen liikevaihto on 3,3 miljoonaa â,¬. Verotilitykset (arvonlisäverot + ennakonpidätykset työntekijöiden pakoista) ovat melko tarkalleen miljoona euroa. Yritys tuottaa voittoa 5% eli 165 000 â,¬, josta maksetaan yhteisöveroa 20% eli 33 000 â,¬.

Suomeen saadaan siis 30 työpaikkaa ja suomalainen yhteiskunta saa miljoonan verotulot riippumatta siitä, onko omistaja 165 000 â,¬ voittoineen suomalainen vai ei.