Suomeen uusi Å kodamalli. Saatavilla vain Tampereella.

[JarnoF]

Mitä ajatuksia tämä tamperelaisten eilinen päätös foorumilaisissa herättää? Eteenkin paikallisten mielipiteet kiinnostaisi.
- Pidätkö raideratkaisua hyvänä vai huonona asiana?
- Luuletko käyttäväsi linjaa tai vähentäisikö linja sinulta jopa selvästi yksityisautoilua?
- Tuleeko rakentaminen kaupungille liian kalliiksi?
- Ovatko foorumin Tampereen seudun VCDS-osaajat valmiina kun tuollaiset alkavat hyytymään ensimmäisenä pakkastalvena?
- ym.

[Peeveli]

Kommentoin vaikka en asu Nääsvillessä, koska vastaavaa on meillä Stadissa ja lisää tulee (mm. Raide-Jokeri). Nuo rotiskot eivät ainakaan houkuta itseäni pois auton ratista, päinvastoin. Tampereen verovaroja pistetään liki 300 miltsiä eikä riitä (kaikki tuollaiset rakennushankkeet vievät loppujen lopuksi rahaa vähintään 1,5-kertaisesti, yleensä tuplat). Melkoisen varmojen bussien sijaan Nääsvilleläisetkin saavat tilalle epävarmat (kunnon lumimyräkkä tai paukkupakkaset) kolistelijat, jotka vievät kaduilta tilaa autoilta. Samat linjat hoidettaisiin siis busseilla, ja jos halutaan viherpiipertää, niin polttoaineeksi riittoisa maakaasu tai pidemmällä tähtäyksellä sähköbussit.

Kyllä itse näen Skodan mieluiten autona...

[b1mpo]

Skoda.cz

[mremonen]

Ja muutenkin, sokeat jää alle ja Audit rusikoidaan lähiöissä. Ei tuosta mitään hyvää seuraa. Edessä on seitsemän vuoden nälänhätä, heinäsirkat ja tulvia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001948311.html

---
Helsingin kokemuksesta voisin sanoa, että ratikka (mikä se sitten Tampesterissa onkaan, kun Stadissa se on spåra) on keskustassa mitä loistavin. Noista pitkistä yhteyksistä en pysty sanomaana mitään. Mutta se vaatii tiheän verkon, ihan kuin kaikki muutkin joukkoliikennevälineet. Siksi metron potentiaaliakaan ei Helsingissä täysin saada hyödynnettyä, vaikka sillä tehdäänkin 62 milj. matkaa vuodessa.

[sakal83]

Jaa-a, mitäköhän tästä nyt olisi sitten mieltä nääs.
Ei hirveämmin hetkauta ainakaan alkuvuosina meikäläistä, sillä täysin toisella puolella Tamperetta tulee majailtua. Kaippa tuo palvelee hervantailaisia, joista suurinosa on opiskelijoita ja maahanmuuttajia.
Eikö ratikka ole jokseenkin vanhanaikainen keksintö? Vai rakennetaanko ratikoita jossain muissa maissa vielä täysin tyhjästä kaupunkeihin?

En olisi tippaakaan yllättynyt, että seuraavaa linjaa jo kaavailtaisiin tulevan Ranta-Tampellan alueen poikki, niin saadaan vielä hieman nostettua jo valmiiksi ihan poskettomien asuntojen hintoja. Ehkä sieltä päättäjiltä saattaa "jokunen" asunto jo löytyä kyseiseltä alueelta

[Gudmund]

- pidän ratikkaa liian vanhanaikaisena systeeminä 2020-luvun Suomeen
- en tule todennäköisesti käyttämään, vaikka liikun lähes päivittäin Tampereella. Ei liikennöi niitä katuja/reittejä joita käytän.
- tuleehan se kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden
- Tampereen ratikka jää pahasti torsoksi, jos rakennetaan lopulta vain tämä yksi linja, seuraavina vuosina pitäisi löytyä valmiutta päättää myös muista ratikkareiteistä (esim. Pirkkalan suunta). Rahat näihin?

[repomies]

Kammottava ja turha rahareikä. Onneksi en ole Tamperelainen, mutta valitettavasti asun Tampereen sähköverkon alueella. Meinaan pian on myynnissä tuokin verkko, ja sitten pomppaa hinnat rajusti.

[mattinen]

Kommentoin vaikka en asu Nääsvillessä, koska vastaavaa on meillä Stadissa ja lisää tulee (mm. Raide-Jokeri). Melkoisen varmojen bussien sijaan Nääsvilleläisetkin saavat tilalle epävarmat (kunnon lumimyräkkä tai paukkupakkaset) kolistelijat, jotka vievät kaduilta tilaa autoilta.

Tämä kommentti panee vahvasti epäilemään, ettei kirjoittaja asu sen paremmin Nääsvillessä kuin Stadissakaan. Olen itse asunut Stadissa (Kallio, Kruununhaka, Taka- ja Etu-Töölö)  jo "jonkun aikaa", enkä ole huomannut "kolistelijoiden" liikkumisessa suurempaa epävarmuutta lumisateessa tai paukkupakkasella. Suurin haitta kantakaupungin talviselle raitiovaunuliikenteelle ovat ne autoilijat, jotka pysäköivät autonsa siten, että ne estävät ratikan liikkumisen. Lumisina talvina tämä ilmiö on ikävän yleinen. Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.

Kaippa tuo palvelee hervantailaisia, joista suurinosa on opiskelijoita ja maahanmuuttajia.

Kannattaa olla tarkkana, Tampereen ratikkahankkeen takana voi väijyä kavala juoni. Helsingissä ratikka nimittäin kulkee mm. Munkkiniemessä, molemmissa Töölöissä, Kruununhaassa, Katajanokalla ja Ullanlinnassa. Näissä kaikissa kaupunginosissa tunnetusti asuu paljon muitakin kuin opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Jonakin kauniina (tai rumana) päivänä voidaan Tampereellakin herätä siihen, että "kolistelija" liikkuu myös ns. paremman väen alueilla.

[BobSmith]

Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.

Hämeenkadun itäpää on jo nyt kielletty yksityisautoilta, ratikan tultua ilmeisesti myös länsipää.  Tampereen katuverkon ahtaan luonteen vuoksi autojen häätäminen pois kaupungin pääkadulta tulee varmasti heijastumaan liikenteen kasvuna muilla Tammerkosken ylittävillä väylillä, samoin kuin sivukaduilla. En osaa vielä kuvitella, mitä kaikkea se aiheuttaa. Sekavin tuntein suhtaudun tähän kiskoilla kulkevaan häkkyrään. Myös siitäkin syystä, että sen rakentaminen nielee aika paljon rahukkaa. Ratikka about 500 milj. euroa, keskusjätevedenpuhdistamo 300 miljoonaa, Kansi ja Areena-hankkeessa kaupungin osuus noin 60 miljonaa,  Kunkun parkki, Asemakeskuksen kehittäminen ja-mitä-niitä-kaikkia-hankkeita-nyt-onkaan.

Jonakin kauniina (tai rumana) päivänä voidaan Tampereellakin herätä siihen, että "kolistelija" liikkuu myös ns. paremman väen alueilla.

Näinhän se menee. Nyt päätettiin vain yhdestä heilurilinjasta, mutta kaavailuja ratikkareiteistä myös Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle on tehty. Pirkkalaan rakennetaan jo nyt kiivaasti asuntoja, niin että asukkaista saataisiin potentiaalisia ratikan käyttäjiä. Nokian suuntaan ehkä ajatellaan lisätä paikallisjunaliikennettä, samoin kuin Peltolammin-Lempäälän suuntaan.

[teräksenharmaa]

Eikö ratikka ole jokseenkin vanhanaikainen keksintö? Vai rakennetaanko ratikoita jossain muissa maissa vielä täysin tyhjästä kaupunkeihin?

En olisi tippaakaan yllättynyt, että seuraavaa linjaa jo kaavailtaisiin tulevan Ranta-Tampellan alueen poikki, niin saadaan vielä hieman nostettua jo valmiiksi ihan poskettomien asuntojen hintoja. Ehkä sieltä päättäjiltä saattaa "jokunen" asunto jo löytyä kyseiseltä alueelta

Onhan noita uusia ratikoita tullet sinne sun tänne. Monissa kaupungeissa, joissa ratikkajärjestelmä suljettiin joskus viime vuosisadan puolivälissä, ratikkaverkko on viime aikoina avattu uudestaan. Wikissä on tällainen tilastotieto:

Since 2000 78 systems have opened while 13 have closed. The countries that have opened the most systems since 2000 are the USA (23), France (20), Spain (16), and Turkey (

Ei massojen liikuttelussa ole raiteiden voittanutta. Raiteiden alkukustannus on korkea, mutta sen jälkeen on pitkäksi aikaa kapasiteettiä kuljettaa massoja hyvin pienin päästöin ja  kustannuksin. Kysymys on vain siitä, että rakennetaanko raiteet katutasoon, maan alle vai nostetaanko raiteet katutason yläpuolelle.

Joukkoliikenteen laajentaminen tavallaan laajentaa keskustaa. Kun hyvien kulkuyhteyksien varrella on enemmän asuntoja, niin hinnat laskevat. Niille, jotka liikkuva omilla autoillaan riittää kyllä vaihtoehtoja, mutta joukkoliikenteen varassa olevat hinnoittelevat tarjonnan perusteella alueensa.

[teräksenharmaa]

- pidän ratikkaa liian vanhanaikaisena systeeminä 2020-luvun Suomeen

Mitä mielestäsi ovat ne modernit systeemit? Monorail, hyperloop...

[Gudmund]

Mitä mielestäsi ovat ne modernit systeemit? Monorail, hyperloop...

No tässähän on vielä kolme vuotta aikaa miettiä mitä 20-luvulle laitetaan. Jos ei koko sitä aikaa keskityttäisi vain katujen repimiseen ja lapion heilutteluun.

Ei kai kahden pisteen väliä edestakaisin 20km/h keskinopeudella kulkeva patarautamöhkäle voi olla parasta, mitä muutaman vuoden päästä on  500 miljoonalla kaupunkiliikkumiseen saatavilla? Kysynpähän vaan.

Noi monot ja loopit ja muut eivät tietenkään sovellu Tampereen tyyppisen kaupunkirakenteeseen. Sinänsä uskon kyllä junan mm. vievän pitkän korren kaupunkien välisessä liikkumisessa tulevaisuudessa. Esimerkkinä Tampere-Helsinki -väli, jota on tulevaisuudessa entistä hölmömpää ajaa (yksin) omalla autolla. Toki sitä ratakapasiteettia pitää saada nopeasti lisää, nyt kaikki kehittäminen seisoo sen takana.

Kaupunkiliikkumisessa uskon pienempään yksikkökokoon ja joustavampaan kulkemiseen. Enkä tarkoita nyt polkupyörää. Nykyisillä kaduilla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jos se vaan osataan hyödyntää. Turhaa sitoa rahaa liiemmälti infraan, kun enemmän pitäisi puhua toiminnan ohjauksen kehittämisestä ja oikeasti uusista tavoista liikkua nopeammin ja mukavammin kaupunkiolosuhteissa.

[BobSmith]

Kun hyvien kulkuyhteyksien varrella on enemmän asuntoja, niin hinnat laskevat. Niille, jotka liikkuva omilla autoillaan riittää kyllä vaihtoehtoja, mutta joukkoliikenteen varassa olevat hinnoittelevat tarjonnan perusteella alueensa.

Hetkinen! Ymmärsinkö jotain väärin? Minä olen kyllä sitä mieltä, että hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella olevien luukkujen hinta nousee kysynnän mukana. Jo nyt grynderit ja muut rakennuttajat innokkaasti pykäävät taloja suunnitellun ratikkareitin varteen, kerätäkseen niistä maksimaaliset voitot.

[teräksenharmaa]

No tässähän on vielä kolme vuotta aikaa miettiä mitä 20-luvulle laitetaan. Jos ei koko sitä aikaa keskityttäisi vain katujen repimiseen ja lapion heilutteluun.

Ei kai kahden pisteen väliä edestakaisin 20km/h keskinopeudella kulkeva patarautamöhkäle voi olla parasta, mitä muutaman vuoden päästä on  500 miljoonalla kaupunkiliikkumiseen saatavilla? Kysynpähän vaan.

Aika kunnianhimoinen ajatus lähteä kehittämään joku uusi hieno tapa Tampereen joukkoliikenteen ratkaisuksi. Samaa sarjaa kuin energiapolitiikan rakentaminen fuusioenergian varaan. Odottelelijalla saada kyllä käydä aika pitkäksi, koska ei kai tässä nyt mitään erikoisempia mullistuksia ole edes näköpiirissä. 

[teräksenharmaa]

Hetkinen! Ymmärsinkö jotain väärin? Minä olen kyllä sitä mieltä, että hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella olevien luukkujen hinta nousee kysynnän mukana. Jo nyt grynderit ja muut rakennuttajat innokkaasti pykäävät taloja suunnitellun ratikkareitin varteen, kerätäkseen niistä maksimaaliset voitot.

Totta joka sana, mutta mitä luulet tuon hyvien kulkuyhteyksien laajentamisen hinnoille, kun yhtä äkkiä onkin enemmän asuntoja kulkuyhteyksien varrella?

[BobSmith]

Aihetta sivuten:

Transtechin tilauksia 

Toimituksessa 40 raitiovaunua HKL:lle Helsinkiin. Kaikki vaunut toimitettu vuoden 2018 kesään mennessä.

Tampereen tilauksen ensimmäinen osa 10 â€" 20 raitiovaunua (tarkentuu). Toimitus 2020 ja osin 2021. Toimitus työllistää 200 â€" 400 henkeä.

Tampereen hankkeessa myös toinen osa, jonka myötä kyse kaikkiaan 26 vaunusta (arvo noin 100 miljoonaa).

HKL:n optiolisätilaus 29 vaunua (arvo noin 100 miljoonaa). Toimitus 2019 puolivälistä 2021 alkuun. Toimitus työllistää noin 300 henkeä.

HKL:n optioissa kaikkiaan 90 vaunun lisätilaukset.

2020 vaunutoimitukset saattavat työllistää 500 â€" 700 henkeä (nyt työvoimaa yli 600).

VR:n tilauksen (10 makuu- ja 17 ohjausvaunua) viimeiset toimitukset ensi vuoden syksyllä. Tilauksessa myös optioita.

(lähde: Aamulehti 8.11.2016)

[Peeveli]

Tämä kommentti panee vahvasti epäilemään, ettei kirjoittaja asu sen paremmin Nääsvillessä kuin Stadissakaan. Olen itse asunut Stadissa (Kallio, Kruununhaka, Taka- ja Etu-Töölö)  jo "jonkun aikaa", enkä ole huomannut "kolistelijoiden" liikkumisessa suurempaa epävarmuutta lumisateessa tai paukkupakkasella. Suurin haitta kantakaupungin talviselle raitiovaunuliikenteelle ovat ne autoilijat, jotka pysäköivät autonsa siten, että ne estävät ratikan liikkumisen. Lumisina talvina tämä ilmiö on ikävän yleinen. Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.

Stadi sattuu asuinpaikkani olemaan -tai anteeksi Hesa niin kuin me böndeltä tänne eksyneet kuulemma sanomme. Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.

Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä. Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä.  Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.

[mattinen]

Stadi sattuu asuinpaikkani olemaan -tai anteeksi Hesa niin kuin me böndeltä tänne eksyneet kuulemma sanomme. Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.

Lumimyräköillä on taipumus hidastaa liikennettä, myös ajoradoilla tapahtuvaa. Ja kun ratikan palvelutasoa arvioidaan, ei mielestäni täysin voida jättää huomioimatta niitä syitä, mistä mahdolliset häiriöt johtuvat. Ovatko ne seurausta liikennevälineen ominaisuuksista, vai ulkopuolisista tekijöistä. Sikäli kun kyse on ensin mainituista, voi tilanteen parantaminen olla vaikeaa. Jos taas kyse on  jälkimmäisestä syystä, saattaa liikenteen täsmällisyyden parantamiseen olla helpommin keinoja löydettävissä. Niin tai näin, ratikan käyttäjät voivat luojan kiitos lohduttautua sillä, että lumimyräköiden aiheuttamat liikennehäiriöt ovat kohtuullisen harvinaisia. Helsingin talvet kun eivät näytä olevan kylmenemään päin. Vuodessa on onneksi aika monta kuukautta, jolloin lumimyräkät eivät ole mahdollisia.

Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä.

Yleisesti ottaen joukkoliikenne on sitä suositumpaa, mitä paremman palvelutason se tarjoaa henkilöautoon verrattuna. Ja kun kaupunkitila on rajallinen, tarkoittaa yhden liikennemuodon edellytysten parantaminen usein toisen edellytysten heikentämistä. Tämä on arvovalinta, ja Tampereella mitä ilmeisimmin on haluttu parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. En tunne Tampereen poliittisia voimasuhteita, mutta varmaa kuitenkin on, etteivät vihreät tai muut "maailmanparantajat" ole yksin kyenneet syöksemään tamperelaisia autoilijoita ratikan aiheuttamaan ankeuteen.

Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä.

Tämä ei välttämättä ole ainut vaihtoehto. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin jotkut noissa seisovissa autojonoissa istuvista saattavat jossain vaiheessa tympääntyä istumiseen ja vaihtaa joukkoliikennevälineeseen. Toki on paljon ihmisiä, jotka eivät kirveelläkään ratikkaan tai bussiin astu. Osalle ihmisistä henkilöauton käyttö on suorastaan itseisarvo, ehkäpä myös itsetunnon pönkittäjä. Auton käyttö ei siis ole vain käytännöllisiin perusteisiin nojautuva valinta, vaan suoranainen ideologia, elämäntapa. Henkilön identiteetti on aikojen kuluessa saattanut muovautua sellaiseksi, että ratikkaan tai bussiin astuminen on suorastaan ahdistavaa. Veikkaan, että kunkin "liikennehistorialla" on tässä suhteessa iso merkitys. Jos on pienestä pitäen tehnyt lähestulkoon kaikki matkansa auton kyydissä istuen, saattaa joukkoliikenne näyttäytyä vieraalta. Erityisesti miehet saattavat kokea ratikassa istumisen jopa nolona. (Tässä suhteessa matkustaminen vaikkapa Lontoon metrossa voisi olla vapauttava kokemus  )

Yksipuolinen "liikennehistoria" vaikuttaa omien liikkumisvalintojen lisäksi todennäköisesti myös näkemyksiin muista tielläliikkujista. Mitä ehdottomampi "automies" henkilö on, sitä kärjekkäämpiä  näkemykset jalankulkijoista ja pyöräilijöistä todennäköisesti ovat. Jos on tarkastellut liikennettä lähinnä vain ratin takaa, voi olla vaikea lähestyä asioita muiden tiekäyttäjien näkökulmasta.

Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.

Veikkaan, että "maailmanparantajien" tavoitteena on viihtyisämpi kaupunkiympäristö. Aika monet tuntuvat tänä päivänä ajattelevan, että se merkitsee yksityisautoilun jonkinasteista rajoittamista sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamista. Suomi kulkee näissä asioissa hieman jälkijunassa esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta vähitellen asiat muuttuvat, kun ihmisten preferenssitkin muuttuvat. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa yli puolet talouksista on autottomia. Tämän päivän 18-vuotiaat eivät myöskään enää hanki ajokorttia läheskään samassa laajuudessa kuin vielä 10â€"20 vuotta sitten. Helsingissä syntyvät tai tänne nuorina muuttavat tottuvat siihen, että joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku ovat sekä käteviä että ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Tähän ajattelutavan muutokseen kaupunki sitten vastaa mm. pyöräkaistoja rakentamalla.

[Gudmund]

Veikkaan, että "maailmanparantajien" tavoitteena on viihtyisämpi kaupunkiympäristö. Aika monet tuntuvat tänä päivänä ajattelevan, että se merkitsee yksityisautoilun jonkinasteista rajoittamista sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamista. Suomi kulkee näissä asioissa hieman jälkijunassa esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta vähitellen asiat muuttuvat, kun ihmisten preferenssitkin muuttuvat. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa yli puolet talouksista on autottomia. Tämän päivän 18-vuotiaat eivät myöskään enää hanki ajokorttia läheskään samassa laajuudessa kuin vielä 10â€"20 vuotta sitten. Helsingissä syntyvät tai tänne nuorina muuttavat tottuvat siihen, että joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku ovat sekä käteviä että ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Tähän ajattelutavan muutokseen kaupunki sitten vastaa mm. pyöräkaistoja rakentamalla.

Puhut tässä varmasti Helsingistä, vaikka osin myös laajempaa perspektiiviä väläyttelet.
Tähän nuorten ajokortittomuuteen pitää kuitenkin puuttua, kun siitä aina välillä kuulee sanottavan, ettei "nykyään enää ajeta kuten ennen". Tilastot eivät tue tätä väitettä, ainakaan täysin.

Trafin ajokorttitilastot 18-24 -vuotiaiden ajokortillisten osalta näyttävät, että koko Suomen laajuudessa "nuoriso" ei ole mitenkään hylännyt ajokortteja viimeisen 15 vuoden aikana:

- vuosi 2001, ajokorttien määrä: 363 573 kpl  (18-24)
- vuosi 2007, ajokorttien määrä: 363 419 kpl
- vuosi 2014, ajokorttien määrä: 379 190 kpl

http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot

Toki tässä on mukana kaikki 18-24 -vuotiaat kortilliset, mutta indikoi kuitenkin sitä että ajoluvat kiinnostavat edelleen.
Lisäksi kokonaisuutena jos katsoo Suomen ajokortillisten määrää vuonna 2016, on se suurempi kuin koskaan ennen valtakunnassa. Ajokortillisten suomalaisten määrä on kasvanut jo pitkään suht tasaisesti reilun 30.000 ajokortin vuosivauhtia. Miksi hankkia kallis ajokortti, jos sitä ei meinaa juurikaan edes käyttää?

[Peeveli]

Joo onnea vaan Tampereelle. 

Mekin päästään nauttimaan tulevaisuudessa täällä Tsadissa myös ah niin iki-ihanista kaupunkibulevardeista, kun ulosmenoväylät muutetaan sellaisiksi. Kaupunkibulevardien varrella paistaa aina aurinko, ihmiset kävelevät käsi kädessä iloisina, kylttyyri-ihmiset istuskelevat lattekaffella ja autoliikenne kulkee sujuvasti ja joutuisasti yhtä ajokaistaa pitkin. Eräs Suurista Unelmista.

[mattinen]

Puhut tässä varmasti Helsingistä, vaikka osin myös laajempaa perspektiiviä väläyttelet. Tähän nuorten ajokortittomuuteen pitää kuitenkin puuttua, kun siitä aina välillä kuulee sanottavan, ettei "nykyään enää ajeta kuten ennen". Tilastot eivät tue tätä väitettä, ainakaan täysin.

Joo, Helsingistä oli kyse. Ja miksei myös Tampereesta, vaikka en sen autoistumisastetta tunnekaan. Koko Suomi on sitten tietysti toinen juttu, eikä Helsingin ja vaikkapa Sysmän liikennepoliittisista ratkaisuista luonnollisestikaan kannata yhtä aikaa puhua. "Landella" autoa tarvitaan, jos mielii jollakin järkevällä tavalla paikasta toiseen liikkua.

Mekin päästään nauttimaan tulevaisuudessa täällä Tsadissa myös ah niin iki-ihanista kaupunkibulevardeista, kun ulosmenoväylät muutetaan sellaisiksi.

Noh, katsotaan nyt. Se, että yleiskaavassa on maininta ns. kaupunkibulevardeista, ei vielä merkitse sitä, että "automiehet" aivan heti joutuisivat niistä kärsimään. Siihen on vielä kohtalaisen pitkä matka. Kaikkea voi tapahtua. Maahan voi tulla esimerkiksi perussuomalainen presidentti.

Kaupunkibulevardien varrella paistaa aina aurinko, ihmiset kävelevät käsi kädessä iloisina, kylttyyri-ihmiset istuskelevat lattekaffella

Lattea kannattaa "automiehenkin" kokeilla. Voivat ilmavaivat vähentyä.

[Peeveli]

Joo, Helsingistä oli kyse. Ja miksei myös Tampereesta, vaikka en sen autoistumisastetta tunnekaan. Koko Suomi on sitten tietysti toinen juttu, eikä Helsingin ja vaikkapa Sysmän liikennepoliittisista ratkaisuista luonnollisestikaan kannata yhtä aikaa puhua. "Landella" autoa tarvitaan, jos mielii jollakin järkevällä tavalla paikasta toiseen liikkua.

Noh, katsotaan nyt. Se, että yleiskaavassa on maininta ns. kaupunkibulevardeista, ei vielä merkitse sitä, että "automiehet" aivan heti joutuisivat niistä kärsimään. Siihen on vielä kohtalaisen pitkä matka. Kaikkea voi tapahtua. Maahan voi tulla esimerkiksi perussuomalainen presidentti.

Lattea kannattaa "automiehenkin" kokeilla. Voivat ilmavaivat vähentyä.

Niin tyypillinen kantakaupunkilaisen mielipide, että yksityisautoa ei tarvita Helsingissä. Jos itse pääsee ratikalla lähes kotiovelta työpaikalle, niin se on sitten muidenkin kätevää kulkea julkisilla. Lisäksi on hämmästyttävää sellainen käsitys, että pääväyliä kaventamalla tai yksityisautojen ajokiellolla ei olisi vaikutusta muiden vaihtoehtoväylien ruuhkautumiseen. Ensin on rakennettu leveät baanat kalliilla rahalla, ja sitten ne kavennetaan tai suljetaan. No tietysti logiikka toimii sikäli, että noilla toimilla saadaan jopa jonkunlaisia ruuhkia aikaan ja voidaan sitten perustella ruuhkamaksut. Onneksi mattinen tunnustit ettet tunne Tampereen liikennettä.

Kannattihan se puoluepolitiikkakin tähän vielä tuoda... Perussuomalaiset tosiaan alkavat olla niitä harvoja jotka vielä koettavat puolustaa autoilijaa ruuhkien lisääjien aivopieruilta.

Kyllä, automies olen ja ylpeä siitä. Ihmettelen vaan sitä, miksi itse täällä vietät noin aktiivisesti aikaasi, kun et itse sellainen tunnu olevan.

Lattea olen juonut, ja täyttä kuraa se on makuuni. Eli en tule istumaan kaupunkibulevardien reunamilla lattella, vaan juon taviskahvit vaikkapa huoltiksella.

[teräksenharmaa]

Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.

Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä. Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä.  Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.

Ratikkahan toimii nimenomaan luotettavasti talvella verrattuna melkein mihin tahansa muuhun kulkineeseen. Tämähän on nähty jo lukuisissa kaupungeissa, joissa talvi tulee joka vuosi. Helsingin poikkeuksellisen haastavalla reitilläkin suurin ongelma on autoilijat, jotka pysäköivät reitille. Lumimyrsky toki altistaa aitoilijoita pysäköimään tielle. Tampereen reitti on hyvin helppo ratikalle, eikä sen reitin matka-aikoihin olosuhteet paljon vaikuta. Autot ja bussit sen sijaan kärsivät liikkaudesta, ruuhkautunisesta ja tekniikan  hyytymisistä.

Eikö tuota Tampereen keskustan liikenteen painetta ole ohjattu maan alle viime aikoina?

[BobSmith]

Eikö tuota Tampereen keskustan liikenteen painetta ole ohjattu maan alle viime aikoina?

Jos tuota Suomen pisintä maantietunnelia tarkoitat, joka valmistui "puoli vuotta liian aikaisin", niin sehän vain piilottaa maan alle Rantaväylän (ohikulkutie, jos niin voi sanoa), niin että maan pinnalle voidaan rakentaa asuntoja about 4000 ihmiselle (ja repiä niistä kova hinta). Keskustan painetta se ei juurikaan helpota.

[teräksenharmaa]

Tunnelin lisäksi tarkoitan P-Hämppiä, Kunkun parkkia ja yhteyttä Rantatunnelista Kunkkuun.

[repomies]

Rantatunnelistakin näyttäisi tulleen muualle ruuhkia aiheuttava fiasko joka haluttiin näemmä vain jotta parit grynderikaverit saisi uudet maseratit alleen. Eihän sitä kekkosentietä pitäisi rakentaa, se olisi pitänyt jättää ja parannella sopimaan yhteen tunnelin kanssa, jos nyt koko tunnelia yleensäkään olisi kannattanut tehdä.

Nuo parkkiluolat eivät ole mitään läpikulkureittejä joista voisi ajella päästäkseen eroon ruuhkista. Valitettavasti. Ratikka tulee ajamaan yhä enemmän ympäryskuntien väkeä kohti ideaparkin tapaisia paikkoja. Harmittaa vietävästi kun joutuu vielä asioimaan keskustassa työterveyden takia. Muuten en menisi.

[BobSmith]

Tunnelin lisäksi tarkoitan P-Hämppiä, Kunkun parkkia ja yhteyttä Rantatunnelista Kunkkuun.

No nyt ollaan asian ytimessä. Kunkun parkki toteutuessaan levittäytyisi melkein koko kantakaupungin läntisen osan alle, mutta käsittääkseni on vielä aika lailla vaiheessa, kuinka laaja siitä tulee ja mitä se saa maksaa (lue: mistä saadaan rahat). Käsittääkseni myös liittymä rantaväylän tunneliin on vielä pohdinnassa. Kunkun parkki on sinällään toimiva ajatus, varsinkin jos vielä puhkaistaan Tammerkosken ali ajoreitti Hämpin parkista Kunkun parkkiin.

[teräksenharmaa]

Rantatunnelistakin näyttäisi tulleen muualle ruuhkia aiheuttava fiasko joka haluttiin näemmä vain jotta parit grynderikaverit saisi uudet maseratit alleen. Eihän sitä kekkosentietä pitäisi rakentaa, se olisi pitänyt jättää ja parannella sopimaan yhteen tunnelin kanssa, jos nyt koko tunnelia yleensäkään olisi kannattanut tehdä.

Nuo parkkiluolat eivät ole mitään läpikulkureittejä joista voisi ajella päästäkseen eroon ruuhkista. Valitettavasti. Ratikka tulee ajamaan yhä enemmän ympäryskuntien väkeä kohti ideaparkin tapaisia paikkoja. Harmittaa vietävästi kun joutuu vielä asioimaan keskustassa työterveyden takia. Muuten en menisi.

Onko niitä ruuhkia ollut ensimmäisen päivän jälkeenkin? Itse odottaisin sen verran, että ihmiset oppivat reitit, kaikki liittymät saadaan valmiiksi ja valot saadaan säädettyä, ennen kuin tuomitsisin tunnelin fiaskoksi.

Ei keskustan kuulukaan olla läpikulkureitti.

[repomies]

^Eiköhän se porukka joka yritti palata kehätien käytöstä kaupungin läpi ajamaan, oppinut aika lailla kerrasta. Sehän oli mennyt liki +-0 liikennemäärällisesti eli sen mitä liikenne kasvoi tunnelin läpi, liikenne väheni kehätiellä. Ihmiset yrittivät ajaa tunnelin kautta mutta kas, hukkaputki ei vedä sen paremmin kuin kekkosentie ennen. Nyt varmaan sama porukka ruuhkauttaa jälleen kehätietä, joka sentään vetää ainakin kuuttakymppiä pahimmillaan.

Kekkosentie jakoi tunnelin kohdalla liikennettä usean liittymän kautta pitkin kaupunkia. Nyt kaikki tuo liikenne ruuhkauttaa muita liittymiä. Eihän ne sen seurauksena entiseen tapaan voi vetää.

Onneksi ei tarvitse usein tunkea kaupunkiin, on se sen verran vittumainen kokemus autolla ollut tähänkin asti. Ja jatkuvasti menee vittumaisemmaksi niin kauan kuin nämä sannamarinit saavat päättää.

[mattinen]

Niin tyypillinen kantakaupunkilaisen mielipide, että yksityisautoa ei tarvita Helsingissä. Jos itse pääsee ratikalla lähes kotiovelta työpaikalle, niin se on sitten muidenkin kätevää kulkea julkisilla.

En usko tyypillisen kantakaupunkilaisen (ainakaan vielä) ajattelevan, etteikö henkilöautolle voisi olla käyttöä myös Helsingin kantakaupungissa. Uskon myös, että useimmat osaavat arvioida tilannetta muustakin kuin vain omasta näkökulmastaan. Oma tilanteeni on sellainen, että kätevin tapa liikkua kantakaupungin alueella on joko kävely, fillari tai julkinen liikenne. Ja lähiseutuni asuntokatuja katsellessa ei voi välttyä ajatukselta, että naapurustossa aika moni ajattelee samoin. Toisin sanoen, autot makaavat maâ€"pe pitkälti paikoillaan, ja liikkuvat sitten enemmän esim. viikonloppujen mökkimatkojen aikana. Toisaalta on selvää, että monet tarvitsevat esimerkiksi työnsä luonteen puolesta henkilöautoa päivittäin. Tämän vuoksi kantakaupungissa lienee aika vähän ihmisiä, jotka olisivat valmiit kieltämään tai rajusti rajoittamaan autoilua siellä.

On kuitenkin yhtä lailla ymmärrettävää, että kantakaupungissa asuvat ihmiset ovat kiinnostuneita oman asuinympäristönsä turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Tässä voi olla taustalla monenlaisia tekijöitä, mutta yksi tärkeimmistä lienee se, että kantakaupungissa todennäköisesti asuu paljon liikenteen "sekakäyttäjiä". Siis ihmisiä, jotka kulloisenkin tarpeen mukaan vaihtavat ratikasta henkilöautoon ja autosta jalankulkuun. Nämä ihmiset on todennäköisesti taipuvaisempia myöntämään, että joskus yksityisautoilun rajoittamiselle on hyväksyttävät perusteet ilman mitään sen kummempaa "viherpiipertämistä" tai "maailmanparantamista".

Lisäksi on hämmästyttävää sellainen käsitys, että pääväyliä kaventamalla tai yksityisautojen ajokiellolla ei olisi vaikutusta muiden vaihtoehtoväylien ruuhkautumiseen. Onneksi mattinen tunnustit ettet tunne Tampereen liikennettä.

Juu, on hyvin mahdollista, että arvaukseni Tampereen ratikan vaikutuksista menee pieleen. Mutta tämä on asia, joka selviää vasta myöhemmin.

Kannattihan se puoluepolitiikkakin tähän vielä tuoda... Perussuomalaiset tosiaan alkavat olla niitä harvoja jotka vielä koettavat puolustaa autoilijaa ruuhkien lisääjien aivopieruilta.

Tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Olen aika hämmästyneenä seurannut esimerkiksi kokoomuksen toimintaa Helsingissä. Vielä 10 vuotta sitten olisi ollut aika vaikea kuvitella, että Helsinkiin ryhdytään rakentamaan esim. pyöräkaistoja, tai että yleiskaavan ns. kaupunkibulevardit läpäisisivät myös kokoomuksen seulan. Vihreät, joita yleensä autoilijoiden kiusaamisesta eniten moititaan, eivät olisi koskaan yksin saaneet em. ajatuksia läpi. Kyllä tässä vissiin on käymässä niin, että kokoomuksestakin on pikku hiljaa kuoriutumassa ulos sivistynyt ja eurooppalainen kaupunkiporvari. Toisin sanoen rajoitusten asettaminen yksityisautoilulle ei enää merkitse kommunismia. Bonerland -tyyppinen ajattelu, jossa yksityisautolla pitää saada ajaa kaikkialle ja kaikkialla, on tosiaan vähitellen jäämässä persujen agendalle. Ehkäpä heidät tästä tulevissa vaaleissa sitten palkitaan.

Kyllä, automies olen ja ylpeä siitä.

Olisi varmaan pitänyt selkeämmin todeta, etten "automiehellä" tarkoittanut sinua, kun lankesin asiaa laajemmin märehtimään. Ilmaisulla "automies" tarkoitin henkilöä, joka ei juurikaan, tai ehkä ollenkaan, käytä muita liikennevälineitä kuin henkilöautoa. Tällaiseen henkilöön liittyy usein (ei kuitenkaan aina) tietynlainen, melko ehdoton näkemys liikenteestä. "Automies" näkee yksityisautoa käyttävät usein syrjittynä tai suorastaan päähän potkittuna ryhmänä, jota kaikki haluavat rahastaa ja jolle kukaan (pl. ehkä persut) ei halua mitään antaa. "Automiehen" on usein vaikea nähdä liikenneratkaisujen takana mitään muuta kuin autoilijoiden suorastaan tarkoituksellista kiusaamista. Oma epäilykseni on, että tämä ajattelutapa on usein seurausta siitä, että oma liikkumistapa nojautuu lähestulkoon kokonaan henkilöauton käyttöön. "Automies" usein myös jaottelee muut selkeisiin kategorioihin: joko vastustat yksityisautoilua tai sitten et hyväksy sille minkäänlaisia rajoituksia. "Automiehen" ajatuksissa (myös) polkupyörällä liikkuvat henkilöt ovat "pyöräilijöitä". He eivät koskaan liiku yksityisautoilla, ja haluavat vain rajoittaa yksityisautoilua. Tämä tekee keskustelusta usein vaikeaa: autoilun jonkun piirteen kritiikki ymmärretään helposti koko liikkumistavan tuomitsemiseksi.

Ihmettelen vaan sitä, miksi itse täällä vietät noin aktiivisesti aikaasi, kun et itse sellainen tunnu olevan.

Tämä riippuu täysin siitä, miten "automies" määritellään. Jos käytetään edellä olevaa minun määritelmääni, niin siinä tapauksessa en ole automies. Jos taas automiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka on kiinnostunut autoista ja liikenteestä, niin silloin minä(kin) olen automies.

En tule istumaan kaupunkibulevardien reunamilla lattella, vaan juon taviskahvit vaikkapa huoltiksella.

No jos joskus tavataan, niin minä tarjoan. Sehän lankeaa jo luonnostaankin minulle, koska minulla on pienempi kuin sinulla. Siis moottori (1.4). Ja jos ei tavata, niin kotikahvinkeittimeen suosittelen erittäin lämpimästi Arvid Nordquist Selection Rekoa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kyseessä on TM:n testivoittaja Ja kyseessä on siis ns. taviskahvi.