1.5 TSI

[b1mpo]

Jos joku oikeasti uskoo, että syy täällä kerrottuihin kulutuksen nousuihin löytyy lämpötilan vaikutuksesta vierintävastukseen tai sillä, että joku rengasmerkki/-tyyppi ei ole hyvä rullaamaan niin kairaa kyllä itseään hanuriin. Jos vierintavastukseltaan huonoimman ja parhaan kesä- tai talvirenkaan kulutusero on n. 5 % niin en todellakaan usko, että 10-15 asteen lämpötilan lasku voi tilannetta kovin paljon ainakaan enempää muuttaa huonompaan suuntaan. Monella se talvinakki on pienemmällä vanteella ja usein myös kesärengasta kapeampi niin totta mooses se rullaa kevyemmin. Ja usein se vierintävastus on talvirenkaalla pienempi vaikka koko ei vaihtuisi. Mutta siitähän ei ollut kysymys. Ei myöskään siitä miten pienellä kulutuksella joku onnellinen tuolla koneella saa autonsa kulkemaan.

Selvitäppä sitten, miksi kesärenkaalla kulutus on kesäaikaan verrattuna noin puoli litraa suurempi? Auton heikomman rullaamisen huomaa välittömästi, kun keli viilenee. Siinä ei syy riitä olemaan kylmemmän ilman ilmamassa, joka lisää hiukan ilmanvastusta. Itsellä on hyvä testimäki tuossa ennen kotipihaa, jossa nopeus on max. 40km/h.

Ota huomioon renkaan suunniteltu käyttölämpötila, joka suosii kylmemmällä kelillä talvirengasta. Kesärenkaiden vierinvastus on mitattu kesäkelillä, ei lähellä talvirenkaan käyttölämpötiloja. Tottakai kapeampi rengas yleensä rullaa kevyemmin samalla, kun profiili on suurempi. Kulutus nyt sattuu olemaan hyvä havainnollistava tekijä tässä yhtälössä yhdessä mäenlaskun kanssa.

[Routa]

Ainakin testissä tuo ei ollut erityisen hyvä rullaamaan tuokaan, muttei meidän autojen kulutusero tietysti tuosta johdu. Enhän ole kieltänyt vikoja olemasta? Olen vain yrittänyt keksiä syitä niille puolestasi. Myös vikojen/viallisuuden yleistäminen on ollut kohtuullisen rajua, johon ehkä sitten puutunkin.

Itse aikanaan kyllästyin merkkihuollon toimintaan, hommasin VCDS:n ja korjasin vian itse. Vika ei ollut moottoriin liittyvä, mutta vaati hiukan selvittämistä ja päättelyä. Näin ehkä toimisin itse tilanteessasi, jos tekninen tietämys vähänkään kiinnostaa.

No voi hyvä elämä. Aina löytyy joku selitys. Kesärenkaat ei rullaa, talvirenkaatkaan ei rullaavat blaa blaa blaa. Olen ajanut tuolla autolla kohta 20tkm n. 50/50 sekä talvi- ja kesärenkain niin jonkinlainen käsitys on muodostunut, että mitä se on ennen kuluttanut. Tuo päivityksen jälkeinen kulutuksen nousu ei tasan johdu renkaista tai keleistä. Ei ole ensimmäiset näin kylmä kelit tälle syksylle täällä pohjoisessa, mutta eipä tuo syyskuussa imuroinut 8 litraa, vaikka oli ihan yhtä kylmä ja kesätossut alla.

Mulla on kesä- ja talvirenkaat tasan saman kokoiset eli 205/55R16.

[b1mpo]

TM teki kesärengastestin 2017, jossa testattiin kesärenkaiden ominaisuuksia +5C° lämpötilassa myöskin. Pahimmillaan jarrutusmatka kasvoi 46% +15C° lämpötilaan nähden. Laitan lainauksen tähän:

"Uusia huippurenkaita kehittäessään valmistajan on panostettava hyvään märkäpitoon ja ajettavuuteen. Ikävä kyllä, on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta suunnitella rengas, joka toimisi hyvin sekä lämpimässä että kylmässä kelissä. Jos renkaan materiaalivalinnoissa panostaa kylmään säähän, ei samalla seoksella saa aikaan aivan huippuluokan pitoa lämpimimpiin keleihin. Se taas voi näkyä ikävästi autolehtien testeissä.

Käytännössä valmistajan on tehtävä tietoinen valinta, missä lämpötilassa renkaan pito-ominaisuudet alkavat heikentyä kun lämpömittari vajoaa nollan suuntaan. Joillakin renkailla raja tulee vastaan jo vähän alle kymmenessä celsiusasteessa, mutta joillakin pitoa riittää vielä muutamaan asteeseen. Jokaisen renkaan pito heikkenee, kun lämpötila laskee. Ratkaisevaa on, kuinka paljon.,"

Tämä sama tiettyyn käyttölämpötilaan suunnittelu näkyy myös vierinvastuksen muuttumisena ihan varmasti, kerran sen voi itsekin havaita.

[Antore]

Selvitäppä sitten, miksi kesärenkaalla kulutus on kesäaikaan verrattuna noin puoli litraa suurempi? Auton heikomman rullaamisen huomaa välittömästi, kun keli viilenee. Siinä ei syy riitä olemaan kylmemmän ilman ilmamassa, joka lisää hiukan ilmanvastusta. Itsellä on hyvä testimäki tuossa ennen kotipihaa, jossa nopeus on max. 40km/h.

Ota huomioon renkaan suunniteltu käyttölämpötila, joka suosii kylmemmällä kelillä talvirengasta. Kesärenkaiden vierinvastus on mitattu kesäkelillä, ei lähellä talvirenkaan käyttölämpötiloja. Tottakai kapeampi rengas yleensä rullaa kevyemmin samalla, kun profiili on suurempi. Kulutus nyt sattuu olemaan hyvä havainnollistava tekijä tässä yhtälössä yhdessä mäenlaskun kanssa.

Selvitä itse. Eli lyö jotain jotain muuta faktaa pöytään kuin omia rullaustuntemuksia. Eikös skodakin lämmitä kabiinia sähköllä aika pitkään ennen kuin termari aukeaa? Sekin on ihan selvä, että mikään laakeroitu pyörivä esine ei tykkää kylmästä ja talvirengas rullaa kevyemmin. Mutta jos oikeasti uskot, että reilun kymmenen asteen lämpötilan muutos vaikuttaa kesärenkaan vierintävastukseen noin paljon niin jatka uskossasi.

[b1mpo]

No voi hyvä elämä. Aina löytyy joku selitys. Kesärenkaat ei rullaa, talvirenkaatkaan ei rullaavat blaa blaa blaa. Olen ajanut tuolla autolla kohta 20tkm n. 50/50 sekä talvi- ja kesärenkain niin jonkinlainen käsitys on muodostunut, että mitä se on ennen kuluttanut. Tuo päivityksen jälkeinen kulutuksen nousu ei tasan johdu renkaista tai keleistä. Ei ole ensimmäiset näin kylmä kelit tälle syksylle täällä pohjoisessa, mutta eipä tuo syyskuussa imuroinut 8 litraa, vaikka oli ihan yhtä kylmä ja kesätossut alla.

Mulla on kesä- ja talvirenkaat tasan saman kokoiset eli 205/55R16.

Täytyy ilmoittaa verottajalle, että maksuperuste on väärä.  Koita nyt saada laite kuntoon ensin, niin voit keskittyä vertailemaan renkaiden ominaisuuksia. 

[Routa]

Täytyy ilmoittaa verottajalle, että maksuperuste on väärä.  Koita nyt saada laite kuntoon ensin, niin voit keskittyä vertailemaan renkaiden ominaisuuksia. 

[Antore]

TM teki kesärengastestin 2017, jossa testattiin kesärenkaiden ominaisuuksia +5C° lämpötilassa myöskin. Pahimmillaan jarrutusmatka kasvoi 46% +15C° lämpötilaan nähden. Laitan lainauksen tähän:

"Uusia huippurenkaita kehittäessään valmistajan on panostettava hyvään märkäpitoon ja ajettavuuteen. Ikävä kyllä, on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta suunnitella rengas, joka toimisi hyvin sekä lämpimässä että kylmässä kelissä. Jos renkaan materiaalivalinnoissa panostaa kylmään säähän, ei samalla seoksella saa aikaan aivan huippuluokan pitoa lämpimimpiin keleihin. Se taas voi näkyä ikävästi autolehtien testeissä.

Käytännössä valmistajan on tehtävä tietoinen valinta, missä lämpötilassa renkaan pito-ominaisuudet alkavat heikentyä kun lämpömittari vajoaa nollan suuntaan. Joillakin renkailla raja tulee vastaan jo vähän alle kymmenessä celsiusasteessa, mutta joillakin pitoa riittää vielä muutamaan asteeseen. Jokaisen renkaan pito heikkenee, kun lämpötila laskee. Ratkaisevaa on, kuinka paljon.,"

Tämä sama tiettyyn käyttölämpötilaan suunnittelu näkyy myös vierinvastuksen muuttumisena ihan varmasti, kerran sen voi itsekin havaita.

No totta helvetissä se lämpötila vaikuttaa ja kukaan tuskin kuvittelee, että lämpimässä hyvin toimiva varsin kova kumiseos pysäyttäisi auton yhtä hyvin kylmässä kuin kesälämmöissä. Ja varmaan se vierintävastuskin kasvaa ihan tajuttomasti kun sinä olet kuitenkin tehnyt 'testirullauksia' siellä kotimäessä. Eli vika on renkaissa, vmp.

[b1mpo]

Selvitä itse. Eli lyö jotain jotain muuta faktaa pöytään kuin omia rullaustuntemuksia. Eikös skodakin lämmitä kabiinia sähköllä aika pitkään ennen kuin termari aukeaa? Sekin on ihan selvä, että mikään laakeroitu pyörivä esine ei tykkää kylmästä ja talvirengas rullaa kevyemmin. Mutta jos oikeasti uskot, että reilun kymmenen asteen lämpötilan muutos vaikuttaa kesärenkaan vierintävastukseen noin paljon niin jatka uskossasi.

Ei ole webastollisessa sähkölämmitystä. Toki tuossa lämpenee kaikki muut mahdolliset sitten, mutta ilmakanavat vain nesteen avulla. Ei minulla ole mitään parempaa syytä siihen keksiä. Tuo kylmä keli kesärenkaalle vaikuttaa myös pitkällä matkalla, eli vaikka paikat on vetreitä, ei se kulutus tipu. Vasta kun alle pääsi hyvin rullaava talvirengas, alkoi kulutukset olemaan kesäluokkaa.

No totta helvetissä se lämpötila vaikuttaa ja kukaan tuskin kuvittelee, että lämpimässä hyvin toimiva varsin kova kumiseos pysäyttäisi auton yhtä hyvin kylmässä kuin kesälämmöissä. Ja varmaan se vierintävastuskin kasvaa ihan tajuttomasti kun sinä olet kuitenkin tehnyt 'testirullauksia' siellä kotimäessä. Eli vika on renkaissa, vmp.

Ei siihen mitään erityistä testiä tarvi tehdä. Kotipihaan rullailen tuolta mäen päältä. Kesäkelillä tulee pihaan heittämällä, kuten nytkin noilla kitkoilla. Mutta kesärenkailla kylmällä kelillä ei enää tule. Ei vaadi kovin montaa aivosolua päättelemään tätä, kuten ei myöskään sitä, mitä auton kulutus näyttää.

[Antore]

Ei siihen mitään erityistä testiä tarvi tehdä. Kotipihaan rullailen tuolta mäen päältä. Kesäkelillä tulee pihaan heittämällä, kuten nytkin noilla kitkoilla. Mutta kesärenkailla kylmällä kelillä ei enää tule. Ei vaadi kovin montaa aivosolua päättelemään tätä, kuten ei myöskään sitä, mitä auton kulutus näyttää.

Muutaman aivosolun kun vielä lisää niin voi tehdä aika vahvan veikkauksen, että keskustellaan päämiehen palkkaaman trollin kanssa 

[b1mpo]

Muutaman aivosolun kun vielä lisää niin voi tehdä aika vahvan veikkauksen, että keskustellaan päämiehen palkkaaman trollin kanssa 

Kuinka voi keskustella ihmisen kanssa, joka ei kuuntele/ymmärrä? Jos kerron noita havaintoja tuosta useamman vuoden kokemuksella, niin ei se tyhjästä synny? Tästä aiheesta ei ole mitään syytä trollailla? Tuo ilmiö on jokavuotinen ja useamman vuoden olen tuosta rullaillut kotipihaan erilaisilla kehonkuljettimilla ja eri renkailla. Tässä moottorissa tuntuu olevan tavallista suurempi merkitys näillä asioilla tuon act:n toiminnan takia ja siksi siitä tuli puhetta.

[jt]

Tässä oli keskustelua renkaiden vaikutuksesta kulutukseen. Nyt kun talvea pukkaa päälle, niin verrataan yhden nasta+kitka testin kulutuksia saman koon sisällä: Pienin Nokian R3 nordic kitka; 5,58 l/100km. Suurin Gislavedin nasta, 5,86 l/100km. Eroa siis n. 4,8%. Nastat ja EU-kitkat kuluttava keskimäärin enemmän kuin Nordic-kitkat, mutta toki päinvastaisiakin yksittäistapauksia on. Absoluuttinen kulutusero saman rengaskoon sisällä eri merkkien välillä, samoilla paineilla, oli siis luokkaa tässä yksittäisessä testissä 0,3 l /100km. Mitä taloudellisempi moottori/voimansiirto on, sitä suurempi on renkaiden vaikutus. Sähköautoissa vielä enemmän kuin normi polttiksessa.

Rengaspaineet ja vaikkapa aurauskulmat vaikuttavat toki nekin. Mutta ei pelkillä renkailla, jos siis samaa kokoa ja varsinkin yleisessä 205/55R16 koossa, saada litrojen eroja aikaiseksi. Sitten jos aletaan suurentamaan ja leventämään rengasta, vierintävastus ja samalla kulutus alkavat nousta ja nousu todennäköisesti ylittää tuon edellä mainitun. Tältä osin edellä olleiden 1.5TSI esimerkkien kulutuserot eivät voi johtua pelkästään renkaista, vaan pääosa erosta täytyy tulla muista tekijöistä.

[Pihistelijä]

Eroa siis n. 4,8%. Nastat ja EU-kitkat kuluttava keskimäärin enemmän kuin Nordic-kitkat, mutta toki päinvastaisiakin yksittäistapauksia on. Absoluuttinen kulutusero saman rengaskoon sisällä eri merkkien välillä, samoilla paineilla, oli siis luokkaa tässä yksittäisessä testissä 0,3 l /100km.

Oman kokemuksen mukaan pohjolan kitkat (Nokian R2) vierivät eco-kesärenkaita (Michelin Fuel Saver) herkemmin hitaassa nopeudessa, mutta nopeuden kasvaessa tilanne kääntyy eco-kesärenkaan eduksi. Raja on noin 80 km/h.

Tältä osin edellä olleiden 1.5TSI esimerkkien kulutuserot eivät voi johtua pelkästään renkaista, vaan pääosa erosta täytyy tulla muista tekijöistä.

Kylmä sää vaikuttaa myös paljon. Ilman kylmetessä se tihenee ja ilmanvastus kasvaa. Itseäni harmittaa nyt syksyllä säiden viiletessä vaikka ajaisi kuinka tarkasti, kulutus nousee. Tänään oli vaihteeksi lämmintä +10 C ja auto kulutti tuntuvasti vähemmän kuin viikko sitten nollakelillä. Jos viikko sitten nollakelillä meni 3,9 l/100 km, tänään vain 3,5 litraa samalla reitillä. Syksyisin on tienpinnat usein myös märkiä, mikä nostaa kulutusta.

[dosetti]

Yritin etsiä tietoa, mistä lähtien hiukkassuodatin tuli 1,5-litraiseen, mutta ei oikein selvinnyt. Osaako joku sanoa, mistä lähtien tai millä moottorikoodilla hiukkassuodattimelliset koneet on tehty?

Yritin keväällä kysyä tätä automyymiössä enkä saanut sen tarkempaa vastausta kuin, että kaikki keväällä olevat uudet autot (myös koeajossa olevat) ovat jo varustettu GPF:llä. Googlella löytyy, että lokakuu 2018 olisi rajapyykki tuolle, mutta tarkempaa ehkä olisi tietää tosiaan konetyyppien kirjaimet.

[Jodl]

Jos Gtecin kaasumittaria katsoo niin näyttää kuluttavan niin pirusti mutta on niin vähän vielä etenemää että taidan seurailla ja tehdä myöhemmin enemmän päätelmiä millä kg määrillä mennään.

[Variant]

Yritin keväällä kysyä tätä automyymiössä enkä saanut sen tarkempaa vastausta kuin, että kaikki keväällä olevat uudet autot (myös koeajossa olevat) ovat jo varustettu GPF:llä. Googlella löytyy, että lokakuu 2018 olisi rajapyykki tuolle, mutta tarkempaa ehkä olisi tietää tosiaan konetyyppien kirjaimet.

Saksalaisella T-roc forumilla oli maininta että moottorikoodi olisi edelleen DADA. Voi olla että ainut tapa erottaa nämä kaksi on päästäluokitus Euro 6 vs. Euro 6d-TEMP. Litraisella moottorilla koodi muuttui hiukkasuodattimen yhteydessä CHZC->DKRF, mutta toisaalta myös teho muuttui 81kW->85kW.

[b1mpo]

Octaviassa tuo litraisen teho on ollut koko ajan sen 115 tai 116. En tiedä onko moottorikoodi vaihtunut.

[Routa]

Syksyisin on tienpinnat usein myös märkiä, mikä nostaa kulutusta.

Nyt on kyllä taas semmoista fysiikkaa, että selitätkö miten kitkan heikkeneminen nostaa kulutusta.

[Pihistelijä]

Nyt on kyllä taas semmoista fysiikkaa, että selitätkö miten kitkan heikkeneminen nostaa kulutusta.

Rengas joutuu pyöriessään siirtämään alla olevan veden. Jos katsot sateella edellä ajavan autoa, jättää se kuivemman vanan renkaiden perään. Se veden poisto vastustaa pyörimistä ja kuluttaa energiaa.

[Pihistelijä]

Renkaan eteen muodostuu myös vesipatsas, joka jarruttaa pyörimistä.

[Gigaa]

Nyt on kyllä taas semmoista fysiikkaa, että selitätkö miten kitkan heikkeneminen nostaa kulutusta.

Kannattaa myös mieltää lepo- ja liiketkitkan ero pyörivälle kappaleelle (kiihdytys (jarrutus) ja normaali pyöriminen).

[b1mpo]

Kostea keli tekee myös imua renkaaseen, joka vastustaa renkaan pyörimistä. Eli vaikkei vettä tarvitsisi siirtääkään edestä, niin vierinvastus kasvaa. Tätä voi havainnollistaa vaikka kotona tiskatessa astioita.

[Routa]

Skoda Connect oli taas kerran toimimatta (Nakkasi ulos eikä suostunut enää kirjautumaan uudestaan sisään) niin piti lähteä töistä kylmällä autolla. Onpa kerrassaan kamala vehje. Ennen se nyki reilummin silloin tällöin, mutta nyt on tilalla sellainen pieni jatkuva nykytys. Bensaa palaa koko ajan yli 8l/100km. Ei tehnyt päivitys hyvää. Saisikohan vanhan softan takaisin.

[b1mpo]

Skoda Connect oli taas kerran toimimatta (Nakkasi ulos eikä suostunut enää kirjautumaan uudestaan sisään) niin piti lähteä töistä kylmällä autolla. Onpa kerrassaan kamala vehje. Ennen se nyki reilummin silloin tällöin, mutta nyt on tilalla sellainen pieni jatkuva nykytys. Bensaa palaa koko ajan yli 8l/100km. Ei tehnyt päivitys hyvää. Saisikohan vanhan softan takaisin.

Ei johtunut autosta tänään connectin toimimattomuus. Siellä jotakin laajempaa ongelmaa servereillä tai jossakin ilmeisesti.

Auton mukana tulee myös sellainen kapula, jolla webaston saa käyntiin. Myös ajastusmahdollisuus on olemassa.

Ps. Netin kauttakaan tuo ei toimi tällä hetkellä.

[Routa]

Ei johtunut autosta tänään connectin toimimattomuus. Siellä jotakin laajempaa ongelmaa servereillä tai jossakin ilmeisesti.

Auton mukana tulee myös sellainen kapula, jolla webaston saa käyntiin. Myös ajastusmahdollisuus on olemassa.

No tuote on niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. Oli se sitten itse tuote, oheispalvelut tai huolto auton kohdalla. Skodalle 6- tähän mennessä.

Joo sitä kapulaa kutsutaan kaukosäätimeksi ja kaukosäätimellä on tunnetusti rajattu kantavuus. Jos olisin tiennyt, että tuo paska ei taaskaan toimi niin olisin toki ajastanut aamulla.

[Antore]

No tuote on niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. Oli se sitten itse tuote, oheispalvelut tai huolto auton kohdalla. Skodalle 6- tähän mennessä.

Joo sitä kapulaa kutsutaan kaukosäätimeksi ja kaukosäätimellä on tunnetusti rajattu kantavuus. Jos olisin tiennyt, että tuo paska ei taaskaan toimi niin olisin toki ajastanut aamulla.

Taitaa olla kaikki konsernin verkkopalvelut tämän osalta samassa purkissa, joka on siis nyt kyykyssä. myAudi-sovellus on myöskin ollut kohta vuorokauden jumissa eikä saa yhteyttä autoon. On kyllä ihan liian usein ongelmia, harvoin ne on tosin näin pitkäkestoisia.

[Arttu]

Huollon yhteydessä tehtiin tehtaan kampanjana päivitys moottorinohjaukseen. Ei tuo minun auton kulutukseen vaikuttanut. Tankkasin juuri tankillisen. Oli vienyt 5,7 litraa sadalla. Ajotietokoneen mukaan 5,5. Alla ollut nastarenkaat ja webastoa käytetty päivittäin.

[Bonneville]

Moottorikeskustelusta onkin siirrytty renkaisiin, jahas..

Oma vessa kävi päivityksessä, katsotaan mitä tapahtuu nykimiselle. Samoihin aikoihin vaihdoin talvitassut alle joten päivityksen mahdollisesti aiheuttamaa kuutuksen muutosta on vaikea sanoa.
Samalla päivityskeikalla valitin mittariston (ei digi) keskinäytön satunnaisesta "värisemisestä" sekä blind spot-varoitusvalojen päältä pois menemisestä. "Kävimme koeajolla ja kaikki toimii", elä vtussa.. Vihjeenä infosin blind spotti-valojen toimimattomuuden kärrin vedon jälkeen.. Eli täppä häviää asetuksista kun kärri ollut perässä (?)

[b1mpo]

Tietyt avustimet jäävät pois päältä kärryn vedossa, jonka jälkeen niistä pitäisi tulla muistutus. Typerä toiminto.

[Routa]

Skodan romu kävi taas merkkarilla. Ei vikakoodeja, kaikki toimii normaalisti 

Kieltäytyivät enempää tutkimasta autoa.

[b1mpo]

Skodan romu kävi taas merkkarilla. Ei vikakoodeja, kaikki toimii normaalisti 

Kieltäytyivät enempää tutkimasta autoa.

Anteeksi sarkastisuuteni, mutta kiitos infosta.  Täällä romu toiminut oikein mukavasti, eli informaatiota täältäkin.