VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: skrikoo - 15.04.18 - klo:21:30
En haluaa pehmeää ja sivistynyttä kyytiä. Ei kai Fiesta ST:n kyyti 205/40 X 17 Bridgestone potenzan renkailla voi olla pehmeää ja sivistynyttä.
Haluan autooni jonka olen ostanut sellaisen kyydin jollainen siihen on tarkoitettu. Siksi en halua tehdä ylipaineilla autoani vielä kovemmaksi kun se on normaalipaineillakin jo erittäin kova.
En tee ajoneuvostani huonompaa pienempien paineiden myötä vaan ajan juuri oikeilla paineilla, en yli enkä ali.
Kasvanut polttoaineen kulutus.
Valmistajan ilmoittamat polttonesteen kulutukset.

Maantie 4,8
Yhdistetty 5,9
Kaupunki 7,9
Minun todellinen keskikulutus 5,60   23 798 km. Näkyvät pojat kirjoittavan että heillä kyseinen auto vie 7-8 litraa/100km.
Vesiliirtoon en voi joutua kun en aja vesisateella, se ei ole hauskaa.
Renkaat eivät jostain kumman syystä minulla paljoa kulu. Toisen auton alkuperäisilla renkailla ajettu 65 000km.
Ei ole ääritilanteessa epävarmaa voi ajaa mutkaan kuin mutkaan urku auki ja menee kuin kiskoilla. Bemaripojat muuten hakevat jarrua mutkaan siinä vaiheessa kun ST:llä lisään kaasua.

Hienoa että joku muukin saa autonsa kulkemaan vähemmällä polttoaineella kuin mitä normikulutus sanoo!

Mutta tietysti voisi kysyä että miksi hankkia ST Fiesta jos haluaa ajaa vähällä polttoaineella...?

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.02.17 - klo:15:01
Raaka-aineet ja toteutus on sama, mutta Venäjällä uudempi tehdas -> uudemmat laitteet. En oikeasti tiedä mitä eroa niillä olisi, jos samasta tuotemerkistä kyse. Ja nordman ei käsittääkseni ole pelkästään vanhaa mallia, vaan muutoksia(ehkä huononnuksia) siinäkin. Olisi muelenkiintoista verrata keskenään vastaavia renkaita, nimenomaan talvirenkaita. Onkos noita nordmaneja ollut testeissä?

Tarkoittanet uudella tehtaalla sitä ettei sillä paikalla ole ollut ennen tehdasta?
Ja vaikka tehdas olisi n.s. uusi eli uudella paikalla niin olisihan se hienoa jos edes keskeiset tuotantokoneet olisivat uusia.

Ei tarvitse minua uskoa, yrittäkää päästä katsomaan.
Tai no joo, ei ne uudetkaan koneet enää uudelta näyttäisi enää.

Suurin erikoisuus tuolla silti on henkilökunnan työmoraali, se on yhtä korkealla kuin paikalla olisi kombinaatti tekemässä renkaita.


Edit:
Joku jossakin sanoi että Venäjällä tehdään laaturenkaita paikallisiin vaativiin olosuhteisiin.
Nauroin sille makeasti, samalla mainoslauseella markkinoitiin aikoinaan Ladaa ja kaikki varmaan tietävät miten laadukas se oli.

Edit 2:
Kaikki jotka ovat olleet laatujärjestelmien kanssa tekemisessä tietävät että valmistuksessa laadunvarmistuksella ei tarkoiteta yksiselitteisesti korkeaa vaan tasaista laatua.

Lainaus käyttäjältä: makelja - 23.02.17 - klo:14:08
En todellakaan, vaan sen takia pyysin olemaan erossa keskustelusta, kun tämä osuus vielä pysyi asiassa.
Rengas <> RantaRolex. Noh molemmat alkavat R:llä.

Noita muita samannäköisiä renkaita on Gislaved Soft Frost 200, joka muistuttaa kuvioltaa Continentalin jotain aikaisempaa mallia.
Sitäkään en oikein saanut selville kumpi on vanhempi Soft Frost 200 vai Soft Frost 3.

Muutenkin minua ihmetyttää tuo väite, että miksi joku iso toimija kun se siirtää vanhemman mallin halvempien työvoimakustannusten maahan suunnittelisi tuotteen uudelleen. Eikö se olisi helpompaa vaan siirtää mallit ja tuotanto sellaisenaan.

No väittäisin että renkaiden halpatuotanto ja rantarolexit valmistuksen analogiaaltaan eivät ole niin kaukana toistaan.

Ja väitän että jos merkkirenkaan tuotanto siirretään halpatuotannon tehtaisiin niin tuotteeseen tehdään muitakin parannuksia kuin vain tuotantoa siirretä identtisenä.
Renkaassa on ominaisuuksien kannalta paljon muitakin merkittäviä tekijöitä kuin pintakuvio, ja itse asiassa juuri niillä hintaa saa painettua pienemmäksi jopa samoilla paistomuoteilla kuin premium-merkillä.

Ja valmistajan kannalta tuo halvennus ja ominaisuuksien huononnus ei vaikuta edes imagoon kun ei kuitenkaan ole sama tuote. Halvalla ei aina saa hyvää vaikka yleensä saisikin.

Lainaus käyttäjältä: Mikkeller - 23.02.17 - klo:13:44
Tehdasvierailujen jälkeen kumman tehtaan tuotteita valitset oman autosi alle? 

On varmaan vaikea arvata?
Prosessien laatuvaatimukset voivat olla samat, mutta käytäntö on mitä on.

Lainaus käyttäjältä: makelja - 23.02.17 - klo:12:33
Tuo vertaus nyt ontuu sen verran pahasti että josko et liittyisi tähän keskusteluun ollenkaan.

Sava on Good Yearin omistama firma 100%, joten miksi tuote ei olisi sama kuin aiempi GY:n nimellä myyty. Samalla laillahan Nordman RS2 on sama kuin Nokian Hakkapeliilla R. Se vain tehdään halvemmassa maassa ts. Venäjällä. Sava taasen Sloveniassa.

Aah... ...mielensäpahoittaja!

Eikös samasta tehtaasta tulevat samanlaiset tuotteetkin ole identtisiä?
Kummasti niistä vain laatuvaihtelua on, vaikka ovat linjalta peräkkäin tulleet.
Niin renkaat kuin vaikkapa autotkin.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 23.02.17 - klo:12:36
Hakkapeliittaa tehdään myös venäjällä, eikä valmistusmaan pitäisi vaikuttaa suoranaisesti renkaan laatuun, vaan samaa tavaraa ja samat stantardit siellä on

Niin pitäisi.
Mutta jos on mahdollisuus niin käykää Nokialla ja tuolla Venäjällä katsomassa renkaiden tekemistä ja arvioikaa sitten miten mikäkin pitäisi olla.
Joo, olen käynyt, molemmissa tehtaissa.

Lainaus käyttäjältä: JakeS - 23.02.17 - klo:01:27
Niinpä onkin. Sitähän kannattaisi meikäläisenkin, renkaiden suurkuluttajan siirtyä savan asiakkaaksi. Onkohan renkaan kuvioinnin lisäksi myös kumiseokset ja runkorakenne vastasvat kuin gy ?

Joo, on varmasti identtinen tai ainakin täysin korvaava tuote jos kulutuspinnan kuviointi läheisesti muistuttaa toisiaan.

Ihan samalla tavalla kuin ne aurinkorannoilla myytävät rolexit, saman näköisiä = sama tuote.

Lainaus käyttäjältä: JakeS - 22.02.17 - klo:14:38
Taitaa München ympäristöineen olla kuitenkin aika iso kylä omiin pitäjimme verrattuna. Ainakin oli ennen kun työkseni Saksaakin kolusin. Ajonopeudetkin toista vaikka baanoja ei lasketa. Onhan siellä taajamien ulkopuolella yllättävinkin kapeilla teillä yleisenä nopeusrajoituksena satanen.

Suolaahan sakemannit käyttää ja reilusti. Kun sitä kylvetään niin määrät ihan toista luokkaa kuin Suomessa lämpötilasta välittämättä. En nyt kuitenkaan näkisi sitä saksalaista talvirengasta rapautumisen syynä.

Onhan München isompi kuin Helsinki saati muut pitäjät Suomessa, mutta ei München ole kuin 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki.

Aikanaan on tullut vietettyä aikaa enemmän ja vielä enemmän Singaporessa, Kuala Lumpurissa ja Bangkokissa.
Missään noissa ei kyllä asfaltti ollut ihmeellisemmin kulunut urille.
Varmaan sen takia ettei siellä ajeta nastattomilla talvirenkailla, pienempi syy on ettei nastallisiakaan renkaita käytetä eikä teitä suolata, soratiet korkeintaan eikä niitäkään paljoa.

Lainaus käyttäjältä: JakeS - 21.02.17 - klo:22:59
Saksan kohdalla pitää vielä ottaa huomioon moninkertainen liikennemäärä ja selvästi suuremmat ajonopeudet. Vaikea verrata millään tavalla Suomen olosuhteisiin.

Jaa'a, nyt ei ole mitään käsitystä millaisista teistä Münchenin ympäristössä tässä puhuttiin.

München ei kuitenkaan mikään megakaupunki ole, enkä usko että tässä puhuttiin moottoriteistä, ne kun on aika hyvässä kunnossa Saksassa, niitä ei päästetä suomalaiseen kuntoon.
Ja muilla kuin moottoriteillä ei ajonopeudet juurikaan eroa suomalaisista vastaavista.

Mutta eikös sen joku täällä kertonut että nastaton talvirengas kuluttaa yhtä paljon tietä kuin nastallinenkin?
Itsestäni se tuntuu vaikealta uskoa mutta niin se varmaan sitten on.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.02.17 - klo:17:54
Olen samaa mieltä Karpan kanssa Saksan tietilanteesta. Siskoni joka asuu Saksassa kävi täällä pari viikkoa sitten ja  sanoi, että heillä on mm. tänä talvena suolattu poikkeuksellisen paljon ja tiet siellä ( Münchenin ympäristössä ) näyttävät olevan aivan samanlaisessa kunnossa kuin täällä Suomessa, vaikka he eivät saa käyttää nastarenkaita.

Kukaanhan ei tiedä, mutta Suomen kokemusten mukaan ei tuolla Münchenin ympäristössä olisi päällystettä teillä enää ollenkaan jos siellä saisi käyttää nastarenkaita.

Ja juuri siksi niitä ei saa siellä käyttää.

Vai onko joku sitä mieltä että nastarengaskielto johtuu Saksassa siitä että lumi ja jää omaa siellä saman kitkakertoimen kuin kestopäällyste Suomessa talvella?

Lainaus käyttäjältä: multsi - 19.02.17 - klo:17:29
Mä en ymmärrä yleensäkään miksi jotkut antavat takatiloille niin merkittävän painoarvon.

Samasta syystä miksi ostetaan näitä katumaastureita ja muita nelivetoisia, koomisimpana kaksivetoiset 'maastoautot'...

No joo, nykyisellä teiden ja katujen kunnossapidolla nuo alkavat olla hyvinkin järkeviä kun tavallisella henkilöautolla ei enää pääse tai liikkuminen on matalaprofiilirenkailla erittäin äänekästä ja/tai epämukavaa.

Lainaus käyttäjältä: multsi - 19.02.17 - klo:17:29
Samaan syssyyn voi oikeastaan sanoa, että takasähkölasit ovat itseasiassa täysin turha varuste myös.

Noo, aika paljon kuulee miten joku ei osta autoa enää ilman adaptiivista vakionopeussääditä tai automaattisia lasinpyyhkijöitä tms. asiaa.
Takasähkölast ei noihin verrattuna yhtään sen turhemmat ole.

Lainaus käyttäjältä: seatts - 19.02.17 - klo:14:41
Kyllähän sä voit itse avata uusia topicceja ja keskustella niistä asioista mistä itse haluat, eihän sitä kukaan kiellä.
Se on kyllä totta että Vag-sivustoksi täällä keskustellaan yllättävän paljon Volvoista, mut se nyt vaan pitää kestää, mua ei haittaa mä luen vaan ne topicit mitkä mua kiinnostaa 👍

Joo, sattuneesta syystä lueskelen silloin tällöin VRCF-sivustoa, ja jos jotain haluan Volvoista tietää niin ikävä sanoa että siellä Volvoon on hieman erilainen ote kuin täällä mihinkään merkkiin.

Ja se siis ihan plussana.

Siellä on aika monta seppää jotka tekevät autosta ihan mitä tahansa, enkä tarkoita tietokoneella ohjelmoimista.


Näiden sivujen seuraaminen on minulle viihdettä, monet naurut on näille jutuille saanut nauraa, ja lisää tullee tähänkin topiciin, siltä vaikuttaa!

V(olvo)A(uto)G(roup)ARENAksi tämä alkaa kovaa vauhtia muuttua...

Varmaa tietoa on kummallakin osapuolella.

No millä tuo Norja selitetään?

Pyöriikö turbo?

Oireet sopii jumissa olevaan ahtimeen.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.02.17 - klo:07:03
Onko joku oikeasti sitä mieltä ettei renkaiden kehitys ole hyvästä? Vai vieläkö pitäisi ajaa puuvalsseilla, että kaikki olisi hyvin?

Hyvähän se on että kaikkea kehitetään, mutta miksei sitten voisi julkaista testattuja tuloksia että miten paljon parempi pito noissa mullistavaa tekniikkaa omaavissa renkaissa on?

Ja missä ominaisuuksissa on menty takapakkia.
Jos nasta tarttuu paremmin tiehen niin taitaapi olla myös tietä kuluttava vaikutus myös suurempi.

Tuo kulutustesti kuullostaa kyllä erikoiselta, ajetaan Kurun graniitin yli.
Maantiet vain eivät ole Kurun graniitista tehtyjä.

Sitähän se bisnes nykyisin on, työ teetetään siellä missä työvoima on halpaa ja Kiinassa ainakaan ei vielä liikaa työ- eikä muuhunkaan ympäristön suojeluunkaan satsata juuri ollenkaan.
Näin saadaan kustannussäästöä joka vielä maksimoidaan n.s. laatumerkin imagolla.

Näin tekee siis nyt Volvo.

Samaa tekee muutkin, esimerkiksi vaikkapa Nokian renkaat.



JOT/JIT -periaatteiden mukaan kustannuksia säästettiin kun autot tehtiin vain tilauksesta, kun tehtaat olivat noinkin lähellä niin se oli kohtuullisesti toteutettavissa.

Kiinasta logistiset kustannukset ovat niin paljon suuremmat että autot tulevat isoilla laivoilla ja isoja eriä kerrallaan.
Ohjaa sinällään ostajat ostamaan varastomalleja jotka sitten ovat hyvinvarustettuja malleja joiden hinta on saatu alas sillä että ne kasataan Kiinassa.
Joku saa mielestään halvalla kaikki varusteet, toinen ei ole tyytyväinen kun ei saa itselleen räätälöityä autoa.
Tuossa hintaluokassa se yksilöllisyys alkaa olla merkittävä tekijä, saa nähdä miten Volvon käy.

Itse en suosi tuollaista tuotannon liputtamista halpamaihin, vaikken juuri muuten Trumpin linjoilla olekaan.
Eli en osta Russia-leimattuja renkaita enkä kiinalaisia Volvoja.

Tuleekos tämä sitten Kiinasta?

Eikös Volvo ollut keskittämässä S90-mallin tuotantoa Kiinaan.

Lainaus käyttäjältä: passattdi - 17.01.17 - klo:22:35
Katsoin muuten adblue systeemiä ja vaikuuttaa aika huolettomalta. 4800 oli muistaakseni koeajoautolla ajettu ja vielä pääsi 5500 adbluella. Eli noin 10tkm:n välein tankkaus.

Villi veikkaus että ei ole kovin huoleton systeemi muutaman vuoden ikäisenä.

Nimimerkillä: huonoja kokemuksia raskaan kaluston puolelta vuodesta 2006.

Tänään oli sellainen tilanne että kojelautakamera maksaa itsensä nopeasti takaisin, eli mennee nyt ostettavaksi.

Ajoin tietä pitkin jossa on kaksi kaistaa samaan suuntaan, ajoin oikeanpuoleisella kaistalla.
Ajoneuvovirta liikkui n. 50 km/h, ihan rajoitusten mukaan.

Kun lähestyttiin paikkaa josta oikeanpuoleiselta kaistalta pääsee poistumaan tieltä niin kymmentä metriä ennen vasemmalta kaistalta vilkkua näyttämättä tai muutenkaan aikomuksistaan ilmoittamatta sukeltaa eteeni tiukkaan rakoon auto ja pistää vilkun oikealle ja jarrut kiinni että pystyy kääntymään.

Itselle ei jäänyt muuta tehtävää kuin tehdä mitä todellinen rattivirtuoosi tuossa tekee; painaa jarru pohjaan ja sitten vain odotettiin että kumman renkaat ja abs-toimii paremmin.
Tällä kerralla tulos oli tasapeli, ei osumaa, välimatkaa ei varmaankaan jäänyt kuin ykkössenttejä.

Kojelautakamera säästää selittämisen vaivalta kun voi näyttää tilanteen syyllisyysnäkökulmaa arvioiville tahoille.

Adaptiivinen vakionopeussäädin kuuluu sarjaan sen mersun järjestelmän kanssa joka osaa seurata edellämenevää autoa.
Tuolla liikenteessä aika moni ajaa sellaista ajolinjaa etten todellakaan halua että oma auto seuraa perässä.

Ja sama tuon adaptiivisen vakionopeussäätimen kanssa; ihan kiva jos haluaa kulkea juuri samaan tahtiin edellämenevän auton kanssa.

Ja kyllä, kokemusta on useamman merkin ja epälukuisesta määrästä kilometrejä.
Aina kun tuota käyttää niin jo ensimmäisen seilaajan kanssa alkaa kyllästyttää, kytkee tuosta adaptiivisuuden pois ja loppumatka menee ilman.
Ja se ensimmäinen seilaaja on edessä ennen kuin ehdit kissaa sanomaan.

Lainaus käyttäjältä: oh2jiu - 13.01.17 - klo:17:08
Kävin muutama vuosi sitten Pitäjänmäen Veholla uusien autojen puolella, kun oma oli huollossa ja kummastelin lattialla ollutta uutta Octaaviaa, joka oli kirkkaan keltainen, mutta ei RS. Myyjä kertoi, että ei ole ongelma saada autoa lähes millä tahansa VAG:n värikoodilla, mutta koriltaan samanlaisia autoja pitää vaan tilata vähintään kaksi. Eli jos haluan vaikka oranssin farmari Octavian, niin niitä kun tilaa kaksi, niin onnistuu. Tekniikat piti olla myös sen verran samanlaiset, että ne voidaan peräkkäin valmistaa, eli taisi vaatia saman moottorin, mutta en varma vaatiko saman vaihteiston ja vetotavankin.

Liekkö edelleen sama tilanne ja näin ollen hassuja värejä ei suomen yksittäin tilattavien kartassa ole, koska ei välttämättä riittävän nopeasti löydy toista samanlaisen tilaajaa.

Eräällä toisella merkillä on samanlaiset rajoitukset eli pitää tilata useampi samanvärinen auto, mutta sitten ei ole mitään rajoituksia värin suhteen, voi olla ihan mikä väri tahansa, ei tarvitse löytyä tehtaan väreistä.
Toisaalta tehtaan värikartoista löytyvää väriä ei tarvitse odottaa sen pidempään kuin mitään muutakaan tehdastilausvarustetta.
Sen verran viitseliäisyyttä vaatii että jos haluaa jonkun muun kuin maahantuojan kartoissa olevan värin niin pitää itse etsiä haluamansa väri, vaikkapa sitten muun maan väreistä.

Ja voisin kuvitella että noin se menee Skodallakin.
Sitä en tiedä paljonko liike ja maahantuoja laittaa tuollaisessa hanttiin.

Jos haluaa eksoottisen värin ja kuitenkin varmistaa jälleenmyyntiarvon niin saattaa kannattaa tutustua noiden teippausfirmojen palveluihin.

Viitsisikö tunnustaa...?

Olen varmaan monen mielestä hifistelijä kun minulla on kolme rengassettiä/auto.
Kesäksi kesärenkaat ja talveksi talvirenkaat ja syksylle ja keväälle juuri tuollaiset puolikuntoiset nastattomat talvirenkaat.

Syksyllä kun alkaa olla nollakelejä vaihdan kesärenkaat noihin 'välikelin renkaisiin' ja ajan niillä kunnes on lumi maassa niin että pysyy oletettavasti pidempään, sitten vaihdan talvirenkaisiin, kaikkiin on nastattomat mutta yhteen on vielä lisäksi nastallisetkin.

Niillä sitten ajetaan niin pitkään että aurinko sulattaa jään tieltä pois, siis helmi-maaliskuun vaihteeseen, suurinpiirtein, ja sitten taas välikelin renkaat alle ja huhtikuulle puoleen väliin niillä jonka jälkeen kesärenkaat alle.

Kun välikelin renkaat on oikeasti sellaiset ettei niillä pärjää (3-4 mm) niin varsinaiset talvirenkaat ovat siinä kunnossa että niistä tehdään välikelin renkaat ja hankitaan uudet varsinaiset talvirenkaat.

Näin on melko tarkoituksenmukaiset renkaat aina alla, hyvät talvirenkaat ei 'sula' alle syksyn ja kevään lämpimillä keleillä ja ei ole kiire eikä stressi syksyllä eikä keväällä renkaanvaihtoon.

Joo, työlästä, joku sanoo, onhan se jos se siltä tuntuu.

En suosittelele kenellekään, mutta omassa käytössä tällä kalustolla minusta toimii hyvin.

Tuo on jännä juttu.

Jos nastarenkailla törmää vaikkapa hirveen niin se on väistämätön juttu eikä rengasvalinnalla jossitella.
Mutta jos nastattomilla renkailla tekee saman niin alkaa heti leipominen että olisiko nastarenkailla pystynyt välttämään törmäyksen.

Vaikka keli olisi ollut kuiva ja n.s. euro-kitkoilla olisi ollut jarrutusmatka lyhin.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Vai että nastat kokemattomille. Niinpä niin. Melkoista provoilua sinulta nyt...

Jo jopa oli kovan luokan provo, onneksi huomasit.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Ennemmin niin ettei kitkoja (tai varsinkaan ke-kitkoja) kokemattomalle kuljettajalle.

No joo, tämähän onkin ihan eri asia kuin edellinen, anti-provo jos olisin kirjoittanut noin.

Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Niinpä, olen aivan samaa mieltä! Ainoa ongelma vain on, että se 20 % vie henkesi tai ainakin muuttaa autosi ulkonäköä tavalla, jota et ole toivonut.

Kahden kymmenen vuoden aikana en ole tuota havainnut, milloin se alkaa?

Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Jos näytät yhdenkin autolehden rengastestin, jossa Suomen talveen on suositeltu Keski-Euroopan kitkoja, niin minä näytän kaksi, jossa ne on todettu hengenvaaralliseksi.

Joo, kuten minäkin sanoin; jos joku minulta kysyy minkä tyyppiset renkaat pitäisi valita Suomen talveen niin sellaiselle autoilijalle nastarenkaita.
Nastattomat valitseva ei juuri kysele mielipiteitä.
Jos uskot noihin rengastesteihin kuin imaami koraaniin niin ole uskossasi vahva ja osta TM:n testivoittajat kerrasta toiseen.
Ja minareetistasi voit levittää tätä uskoasi ja kauhistella miten joku voi olla muuta mieltä ja vielä elää omalla tavallaan.

Lainaus käyttäjältä: Hawtin - 11.01.17 - klo:10:29
Naurettavaa keskenkasvuisten touhua muutenkin tämä ajan-kitkoilla-niin-olen-Ogier-vouhotus. Nämä voisi jättää sinne Esson takapihalle. Mutta ainakin kirjoituksillasi pidät yllä nimimerkkisi asettamia odotuksia

Enpä ole huomannut että Ogier olisi tänne kirjoitellut.
Viestisi asiapitoisuus puhuu puolestaan ajatustesi tasosta.
Ja kyllä; Jaska pankuttaa tästä(kin) asiasta loputtomiin...


Niin, lisäksi tulevat nämä nastarenkaiden tuomien hyötyjen lisäksi tulevat haitat.
Tosin taidettiin täälläkin todeta että nastattomat renkaat ne päällystettä kuluttavat, eivät nastat.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 11.01.17 - klo:09:38
Niin, vesijäällä kaltevalla pinnalle pysäköity auto voi lähteä itsestään luisumaan (harvemmin kuitenkaan nastoilla).

Laitetaan tähän lainaus toisesta topicista, näin luonnehtii tällaista tilannetta jäsen -berex-:

LainaaLaitoin kerran volvon alle linglong merkkiset renkaat. No sitten yhtäkkiä tuli sumua ja sillon lähti. Auto oli tasaisella parkkipaikalla ja lähti yhtäkkiä ilmeisesti huonon pidon vuoksi itsestään liikkumaan vaikka oli käsijarru ja vaihde päällä auto sammuksissa ja lukossa. Renkaat piirsivät mustaa ja autoa en löytänyt enää koskaan. En uskalla enää ostaa alle 3000e renkaita ettei sama vaan toistu.

Toivottavasti ei unohdu että mitkään renkaat eivät tee talvikelistä kesäkelin veroista.
Kaikilla renkailla on ajotapaa ja -nopeutta sopeutettava vallitsevaan keliin ja kitkaan.

Toiset tämän sitten osaavat jopa niin että pärjäävät vaikka kesärenkailla, toiset eivät pärjää edes parhailla nastoitetuilla renkailla.


Se, mitä esim. TM yleensä korostaa, on se että nastarenkaat tasaavat kitkaa parhaiten.
Eli siis vesijääkelin ja kuivan asfaltin välinen kitkakokemus olisi mahdollisimman tasainen.
Tämä varmastikin auttaa kuljettajaa joka ei osaa sopeuttaa toimintaansa olosuhteisiin, kaikki eivät edes havaitse olosuhteiden muuttumista.

Tämä nastarenkaiden kitkaa tasaava vaikutus tarkoittaa osaltaan sitä että vesijääkelillä nastarengas pitää jonkin verran, muut heikosti, toisaalta kuivalla asfaltilla nastarengas pitää huonosti ja namä nastattomat paljon paremmin.

Eli nastarenkaat sopivat kokemattomille ja muille kuljettajille jotka eivät pysty (osaa tai halua) sopeuttaa ajamistaan kitkaa vastaavaksi.
Mutta jos ajaa suurimman osan ajostaa yksinumeroisilla teillä Etelä-Suomessa ja ymmärtää ajaa varovasti kun olosuhteet sitä vaatii niin n.s. Keski-Euroopan nastaton rengas tarjoaa ylivoimaiset ominaisuudet suurimman osan ajasta.

Kaikkien lukemieni rengastestien renkaat ovat AINA kompromissi, mikään rengas ei ole paras kaikissa olosuhteissa.
Ã,,äriliukkaalla hyvä rengas on huono kuivalla tiellä ja päinvastoin.
Mutta täälläkin kaikki muut tietävät parhaiten mitkä renkaat toinen tarvitsee vaikkei ole mitään tietoa missä olosuhteissa suurin osa ajosta tapahtuu.

Kyllä minäkin sanon että kannattaa ostaa nastarenkaat jos minulta joku sitä kysyy, mutta ne jotka valitsevat nastattomat talvirenkaat eivät sitä kysy; heidän ei tarvitse koska osaavat itsekin sen päätellä.

Kukas se oli jolle poliisi valitti että kaikki luulevat että tulee moottoripyörä vastaan kun toisella puolella ei toiminut ajovalo eikä parkki?

Eivätkä tykänneet kuulemma siitäkään kun k.o. autoilija kysyi että luuleeko kaikki että tulee kaksi moottoripyörää rinnakkain jos molemmat valot palavat.

Lainaus käyttäjältä: geego - 28.12.16 - klo:15:01
Öljynpaineen anturi vaihdettiin muistaakseni ammattikoululla ja ilmeisesti öljynpaineita ei mitattu. Jostain muualtakin kuulin tuon, että vika olisi mahdollisesti väljässä öljypumpussa. Öljypumppu vaan sattuu olemaan hankalassa paikassa kun vaihtoa varten pitäisi apurunko pudottaa pois. Joku ehdotti myös tukkeutunutta sihtiä. Kellään kokemuksia moottorin alaosan ja apurungon purkamisesta, onko kotona tehtäväksi ihan mahdoton homma? Nosturia ei siis ole, mutta ajopukit kyllä löytyy

Ei ole kokemusta tukkeutuneesta sihdistä, mutta se taitaa aiheuttaa paljon pahemman öljynpuutteen koneelle ja kolina venttiileistä ei riippuisi kierroksista vaan varmaan kuuluisi kaikilla kierroksilla.

Itse aloittaisin siis öljynpaineen mittauksesta, jos se on ok niin seuraavaksi epäilisin likaisen öljyn jumittaneen noita nostajia.

Jos siis äänet ovat venttiilikoneistosta eikä kiertokangen- eikä kampiakselin laakereista.
Laakerit pitäisivät nimenomaan kierroksilla kolinaa.
Ja jos se olisi tuollaista laakereiden kolinaa niin se on koneremontti, ei vähempää.

Olisikohan hydraulinen venttiilinvälin tasaus nakutuksen syynä?
Tai siis se, ettei se toimi.

Onko öljynpainetta mitattu että sitä on riittävästi?
Jospa toimiva hälyttävä anturi on vaihdettu vialliseen joka ei hälytä vaikka pitäisi.

Vika voi siis olla öljypumpussa joka on kulunut eikä tuota tarpeeksi öljynpainetta.

Tuo nyt on asiantuntevan korjaamon helppo todeta jos vika on tuo, en kyllä tosin tiedä missä pumppu on tuossa moottorissa, voihan olla hankalassakin paikassa.
Missä öljynpaineanturi vaihdettiin?
Jos oikea korjaamo on tuon vaihtanut niin olisi luullut tarkastaneen öljynpaineet ja pumpun, jos painetta ei oikeasti ole. 

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 13.12.16 - klo:18:39
Toivolttavasti et tapa ketään sivullista tai minun tuttavaani, kun auto lähtee lapasesta väärässä paikassa säästämisen vuoksi. Tuurillahan ne laivatkin seilaa...

No jo on kommentti.
Mauton, mutta sopii tyyliin.

Niin se taitaa olla kuin kaikessa muussakin; toiset pärjäävät millä vaan ja toiset ei millään.


Jos haluaa maksimoida turvallisuuden niin kannattaa tiputtaa ajonopeutta neljännes niin jarrutusmatka tippuu puoleen, varmasti isompi vaikutus kuin rengasvalinnalla.