Moottorin esilämmittimien, PTC-lämmittimen ja sisätilanlämmittimen teho

Aloittaja vkjoki, 13.12.09 - klo:08:21

« edellinen - seuraava »

Tos®

Pakko todeta että 2.0T vs 2.0TDI: niin oma nakuttaja lämpiää sisältä nopeemmin, kiitos ptc elementin  ;D
Autotalli:
Golf8 2021 "GTE Style" 1.5 eTSI
Golf1 Cabriolet
Polo Coupe -89
Polo Classic C -84
Jetta CL 1.5 Automatic -83
Golf LS -74
Kupla 1300 -73

Late

Lainaus käyttäjältä: Tos® - 14.12.12 - klo:16:02
Pakko todeta että 2.0T vs 2.0TDI: niin oma nakuttaja lämpiää sisältä nopeemmin, kiitos ptc elementin  ;D

Miettinyt, että laittaisiko PTC elementin 3.2V6 koneseen.. ;)

DJDH

Kyllä täällä on ainakin pärjätty defan säteilyjällä ja 1350w terminillä reilussa 15 asteen pakkasessa. Eikä ole ptc:tä, kun on webasto. Joka ei siis tällä hetkellä toimi. Lämmitystä se 2 tuntia ja liikkeelle lähdettäessä laittaa vaan ilmastoinnin sisäkierron päälle niin pitkäksi aikaa kun koneen lämmöt alkaa nousta tai lasit alkaa vähän hurustumaan. Pärjää ihan mainiosti ilman mitään villahousuja. Tietty kannattaa jalat kopsutella kunnolla, koska muuten lasit on aika äkkiä huurussa.
Skoda Superb LB 2020
Passat B8 Variant BiTurbo

joukolainen

Nykyöljythän kestävät juoksevina todella hyvin, kunhan tyyppi on oikea kylmään mutta öljyn lämmittäminen ei auta koko koneen läpenemisnopeuteen, kuinka nopeasti katti/huikkassuodatin saavuttaa toimintalämpönsä ja lämmityslaitteesta alkaa tulemaan lämmintä sisälle. Lohkon ja jäähdytysnesteen lämmittäminen nimenomaan nopeuttaa koko koneen lämpenemistä. Säteilylämmitin pitää saada koneen kylkeen, silloin siitä on paras hyöty. Letkulämmitin on kuitenkin tehokkaampi, lämmittää nopeammin ja tasaisemmin koneen lohkon ja kannen.
Audi A4 avant 3.0 tdi quattro tiptr. S line -10

HneryK

Omassa autossa on DEFA:n säteilylämmitin ja virtamittari näytti 1 Ampeeria eli runsas 200W siinä on tehoa. Hyvin on kuitenkin lähtenyt käyntiin 30 asteen pakkasessa 3h lämmityksellä (marraskuussa 2012).

Markku J

Just nyt miettimässä otanko tulossa olevaan Poloon kampanjawebaston, joka kellolla maksaa 1150 eur (4 kW pienempi malli), jos sen asennus onnistuu (siinä on ollut ongelmia Blue GT:n kanssa). Tuo kello on hankalahko ratkaisu, kun aamun lähtöajat vaihtelevat, ja kaukosäädin maksaa paljon lisää. Pärjäisi tuon Polon kanssa Helsingin ympäristön keleissä ihan ilmankin - etenkin, kun vaihtosykli on kuitenkin takuuajan puitteissa. Webastosta ei kuitenkaan autoa vaihtaessa saa mitään, mutta suoramyyntiä se voi hieman auttaa. Siinäpä pähkäilyä 1150 eur edestä.

vkjoki

#156
Uusi III-Octavia 2013 -aiheen alla on ollut viime päivinä keskustelua eri lämmitysmenetelmistä. Kopioin niitä postauksia tähän jatkokeskustelun siemeneksi - siis lisätkää, täsmentäkää, kommentoikaa, kysykää!

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 01.10.13 - klo:20:04
Tämän aiheen
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.0
ensimmäisessä postauksessa on testituloksia useista eri lämmitintyypeistä.

Sekä säteilylämmitin että letkulämmitin ovat päteviä laitteita. Molemmat lämmittävät moottoria ja pienentävät päästöjä heti kylmäkäynnistyksen jälkeen. Säteilylämmitin lämmittää ensi sijassa moottoriöljyä, joten säteilylämmittimen avulla ei voi nopeuttaa matkustamon lämpiämistä yhtä tehokkaasti kuin letku- ja lohkolämmittimellä. Mutta kaikilla lämmittimillä on omat vahvuutensa.

Lainaus käyttäjältä: tapanixxx - 01.10.13 - klo:20:10
suorasuihkutusmoottorit
--------------------------------
-7% / -40% / -28% = säteilylämmitin (öljypohja) 411885 (300 W), A4 2,0 FSI, (lähde TCT/TM 1/2005, 2 h:n tulokset muunnettu vastaamaan 3 h:ta)
-10% / -70% / -54% = lohkolämmitin (jäähdytysneste) 411381 (600 W) Hiace 2,5 TD; sylinterikansi lämpeni esilämmityksessä 45 asteella (-20>+25, lähde: TCT:n tutkimusraportti)
Mielestäni aika selvä ero näidenkin testitulosten osalta on säteilylämmittimen ja lohkolämmittimen välillä...

Lainaus käyttäjältä: prinne - 01.10.13 - klo:20:49
Onhan noissa eroa. Ja kun vielä vertailun helpottamiseksi on käytetty kahta täysin erilaista konetta.
Mielenkiintoista että tuossa ei otettu siihen kantaa lainkaan että miten moottorinlämmitin suojelee moottoria. Se olisi itseä kiinnostanut että lämmittääkö letku/lohkolämmitin myös öljyn yhtähyvin tai paremmin kuin säteilylämmitin. Eli saako moottori  parhaan mahdollisen voitelun molemmissa tapauksissa.
Polttoaineen kulutuksessa ero aika pieni, päästöjen puolesta jo isompi. Tosin päästöjen pieneneminen vain tuntuu kuskin omantunnon helpotuksena.
Siksi pidänkin säteilylämmitintä parempana vaihtoehtona (kun ei todisteita vastaankaan ole, vielä...) moottorinlämmittimeksi, kuin letkulämmitintä. Lämmintä öljyä -> hyvää voitelua heti startista.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:21:32
Itse en olisi huolissani moottorin kestävyydestä. Öljyt ovat niin ohuita nykyisin, että saa olla aika raju pakkanen ennen kuin pumpattavuus heikkenee. Päästöjen ja kulutuksenkin suhteen nykyikoneilla tilanteen pitäisi olla parempi kuin noissa vanhoissa testin moottoreissa. Esimerkiksi integroitu pakosarja, moottorin komponenttien keventyminen ja lisääntynyt kotelointi ovat kaikki asioita, joiden pitäisi nopeuttaa palotilan lämpenemistä. Katalysaattoreita on samaan aikaan kehitetty nopeammin lämpeneviksi.
Jos öljy on lämmintä, mutta moottori kylmä, niin eiköhän se öljy jäähdy aika nopeasti kylmän moottorin läpi mennessään. Siksi en usko säteilylämmittimen olevan missään suhteessa erityisen hyvä.

Lainaus käyttäjältä: s-mod - 01.10.13 - klo:22:13
Jäähtyy öljy varmaan, kun moottorissa kiertää. Mutta -30 asteinen ll-öljykin on aika erikoista, kun sitä purkista kaataa! Oletko kokeillu?
Niin varmasti hetken lämmitetty öljy juoksee nopeammin joka moottorin kolkkaa, kuin lämmittämätön! Ja ei sitten haittaa vaikka se vähän jäähtyykin. Kun se lämpenee nopeasti uudestaan, uuden teknologian takia moottorissa!
Varmasti säteilylämmitin on autossa hintansa väärtti vs. ilman!
Jos joku toisin väittää niin..

Lainaus käyttäjältä: Wekotin - 01.10.13 - klo:22:41
No huomaahan sen eron ihan avainta kääntämällä jos on ollut säteilylämppärillä tai ilman. Helpommin käynnistyy. Varsinkin noissa -35 lämpötiloissa jo pelkästään viiden asteen lämpötilan nousu lähes puolittaa CCS (cold cranking simulator)-viskositeetin. Joten kyllä sillä eroa on.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:22:48
Menneiden vuosien mineraaliöljyt eivät purkista kaatamalla ulos tulleet kovilla pakkasilla. Sitä pikkupoikana pidin kyllä erikoisena ilmiönä. Perinteiset lohkolämmittimet sulattivat nuokin öljyt pumpattavaan kuntoon. Ilman lämmitystä sai odotella öljynpaineiden nousua ja venttiilikoneiston hiljenemistä tovin jos toisenkin. En tiedä mitä tarkoitat erikoisella, mutta ihan ihan hyvin nykyöljyt juoksevat 30 pakkasasteessa.
Kaupungeissa asuu paljon porukkaa, joilla ei ole edes lämmitystolpaa. Silti en ole kuullut nykymoottoreiden kuluneen vaihtokuntoon. Ongelmia on vain vähän ja nekin vähät johtuvat suunnitteluvirheistä. Volkkarin tekniikkaa käyttävillä näistä virheistä voi olla jopa omakohtaisia kokemuksia.
1.4MPI; 1.9TDI; 2.0TDI 103 kW; 2D-4D 130 kW; 1.4TSI 103 kW DSG-6; 1.8TSI 118 kW DSG-7;  2.0 D3 5-syl. 120 kW Geartronic-6; 2.0 TDCi 120 kW Powershift-6; 1.4TSI ACT 103 kW DSG-7; V40 2.0 D3 5-syl. 110 kW Geartronic-6

prinne

Parissa edellisessä autossa ollut säteilylämmitin, eikä kyllä mitään pahaa sanottavaa ole ollut. Kovillakin pakkasillä lähtee jouheasti käyntiin. Kabiinin on sisätilanlämppäri lämmittänyt. Toki ei heti puhalla 50-asteista ilmaa, mutta ei se kyllä ole haitannut yhtään. Talvella useinkin on vaatetta sen verran päällä että lämppärillä saavutettu lämpö riittää kunnes kone itsessään lämmennyt sen verran että kuumaa alkaa puhaltamaan.

Ei tuota nyt tietenkään voi webastoon/eberiin verrata, mutta on hintakin vähän jotain muuta.

Säteilylämmitin tulee tähän uuteenkin Skodaan kunhan saan aikaiseksi sen ostaa ja asentaa. Myyjä yritti houkutella ostamaan 900â,¬ tehdas webaston, kun säteilylämppäri sisähaaroineen maksaa saman verran. No osat on näköjään 200â,¬ pinnassa ja itse osaan johdon vetää ja yhden pultin ruuvata kiinni.  Ei se nyt ihan sama ole mulle.
Skoda Enyaq iV 80 -23, VW eGolf -18
ex-vag: Skoda Octavia IV 1.5TSI LE combi -20, VW Passat Variant 3C 1.8TSI -10, Skoda Octavia III FL 1.4TSI 2017 Combi, Audi S6 C5, Octavia III LB 1.4TSI Elegance, Audi A4 B6 1.8Tq, Octavia II Combi 1.4TSI, Passat 3B 2.8V6, Audi A3 3.2q, VW Golf V Variant 1.4TSI (140hv), VW Passat 3B 1.8T Variant, VW Golf III VR6

Occux

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.10.13 - klo:21:32
Itse en olisi huolissani moottorin kestävyydestä. Öljyt ovat niin ohuita nykyisin, että saa olla ...
Jos öljy on lämmintä, mutta moottori kylmä, niin eiköhän se öljy jäähdy aika nopeasti kylmän moottorin läpi mennessään. Siksi en usko säteilylämmittimen olevan missään suhteessa erityisen hyvä.
Tässä yksi kannanotto lisää. Minun on hieman vaikea käsittää tätä keskustelua. Suonette anteeksi hidasälyisyyteni. Tämä postaus ei ole vastaus erityisesti viimeisimpään kirjoitukseen, vaan yleensä käytyyn keskusteluun.

Säteilylämmitin siis on pienempi tehoinen kuin ne vanhat lohkolämmittimet. Pienemmällä teholla moottori lämpiää hitaammin, eli kestää siis kauemmin. Olen ollut siinä luulossa, että nämä säteilylämmittimet kiinnitetään öljypohjaan, eli ne siis pyrkivät lämmittämään öljyä, mutta lämmön välitys öljyyn tapahtuu metalliseinän välityksellä. No jos se lämmittää öljypohjaa, niin samalla lämpö johtuu myös muualle moottoriin. Jos lämmitin olisi suoraan öljyssä kiinni, eli lämmittäisi suoraan öljyä, niin siinäkin tapauksessa lämpö johtuisi öljyn kauttaa muuallekin moottoriin. Ainoa tilanne, missä voisin kuvitella, että tuota lämmön johtumista ei tapahtuisi olisi sellainen, jossa öljy olisi erillisessä astiassa moottorin ulkopuolella ja jos öljyä tuossa astiassa lämmitettäisiin, tässä tapauksessa lämmön johtumista ei juurikaan tapahtuisi.

Myönnettäköön se tosia-asia, että säteilylämmittimet ovat kehnompia kuin perinteiset lohkolämmittimet, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jotenkin esilämmitetty moottori antaa tuulilasille lämmintä nopeammin kuin kylmämoottori.
Toyota Corolla 1984
....
Octavia LB Elegance 1.4 TSI (2013 elokuu III-koppa)
Octavia LB Stymbition LE 1.5 TSI manuaali (2020 elokuu IV-koppa)

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: Occux - 03.10.13 - klo:19:33
Säteilylämmitin siis on pienempi tehoinen kuin ne vanhat lohkolämmittimet. Pienemmällä teholla moottori lämpiää hitaammin, eli kestää siis kauemmin. Olen ollut siinä luulossa, että nämä säteilylämmittimet kiinnitetään öljypohjaan, eli ne siis pyrkivät lämmittämään öljyä, mutta lämmön välitys öljyyn tapahtuu metalliseinän välityksellä. No jos se lämmittää öljypohjaa, niin samalla lämpö johtuu myös muualle moottoriin. Jos lämmitin olisi suoraan öljyssä kiinni, eli lämmittäisi suoraan öljyä, niin siinäkin tapauksessa lämpö johtuisi öljyn kauttaa muuallekin moottoriin. Ainoa tilanne, missä voisin kuvitella, että tuota lämmön johtumista ei tapahtuisi olisi sellainen, jossa öljy olisi erillisessä astiassa moottorin ulkopuolella ja jos öljyä tuossa astiassa lämmitettäisiin, tässä tapauksessa lämmön johtumista ei juurikaan tapahtuisi.

Myönnettäköön se tosia-asia, että säteilylämmittimet ovat kehnompia kuin perinteiset lohkolämmittimet, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Jotenkin esilämmitetty moottori antaa tuulilasille lämmintä nopeammin kuin kylmämoottori.

Tottakai läpöä johtuu jonkin verran myös moottoriin itseensä. Lämmitysvaikutus on vain heikko juuri tuosta lämmittimen pienestä tehosta ja lämmön johtumisesta oljypohjan / kampikammoin ilman läpi johtuen. Aiheeseen liittyen tänään on sopivasti uutisoitu VTT:n teettämästä opinnäytetyöstä, jossa näitä asioita on mittailtu. Eri lämmitinmallien vaikutuksia moottorin kannen, jäähdytysnesteen ja öljyn lämpötilaan on selvitetty ansiokkaasti. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa selailla tämä läpi:http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1

Öljypohjan lämmittäminen tunnin ajan ei vielä juurikaan nosta kannen tai jäähdytysnesteen lämpötilaa. Parin tunninkin jälkeen vaikutus on aika pieni. Öljy lämpenee kyllä hienosti, mutta pahoin pelkään, että öljyn kiertäessä kylmän moottorin läpi lämpötila laskee.

Kuten aikaisemmin vähän epäilinkin, nykymoottoreissa tuon tutkimuksen mukaan esilämmityksellä ei kovin suuria säästäjä saavuteta. Palstan teemaan parhaiten osuvan A4 1.8 TSI:n kylmäkulutukseen 600 watin letkulämmitin vaikutti vain hyvin vähän. Kaikkien testattujen autojen esilämmittäminen kulutti enemmän energiaa kuin mitä energiaa säästyi pienentyneen kylmäkulutuksen muodossa.

vkjoki

^ Kiitokset teräksenharmaalle erinomaisesta löydöstä eli tuon 23.9.2013 valmistuneen insinöörityön löytämisestä!

Jan Rautalin 2013: Moottorin esilämmityksen vaikutukset, 45 sivua
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Auto- ja kuljetustekniikka
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1


Kyseinen työ on aivan erinomainen yhteenveto aiemmista tutkimuksista ja uusista mittaustuloksista. Suposittelen siihen tutustumista kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Työssä on seuraavia elementtejä:
- eri lämmitystekniikoiden ja niiden käytön esittely (lohko, letku, säteily, webasto)
- koejärjestelyjen kuvaus
- vaikutukset polttoaineenkulutukseen, päästöihin ja sähkönkulutukseen sekä kannattavuustarkastelu
- suosituksia koskien eri lämmitintyyppien asentamista ja käyttöä (sisältää erityisesti webaston käyttöä koskevia suosituksia)
- yhteenveto


Poimin tähän keskeisiä tuloksia:

- esilämmittäminen vähentää polttoaineenkulutusta niin vähän, että polttoaineenkulutuksen kannalta esilämmittäminen ei ole kannattavaa

- esilämmitys alentaa pakokaasupäästöjä käynnistyksen jälkeen niin merkittävästi, että esilämmittäminen on tämän vuoksi suositeltavaa

- esilämmitys alentaa merkittävästi käynnistyksen jälkeisiä partikkelipäästöjä

- lämmitintyypillä (lohko, letku, säteily, webasto) ei ole erityisen merkittävää vaikutusta lopputuloksiin

- lisäksi lämmittimiä käyttämällä voidaan parantaa autoilun mukavuutta (vaikutuksia auton sisätilojen lämpiämiseen ja sisäilman kosteuteen)



Tuossa oli vain joitakin poimintoja tuloksista, joten toivottavasti palstalaisista löytyy innokkaita jatkopoimijoita!
1.4MPI; 1.9TDI; 2.0TDI 103 kW; 2D-4D 130 kW; 1.4TSI 103 kW DSG-6; 1.8TSI 118 kW DSG-7;  2.0 D3 5-syl. 120 kW Geartronic-6; 2.0 TDCi 120 kW Powershift-6; 1.4TSI ACT 103 kW DSG-7; V40 2.0 D3 5-syl. 110 kW Geartronic-6

Markku J

Pitääpä lukea tuo ajan kanssa. Itseäni kiinnostaisi tietää, onko lämmittimellä nykyisten huippuöljyjen kanssa merkitystä moottorin kulumisen kannalta. Vaikka ajankin autoillani vain vähän, on tämä mielestäni tärkeä asia auton elinkaaren kannalta.

vkjoki

^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Oma käsitykseni on, että nykyiset öljyt säilyttävät voitelukykynsä erinomaisena myös pakkasessa eikä esilämmityksestä siten olisi hyötyä moottorin kulumisen estämisessä. Tietenkään esilämmityksestä ei ole haittaakaan.

Katsoin tuosta insinöörityöstä, paljonko moottoriöljy lämpiää esilämmityksen aikana 20 asteen pakkasessa tehdyissä kokeissa. Tällaisia tulokisa oli saatu:
- 60 minuuttia letkulämmityksellä: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
- 120 minuuttia säteilylämmityksellä: moottoriöljyn lämpötila nousi + 40 astetta
- 20 minuuttia webastolla: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
Tuolla perusteella esilämmitys pitäisi tehdä säteilylämmittimellä, jos oletettaisiin esilämmityksen avulla vähennettävän moottorin kulumista heti käynnistyksen jälkeen.
1.4MPI; 1.9TDI; 2.0TDI 103 kW; 2D-4D 130 kW; 1.4TSI 103 kW DSG-6; 1.8TSI 118 kW DSG-7;  2.0 D3 5-syl. 120 kW Geartronic-6; 2.0 TDCi 120 kW Powershift-6; 1.4TSI ACT 103 kW DSG-7; V40 2.0 D3 5-syl. 110 kW Geartronic-6

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 12.10.13 - klo:10:00
^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Onko tuo moottorin kuluminen ongelma mielestäsi nykypäivänä? Oletko törmännyt komponenttien haitalliseen kulumiseen, joka olisi ollut vältettävissä kylmän öljyn lämmittämisellä?

Itse olen sitä mieltä, että nykymoottorit päätyvät sulattoon aivan muista syistä kuin kulumisen vuoksi. Jotain ongelmia on, mutta ne tulevat suunnittelu- ja valmistusvirheistä, joita ei öljyn lämmittämisellä voi korjata.

vasara

Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 12.10.13 - klo:10:00
^ Jostakin syystä edellä mainitussa työssä ei käsitelty ollenkaan esilämmityksen vaikutusta moottorin kulumiseen - olisihan sen voinut edes mainita.

Viime talvena yritin selvittää tuota asiaa monistakin lähteistä ja lisäksi haastattelin moottoritekniikan huippuasiantuntijoita. Kaikkialta tuli sama vastaus: tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Oma käsitykseni on, että nykyiset öljyt säilyttävät voitelukykynsä erinomaisena myös pakkasessa eikä esilämmityksestä siten olisi hyötyä moottorin kulumisen estämisessä. Tietenkään esilämmityksestä ei ole haittaakaan.

Katsoin tuosta insinöörityöstä, paljonko moottoriöljy lämpiää esilämmityksen aikana 20 asteen pakkasessa tehdyissä kokeissa. Tällaisia tulokisa oli saatu:
- 60 minuuttia letkulämmityksellä: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
- 120 minuuttia säteilylämmityksellä: moottoriöljyn lämpötila nousi + 40 astetta
- 20 minuuttia webastolla: ei vaikutusta moottoriöljyn lämpötilaan
Tuolla perusteella esilämmitys pitäisi tehdä säteilylämmittimellä, jos oletettaisiin esilämmityksen avulla vähennettävän moottorin kulumista heti käynnistyksen jälkeen.
Luulisi, että öljypohjaan asennettu säteilylämmitin ei kovin hyvin lämmitä moottorin ylempiä osia, jossa lämmöstä olisi käynnistyksessä enempi hyötyä. Letkulämmitin lämmittää paremmin sylinterilohkoa, mutta öljyt jää kylmemmäksi. Vaikea sanoa kumpi vähentää moottorin kulumista paremmin?
Pitäisikö olla molemmat.. piuhat on valmiina, aika helppo olisi haaroittaa säteilylämmitin letkulämmittimen kaveriksi.

Homer

Monesti on viitattu norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan kylmäkäynnistys vastaa moottorin kulumisen kannalta 500 km ajoa. Tämä on helppo uskoa todeksi nykymoottoreiden ollessa kyseessä, ei tarvitse kuin startata kylmä kone -20 asteessa - kyllä on ja äänet kertoo kitkasta moottorin eri osien välillä.

Itse olen tilannut autooni 10A akkulaturin + säteilijän + tehdaswebaston. Aamuisin ajastettua latausta 2h + säteilyä, perään 15 min. webastoa ja ei kun liikkeelle. Yllä mainittu tutkimuskin kivasti tukee tuota - tulee sekä öljyt että nesteet samalla lämmitettyä.

Taky

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.10.13 - klo:10:55
Letkulämmitin lämmittää paremmin sylinterilohkoa, mutta öljyt jää kylmemmäksi.

"Toisin sanoen lämmitin lämmittää jäähdytysnestettä pienessä vesitilavuudessa (vesiletkussa) kuumaksi, mutta lämpö ei näyttäisi pääsevän siirtymään eteenpäin jäähdytysnesteessä."

Eli letkulämppärin kanssa järjestelmään kiertovesipumppu niin saadaan vaikutusta tehostettua - paljonko on tietty riippuvainen asennuksesta ja auton jäähdytysjärjestelmästä.

Mutta päästäisiinkö letku+kiertovesipumppu Weban/Eberin tuloksiin, toki niitä pidemmällä lämmitysjaksolla kun letkulämppärin teho about 10%( 600w/5000w)?
Volvo Xc40 D3 Business R-Design automaatti 2018.
Mini One 1,6L, Panoramic Sunroof 2001

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: Taky - 13.10.13 - klo:17:52
"Toisin sanoen lämmitin lämmittää jäähdytysnestettä pienessä vesitilavuudessa (vesiletkussa) kuumaksi, mutta lämpö ei näyttäisi pääsevän siirtymään eteenpäin jäähdytysnesteessä."

Eli letkulämppärin kanssa järjestelmään kiertovesipumppu niin saadaan vaikutusta tehostettua - paljonko on tietty riippuvainen asennuksesta ja auton jäähdytysjärjestelmästä.

Mutta päästäisiinkö letku+kiertovesipumppu Weban/Eberin tuloksiin, toki niitä pidemmällä lämmitysjaksolla kun letkulämppärin teho about 10%( 600w/5000w)?

Ei kai tuo öljyjen kylmäksi jääminen tuosta ole kiinni. Nesteiden lämpeneminen ai vain riitä, koska öljyt ovat kylmässä öljypohjassa, jossa ei nesteet kierrä ja lämmön johtuminen lohkosta muutenkin on vähäistä.

Taky

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.10.13 - klo:10:41
Ei kai tuo öljyjen kylmäksi jääminen tuosta ole kiinni.

Tarkoitinkinkin jäädytysnestettä kuten weba/eberi tekee kierrättäessään nestettä pumpulla auton järjestelmässä.

Öljyjen lämmitykseen taitaa sätelylämmitin öljypohjan kyljessä olla toimivin ratkaisu tällähetkellä.
Volvo Xc40 D3 Business R-Design automaatti 2018.
Mini One 1,6L, Panoramic Sunroof 2001

Poni

Taas tänä aamuna kuuntelin koneen käyntiä käynnistyksen jälkeen.
Säteilylämmittimellä n. puoli tuntia lämmitetty, -3.
Käynnistettäessä ei mitään erikoista, mutta kun hyppään autosta sulkemaan tallin ovea,
niin kuulen kun pienen hetken päästä alkaa auto käymään nätimmin, kevyemmin.

Onko kyseessä se, että se esilämmitetty öljy pääsee kiertoon asti ja kone käy siksi helpommin?
Auttaako pidempi lämmitys, vai onko se sitten aina niin, että koneessa kiertää ensin kylmät öljyt?
Jos näin, niin eihän tuosta lämmittimestä sitten alkuun ole mitään hyötyä.
Ei notkista konetta, vaan rouhii kuin parhaassa sorvissa.

Ja onko sitten Webasto parempi, lämmittääkö "koko setin"?

Vanhassa pelissä käytin aina webastoa, mutta tässä kun on tuo säteilylämppärikin,
niin kotona voisi käyttää sitä. Siis jos sillä on mitään virkaa.
Tässä nykyisessä ei ole webastolle kelloa, vaan pitäisi kipittää autolle painamaan nappia, tai lähettää kännykällä maksullinen tekstiviesti.

Wekotin

Itseä ainakin kiinnostaa  öljynlämmittämisessa se, että se lisää sitä öljyvirtausta mikä oikeasti menee suodatinelementin läpi eikä ohivirtausventtiilin kautta. Juuri luin jonkun teoksen, liittyen tosin teollisuuden suodatukseen, että 5% ohivirtaus käytännössä vesittää koko suodattimen beta-arvon eli suodattimen hyöty tavallaan ulosmitataan.

TapsaR

Octaviassa olevassa 1.9TDI DXE koodisessa koneessa on öljypohjassa säteilylämmitin.

BLS koodiseen vastaavaan koneeseen on letkulämmitintä, tunnustaako joku asentaneensa BXE koneeseen tuollaisen letkulämmittimen öljypohjan lämmittimen lisäksi.

Ainoa haitta mikä tuosta voi tulla on että moottorinlämpöanturi lämpiää, jolloin hehkut ja muut kylmäkäynnitykseen vaikuttavat toiminnot jäävät pelistä pois, tämä varsinkin jos lämmitysaika on lyhyt.

BXE koneen lämmittimen Defa numero 3850
BLS koneen lämmittimen Defa numero 761
Golf IV & Octavia 2

jariay

#172
viimetalvena laitoin audiin lämmityslaitteen kennon letkuun tt-thermo  letkulämmittimen jossa on pumppu, 1000w teholla. näyttää vielä löytyvän: www.tuontitekniikka.com
tuntui toimivan ja puolentunnin lämmitys on alle -10 asteessa riittävä, tunti kovemmilla. hinta ei paha jossain 130e viimetalvena.

auto vaihtui BMW 525d:ksi ja meinaan siihen tilata tuon saman, siinä ainakin tuo säteilylämmittimen lämmitysteho on lähinnä hengen tuote ja uskon asia.

TapsaR

Lainaus käyttäjältä: jariay - 31.08.14 - klo:00:07
viimetalvena laitoin audiin lämmityslaitteen kennon letkuun tt-thermo  letkulämmittimen jossa on pumppu, 1000w teholla. näyttää vielä löytyvän: www.tuontitekniikka.com
tuntui toimivan ja puolentunnin lämmitys on alle -10 asteessa riittävä, tunti kovemmilla. hinta ei paha jossain 130e viimetalvena.

auto vaihtui BMW 525d:ksi ja meinaan siihen tilata tuon saman, siinä ainakin tuo säteilylämmittimen lämmitysteho on lähinnä hengen tuote ja uskon asia.

Onko lämmitin TT Thermo Little?

Täytyypä kysyä hintaa 500W versiolle, kun töissä ei kestä roput jos tuon 1000W laittaa ja haluaa pitää sen öljypohjan lämmittimen (300W)  käytössä.
Golf IV & Octavia 2

jariay

mieluummin ota se öljynlämmitin pois ja 1000w tai 1500w käyttöön, 500w sella kun kierrättää vettä eikä vesi seiso paikallaan  ja lämmitä pientä aluetta niinkuin lokilämppärissä niin
tarvii olla tehoa. pieninkin sulake eli 10A tolpassa kestää 2300w eli kyllä min 1000wkestääsulake!

55kW

TT Thermossa näyttää olevan joku erikoinen pistoke eli millainen liitäntä tulee auton ulkopuolelle?

Länskäri

Lainaus käyttäjältä: TapsaR - 01.09.14 - klo:11:03

Täytyypä kysyä hintaa 500W versiolle, kun töissä ei kestä roput jos tuon 1000W laittaa ja haluaa pitää sen öljypohjan lämmittimen (300W)  käytössä.
Nykyiset 0W-öljyt eivät silitysrautaa tarvitse, että jätä pois vaan, jos saat kunnon nestelämppärin.

TapsaR

En nyt vaan oikein tiedä kuinka onneton se työpaikan lämmitystolpan sulake on. Itselläni on "oma" kahdenautontolppa ja kun pari kertaa olen unohtanut sisätilanlämmittimen päälle ja todennut että ainakin Golf III 550W lohkis + 1200W sisätilanlämmitin on liikaa yhdelle tolpalle ja samalla koko tolpparyhmälle, Parastahan tässä on se että koko lämmitystolpparyhmä pimenee, joten pelkästään oma auto ei ole kylmänä  8)

Eihän se 500W paljoa ole varsinkaan sen pumpun kanssa. Pumppuhan levittää lämpöä koko moottorin nestekiertoon poislukien jäähdyttimen ja sen letkut, joten eihän se niin kuumaksi lämpiä kuin perinteisellä lohkolämmittimellä, jonka vaikutus on varsin alueellinen ja sen vuoksi tehokkaan oloinen.

Nykyöljyt 5W ja varsinkaan 0W ei kyllä tarvitse mitään lämmitystä sen tiedän, mutta eihän siitä haittaakaan ole, varsinkaan uudemmissa autoissa missä imusiivilä on todella pieni.

Täytyy jostain yrittää selvittää minkä verran työmaan lämmitystolpat kestää kuormaa, eihän tuo 1000W ole kuin reilu 4A virtaa, joten kyllä sen verran tolpan pitäisi sietää autoa kohti.
Golf IV & Octavia 2

Wekotin

Kysymys onkin siitä kummassa käynnistyksessä moottori ottaa enemmän osumaa. Sillä -20c asteisella vai lähellä nollaa olevalla öljyllä. Lämpimämpi öljy saavuttaa nopeammin tarvittavat voitelukohteet, on tarpeeksi ohutta menemään esim. suodattimen läpi jne jne. Nykyajan trendihän on paskat sillä väliä, viiden vuoden päästä vaihdan kuitenkin. Henk.koht tuo kiinnostaa enemmän kuin saavutetut päästöedut.

tet

Lainaus käyttäjältä: TapsaR - 03.09.14 - klo:11:46
Täytyy jostain yrittää selvittää minkä verran työmaan lämmitystolpat kestää kuormaa, eihän tuo 1000W ole kuin reilu 4A virtaa, joten kyllä sen verran tolpan pitäisi sietää autoa kohti.

Tolpparyhmiä harvoin (jos koskaan) mitoitetaan siten että jokaisessa pistorasiassa voisi olla se maksimikuorma jonka tolpan oma sulake kestää. Jos tolpassa on 10 A sulakkeet niin se on 40 A tolppaa kohti (kaksipuolisissa tolpissa) ja jos tolppia on vaikka 50 pihassa niin ollaan jo tasolla 2000 A tai teholla ilmaistuna 460 kW resistiivistä kuormaa. Vaatii melkoiset syötöt tuommoinen teho, sehän on suunnilleen yhden vähän vanhemman tuulivoimalan vuotuinen keskiteho. :)
Nyt: Ford Kuga PHEV - puoli vuotta sähköttä
ex-vag:
  Ateca 1.4 TSI 4Drive DSG6 MY 2017 (7,3 l/100km)
  Octavia Scout 2.0 TDI DSG6 MY 2011 (6,2 l/100km)
  Golf VI 1.4 TSI 90kW DSG7 MY 2010 (6,3 l/100km)

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy