Talvirengasinfoa: rengaspaineet, ajomelu, kitkat vai nastat

[vkjoki]

Nokian Renkailla on intressi myydä sekä kitka- että nastarenkaita, joten voisi kuvitella, että he tarkastelevat puolueettomasti kitkojen ja nastojen ominaisuuksia. Tässä Nokian Renkaiden ohjeet siitä, kannattaako valita kitkat vai nastat:

Millaisilla teillä ajat?
Jos ajat talvella enemmän jäisillä kuin lumisilla teillä, sinun kannattaa valita nastarenkaat. Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä. Kitkarenkaat soveltuvat paremmin lumisille teille. Jos ajat jäisillä ja polanteisilla sivuteillä, suosittelemme nastarenkaiden hankkimista.

Millainen kuljettaja olet?
Jos olet kokenut ja harjaantunut kuljettaja, voit valita talvirenkaiksesi yhtä hyvin nastattomat kuin nastalliset renkaat. Nykyaikaiset kitkarenkaat pitävät hyvin hankalallakin kelillä ja korjaavat jopa kuljettajan pieniä virheitä. Nastarenkaiden pitokyky on kuitenkin vielä huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikeenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat.

Peilijää tai kovaksi pakkautunut lumi vaatii ennakointia
Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas.

Tie kutsuu pääkallokelilläkin
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi.

Autossasi on runsaasti turvavarusteita
Ajatko hyvinvarustellulla, uudella autolla, jossa on ajovakaudensäätöjärjestelmä ja ABS-jarrut? Jos ajotapasi on lisäksi hillitty ja ennakoiva, selviydyt talvesta ilman nastojakin.

Arvostatko hiljaisuutta?
Jos renkaan hiljaisuus on sinulle tärkeä seikka, sinun kannattaa valita kitkarengas, joka on hiljainen myös paljaalla tiellä. Uusien nastarenkaidenkin ohjaamoääni on varsin vähäinen ja vaimea. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelee mm. EU-direktiivi. Modernit nastarenkaat eivät poikkea äänitasoltaan merkittävästi kitkarenkaista.

Kitkarenkailla joustoa asennusaikatauluun
Kitkarenkaat lisäävät asennusaikataulun joustavuutta. Voit asentaa kitkarenkaat autoosi syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävänkin nopeasti. Voit huoletta ajaa nastattomilla talvirenkaillasi, kunnes lämpötila vakiintuu keväiseksi.

Lähde:
http://www.nokianrenkaat.fi/nastarenkaat-vai-kitkarenkaat

[Ton-1]

Tässä aamusta tuota Fillari-lehteä lukiessani korvien välini lanseerasi sanahirviön 'auton sisäinen rullaavuus' näin kaikkien 'kikkailujeni' kohdatessa tekstin '(sen sijaan rengaspaine vaikuttaa rullaamiseen paljon odotettua enemmän,) pinnan muotoja myötäilevä sopivan löysä rengas rullaa siis (maastossa) parhaiten'. Se mitä yritän sanoa on se että auton viimeinen silaus siihen rullaavuuteen on paljolti kiinni siitä miten se pystyy absorboimaan vertikaaliset häiriöt, pintajäykkä alusta on yksi '*erkele' eli kohinaa tulee ja paljon, toinen piru on juurikin rengas paineineen ja huomatkaa myös kantavuusluokkineen, nykyilmiö laittaa omaan autoon liian kantavat renkaat aiheuttavat taas turhaa kohinaa vertikaaliakselille.

Joku saattaa taas hymyillä näille mun kirjoituksille ........ itse olen tyytyväinen omista ratkaisuistani auton suhteen ja täten nautin todella vähäisestä kohinasta Audini vertikaaliakselilla.

Laitan tämän myös kesärengaspuolelle.

[mremonen]

http://www.hs.fi/kaupunki/Kitkoilla+ajaville+ehk%C3%A4+alennusta+pys%C3%A4k%C3%B6innist%C3%A4+Helsingiss%C3%A4/a1383546235124

Ja niille, ketkä ei maksa tai jaksa kiertää maksumuuria:

Kitkoilla ajaville ehkä alennusta pysäköinnistä Helsingissä. Helsinki pohtii pysäköintihintoihin porrastusta auton rengastyypin mukaan.

Kun ostaa sähköauton ja laittaa siihen kitkat, niin Helsinki alkanee maksaa sulle pysäköinnistä

[Santa93]

Mielenkiintoinen artikkeli DN:ssä toisella kotimaisella http://www.dn.se/debatt/kraftig-begransning-av-dubbdack-skulle-radda-liv/

Siis nastojen suurista haitoista.

[Taskukeke]

Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa? Mietin että tuliko laitettua pikkuisen liikaa ilmaa kun laitoin 2,5 baria joka nurkkaan. Tänään oli vähän liukasta, oli satanut pikkuisen lunta ja lämpötila oli jossain +1 ja +2 välissä. Auto liukui kuin kelkka ja pidosta ei ollut mitään tietoa.  Renkaina 225/45/17 contin nastat.

[Ton-1]

No nyt heitit aika lentävän kyssärin, ensinnäkin milloin tuon paineen laitoit ? Muutamia päiviä sitten kun oli vielä lämpimämpää ? Oli mikä oli, ei tuo 2,5 bar. nyt ainakaan liikaa ole, autosi ollessa vielä kohtuu kevyt niin suurin 'ongelman' aiheuttaja lienee tuo renkaan koko, 205/50/17 olisi kenties ollut hieman nasevampi talvirenkaaksi    .

Itsellänikin on Contit alla ja vaikka uudet ovatkin niin viime la illan kelissä (vesisateen jälkeen iski pakkanen, jää oli kuin lasia ...) luistelin se minäkin VAIKKA kokoni onkin enempi talvirenkaan omainen ( 195/60/16).

[Jultsu]

215/55r17

3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

[Flat]

215/55r17

3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

Aika tiukat on paineet sulla. Turhan kovaksi vetää noin pienillä renkailla.

[Angus]

Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa? Mietin että tuliko laitettua pikkuisen liikaa ilmaa kun laitoin 2,5 baria joka nurkkaan. Tänään oli vähän liukasta, oli satanut pikkuisen lunta ja lämpötila oli jossain +1 ja +2 välissä. Auto liukui kuin kelkka ja pidosta ei ollut mitään tietoa.  Renkaina 225/45/17 contin nastat.

Itsellä samankoon contit kitkoina paineet 2,7-2,8 joka nurkassa, laitettu plussakeleissä. Pitää hyvin eikä ala kulumaan liikaa keskeltä.

[tet]

Paljonkos arvon arenalaisilla on paineita talvirenkaissa?

Saman verran kuin kesärenkaissa eli 2,3 bar. Rengaskoko 215/60R16. En ole nähnyt tarvetta pitää kovempia paineita kuin kesällä. Talvirenkaiden kesärenkaita suurempi vierintävastus vähän pienenisi, mutta vastaavasti pito huononisi, näin olen päätellyt. Tosin mielessä on ollut että pitäisi joskus kokeilla talvirenkaillakin eri paineita. Kesärenkailla olen kokeillut ja ajo-ominaisuuksia ajatellen parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut suositusten mukainen paine.

[japa]

Itsellä samankoon contit kitkoina paineet 2,7-2,8 joka nurkassa, laitettu plussakeleissä. Pitää hyvin eikä ala kulumaan liikaa keskeltä.

Tuo väite ei pitäne paikkaansa. Renkaat kuluu tasaisesti vaikka olis kuin kovat paineet. Ennen oli toisin.

[Angus]

Tuo väite ei pitäne paikkaansa. Renkaat kuluu tasaisesti vaikka olis kuin kovat paineet. Ennen oli toisin.

Voipi olla, en väitä puolesta enkä vastaan. Kolme eri rengasliikettä kertonut tuon ohjeen kolmen viimeisen sarjan(kaikki 225/45-17) oston yhteydessä kysyessäni paineista. Pidän myös kesäkumeilla samat paineet(sama koko), olleet ajettavuudeltaan paras valinta.

[VAG!]

3.4bar joka nurkassa, +20 asteen lämpötilassa asetettu.

17" ja isommissa kumeissa en itse käyttäisi milloinkaan alle 3bar paineita.

Kovat on paineet. En nyt kuitenkaan lähtisi tätä nyrkkisäännöksi kaikille antamaan

225/50 R17 gummeissa mä olen pitänyt kesät talvet 2.5 baria ja tuntuu ihan hyvältä kompromissilta ajettavuuden ja mukavuuden suhteen. Tosin meidän nurkilla tiet ovat paljon huonommassa kunnossa kuin Suomessa, joten mukavuusaspekti merkitsee varsin paljon.

Sen verran offaria tähän väliin, että oli taas rengasliikkeen "ammattilaiset" olleet vauhdissa. Kävin vaihdattamassa talvirenkaatkin ylikokoon ja samassa yhteydessä ammattilaiset vaihtoivat renkaat auton alle. Kotiin päästyäni auton vasemmanpuoleiset pultit sai raavas mies 65 senttisellä momenttiavaimella juuri ja juuri auki. Aukeamisen yhteydessä kuului jokaisen pultin kohdalla sellainen pamahdus, että heikkohermoisempi olisi luullut jotain isompaakin vahinkoa tapahtuneen.

Ei olisi varmasti käsivoimin auenneet enää talven jälkeen. On se hienoa kun voi käyttää ammattilaisten palveluita. Rengasliikkeiden ammattilaiset toimivat maasta riippumatta täsmälleen samalla tavalla

No, nyt on puhdistetut ja hyvin kevyesti öljytyt pultit kiinni 120 Nm momentilla, joten ne saa tarvittaessa auki vaikka autonkin työkaluilla räntäsateessa.

[vkjoki]

Saman verran kuin kesärenkaissa eli 2,3 bar. Rengaskoko 215/60R16. En ole nähnyt tarvetta pitää kovempia paineita kuin kesällä. Talvirenkaiden kesärenkaita suurempi vierintävastus vähän pienenisi, mutta vastaavasti pito huononisi, näin olen päätellyt. Tosin mielessä on ollut että pitäisi joskus kokeilla talvirenkaillakin eri paineita. Kesärenkailla olen kokeillut ja ajo-ominaisuuksia ajatellen parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut suositusten mukainen paine.

Juuri noin! Renkaiden ja autojen valmistajien perussuositus paineiksi on sama kesä- ja talvirenkaille. Mutta on huomattava, että suositus koskee renkaita, jotka ovat jäähtyneet siinä lämpötilassa, jossa ajetaan. Jos auto on plus 10 asteen tallissa ja on tarkoitus ajaa 10 asteen pakkasella, pitää rengaspainetta olla autotallissa + 0,2 baria yli suosituspaineen, jotta painetta olisi pakkasajossa riittävästi.

Ja jos lisäksi haluaa jämäköittää talvirenkaiden ajotuntumaa tai pienentää vierintävastusta, voi lisätä painetta vielä 0,1 - 0,2 barilla.

[Uti]

vkjoki puhuu asiaa! Rengasliikkeet suosittelevat merkittävästi ohjearvoista kovempia rengaspaineita osin juuri lämpötilaerojen vuoksi! Jos laitat tallissasi +20 Celsiuksen lämpötilassa autonvalmistajan suositteleman paineen ja mittaat sen -20 celsiuksen lämpötilassa, ovat paineet 0,4 Baria liian alhaiset!

Markku

[Ton-1]

Sen verran offaria tähän väliin, että oli taas rengasliikkeen "ammattilaiset" olleet vauhdissa. Kävin vaihdattamassa talvirenkaatkin ylikokoon ja samassa yhteydessä ammattilaiset vaihtoivat renkaat auton alle. Kotiin päästyäni auton vasemmanpuoleiset pultit sai raavas mies 65 senttisellä momenttiavaimella juuri ja juuri auki.

Tuossa se vahvin syy miksi vaihdan renkaat AINA itse.

[VAG!]

Tuossa se vahvin syy miksi vaihdan renkaat AINA itse.

Mäkin ajattelin sanoa, että heittäkää ne renkaat vaan takalootaan, kun olen aina pyrkinyt vaihtamaan itse. Nyt ajoin kesärenkailla lumisateessa rengasliikkeeseen, joten piti antaa Ammattilaisten tehdä työtään.

Oikeanpuoleiset oli ihan kohtuullisessa momentissa, mutta vasemmanpuoleiset renkaat kiinnittänyt Ammattilainen oli kyllä ammattikuntansa kruununjalokivi.

[Taskukeke]

No nyt heitit aika lentävän kyssärin, ensinnäkin milloin tuon paineen laitoit ? Muutamia päiviä sitten kun oli vielä lämpimämpää ? Oli mikä oli, ei tuo 2,5 bar. nyt ainakaan liikaa ole, autosi ollessa vielä kohtuu kevyt niin suurin 'ongelman' aiheuttaja lienee tuo renkaan koko, 205/50/17 olisi kenties ollut hieman nasevampi talvirenkaaksi    .

Itsellänikin on Contit alla ja vaikka uudet ovatkin niin viime la illan kelissä (vesisateen jälkeen iski pakkanen, jää oli kuin lasia ...) luistelin se minäkin VAIKKA kokoni onkin enempi talvirenkaan omainen ( 195/60/16).

Edellisenä päivänä tosiaan laitoin paineet renkaisiin samaisessa +2 asteen lämpötilassa. Olen kanssasi aivan samoilla linjoilla tuosta talvirenkaan koosta, 205/50 olisi minullakin alla jos en ajelisi noilla vanhoilla renkailla, jotka 3 vuotta sitten tuli ostettua.

Taitaa olla viimeinen talvi noilla renkailla, nastat tallella mutta pito on mitä on...

[vasara]

Taulukosta näkee rengasvalmistajan suositellut paineet. Eiköhän ne renkaat ole noilla paineilla parhaimmillaan.
Talvikelille 0,1 bar / -10 astetta lisää painetta.
http://www.continental-tires.com/www/download/tires_de_en/general/download-area/ov_technical_information/dl_luftdruck_multi.pdf
GLK:hon suositukset on 2,3 bar joka nurkkaan. 2,5 bar itellä joka renkaassa 0 C lämpötilassa => -20 C lämpötilassa on oikeat paineet.
Auto / rengasmalli kohtaistahan tuo on, mutta 3 bar kuulostaa kovalta? Tuollaiset paineet voi tietysti olla paikallaan jos ajaa täydellä kuormalla, muuten siinä ei minusta ole oikein itua. Huonontuu vain pito ja rengas on epämukava.

[Markku]

Michelinin Xin3 -kitkat meni alle muutama päivä sitten. Ostin ne jo heinäkuussa kun sain kohtuuhinnalla, mutta alle laitettiin vasta nyt kun entiset Contit muuttuivat joulukuun alussa laittomiksi. 
Alkuvaikutelmana ainakin sulalla ajo on jämäkämmän tuntuista. Melutaso niin sama että korvalla ei eroa saa. Pito uusissa on luonnollisesti parempi. KOlmisen talvea noilla pitäisi kurvailla, jos ei satu auto vaihtumaan sitä ennen.

[tet]

Nasta vs. kitka -keskustelu muuttunee tulevaisuudessa turhaksi, kiitos suomalaiskeksinnön:

http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml

[Seat-mies77]

Nasta vs. kitka -keskustelu muuttunee tulevaisuudessa turhaksi, kiitos suomalaiskeksinnön:

http://www.iltalehti.fi/autot/2014021218033013_au.shtml

"Jos rengas tulee massatuotantoon, kuljettajat voivat napin painalluksella saada nastat ponnahtamaan esiin."
Mitenköhän tuo käytännössä toimii? Tuleeko renkaisiinkin jotakin langatonta älyteknologiaa, jolloin nastat saisi esiin auton sisältä? Voipi ainakin ensi alkuun olla aika hinnakkaita tuollaiset renkaat.

[MoFFe]

"Jos rengas tulee massatuotantoon, kuljettajat voivat napin painalluksella saada nastat ponnahtamaan esiin."
Mitenköhän tuo käytännössä toimii? Tuleeko renkaisiinkin jotakin langatonta älyteknologiaa, jolloin nastat saisi esiin auton sisältä? Voipi ainakin ensi alkuun olla aika hinnakkaita tuollaiset renkaat.

Ritari Ã,,ssä renkaat!  Vanha keksintö
https://www.youtube.com/watch?v=IuqsEypNIQY

[mattinen]

Ruotsin ja Norjan teitä kesäreissua ajettua 16" Energy Save Misukoilla voi vain ihmetellä kuinka suuri ero on teiden pinnan tasaisuudessa Suomeen verrattuna. On kuin eri autolla ajelisi, eikä uratkaan ole niin syviä kuin meillä. Sisämelu tippuu tyypillisesti murto-osaan totutusta ja ajosta voi ihan oikeasti nauttia. Ja polttoaineen kulutuskin ko teillä oli pari desiä alle totutun. Pohjoismaat ovat säätyypiltään jotakuinkin vertailukelpoisia ja kaikissa niistä käytetään nastarenkaita talvella. Ilmeisesti perussyy Suomen teiden karkeuteen on isompirakeinen sora, joka hinnaltaan lienee halvinta mahdollista (muualta ylijäänyttä matskua?). Tosin eri puolilla Suomeakin on havaittavia laatueroja. Kukaan ei varmaan laske autoilijoille kertyviä lisäkuluja polttoaineen ja renkaiden kulutuksen osalta hermojen menetyksen lisäksi. Ehkä suomalainen autoilija ei ole niin. Onpahan taivaspaikka varmistettu kun on maanpäällinen helvetti koettuna - tulee aika ajoin mieleen

Suomalainen autoilija ei ehkä ole yhtä vaativa kuin läntisten naapurien asukkaat. Toisaalta suomalainen autoilija eroaa eräässä toisessakin suhteessa läntisistä naapureistaan Norjassa ja Ruotsissa. Hän nimittäin on selvästi halukkaampi käyttämään nastarenkaita. Liikenneviraston T&K -lehden numeron 3/2012 mukaan Norjassa ja Ruotsissa kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on samaa luokkaa kuin nastarenkaiden osuus Suomessa. Nastarenkaiden suosiolla Suomessa on todennäköisesti monta syytä. Mainitun lehden mukaan yksi selitys on se, että nastarenkailla on suomalaisessa autoilu- ja teollisuushistoriassa erityisasema. Ensimmäinen talvirengas kehitettiin Nokian tehtailla vuonna 1934. Maailmalle tieto nastarenkaista levisi 1950- ja 60- luvuilla suomalaisten rallimenestyksen myötä. Nastarengas on siis eräänlainen aikansa kännykkä, kansallisen itsetunnon osatekijä. Lehden mukaan tämä osaltaan selittää suomalaisten autoilijoiden kansainvälisesti voimakasta sitoutumista nastarenkaisiin.

Itse epäilen, että nastarenkaiden suosiota ylläpitää myös erään teknisen alan lehden rengastestit, jotka korostavat pitoa liukkaalla jäällä. Testejä lukemalla varsinkin kokematon kuljettaja voi saada sellaisen käsityksen, että ilman nastoja Suomen talvessa ei oikeastaan voi selviytyä.

Siihen nähden, kuinka paljon esim. tällä forumilla on valiteltu autojen ajo- tai rengasmelua, on oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka vähän huomiota on kiinnitetty melun pääasialliseen syyhyn. Kyse on tietenkin siitä, että Suomessa päällysteet ovat poikkeuksellisen karkeita. Siksi jopa laadukkaissa autoissa, kuten Skoda Octaviassa, monia vaivaa liiallinen rengasmelu. Mistä teiden karkeus sitten johtuu? Se on pitkälti seurausta edellä mainitusta innostuksesta nastarenkaiden käyttöön. Vaikutus syntyy kahta tietä. Koska suomalaiset tykkäävät kovasti ajaa nastoilla, täytyy päällysteen jo lähtökohtaisesti olla karkeampaa, jotta se kestäisi nastojen kuluttavaa vaikutusta. Suomalainen asfaltti on siis jo uutena äänekkäämpää kuin ruotsalainen. Toiseksi asiaan vaikuttaa nastojen päällysteeseen kohdistama kulutus. Nastojen karheuttavaa vaikutusta on vielä omiaan lisäämään se, että suurissa kaupungeissa ja pääteillä tiet ovat käytännössä läpi talven sulia. Eli uusi asfaltti kuluu nopeasti entistäkin karkeammaksi, mikä sitten lisää ajomelua.

Eikä tässä vielä kaikki. Nastat eivät ainoastaan lisää meteliä, vaan ne heikentävät liikenneturvallisuutta synnyttämällä uria, jotka sateella täyttyvät vedellä. Oma lukunsa ovat tietysti myös nastojen ympäristö- ja terveysvaikutukset. Lisääntyneestä ajomelusta kärsitään myös muualla kuin autojen sisällä. Nastojen irrottamat pienhiukkaset ovat nekin terveysriski, jotka kaiken lisäksi kohdistuvat ensisijassa muihin kuin nastojen käyttäjiin.

Mm. näistä syistä viranomaiset Norjassa ja Ruotsissa ovat pyrkineet vaikuttamaan kaupunkien ilmanlaatuun talvirengasmääräyksien avulla. Norjan suurimmissa kaupungeissa on jo pitkään säädelty nastarenkaiden osuutta talvirenkaista haittamaksuilla. Ruotsissa puolestaan on viime vuosina ryhdytty rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä muutamissa kaupungeissa, ilmanlaadultaan ongelmallisten alueiden kaduilla. Esimerkiksi Oslossa nastarenkaiden osuus oli aiemmin jopa suurempi kuin Helsingissä, mutta nyt jo yli 80 prosenttia talvirenkaista on kitkarenkaita. Maaseudullakin kitkarenkaiden osuus on jo monin paikoin yli 50 prosenttia.

Epäilen, että monet tämän forumin käyttäjistä suhtautuvat epäilen kaikenlaiseen ympäristöliitännäiseen argumentoitiin, tuohon "viherpiipertäjien ekohömppään". Ymmärrän tämän, sillä meillä jokaisella on omat arvostuksemme. Toisaalta kehottaisin näitä "tosimiehiä" lähestymään nastakysymystä uudesta, itsekkäästä näkökulmasta. Eli vaikka ei haluaisikaan luopua rakkaista nastarenkaista ympäristösyistä, niin asiaa voisi ehkä perustella teiden kunnolla ja ajomelulla. Prosessi olisi tietysti hidas, mutta jos Suomessakin kitkarenkaiden osuus vähitellen nousisi, voitaisiin täälläkin siirtyä sileämpään pintamateriaalin. Ja samalla tietysti vähenisi myös teiden kulumisesta aiheutuva ajometeli.

Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaani noin 15 vuotta sitten. Auto oli silloin A-Vectra, jossa ei ollut mitään niitä turvavarusteita, joita tämän päivän autoissa on. Olikin melkoinen yllätys huomata, kuinka vähän dramatiikkaa vaihdokseen liittyi. Toisilla autoilijoilla voi luonnollisesti olla aivan päinvastaisia kokemuksia kitkarenkaista, enkä tietenkään halua mitenkään väheksyä niitä. Sen kuitenkin sanon, että jokaisen, joka ei koskaan ole kitkarenkaita kokeillut, kannattaisi se ehdottomasti tehdä. Yllätys voi olla melkoinen, ja vieläpä positiiviseen suuntaan.

[tapz]

Suomalainen autoilija ei ehkä ole yhtä vaativa kuin läntisten naapurien asukkaat. Toisaalta suomalainen autoilija eroaa eräässä toisessakin suhteessa läntisistä naapureistaan Norjassa ja Ruotsissa. Hän nimittäin on selvästi halukkaampi käyttämään nastarenkaita.

Siinä olet oikeassa, että nastojen käyttö on ennen kaikkea asennekysymys. Faktoilla sitä on vaikea perustella, koska päällystetyt tiet Etelä-Suomessa eivät juuri koskaan ole sellaisessa jäässä, jolla Tekniikan Maalma nastarengastestinsä tekee. Olen itse ajanut viimeiset 5 vuotta kitkoilla ja viimeiset vuodet kitkojen kumiseos oli jo selkeästi kovettunut ja pito heikentunyt. Silti en ole koskaan joutunut kitkoilla vaaratilanteeseen tai yllättävään pidon menetykseen ja luisuun. Pienilläkään teillä ei ole vastaan tullut ylämäkeä, jota auto ei olisi kitkoilla noussut. Nastarenkaista poiketen kitkoilla tietää aina millainen tienpinnan liukkaus on ja pystyy sovittamaan ajonopeuden ja tyylin sen mukaan.

Siitä väännetään kättä kuluttavatko nastat oikeasti asfalttia. Nykyisellä asfalttiseoksella eivät välttämättä. Mutta kuten mattinen mainitsee, jos nastoja käytettäisiin vähemmän, niin teillä voisi käyttää pehmeämpiä ja hiljaisempia asfalttilaatuja. Takavuosien kumiasfalttikokeilut ja Tampereen kehätien betonipäällyste kaatuivat siihen, että ne eivät tietenkään kestäneet nastarenkaiden rasitusta. Talomme autotallin betonilattiaan hierrettiin rakennusvaiheessa MasterTop-pinnoite, jotta se kestää nastoja. Kitkojen kanssa tuo on kyllä osoittautunut lähinnä turhaksi kulueräksi.

Mielestäni nastarenkaita voi puolustaa vain sellainen, joka on useamman vuoden ajanut kitkoilla. Eniten ääntä pitävät ne, jotka eivät ole koskaan kitkoilla ajaneet tai ovat niitä "kokeilleet" siten, että nastoillakin olisi ajanut penkkaan.

[mattinen]

Nastarenkaat vs. kitkat taitaa tyypillisesti olla sellainen aihe, joka saa ihmiset hermostumaan. Sen vuoksi onkin paikallaan todeta, etten missään nimessä halua sanoa, että oma rengasvalintani olisi jollain tavalla parempi kuin jonkun toisen. Mahdollisista ennakkoluuloista luopuminen on se seikka, johon haluaisin kuljettajia kannustaa. Muistan hyvin tilanteen, kun itse harkitsin kitkoja ensimmäisen kerran. Nastojen rapina sulilla talviteillä harmitti vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Toisaalta kun luin TM:n testejä ja keskustelupalstojen kommentteja, syntyi vaikutelma kitkarenkaiden aikamoisista riskeistä. Varsinkin nettikeskustelujen perusteella syntyi sellainen kuva, että kitkarenkain varustettu auto syöksyy heti ensimmäisen lumisateen jälkeen suoraan pois tieltä. Kun autoon sitten lopulta kitkat laitettiin, oli ristiriita erilaisten kauhukuvausten kanssa melkoinen. Mitään eriskummallista ja järkyttävää ei tapahtunutkaan. Auto ohjautui samalla tavalla kuin ennenkin, koko "suuri muutos" olikin tavattoman arkipäiväinen ja tylsä juttu. Nastojen rapina vain katosi kuin Mannerheim-elokuva historian hämäriin.

[tapz]

Nastarenkaat vs. kitkat taitaa tyypillisesti olla sellainen aihe, joka saa ihmiset hermostumaan. Sen vuoksi onkin paikallaan todeta, etten missään nimessä halua sanoa, että oma rengasvalintani olisi jollain tavalla parempi kuin jonkun toisen. Mahdollisista ennakkoluuloista luopuminen on se seikka, johon haluaisin kuljettajia kannustaa. Muistan hyvin tilanteen, kun itse harkitsin kitkoja ensimmäisen kerran. Nastojen rapina sulilla talviteillä harmitti vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Toisaalta kun luin TM:n testejä ja keskustelupalstojen kommentteja, syntyi vaikutelma kitkarenkaiden aikamoisista riskeistä. Varsinkin nettikeskustelujen perusteella syntyi sellainen kuva, että kitkarenkain varustettu auto syöksyy heti ensimmäisen lumisateen jälkeen suoraan pois tieltä. Kun autoon sitten lopulta kitkat laitettiin, oli ristiriita erilaisten kauhukuvausten kanssa melkoinen. Mitään eriskummallista ja järkyttävää ei tapahtunutkaan. Auto ohjautui samalla tavalla kuin ennenkin, koko "suuri muutos" olikin tavattoman arkipäiväinen ja tylsä juttu. Nastojen rapina vain katosi kuin Mannerheim-elokuva historian hämäriin.

Olet oikeassa, että molemmissa rengasvalinnoissa on puolensa. Keskusteluissa kuitenkin harmittaa se, että ne perustuvat tunteeseen, eivät faktaan tai edes omaan kokemukseen. Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että kitkoihin vaihtaneet ovat huomanneet miten väärä yleinen käsitys kitkoista on. Kun sitä yrittää kertoa muille ja he eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, niin riitahan siitä syntyy. Vaikka tarkoitus ei olisikaan sanoa, että oma rengasvalinta olisi paras tai ainut oikea. Nastoissa on varmasti puolensa ja kitkoissa heikkoutensa, mutta perinteisestihän Suomessa on kaikesta vain yksi oikea totuus. Tämä näkyy hyvin siinä, että kun TM testaa jonkin tuotteen, niin se loppuu kaupasta samantien. Harva katsoo arvosteluperusteita ja painotuksia, miettien mitkä asiat itselle ovat tärkeitä. Rengastesteissäkin voittanut rengas harvoin on samaan aikaan sekä hiljainen, hyvin pitävä, että sporttinen ajaa.

Itsellenikään kitkoihin vaihtaminen ei ollut mikään maailmaa mullistava kokemus. Ropinan loppuminen oli suurin muutos ja siihen olen ollut todella tyytyväinen. Erityisesti silloin, kun ajelen suolatuilla teillä lumettomina talvina. Suosittelen silti muitakin ottamaan riskin ja kokeilemaan. Kukaan ei estä sen jälkeen ajamasta loppuelämää tyytyväisenä nastoilla :-)

[samppa79]

Entäs ne irtoilevat nastat kun jengi vaihtaa nastarenkaisiin vaikkei täällä etelässä ole vielä ollut edes pakkaskelejä?
Nimim. lauantaina sain nastan tuulilasiin motarilla, ja nyt siinä on 15cm pitkä halkeama sen seurauksen. Vituttaa, varsinkin kun itse ajan kitkoilla. Onneksi on tuulilasivakuutus, mutta vituttaa silti. Halkesi näköjään ihan samantien, en ehtinyt käyttämään korjauksessa.

Kaupunkialueella nastojen rajoittamisen / kieltämisen puolesta puhuu myös meluaspekti - tiedän kokemuksesta, että jos asuu liikennöiden kadun varrella, niin talvella liikennemelu on paljon pahempaa.

[heifetz]

Hyvin ne kanadassa ja pohjois-usa:ssakin ajavat nastattomilla renkailla. Suomessa usein ollaan ylivarovaisia asiassa kuin asiassa. Halutaan täydellistä turvallisuutta. Mutta samalla keskustelusta unohtuu muut seikat, kuten pienhiukkasten terveysvaikutukset, tienpinnan kuluminen (=rahanmeno) sekä melu (mikä on myös terveyshaitta). Samaan syssyyn totean että ei ne syvällä uralla olevat tiet ainakaan turvallisuutta lisää, päinvastoin.

[hapelton1]

Suomessa usein ollaan ylivarovaisia asiassa kuin asiassa. Halutaan täydellistä turvallisuutta.

Totta. Vastaavaa tuskin tapahtuu quattrolla ja nastoilla.

https://www.youtube.com/watch?v=N7TgyyXRju8