Keskustan Matti Vanhanen valmistelee GPS-kilometriverotusta

[HiTecci]

Off-topiccia, mutta laitetaan vielä kuvakin moottoripolkupyörästä

Tuo omani oli väriltään pronssi ja koska oli sport, niin siinä oli tankki virtaviivaisesti vaakatasossa, penkki pidempi ja kiinni rungossa

[tmr97]

Suomi on hyvää vauhtia menossa siihen että monikaan ei pian omista omaa autoa vaan ajelee ne tuiki välttämättömät ajot vuokratulla autolla. Tuo linjaus kolometriveloituksesta on aivan oikea ja se on ainakin teoriassa oikeudenmukainen.

Kilometrivero on erittäin huono, koska se ei edistä energiatehokkuutta. Esim keskikokoisella perheautolla kuljettu 100km voi viedä alimmillaan 10kWh energiaa tai sama matka voi viedä 100kWh. Tähän eroon pääsen omassa omistuksessani olleilla autoilla taajama/kaupunkiajossa. Parhaalla, eli e-Golfilla pääsee noin 10kWh/100km, kun heikoimmalla eli Saab 9-3 bensiini vei 11-12l/100km, eli noin 100kWh/100km.

Maailman energiankulutus kasvaa erittäin kovaa tahtia ja merkittävältä osin fossilisilla polttoaineilla. Jotta asia korjaantuisi tarvittaisiin:
A. Väestönkasvun pysäyttäminen
B. Energiatehokkuuden parantaminen
C. Uusiutuvan ja päästöttömän energian lisääminen

Kohta A on suomessa kunnossa.
Kohta B esim liikenteessä ei ole kunnossa, energiatehokkuus keskimäärin liikenteessä ei ole kovin hyvä. Kun verotus koskee energiaa itseään, eikä kuljettua matkaa, se voimakkaasti edistää energiatehokkuuden parantumista. Esim biokaasu ei autoliikenteessä ole kovin järkevää, sillä ainakin nykyiselle määrälle löytyisi käyttöä, jossa kaasun energiasta saadaan suurempi osa hyötykäyttöön kuin auton moottorissa polttamalla (vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotanto). Esitetty km-vero on typerä ajatus.
Kohta C on näistä hankalin, sillä esim sähkön tuotannon täytyy seurata kulutusta, koska tehokasta ja edullista sähkön varastointia ei ole keksitty.

[vwmies]

Maailman energiankulutus kasvaa erittäin kovaa tahtia ja merkittävältä osin fossilisilla polttoaineilla. Jotta asia korjaantuisi tarvittaisiin:
A. Väestönkasvun pysäyttäminen
B. Energiatehokkuuden parantaminen
C. Uusiutuvan ja päästöttömän energian lisääminen

Kohta C on näistä hankalin, sillä esim sähkön tuotannon täytyy seurata kulutusta, koska tehokasta ja edullista sähkön varastointia ei ole keksitty.

Kohta C: Sähkön varastoiminen ei onnistu kuin pienessä mittakaavassa; akut tai jokin talon talon lämminvesivaraajan lämmittäminen eli energia muutetaan toiseen muotoon. Akuissakin on häviönsä. Vettä voidaan pumpata (ylöspäin) altaaseen, josta se voidaan tarpeen vaatiessa laskea turpiinin kautta =>> generaattorista saadaan taas sähköä kysynnän vaatiessa. Tässäkin on melkoiset häviöt.

Helpointa on ottaa talteen / varastoida lämpöenergiaa käyttöä varten, ja siten säästää lämmityssähköä. Häviöllinen tapa tämäkin.

OT: Olen kuullut OKT-rakentajan laittaneen lattiaan 1 metrin paksuudelta styroxia (tai alapohja-sputa). Varmasti tuli hyvä u-arvo...

[HiTecci]

Kilometrivero on erittäin huono, koska se ei edistä energiatehokkuutta.

Jaa, luuletkos että se ajettu km olisi saman hintainen ecolla ja krematoriolla. Dream on Aivan tasan tarkkaan tuohon tulee myös kertoimet s.e. jollain bensakrematoriolla jokainen km on reilusti kalliimpi mitä ecolla tai sähkärillä = tuo km-vero tukee mitä suurimmassa määrin ecoilua. Tosin samallakin autolla toinen voi ajaa keskim. pienemmällä kulutuksella mitä toinen, vaikka ihan samoja reittejä samaan aikaan tahkoavatkin ja tähän kaasujalan keveyteen ei tuo km-vero tietenkään pääse puremaan

[jt]

Kilometrivero on erittäin huono, koska se ei edistä energiatehokkuutta.

Edistäähän se liikennejärjestelmän energiatehokkuutta kokonaisuutena. Taloudellinen motiivi optimoida liikennesuorite pienemmäksi (=vähemmän ajoja = vähemmän käytettyä energiaa). Ja eiköhän jokin nikkari keksi kuten HiTecci toteaa että voidaan linkata kilometrivero ajoneuvon päästöihin ja jopa aikaan/paikkaan - suuripäästöihin ruuhka-aikaan citykeskustassa maksaa eniten. Voidaan siis optimoida myös ruuhkia.
(huom. tämä viesti ei ole kannanotto veron puolesta, vaan arviointi mitä sillä voisi saavuttaa)

Kohta B esim liikenteessä ei ole kunnossa, energiatehokkuus keskimäärin liikenteessä ei ole kovin hyvä. Kun verotus koskee energiaa itseään, eikä kuljettua matkaa, se voimakkaasti edistää energiatehokkuuden parantumista.

Energiantehokkuuden parantaminen ei ratkaise ruuhkia ja teiden kulumista. Ne ovat linkattavissa ajettuihin kilometreihin. (btw: nastoilla "tienkulumiskerroin" pitäisi periaatteessa oikeudenmukaisuusmielessä olla korkeampi kuin kitkoilla)

Esim biokaasu ei autoliikenteessä ole kovin järkevää, sillä ainakin nykyiselle määrälle löytyisi käyttöä, jossa kaasun energiasta saadaan suurempi osa hyötykäyttöön kuin auton moottorissa polttamalla

Riippuu mikä on tavoite. Jos sähköä tehdään biokaasusta erillistuotannolla vs käytetään sama auton moottorissa, päästään ilmoitetuilla WLTP kulutuksilla (Golf kaasu vs E-Golf) lähes samoihin lukemiin. Kesällä ei ole tarvetta voimaloiden lämmöntuotannolle, ts kun sähkön kulutus suurempi kuin lämmön suhteessa tuotanto, jää ylijäämälämpö hyödyntämättä. 

Jos tavoite on vähentää päästöjä, silloin biokaasussa on järkeä, jos korvataan sillä esim. lähes täysfossiilinen bensa - joka saattaa laskennallisessa energiankulutuksessa päästä alle, mutta päästöissä taasen menee yli kertaluokkaa yli että heilahtaa - eikä vain CO2-päästöissä, vaan myös muissa haitallisissa päästöissä.

Nykyään sähkön hinta on niin alhainen että pelkällä sähkön tuotannolla on hankala (=mahdoton) saada biokaasuinvestointia kannattavaksi. Sen sijaan liikennepolttoaineista saa paremman hinnan ja korvataan fossiilisia. Toisekseen, metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se että otetaan metaani talteen ja käytetään vs. annetaan biomassojen mädäntyä itsekseen on ympäristöteko. 

Kohta C on näistä hankalin, sillä esim sähkön tuotannon täytyy seurata kulutusta, koska tehokasta ja edullista sähkön varastointia ei ole keksitty.

Vety. Esim. Saksa investoin kymmenillä miljardeilla vetytalouteen. Vedyn avulla voitaisiin "varastoida" sähköenergiaa ja sitten tuottaa tarpeen mukaan. Konversiossa menetetään energiaa, eli kokonaishyötysuhde tippuu, mutta vetyenergiajärjestelmän idea onkin järjestelmän päästöjen optimointi (ei tarvitse jauhaa fossiilista varavoimaa uusiutuvien tuotannon heiluessa), eikä energiatehokkuuden optimointi (toki sitäkin kehitetään täyttä laukkaa).

Esimerkki SSAB:n hanke korvata hiili vedyllä masuunissa. Energiatehokkuus heikkenee selvästi, mutta päästöt romahtavat olettaen että vety saadaan tuotettu vähäpäästöisellä / lähes päästöttömällä sähköllä. Vetyjärjestelmä edellyttää siis paljon puoli-ilmaista sähköä, mutta sen ei tarvitse olla taattua kapasiteettia varastointikyvykkyyden vuoksi. Eli esim. tuulivoima käy. 

Ympäristöystävällinen energiajärjestelmä voi siis yllättäen olla vähemmän "energiatehokas" kuin esim. täysfossiilinen.

[juubatuuba]

Vastahypoteesi eli se että kulut vähenisivät suhteessa kun käyttäjämäärä vähenee on erittäin epäuskottava. Tästähän nykyinen korona-aika on esimerkki, esim. pk-seudun julkinen liikenne meni pahasti (taloudellisesti) pakkaselle kun liikenne ostetaan kiinteään hintaan, mutta laskutetaan käyttäjämäärän mukaan. HSL sitten kerää joko profitin tai maksaa tappion.

Oslon Ruter lienee suurin piirtein sopiva vertailukohta kotoisalle HSL:lle (ja itsellekin, koska molemmista on kokemusta asukkaana).

Vuonna 2019 Ruterin keskimääräisen matkan lipputulo oli 12,0 kr ja valtiolta saama subventio oli 9,90 kr samalle keskimääräiselle matkalle¹. Prosenteissa subventio oli siis 45,2 % per matka. Subventiossa oli kasvua 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Oslossa on voimassa huomattavan kovat tietullit², joiden olemassa olo nostaa julkisen liikenteen käyttöä merkittävästi. Lisäksi keskustan pysäköintimahdollisuudet on rajattu olemattomiksi ja osin autoilu siellä on kielletty kokonaan. Julkisen liikenteen verkosto on erittäin kattava ja käyttöaste korkea. Eikä siltikään päästä kannattavaan liiketoimintaan.

Jotenkin vain tuntuu siltä, että vaikka teoriassa julkisen liikenteen käyttöasteen kasvun pitäisi vähentää subventiota ja jossain pisteessä lopettaa se kokonaan, niin käytännössä siihen ei koskaan päästä.

¹ https://aarsrapport2019.ruter.no/no/om-ruter/nokkeltall
² Ajo paikalliselle Kehä III ja sisäpuolelle 21 kr, sekä Kehä I ja sisäpuolelle 28 kr ruuhka-aikana, maksu molempiin suuntiin (siis myös kaupungista ulos ajettessa). https://www.fjellinjen.no/private/prices/

[tmr97]

Edistäähän se liikennejärjestelmän energiatehokkuutta kokonaisuutena. Taloudellinen motiivi optimoida liikennesuorite pienemmäksi (=vähemmän ajoja = vähemmän käytettyä energiaa).

Tottakai, jos vain liikkuminen jätetään pois, niiin energiaa ei kulu. Ei sitten käydä kyllä töissäkään. Meillä työpaikat ovat vaihdelleet, mutta etäisyyttä on ollut 40-50km. Ja julkisilla ei molempiin pääse. Ilman autoa tosin säästäisi ja kun toinen kuitenkin saisi työttömyskorvauksen tai työmarkkinatuen niin kyllä siinä pärjäisi. Kotimaan matkailu jäisi kokonaan pois. Siirryttäisiiin verojen tuottajasta käyttäjiksi. Mitä enemmän näin käy, sitä vaikeammaksi yhteiskunnan tilanne kävisi.

Nykyään sähkön hinta on niin alhainen että pelkällä sähkön tuotannolla on hankala (=mahdoton) saada biokaasuinvestointia kannattavaksi. Sen sijaan liikennepolttoaineista saa paremman hinnan ja korvataan fossiilisia. Toisekseen, metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se että otetaan metaani talteen ja käytetään vs. annetaan biomassojen mädäntyä itsekseen on ympäristöteko. 

Sähkö on kallista, eli tyypillisesti kotitalous maksaa noin 0,15â,¬/kWh, eli vastaa 1,5â,¬ dieselin litrahintaa. Diesel on halvempaa kuin sähkö!

Jos kivihiiltä korvataan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kaasulla, niin se on ympäristöystävällisempää ja erityisen hyvä jos kaasu on biokaasua.

Yksityinen sähköauto on energiatehokas. Pienen matkustajamäärän bussi on huonompi. Ja tehokkuudessa todella paljon huonompi, tarvitaan kuski palvelijaksi, vaikka ihan samalla kun istuu voi myös itse ajaa.

[jt]

Oslon Ruter lienee suurin piirtein sopiva vertailukohta kotoisalle HSL:lle (ja itsellekin, koska molemmista on kokemusta asukkaana).

Vuonna 2019 Ruterin keskimääräisen matkan lipputulo oli 12,0 kr ja valtiolta saama subventio oli 9,90 kr samalle keskimääräiselle matkalle¹. Prosenteissa subventio oli siis 45,2 % per matka. Subventiossa oli kasvua 3,5 %

Jotenkin vain tuntuu siltä, että vaikka teoriassa julkisen liikenteen käyttöasteen kasvun pitäisi vähentää subventiota ja jossain pisteessä lopettaa se kokonaan, niin käytännössä siihen ei koskaan päästä.

Tai sitten kyse on poliittisesta valinnasta ja julkisen liikenteen kautta ei halutakkaan kerätä kaikkia kuluja lipputulojen kautta, vaan halutaan kerätä tuloja myös veronmaksajien pussin kautta, sosiaalisista tms syistä.

Osoitus tästä on mm. erilaisten -50% alennusryhmien olemassaolo (tai vaikka esiin nostettu Lontoo ja täysin ilmaisen matkustamisen ryhmät). Se että kuljetetaan täysi-ikäistä opiskelijaa ennen tai jälkeen töihin siirtymisen, ei vaikuta mitenkään julkisen liikenteen kuluihin. Samalla lailla siinä kuljetetaan yhtä henkilöä. Sen sijaan jos vastaava henkilö ajaisi bensa-autoa vielä opiskellessaan, ei hän saa -50% alennusta bensasta ja muista autoilun kuluista.

[jt]

Tottakai, jos vain liikkuminen jätetään pois, niiin energiaa ei kulu. Ei sitten käydä kyllä töissäkään. Meillä työpaikat ovat vaihdelleet, mutta etäisyyttä on ollut 40-50km. Ja julkisilla ei molempiin pääse. Ilman autoa tosin säästäisi ja kun toinen kuitenkin saisi työttömyskorvauksen tai työmarkkinatuen niin kyllä siinä pärjäisi. Kotimaan matkailu jäisi kokonaan pois. Siirryttäisiiin verojen tuottajasta käyttäjiksi. Mitä enemmän näin käy, sitä vaikeammaksi yhteiskunnan tilanne kävisi.

Tavoite ei liene estää liikkumista kokonaan vaan motivoida ihmisiä optimoimaan liikennesuoritetta (lue turhat ajot pois, yhdistetään kyytejä). Esim. kimppakyydit ovat todellinen harvinaisuus myös ennen korona-aikaa, nyt ymmärrettävästi sellaisten markkina ei oikein lennä.

Sähkö on kallista, eli tyypillisesti kotitalous maksaa noin 0,15â,¬/kWh, eli vastaa 1,5â,¬ dieselin litrahintaa. Diesel on halvempaa kuin sähkö!

Ei sähköenergia ole kallista. Sen sijaan sähkön siirto ja erilaiset perusmaksut hilaavat kokonaishintaa ylöspäin. Sähköä tuottava voimala saa vain sähköenergian hinnan, hinnat sähköpörssissä eivät päätä huimaa.

Jos kivihiiltä korvataan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kaasulla, niin se on ympäristöystävällisempää ja erityisen hyvä jos kaasu on biokaasua.

Kyllä. Vielä hienompaa olisi jos Suomen suurin kivihiilellä lämmittäjä hoksaisi että Loviisan suunnassa on suuri voimala joka ajaa 2/3 tehostaan lämpönä mereen.

Yksityinen sähköauto on energiatehokas. Pienen matkustajamäärän bussi on huonompi. Ja tehokkuudessa todella paljon huonompi, tarvitaan kuski palvelijaksi, vaikka ihan samalla kun istuu voi myös itse ajaa.

Jos bussissa on vähänkään useampi matkustaja kyydissä, yksityinen auto jää kyllä jälkeen. (toki jos bussissa on vain pari hlö, yksityisauto on tehokkaampi - julkinen liikenne toimii kunnolla vain riittävän tiheästi asutuilla seuduilla).

Energiatehokkuutta ei ole vain ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia, vaan myös ajoneuvojen valmistukseen ja niiden ajamiseen ja paikoittamiseen tarvittavan infrastruktuuriin (rakentaminen ja ylläpito) käytettävä kokonaisenergia. Bussin (tai muun julkisen kulkuvälineen) tehokkuus on riittävissä matkustajamäärissä. 50 henkeä yhdessä bussissa vastaisi yksityisautoina (auto 5m, turvaväli 3m) 400 metriä pitkää autojonoa. Samoin kyseisen 50 hlön liikuttamiseen yksitellen autoilla tarvittaisiin massana (esim. omamassa 1,5 tonnia/auto) 75 tonnia massaa - ei järin energiatehokasta.

[geezer]

Tai sitten kyse on poliittisesta valinnasta ja julkisen liikenteen kautta ei halutakkaan kerätä kaikkia kuluja lipputulojen kautta, vaan halutaan kerätä tuloja myös veronmaksajien pussin kautta, sosiaalisista tms syistä.

Osoitus tästä on mm. erilaisten -50% alennusryhmien olemassaolo (tai vaikka esiin nostettu Lontoo ja täysin ilmaisen matkustamisen ryhmät). Se että kuljetetaan täysi-ikäistä opiskelijaa ennen tai jälkeen töihin siirtymisen, ei vaikuta mitenkään julkisen liikenteen kuluihin. Samalla lailla siinä kuljetetaan yhtä henkilöä. Sen sijaan jos vastaava henkilö ajaisi bensa-autoa vielä opiskellessaan, ei hän saa -50% alennusta bensasta ja muista autoilun kuluista.

Jos katsotaan Osloa, niin lippujen hintojen pitäisi suunnilleen kaksinkertaistua että subventiota ei tarvittaisi. Luulen että jos näin tehtäisiin, suuri osa siirtyisi käyttämään muita välineitä. Eli lippujen hintoja pitäisi nostaa vielä enemmän, ja taas useampi miettisi muita liikkumisvaihtoehtoja. Itse luulen että joukkoliikenteen subventiota tarvitaan joka tapauksessa eikä vain siksi että halutaan tukea joitain käyttäjäryhmiä. Toki jollain tietyillä reiteillä voidaan saavuttaa voittoa, mutta vaikeata tuo on kokonaisuutena.

[tmr97]

Ei sähköenergia ole kallista. Sen sijaan sähkön siirto ja erilaiset perusmaksut hilaavat kokonaishintaa ylöspäin. Sähköä tuottava voimala saa vain sähköenergian hinnan, hinnat sähköpörssissä eivät päätä huimaa.

Unohdat sähköveron. Lisäksi siirto on kallista, koska poliitikot ja virkamiehet ovat niin päättäneet. Ensin monopoli myytiin yksityiselle ja sitten viranomainen muutti valvontamallia, joka mahdollisti kovat hinnankorotukset (ja voitot). Eivätkö poliitikot ja virkamiehet osaa laskea vai onko kyseessä korruptio, sitä en tiedä.

Energiatehokkuutta ei ole vain ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia, vaan myös ajoneuvojen valmistukseen ja niiden ajamiseen ja paikoittamiseen tarvittavan infrastruktuuriin (rakentaminen ja ylläpito) käytettävä kokonaisenergia. Bussin (tai muun julkisen kulkuvälineen) tehokkuus on riittävissä matkustajamäärissä. 50 henkeä yhdessä bussissa vastaisi yksityisautoina (auto 5m, turvaväli 3m) 400 metriä pitkää autojonoa. Samoin kyseisen 50 hlön liikuttamiseen yksitellen autoilla tarvittaisiin massana (esim. omamassa 1,5 tonnia/auto) 75 tonnia massaa - ei järin energiatehokasta.

Ota kartta käteen ja katso. On täysi utopia, että 52 hengen bussissa olisi lähellekkään 50 matkustajaa. Tee vertailu siten, että bussissa on keskimäärin 5 matkustajaa ja sähköautossa 1,5. Se voi olla realistisempaa. Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Jos yksityisautoilu jää pois, niin vaihtoehdot ovat joko tyhjentää suurin osa maasta asutuksesta tai laajentaa julkisen liikenteen verkostoa todella paljon -> matkustajamäärät esim bussissa ovat hyvin pieniä.

Julkinen liikenne ei esim pääkaupunkiseudulla palvele hyvin, jos et kulje reittiä, joka on säteittäinen Helsingin keskustasta. Julkinen liikenne on suunniteltu siten että pääsee aina kaljalle keskustan baariin. Työpaikkojen määrä ei keskustassa ole paljoa vuoden 1980 kasvanut. Esim aikanaan espoon tapiolassa päiväkodista toiseen koillis- ja lounaistapiolan välillä siirtyminen lastenrattaiden kanssa julkisilla vaati 3:a bussia. Kävely meni samassa ajassa, eli noin 45min. Tuo 45min*2 + työmatka-aika oli vaan niin pitkä aika, ettei päiväkodit olleet auki niin kauaa, että olisi voinut olla töissä koko työpäivän. Jos liikkumistarve olisi ollut luoteesta kaakkoon, eli keskustan suuntaan, tarjolla olisi ollut ziljoona eri bussia.

[JPN_V70D3OR]

...
Jos bussissa on vähänkään useampi matkustaja kyydissä, yksityinen auto jää kyllä jälkeen. (toki jos bussissa on vain pari hlö, yksityisauto on tehokkaampi - julkinen liikenne toimii kunnolla vain riittävän tiheästi asutuilla seuduilla).
...

Et huomioi että, linjaliikenteessä olevassa kulkuneuvossa ei 100%, tai edes 50% täyttöaste ole mahdollinen. Kulkuvälinen lähtee linjan päästä lähes tyhjänä ja matkan varrella siihen nousee lisää matkustajia. Koko mitoitus pitää tehdä suurimman matkustajamäärän mukaan, että kaikki sopivat mukaan. Sama sitten taas toiseen suuntaan.

Matkustajien lisääntyessä em. syyn ja eriytyneiden liikkumistarpeiden perusteella tarvitaan yhä enemmän  kalustoa ja kuljettajia. Tämä lisää kaluston vajaa käyttöä ja kasvattaa kustannuksia ja päästöjä. Bussi kuluttaa 40 litraa/100km, päällee tule pääoma, korjaus ja kuljettajan palkat.

Tietty voit todeta että, nostetaan vain hinnat kustannusta vastaavaksi  Se vain ei toimi !!! Ihmiset valitsevat itselleen edullisimman vaihtoehdon. Yhtälöön vaikuttaa perhe, mitä kulujen jälkeen jää käteen, paljonko jää vapaa-aikaa, kiinnostuksen kohteet, harrastukset, jne., jne.

Yksityisautoilulta peritään 4x suuremmat kulut, kuin mitä käyttö itse asiassa maksaa (ml. tiet ja jalkakäytävätkin) ja siitä huolimatta yksityisliikenteen tuottama lisäarvo on vielä tuota suurempi.

OK. Lopetetaan yksityisautoilu, jostain pitää saada puuttuva 8 miljardia, lisäksi laitetaan bussit ajamaan ainakin kerran tunnissa (joka käytännössä aiheuttaa 2-3h matka-aikoja, mikäli pitää vaihtaa toiseen bussiin). Lisäksi bussin pitäisi mennä 1 km päästä jokaisesta asunnosta. Edes 20x lipunhinnoilla tämä ei toimisi, eikä ihmiset käyttäisi tuollaista palvelua, koska palvelun tuottama lisäarvo olisi heille negatiivinen.

[HiTecci]

Et huomioi että, linjaliikenteessä olevassa kulkuneuvossa ei 100%, tai edes 50% täyttöaste ole mahdollinen. Kulkuvälinen lähtee linjan päästä lähes tyhjänä ja matkan varrella siihen nousee lisää matkustajia. Koko mitoitus pitää tehdä suurimman matkustajamäärän mukaan, että kaikki sopivat mukaan. Sama sitten taas toiseen suuntaan.

Ja tässäkin vielä se että aamulla ihmiset meneee töihin, illalla takaisin => tuo bussi joutuu tekemään sen paluumatkansa about täysin tyhjänä noutaakseen taas sen seuraavan bussillisen työssä käyvää populaa kyytiin

[tet]

Sähkö on kallista, eli tyypillisesti kotitalous maksaa noin 0,15â,¬/kWh, eli vastaa 1,5â,¬ dieselin litrahintaa. Diesel on halvempaa kuin sähkö!

Tyypillinen perheautoluokan sähköauto vei kesäkelissä jotain luokkaa 15 kWh/100km, eli tuolla sähkön hinnalla siis 2,25 â,¬/100 km. Millä dieselautolla pääset tuon alle?

[Jultsu]

Millä dieselautolla pääset tuon alle?

[jt]

Unohdat sähköveron. Lisäksi siirto on kallista, koska poliitikot ja virkamiehet ovat niin päättäneet. Ensin monopoli myytiin yksityiselle ja sitten viranomainen muutti valvontamallia, joka mahdollisti kovat hinnankorotukset (ja voitot). Eivätkö poliitikot ja virkamiehet osaa laskea vai onko kyseessä korruptio, sitä en tiedä.

Ei sähköenergia edes verojen jälkeen järkyttävän kallista ole. Sähkön halvalla hinnalla on merkitystä sähkön tuottajan kannalta. Sähkön tuottaja myy sähköä sen energian hinnalla. Valtio lätkäisee päälle sitten veron. Nostin tämän sähkön halvan hinnan siksi esiin koska monilla biojakeilla voitaisiin kyllä tehdä sähköä erittäin ympäristöystävällisesti, mutta se ei vain taloudellisesti ole kannattavaa, eikä tukiaiset ole mikään ratkaisu. Sähkö on yksinkertaisesti liian halpaa. (Saksan ratkaisua asiaan tuskin kukaan haluaa, jolloin ongelma on ratkaistu nostamalla kotitalouksille myytävän sähkön hinta pilviin). Suomessa sähkön hinta on eurooppalaisella tasollakin erittäin edullista.

Mitä tulee tehtyihin ratkaisuihin, luonnollisen monopolin yksityistäminen on kuin lupa vuolla voittoja, onhan tämä jo nähty useaan kertaan (Digita, sähköverkot). Onneksi sentään innokkaimmat yksityistäjät eivät ole vielä myyneet vesilaitoksia niinkuin on kaupattu sähköverkkoja. Mitä tulee poliitikkoihin, kenties ymmärrystä ja syy-seuraus suhteiden jäsentämistä ei ole ollut riittävästi mukana päätökset tehdessä tai sitten ihan puhdas sinisilmäisyys lobbareiden kalvoihin. Kauppalehdessä taisi olla juttua että sähkönsiirron maksajilta puuttuu edunvalvoja joka valvoisi asiaa. Energiavirastohan muuten nosti tuottotavoitetta kun sähkön siirtäjät nostivat oikeuskanteita, oikeusjuttujen määrä laski heti sen jälkeen. Kansan poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt, ainakin kannatuslukemia katsoen ei se sähkön siirron hinta kenties niin tärkeä asia ollutkaan.

Ota kartta käteen ja katso. On täysi utopia, että 52 hengen bussissa olisi lähellekkään 50 matkustajaa. Tee vertailu siten, että bussissa on keskimäärin 5 matkustajaa ja sähköautossa 1,5. Se voi olla realistisempaa. Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Jos yksityisautoilu jää pois, niin vaihtoehdot ovat joko tyhjentää suurin osa maasta asutuksesta tai laajentaa julkisen liikenteen verkostoa todella paljon -> matkustajamäärät esim bussissa ovat hyvin pieniä. Julkinen liikenne ei esim pääkaupunkiseudulla palvele hyvin, jos et kulje reittiä, joka on säteittäinen Helsingin keskustasta.

Kannattaa huomata etten ole ehdottanut missään vaiheessa yksityisautoilun poistamista. Keskustelu lienee siitä mikä järjestelmä on missäkin olosuhteissa tehokkain ja järkevin. Kyllähän kaupunkiliikenteen busseihin porukkaa mahtuu, olen itsekin ollut kyydissä jossa matkustajamäärä on taatusti ollut yli tuon 50 että heilahtaa. Eikä bussi kaikkein tehokkain liikutusjärjestelmä olekkaan, raideliikenteellä saadaan kapasiteettia, nopeutta, energiankulutusta alas ja mukavuutta ylös ihan eri lailla kuin busseilla. Edellyttää vain isompaa matkustajamäärää. Suosittu bussilinja ja varsinkin raideliikenne on ylivoimainen energiatehokkuudeltaan siihen että jokainen ajelee erikseen omalla autolla. Niitä raiteita vaan ei joka tupaan voi vetää, ei läheskään.

Joskus ajatellaan vain yksioikoisesti että on vain yksi tapa ja ainut tapa ratkaista jokin asia, kuten vaikkapa liikenne, eli on vain joko yksityisauto tai julkinen liikenne eikä mitään siltä väliltä. Esimerkiksi entinen työkollegani lahden toiselta puolen asuu ~50km (ajo) matkan päässä työpaikasta. Asuinpaikka on ns. keskellä ei mitään, yksityistien päässä viimeisiä taloja sillä tiellä. Työmatka menee siten että ensin karautetaan autolla asemalle (~20km), jossa hypätään junaan. Junalla sitten ajetaan lähelle keskustaa josta sitten työpaikalle. Joskus napataan paluumatkalla lapsi kyytiin koulusta (käy erikoiskoulua vähän kauempana asuinpaikasta). Syy junan käyttöön ei ole tietullit (matkalla 0 kpl), tai taloudellinen, vaan todennäköisesti nopea matka-aika ja stressittömyys kun ei tarvitse ruuhkassa madella. Suuren kaupunkiseudun liikennejärjestelmää ei pysty järkevästi ratkaisemaan pelkällä yksityisautoilulla. Kuka haluaisi lisää ruuhkia? En minä ainakaan.

[jt]

Et huomioi että, linjaliikenteessä olevassa kulkuneuvossa ei 100%, tai edes 50% täyttöaste ole mahdollinen. Kulkuvälinen lähtee linjan päästä lähes tyhjänä ja matkan varrella siihen nousee lisää matkustajia. Koko mitoitus pitää tehdä suurimman matkustajamäärän mukaan, että kaikki sopivat mukaan. Sama sitten taas toiseen suuntaan.

On ihan yleinen käytäntö että suosituimmilla linjoilla on ylimääräisiä vuoroja tiettyjen pysäkkien välillä, eli maksimikapasiteettia ei tarvitse ajaa alusta loppuun. Tai hieman kääntäen, linjan viimeisiä perukkoja ei ajeta yhtä usein kuin keskiosaa reitistä jossa enemmän matkustajia ja näin optimoidaan kapasiteetin käyttöastetta.

[HiTecci]

Tyypillinen perheautoluokan sähköauto vei kesäkelissä jotain luokkaa 15 kWh/100km

Eikös tuo kuitenkin ole aika paljon? Meinaan on noista 10kWh/100km kulutuksistakin kuultu, jotkut menee jopa alle ja näin se akustokin voi olla pienempi & kevyempi & edullisempi jotta autolla päästään jo ihan käyttökelpoiseen rangeen

[TOURAN HIGHLINE]

Ei ole paljon. Siihen kymppiin pääseminen on kyllä esim. eGolfilla ei edusta enää mitenkään normaalia ajosuoritetta. Myötätuuleen ja alamäkeen...

[tet]

Ei kelpaa, kyseessä plug-in-hybridi. Kysyin dieselautoa.

[the_kapu]

Karmea esitys:

"â€" Mikäli keskustan reformi toteutuisi, meillä olisi ajoneuvovero, käyttövoimavero, autovero ja kilometrivero. Jos sanoo, että mitään ei tehdä, hyväksyy bensa- ja dieselveron korotukset. Syy on se, että autokanta muuttuu erittäin rajusti. Tulevaisuudessa Suomen teillä liikkuu entistä enemmän autoja, jotka eivät maksa euroakaan veroa."

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006700138.html

[the_kapu]

Syytä onkin jyrähtää:

https://www.is.fi/autot/art-2000006700213.html

[-karppa-]

Karmea esitys:

"â€" Mikäli keskustan reformi toteutuisi, meillä olisi ajoneuvovero, käyttövoimavero, autovero ja kilometrivero. Jos sanoo, että mitään ei tehdä, hyväksyy bensa- ja dieselveron korotukset. Syy on se, että autokanta muuttuu erittäin rajusti. Tulevaisuudessa Suomen teillä liikkuu entistä enemmän autoja, jotka eivät maksa euroakaan veroa."

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006700138.html

Maaseudun ex-puolue. Väitän että Keskustalle käy ensi vaalien jälkeen kuten Sinisille 

[multsi]

On se ihme, että tämä idea ei suostu kuolemaan millään, vaikka kansa sen tyrmää kerta toisensa jälkeen. Viime hallituskaudella sitä myytiin autoveron poistamisella ja nyt sitten koitetaan polttoaineveron poistamisella. Ei vaan millään tyhmä kansa innostu.

En tiedä paljonko kilsavero tulisi olemaan. Jossain näin lukeman keskimäärin kahdeksasta sentistä per kilsa. Eli maksat 8â,¬ per sata kilsa veroa ja siihen päälle halvasta bensasta kuitenkin yhä ~3â,¬. Ja tietysti "mötikän" asennus, sinetöinti sekä systeemin kulut lankeavat autoilijalle. Eli  mikään ei halvemmaksi ainakaan muutu ja sehän on selvää, että kun hallituskaudet vaihtuvat, niin uusi rahantekoväline on olemassa; nostetaan kilometriveroa kuten polttoaineveroa ennen! Kukaan ei varmaan oleta, että sen taso pysyy vuosien saatossa samana, kuin jolla sitä nyt tullaan kauppaamaan.

Ja toki se kyttäys mikä hiertää varmasti aika monta ylitsepääsemättömästi.. En ymmärrä miten tieto voi olla "yksilöimätöntä", mikäli jo ideoidaan katukohtaisesta hinnastosta. Ensimmäisenä voisin kuvitella, että poliisi on datasta ainakin kiinnostunut.

[tmr97]

Karmea esitys:

"â€" Mikäli keskustan reformi toteutuisi, meillä olisi ajoneuvovero, käyttövoimavero, autovero ja kilometrivero. Jos sanoo, että mitään ei tehdä, hyväksyy bensa- ja dieselveron korotukset. Syy on se, että autokanta muuttuu erittäin rajusti. Tulevaisuudessa Suomen teillä liikkuu entistä enemmän autoja, jotka eivät maksa euroakaan veroa."

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006700138.html

Mitähän autoja ovat ne jotka "Tulevaisuudessa Suomen teillä liikkuu entistä enemmän autoja, jotka eivät maksa euroakaan veroa"
Sähköautoilija maksaa:
- Autoveron autosta
- ALV:n autosta
- Ajoneuvoveron
- Käyttövoimaveron
- Sähköveroa käyttämästään sähköstä
- ALV:n kaikista palveluista ja tarvikkeista
...jne ehkä vielä muutakin (vakuutusvero?)

[Jultsu]

Todennäköisesti ulkomaan rekisterissä olevia.

[vwmies]

Voi se päivä vielä tullakin, jos IS / SK artikkelin "unelmat toteutuvat":

https://www.is.fi/autot/art-2000007777768.html
   
Ministeri Ohisalo SK:lle: Vihreät tavoittelee myös liikenneministerin salkkua
Vihreiden vaikuttajat kertovan puolueen tavoittelevan tulevaisuudessa kolmea keskeistä ministerisalkkua.

Auta armias. Kohta saa liikkua ilman km-veroa vain jalkaisin, uimalla, hiihtäen ja polkupyörällä....  paha uni.... 

[-karppa-]

Pukki kaalimaan vartijaksi...