Kirjoittaja Aihe: Heikkotehoinen vai tehokas moottori, turvallisuus?  (Luettu 8626 kertaa)

Poissa vasara

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3.100
    • Profiili
Vs: Heikkotehoinen vai tehokas moottori, turvallisuus?
« Vastaus #60 : 03.01.17 - klo:10:56 »
...
"Poliisin budjetti vuodelle 2016 oli noin 729,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2017 esitys noin 697,5 miljoonaa euroa"
Tuossa on supistettu poliisin hallintoa (mm. Pora III hanke ja sen jatkot, jossa Poliisi hallintorakenneuudistuksessa tavoitellaan 25-30 miljoonan euron säästöjä poliisin johto-, hallinto- ja tukitoiminnoista.). Poliisin turpeaksi kasvanut hallinnointi ja johdon palkkakulut syövät enemmän voimavaroja kenttätyöstä, kuin varsinaiset määrärahojen puutteet. Edelleen olisi paljon työsarkaa ko. puolella.. eikä pelkästään poliisihallinnossa.

Poissa mattinen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 932
    • Profiili
Vs: Heikkotehoinen vai tehokas moottori, turvallisuus?
« Vastaus #61 : 03.01.17 - klo:19:15 »
Nyt Mattinen tarkistaisin faktat. Rattijuopot ja huumaantuneena ajavat aiheuttavat melkein kolmanneksen kuolemaan johtaneista kolareista ja jos väität, että yleensä uhri on rattijuoppo itse, niin suositten lukemaan moottorilehteä. Valittavan usein juuri sivullinen jää rattijuopon yliajamaksi.

Kiitoksia ystävällisestä vihjeestä, mutta Moottori-lehti jää kyllä nyt lukematta. Se ei ensinnäkään ole saatavillani, minkä lisäksi en pidä sitä erityisen luotettavana lähteenä. Niin kauan kuin muistan, on kyseinen julkaisu suhtautunut kielteisesti liikenteen nopeusvalvontaan. Se on aina ollut lehden hampaissa. Oikeastaan mikä tahansa muu valvonta tuntuu lehdelle kelpaavan, mutta nopeuksia ei mielellään saisi valvoa. Ja tämä asenne on siis vanhempaa perua kuin se, täysin oikeutettu kritiikki, jota sittemmin on kohdistettu Sipilän hallituksen puuhasteluun liikenneturvallisuusasioissa. Tarkoitan siis sakkojen korottamista valtiontalouteen liittyvillä perusteilla. Se hölmöily on kaiken kritiikkinsä ansainnut.

Helsingin Sanomissa jokin aika sitten olleen uutisen mukaan rattijuopumusvalvonta muodostaa neljänneksen kaikesta poliisin suorittamasta liikennevalvonnasta. Osuus on huomattava, ja taustalla lienee mm. se tosiasia, että rattijuopumus on aikoinaan ollut iso ongelma Suomessa. On kuitenkin paikallaan pohtia, mikä on rattijuopumuksen tilanne tänä päivänä. Onko juuri rattijuopumus se liikennerikollisuuden muoto, joka muodostaa suurimman uhan ihmisten hengelle ja terveydelle? Tulisiko valistus- ja valvontaresursseja kenties suunnata jonnekin muualle?

Tämän kysymyksen arvioimiseksi ei onneksi tarvitse tukeutua Moottori-lehteen, sillä rattijuopumusonnettomuuksien seurauksista on saatavilla luotettavampaakin tietoa. Tietoon pääsee myös kuka tahansa helposti käsiksi, kiitos internetin. Tuoretta tietoa rattijuopumusonnettomuuksien seurauksista löytyy Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta Rikollisuustilanne 2015.

Vuonna 2015 liikenneonnettomuuksissa kuoli yhteensä 260 henkilöä. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus oli 19 prosenttia. Samana vuonna muuhun liikennerikokseen kuin rattijuopumukseen liittyvän kuolemantuottamuksen (RL 21:8–9) seurauksena kuolleiden osuus oli 37 prosenttia. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita oli mainittuna vuonna yhteensä 6 381. Heistä yhdeksän prosenttia loukkaantui rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudesta. Muuhun liikennerikokseen kuin rattijuopumukseen liittyvän vammantuottamuksen (RL 21:10–11) seurauksena loukkaantuneiden osuus oli 14 prosenttia.

Kaikista liikennerikoksista kansalaiset suhtautuvat ankarimmin juuri rattijuopumukseen. Runsaan valistustyön ohella eräs selitys lienee se, että rattijuoppojen koetaan vaarantavan nimenomaan toisten hengen ja terveyden liikenteessä. Useiden tutkimusten mukaan ihmiset pelkäävät liikenteessä juuri rattijuoppoja. Mutta miten on todellisuudessa? Onko se nimenomaan rattijuoppo, jonka yliajamaksi joutumista sivullisen on syytä pelätä?

Edellä mainitun lähteen mukaan vuonna 2015 rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 50 henkilöä.  Kuolleista 66 prosenttia oli rattijuoppo itse ja 24 prosenttia rattijuopon matkustajia. Sivullisten osuus kuolleista oli 10 prosenttia. Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneista oli rattijuoppojen osuus 59 prosenttia. Rattijuoppojen matkustajia oli 24 prosenttia ja sivullisia 17 prosenttia. Vuoden 2015 tilasto ole mikään harvinainen poikkeus. Vaikka tarkastelun ulottaisi pidemmälläkin ajanjaksolle, on johtopäätös aina sama: ylivoimaisesti suurimman vaaran rattijuoppo aiheuttaa itselleen ja matkustajalleen. Esimerkiksi vuonna 2013 rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 57 henkilöä. Heistä yksikään ei ollut sivullinen henkilö.

Rattijuopumukseen liittyvät tilastotiedot viittaavat siihen, että liikennevalvonnan resursseja ei suunnata pelkästään teon sivullisille aiheuttaman vaaran perusteella. Poliisi on itse todennut, että nopeuksien automaattinen valvonta vapauttaa voimavaroja muuhun valvontaan. Vapautuvien valvontaresurssien suhteen rohkenen ehdottaa seuraavaa. Poliisi selvittää minkälaisten liikennerikosten seurauksena kansalaisia liikenteessä kuolee ja loukkaantuu. Tämän jälkeen valvontaresurssit suunnataan tuon tiedon, eikä esimerkiksi tiettyyn rikostyyppiin liittyvän tunneperusteisen paheksunnan perusteella.

"Liikennevakuutuskeskuksen Ajoterveysraportin perusteella kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 47 prosentissa oli sairausperäinen syy. Sairauskohtaus oli syynä näistä 13 prosentissa ja sairaus vaikutti 34 prosentissa kuolononnettomuuksien taustalla."

Terveydentilaan liittyvät liikenneturvallisuusriskit ovat sitten asia erikseen. Niillä ei juurikaan ole tekemistä liikennevalvonnan tai seuraamusjärjestelmän kanssa. Jos tähän kysymykseen halutaan vaikuttaa, pitäisi varmaankin muuttaa ajokorttilainsäädäntöä terveystarkastusten suhteen. Samoin voitaisiin velvoittaa lääkärit tiukemmin puuttumaan potilaiden ajokykyyn niissäkin tilanteissa, joissa ei varsinaisesti ole kyse ajokuntoon liittyvästä tarkastuksesta. Monet lääkärit taitavat tällä hetkellä olla aika haluttomia puuttumaan iäkkäiden ihmisten ajo-oikeuteen. Tämä on sinänsä inhimillistä, koska auton merkitys saattaa varsinkin pienemmillä paikkakunnilla olla suuri. Lisäksi varsinkin miehillä ajolupa ja auto saattaa myös olla vahva identiteettiin liittyvä kysymys.

Poissa pizza_delivery

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 568
    • Profiili
Vs: Heikkotehoinen vai tehokas moottori, turvallisuus?
« Vastaus #62 : 24.01.17 - klo:06:38 »
Itse en vielä niin pienitehoisella autolla ole liikenteessä ollut, että jonoa olisi taakse alkanut syntymään.

Kyllä se onnistuu. Minulla oli aikoinaan Audi 80 2.0 66kW. Kyllä sillä aina on perseessä joku vaikka kaasupohjassa mentiin.

 






Autodoc.FI
www.Euvaraosat.fi
Custom-Garage.fi
www.autotahti.fi
Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy