Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

Aloittaja -karppa-, 12.03.16 - klo:17:24

« edellinen - seuraava »

Tos®

Samat kokemukset R2:sta edellisessä autossa, joka oli vielä 4motion.... nyt vajaavedossa on R3 ja tykkään.
Autotalli:
Golf8 2021 "GTE Style" 1.5 eTSI
Golf1 Cabriolet
Polo Coupe -89
Polo Classic C -84
Jetta CL 1.5 Automatic -83
Golf LS -74
Kupla 1300 -73

Kilu7

"Tuore selvitys väläyttää kilometrikorvausten epäämistä nastarenkaita käyttäviltä työntekijöiltä"

"Helsingin kaupunki ottaa syksyllä käyttöön nastarengaskieltomerkin ensimmäisenä Suomessa. Kielto koskee kantakaupungissa sijaitsevaa kokeilukatua ja kestää vuoteen 2025."

https://www.is.fi/autot/art-2000008605635.html




taski63

Lainaus käyttäjältä: taski63 - 12.12.21 - klo:14:01
--- Kakkosauto Smart Fortwo, siihen tuli mukana uudet ke-kitkat. Ei tunnu ihan optimaalisilta Suomen talveen... Keskimäärin kyllä pärjää edellisen ritsan vanhuuttaan kovettuneille nastarenkaille. Katsotaan nyt miten talven pahimmista keleistä selvitään.
Tässä on jo ehtinyt monenlaista keliä olla plussakelistä puuterilumeen ja paukkupakkasiin. Havaintoja K-E-kitkoista (Nankang SV-2) tuollaisen kevyen, lyhyen takavetoisen alla:
- kovilla pakkasilla suhteellisen liukkaat, ilmeisesti kumi kovettuu kylmässä enemmän kuin pm-kitkoissa
- tuppuralumessa onneton etenemiskyky, eli yllätä koska kesärengasmainen kuvio
- sivuttaispito melko huono
- märällä jäällä ei kesärengasta parempi
- nuoskalumessa ja pikkupakkasessa yllättävänkin hyvä pito, jos olosuhteet natsaa

Ajosuorite tapahtunut kokonaisuudessaan Joensuun alueella, käytännössä työmatkaa 60 km /arkipäivä. Summa summarum: noilla pärjää, kun ei ole vaihtoehtoja. Ennakointia ja malttia tarvitsee, ehkä vähän hyvää tuuriakin. Toimiva ajonvakautus on must. Jos auto on minulla vielä ensi talven, voi alle vaihtua nastat, vaikkei tyyppihyväksyttyä kokoa olekaan... Kesällähän tuossa on katsastus ;)
A1 TFSI 1.0 S-Tronic 2019
Smart fortwo 0.8 CDI 2010

Repost

Pistetäämpä omatkin kokemukset:

Auto Audi A4 Quattro.
Alla Michelin Crossclimate 225/55R18".
Kilometrejä noin 60tkm/vuosi ajoalueena keski- ja eteläsuomi.

Näillä on menty ympäri vuoden ja hyvin on pärjätty niin kesällä kuin talvellakin.
Hiljaiset ja hyvät ajaa.
Talvella en ole huomannut mitään eroa perus nokian, michelinin yms. kitkarenkaisiin joita on vuosien mittaan ollut.
Kesällä ei ehkä sieltä sporttisimmasta päästä mutta oikein hyvät perusajossa.
Parasta on se että aina on alla oikeat renkaat eikä tarvi vaihdella vuodenaikojen mukaan.
En enää muita renkaita osta jos näitä on saatavilla.

heiluhannat

Itsellä vuoden kokemus keskieuroopan kitkoista ja kaikkien ennakkoluulojen ja arvostelujen jälkeen ne ovat yllättäneet vain positiivisesti. Autona käytettynä maahantuotu Passat Alltrack, jossa alla Continental ContiWinterContact TS850. Todella tasapainoiset ja ennen kaikkea ennalta arvattavasti toimivat renkaat. Tässä on pk-seudun talvessa ollut sekä kuivaa että märkää kinosta, peilijäätä ja "normaalia" pakkautunutta lunta, renkaiden toiminnassa ei mitään ihmeellistä.

Toki neliveto auttaa erityisesti vetopidon kanssa ja niinä muutamana päivänä, kun on esim. risteyksissä tahtonut vähän luistaa, on talouden toinen auto (Toyota Auris, jossa alla Nokian Hakkapeliitta 8 -nastat) luistanut ihan samalla tavalla. Autoa ostettaessa oli varauduttu siihen, että hyväkuntoiset, melkein uudet renkaat pitää uusia heti, mutta ei ole tarvinut. Sopivat ainakin tähän autoon. En silti ole ostamassa ke-kitkoja kun asiaan pääsee itse vaikuttamaan, eiköhän silloin haeta kaupasta pohjolan kitkat.

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: Repost - 11.02.22 - klo:16:09
Pistetäämpä omatkin kokemukset:

Auto Audi A4 Quattro.
Alla Michelin Crossclimate 225/55R18".
Kilometrejä noin 60tkm/vuosi ajoalueena keski- ja eteläsuomi.

Näillä on menty ympäri vuoden ja hyvin on pärjätty niin kesällä kuin talvellakin.
Hiljaiset ja hyvät ajaa.
Talvella en ole huomannut mitään eroa perus nokian, michelinin yms. kitkarenkaisiin joita on vuosien mittaan ollut.
Kesällä ei ehkä sieltä sporttisimmasta päästä mutta oikein hyvät perusajossa.
Parasta on se että aina on alla oikeat renkaat eikä tarvi vaihdella vuodenaikojen mukaan.
En enää muita renkaita osta jos näitä on saatavilla.

Varmaan rinnakkain olet verrannut noita crossclimate renkaita oikeisiin skandic-kitkoihin, kun et ole mitään eroa huomannut  ;D.

Sen verran moni on todennut ettei nuo crossclimate ole mitkään talvirenkaat ja tuota talvea on Suomessa riittänyt ainakin kehä 3 ulkopuolella! Toivottavasti et ole turaamassa minun tiellä noilla renkailla tai ojan pohjalla.
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

teräksenharmaa

Asun nyt kaukana Suomesta talviolosuhteissa, joissa yleensä tiet ovat sulia, joko suolan tai auringon ansiosta, mutta toisinaan lunta voi tulla paljonkin ja pakkastakin on ollut toisinaan 20:een asti. Toistaiseksi lumisinpana päivänä tuli 50 senttiä lunta. Kunnollisia talvirenkaita on tosi harvalla. Mullakin on jotku henkilöauton M+S -kumit, jotka eivät paljon kesärenkaasta eroa, mutta niin vain näilläkin pärjätään vaihtelevissa olosuhteissa.

Repost

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 11.02.22 - klo:23:29
Varmaan rinnakkain olet verrannut noita crossclimate renkaita oikeisiin skandic-kitkoihin, kun et ole mitään eroa huomannut  ;D.

Sen verran moni on todennut ettei nuo crossclimate ole mitkään talvirenkaat ja tuota talvea on Suomessa riittänyt ainakin kehä 3 ulkopuolella! Toivottavasti et ole turaamassa minun tiellä noilla renkailla tai ojan pohjalla.

Ei tarvitse olla huolissaan, hyvät renkaat on alla ja en ahdistu vaikka olet eri mieltä.
Asun maalla, kaukana kehä kolmosesta ja lunta on riittänyt eikä tiellä pysymisessä ole ollut mitään ongelmia.
15 vuotta ajelin "oikeilla" kitkoilla joten kokemuspohjaa on.
Kokemusta on myös parista muustakin "ympärivuotisesta" renkaasta ja ne olivat huonoja, joten siksi tämä Crossclimate oli positiivinen yllätys.
Tarkoitus oli vain kertoa omia kokemuksia eikä alkaa todistelemaan tai väittelemään joten jätän tämään tähän osaltani.


-karppa-

1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

V60

Kokemuksia myös Cross Climateista. Noh, kesällä melko löysä rengas, muuta auto oli sporttinen eli Leon Cupra. Eikä se mikään oikea talvirengaskaan ole. Vähän sellainen puolivillainen vaihtoehto. Haluan kuitenkin keliolosuhteisiin parasta alle. Eikä Michelinkään taida sitä suositella oikeisiin talvikeleihin.
BMW G21 330d xDrive
Ex. Seat Leon Cupra 300 ST
Ex. Volvo V60 D5

sakal83

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.02.22 - klo:22:17
Talvi yllätti! Olisi kannattanut olla kunnon renkaat  ;D.


lowercase character in keyboard
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.
SuperB L&K 2.0 TSI 4x4 360hp/500Nm

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:06:40
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.

Perustele vähän paremmin?
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

sakal83

#6852
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.02.22 - klo:06:51
Perustele vähän paremmin?
No, nastalla ei tee siinä sohjossa yhtikäs mitään, vaan siinä auttaa renkaan kuviointi ja urasyvyys, sekä renkaan kunto/pehmeys tietysti.
Millä tahansa renkaalla kun saat auton nousemaan sen sohjon päälle, niin pulkkahan siitä tulee, mutta kuten aina mainostetaan, niin kitkoilla ajetaan varovaisemmin.

Tosin tää on vetänyt auton ihan katolleen asti, niin veikkaan teiniä, 2000 luvun alun bemarissa.
SuperB L&K 2.0 TSI 4x4 360hp/500Nm

Suberb 2012

Joo, lumessa ja sohjossa se urasyvyys on aika ratkaiseva tekijä. Leveä ”sporttinen” gumes, vajaavetoisuus ja vähän tehoa on aina huono yhdistelmä. Myös renkaan ”puhdistuvuus” eli uran kartiomaisuus ja avoimuus on oleellinen etenemisen osalta. Sen lisäksi tietysti pari asiaa on hyvä tietää ja opetella kikka-6:set ennen kun päätyy ”ääritilanteisiin”

https://www.tyrereviews.com/Tyre/Continental/Cross-Contact-AT.htm
Tämän talven ajellut maasturilla tälläsillä^ koossa 265/70*17 pito kaikissa muissa kuin jäällä on oikein hyvä, vaikka ”testin” mukaan lumipito on vain 40%, lumessa ja sohjossa etenee vakuuttavasti. Eilen viimeksi oikein piti koitella sitä pitoa kun oli juuri karhun putsaama sivutie alla, menee kuin juna kiskoilla  8) ei huojuntaa heilutellessa ja jarrutuspito on hyvä.

Malli on vanha, uusi on paljon ”henkilöautomaisemmalla” kuviolla. Harmi kun ne ”kehittää” jatkuvasti ja hyvät gumekset jää unholaan. Sama koskee sitä Misukan Alpin 5 jossa oli tosi hyvä vetopito pehmeässä. Vaikka eiköhän nämä Contit kestä kunnes tuo malmikasakin on paalauskunnnossa tai polttomoottorit kielletään kokonaan…

Sped

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:06:40
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.

Tarkoitat siis ylipäätään kunnon talvirenkaat (kitkat TAI nastat). Ei ne nastat siinä sohjossa mitään haittaa tee :D Sitten sohjon jälkeen kun saa palautettua auton siihen liukkaalle, on hyvä että tarraa jollain kiinni  ;)
VW Golf Alltrack 2021 2.0TDI 200 hv
Audi A4 Avant B9 Business Sport 2.0 TDI Quattro -16

-karppa-

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.02.22 - klo:07:05
No, nastalla ei tee siinä sohjossa yhtikäs mitään, vaan siinä auttaa renkaan kuviointi ja urasyvyys, sekä renkaan kunto/pehmeys tietysti.
Millä tahansa renkaalla kun saat auton nousemaan sen sohjon päälle, niin pulkkahan siitä tulee, mutta kuten aina mainostetaan, niin kitkoilla ajetaan varovaisemmin.

Tosin tää on vetänyt auton ihan katolleen asti, niin veikkaan teiniä, 2000 luvun alun bemarissa.

Oletko minkä verran vertaillut kitkojen ja nastojen kuviointeja kumpi kuviointi mahtaa olla tiheämpi ja tukkeutuu helpommin loskasta, kun ei kykene siirtämään sitä pois?
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Kilu7

Itsellä on käytössä CONTINENTAL VikingContact 7 kitkat. Vajaa 6tkm:ä ajeltu ilman ongelmia.

-karppa-

1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Suberb 2012

Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.

Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.

ile

Lainaus käyttäjältä: Suberb 2012 - 28.07.22 - klo:20:55
Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.

Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.

Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.

Suberb 2012

Lainaus käyttäjältä: ile - 29.07.22 - klo:00:16
Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.

Ansku mä arvaan, hutkimuksen tilaajana oli Nokian renkaat ja tekijänä riippumaton tutkimusyksikkö LUT:ssa. ::)

firstvw

#6861
Pitää uudet talvirenkaat hankkia. Nykyiset on kokoa 205/60/16. Jos ottaisikin koon 225/55/16, niin olisiko ne oletusarvoisesti vähän tukevammat ajaa? Merkki ja malli pysyy samana. Halkaisija tuossa vähän kasvaisi, mutta se ei ainakaan haittaisi. Alle mahtuivat varmasti.

jt

Lainaus käyttäjältä: ile - 29.07.22 - klo:00:16
Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

teräksenharmaa

Vaikka jokainen kuulee, kuinka nastat hakkaavat tietä…
Vaikka jokainen näkee, kuinka tiet ovat nastojen piikkaamat aina keväisin…
Vaikka jokainen näkee nastojen irroittaman pölyn ilmassa ja autojensa päällä…

…niin silti moni haluaa selittää mustan valkoiseksi. Luulisi senkin jo vähän herättävän ajattelemaan, kun Suomessa nastarenkaiden vuoksi pitää käyttää meluista karkeaa kiviainesta asfaltissa.

gunman

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.08.22 - klo:01:37
Vaikka jokainen kuulee, kuinka nastat hakkaavat tietä…
Vaikka jokainen näkee, kuinka tiet ovat nastojen piikkaamat aina keväisin…
Vaikka jokainen näkee nastojen irroittaman pölyn ilmassa ja autojensa päällä…

…niin silti moni haluaa selittää mustan valkoiseksi. Luulisi senkin jo vähän herättävän ajattelemaan, kun Suomessa nastarenkaiden vuoksi pitää käyttää meluista karkeaa kiviainesta asfaltissa.

Tästä olen harvinaisen samaa mieltä!!
Rehellisesti sanottuna en ymmärrä henkilöitä, tai heidän ajotaitojaan, jos väittävät, etteivät ilman nastoja pärjää.
Kaksi talvea nytten nykinyt ihan halpis-kitkoilla (nastarenkaita en autoissani ole käyttänyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen, tai no juu, ex vaimo halusi aina nastat..), niin niilläkin on ilo ajaa.
Olen tälläkin palstalla joskus maininnut, että minulla on vielä varsin haastava pihatie. 200 metriä ylämäkeä, jossa s-mutka puolivälissä.
Välillä, jos on oikein jääpinnalla tuo tie, on vähän haastetta päästä pihaan, mutta 20v täällä asumisen jälkeen voin todeta, että vain kaksi kertaa on ollut tilanne, että olen auton jättänyt postilaatikolle (alas).
Kulkineeni:
Nykyiset: Seat Ateca 2.0 TDI DSG 4Drive -17
Fiat Knaus Suntraveller -00
Exät:
VW Tiguan 2.0 TDI DSG 4Motion -12
VW Tiguan 2.0 TDI A 4Motion -08, Kia Sportage 2.0 CRDI A 4x4 -05, Skoda Octavia combi 1.9 TDI A -03, Seat Cordoba vario 1.9 TDI -00, Seat Toledo 1.9 TDI -98, Nissan Primera 1.6 -94, Peugeot 405 1.9 -90, Saab 96 1.5 -79, Bmw 316 1.6 -78

Sped

Lainaus käyttäjältä: gunman - 18.08.22 - klo:02:22

Rehellisesti sanottuna en ymmärrä henkilöitä, tai heidän ajotaitojaan, jos väittävät, etteivät ilman nastoja pärjää.


Varmasti on niitä, ketkä sanovat ettei pärjää ilmaan nastoja (joissain tapauksissa se on varmasti totta, en epäile hetkeäkään), mutta uskoisin useimmissa tapauksissa sen olevan niin, että halutaan nastat niiden paremman talvi-suoriutumisen takia. Kuten minäkin; olen valmis ottamaan hieman äänekkäämmän kulkemisen mukana tulevan hieman turvallisemman kulkemisen.
VW Golf Alltrack 2021 2.0TDI 200 hv
Audi A4 Avant B9 Business Sport 2.0 TDI Quattro -16

ile

Lainaus käyttäjältä: jt - 18.08.22 - klo:00:04
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.

Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.

En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.

teräksenharmaa

Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.

En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:

”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.”

”Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-
si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”

https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf

HAL9000

Lainaus käyttäjältä: ile - 18.08.22 - klo:09:34
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.

Tässä tutkimuksessa https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-13.pdf tuo hiekoituksen vaikutus pölyn syntymiseen olisi n. 25%

"Talvihiekoituksessa käytetystä kivimateriaalista muodostuneet hiukkaset selittivät ilma- ja resuspensio-näytteissä
havaitusta PM10-katupölystä noin 25 prosenttia. Talvihiekoituksella on ollut
pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn
muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön kautta"
VW Golf eTSI 1.5 DSG Style Mk8
Skoda Octavia TSI DSG Elegance MkIII
VW Golf TSI Higline Mk6
Skoda Superb TDI DSG
VW Golf GT TDI Mk5
VW Golf  TDI 2.0 Mk5
VW Golf TDI Mk4
Passat 1.8 Mk3B

ile

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.08.22 - klo:11:08
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:

”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.”

”Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-
si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”

https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf


Noita aikaisemmin linkkaamiani tutkimuksia oli kaksi. Toinen yleisesti mitä kaikkea kampetta ilmassa on ja toinen joka koski liikennettä. Pienhiukkasia tuossa toisessa yleisessä -> liikenteestä oli peräisin tyyliin 1/3 ja sitten siitä tutkimuksesta joka koski liikennettä, tiestöstä irronnut materiaali oli taas max joitain kymmeniä prosentteja (ja vaikka 100% tästä johtuisi nastoista, prosentit jää silti kokonaisuuden kannalta pieneksi). En siis mitään yksittäistä HSYn paperiin viittaa eikä tarkoitus ole vänkää ettei nastat mitään ilmaan aiheuttaisi.

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy