--- Kakkosauto Smart Fortwo, siihen tuli mukana uudet ke-kitkat. Ei tunnu ihan optimaalisilta Suomen talveen... Keskimäärin kyllä pärjää edellisen ritsan vanhuuttaan kovettuneille nastarenkaille. Katsotaan nyt miten talven pahimmista keleistä selvitään.
Pistetäämpä omatkin kokemukset:Auto Audi A4 Quattro.Alla Michelin Crossclimate 225/55R18".Kilometrejä noin 60tkm/vuosi ajoalueena keski- ja eteläsuomi.Näillä on menty ympäri vuoden ja hyvin on pärjätty niin kesällä kuin talvellakin.Hiljaiset ja hyvät ajaa.Talvella en ole huomannut mitään eroa perus nokian, michelinin yms. kitkarenkaisiin joita on vuosien mittaan ollut.Kesällä ei ehkä sieltä sporttisimmasta päästä mutta oikein hyvät perusajossa.Parasta on se että aina on alla oikeat renkaat eikä tarvi vaihdella vuodenaikojen mukaan.En enää muita renkaita osta jos näitä on saatavilla.
Varmaan rinnakkain olet verrannut noita crossclimate renkaita oikeisiin skandic-kitkoihin, kun et ole mitään eroa huomannut . Sen verran moni on todennut ettei nuo crossclimate ole mitkään talvirenkaat ja tuota talvea on Suomessa riittänyt ainakin kehä 3 ulkopuolella! Toivottavasti et ole turaamassa minun tiellä noilla renkailla tai ojan pohjalla.
Talvi yllätti! Olisi kannattanut olla kunnon renkaat .lowercase character in keyboard
Ja tässä tilanteessa kunnolliset nordic kitkat, koska ajoi sohjossa.
Perustele vähän paremmin?
No, nastalla ei tee siinä sohjossa yhtikäs mitään, vaan siinä auttaa renkaan kuviointi ja urasyvyys, sekä renkaan kunto/pehmeys tietysti.Millä tahansa renkaalla kun saat auton nousemaan sen sohjon päälle, niin pulkkahan siitä tulee, mutta kuten aina mainostetaan, niin kitkoilla ajetaan varovaisemmin.Tosin tää on vetänyt auton ihan katolleen asti, niin veikkaan teiniä, 2000 luvun alun bemarissa.
Ryssä tehnyt vahingossa ilmastoteon 🤣 ehkä betoniviidakkofinlandiassakin on raikas ilma ensikeväänä.Juu, ajan myös ensitalven kitkoilla kuten olen pääsääntöisesti tehnyt jo reipppaat 30 vuotta.
Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Jos tulee vastaava talvi mitä edellinen niin tuskin. Sen verran paljon pk-seudulla hiekoitettiin paikkoja. Jo varmaan vuosi pari sitten mitä linkkasin HSYn katupölydataa, nastoista//tiestä tuli häviävän pieni osa ilmassa olevasta hiukkasista.
Vaikka jokainen kuulee, kuinka nastat hakkaavat tietä…Vaikka jokainen näkee, kuinka tiet ovat nastojen piikkaamat aina keväisin…Vaikka jokainen näkee nastojen irroittaman pölyn ilmassa ja autojensa päällä……niin silti moni haluaa selittää mustan valkoiseksi. Luulisi senkin jo vähän herättävän ajattelemaan, kun Suomessa nastarenkaiden vuoksi pitää käyttää meluista karkeaa kiviainesta asfaltissa.
Rehellisesti sanottuna en ymmärrä henkilöitä, tai heidän ajotaitojaan, jos väittävät, etteivät ilman nastoja pärjää.
Ihan mielenkiinnosta, mistä ne pölyt/hiukkaset sitten tulevat? (siis tuon datan perusteella tulkintasi mukaan) Näin subjektiivisesti arvioituna keväisin kun nastat jyräävät paljasta asfalttia pölyksi ilmaan, on motarilla ilma suorastaan harmaa. Siellä motarilla ei ole myöskään hiekoitusta.
Eli tasan nastat jyräävät hiekan ja asfaltin motarilla ja kelien & nopeuksien muuttumisella sekä ajankohdalla miten pientareet siivotaan yms mitään tekemistä? Ulkomuistista noissa tutkimuksissa viitattiin "hiekkapaperi-ilmiöön" jolla ei ole mitään tekemistä nastojen kanssa. Toisena ei motarien vierukset todellakaan pelkästään tiestä lähtenyttä materiaalia ole vaan ihan sepeliä, kiveä yms jota sinne vuoden aikana kantautunut ja jos se olisi tiestä, ei kait se sentään noin isoa kampetta olisi.En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
En ole kuitenkaan väittämässä, että nastojen takia ilmaan ei päätyisi yhtään mitään. Oli vain se tiemateriaalin osuus yllättävän pieni osa pienhiukkasista mitä ilmassa noissa mittauksissa sattui olemaan (jos siis lähdetään, että vain ja ainoastaan nastat irroittaisivat tiestä materiaalia) ja myös vaikka mukaan otettaisi mahdollinen hiekoitushiekka niin ilmassa prosentuaalisesti oli aika paljon muutakin. Sinänsä harmi, että kaikki tutkimukset ovat vain tehty kaupunkiolosuhteissa vs. motari.
Se on selvä, että hiekoitusalueilla nastat eivät ole ainoa pölyn lähde, mutta tulkintasi HSY:n tutkimuksesta on mielenkiintoinen. Sinä tulkitsit datan niin, että nastarenkaiden osuus olisi häviävän pieni, vaikka HSY:n tutkimuksen yhteenvedossa kerrotaan seuraavaa:”Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.””Yleisesti on ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus oli-si kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten (Kupiainen & Terva- hattu 2004, Tervahattu ym. 2005) ja nyt saatujen tu- losten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että tal- vihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitus- tarve on ollut suuri.”https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf
