Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[mattinen]

Täällä Lounais-Suomessa ei ole lumesta juuri ollut tietoa, mutta mustaa jäätä on silloin tällöin tarjolla kun lämpötilat sahaa jatkuvasti -5 ja +5 väliä. Nastat eivät yksinkertaisesti tuohon ohkaiseen jäähän pure ja ainoa lääke onkin kuskin riittävä tarkkaavaisuus.

Oma kokemukseni Helsingistä on täsmälleen sama. Hesassa on paljon lumettomia talvia, mutta aina silloin tällöin käy niin, että sulalta näyttävä asfaltti onkin (mustassa)jäässä. Mutta juuri jään ohuuden vuoksi ei nastoilla ole oikein mitään, mihin tarttua. Lääke on juurikin tuo tarkkaavaisuus. Esim. mutkaa lähestyttäessä on hiljennettävä, jos tien pinta näyttää vähänkin epäilyttävältä. Kokemuksen karttuessa oppii vähitellen paremmin erottamaan sulan asfaltin ”sultasta” asfaltista.

Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.

[tet]

Nastat eivät yksinkertaisesti tuohon ohkaiseen jäähän pure ja ainoa lääke onkin kuskin riittävä tarkkaavaisuus.

Olen pähkäillyt, miksi näin mahtaa olla. Voisi olettaa, että nasta puree myös asfalttiin, jos ohut jää ei sille riittävää pitoa tarjoa (eli murtuu pois nastan alta). Mutta ehkä tilanteessa on suuri merkitys myös itse renkaan kuvion pidolla, ja sillä miten nasta "kantaa". Ehkäpä nasta keventää rengasta tuollaisella ohuen ohuella jääkuorella niin, ettei renkaan kuvio pääse pureutumaan kunnolla siihen jään pintaan. Nastatonta rengasta mikään ei nosta irti jään pinnasta, joten sen kuvio pitää paljon paremmin. Näiden kahden, nastojen ja kuvioinnin, yhteisvaikutus on kenties siitä syystä lähellä toisiaan eri renkastyypeillä, kun jarrutetaan "mustalla" jäällä.

[tsi1490]

Märästä jäätyneellä asfaltilla.
"J�,,�,,TYNEELL�,,"
Vetää sen jääriitteen läpi asfalttiin ja raapii kunnolla.
Ottaa kii niin pirusti.
Ette pojat ole vissiin ajaneet koskaan kunnollisilla nastarenkailla.

Ei toimi noin edes teoriassa. Eikä tietenkään käytännössä.

[tsi1490]

En nyt kyllä ymmärrä miksi nastarengas ei toimisi ohuessa jäässä asfaltilla.
Kerro.
Siinähän se vasta kunnolla toimiikin.

Nastan tehtävä on pureutua jäähän ja yrittää saada siitä pitoa. Kun jäätä on olematon kerros, ei nastasta ole mitään iloa.

[paimentolainen]

Nastan tehtävä on pureutua jäähän ja yrittää saada siitä pitoa. Kun jäätä on olematon kerros, ei nastasta ole mitään iloa.

Oman kokemukseni mukaan (painava maasturi) nasta rouhii tarvittaessa pois sen pienen jääkerroksen. Kitkarengas taas ruopii saamatta otetta. Siinä se ero.

[-karppa-]

Onkos täällä loppujen lopuksi esiintynyt kovinkaan paljon sellaista ilmapiiriä, etteikö jokainen saisi tykätä juuri niistä renkaista mitä haluaa? Olen esimerkiksi ollut huomaavinani, että ”Karppa” tykkää aika paljon nastarenkaista. Hän on katsonut ne ajotapaansa, ajokalustoonsa ja ennen kaikkea ajo-olosuhteisiinsa nähden välttämättömiksi. Itselläni ei ole tähän mitään huomautettavaa, ja on vaikea nähdä, miksi muillakaan olisi. Hän on tehnyt oman valintansa omista lähtökohdistaan. Mielestäni juju on juuri tuossa valinnassa. Toisin sanoen, asiaa on punnittu, jonka jälkeen on tehty tietty johtopäätös. Itse epäilen, että Suomessa on suuri joukko autoilijoita, jotka tällaista punnintaa eivät suorita. Toisin sanoen, nastarenkaista ”tykätään” lähinnä siksi, että ne ovat ”oletustalvirenkaat”. Ne hankitaan tottumuksesta ilman sellaista analyysiä, johon esimerkiksi Karppa rengasvalintansa perustaa.

TArkoituksella unohdat, että molempiin autoihin löytyy myös kitkarenkaat.

Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.

Eipä sinunkaan tarvitse paljoa perustella enempää?

Contin nastat jotka ovat suomalaista tavaraa ovat todella kestäviä, vaikkakin pieniä. (tulee mieleen kissan raapama kun kokeilee kädellä)
Contissa myös nastat pysyvät paikallaan koska rengas on nastoituksen jälkeen vielä lämmitetty jotta nasta tarttuu paremmin paikalleen.
Tämän päivän nastarengas on aivan eri tuote kuin esim. 10 vuotta sitten.
Continentalin nastojen sijoitus on suunniteltu parhaaksi mahdolliseksi sivuttais ja jarrutuspitoa varten.
Siis nastat ovat eri asennoissa suunnitelluissa paikoissa.

Contin nastat on liimattu.

"Myös nastan kiinnitysmenetelmä on patentoitu. Kun rengasta lämmitetään nastoituksen jälkeen, nastoihin ruiskutettu liima aktivoituu ja vulkanoituu renkaaseen."

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/0216297a-e979-407c-9bf0-a34a066ea941

[mattinen]

TArkoituksella unohdat, että molempiin autoihin löytyy myös kitkarenkaat.

Ei, kyllä nyt kävi vahinko. Sori siitä, kuten entinen ministeri sanoi.

Eipä sinunkaan tarvitse paljoa perustella enempää?

Perustella mitä?

[-karppa-]

Ei, kyllä nyt kävi vahinko. Sori siitä, kuten entinen ministeri sanoi.

Perustella mitä?

Jos satut asumaan keski-suomessa ja sattuu olemaan vielä kesämökki siellä...

Kesämökillä Keski-Suomessa ”jäätynyt tienpinta” tarkoittaakin usein ihan eri asiaa kuin stadissa. Pienemmät tiet voivat olla kokonaan umpijäässä, ja nastoille on tarjolla kosolti tartuntapintaa.

[paimentolainen]

Ruotsissa ja Norjassa ei kiistetä sitä, että kitkarenkaat eivät jäällä yllä pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden tasolle.

Vag-areenalla se kyllä kiistetään. Mutta täällähän faktat eivät koskaan ole olleet keskustelun esteenä.

[tsi1490]

Ei voi yleistää, koska parhaat kitkarenkaat ovat jäälläkin parempia kuin monet nastarenkaat jopa uusina. Nastojen terävyyden kadottua kitkat ovat suhteessa vielä paremmat. Sen sijaan voi yleistää niin, että parhaat nastarenkaat ovat uusina jäällä ainakin tietyissä olosuhteissa pitävämmät kuin kitkarenkaat.

[b1mpo]

Ns. musta jää on nastarenkaalle myös haastava syystä tai toisesta. Se ei ole sama asia, kuin jäällä ajo.

[jalkkis]

Unohdetaan hetkeksi renkaiden pito- & ajo-omituisuudet ja otetaan seuraava skenaario:

Autossa on nyt hyvät nastalliset renkaat alla. Niillä on ajettu yksi talvi. Renkailla on käyttöikää jäljellä 2v. Autoilija miettii vaihtaisiko ne kitkoihin nyt vaiko ajaisi ne loppuun ja sitten kitkat.

Kysymys: onko kokonaispäästöjen (koko elinkaari, sis. renkaan valmistus, mahdolliset erot vierinvastuksessa, mahdollinen pienhiukkasongelma teiden kulumisesta mukaan lukien jne.) kannalta järkevää ajaa renkaat loppuun vaiko vaihtaa heti? Entäpä asetelma toisinpäin?

Ja mutuileva jeesustelu sikseen ja mahdollisimman faktapohjaista pohdintaa kiitos 😀

[jt]

Unohdetaan hetkeksi renkaiden pito- & ajo-omituisuudet ja otetaan seuraava skenaario:

Autossa on nyt hyvät nastalliset renkaat alla. Niillä on ajettu yksi talvi. Renkailla on käyttöikää jäljellä 2v. Autoilija miettii vaihtaisiko ne kitkoihin nyt vaiko ajaisi ne loppuun ja sitten kitkat.

Kysymys: onko kokonaispäästöjen (koko elinkaari, sis. renkaan valmistus, mahdolliset erot vierinvastuksessa, mahdollinen pienhiukkasongelma teiden kulumisesta mukaan lukien jne.) kannalta järkevää ajaa renkaat loppuun vaiko vaihtaa heti? Entäpä asetelma toisinpäin?

Ja mutuileva jeesustelu sikseen ja mahdollisimman faktapohjaista pohdintaa kiitos 😀

Tässäpä oiva laskennallinen haaste. Vaikeustasoa lisää se että et kerro paljonko renkailla ajetaan vuodessa, mitä tuumakokoa ne ovat, mikä on nykyinen rengasmerkki ja minkä merkin kitkoihin ajattelet vaihtavasi, mikä auto on kyseessä ja millaista ajoa sillä ajetaan ja mikä on keskikulutus. Mutta huomioidaan eri valinnat mahdollisuuksien mukaan ja arvioidaan hieman: 

Lähtöarvoja:
Renkaiden kulutuksia, maantie, Tekniks Värld testi:
Nokian R3 kitka: 5,58 l/100km
Nokian Hakka 9 nasta: 5,71 l/100km
Conti CVC7 kitka: 5,75 l/100km
Conti Ice3 nasta: 5,81 l/100km
Gislaved nasta  5,86 l/100km

Kulutuseroja:
R3 vs Hakka:  0,13 l /100km
CVC vs Ice: 0,06 l/100km
R3 vs Ice: 0,23 l /100km
R3 vs Gislaved: 0,28 l/100km

Renkaiden vierintävastuksen osuus kulutuksesta: 15..20% (käytetään 17,5%). Lähde: Nokian Renkaat.

Nastarengas kuluttaa asfalttia 10..30 kertaisesti nastattomaan verrattuna. Lähde, uutinen Nordic Enviconin testeistä.   

Renkaiden käytön osuus hiilijalanjäljestä: 88,8%. Valmistus ja kuljetus: 11,2%. Lähde: Nokian renkaat.

Oletuksia ajomäärästä (ei käytetä laskussa koska km ei tiedossa):
Ajomäärä: 10tkm/vuosi, Yht. 30tkm.

Hiilijalanjäljen laskenta, kulutus ja valmistus:
Lasketaan R3:sen valmistuksen osuus kahdelta vuodelta skenaariossa jossa se korvaa nastan: 5,58l/100km * 0,175 (renkaan osuus kulutuksesta) * 0,112 (valmistuksen osuus hiilijalanjäljestä) * 2/3 (jäljellä oleva elinikä 2v joka korvataan) = 0,07 l/100km. .

Tuloksen tarkastelu:
Jäljelle jäävä valmistuksen osuus on 0,07 l/100km, joka on pienempi verrattuna kaikkiin skenaarioihin, paitsi Conti CVC vs Ice, jossa arvo on about samaa suuruusluokkaa, joten voidaan sanoa ettei niissä ole eroa.
Sen sijaan jos vaihdetaan vaikkapa Contin nastasta Nokian R3:seen, niin "ylimääräisen" valmistuksen aiheuttamat päästöt kompensoituvat pienentyneellä kulutuksella moninkertaisesti: (0,23-0,07) / 0,07 = 2,3.

Eli nastojen suurempi kulutus aiheuttaa yli 2,3 kertaa suuremmat hiilijalanjälkipäästöt kuin jäljelle jäävä valmistuksen osuus. (nastan suurempi kulutus on siis 3,3 kertainen verrattuna jäljellä olevaan valmistus).

Puhtaasti kulutuksen ja valmistuksen kannalta vaihto kannattaa ja vieläpä kaksin..kolminkertaisin lukemin kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Ainoastaan Hakka 9 vs CVC skenaariossa referoidun testin mukaan päästöt hiukan lisääntyisivät, johtuen Contin kitkan suuremmasta vierintävastuksesta/kulutuksesta kuin R3 joka oli testin pienikulutuksisin. 

Teiden kulutus
Aiempi tarkastelu ei kuitenkaan sisällä teiden kulutusta. Siihen vastaus on helppo. Kun mitattu teiden kulutusero on luokkaa 10..30 kertainen, ei pitkää laskutoimitusta tarvita, vaan tarkastelu on siltä osin selvä. Vaihto kannattaa ehdottomasti. Kulutuksen lisäksi voidaan vertailla tien hiekoituksen nostoa ilmaan ja sitä aiheuttavaa pölyeffektiä. Löysin yhden lopputyön jossa vertailtiin nastan ja kitkan pölyä erilailla hiekoitetuilta teiltä. Lähes kaikissa tapauksissa nastan "nostoeffekti" oli suurempi (erot luokkaa 2..3 kertainen) paitsi oikein vahvasti hiekoitetuilta teiltä, jolloin kitkan runsaampi lamellipinta tietyissä nopeuksissa voi nostaa hieman enemmän pölyä. Joten siltä osalta vastaus on helppo; kun summataan molemmat effekti jo ilman laskutoimitusta nasta "pölyää" moninkertaisesti, joten tältä perspektiivistä vaihto on kannattava. Teiden absoluuttista kulumaa renkaan eliniän aikana ja siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä en voi kuitenkaan laskea koska absoluuttisia arvoja ei ole juuri tässä käsillä.

Lopputulos:
Vaihto kannattaa kulutuksen/valmistuksen hiilijalanjäljen kannalta kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Kun huomioidaan myös teiden kuluminen, vaaka kääntyy vaihdon puolelle heilahtaen myös tässä skenaariossa. Joten jos ajattelet ympäristön kannalta, vaihto on yllätys yllätys, suurimman eron skenaariossa selvästi positiivinen hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta.

Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..

[tet]

Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..

En arvostele, mutta lisään yhden pointin. Vanhat, vähän käytetyt renkaat voinevat myös päätyä rengasliikkeen kautta jonkun toisen autoon? Tai jos rengasliike ei käytettyjä välitä, niin voihan ne myydä suoraan vaikka tori.fi:ssä. Tällöin laskelma varmaankin kääntyy melkoisesti uusien kitkojen hankkimisen hyväksi kaikissa skenaarioissa, koska vanhojen renkaiden valmistuksen päästöt eivät mene hukkaan, kun ne jatkavat vielä pyörimistään toisen auton alla.

[mattinen]

Ruotsissa ja Norjassa ei kiistetä sitä, että kitkarenkaat eivät jäällä yllä pito-ominaisuuksiltaan nastarenkaiden tasolle.

Vag-areenalla se kyllä kiistetään. Mutta täällähän faktat eivät koskaan ole olleet keskustelun esteenä.

Ei voi yleistää, koska parhaat kitkarenkaat ovat jäälläkin parempia kuin monet nastarenkaat jopa uusina. Nastojen terävyyden kadottua kitkat ovat suhteessa vielä paremmat. Sen sijaan voi yleistää niin, että parhaat nastarenkaat ovat uusina jäällä ainakin tietyissä olosuhteissa pitävämmät kuin kitkarenkaat.

Tuo Ruotsiin ja Norjaan liittyvä kommentti kytkeytyy mm. siihen, että Ruotsissa Liikennevirasto on suositellut kitkarenkaiden käyttämistä ajonvakautuksella varustetuissa autoissa. Tämän suosituksen antamisesta on jo kulunut aikaa, olisikohan peräti 10 vuotta. On mahdollista, että tässä ajassa kitkarenkaat ovat kehittyneet nastarenkaita enemmän, jolloin nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välinen ero jäällä on entisestäänkin kaventunut.

[jalkkis]

Tässäpä oiva laskennallinen haaste. Vaikeustasoa lisää se että et kerro paljonko renkailla ajetaan vuodessa, mitä tuumakokoa ne ovat, mikä on nykyinen rengasmerkki ja minkä merkin kitkoihin ajattelet vaihtavasi, mikä auto on kyseessä ja millaista ajoa sillä ajetaan ja mikä on keskikulutus. Mutta huomioidaan eri valinnat mahdollisuuksien mukaan ja arvioidaan hieman: 

Lähtöarvoja:
Renkaiden kulutuksia, maantie, Tekniks Värld testi:
Nokian R3 kitka: 5,58 l/100km
Nokian Hakka 9 nasta: 5,71 l/100km
Conti CVC7 kitka: 5,75 l/100km
Conti Ice3 nasta: 5,81 l/100km
Gislaved nasta  5,86 l/100km

Kulutuseroja:
R3 vs Hakka:  0,13 l /100km
CVC vs Ice: 0,06 l/100km
R3 vs Ice: 0,23 l /100km
R3 vs Gislaved: 0,28 l/100km

Renkaiden vierintävastuksen osuus kulutuksesta: 15..20% (käytetään 17,5%). Lähde: Nokian Renkaat.

Nastarengas kuluttaa asfalttia 10..30 kertaisesti nastattomaan verrattuna. Lähde, uutinen Nordic Enviconin testeistä.   

Renkaiden käytön osuus hiilijalanjäljestä: 88,8%. Valmistus ja kuljetus: 11,2%. Lähde: Nokian renkaat.

Oletuksia ajomäärästä (ei käytetä laskussa koska km ei tiedossa):
Ajomäärä: 10tkm/vuosi, Yht. 30tkm.

Hiilijalanjäljen laskenta, kulutus ja valmistus:
Lasketaan R3:sen valmistuksen osuus kahdelta vuodelta skenaariossa jossa se korvaa nastan: 5,58l/100km * 0,175 (renkaan osuus kulutuksesta) * 0,112 (valmistuksen osuus hiilijalanjäljestä) * 2/3 (jäljellä oleva elinikä 2v joka korvataan) = 0,07 l/100km. .

Tuloksen tarkastelu:
Jäljelle jäävä valmistuksen osuus on 0,07 l/100km, joka on pienempi verrattuna kaikkiin skenaarioihin, paitsi Conti CVC vs Ice, jossa arvo on about samaa suuruusluokkaa, joten voidaan sanoa ettei niissä ole eroa.
Sen sijaan jos vaihdetaan vaikkapa Contin nastasta Nokian R3:seen, niin "ylimääräisen" valmistuksen aiheuttamat päästöt kompensoituvat pienentyneellä kulutuksella moninkertaisesti: (0,23-0,07) / 0,07 = 2,3.

Eli nastojen suurempi kulutus aiheuttaa yli 2,3 kertaa suuremmat hiilijalanjälkipäästöt kuin jäljelle jäävä valmistuksen osuus. (nastan suurempi kulutus on siis 3,3 kertainen verrattuna jäljellä olevaan valmistus).

Puhtaasti kulutuksen ja valmistuksen kannalta vaihto kannattaa ja vieläpä kaksin..kolminkertaisin lukemin kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Ainoastaan Hakka 9 vs CVC skenaariossa referoidun testin mukaan päästöt hiukan lisääntyisivät, johtuen Contin kitkan suuremmasta vierintävastuksesta/kulutuksesta kuin R3 joka oli testin pienikulutuksisin. 

Teiden kulutus
Aiempi tarkastelu ei kuitenkaan sisällä teiden kulutusta. Siihen vastaus on helppo. Kun mitattu teiden kulutusero on luokkaa 10..30 kertainen, ei pitkää laskutoimitusta tarvita, vaan tarkastelu on siltä osin selvä. Vaihto kannattaa ehdottomasti. Kulutuksen lisäksi voidaan vertailla tien hiekoituksen nostoa ilmaan ja sitä aiheuttavaa pölyeffektiä. Löysin yhden lopputyön jossa vertailtiin nastan ja kitkan pölyä erilailla hiekoitetuilta teiltä. Lähes kaikissa tapauksissa nastan "nostoeffekti" oli suurempi (erot luokkaa 2..3 kertainen) paitsi oikein vahvasti hiekoitetuilta teiltä, jolloin kitkan runsaampi lamellipinta tietyissä nopeuksissa voi nostaa hieman enemmän pölyä. Joten siltä osalta vastaus on helppo; kun summataan molemmat effekti jo ilman laskutoimitusta nasta "pölyää" moninkertaisesti, joten tältä perspektiivistä vaihto on kannattava. Teiden absoluuttista kulumaa renkaan eliniän aikana ja siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä en voi kuitenkaan laskea koska absoluuttisia arvoja ei ole juuri tässä käsillä.

Lopputulos:
Vaihto kannattaa kulutuksen/valmistuksen hiilijalanjäljen kannalta kaikissa paitsi Conti skenaariossa. Kun huomioidaan myös teiden kuluminen, vaaka kääntyy vaihdon puolelle heilahtaen myös tässä skenaariossa. Joten jos ajattelet ympäristön kannalta, vaihto on yllätys yllätys, suurimman eron skenaariossa selvästi positiivinen hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta.

Ps. laskutoimitus ja lähtöarvot sisältävät paljon oletuksia ja myös virheet ovat mahdollisia. Olen avoin feedbackille, jos jokin on mielestäsi väärin, perustele se laskelmin etc, ei "minä tiedän paremmin" kommentein..

Hyvä! Toisin kuin joillakin tällä palstalla minulla EI OLE oikeaa vastausta asiaan. Nim. jt:n laskelma on täten valovuosia omiani edellä

Tuli vain moinen mieleeni. Kilsoja ja kokoa en tarkoituksella laittanut mutta oletetun käyttöiän kautta kilsa 30tkm on juurikin samoissa oman arvioni kanssa. Rengaskoko ei vaikuttane, kunhan säilyy samana. Ja nyt miettien, olisko pitänyt määrittää nastamäärä?

[jt]

Tuli vain moinen mieleeni. Kilsoja ja kokoa en tarkoituksella laittanut mutta oletetun käyttöiän kautta kilsa 30tkm on juurikin samoissa oman arvioni kanssa. Rengaskoko ei vaikuttane, kunhan säilyy samana. Ja nyt miettien, olisko pitänyt määrittää nastamäärä?

Ei tarvitse määrittää nastamäärää, sillä nastojen määrällä ei ole testitulosten mukaan suoraa korrelaatiota vierintävastukseen. Esim. edellä mainitussa testissä suurimman vierintävastuksen nastarenkaassa on 130 nastaa ja samoin pienimmän. Suuremmat nastamäärät sijoittuvat sitten siihen välille. Sen sijaan nykyisten renkaiden merkki/malli voi olla merkityksellinen, eri merkkien/mallien välillä on eroja.

En arvostele, mutta lisään yhden pointin. Vanhat, vähän käytetyt renkaat voinevat myös päätyä rengasliikkeen kautta jonkun toisen autoon? Tai jos rengasliike ei käytettyjä välitä, niin voihan ne myydä suoraan vaikka tori.fi:ssä. Tällöin laskelma varmaankin kääntyy melkoisesti uusien kitkojen hankkimisen hyväksi kaikissa skenaarioissa, koska vanhojen renkaiden valmistuksen päästöt eivät mene hukkaan, kun ne jatkavat vielä pyörimistään toisen auton alla.

Totta. Jos vanhat renkaat myydään käytettynä ja niillä korvataan jonkun muun uusnastahankinta (ei kitkahankintaa, jos näin käy, kokonaisetu häviää) jäljellä olevan eliniän osalta, valmistuksen ylimääräinen hiilijalanjälki jää pois. Näin ollen kaikissa skenaarioissa vaihto olisi hyvinkin kannattava. Jotkut renkasliikkeet myyvät myös käytettyjä renkaita edullisesti, luulisi vuoden vanhojen hyväkuntoisten talvirenkaiden menevät kaupaksi, vaikka kelit ovat olleet varsinkin eteläisessä Suomessa suurelta osin muuta kuin nastakelejä.

[SNG]

Jos vanhat renkaat myydään käytettynä ja niillä korvataan jonkun muun uusnastahankinta (ei kitkahankintaa, jos näin käy, kokonaisetu häviää) jäljellä olevan eliniän osalta, valmistuksen ylimääräinen hiilijalanjälki jää pois. Näin ollen kaikissa skenaarioissa vaihto olisi hyvinkin kannattava. Jotkut renkasliikkeet myyvät myös käytettyjä renkaita edullisesti, luulisi vuoden vanhojen hyväkuntoisten talvirenkaiden menevät kaupaksi, vaikka kelit ovat olleet varsinkin eteläisessä Suomessa suurelta osin muuta kuin nastakelejä.

Tosin käytettyjä renkaita hankkivan ajomäärät ovat todennäköisesti (eivät välttämättä) melko pieniä.

[Jultsu]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html

Ropi ropi. Vain sen yhden päivän tähden.

[-karppa-]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006372156.html

Ropi ropi. Vain sen yhden päivän tähden.

Mitä annettavaa näillä linkeillä on ja sinulla, joka asut Puolassa?

Kyllä ropisee ja koko rahan edestä sekä raapii neljällä rattaalla.

[sambolo]

Joo kyllä ärsyttää ropistella, mut ei raaskinu uusia vielä hommata auton mukana tulleiden tilalle. Ens talveks kyllä tavote taas kitkoilla rullata, ei muutenkaan oikee maistu näiden nastojen ajotuntuma. Kesärenkailla ois pärjänny tähän asti, ehkä ens talvi menee niillä

[Nikken Polo]

Ajattelin kanssa antaa oman mielipiteeni asiaan... eiköhän se niin ole, että tässä etelärannikolla, kun asuu ja käytännössä ajaa aina vain hoidetuilla katuosuuksilla, niin kitka on kiistatta paras vaihtoehto. Jos taas hiukankaan ajelee talvisin vaikka mökille, tai muuten joutuu ajelee pohjoisemmassa, niin kai se nastakin ihan hyvä vaihtoehto on.

[sambolo]

Ajattelin kanssa antaa oman mielipiteeni asiaan... eiköhän se niin ole, että tässä etelärannikolla, kun asuu ja käytännössä ajaa aina vain hoidetuilla katuosuuksilla, niin kitka on kiistatta paras vaihtoehto. Jos taas hiukankaan ajelee talvisin vaikka mökille, tai muuten joutuu ajelee pohjoisemmassa, niin kai se nastakin ihan hyvä vaihtoehto on.

Ite en ole kaivannut nastoja mökkireissuille lappiin, vaikka tie mökille sisältää myös pienempää hiekkatietä 25km. Kerran oli tullut niin paljon lunta mitä ei oltu vielä aurattu, että jäin pohjasta kiinni.

[Nikken Polo]

Ite en ole kaivannut nastoja mökkireissuille lappiin, vaikka tie mökille sisältää myös pienempää hiekkatietä 25km. Kerran oli tullut niin paljon lunta mitä ei oltu vielä aurattu, että jäin pohjasta kiinni.

Juu, eihän niillä nastoilla siellä lapin lumisilla teillä mitään tee... ajattelin noita etelä- ja keskiosien jäisiä mökkiteitä

[Foxit]

Juu, eihän niillä nastoilla siellä lapin lumisilla teillä mitään tee... ajattelin noita etelä- ja keskiosien jäisiä mökkiteitä

Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.

[-karppa-]

Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.

Miten kävi tekniikan maailman testissä?

[Nikken Polo]

Ehkä hieman perspektiiviä asiaan antaa se, että viimeisimmässä Tuulilasin nastarenkaiden talvirengastestissä verrokkina olevalla pohjoismaisella kitkarenkaalla kellotettiin parhaimmat kierrosajat jääradalla.

No, joo... mökkitie mäkineen ja monttuineen saattaa olla hiukan erilainen verrattuna jäärataan, ja siten erilainen rengas saattaa toimia paremmin siellä.

[Jultsu]

No, joo... mökkitie mäkineen ja monttuineen saattaa olla hiukan erilainen verrattuna jäärataan, ja siten erilainen rengas saattaa toimia paremmin siellä.

Kuten myös se asfalttipäällysteinen valtatie siihen syväjäädytettyyn peilipintaiseen testirataan nähden, mutta eipä sekään ole estänyt antamasta yleispäteviä suosituksia renkaista ennenkään.

[tet]

Kuten myös se asfalttipäällysteinen valtatie siihen syväjäädytettyyn peilipintaiseen testirataan nähden, mutta eipä sekään ole estänyt antamasta yleispäteviä suosituksia renkaista ennenkään.

Juu, eikös tuossa Tuulilasin testissä ollut aiemmasta poikkeavaa se, että testattiin jossain vähän normaalimmissa olosuhteissa? Kun tähän asti kaikki ovat testanneet Zambonilla höylätyllä luistelujäällä. Harmi ettei tuosta testistä ole näkynyt edes osia sähköisessä muodossa missään, vai löytyykö tuo jostain maksumuurin takaa?

[-karppa-]

+7 ja +9 lupasi keski-suomeen tiistai-keskiviikko.
https://www.foreca.fi/Finland/Jyvaskyla/10vrk

Noh 40 minuuttia meni käsipelillä, kun oli kitkat taas alla. Enpä muista, koska viimeksi on tammikuussa pitänyt heittää kitkat takaisin alle. Yleensä se on ollut maaliskuun alkua.