Kirjoittaja Aihe: Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat  (Luettu 427307 kertaa)

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Mistä tulee ajatus, että nastarenkaat olisivat parhaimmillaan pohjoisessa? https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/
Tuon mukaan pitoero nastan ja kitkan välillä on suurimmillaan jäällä 0 asteen tuntumassa ja jo - 8 asteessa ero on kutistunut varsin pieneksi, eli pohjoisen oikeassa talvessa nasta ja kitka toimivat jotakuinkin yhtä hyvin. Pikkupakkasia taas talvella esiintyy yleisesti Saksassakin. Väittäisin, että nastarengaskelejä saattaa olla jopa enemmän etelä Ruotsissa kuin Kainuun korvissa (mikäli tiet pääsevät jäätymään suolaamiselta).
Etelä-Ruotsissa on todennäköisesti enemmän liikennettä kuin Kainuun korvissa, ja saattaapa tien hoitokin olla hieman ahkerampaa. Näin ollen tienpinta on aina enemmän tai vähemmän karhea myös nollakelien tuntumassa ja suuri liikennemäärä syö tienpinnassa olevan vähäisen jään aika tehokkaasti pois.

Mitä nyt viime talvena kitkoilla ajelin -20 ja kylmemmässä, niin esim. liikennevaloista lähdöt menivät välillä reippaasti vaivattomammin kuin vieressä kahisevilla nastoilla. Kunnon pakkaskelillä kitkalla on hyvä pito myös jäätyneellä pinnalla. Siinä mielessä kitka toimii mitä oivallisemmin kunnon talvikelissä.

Se miksi nasta saattaisi olla pohjoisessa toimivampi kuin etelässä voi johtua mm. seuraavista seikoista: 1) nasta säilyy paremmin pitävänä kun sillä ei rullata lähes koko talvea paljailla teillä (etelä-Suomi). 2) Liikennemäärä on vähäisempi ja tiet "pienempiä" (haja-asutus tms). Tämä taas tarkoittaa sitä että talven aikana tien pintaan kertyy paksu kerros lunta/jäätä. Olematon tien kunnossapito/hiekoitus, yhdistettynä lämmittävään kevätaurinkoon, saattaa tehdä näistä pikkuteistä hyvinkin liukkaita. Päivisin yli 0:n nouseva keli ja kunnon yöpakkaset voivat kestää kauan, joten pikkutie voi olla pääkallokelillä pitkäänkin, siis päiväsaikaan.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Tuossa ylempänä mainitussa VTI:n 2015 tutkimuksessa nastarenkaat näyttävät olevan aika vanhoja ja kuluneita (taulukko alla). Ovat näin kuluneinakin kuitenkin jäällä selvästi parempia kuin kitkarenkaat. Ei oikein tue Teknikens Världin paljon suppeamman testin 2010 tulosta, jossa nastarengas on heikentynyt jo 10000 km ajettuna kitkarenkaan tasolle.
Samalla lailla kuluneita olivat kaikki testin käytetyt renkaat. Erona tässä siihen teknisvärldin testiin on se, että VTI:n testissä käytettiin (satunnaisesti valittua/markkinoilta saatavilla olevaa) joukkoa eritasoisia renkaita joista lasketiin keskiarvot, yhdistäen sekä premium että budget segmentin renkaat. Käytetyt ja uudet renkaat eivät olleet samaa tyyppiä, vaan edustavat sitä valikoimaa mitä oli kyseisellä ajanhetkellä saatavilla. Jäätestit tehtiin uudella jäällä -3C:n asteessa. Testirata siis jäädytettiin aina uudelleen, ns. neitseellinen jää, testissä on kuvakin, ihan kuin jääkiekkokentältä jääkoneen jäljiltä. Siitä käytettiinkö Teknisvärldin testissä eri lämpötiloja, en huomannut testistä, ainakin kotimainen TM tekee siten että mittaavat jäätestit eri lämpötiloissa ja ilmoitettu tulos on keskiarvo.

Teknisvärldin testissä käytetty rengassetti oli vakioitu, siinä käytettiin siis saman tyypin Continentalin renkaita (nasta/nordickitka/eurokitka) sekä uutena että n. 10tkm ajettuna. Tämä testi siis kertoo siitä miten testatut Continentalin renkaat käyttäytyivät, ei miten keskimäärin premium/budget renkaat eri kategorioista toimivat ja mitkä renkaat (merkit/mallit) olivat yleisiä rengaspopulaatiossa. Siinä mielessä näiden testien välillä ei ole konfliktia tulosten suhteen.   

VTI:ssä lasketaan keskiarvot eri merkkisten rengaiden yli per kategoria, niin näin saadaan viitteitä kategorian tasolla  rengaspopulaation käyttäytymisestä sekä uutena ja käytettynä. Tulos on ehkä vähemmän yllätettävä. Neitseellisellä jäällä uusi nastarengas on paras, joukosta erottuu pari rengasta joilla on tämänkin joukon sisällä selvästi parempi tulos kuin muilla nastoilla.

Käytettynä nastan tulokset romahtavat sitten selvästi enemmän kuin nordic tai eurokitkoilla, mutta kuitenkin siten että keskimäärin käytetty nasta on neitseellisen jään testissä vielä hiukan parempi kuin nordickitka ja eurokitka selkeästi heikompi. Uusi Nordic kitka näyttäisi pikavilkaisulla olevan parempi kuin käytetty nasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on mukaan jokeriksi heitetty kesärengas, joka on about samalla tasolla käytetyn eurokitkan kanssa. Tosin tutkimuksessa huomautetaan että kesärengaista oli vain 2 tyyppiä joten tulos ei ole niin luotettava. Paras uusi Nordic kitka on parempi kuin pari heikointa uutta nastaa. Käytettynä ero todellakin repsahtaa. Käytetty paras nordickitka on parempi kuin käytetyt nastat 2 kärkirengasta lukuunottamatta, joukon huonoimmat näistä ovat samalla tasolla.   

Lumitestissä ero sitten pyörähtää toisinpäin ja nordic kitka onkin parempi kuin nasta sekä uutena että käytettynä. Lumella käytetyn nastan pitoromahdus ei olekaan kuin 10-15% kun taas eurokitka tippuu 20-25%.

Testissä huomautetaan että premium-nastat ovat selkeästi parempia kuin budget nastat, kitkoissa erot eivät ole yhtä radikaaleja. Yksittäisistä testituloksista näkee että 1-2 kärkirengasta ovat huomattavasti parempia kuin kanssasisarensa sekä nastassa että nordic kitkassa, varsinkin uudessa nastassa yksi nousee selkeästi korkeammalle. VTI:n testissä ei vain nimetä renkaita, joten artisti saa itse arvailla mikä on mikin.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa jpee

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili

Se miksi nasta saattaisi olla pohjoisessa toimivampi kuin etelässä voi johtua mm. seuraavista seikoista: 1) nasta säilyy paremmin pitävänä kun sillä ei rullata lähes koko talvea paljailla teillä (etelä-Suomi). 2) Liikennemäärä on vähäisempi ja tiet "pienempiä" (haja-asutus tms). Tämä taas tarkoittaa sitä että talven aikana tien pintaan kertyy paksu kerros lunta/jäätä. Olematon tien kunnossapito/hiekoitus, yhdistettynä lämmittävään kevätaurinkoon, saattaa tehdä näistä pikkuteistä hyvinkin liukkaita. Päivisin yli 0:n nouseva keli ja kunnon yöpakkaset voivat kestää kauan, joten pikkutie voi olla pääkallokelillä pitkäänkin, siis päiväsaikaan.

Harvoinpa ainakaan täällä Pohjois-Savossa isommat tiet (yksi ja kaksinumeroiset) ovat jäässä pidempiä aikajoa keväällä vaan sulavat kyllä aika vauhdikkaasti. Talvellakin ovat monesti paljaana. Pienet tiet ovat sitten asia erikseen, mutta kyllä Ruotsissakin on pieneiä sivuteitä, jotka voivat jäätyä esim. vesisateen jälkeisillä yöpakkasilla.

Omaa kokemusta tuohon käytetyt nastat vs kitkat: Vaihdoin viime keväänä auton BMW f20 --> BMW f10. Omassani oli kolme talvea ja ehkä n. 20tkm ajetut Michelinin kitkat ja uudessa olivat todennäköisesti alusta asti alla olleet (3 vuotta vanhat) Nokian Hakka 8:t. Kevään viimeisillä liukkailla keleillä en huomannut pidossa mainittavaa eroa renkaiden välillä kumpaakaan suuntaan, eli ei pitoero ainakaan mikään järkyttävän suuri noilla ole.

Poissa saksala

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 64
  • VW Tiguan 1.4TSI 4Motion
    • Profiili
...Teknisvärldin testissä käytetty rengassetti oli vakioitu, siinä käytettiin siis saman tyypin Continentalin renkaita (nasta/nordickitka/eurokitka) sekä uutena että n. 10tkm ajettuna...
Hyviä kommentteja, aika tarkkaan olet lukenut VTI-raportin. Tämä meni kuitenkin vikaan, Teknikens Värld vertasi kulunutta ContiWinterViking2 nastarengasta uuteen ContiIceContact-renkaaseen, jossa erona on mm. se, että nastat on liimattu reikiinsä. Eli osa nastarenkaan heikkenemisestä voikin olla uuden rengastyypin paremmuutta.

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Hyviä kommentteja, aika tarkkaan olet lukenut VTI-raportin. Tämä meni kuitenkin vikaan, Teknikens Värld vertasi kulunutta ContiWinterViking2 nastarengasta uuteen ContiIceContact-renkaaseen, jossa erona on mm. se, että nastat on liimattu reikiinsä. Eli osa nastarenkaan heikkenemisestä voikin olla uuden rengastyypin paremmuutta.
Oikeassa olet, kyseessä ei ole 100% sama nastarengastyyppi, vaan uusi nasta on hieman uudempaa mallia. Tosin samassa testissä todetaan "Continental har inte tagit enorma kliv framåt med sitt nya dubbdäck, snarare handlar det om små nyansskillnader" eli kyseessä olisi enempi vain nyanssiero uuden nastan osalta vanhaan malliin verrattuna.

Joten tältä osin teoreema siitä että suuri ero (uusi vs käytetty nasta) johtuisi uuden renkaan "paremmuudesta" ei oikein saa vahvaa evidenssiä, pikemminkin päinvastoin. Samassa testissä vielä spekuloidaan noista liimatuista nastoista että sillä *saattaa* olla vaikutusta käytetyn nastanrenkaan ominaisuuksiin, mutta sen tutkiminen jää sitten muihin testeihin. 
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Omaa kokemusta tuohon käytetyt nastat vs kitkat: Vaihdoin viime keväänä auton BMW f20 --> BMW f10. Omassani oli kolme talvea ja ehkä n. 20tkm ajetut Michelinin kitkat ja uudessa olivat todennäköisesti alusta asti alla olleet (3 vuotta vanhat) Nokian Hakka 8:t. Kevään viimeisillä liukkailla keleillä en huomannut pidossa mainittavaa eroa renkaiden välillä kumpaakaan suuntaan, eli ei pitoero ainakaan mikään järkyttävän suuri noilla ole.
Sama henkilökohtainen kokemus täällä. Viime talvena pääsin kokeilemaan lähes samaa autoa (Passat Variant), vain eri vuosimalli, Nokian Hakka 8 nastoilla (toista talvea) ja Nokian R2 kitkoilla (saman talven). Ajossa vaihtelevia kaupunkiympäristön pienempiä urittuneita/silottuneita/jääpintaisia teitä, jäättömään moottoritiehen, ei oikeastaan eroa huomannut muuta kuin melutasossa (kitka hiljaisempi) ja ajotuntumassa (kitka "kevyemmän" oloinen), tosin tuo jälkimmäinen voi tulla myös diesel vs bensa/kaasu erosta, diesel on etupainoisempi.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa Iero

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 178
    • Profiili
Tänään vaihtui talvirenkaat alle. Mukavan hiljaista ja pehmeää menoa.
RAV4 Hybrid -17 AWD ja Yaris Hybrid Style -18
Ex: Ocu -15, 1,4 TSI DSG7 Combi, Honda CRV Exec. -07, Honda CRV -05, Opel Vectra GLS 2.0 aut. -95


Poissa -karppa-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3.469
    • Profiili
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Poissa arq

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Kumpi? :)

Sama rengasvalmistajan asiantuntija on näköjään aiemminkin ollut asian äärellä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nasta-juttu-kasikirjoitus

Mutta meni läpi heittämällä  ;D

Poissa nokivasara

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2.838
    • Profiili
^Tokihan valmistaja tuotteitaan puolustaa. Kauppalehden Nokia kommenteissa nastarenkaita ei väitetty haitattomiksi, mutta ruotsalaisen 'tutkimuksen' luvut ja lööppiotsikkotason johtopäätelmät oli yliampuvia. Totuuden tai edes sitä liipaten puhuminen ei tänä päivänä oikein kiinnosta ketään => liioittelu, provosointi ja puhdas paskan puhuminen saa enempi julkisuutta.

Poissa arq

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Juuri näin. Totuus lienee jossain tuolla välillä.


^Tokihan valmistaja tuotteitaan puolustaa. Kauppalehden Nokia kommenteissa nastarenkaita ei väitetty haitattomiksi, mutta ruotsalaisen 'tutkimuksen' luvut ja lööppiotsikkotason johtopäätelmät oli yliampuvia. Totuuden tai edes sitä liipaten puhuminen ei tänä päivänä oikein kiinnosta ketään => liioittelu, provosointi ja puhdas paskan puhuminen saa enempi julkisuutta.

Poissa harry

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 90
    • Profiili
Onko täällä kokemusta Linglong greenmax winter ice- kitkarenkaista?
Katselin noita vaihtoehtona uusiksi talvirenkaiski. 225/55r17 koossa nuo maksaisivat paikallisessa rengasliikkeessä 370€, kun taas merkkirenkaat maksaisivat lähes tuplastin tuon verran. Tämän vuoden tm testissä nuo näyttivät pärjäävän varsin kohtuullisesti talviolosuhteissa, esim. jarrutusmatka jäällä kärkitasoa ja pisteet talviolosuhteissa samat kuin Michelinin ja Goodyearin kitkoilla. Lähinnä saivat arvostelua terävästä pidon rajasta, enkä tuota pidä kovin tärkeänä, kun en harrasta pidon rajoilla ajamista ja ESP joka tapuksessa tasoittaa pidon rajaa. Asfalttikokeissa taas suoritus ei ollut niin hyvää, mutta tätä en pidä suurena puutteena talvirenkaissa ja joka tapauksessa erot asfalttikokeissa ovat varsin marginaalisia.

Tuo terävä pidon raja on kyllä mielestäni erittäin vaarallinen ominaisuus talvirenkaassa. Tuollainen rengas ei varoita kitkan heikkenemisestä , joten ajaja ei tiedä , onko pidon rajoilla vai ei , ennenkuin se lähtee alta.  Turvallisen talvirenkaan pidon tulee sortua loivasti ja asteittain. Asfaltti ominaisuuksista olen samaa mieltä , heikoimmankin talvirenkaan pito on asfaltilla paljon parempi , kuin parhaan nastarenkaan jäällä , eikä sulalla tiellä pysyminen todellakaan ole talvella ongelma millään renkaalla.

Poissa sakal83

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1.079
    • Profiili
Ottamatta sen enempää kantaa, kuka nyt on oikeassa, niin kummallako tässä nyt on se kaupallinen lehmä ojassa?

”Ruotsin liikenneviraston, Trafikverketin ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimus.”

”Chalmersin yliopiston professori Sverker Molander.”

VS

Rengasyhtiö Nokian Renkaiden kansainvälisistä standardeista vastaava johtaja Jarmo Sunnari”

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Tuossahan nyt kinastellaan siitä minkälaisia olettamia/parametreja tutkimuksessa käytetään. Sopivasti niitä säätelemällä saadaan tietyille tahoilla soveltuvampia lopputuloksia. Esim. väittämällä että nastapöly on vain paikallinen issue, voidaan yrittää järkeillä että altistuskerroin sille on jaettava jollain kertoimella. Tiedoksi kuitenkin lobbareille että se pöly leijuu kaikkialla ja kaupungeissa/kaupunkimaisissa ympäristöissä pölyn saatavilla asuu Suomessakin suurin osa väestöstä. Nastojen haitat ovat konkreettisia, pöly, melu ja teiden kuluminen, hyödyt tilastollisesti mahdollisia tietyllä todennäköisyydellä yli suuren massan. Valitsemalla sopiva aikajakso ja todennäköisyys nämä hyödyt eivät välttämättä konkretisoidu lainkaan.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa -karppa-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3.469
    • Profiili
Ottamatta sen enempää kantaa, kuka nyt on oikeassa, niin kummallako tässä nyt on se kaupallinen lehmä ojassa?

”Ruotsin liikenneviraston, Trafikverketin ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimus.”

”Chalmersin yliopiston professori Sverker Molander.”

VS

Rengasyhtiö Nokian Renkaiden kansainvälisistä standardeista vastaava johtaja Jarmo Sunnari”

Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Poissa Jultsu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3.844
    • Profiili
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista

Vähän niinkuin muuan VTT:llä suoritettu "tutkimus" ?
VW Passat Variant -03 1.9TDI 4motion

Poissa sakal83

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1.079
    • Profiili
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html
Just näin.
Ja jokainen uskoo niistä sen itselleen sopivimman. Vähän kuten tuo Jultsun mainitsema VTT:n tutkimus.

Poissa arq

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Edelleen ottamatta kantaa siihen mikä on oikea tulos niin tuossa Kauppalehden artikkelissa Sunnari tyrmää tutkimuksen lähinnä heittelemällä yliolkaisesti vastineita todistamatta mitään oikeaksi tai vääräksi. Silti sitä pidetään uskottavana koska asiantuntija. Ihan esimerkkinä omaan silmään tarttui kohta "Koska nastarenkaita käytetään vain noin puolet vuodesta, oletettu absoluuttinen luku tulisi jakaa kahdella." Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu?  ;D


Paikalla Daatta

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1.691
  • Auto Emoción
    • Profiili
Nokia renkaiden pomolla defenssit tulilla, outoa kun sama firma sentään valmistaa kitkarenkaitakin. Olisi vaan sanonut että markkinat määrää millä kansa ajaa ja me tehdään renkaita sen mukaan.  :P

Mielestäni ruotsalainen tutkimus ei ollut mitenkään kärkäs vaan enemmänkin totetava, siinä myös pahoiteltiin nastarengaskuskeille aiheutuvaa (?) mielipahaa. Ainakin uutisessa näin kerrottiin, varsinaista tutkimusta en ole lukenut.
Leon Cupra ST 300 4drive -18
Ex: Leon Cupra 265 -14, Leon 20VT TS -04

Poissa nokivasara

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2.838
    • Profiili
Edelleen ottamatta kantaa siihen mikä on oikea tulos niin tuossa Kauppalehden artikkelissa Sunnari tyrmää tutkimuksen lähinnä heittelemällä yliolkaisesti vastineita todistamatta mitään oikeaksi tai vääräksi. Silti sitä pidetään uskottavana koska asiantuntija. Ihan esimerkkinä omaan silmään tarttui kohta "Koska nastarenkaita käytetään vain noin puolet vuodesta, oletettu absoluuttinen luku tulisi jakaa kahdella." Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu?  ;D
Eipä se pöly (nastarenkaiden aiheuttama osuus pölystä) heti katoa, kun nastakausi loppuu.. mutta kyllä se kevään korvalla katoaa / vähenee.
Jos ruotsalaistutkimuksen oletuksena oli, että "väestö altistuu koko ajan kyseisille hiukkasille." ja oletuksena myös, että 'kyseiset hiukkaset' on aina nastarenkaiden aiheuttamia.. niin eihän sekään voi pitää paikkaansa?

Lisäksi väite: ”Lisäksi altistuminen nastarenkaiden aiheuttaman PM10:n hengittämiselle on erittäin paikallista ja hetkellistä myös niillä alueilla, joissa sitä muodostuu".
Jos nastarenkaiden aiheuttamassa pölyssä ei ole jotain muusta hienojakoisesta pölystä poikkeavaa erikoisominaisuutta, niin noinhan se pöly käyttäytyy.. se on pääosin paikallista ja hetkellistä. Tokihan sitä pölyä osin leijuu sinne tänne tuulten mukana.. (meneehän Afrikastakin hiekkapölyä suuret määrät Atlantin ylikin ilmavirtojen mukana, joten sekään pölyn muoto ei ole kovin paikallista).

Poissa jpee

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Tuo terävä pidon raja on kyllä mielestäni erittäin vaarallinen ominaisuus talvirenkaassa. Tuollainen rengas ei varoita kitkan heikkenemisestä , joten ajaja ei tiedä , onko pidon rajoilla vai ei , ennenkuin se lähtee alta.  Turvallisen talvirenkaan pidon tulee sortua loivasti ja asteittain. Asfaltti ominaisuuksista olen samaa mieltä , heikoimmankin talvirenkaan pito on asfaltilla paljon parempi , kuin parhaan nastarenkaan jäällä , eikä sulalla tiellä pysyminen todellakaan ole talvella ongelma millään renkaalla.

Mutta toistaalta ESP saattaa muuttaa tilanteen pidon rajan osalta täysin. Oman käsitykseni mukaan ainakin ESP pitäisi "tasoittaa" juuri pidon rajaa ja korjata pieniä luisija. Itse en ole ikinä edes ajanut autolla, missä ei olisi ESP:iä, joten en ole tottunut mitenkään tunnustelmaan pidon rajaa, en ole kostaa huomannut pidon heikkenemistä muusta kuin ESP valon vilkkumisesta ja renkaiden sutimisesta kiihdytyksessä.

Rengastestithän tehdään käsittääkseni ESP poiskytetyynynä (korjatkaa, jos olen väärässä). Itse ainakin haluaisin tietää erot varsinkin renkaiden käsiteltävyydessä myös ESP päällä testannuna. Voihan olla, että ESP tasoittaisi eri renkaiden eroja, kun se kuitenkin korjaa pieniä luistoja ja helpottaa ajettavuutta. Suurin osa kuitenkin käytännön tilanteissa ajaa ESP päällä niin testi kertoisi enemmän renkaiden eroista käytännön elämässä.

Poissa paimentolainen

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 103
    • Profiili
[/i] Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu?  ;D
Meinaakko, että se jää leijumaan kesäksi?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sade
VW Touareg V8 TDI
BMW 530d xDrive M-Sport Touring F11
BMW 325i

Poissa -karppa-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3.469
    • Profiili
Meinaakko, että se jää leijumaan kesäksi?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sade

Ja mitäs ne joka vuosi kerääkään pois lakaisukoneilla keväällä  ;).
1.8 Tbo sedan luupää (Tupla tehot/vääntö)
1.9 TDI Skoda Octavia Combi Laurin & Klement  (Melkein tupla tehot/vääntö)
Suzuki GSX-R 1100 (Lama-ajan Ohjus -Vase)
2.4 D5 Volvo XC70 AWD (Traktori)
2.0 TDI Skoda Octavia Scout (MTM)

Poissa harry

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 90
    • Profiili
Mutta toistaalta ESP saattaa muuttaa tilanteen pidon rajan osalta täysin. Oman käsitykseni mukaan ainakin ESP pitäisi "tasoittaa" juuri pidon rajaa ja korjata pieniä luisija. Itse en ole ikinä edes ajanut autolla, missä ei olisi ESP:iä, joten en ole tottunut mitenkään tunnustelmaan pidon rajaa, en ole kostaa huomannut pidon heikkenemistä muusta kuin ESP valon vilkkumisesta ja renkaiden sutimisesta kiihdytyksessä.

Rengastestithän tehdään käsittääkseni ESP poiskytetyynynä (korjatkaa, jos olen väärässä). Itse ainakin haluaisin tietää erot varsinkin renkaiden käsiteltävyydessä myös ESP päällä testannuna. Voihan olla, että ESP tasoittaisi eri renkaiden eroja, kun se kuitenkin korjaa pieniä luistoja ja helpottaa ajettavuutta. Suurin osa kuitenkin käytännön tilanteissa ajaa ESP päällä niin testi kertoisi enemmän renkaiden eroista käytännön elämässä.

Kyllähän se ESP auttaa , mutta ei se  äkkijyrkkää pidon menetystä voi täysin kompensoida. Talvellahan kitka usein vaihtelee matkan aikana huomattavasti ja jos renkaat ei varoita pidon heikkenemisestä , voi vauhtia yllättäen olla liikaa  äkkijarrutuksen tarpeen ilmaantuessa , eikä ESP mutkissakaan loputtomasti pidä autoa tiellä , jos nopeus on liian suuri kitkaan nähden.

Loiva pidon raja auttaa lukemaan keliä ja luiston alkaessakin auto on paljon paremmin hallittavissa , kuin sellaisella renkaalla , jonka pito lipsahtaa yhtäkkiä alta.

Poissa raipuli

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 136
    • Profiili
Kyllähän se ESP auttaa , mutta ei se  äkkijyrkkää pidon menetystä voi täysin kompensoida. Talvellahan kitka usein vaihtelee matkan aikana huomattavasti ja jos renkaat ei varoita pidon heikkenemisestä , voi vauhtia yllättäen olla liikaa  äkkijarrutuksen tarpeen ilmaantuessa , eikä ESP mutkissakaan loputtomasti pidä autoa tiellä , jos nopeus on liian suuri kitkaan nähden.

Loiva pidon raja auttaa lukemaan keliä ja luiston alkaessakin auto on paljon paremmin hallittavissa , kuin sellaisella renkaalla , jonka pito lipsahtaa yhtäkkiä alta.

Tähän liittyen, moni ei osaa enää ajaa "perstuntumalla" . Pidon menetyksen (kiihdyttäessä tai kaarteessa) moni osaa arvioida nastojen rahinalla. Näin ainakin itselleni kävi kun noin 10v nastoilla ajetun ajokauden jälkeen siirryin kitkoihin. Oma isäukko ajannut talvisin 40v nastoilla otti uusimaan kulkineeseen kitkat. Kuulemma aika nopeasti tottui, että rahina ei enää varoitakkaan alkavasta luoistosta vaan perstuntuma/abs/esp. Moni nastaihminen osaa keventää kaasua kun nastarengas sutii liikkeelle lähtiessä tai keventää ohjausta kun auto aliohjautuu. Kun alla on kitka ääniä ei olekaan, ja samalla valitetaan kun kitkan on lipsuttimet :D Näin kävi itsellekin, tosin viikon verran meni tottumiseen.
Ford Mondeo 1.6 tcdi 2015
EX. Opel Astra Sport Tourer 1.7cdti man, Sport, 2011
Ex. Skoda Octavia Combi 1.6tdi man Elegance 2010
Ex. Skoda Octavia HB 1.9tdi man Ambiente 2007
Ex. Ford Fiesta 1.4 Trend 2006

Poissa raipuli

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 136
    • Profiili
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html

En nyt käsitä trollia, mutta väittäisin, että teknillisenyliopiston professorilla ja Ruotsin liikennevirastolla on vähemmä lehmiä ojassa kuin rengasvalmistajan tirehtöörillä :D
Ford Mondeo 1.6 tcdi 2015
EX. Opel Astra Sport Tourer 1.7cdti man, Sport, 2011
Ex. Skoda Octavia Combi 1.6tdi man Elegance 2010
Ex. Skoda Octavia HB 1.9tdi man Ambiente 2007
Ex. Ford Fiesta 1.4 Trend 2006

Poissa nokivasara

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2.838
    • Profiili
En nyt käsitä trollia, mutta väittäisin, että teknillisenyliopiston professorilla ja Ruotsin liikennevirastolla on vähemmä lehmiä ojassa kuin rengasvalmistajan tirehtöörillä :D
Siltähän se asiaa enemmäm miettimättä vaikuttaisi.. mutta ' teknillisenyliopiston professorilla' voi olla ideologinen syy tuottaa halutunlainen tulos? Ei se ole tutkimusmaailmassa mitenkään ennenkuulumatonta.
Sama tilanne tutkimuksen tilaajalla.. Ruotsin liikennevirasto on liputtanut kitkarenkaiden puolesta jo vuosia. Muu kuin murskatulos & raflaafasti otsikoituna nastarenkaiden haitoista ei varmasti olisi ollut mieleinen.

Minä henk. koht en väitä, etteikö nastarenkaat tuottaisi pölyä ja söisi teitä muita talvirenkaita enemmän (muutkin renkaat toki kuluttaa teitä).. mutta tämän kyseisen tutkimuksen johtopäätökset kokonaisuutena herättää epäilyksiä.. se että tutkimustuloksiin oli kytketty mukaan haitat, jotka liittyy maailman epäoikeudenmukaisuuteen (Kongo, koboltti ja huono-osaisuuden aiheuttamat kuolemat), on yksi tälläinen tekijä, joka viittaa tuloksen ideologiseen tarkoitusperään.
Kobolttia käytetään maailmanlajuisesti muihin tarkoituksiin valtavia määriä enemmän (mm. Litiumioniakut), kuin nastojen kärkiin, joten kaivosteollisuuden kurjien olojen kytkös renkaisiin ontuu.
Lisäksi ei ole verrokkia siitä, mikä olisi näiden huono-osaisten ja heidän perheidensä elämänlaatu ilman kaivostöitä.. olisiko kurjuuutta ja ennenaikaisia kuolemia ko. perheissä vielä enemmän?

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Eipä se pöly (nastarenkaiden aiheuttama osuus pölystä) heti katoa, kun nastakausi loppuu.. mutta kyllä se kevään korvalla katoaa / vähenee.
Jos ruotsalaistutkimuksen oletuksena oli, että "väestö altistuu koko ajan kyseisille hiukkasille." ja oletuksena myös, että 'kyseiset hiukkaset' on aina nastarenkaiden aiheuttamia.. niin eihän sekään voi pitää paikkaansa?
Miksi arvailla kun voi lukea suoraan tutkimuksesta miten se on tehty? https://research.chalmers.se/publication/504719/file/504719_Fulltext.pdf

Muutama copy-paste kohdasta 2.2: 
...where Ef is an emission factor (kg PM10 to air/vehicle km) and Lveh km car is the average number of vehicle km that a studded passenger car drives per year (vehicle km/year). The emission factor for PM10 from road wear caused by tire studs was set to 20–50 mg PM10 to air/vehicle km, based on measurements in the two Swedish cities of Umeå and Gothenburg [31]. Swedish statistics were employed in order to obtain an average value for the number of vehicle km driven by a passenger car with studded tires during winter ... where Lveh km tot car is the total number of vehicle km driven by the Ntot car (vehicle km/year) and Sveh km winter is the share of these vehicle kilometers that were driven during winter (–)...According to Öberg [34], approximately 35% of the annual vehicle km occur during winter.

Ja sieltä löytyy paljon muutakin tekstiä jossa selitetään tieteellisellä tarkkuudella miten se on tehty.

VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Poissa jt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 377
    • Profiili
Vielä tuosta kitka vs nasta pidosta jäällä. Ruotsalainen Vibilagare lehti on hiljattain julkaissut omat nasta- ja edellisessä numerossa kitkarenkaiden testinsä. Data lienee tullut samasta Test Worldin testisetistä kuin kotimaisiinkin lehtiin joten tuloksissa ei yllätyksiä.
Sen sijaan, mikä on mielenkiintoista, niin molemmat, nasta ja kitkatestit (jääjarrutus+kiihdytys) on tehty sisätiloissa samoissa lämpötiloissa, joten olettaen olosuhteet ovat muutenkin samat. Jääjarrutus 5-25km/h on -3 C:ssä sisällä (testirata).

Paras nasta: 10,59m (Conti&Nokian, ~10,6m, Brig. &Goodyear, ~11,6m), pari ~12m tulosta ja halpanasta-jumbo ~17,7m. Jokerikitka (merkkiä ei paljastettu) 15,3m.
Paras kitka: 11,03m (kaikki nordic-premium-kitkat saivat 11.x m lukemat), loput päälle. EU-kitka jokeri (merkkiä ei paljastettu), ~15,4m.
(BTW, tulosten ilmoittaminen 1cm tarkkuudella lienee vähän niin ja näin kun todennäköisesti virhemarginaali ja renkaiden sisäinen hajonta on jo suurempaa. Toki sillä saa kärkipäähän rakennettua eroja)

Itseasiassa parhaat nastat ja kitkat ovat näissä testeissä hyvin lähellä toisiaan, toki nastoilla pieni etu, mutta sitten erot suorastaan räjähtävät kun mennään halppispuolelle. Samoin keskitason nastat häviävät kaikille premiumnastoille, siis olettaen että testiolosuhteissa ei ole tehty muutoksia näiden testien kesken. (sama data TestWorldin sisäradalta molempiin testeihin). Jääkiihdytyksessä sitten paras nasta on vajaa 4s (Nokian) vs paras kitka (Nokian) vajaa 5s (Conti tulee sitten molemmissa 2:sena), eli ero on vajaa 1sec, edelleen halppisnasta romahtaa kauas taakse, jääden reippaasti sekä nastojen että kitkojen taakse. Lumella "jokerikitka" on paras, mutta lumitesti ei ole verrattavissa keskenään kitka vs nastatestien kesken, koska siinä olosuhteet ovat erilaiset, eri lämpötila tms.

Summasummarum, näissä testiolosuhteissa *jäällä* parhaiden kitkojen ja nastojen välillä ei ole suuria eroja jarrutuksessa. Kiihdytyksessä nastat vetävät keskimäärin pidemmän korren n. 1sec paremmalla ajalla, toki siinäkin edelleen häntäpää jää (myös premium kitkojen) taakse.
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

 







Autodoc.FI
www.Euvaraosat.fi
Custom-Garage.fi
www.autotahti.fi