Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[o.b.]

Ja minkähän vaaran estit törrää painamalla?

Useimmiten kun kuulee törrän soivan, on kyseessä tilanne, jossa autossa on kaksi torvea 

Täkäläisestä autoilukulttuurista puuttuu se joustavuus, joka olisi tärkeintä liikenteen sujuvuuden kannalta. Tilanne on aivan toinen esim keski-europassa tai pohjois-amerikassa.

Toisaalta täällä reilusti yli puolet varsinkin mieskuskeista on keskivertoa parempia kuljettajia?

[-karppa-]

Ja minkähän vaaran estit törrää painamalla?

Useimmiten kun kuulee törrän soivan, on kyseessä tilanne, jossa autossa on kaksi torvea 

Täkäläisestä autoilukulttuurista puuttuu se joustavuus, joka olisi tärkeintä liikenteen sujuvuuden kannalta. Tilanne on aivan toinen esim keski-europassa tai pohjois-amerikassa.

Toisaalta täällä reilusti yli puolet varsinkin mieskuskeista on keskivertoa parempia kuljettajia?

Kerrotko mitä väärää tein? Sen jälkeen linkitän pari ennakkotapausta milloin on jätetty äänimerkkiä käyttämättä... Kannattaa tutustua joskus tuohon lakiin, niin voi avautua silmät, kun ei ole autokoulun jälkeen viitsitty, kuin ajaa ja luulla tietävänsä jotain.

Tuota äänimerkkiä voi ja tulee käyttää tarpeen mukaan!

[lemmentalja]

Otetaan tuo paska ensin. En ole aivan varma, millainen syy-yhteys stadin, muun Suomen ja paskan välillä kirjoittajan mielestä vallitsee. Jos kuitenkin kyse on siitä pönttöön tippuvasta aineesta, niin kirjoittaja ilmeisesti olettaa, että helsinkiläisten ulosteet kuljetaan muualle Suomeen. Ja jos muuta Suomea ei olisi olemassa, kuolisi Helsinki paskaan. En ole tämän kysymyksen asiantuntija, mutta minulla on kyllä sellainen käsitys, että Helsingin jätteet käsitellään Helsingissä. Toisin sanoen, niitä ei kuljeteta muualle.

Kyse voi tietysti olla myös väestön sijoittumisesta. Eli jos kaikki suomalaiset muuttaisivat Helsinkiin, muodostuisi niin paljon jätettä, että siihen kuoltaisiin. Sanoisin, että tämä vaihtoehto on parhaasta päästä teoreettinen. Vaikka muu Suomi eräitä suurempien kaupunkien ympärillä olevia kasvukeskuksia lukuun ottamatta tyhjeneekin hyvää vauhtia stadin suuntaan, ei tämä muuttoliike voi tapahtua nopeammin kuin uusille asukkaille rakennetaan asuntoja. Asuntojen myötä tulevat myös jäteasiat hoidetuksi.

Toki on myös mahdollista, että "Stadi kuolisi paskaan" on vain nettikeskusteluille tyypillinen heitto vailla mitään sen kummempaa ajatusta. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Mitä sitten tulee tuohon nälkään kuolemiseen, niin tämä ajatus ilmeisesti perustuu siihen, että Helsinkiin tuodaan elintarvikkeita muualta Suomesta. Ja jos muuta Suomea ei olisi, kuolisivat helsinkiläiset nälkään. En tähänkään ajatukseen oikein usko. Ensinnäkin, jos muu Suomi ei enää haluaisi tuottaa elintarvikkeita, voitaisiin niitä ostaa sieltä, missä myyntihalukkuutta löytyy, eli Suomen ulkopuolelta. Näinhän tapahtuu jo nyt.

Epäilen myös, että syy-seuraussuhde stadin ja muun Suomen välillä on ylipäätään toisensuuntainen, kuin mitä kirjoittaja esittää. Toisin sanoen, muun Suomen hyvinvointi on enemmän riippuvainen stadista kuin stadin hyvinvointi muusta Suomesta. Tämä selviää esimerkiksi VATT:in julkaisusta Julkisen rahan liikkeet muun Suomen ja Uudenmaan välillä. Pari otetta julkaisun tekstistä:

Vuonna 2000 valtion menoista noin neljännes kohdistui Uudellemaalle. Sen sijaan valtion verotuloista kerättiin Uudeltamaalta eli kolmasosa.

ja

Vuonna 2000 Uudeltamaalta kerätyt verotulot ylittivät Uudellemaalle kohdistetut menot n. 3,3 miljardilla eurolla. Uusimaa ja Helsingin seutu tuottivat siten entistä merkittävämmän osan muille alueille jaetuista julkisista rahavirroista.

VATTin julkaisu on vuodelta 2004. Ottaen huomioon, että kaupungistuminen ei tämän jälkeen ole ainakaan laantunut, ei ole kovin todennäköistä, että tutkimuksen johtopäätöksiä olisi tarve tarkistaa. Ja jos muuta Suomea verrattaisiin Uudenmaan sijasta vain Helsinkiin, olisi nettomaksaja-asema todennäköisesti vielä selvempi.

Edellä sanotun nojalla väitän, että puheet stadin eloonjäämisen riippumisesta muusta Suomesta on pitkälti ns. paskapuhetta. Suhde on pikemminkin päinvastainen: stadilaiset maksavat nekin urat, jotka muun Suomen heinähatut nastarenkaillaan possujunissaan jyrsivät.

😁

[AP]

Kerrotko mitä väärää tein?

Kerrotko minkä vaaratilanteen nyt siis estit?

Sinähän meinasit ajaa toisen auton perään kun katseesi oli muualla.. Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin? Ja ymmärsinkö myös oikein, että lähdit stop kilvellä varustetusta risteyksestä liikkeelle "samaan" aikaan kun edelläoleva etkä pysähtynyt kun oli sinä olit risteyksessä ensimmäisenä? Mikäli homma meni näin, niin tuo töötin painaminen korkeintaan aiheutti vaaratilanteen (edelläoleva olisi lähtenyt tööttiä karkuun keskelle risteystä), eikä estänyt sitä..

Aiheeseenhan tämä ei enää mitenkään liity..

[-karppa-]

Kerrotko minkä vaaratilanteen nyt siis estit?

Sinähän meinasit ajaa toisen auton perään kun katseesi oli muualla.. Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin? Ja ymmärsinkö myös oikein, että lähdit stop kilvellä varustetusta risteyksestä liikkeelle "samaan" aikaan kun edelläoleva etkä pysähtynyt kun oli sinä olit risteyksessä ensimmäisenä? Mikäli homma meni näin, niin tuo töötin painaminen korkeintaan aiheutti vaaratilanteen (edelläoleva olisi lähtenyt tööttiä karkuun keskelle risteystä), eikä estänyt sitä..

Aiheeseenhan tämä ei enää mitenkään liity..

Kyllä lähdin stop-merkin takaa pysähtyen ensin siihen kuten laki vaatii. Kyseisessä risteyksessä on sekä stop-merkki, että pysäytysviiva. Kyseinen tollo olisi voinut jo alunpitäen ajaa pysäytysviivalle saakka pysähtymättä stop-merkin kohdalle (Tätä 74% Suomalaisista ei edes tiedä tätä https://www.is.fi/autot/art-2000000844083.html ). Näin hän olisi ehkä saanut katiskansa kiihdytettyä. Kun hän veti lukkojarrutuksen meni hänellä tuo pysäytysviivakin pitkäksi.

Mietitään ensin lakia:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267

34 §
Ã,,äni- ja valomerkit

Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota.

Sen jälkeen mietitään, jos abs:lliset jarrut on pohjassa, niin ainakin toinen käsi on vapaana jolla voi huoletta painaa törpölle tööttiä.

Mitä nyt tullut pari tuhatta kilometriä ajeltua noilla Continental Contiicecontact 2:n nastarenkailla, niin kyllä edelleen yhdet parhaista talvirenkaista. Ovat hiljaiset nastoiksi eivätkä jollota kuten hakkapeliitat. Pitävät hyvin lumella, jäällä ja loskassa. Mikä parasta ovat tarkat ajaa. Ei ole ikävä kitkoja!

[MrBurns]

Hyvä oli pito Contin nastoissa viime talvena. 5tkm ajoin ja vaihdoin kitkoihin, ei tossa Opelissa kärsinyt olla jumalattoman ulvonnan takia. Varmaan kuitenkin enemmän auton vika, nyt ne on rouvan Leonissa ja hyvin toimivat.

[jkvi]

Mitä nyt tullut pari tuhatta kilometriä ajeltua noilla Continental Contiicecontact 2:n nastarenkailla, niin kyllä edelleen yhdet parhaista talvirenkaista. Ovat hiljaiset nastoiksi eivätkä jollota kuten hakkapeliitat. Pitävät hyvin lumella, jäällä ja loskassa. Mikä parasta ovat tarkat ajaa. Ei ole ikävä kitkoja!

Viime talvena samoin muutaman tuhat kilometriä ajelin ja uutena äänekkäämmät kuin Nokian 7:at. Pito silloin jonkinmoinen.

Tänä talvena tuntuvat liukkaimmilta kuin vanhat Nokian kitkat jotka tuossa pihalla muutamassa kotterossa. Silti edelleen nastauskovainen, mutta ei nuo Contit kyllä pidemmän päälle oikein vakuuta.

[-karppa-]

Viime talvena samoin muutaman tuhat kilometriä ajelin ja uutena äänekkäämmät kuin Nokian 7:at. Pito silloin jonkinmoinen.

Tänä talvena tuntuvat liukkaimmilta kuin vanhat Nokian kitkat jotka tuossa pihalla muutamassa kotterossa. Silti edelleen nastauskovainen, mutta ei nuo Contit kyllä pidemmän päälle oikein vakuuta.

Mä en hirveänä pistä arvoa empiirisille kokemuksille eri autojen alla. Samoin arvostan kokemuksia enemmän oman auton alla, koskan monesti firman autoilla on monen sorttista käyttäjää.

Joka tapauksessa paljon tarkemmat ajaa ku hakkapeliitta 8:t seka hiljaisemmat. Tämän lisäksi nastat ei katoa eivätkä painu renkaan sisään.

Ei harmita yhtään, että myin hakkapeliitta 9:t pois ja jatkoin conteilla.

[jkvi]

Joka tapauksessa paljon tarkemmat ajaa ku hakkapeliitta 8:t seka hiljaisemmat. Tämän lisäksi nastat ei katoa eivätkä painu renkaan sisään.

- On, paljon tarkemmat ajaa kun ovat liukkaammat.
- Hiljaisemmat - ehkä sitten kun nastat on painuneet sisään.
- Ja juuri siitä syystä kun nastat painuvat renkaan sisään, muuttuvat liukkaimmiksi?

[-karppa-]

- On, paljon tarkemmat ajaa kun ovat liukkaammat.
- Hiljaisemmat - ehkä sitten kun nastat on painuneet sisään.
- Ja juuri siitä syystä kun nastat painuvat renkaan sisään, muuttuvat liukkaimmiksi?

Rungoltaan Nokian hakkapeliitta 8 on löysä ja vetelä. Eikä siitä tiedä missä mennään pidon kannalta. Mä vihaan tuollaista rengasta! En tiedä kummasta renkaasta puhunut, mutta hakkapeliitta 8:ssa ne nastat painuu sisälle tai katoaa. Vastaavaa ominaisuutta ei ole conteissa.  Hakkapeliitta 7 olen itse ajanut kolme sarjaa, Hakkapeliitta 8 kolme sarjaa joista viimeinen menossa ja nyt on toinen Continental Contiicecontact 2:a (Kolmannet tulee ensi talveksi myös toiseen autoon hakkapeliitta 8:n tilalle).

Sitten faktoja:

(Tekniikan maailma 2017 talvirengastesti):
Jarrutusmatkat jäällä
Hakkapeliitta 9 40.0m vs Continental 40.2m
Jarrutusmatka lumella:
Continental 52.1m vs Hakkapeliitta 9 52,3m
Käsittelykoe jäällä:
Continental 53,6s vs Hakkapeliitta 9 54.1m
Käsittelykoe Lumella:
Hakkapeliitta 9 47,7s vs Continental 47,9S
Kiihtytys jäällä:
Continental 3,5s VS Hakkapeliitta 9 3,6S
Kiihdytys Lumella:
Continental 6.0s VS Hakkapeliitta 9 6.0s

Tekniikan maailma talvirengastesti 2016

Jarrutusmatkat jäällä
Hakkapeliitta 8 39,7m vs Continental 42.9m
Jarrutusmatka lumella:
Continental 50.7m vs Hakkapeliitta 8 52,0m
Käsittelykoe jäällä:
Continental 53,5s vs Hakkapeliitta 8 54.3m
Käsittelykoe Lumella:
Hakkapeliitta 8 54,6s vs Continental 53S
Kiihtytys jäällä:
Continental 3,8s VS Hakkapeliitta 8 3,6S
Kiihdytys Lumella:
Continental 5.7s VS Hakkapeliitta 8 5,7s

[jkvi]

Joo, kuten kirjoitin niin uutena aivan kelvollinen rengas, kuten testitkin osoittavat vs. Nokialaiset.

Käytettynä muuttuu liukkaaksi, kuten on muillakin foorumeilla todettu. Harmi sinänsä kun minullakin kulutuspinnan suhteen rengas on kuin uusi, ainoastaan nastat on melko syvässä;

[-karppa-]

Joo, kuten kirjoitin niin uutena aivan kelvollinen rengas, kuten testitkin osoittavat vs. Nokialaiset.

Käytettynä muuttuu liukkaaksi, kuten on muillakin foorumeilla todettu. Harmi sinänsä kun minullakin kulutuspinnan suhteen rengas on kuin uusi, ainoastaan nastat on melko syvässä;

Kummasta me puhutaan hakkapeliitta 8:ta vai continental:n contiicecontact ykkösistä vai kakkosista. Ja minkä verran on ajettuja kilometrejä, kun puhut ns. käytetystä?

Mä viime keväänä käväänä yli 10 sarjaa käytettyjä hakkapeliitta 8:ja läpi ja puolessa nuo nastat oli painuneet sisään.

[DSL]

Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.

[Patomursu]

Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.

+1

[-karppa-]

Uudet hakkapeliitta r2 kitkat alla. Pitoa on riittänyt enkä ole nastarenkaita kaivannut.

Mikäs siinä jos tykkää samanlaisesta kyydistä, kuin vanhalla jenkkilintalla 

[TAG]

Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.

Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.

Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat, ei pienintäkään haastetta ollut talven kanssa nollakeleineen. Käytännön pito on ollut parempi kuin pohjoismaisilla kitkoilla ja kaikki talvirenkaan huonot ominaisuudet loistavat poissaolollaan. Tähän saakka olen ajanut talvet vuodesta 1997 pelkästään kitkoilla eli sellaisilla ajosta on paljon kokemusta ja nyt löytyi vielä paremmat renkaat, joilla on täydet kesärenkaan ominaisuudet lisänä. Kun aina sanotaan, että pk-seudun talvessa on 90% keleistä sellaisia, joilla niillä pärjäisi kesärenkaillakin, niin näillä tämä toteutuu kirjaimellisesti. Paitsi, että nämä ovat paremmat kuin kesärenkaat kylmällä märällä tiellä.

Jos kokemus mikä tähän mennessä on kertynyt jatkuu tämmöisenä, niin itselläni ei tule enää koskaan olemaan kuin yhdet renkaat autossa. Näiden nopeusluokka on 300km/h, joten ei ihan heti lopu ominaisuudet kesäkäytössä Tiguanillakaan. Jarrutuspito kuivalla vastaa tutkitusti hyvin kesärengasta, joten siinäkään ei tule takkiin. Ja vierinvastuksen luokka on B eli ei törsää polttoainettakaan. Edelliset täydet kesärenkaat olivat E luokassa.

Katselin taas aamulla parkkihallissa loppumatonta nastarengas jonoa ja mietin, että ette vaan yksinkertaisesti tiedä paremmasta. Täällä ei todellakaan tarvita nastarenkaita, jos näilläkin pärjää loistavasti. Ja tiet kiittää.

[roiala]

Mitä sanoisit TAG melutasosta verrattuna pohjoismaisiin kitkoihin Crossclimateilla?
Ja kiitos asialisesti esitetystä erilaisesta mielipiteestä/kokemuksesta.

[Iero]

Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.

Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.

Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat, ei pienintäkään haastetta ollut talven kanssa nollakeleineen. Käytännön pito on ollut parempi kuin pohjoismaisilla kitkoilla ja kaikki talvirenkaan huonot ominaisuudet loistavat poissaolollaan...

Paljonko tulee ajoa vuosittain? Pitääkö uusia joka syksy vai harvemmin?

[mattinen]

Katselin taas aamulla parkkihallissa loppumatonta nastarengas jonoa ja mietin, että ette vaan yksinkertaisesti tiedä paremmasta.

Luulen, että tämä on yksi olennaisimmista syistä siihen, miksi Suomessa niin moni pyörittää nastoja autonsa alla. He eivät tiedä paremmasta, tai ehkä pitäisi sanoa vaihtoehdosta ylipäätään. Jos ei ole autoista ja autotekniikasta yhtään syvällisemmin kiinnostunut, ei nastarenkaan valta-asemaa nouse mikään uhkaamaan. Siihen tarvittaisiin jokin ulkopuolinen heräte. Joskus kyllä hieman ihmettelen, ettei tällaista herätettä nouse sisäsyntyisesti. Voisi kuvitella, että kun koko talven ajaa käytännössä paljaalla asfaltilla, syntyisi ajatus "onko tässä mitään järkeä?" Sekä oman ajomukavuuden että teiden kunnon näkökulmasta.

[TAG]

Paljonko tulee ajoa vuosittain? Pitääkö uusia joka syksy vai harvemmin?

Michelinin omien testien mukaan kesto on parempi kuin Energy Saver renkaalla, joka on tunnettu kestostaan. CrossClimatet ovat nyt 2-3 vuotta vanha malli, josta uutena 2. sukupolven parannuksena on tuo "Plus" malli. Siinä märkäpidosta on tiputettu matalan A:n tasolta korkean B:n tasolle, mutta samalla on parannettu renkaan ominaisuuksien säilymistä kulumisen mukana. Renkaassa on levenevät urat eli mitä enemmän rengas kuluu, se kompensoidaan aukkojen leventymisenä. Kesärenkaana jarrutusmatka kasvaa vain 2% aitoihin premium kesärenkaisiin nähden. Kun hinta on sama kuin normaalilla kesärenkaalla, voin suositella tuota ihan kesärenkaaksikin. Ainakin voi pidentää kesäkautta kuukausilla ja vähentää talvirenkaan pitoaikaa.

Itsellä tulee 20tkm vuodessa ja kaksi kertaa vuodessa edestakas Espanjaan, jolloin keväällä ja syksyllä tulee puhkaistua muutamat vuodenajat samalla ajolla. Tämä oli pääsyy miksi vaihdoin kesärenkaat CrossClimate plussiin kun nyt tuli muutenkin vaihdon aika. Luin sitten talvikokemuksista Suomessa parin vuoden ajalta yhdeltä Citroen C4 etuvetokuskilta ja totesin, että jää sitten kitkat parvekkeelle tänä vuonna. Silti olen hämmästynyt kuinka hyvin noi toimivat pk-seudun keleissä. Jos reissaisin jatkuvasti maakunnissa pitkiä matkoja, niin sitten ehkä päätyisin kitkoihin talveksi.

http://meylerstyres.com/tyres-michelin-crossclimate-plus/

Hyvä käytännön testi Englanti-Sveitsi väliltä
https://www.youtube.com/watch?v=YO0zyQh2l3M

[TAG]

Mitä sanoisit TAG melutasosta verrattuna pohjoismaisiin kitkoihin Crossclimateilla?
Ja kiitos asialisesti esitetystä erilaisesta mielipiteestä/kokemuksesta.

Vertailu vähän hankalaa kun kitkat itsellä 16 tuumaiset (215) ja nämä 17 tuumaiset (235). Noi omat kitkat ovat kyllä täysin äänettömät. Näiden filosofia on aivan erilainen kuin kitkoissa. Kitkat ovat täynnä poikittaisia lamelleja, jotka lisäävät pitoa ja tekevät renkaasta pehmeän ja hiljaisen. Tässä pinnan muotoilu ja materiaali on jotain ihan muuta ja tuntuma enemmän kesärenkaan tyylinen. Näitä pitää verrata melultaan kesärenkaisiin ja sellaisina ihan normaalit tapaukset. Ohiajomelultaan (se joka mainitaan renkaiden yhteydessä) nämä ovat hiljaiset. Hiljaisemmat nämä ovat kuin aikaisemmat kesärenkaat eli Bridgestonen Duelerit. Toki hiljaisemmat nämä olivat Espanjassa lähtiessä kuin täällä jo karhennetulla kivi-asfaltilla. Kaarteissa näistä puuttuu kitkarenkaiden pehmeydestä johtuva "tyynymäinen" epämääräisyys. Nämä ovat kaarteissa kesärenkaiden tyyppiset. Selvästi positiivinen asia on pidon tunteminen herkemmin, kun rengas on kitkarengasta tiiviimmin tiessä kiinni.

Se täytyy tietty sanoa, että en ole koskaan asennoitunut talvirenkaisiin niin, että niillä pitäisi pystyä ajamaan kaikissa keleissä kuten kesärenkailla, vaan ajonopeudet sovitetaan keleihin. Samaa teen tietty myös näillä. Pidon rajat vaan ei ole tulleet vielä kertaakaan vastaan. ESP valo ei ole sivuttaispidon takia välähtänyt kertaakaan.

[V-O]

Voin sanoa, että on käsittämättömän hyvät renkaat... aamulla parkkihallissa...

Aivan mahtavaa.

Ja toki vielä  ettei tule kenellekään paha joulumieli.

[pekeke]

Luulen, että tämä on yksi olennaisimmista syistä siihen, miksi Suomessa niin moni pyörittää nastoja autonsa alla. He eivät tiedä paremmasta, tai ehkä pitäisi sanoa vaihtoehdosta ylipäätään. Jos ei ole autoista ja autotekniikasta yhtään syvällisemmin kiinnostunut, ei nastarenkaan valta-asemaa nouse mikään uhkaamaan. Siihen tarvittaisiin jokin ulkopuolinen heräte. Joskus kyllä hieman ihmettelen, ettei tällaista herätettä nouse sisäsyntyisesti. Voisi kuvitella, että kun koko talven ajaa käytännössä paljaalla asfaltilla, syntyisi ajatus "onko tässä mitään järkeä?" Sekä oman ajomukavuuden että teiden kunnon näkökulmasta.

Mulla kesti vaan 40 vuotta, vaikka onhan tässä talvet ja teidenhoitokin muuuttuneet, ei pelkät ajatukset. Nyt olisin valmis ajamaan kitkoilla ympäri vuoden. Voisi myydä noi hätäpäissään hommatut kesäpyörät.

[V60]

Mulla kesti vaan 40 vuotta, vaikka onhan tässä talvet ja teidenhoitokin muuuttuneet, ei pelkät ajatukset. Nyt olisin valmis ajamaan kitkoilla ympäri vuoden. Voisi myydä noi hätäpäissään hommatut kesäpyörät.

Lolmas talvi kitkoilla menossa mutta kesällä en niitä kyllä alla pidä. Sen verran arvostan omaa terveyttä. Tiukka tilanne kesäkuumalla niin onpahan aika pulkat.

[sepinki]

Sekä että -rengastuksella matkustelevan ajatuksia tähän räjähdysalttiiseen ketjuun....

Taloudessa tosiaan nuo alla mainitut kutvoset nelikkoina (torsenilla). Vaimon kulkineessa cic 2- nastat ja omassa cvc6- kitkat. Eli kummatkin Contin kummeilla ja tämän "talven" alla olleina. Vaimolla 18 tuumaiset ja ittellä 17 tuumaiset auton vakiokoot. Ajo on pääsääntöisesti 2-4 numeroisilla teillä, eli hoitoluokat kakkosesta suoraan sanottuna hoitamattomaan asti. Eli pk-seudun juttuihin en ota kantaa kun en siellä juurikaan ajele.

Jos ajetaan edes jotenkin hoidettua tietä ja vaikka itsekin olen keskivertoa huonompi kuski (n 30 vuotta ja pitkälti yli miljona kilsaa ilman kolareita alla) niin kitkoilla pärjää hyvin. Tänä talvena on ollut pari päivää kun on ollut nastoja ikävä (plusasteita ja peilijää). Mutta nämä käytössä olevat paritonniset kiesit hävittää kelin ongelmat alta ja nelikolla on joskus hauska leikkiäkkin. Eli oikeastaan sama kummat on alla niin ei hätää. Melutaso näissä vekotuksissa sen verran matala jokatapauksessa että ei ees nastat haittaa.

Mutta sitten perheessä on 2007 mallinen toipotta nauris nokian kaseilla joilla ajettu n. 3000 kilsaa. Voi hitto että pelottaa lähteä sillä liikenteeseen jos edes pikkuisen talvinen keli. Auto vatkaa joka suuntaan ja kaikenlaista valoa vilkkuu mittaristossa ja ajohallinta aktivoituu vähän väliä. Melu on demoninen, eli peltorit tarpeen.

Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.

[Iero]

Sekä että -rengastuksella matkustelevan ajatuksia tähän räjähdysalttiiseen ketjuun....


Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.

Olen samaa mieltä - kokeneet kuskit ajavat renkailla kuin renkailla, mutta aloitteleville ja vähän ajaneille sekä fysiikasta ymmärtämättömille nastarenkaat ovat hiukan turvallisemmat.

[Kotkis]

Mulla on nyt alkutalven kokemukset pk-seudulla Michelin CrossClimate Plus renkaista, 235/55/17, autona Tiguan 4motion, DSG-7.

Jos et tunne rengasta, niin ne ovat maailman ensimmäiset jokaisen vuodenajan renkaat, jotka ovat lähteneet kesärenkaasta liikkeelle. Ne on hyväksytty virallisesti myös talvikäyttöön sopiviksi eli täyttää lain pykälät myös Suomessa.

Kuulostaa mielenkiintoiselta renkaalta. Kertomasi perusteella sain käsityksen, että kyseessä "kitkarengas" tai ns. "keski-euroopan kitkarengas" - mutta Michelin itse markkinoi rengasta ihan kesärenkaana: http://www.michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate

[mabe]

Minullakin nuo CrossClimate plussat on varastossa.

Eivät ole talvirenkaat jos uskotaan rengasmyyjien ryhmittymän talvirengaslistaa http://www.stro.se/wp-content/uploads/2017/12/Talvirenkaat-henkil%C3%B6auto-2017-12-20-Suomi.pdf

Sen sijaan, ovat erittäin hyvällä lumipidolla varustetut kesärenkaat.
Jääkö noilla ajaessa kiinni vääristä kumeista etelässä, tuskin. Kyljissä on kuitenkin M+S ja kolmihuippuinen vuori jotka pitäisi olla merkkinä talvikelpoisesta renkaasta.

Aiemmin jo laittanut kokemuksia skodan alla mutta lyhyesti:
- Hiljaisempi kuin kovettunut Continental sportcontact2 samassa koossa.
- Sadekelillä kulutus nousee enemmän kuin conteilla, vesi lentää voimakkaasti sivuille ja kotelot pohisee kovaa.
- Normaaliajossa (hyvin pieni otanta) kulutti vähän enemmän kuin contit, 3dl arviolta. Selvästi vähemmän tuntuu auto vievän samankokoisilla Hakka8 nastoilla. -5dl vrt CrossClimate näin hihavakiolla. Keväällä lisää mittaustuloksia.

- Loskapito loistava, vaihdon jälkeen en eroa pakkatuoreisiin hakka8 huomannut, mutta ei mitattu äärioloissa todellista tilannetta.
- Jääpitoa en testannut vaan heitin piikit alle kun kelit paheni

Kuten foorumilla jotkut tekevät, voi hyvin mennä pk-seudulla jopa koko talven.
Pitää vain joko pysyä kotona tai olla varovainen kun se pahasti pakkautuneen märän lumen / liukkaan jään keli tulee.

Ajotuntuma kesärenkaan, melu ehkä vähän hiljaisempi, kulutus hieman isompi ja varsinkin nollan lähellä olevalla sulalla oikein loistavasti toimiva kumi.

[mattinen]

Yhteenvetona kaikilla sallituilla renkailla pärjää Suomen talvessa, mutta kokemattomalle kuskille taikka siihen perheen kakkosautoon kyllä suosittelen nastarenkaita.

Kuinka paljon "kokematon kuljettaja" (miten se muuten määritellään?) tarvitsee nastarenkaita, riippuu tietysti paljolti siitä, missä tämä kuljettaja ajonsa pääasiassa ajaa. Jos kyse on alueesta, jolla ääriolosuhteet (esim. ns. pelijää) ovat tuiki harvinainen ilmiö, ei kokematon kuljettaja luonnollisestikaan tarvitse nastarenkaita yhtään sen enempää kuin kokenutkaan.

Saattaa myös olla niin, että "kokematon kuljettaja", mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, on tietyssä mielestä jopa soveliaampi käyttämään kitkarenkaita kuin kokeneempi kuski. Aika monessa yhden auton taloudessa taitaa edelleen olla niin, että ratissa on useimmiten "isäntä", "emännän" ollessa siinä vieressä. Autolla ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta jos "isäntä" pääasiassa ajot hoitaa, ei ole mikään yllätys, että se kokemattomampi kuljettaja on juuri "emäntä". Kun sitten tiedetään, että naiset ylipäätään ottavat vähemmän riskejä liikenteessä kuin miehet, saattaa tämä yhdessä pienemmän ajotuntimäärän kanssa johtaa siihen, että nainen ajaa varovaisemmin ja keli paremmin huomioiden.

Miten sitten tulee kakkosautoon ja sen soveltuvuuteen kitkarenkaille, niin tähän asiaan vaikuttaa tietysti paljon se, millainen ko. kakkosauto on. Eipä sillä, että kitkarenkaiden käyttö vaatisi autolta kovinkaan kummoisia ominaisuuksia. Kun itse hankin ensimmäiset kitkat, oli käytössä Opel Vectra vm. 1990. Siinä ei juurikaan avustimia ollut, eikä mittaristossa vilkkunut minkäänlaisia valoja ajon aikana. Keli piti huomioida, mutta tässä suhteessa en kyllä huomannut mitään dramaattista eroa nastoihin.

[jkvi]

Kummasta me puhutaan hakkapeliitta 8:ta vai continental:n contiicecontact ykkösistä vai kakkosista. Ja minkä verran on ajettuja kilometrejä, kun puhut ns. käytetystä?

Mä viime keväänä käväänä yli 10 sarjaa käytettyjä hakkapeliitta 8:ja läpi ja puolessa nuo nastat oli painuneet sisään.

Kuten kuvasta näkyy, niin Conteista on kysymys ja vähän yli vuoden alla olleista ja n. 6-7tkm ajetuista iceContact 2:sista. Suurin osa kilometreistä on ajettu lumella/lumipolanteella mikä selittää sen, että kulutuspintaa on kuin uutena. Lumella kelvolliset, mutta jäällä/ kovalla lumipolanteella nasta ei pidä.