Autovero poistuu, km-maksut tilalle?

[Donitsi]

Autoilua on hyvä verottaa koska nostamalla sen kustannuksia nousee ohessa kaikkien muidenkin palveluiden ja tavaroiden kustannukset. Tämä taas tarkoittaa lisää tuloja valtiolle näiden verotuksen kautta.

Kohti vihreämpää yhteiskuntaa. Fiksusti ajateltujen energiaverojen kautta kun nyt kivihiilen käyttö tulee kasvamaan taitaa olla paras jo kohta keskittyä taas autoilun päästöjen vähentämiseen jotta tulee taas hyvä mieli.

[Jamo]

Tietenkin jos saisin valita, että tien kunnossapito olisi täydellistä ja minun ei tarvitsis maksaa senttiäkään veroa niin sellaisen vaihtoehdon valitsisin. En silti elättele toiveita moisesta, vaan koetan ymmärtää, että resurssit ovat rajalliset.

Mutta aina voi keskustella, että mistä otetaan sitä rahaa siihen teiden ylläpitoon tai mistä säästetään jos veroja lasketaan.

Vaan miksi verotuksen kohteen yleisiä edellytyksiä heikennetään tietoisesti kohteelta kerättyjen verojen kokonaissumman (käsittääkseni) kasvaessa vuosittain yli inflaation? Pitäisikö palkansaajilta katkaista lämmöt työpaikoilta (vertauskuva: ei tartuta muihin energiamuotoihin eikä niiden kustannusrakenteisiin)? Mihin sitten on aiemmin perustunut tieverkoston rakentaminen ja miten suhteessa valtion muihin menoihin nämä kustannukset ovat budjetissa asettuneet? Oliko tieverkosto vain välttämätön askel yhteiskunnan saattamiseksi kaupunkikeskeiseen tilaan? Pitäisikö tieverkostoa alkaa purkamaan tai asettaa käyttökieltoon (stalinististen pakkomuuttojen saattelemana) valtiontalouden ainaisen liikenneinfraa koskevan heikkouden takia? "Kaikki-tai-ei-mitään"-ajattelu ei ole kovin hedelmällistä keskustelun eteenpäin saattamiseksi, vaan edustaa rajautunutta katsomusta osakokonaisuudesta. Silläpä kärjistän.

Toki olisi myös ihanteellista kieltää yksityisautoilu vihreiden arvojen nimissä ja ylläpitää vain kuljetustoiminnan vaatimaa tieverkostoa. Uskon kuitenkin, etten ole ainoa sellaisessa taloudessa elävä, jossa nykyisen infrastruktuurin puitteissa syntyisi 50% työttömyys tällaisessa tilanteessa. Luulen tähän löytyvän "suomalaisen ratkaisumallin", joka nostaa yksityisten veroastetta välillisesti muutaman prosentin (tässä ilman teoreettisia laskelmia huonoista pohjatiedoista johtuen), mutta johon suomalainen taas yllättäen sopeutuu.

[zammy]

Vaan miksi verotuksen kohteen yleisiä edellytyksiä heikennetään tietoisesti kohteelta kerättyjen verojen kokonaissumman (käsittääkseni) kasvaessa vuosittain yli inflaation? Pitäisikö palkansaajilta katkaista lämmöt työpaikoilta (vertauskuva: ei tartuta muihin energiamuotoihin eikä niiden kustannusrakenteisiin)? Mihin sitten on aiemmin perustunut tieverkoston rakentaminen ja miten suhteessa valtion muihin menoihin nämä kustannukset ovat budjetissa asettuneet? Oliko tieverkosto vain välttämätön askel yhteiskunnan saattamiseksi kaupunkikeskeiseen tilaan? Pitäisikö tieverkostoa alkaa purkamaan tai asettaa käyttökieltoon (stalinististen pakkomuuttojen saattelemana) valtiontalouden ainaisen liikenneinfraa koskevan heikkouden takia? "Kaikki-tai-ei-mitään"-ajattelu ei ole kovin hedelmällistä keskustelun eteenpäin saattamiseksi, vaan edustaa rajautunutta katsomusta osakokonaisuudesta. Silläpä kärjistän.

Olisikin ihan mielenkiintoista saada jostain vertailukelpoisia lukemia ajalta jolloin tieverkkoa pääosalta muodostettiin. Luvuista pitäisi käydä ilmi sekä tieverkon rakentamiseen käytetty ja ylipäätään käytössä ollut raha ja myös jonkunlaista vertailuarvoa, että missä jamassa muut palvelut samanaikaisesti olivat.

Jotenkin minusta tuntuu ylipäätään, että tänäpäivänä sitä rahaa on kovin nihkeästi mihinkään yleishyödylliseen. En ainakaan ole kuullut, että tienylläpitäjien, sairaanhoidon, vanhustenhoidon, koulutuksen tms. mistään suunnalta olisi kuulunut, että rahaa on ollut vähintäänkin riittävästi käytössä. Ja vaikka tätä pientä talousnotkahdusta ennen pyörät pyöri varsin hyvällä vauhdilla, niin ei mistään tullut sellaista viestiä, että nyt voitaisiin satsata sairaanhoitoon ja pistää tiet kuntoon veroja korottamalla. Puhutaan siitä, että kulutus pitää olla kokoajan kovaa tasoa ja kasvamaan päin ja sillä perustellen verotusta halutaan keventää. Vaikka yhtälailla kulutusta tukevaahan on satsata verotuloja tien ylläpitoon ja vaikkapa siihen sairaanhoitoon - työllistävä vaikutus on merkittävä. Mutta eihän se ole yhtä mediaseksikästä kuin se, että taulutelkkarien kauppa käy kuumana.

[tmr97]

Km-maksu, joka riippuu siitä missä ja milloin ajaa on aluepolitiikkaa. Ympäristöä rasittaa se mitä, millä kuinka paljon pottoainetta käytetään. Eivät kilometrit.
Jos pääkaupunkiseudulla on julkista liikennettä, niin se ei tarkoita sitä, että se tarjoaisi sitä palvelua, jota yksittäinen ihminen tarvitsee. Liikenne on (lähes) vain helsingin keskustaan ja sieltä pois. Ei ole oikein, että pääkaupunkiseudulla pitää maksaa samasta matkasta paljon enemmän kuin alueen ulkopuolella. Sillä siitä tässä on kyse. Ihan sama kuin kaukolämpö, joka oli "paras" vielä muutama vuosi sitten, on nyt huono. Tekosyy. Pitää saada veroeuroja kaupungeista pois. Kyse ei ole ympäristöpolitiikasta, sillä turve ei muuten voisi saada sitä kohtelua, joka sille on tulossa. Kyse on aluepolitiikasta, kepu vie ja Katainen vikisee.

[HAL9000]

Nyt menee ehkä vähän ot:ksi...

Pitää saada veroeuroja kaupungeista pois. Kyse ei ole ympäristöpolitiikasta, sillä turve ei muuten voisi saada sitä kohtelua, joka sille on tulossa. Kyse on aluepolitiikasta, kepu vie ja Katainen vikisee.

Wikipedia:
Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa, kun välilliset tuet kuten tullimuurilla korotettu hintataso huomioidaan[13]. Pelkät suorat tuet EU:lta ja veronmaksajilta maanviljelylle olivat 1,9 miljardilla euroa vuonna 2007 â€" toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna...

Kela:
Työttömyyskassat ja Kela maksoivat vuonna 2007 työttömyysturvaetuuksia yhteensä 2,3 miljardia euroa. Maksettujen etuuksien määrä on viime vuosina laskenut kiihtyvällä tahdilla...

Eli vuodesta 2007 valtio on subventoinut maataloutta suuremmalla rahasummalla kuin työttömyyttä. Vuonna 2007 maassa oli n. 244 000 työtöntä (tilastokeskus) ja n. 144 000 maanviljelijää (wikipedia).

Tässä vain yksi esimerkki siitä miten verovaroja voidaan käyttää...

[Jamo]

Lisää aiheen vierestä:

Wikipedia:
Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa, kun välilliset tuet kuten tullimuurilla korotettu hintataso huomioidaan[13]. Pelkät suorat tuet EU:lta ja veronmaksajilta maanviljelylle olivat 1,9 miljardilla euroa vuonna 2007 â€" toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna...

Tähän osittain liittyen oli tavattoman mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä lyhyt kirjoitus ke tai to Hesarissa, jossa oli lainattu Björn "Teddybear" Wahlroosin ajatuksia maatalouden tukien lopettamisesta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kaivapa ihmeessä esille, jos kiinnostaa. Sinänsä itseä kiehtoo ajatustasolla maataloustukien (portaittainen) lopettaminen sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien ja maantieteellisesti uudenlaisen vaurauden jakautumisen johdosta. Uhat toteutuessaan tosin olisivat Suomessa se näkyvämpi vaikutus. Joka tapauksessa vastustan kaikenlaisen yritystoiminnan suoraa tukemista, mikäli taustalla oleva ongelma voidaan ratkaista toisin ilman yleismaailmallista kaaosta.

nimim. Minäkin asun maaseudulla

[muuli1010]

Onkos muuten jasen Alke muuten tyopaikan ja kodin valimatkaa miettiessaan ajatellut asiaa myos silta kantilta etta tasta maasta loytyy perheita joille pitka tyomatka on katannossa ainoa keino tyollistya ? Kaikki eivat asu 5, 15 tai edes 150 km paassa tyopaikalta joten tarjotaanko pitkamatkalaisille sitten keppia ja kehotetaan joko muuttamaan tyopaikan lahelle tai jaamaan sosiaalihuollon elatettavaksi ? Ihmisilla kun on tapana hakea sita halvinta / helpointa vaihtoehtoa ja se ei suinkaan aina ole muutto kaupunkiin, kaikilla tuohon ei ole ensinnakaan varaa ja siksi toiseksi osa ihmisista joutuu pohtimaan asioita monen ihmisen kantilta katsottuna suomessa kuin on perheita joista toisella on pitka tyomatka ja toisella puolestaan lyhyt ja jos pitkasta tyomatkasta tehdaan aina vaan huonommin kannattavaa niin tyhjanhan saa pyytamattakin. Omaa tyomatkaani en voi juurikaan lyhentaa koska tyomatkani lyhentyessa vaimon tyomatka vastaavasti pitenee, no olishan se tietty kiva jos voisi vaikka kavella aamusella toihin mutta nain akkiseltaan ajatellen tuo aiheuttaisi samaten n. 100.000 â,¬ ylimaaraisen investoinnin asuntoon joten hommassa ei ole jarkea. Suomi on ja tulee aina olemaan harvaan asuttu maa joten toimiva joukkoliikenne on lahinna viherpipertajien marka paivauni. Omalta kohdaltani siirryn julkisen liikenteen kayttajaksi heti kun siita tehdaan houkuttelevaa, siihen asti joudun valitsemaan tyomatka autoilun ja tyottomyyden valilta. Toistaiseksi autoilu on viela kannattanut mutta jos tota halutaan oikein verottaa niin voin jattaa tyontekemisen kylla niiden huoleksi joilla siihen on varaa.

Mita taas tulee tuohon ymparisto ohjaavuuteen niin pelkkia kilometreja verotettessa ollaan helposti tilanteessa jossa paljon saastuttava on kalliimmasta tekniikasta johtuen hankintahinnaltaan kalliimpi ja toisaalta jos kilometreja ei tule paljoa niin on kai ihan sama kuluttaako auto 6 vai 8 satasella ? Tanapaivanahan tilanne on hieman eri koska vahan kuluttavassa autossa on vahemman veroja mika parantaa kyseisten kulkineiden hintakilpailukykya ja tekee uudesta teknologiasta kilpailukykyisempaa.

En tieda mihin veromalliin sitten lopulta haluavat paatya mutta mielestani nykyinen malli jossa hankintaverotus perustuu paastoihin on varsin yksinkertainen ja ymparistoperusteinen, samaten polttoaineen verottaminen ohjaa asiaa samaan suuntaan joten en tieda miksi ihmeessa pitaisi viela laskea / verottaa noita kilometrejakin ?

[Alke]

Onkos muuten jasen Alke muuten tyopaikan ja kodin valimatkaa miettiessaan ajatellut asiaa myos silta kantilta etta tasta maasta loytyy perheita joille pitka tyomatka on katannossa ainoa keino tyollistya ? Kaikki eivat asu 5, 15 tai edes 150 km paassa tyopaikalta joten tarjotaanko pitkamatkalaisille sitten keppia ja kehotetaan joko muuttamaan tyopaikan lahelle tai jaamaan sosiaalihuollon elatettavaksi ? Ihmisilla kun on tapana hakea sita halvinta / helpointa vaihtoehtoa ja se ei suinkaan aina ole muutto kaupunkiin, kaikilla tuohon ei ole ensinnakaan varaa ja siksi toiseksi osa ihmisista joutuu pohtimaan asioita monen ihmisen kantilta katsottuna suomessa kuin on perheita joista toisella on pitka tyomatka ja toisella puolestaan lyhyt ja jos pitkasta tyomatkasta tehdaan aina vaan huonommin kannattavaa niin tyhjanhan saa pyytamattakin.

Tietenkin pitkän työmatkan omaavia tulee aina olemaan ja ymmärrän sen hyvin, kaikki eivät halua asua kaupungissa (minkä läheisyydessä useimmiten valtaosa työpaikoista sijaitsee) joko maaseudun rauhallisuuden arvostamisen takia, halvempien asuinkustannusten takia tai jostain muusta syystä. Elämä on täynnä valintoja, joten mielestäni jos haluaa asua kaukana työpaikoista ja kaupungin hälinästä, mielestäni myös hyväksyy tällöin mahdolliset pitemmät työmatkat. Kuten itsekin sanoit, tällä tavalla voi säästää 100 000 â,¬ asunnonhankintakuluissa, jolla mielestäni jo aika monta kertaa kaupunkiin ja takaisin. Joissain työtehtävissä myös osittainen etätyö on mahdollista, esim 3 tai 4 päivää työpaikalla ja 1 tai 2 kotoa käsin.

Tämän lisäksi pitkiä työmatkojahan tällä hetkellä tuetaan valtion puolesta verovähennyksin, tätä en ole vielä ymmärtänyt miksi lähellä työpaikkaa asuvien pitää maksaa kauempana asuvien työmatkat, mutta toisaalta kyllä Suomessa paljon turhempiinkin kohteisiin valtion rahoja käytetään (esim työtä TEKEMÃ,,TTÖMÃ,,T mamut..). Ympäristöajattelu ei ainakaan päde tässä verohelpotuksessa.

Mita taas tulee tuohon ymparisto ohjaavuuteen niin pelkkia kilometreja verotettessa ollaan helposti tilanteessa jossa paljon saastuttava on kalliimmasta tekniikasta johtuen hankintahinnaltaan kalliimpi ja toisaalta jos kilometreja ei tule paljoa niin on kai ihan sama kuluttaako auto 6 vai 8 satasella ? Tanapaivanahan tilanne on hieman eri koska vahan kuluttavassa autossa on vahemman veroja mika parantaa kyseisten kulkineiden hintakilpailukykya ja tekee uudesta teknologiasta kilpailukykyisempaa.

En näe tämän tilanteen muuttuvan, jos hankinnan verotus siirtyy käytön kilometriperusteiseen (=polttoaine-) verotukseen. Aivan totta, vähän ajava voi ajaa millä ajaa, mutta paljon ajava saisi edelleen samaan tapaan hyötyä vähemmän kuluttavasta, ympäristöystävällisestä autosta. Itsekään en usko Suomessa joukkoliikenteen kannattavuuteen (pl. mahdollisesti pääkaupunkiseutu), joten tämän vuoksi yksityisautoilun verotukseen on syytä panostaa ja tehdä oikeita päätöksiä.

[Urlaub]

Pelkkä polttoaineen verotus ei tunnu olevan se ratkaisu (vaikka se sitä ehkä teoriassa olisikin). Mikä olisi sellainen järjestelmä, jolla käytön mukaan verotettaisiin, mutta ilman monimutkaisia ja kalliita oheisjärjestelmiä?

Onko esim. täysi mahdottomuus, että EU:n alueen autoista löytyisi sinetöity järjestelmä, josta todelliset ajokilometrit voisi tarkistaa ja sen myötä laskun laittaa? Varmasti tuollainen järjestelmä voitaisiin jotenkin saada niin hyvin suojattua / sinetöityä, ettei sitä voisi huijata.

Miten se kilometrilukema kertoo sen, missä se on ajettu? Ei mitenkään..

Siitähän tässä on kyse, ettei (kepulle) kelpaa tasaveroinen kilometrimaksu. Maksu halutaan suureksi tsadissa, mutta Pihtiputaalla saisi ajella ilmaiseksi.

[chr]

Onkos muuten jasen Alke muuten tyopaikan ja kodin valimatkaa miettiessaan ajatellut asiaa myos silta kantilta etta tasta maasta loytyy perheita joille pitka tyomatka on katannossa ainoa keino tyollistya ?

Tästä käytiin keväällä komea keskustelu.  Jokainen saa valita työpaikkansa ja kotinsa sijainnin ihan vapaasti, mutta ei kiitos laiteta muita maksamaan jos joku haluaa asua maaseudun rauhassa.

[Karvis]

Tästä käytiin keväällä komea keskustelu.  Jokainen saa valita työpaikkansa ja kotinsa sijainnin ihan vapaasti, mutta ei kiitos laiteta muita maksamaan jos joku haluaa asua maaseudun rauhassa.

No entäs jos se kotikunta on siellä "maalla" Helsingissä kyllä kelpaa paasata busseista ja junista ym. hienouksista, ei semmosia täällä maalla ole nähtykkään sitten -80 luvun

[Urlaub]

No entäs jos se kotikunta on siellä "maalla" Helsingissä kyllä kelpaa paasata busseista ja junista ym. hienouksista, ei semmosia täällä maalla ole nähtykkään sitten -80 luvun

Valtaosa helsinkiläisistäkin on lähtenyt kotipitäjästä ja muuttanut isolle kirkolle työn perässä.

Jos töitä haluaa tehdä, niin sitten muuttaa sinne missä töitä on. Valtaosa suomalaisista työpaikoista on muualla kuin pk-seudulla, joten valinnanvaraa kyllä riittää, vaikka siellä omassa kotikylässä ei töitä olisikaan.

[Karvis]

Valtaosa helsinkiläisistäkin on lähtenyt kotipitäjästä ja muuttanut isolle kirkolle työn perässä.

Jos töitä haluaa tehdä, niin sitten muuttaa sinne missä töitä on. Valtaosa suomalaisista työpaikoista on muualla kuin pk-seudulla, joten valinnanvaraa kyllä riittää, vaikka siellä omassa kotikylässä ei töitä olisikaan.

Niin jotta jos talo on vaikka 50km taajamasta, niin ei muuta kuin tasaiseksi ja muuttaa siihen työmaan naapuriin? Muistakaa, että sitä elämää on muuallakin kuin siellä sladissa...

[Alke]

Niin jotta jos talo on vaikka 50km taajamasta, niin ei muuta kuin tasaiseksi ja muuttaa siihen työmaan naapuriin?

Tai sitten asuu siinä halvalla / ilmaiseksi saadussa talossa ja kuluttaa rahojaan mielummin työmatkaan. Kyllä mielestäni pääkaupunkiseudulla asuvat ovat ne jotka kärsivät korkeista asuntojen hinnoista johtuen. (ei, en ole eteläsuomesta enkä sinne haluaisikaan )

[Urlaub]

Niin jotta jos talo on vaikka 50km taajamasta, niin ei muuta kuin tasaiseksi ja muuttaa siihen työmaan naapuriin? Muistakaa, että sitä elämää on muuallakin kuin siellä sladissa...

50 km työmatka jossain maakunnassa ei ole kyllä peruste yhtään minkäänlaiseen kitinään.

Valtaosa ajelee pk-seudullakin vähintään 20-30 km työmatkaa ja kehäteiden ruuhkissa nytkytellen kuluu bensaa vähintään yhtä paljon kuin maalaisserkulla 50 km matkalla.

Sen "tasavertaisuuden" lisäksi maalaisserkku saa vähentää verotuksessaan työmatkat henkilöautolla ajettuina, koska julkista liikennettä ei ole. Mutta pk-seudulla asuvalla on teoreettinen mahdollisuus matkustaa julkisilla, joten verottaja ei hyväksy kuin kuukausikortin hinnan.

[Karvis]

Tai sitten asuu siinä halvalla / ilmaiseksi saadussa talossa ja kuluttaa rahojaan mielummin työmatkaan. Kyllä mielestäni pääkaupunkiseudulla asuvat ovat ne jotka kärsivät korkeista asuntojen hinnoista johtuen. (ei, en ole eteläsuomesta enkä sinne haluaisikaan )

Kyllä se talo siellä maallakin maksaa.

Minäkin kun alan tässä sillä yhdellä silmällä tuijottamaan, niin oikeastaan pääkaupunkiseutu saisi maksaa muidenkin autoilut...ja asumiskulujakin siellä voisi hiukan nostaa että enemmistö kansasta pääsee vähemmällä

[Alke]

Kyllä se talo siellä maallakin maksaa.

No eihän sitten ole ongelmaa, jos työmatkakustannukset ahdistavat niin talo myyntiin, rahat taskuun ja muutto taajamaan ajelemaan fillarilla työmatkat.

Kaikki rahat mitä tulee myös menee, toisilla autoiluun, toisilla kaupunkiasuntoon ja toisilla johonkin aivan muuhun.. Onneksi kaikki saavat itse päättää mihin rahansa laittaa

[Marko_K]

Varmasti joka kylästä ja kaupungista löytyy niitäkin, joiden työmatkat ovat pitkiä. Mutta keskimäärin suomalaisten työmatkat ovat varsin lyhyitä. Lukekaa vaikka täältä: http://www.hlt.fi/tyomatkaliikkuminen.pdf

"Työmatkojen keskipituus vuosina 2004-2005 oli 13,4 kilometriä."

[muuli1010]

No jaa jos valtio tekee toiden tekemisesta ihan oikeesti vaikeeta, niin ma kylla ratkaisen homman joko muuttamalla maahan jossa tyon tekemiseen kannustetaan tai sitten pistan nykyisen kampan lihoiksi ja muuten vielakin kauemmas kaupungista. Vaikka nykyinen asumus ei riitakaan kaupungissa kuin kasirahaksi niin kuitenkin tarpeeksi syrjaan muutettaessa tallakin korsulla hankkii puoli kylaa ja sen jalkeen voikin sitten keskittya rauhassa vaikka tukien nostamiseen ja kalastelemiseen.  

[muuli1010]

Ihan hyva linkki, ihmiset osaavat tuonkin tilaston mukaan kayttaa julkisia siella missa julkinen liikenne toimii edes jollain tavalla ja tottahan se on etta mun tule mieleenikaan ajella jossain keskieurooppalaisessa kaupungissa taksilla jos kaupunkiin on rakennettu metroverkko. Suomen ongelma vaan on siina kun koko maassa ei ole oikeastaan yhtaan kaupunkia, niin eipa taalla sitten ole oikein tota julkista liikennettakaan.

[HAL9000]

Ihan hyva linkki, ihmiset osaavat tuonkin tilaston mukaan kayttaa julkisia siella missa julkinen liikenne toimii edes jollain tavalla ja tottahan se on etta mun tule mieleenikaan ajella jossain keskieurooppalaisessa kaupungissa taksilla jos kaupunkiin on rakennettu metroverkko. Suomen ongelma vaan on siina kun koko maassa ei ole oikeastaan yhtaan kaupunkia, niin eipa taalla sitten ole oikein tota julkista liikennettakaan.

Totta. Juuri muutimme tähän pääkaupungin naapuriin, vain todetaksemme että täällä tarvii kaksi autoa. Julkinen toimii jotenkuten Helsingissä, täällä naapuripitäjissä julkista on suurinpiirtein ainoastaan sinne Helsinkiin päin. Eli maksat premium hintaa asumisesta, muttet saa hintaan kuuluvia lisävarusteita prkl!!

[Peeveli]

Kyllä se talo siellä maallakin maksaa.

Minäkin kun alan tässä sillä yhdellä silmällä tuijottamaan, niin oikeastaan pääkaupunkiseutu saisi maksaa muidenkin autoilut...ja asumiskulujakin siellä voisi hiukan nostaa että enemmistö kansasta pääsee vähemmällä

Mehän maksammekin jo muidenkin autoiluja välillisesti, koska pk-seudun elinkeinoelämän ja kunnallisverojen aikaansaamasta tulopuolesta maksetaan valtionosuuksina iso läjä muualle maahan. Mm. maantieverkoston ylläpito, muiden alueiden kuntien avustukset jne. Muusssa tapauksessa esim. kunnallisveroprosentit olisivat muun Suomen kunnissa vielä korkeammat. Ei, en ole paljasjalkainen stadilainen vaan sawonmualta, ja asuisin kernaasti muualla mutta työtä ei muualla alallani ole. Kyllä asuminen on täällä karmean kallista, ja hintaerot näkee helposti nettisivuilta myytävien ja vuokrattavien asuntojen/kiinteistöjen hinnoissa. Jos tänne lätkäistään vielä alueperusteiset kalliit km-maksut/tietullit niin taitaapi alueen asukkaiden kulutusmahdollisuudet kaupan alan rattaiden pyörittämisessä hiipua ja se tuo kerrannaisvaikutukset koko maahan. Hulluahan tänne on ollut rahdata 1/4 kansasta plus muualta ulkomailta tulleet onnenonkijat, mutta minkäs enää teet työpaikkojen osalta. Jos tämä hintataso vielä nousee, on sama alkaa vapaaherraksi, ottaa loparit ja jättäytyä sossun elätiksi. Kyllä sillä palkalla pitäisi saada muutakin kuin voin leivälle, verrattuna muuhun maahan -muuten työnteko ei ainakaan itseäni enää motivoi.

[Peeveli]

Se vielä tuosta pks:n julkisesta liikenteestä. Kyllähän sillä arkisin työmatka-aikoina pitkittäissuunnassa kohtuullisesti pääsee, vaan poikittain heikommin. Joku Jokeri-bussilinja menee Westendistä Itikseen ja pari muuta, mutta siinä se. Ja julkisissa risoo aina se aikataulu. Sinun täytyy muistaa aina se lähtiessäsi ja rytmittää just eikä melkein. Automiehelle se aamujuna ei oikein maistu, istua ahtaasti polvet paukkuen toisten polvia vasten, katsoen happamia naamoja. Kunnon sadekuuro kun sattuu lyhyelläkin kävelymatkalla niin sateenvarjo ei paljoa suojaa vaan housut ja kengät litimärät. Viime talvi jumitti junat ja bussit tehokkaasti ja mukava kärvistellä pakkasella odottamassa ei oota. Vaimohan tuohon on työmatkallaan tottunut mutta kun automies on tottunut autoon ja sillä työpaikan halliin voi ajaa, ajaa sellaisella mieluummin. Vähäsen kuin cowboy ilman hepoa. No entäs illat ja vkonloput -eipä vuoroväleissä ole paljoa hurraamista, etenkään sunnuntaisin. Vkonloppuna ja arki-iltaisin sitä autontarvetta olisi ja autottomana tuntuu ettei pääse kunnolla liikkumaan. On paljon ihmisiä, jotka viihtyvät samoilla nurkilla päivästä toiseen, mutta en kuulu niihin. Siksi julkisten varassa pelkästään eläminen ahdistaisi pidemmän päälle. Kyllähän sitä auton saamiseen asti olisi pärjännyt tok, vaan näin on parempi, päästä liikkumaan edes 3-pyttyisellä 1,2 poloisella.

[Urlaub]

Mehän maksammekin jo muidenkin autoiluja välillisesti, koska pk-seudun elinkeinoelämän ja kunnallisverojen aikaansaamasta tulopuolesta maksetaan valtionosuuksina iso läjä muualle maahan.

Helsingin elinkeinoelämään kuuluvat mm. sellaiset firmat kuin Rautaruukki ja UPM-Kymmene, joiden bisnes tapahtuu tunnetusti jossakin muualla kuin Helsingissä.

Ne BKT:n miljardit ja miljardit, jotka Rautaruukki tuottaa Kemissä, Raahessa, Hämeenlinnassa jne. menee Helsingin piikkiin, koska yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Sama se on useimmilla muillakin "Helsinkiläisillä" suuryrityksillä.

[HiTecci]

Kyllä meilläkin pihalla seisovien autojen lkm = ajokortillisten lkm taloudessa + prätkä. Kohta pojukin vielä saa kortin, niin katsoo sitten mitä tuolle Pökölle tekee, liisurin saapuessa. Ja kyllä, asuinpaikkakunta on Hki

Yhteen aikaan harrastettiin sitä että rouva ajeli autolla töihin hankalien työaikojensa vuoksi ynnä tuolloin hän aika usein tartti autoa myös päivällä töissään. Itsellä työpaikat ovat yleensä olleet melko hyvien julkisten päässä, niin tulihan tuota muutama vuosi julkisilla talvisin töihin mentyä, kesät kun pääsi hyvin prätkällä. No tilanne muuttui kun molemmat muksutkin rupesivat tarttemaan kuljetuksia harrastuksiinsa. 2. auto talouteen ratkaisi tuon logistisen solmun ja siitä se pikkuhiljaa sitten lähti. Julkisten käyttö jäi kun oli helpompaa ajaa sillä autolla töihin just siihen aikaan kun halusi, lämpimässä, suojassa räntäsateelta, radiota omassa rauhassa kuunnellen jne. Kesäisin oikein kuumilla helteilläkin auto voitti, sillä mieluummin sitä antoi auringon porottaa, ilmastoinnin jauhaessa sopivaa sisäilmaa, kuin ottaa tuo lämpö mattamustaan tix-tex ajopukuun. Sitä vain mukavuus voitti - jälleen kerran

[vasara]

Kirjoitit..

Verot polttoaineenhintoihin, niin on sataprosenttisesti ympäristöohjaava järjestelmä. Ai niin, se ei käy kepulaisille.

Sitten..

Miten se kilometrilukema kertoo sen, missä se on ajettu? Ei mitenkään..
Siitähän tässä on kyse, ettei (kepulle) kelpaa tasaveroinen kilometrimaksu. Maksu halutaan suureksi tsadissa, mutta Pihtiputaalla saisi ajella ilmaiseksi.

Esitit kaksi vastakkaista systeemiä, joista "kumpikaan ei käy kepulle"
1. Verot polttoaineenhintoihin, jolloin maaseudulla/maantiellä ajettuna 1 kilometri tulee halvemmaksi kuin kaupungissa.
2. Tasaveroinen kilometrimaksu, jolloin 1 km samanhintainen kaupungissa ja maaseudulla/maantiellä

En ole kepulainen, enkä ole koskaan ollutkaan ja asun kaupungissa .. ei nuo silti käy minullekkaan, mikäli kompensaationa rekisteröintiveroa ei poisteta.

Jos jompikumpi lisävero tulee, niin kannatan kohtaa 1. Se on yksinkertainen, sillä on ympäristöohjaavia vaikutuksia jne.

[Flat]

Mistähän oikein johtuu että suurinpiirtein samanhintaisen autojen hinnanousuissa on suuria eroja, esim vaikka v60 ja A4?

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/09/28/katso-30-suosikkiautoa--nain-rajusti-hintoja-nostetaan/201113777/12?rss=t96

[Ironic32]

^ Co2-päästöistä. Taulukon Volvossa 119 ja Audissa 164. Siksi Audissa hinnankorotus suurempi.

[Flat]

Niin tietysti

mitähän mallajea tuossa oiken vertaillaan; v40 päästöt 176, V70 157 ja V60 119. Hieman harhaanjohtava taulukko ?

Miten ero selittyy V70 vs, 5-sarja, c-sarja ?

[clacson]

Sen "tasavertaisuuden" lisäksi maalaisserkku saa vähentää verotuksessaan työmatkat henkilöautolla ajettuina, koska julkista liikennettä ei ole. Mutta pk-seudulla asuvalla on teoreettinen mahdollisuus matkustaa julkisilla, joten verottaja ei hyväksy kuin kuukausikortin hinnan.

Mikä on pk-seutu? Kyllä pk-seudun ulkopuolella (siis kehyskunnissa) on aivan sama teoreettinen mahdollisuus matkustaa julkisilla. Ei meilläkään hyväksytä kuin kuukausikortin hinta, joka onkin sitten hinnaltaan ihan eri sfääreissä kuin HSL-alueella. Meillä ei kunnan verovaroilla ole varaa kustantaa julkista liikennettä läheskään siinä määrin kuin pk-seudulla, joissa suuret yritykset maksavat suurimman osan veroista.
Samoin asia lienee kaikkien suurempien kaupunkien lähialueilla eli henkilöauton käyttökustannusten vähentämismahdollisuus lienee hyvin harvoilla.