Keskustelua ahdetun moottorin toiminnasta

[Arcca]

En usko että 1.2tsi:ssä turbo ahtaisi jos pääasiassa pidetään yllä rauhallista taajamanopeutta.
Moottoritieajon, pidemmän matkan (>100km) tai kärryn vetämisen jälkeen katsoisin sen jälkikäytön viimeistään tarpeelliseksi. Ja ajon lopussa todellakin 5minuutin rauhallinen ajo poistaa jälkikäytön tarpeen. Ainoastaan pidemmän matkan jälkeen järjestäen jälkikäytän autoa 1min per 100km.

Turbohan ahtaa aina, pienillä kierroksilla vähemmän, isoilla enemmän. 
Jälkikäytön tarve on minusta vain heti suoraan raskaan ajon jälkeen, jos on käytetty suuria kierroksia jolloin turbo on hyvin kuuma. Tosiaan rauhallinen ajo lopussa poistaa jälkikäytön tarpeen.

[Jacques]

Turbohan ahtaa aina, pienillä kierroksilla vähemmän, isoilla enemmän.

Ei todellakaan ahda! Mistä tämä tieto on muka peräisin?
Tottakai se on mahdollista tehdä jatkuvasti ahtavaksi, en vain ole kuullut yhdestäkään bensamoottorista jossa turbo ahtaisi pienellä kaasulla.

[Arcca]

Ei todellakaan ahda! Mistä tämä tieto on muka peräisin?
Tottakai se on mahdollista tehdä jatkuvasti ahtavaksi, en vain ole kuullut yhdestäkään bensamoottorista jossa turbo ahtaisi pienellä kaasulla.

Voitkin sitten varmaan kertoa minulle millä tekniikalla se on rajattu pienellä kaasulla, ja miksi?  Aina oppii uutta.

[Markku J]

Eikös muuttuvasiipisyys ole tuohon turbon säätämiseen se tehokkain systeemi. Vai ohjataanko nykyään vielä painetta ohi turbon muutoin kuin yläkierroksilla (by-pass). Oppimismielessä kyselen minäkin.

edit: ja syynä turbon paineen rajaukseen on käsittääkseni kulutuksen pienentäminen - turbon tehtävähän on lisätä happea, jotta voidaan polttaa enemmän. Jos vähempikin polttoaine pikkutehoillla, tasakaasulla riittää, ei lisähappea tarvita - muuten seos menisi laihaksi.

[Ktk]

Taitaa muuttuvasiipiset olla kohtuu harvinaisia bensakoneissa. Olikos syynä dieseleitä korkeammat pakolämpötilat tai jotain sinnepäin.

[Jacques]

Voitkin sitten varmaan kertoa minulle millä tekniikalla se on rajattu pienellä kaasulla, ja miksi?  Aina oppii uutta.

Voisit esittää kysymyksesi googlelle, en jaksa aina rautalankaa vääntää. Kovasti täällä tunnutaan tekniikkaa tietävän, mutta kun ei edes perusteita ymmärretä.

Turboahdinta ohjataan joko hukkaportilla tai VNT-ahtimessa siipien asentoa vaihtamalla. Hukkaportti ohjaa ahtimelle tulevan pakokaasun(aivan, sen mistä turbo saa energian ahtamiseen) suoraan pakoputkistoon - jolloin energia ei riitä ahtamiseen. VNT-ahtimessa taas pakopuolen siipien asentoa säädetään.

Ahdinta on turha käyttää jos tehontarve on alempi kuin mitä moottori ilman ahtamista pystyy vapaastihengittävänä tuottamaan. Turhaa mekaanista rasitusta.
Viimeisenä, ei pidä sekoittaa ahdettujen diesel- ja bensamoottoreiden toimintatapaa. Ahtamisella on hieman eri merkitys niiden välillä.

Tässä asia yksinkertaisesti selitettynä.

Nyt varmaan Arcca kerrot vastapuolisesti oman tietämyksesi aiheesta tarkemmin?

[Jacques]

Eikös muuttuvasiipisyys ole tuohon turbon säätämiseen se tehokkain systeemi. Vai ohjataanko nykyään vielä painetta ohi turbon muutoin kuin yläkierroksilla (by-pass). Oppimismielessä kyselen minäkin.

Mrk taisikin jo kertoa miksei VNT-ahtimia juurikaan bensakoneissa ole. Olikohan Porsche etunenässä kehittämässä vastaavaa bensakoneille, en kuitenkaan tiedä tämän hetken tilannetta.

edit: ja syynä turbon paineen rajaukseen on käsittääkseni kulutuksen pienentäminen - turbon tehtävähän on lisätä happea, jotta voidaan polttaa enemmän. Jos vähempikin polttoaine pikkutehoillla, tasakaasulla riittää, ei lisähappea tarvita - muuten seos menisi laihaksi.

Tietyllä tapaa olet oikeassa. Bensakoneessa ei ole järkeä ahtaa ilmaa, jos samalla hetkellä jo muutenkin kuristetaan moottorin hengittämistä(kaasuläppä).
Diesel-moottori hengittää aina niin paljon ilmaa kuin pystyy, ja ahtamisella oikeastaan vain tasataan seosta kohdilleen mikäli palotilaan syötetään niin paljon polttoainetta että se ilman ahtoa savuttaisi.

[Karvis]

Bensakoneessa ei ole järkeä ahtaa ilmaa, jos samalla hetkellä jo muutenkin kuristetaan moottorin hengittämistä(kaasuläppä).

Yritätkö siis väittää että bensakonetta ei ahdeta kuin täydellä kaasulla? Sallinette "hiukan" naurunpyrskähdyksiä

[ram1]

Miksi tästäkin pitää kiistellä, kun netti pullollaan tietoa miten ne toimii käytännössä.Tämä muutenkin niitä asioita, joissa ei ole mielipiteitä vaan faktoja.

[Arcca]

Nyt varmaan Arcca kerrot vastapuolisesti oman tietämyksesi aiheesta tarkemmin?

En pottuillut kun pyysin tietoa, itseasiassa heitinkin kommettini aikaisemmin vähän provomielessä. Olen aina luullut että hukkaporttia käytetään vain liian ahdon rajaukseen yläkierroksilla, näköjään siis myös alakierroksilla turbon turhaan pyörittämisen välttämiseen. Ok, hyvä niin.

Omat fyysiset kokemukset rajoittuvat Valmetin koneen kuuntelemiseen kun jo tyhjäkäynnillä kuului turbon ääntelyä, siksi oletin että pakokaasut normaali tilanteessa pyörittää aina turboa myös bensakoneissa.

[Jacques]

Yritätkö siis väittää että bensakonetta ei ahdeta kuin täydellä kaasulla? Sallinette "hiukan" naurunpyrskähdyksiä

Mainitsinko että selitin hyvin yksinkertaistettuna?
Yritätkö siis väittää että bensakonetta ahdetaan täydellä ahtopaineella kaasuläpän asennosta välittämättä? Sallinette "hiukan" naurunpyskähdyksiä
Kylläpäs tunnen oloni viisaaksi!

Olen aina luullut että hukkaporttia käytetään vain liian ahdon rajaukseen yläkierroksilla, näköjään siis myös alakierroksilla turbon turhaan pyörittämisen välttämiseen. Ok, hyvä niin.

Arcca: Totuuden nimessä on mahdotonta sanoa miten elektroniikka ohjaa kaasuläppää ja hukkaporttia, tutkimatta asiaa tapauskohtaisesti. Kaikki on ecun softasta kiinni.
Uusimmissa autoissa hukkaportillisetkin turbot on saatu heräämään niin pienellä kuormituksella, että ihmettelen jos ahtopaineita ei rajata pienemmällä tehonpyynnillä. Karviksellahan on luonnollisesti täydet ahdot ihan 80kmh vauhtiakin ylläpitäessä.

[Karvis]

Yritätkö siis väittää että bensakonetta ahdetaan täydellä ahtopaineella kaasuläpän asennosta välittämättä?

En suinkaan, toisin kuin sinä joka väitit ettei bensakonetta ahdeta osakaasulla lainkaan...

Karviksellahan on luonnollisesti täydet ahdot ihan 80kmh vauhtiakin ylläpitäessä.

Tarvittaessa voi ollakkin, mutta senhän sinä varmasti tiesitkin

[ram1]

Olisi muuten ihan kiva jos turboautoissa olisi ahtopainemittari vakiona.Siitä näkisi hyvin miten moottori missäkin tilanteessa "ahtaa".

[Jacques]

En suinkaan, toisin kuin sinä joka väitit ettei bensakonetta ahdeta osakaasulla lainkaan...

Jos edes pyrit lukemaan tekstin sisältöä huomasit varmaan että kirjoitin että en näe siihen mitään syytä/pidä järkevänä, mikäli moottori vapaastihengittävänä pystyy tarvittavan tehon tuottamaan.
Sinä siis väität että kaikki bensakoneet ahtavat edelleen jatkuvasti. Hyvähyvä, jatka jatka samaa rataa!

Tarvittaessa voi ollakkin, mutta senhän sinä varmasti tiesitkin

Sinähän tämän tiesit, tein vain johtopäätöksen faktastasi.

[tarzi]

Ootko muuten koskaan kuullut miten noi TSI koneet suhisee jo tyhjäkäynnillä? Koska moottorissa ei ole varsinaista alipainetta, on hyvinkin mahdollista että "ahtopaineella" parannetaan palamista. Tämä TSI moottorihan on enemmän dieselmoottorin tapainen kuin normaalit bensakoneet, siksi käyntiäänikin on tuollainen. Eli periaatteessa nämä ovat tärpätillä käyviä dieseleitä  

Eiköhän tämä 1.2 TSI moottori ole hyvinkin pitkälti turbon varassa? Jos häviäis pelistä niin vois sakata ihan mukavasti? Pitäis ihan kokeilla. Ja pelkästään noin pienet päästöt vaatii erittäin tarkan palamisen, jota ahtopaine parantaa entisestään.

Eli itse veikkaan että tasakaasulla ajettaessa on koneessa kuitenkin turbo jonkinverran mukana, tuskin siellä ihan puoltatoista kiloa on mutta kuitenkin mukana 

[Karvis]

Olisi muuten ihan kiva jos turboautoissa olisi ahtopainemittari vakiona.Siitä näkisi hyvin miten moottori missäkin tilanteessa "ahtaa".

Se on kyllä varsin käyttökelpoinen kapistus, harmi ettei sitä nykyään taida olla juuri missään vehkeessä vakiona.

Sinä siis väität että kaikki bensakoneet ahtavat edelleen jatkuvasti. Hyvähyvä, jatka jatka samaa rataa!

Kerro toki missä näin olen väittänyt

[Jacques]

Kerro toki missä näin olen väittänyt

Et missään, tulin vain samalle provolinjalle kanssasi.

On kuitenkin kokemusta Peugeot 406, Opel Meriva OPC, Octavia RS ja Mazda 3 MPS -ahdetuista autoista joissa olen ahtoja seurannut ajon aikana. Eikä yksikään näistä ole maantieajossa noin vaan ahtanut. Vaan vasta kaasupoljinta enemmän painettaessa. En väitä tietäväni johtuuko se siitä ettei turbo saa riittävästi energiaa ahtaakseen, vai pidetäänkö se pois pelistä hukkaportin ohjauksella.

Lopetetaan turha väittely kuitenkin tähän, turbon ahtaminen on niin tarkoituksesta ja mitoituksesta kiinni.

Ootko muuten koskaan kuullut miten noi TSI koneet suhisee jo tyhjäkäynnillä? Koska moottorissa ei ole varsinaista alipainetta, on hyvinkin mahdollista että "ahtopaineella" parannetaan palamista. Tämä TSI moottorihan on enemmän dieselmoottorin tapainen kuin normaalit bensakoneet, siksi käyntiäänikin on tuollainen. Eli periaatteessa nämä ovat tärpätillä käyviä dieseleitä

Koeajon yhteydessä en muista turbon ääntä kuulleeni tyhjäkäynnillä. Perinteiseltä suorasuihkutus-naputukselta kuulosti niinkuin muutkin TFSI/TSI-moottorit.
On toki mahdollista myös että pieni ahtopaine helpottaa bensamoottorin toimintaa, silloin sen ei tarvitse imeä ilmaa sisään imutahdilla samalla tavalla?

Eiköhän tämä 1.2 TSI moottori ole hyvinkin pitkälti turbon varassa? Jos häviäis pelistä niin vois sakata ihan mukavasti? Pitäis ihan kokeilla. Ja pelkästään noin pienet päästöt vaatii erittäin tarkan palamisen, jota ahtopaine parantaa entisestään.

Olisi kyllä 1.2TSI kanssa liikkeellelähtö täysin erilainen kokemus ellei ahdin olisi heti mukana auttamassa. Kyllä itsekin sitä ajamisen helppoutta ihmettelin koeajolla. Ja voin myöntää että jos uutta taloudellista työmatka-autoa olisin ostamassa. Olisi Octavia 1.2TSI koneella ehdottomasti yksi vaihtoehto. Dieselin kulutus ilman dieselin veroa - suorituskyvystä tinkimättä.

[Golffari]

Turbokolmosahdin Kahen litran oohoocee nelosenpuhaltimella varustetusta Sierrasta

[Karvis]

Turbokolmosahdin Kahen litran oohoocee nelosenpuhaltimella varustetusta Sierrasta

Kyseessä lienee tämä tykki
Teiniuhoamista(etvoikatsoavakavallanaamalla)

[VW-man]

Olisi muuten ihan kiva jos turboautoissa olisi ahtopainemittari vakiona.Siitä näkisi hyvin miten moottori missäkin tilanteessa "ahtaa".

Golf V:ssä GT varustelutason yhteydessä ja kun moottorina on jo nyt edesmennyt 1.4 170hv/125kW TSI (tupla-ahdettu) niin autossa on ahtopainemittari vakiona. GTI:ssä saattaa olla myös. Muista en tiedä...

[VWonderman]

Golf V:ssä GT varustelutason yhteydessä ja kun moottorina on jo nyt edesmennyt 1.4 170hv/125kW TSI (tupla-ahdettu) niin autossa on ahtopainemittari vakiona. GTI:ssä saattaa olla myös. Muista en tiedä...

Ei ole GTI:ssä. Mm. Ford Focus ST:ssä ja RS:ssä on kojelaudan keskellä ahtopainemittari, Saabeissa ainakin oli, takaveto-Volvoissa ja monissa hyötyajoneuvoissa on myös (bussit, rekat). GT-Golffissa tosin mittari taisi aina mennä kaasua painettaessa tappiin.

[Golffari]

SAAB


Nissan


Fiat ( Uno )

[Jacques]

Cummins Diesel Dyno

[fourvalve]

Mihin tämän voisi "ahtaa"?http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/JSC_Zvezda_M503_r.jpg&imgrefurl=http://commons.wikimedia.org/wiki/File:JSC_Zvezda_M503_r.jpg&usg=__iZt_6UQNlbnCpfrJJCBQjg7_CN0=&h=1515&w=1763&sz=459&hl=fi&start=37&um=1&itbs=1&tbnid=zGc5sqwimWPBlM:&tbnh=129&tbnw=150&prev=/images%3Fq%3DZvezda%26start%3D36%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26rlz%3D1G1GGLQ_FIFI313%26ndsp%3D18%26tbs%3Disch:1

[Quality]

Huhhuh. Liekö painavin ja tilavuudeltaan suurikokoisin moottori, mitä maailmassa on valmistettu? Tehoa on (Power output: 3,942 hp (2,940 kW, 3,997 PS) at 2,200 rpm), mutta kun painoakin riittää (Dry weight: 12,015 lb (5,450 kg)), on tehohäviö melkoinen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Zvezda_M503

Ahtamisen kanssa tällä järkäleellä ei liene mitään tekemistä.

[Jonde]

Mrk taisikin jo kertoa miksei VNT-ahtimia juurikaan bensakoneissa ole. Olikohan Porsche etunenässä kehittämässä vastaavaa bensakoneille, en kuitenkaan tiedä tämän hetken tilannetta.

Possun valikoimasta on kaikki 997 turbo mallit vnt ahtimilla.

[Notmi]

Huhhuh. Liekö painavin ja tilavuudeltaan suurikokoisin moottori, mitä maailmassa on valmistettu? Tehoa on (Power output: 3,942 hp (2,940 kW, 3,997 PS) at 2,200 rpm), mutta kun painoakin riittää (Dry weight: 12,015 lb (5,450 kg)), on tehohäviö melkoinen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Zvezda_M503

Ahtamisen kanssa tällä järkäleellä ei liene mitään tekemistä.

No kyllä tuo on kääpiökokoa kun aletaan ihan oikeasti katselemaan meridieseleitä. Tuohan on jopa nopeakäyntinen (toki suuri sellaiseksi), suurimpien hidaskäyntisten dieselmoottoreiden yhden sylinterin iskutilavuus on suurempi kuin tuon koneen koko iskutilavuus. Tehoakin suurimmista löytyy reilun sadantuhannen hevosvoiman edestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/W%C3%A4rtsil%C3%A4-Sulzer_RTA96-C

[Fogfighter]

Tällastä mie olin etsiskelly ja löytyhän se. Nyt tuli vihdoin selvyys miten toi oikeasti toimii.

[Sande]

Miten se nyt on? Ei vielä selvinnyt ahdetaanko sitä bensaturboa myös pienillä kierroksilla???

[Karvis]

Miten se nyt on? Ei vielä selvinnyt ahdetaanko sitä bensaturboa myös pienillä kierroksilla???

Kyllä ahdetaan myös pienillä kierroksilla.