Vetopainopohdiskelua

[Fokemon]

Joo, ei se ole automaatti. Mutta ton pikkudiisselin surkea alavääntö on aiheuttanut hiukan päänvaivaa, kiepit pitää olla yli 2000 että vene nousee, ja manuskalla se on aika jumppa pitää ne sopivana... Arvelin että dsg itseasiassa helpottaa asiaa, korkeat kiekat lähtiessä ei haittaa.
Pikkudiisseli siksi, että 95% ajosta tulee ilman kärryä, ja liisarissa maksan vain polttoaineet. Eli niin halvalla mennään kun mahdollista Eikä muutenkaan jaksa paljoa maksaa autosta, josta ei sit saa mitään himaan päin ku soppari on täynnä

[Janneh]

Opel Vectra B farkku 1.6 koneella. Perään hevoskärry ja 2 konia. Tämä yhdistelmä on testattu ja huonoksi todettu Taitaa tuommoisen ooppelin maksimivetomassa olla 1000kg. Samaa kuormaa ajettiin myös V70 volvolla ja 320CDI mersulla.. Ero oli melkoinen

[vakio]

Opel Vectra B farkku 1.6 koneella. Perään hevoskärry ja 2 konia. Tämä yhdistelmä on testattu ja huonoksi todettu Taitaa tuommoisen ooppelin maksimivetomassa olla 1000kg.

Ei ollut varmaankaan mitään GP-tason hevosia kyydissä, kun tuolla yhdistelmällä on lähdetty liikenteeseen. No, ehkä jonkun minihevosten kanssa olis vielä pysynyt laillisuuden rajoissa. 

[Nipademu]

On ollu hauskaa huomata mikä mystiikka leijuu vetopaino-asian yläpuolella. Moni kevyttä traikkua kiskova kuvittelee oikeasti tarvitsevansa 2 litran dieselin nelivedolla, olen tän paketin kanssa huomannu että aika paljon noi jaksaa.

Tuo asia nyt on selkeesti asenteesta kiinni. Mikäli muutenkin pärjää sillä 1,6Tdi:llä, niin miksi kärryn veto tekisi siihen poikkeuksen?

Itse kerran kokeillut 1,6 Tdi:tä, eikä sitä meidän talouteen tule. Emännänkään mielestä 

[Tupo]

Paha sitä on halkokuormankaan painoa kilolleen arvioida, kun kosteus vaihtelee eikä pino- tai heittomottikaan aina sisällä samaa määrää ilmaa.

Eihän sitä ihan "kilolleen" tarvitsekaan arvioida. Käytännössä 50 - 100 kg tarkkuus riittää - mutta ei sekään helppoa ole. Itse mietin viime kesänä tämän kuorman painoa. 2 kuutiometrin rankakasa näytti isolta, mutta kärry ei tuntunut "ylikuormatulta". Jälkeenpäin selvisikin, että päällä oli täysi kuorma, mutta ei liikaa.

[pantero]

Eihän sitä ihan "kilolleen" tarvitsekaan arvioida. Käytännössä 50 - 100 kg tarkkuus riittää - mutta ei sekään helppoa ole.
...

Kuivilla 'rangoillakin' tuo näyttää jo aika täydeltä kuormalta.

Itse roudailen kaikenlaista ja usein sellaista, jonka painon tiedän tarkalleen (Harkkoja, sementtisäkkejä, ym). Tällöin lastaan esim 600 kg kuormaan ja katson tarkasti renkaita. Ne ovat nykykärryissä usein sellaiset, joiden 'maksimi' kuorma on hyvin lähellä peräkärryn sallittua kokonaispainoa(750/2). Kun niissä on sama ilmanpaine(2,5) niiden painumasta näkyy selvästi, että sallitussa kuormassa ollaan.

Nykyisin tiedänkin renkaan painumasta aika tarkkaan, milloin kuorma( esim kiviä) on 'tapissa'.

[Tupo]

Tavallisen henkilöauton peräkärryn kuorman voi varsin tarkasti arvioida mittaamalla, paljonko jousitus painuu kuorman vaikutuksesta. "Koeponnistin" oman kärryni työpaikalla sopivilla (erikseen punnituilla) painoilla. Ensin mittasin kärryn rungon ja akselin välisen etäisyyden ilman kuormaa ja sitten 200, 400 ja 600 kg painoilla. Lopuksi tein - laiskuuttani - vielä "mittatikun", jolla kuorman voi helposti arvioida.

JC-28L:n jouset painuvat kuormattaessa melko tarkasti 1 cm / 100 kg. Tulos pätee oletettavasti useimpiin muihinkin JC-Trailer / Muuli -kärryihin, joissa käytetään samoja jousia.

[Tupo]

Kuivilla 'rangoillakin' tuo näyttää jo aika täydeltä kuormalta.

Itse roudailen kaikenlaista ja usein sellaista, jonka painon tiedän tarkalleen (Harkkoja, sementtisäkkejä, ym). Tällöin lastaan esim 600 kg kuormaan ja katson tarkasti renkaita.
...
Nykyisin tiedänkin renkaan painumasta aika tarkkaan, milloin kuorma( esim kiviä) on 'tapissa'.

Kuormassa oli sekaisin "puolikuivaa" ja tuoretta puuta. Lisäksi osa oli suoria ja osa lumen taivuttamia "mutkapuita". Siksi pinoon jäi paljon "ilmaa" ja painon laskeminen tiheyden perusteella oli mahdotonta. Juuri tuolla panteron kuvaamalla menetelmällä pääsin kuitenkin alunperin suunnilleen oikeaan tulokseen.

[Fokemon]

Tupo, toi sun mittaus on kyl muuten hyvä, mutta lehtijousitus kuoleentuu ajan mittaan. Eli jos on paljon käyttöä (kuormaa), niin ensi vuonna jouset on jo pari senttiä antanu myöten. Pointtina siis se, etten tiedä onko kuorma/liike enää silloin sama?
Mun vanha kärry oli lehtijousilla (aku venetraikku), ja jouset oli yhden lumikatastrofin jälkeen aika lintassa...

[Tupo]

^Olet oikeassa. Ainakin nollakohta siirtyy jousten "väsyessä". Siksi  mittari on toisinaan syytä "kalibroida" uudelleen.

[Matson757]

Onkohan missään oikeaa tutkimustietoa 6- ja 7-lovisten DSG-laatikoiden kestävyydestä raskaassa vetokäytössä verrattuna esim momenttimuuntimilla varustettuihin ZF:n 6- ja 8-vaihteisiin? Muutaman kerran olen ollut katsomassa, kun tuttu vetää 3.2 4motion Passatilla yli tonnin painoista vene/traileriyhdistelmää jyrkähköllä betonirampilla järvestä. Vaihteisto luistattaa kytkimiä erittäin rajusti kierosten käydessä parhaimmillaan yli 4 tonnissa auton ollessa lähes paikoillaan. Tuntuisi ettei kytkimiä (edes märkiä) ole suunniteltu moiseen rääkkiin...