Uusien VAG dieseleiden lämpeäminen talvella

[vwmies]

Ei ole pienintäkään aikomusta väittää vastaan VAG-vehkeiden kylmyydestä, tai nopeasta lämpiämisestä,
kun ei ole vielä oikein talvikokemusta.
Minulla on keula peitettynä ja käytän lämmitintä ennen ajoa, jos ollaan nollankin nurkilla.
Mutta eilen ajoin C Mersua 220D ja satavarmasti lämpeni nopeammin, kuin minun Octaviani.
Eikä ollu keula peitossa, eikä esilämmitetty.
Mutta vastaavasti, kun omalla autollani kyseinen lenkki olisi jäänyt keskikulutukseltaan luokkaan alle 5 l sadalla,
niin Mersu vei hiukan alle 7 sadalla.
Oiskos tällä jotain tekemistä asian kanssa...

On toki, moottorista riippumatta lämpöä ei synny ilman energiaa (=polttoainetta). 
Jossakin autoissa tai moottoreissa on otettu kylmän moottorin + matkustamon lämpiäminen erityisesti huomioon.
Joko jäähdytysvesi kiertää ensin ennen termostaatin aukemista vain kannen ja lämppärin kennon kautta, ja kun termari on auennut niin vesikierto muuttuu myös lohkon ja jäähdyttimen kautta toiseksi. Termari voi myös olla kesällä 82 ja talvella 90C.
Lämppäriä voi myös avittaa 1-2kW sähkövastus, mikä nopeuttaa lämpiämistä kunnes kone on lämmin.

Off topic: Vanha Volvon B20 motti lämpesi niin pian, että pikkupakkasella kaupungissa termari avautui jo 3 km ajon jälkeen. 
Bensiiniä kului nätisti ajaen (joo ei kulkenut, ei tarvitse huomauttaa) 10l satasella, kesällä 8. Tässä ja edeltävässä B18 motissa on imusarja pakosarjan päällä, joten myös imuilma lämpiää samalla eikä jäähdytä konetta. 

[passattdi]

Kyllä täällä ainakin kerrotaan uuden ea288 koneen lämpenevän nopeammin.

www.motorauthority.com/news/1073660_volkswagen-unveils-ea288-diesel-engine-family

faster heating systems for cold-weather conditions

blog.caranddriver.com/detailed-vw%E2%80%99s-new-2-0-liter-ea288-four-cylinder-tdi-diesel/

To remedy such heating concerns with the EA288, engineers integrated the exhaust manifold into the engine head, as they did with the EA211 gas engine. The EA288 head has its own cooling circuit controlled with valves. When the engine is cold, the head circuit is the most active, which allows the engine coolant to heat up swiftly, making it possible to warm the cabin faster. This also helps the engine get up to operating temperature more quickly, thus improving fuel efficiency.

Onko 2013 käyttöönotetussa A3 Audissa tuo ea288 moottori?

[vasara]

...
Onko 2013 käyttöönotetussa A3 Audissa tuo ea288 moottori?

Eikös 2013 mallissa pitäisi jo olla tuo uudempi 110 kW moottori (EA288)?

[bm]

Ottaisin huomioon että moottorin ja kabiinin lämpiäminen on kaksi eri asiaa. Mulla oli ennen diesel golffia ja octaviaa (-08) diesel V50. Sen moottori (2.0D) lämpesi mittaamatta lähes samaan tahtiin kuin nämä VAG koneet, mutta kabiini lämpesi nopeammin. Kun lähti kovalla pakkaselle moottoritielle piti jonkin ajan päästä avata takkia. Skodassa ja golffissa ei kovalla pakkasella tarvitse ottaa pipoa pois. Näissä autoissa ei vaan lämppäri koskaan puhalla KUUMAA ilmaa. V50 puhalsi ihan kunnolla kuumaa ilmaa ja lämmitti kabiinin nopeammin. Olen päätellyt että VAG autoissa on vaan pienemmät lämppärin kennot ja ne ei pysty tuottamaan kovin kuumaa ilmaa kabiiniin vaikka koneen lämmöt olis 80-90 astetta.
Toivottavasti uusissa malleissa on lämppärin kennoja parannettu (suurennettu).

[rami]

Ei se kennon koko vaikuta.  Kun moottorissa ei lämmöt kertakaikkiaan nouse.
Se asia viittaa siihen ettei kenno ole liian pieni kun laittaa puhaltimen hieman isommalle vaikka nop.3 niin moottorinlämmöt alkaa tippumaan miltei heti pakkasella.
Jos kenno olisi pieni,hengetön niin ei ilmiötä tapahtuisi.

[tet]

Kylläpä se pakkanen kisan ratkaisee miten VAGit lämpiää.
Eipäs siinä mitään jauhamista.
Tuulettimen pyörimisellä ei käsittääkseni ole mitään tekemistä noenpolton kanssa.
Silloin kun mittaristossa näkyy nokikolarinkuva niin silloin tapahtuu noenpoltto.

En tiedä näistä uusista, mutta FL-Ocussa ei ainakaan mikään merkkivalo ilmineeraa DPF:n polttoa. Ainoa miten sen voi huomata on juuri moottoria sammuttaessa jolloin puhallin jää huutamaan muutamaksi minuutiksi ja auton ympärillä leijailee "palaneen haju". Myös tyhjäkäynnillä sen huomaa jos avaa ikkunan ja kuulee puhaltimen huminan.

Tuo DPF:n poltto on kyllä aika hyvä selitys sille 2-3 minuutin lämpenemiselle, jos poltto olisi alkanut heti startissa. En tosin tiedä voiko se lähteä päälle heti kylmällä koneella?

[biili_]

Octavia III, 1.6 TDI roikalla lämmitettävä, ei viimasuojaa. Ajettu 2500km. Ulkolämpötila -24C, auto roikan nokassa 2h jonka jälkeen 45min ehti kylmetä pihalla ennen lähtöä. Hehkutus kesti ehkä 3s ja iloisesti pörähti käyntiin.

Taajama-ajoa 2km jonka jälkeen alkoi moottoritie ja samalla puhaltimet alkoi jo puhaltaa hieman lämmintä ilmaa. Moottoritietä kun oli taitettu 6km niin viisari värähti 90C ja öljyjen lämpötila näytti 50C. Puhaltimet puhalsi tässä vaiheessa jo niin kuumaa, että pipo lähti pois.

Hyvin lämpenee edelleen!

[Kennedy]

Moottoritietä kun oli taitettu 6km niin viisari värähti 90C ja öljyjen lämpötila näytti 50C. Puhaltimet puhalsi tässä vaiheessa jo niin kuumaa, että pipo lähti pois.

Hyvin lämpenee edelleen!

Kauanko tartti ajaa, että öljylämmöt olivat täydet eli siellä 100c lähettyvillä? 50c öljyt antaa kyllä kuvan, että se moottori ei ole lämmin. Se mitä viisarimittari näyttöö niin se voi olla 90c, mutta mitä todellinen lämpötila on niin se on eriasia.

[Taky]

Kauanko tartti ajaa, että öljylämmöt olivat täydet eli siellä 100c lähettyvillä?

Koska öljyn kuuluu olla 100C:tä?
1.6 CR TDi 2010 Octaviaa muistelen niin asuntovaunua vetäessä olisin nähnyt kesällä satkun lukemia, mutta ei muulloin. Seuranta ei toki ollut kokoaikaista.

[Kennedy]

Koska öljyn kuuluu olla 100C:tä?

90-100c tienoolla pyörii öljyjenlämmöt silloin kun moottori on täysin lämmin. Kuten sanoin niin 100c lähettyvillä. 90c on sen lähettyvillä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottori%C3%B6ljy#Moottori.C3.B6ljyn_toiminta
Moottoriöljyn ihanteellinen käyttölämpötila on 70 - 110 °C

[biili_]

Poijjaat keskittyy nyt aivan epäolennaiseen tai sitten muut autot näyttävät viisarimittarilla öljyn lämpötilaa nesteiden sijasta. Itse pidän sitä oleellisena, että esimerkiksi Octavia II 1.6TDI webastolla ei nosta nesteiden viisari 90C:hen kirveelläkään tämmöisillä pakkasilla. Ja se miksi itseä kiinnostaa seurata ennemmin tuota jäähdytysnesteen lämpötilaa on se, että se korreloi erittäin hyvin sen mukavuustekijän kanssa, että milloin hytissä tarkenee.

Mikäli olitte kuitenkin vilpittömästi kiinnostuineita tuosta öljyn lämpötilastakin, niin matka pituus oli kokonaisuudessaan 15km, joista viimeiset 5km meni myös taajama-ajona ja kun perille oli päästy niin öljyn lämpötila oli 70C.

[tet]

Mikäli olitte kuitenkin vilpittömästi kiinnostuineita tuosta öljyn lämpötilastakin, niin matka pituus oli kokonaisuudessaan 15km, joista viimeiset 5km meni myös taajama-ajona ja kun perille oli päästy niin öljyn lämpötila oli 70C.

Omissa vaggineissani (ensimmäiset autoni joissa on ollut öljynlämpömittari) olen huomioinut, että polttoaineen hetkelliskulutus ajotietokoneen näytössä pienenee selvästi siinä vaiheessa kun öljyn lämpötila saavuttaa n. 75 astetta. Tämän huomion kun yhdistää siihen tosiseikkaan, että VAGien jäähdytysveden lämpömittari näyttää 90 astetta aina kun vesi on yli 75 asteista, niin voi helposti päätellä että moottorin ns. normaali lämpötila-alue alkaa tuosta 75 asteen kohdilta. Itse miellänkin asian niin, että moottori on lämmin silloin kun sekä veden- että öljynlämmöt ovat yli 75 astetta. Sinulla siis tuon 15 km matkalla moottori ei vielä lämmennyt normaalilämpötilaan.

[biili_]

Omissa vaggineissani (ensimmäiset autoni joissa on ollut öljynlämpömittari) olen huomioinut, että polttoaineen hetkelliskulutus ajotietokoneen näytössä pienenee selvästi siinä vaiheessa kun öljyn lämpötila saavuttaa n. 75 astetta. Tämän huomion kun yhdistää siihen tosiseikkaan, että VAGien jäähdytysveden lämpömittari näyttää 90 astetta aina kun vesi on yli 75 asteista, niin voi helposti päätellä että moottorin ns. normaali lämpötila-alue alkaa tuosta 75 asteen kohdilta. Itse miellänkin asian niin, että moottori on lämmin silloin kun sekä veden- että öljynlämmöt ovat yli 75 astetta. Sinulla siis tuon 15 km matkalla moottori ei vielä lämmennyt normaalilämpötilaan.

Itselle on yks hailee mikä on öljyjen lämpötila ja syökö kone desin tai viis enemmän dieseliä. Se mikä on oleellista on käyttäjäkokemus, eli tarkeneeko hytissä vai ei paukkupakkasilla jota ymmärtääkseni ketjun aloittajakin on tarkoittanut, ellen sitten ole väärässä. Kuten mainittu jäähdytysveden viisari korreloi hyttiin virtaavan lämpötilan kanssa erittäin hyvin ja niin sitä on mielestäni hyvä käyttää verrokkina kun vertaa uuden Octavia 3:n lämpenemistä vanhempiin Octaavioihin.

niin voi helposti päätellä että moottorin ns. normaali lämpötila-alue alkaa tuosta 75 asteen kohdilta.

Taitaa tuo termi "moottorin lämpötila" olla sellainen makuasia josta jokainen voi olla erimieltä, että saadaanko se minkälaista rajaa vasten, mikä mittari sen kertoo vai onko se eri mittareiden summa tai muu tulos. Joten puhutaan joistain konkreettisimmista parametreista. Veikkaisin, että öljynlämpötilaakin vertaamalla Octavia 2 vs Octavia 3 havaitaan samanlaiset parannukset kolmosen eduksi.

[biili_]

Jatketaan vielä hieman tuosta ns. "moottorin lämpötilasta", että onko se jäähdystysnesteen lämpötila, moottorin öljyn lämpötila tai jokin muu.

Mielestäni käyttöohjekirja on tässä tapauksessa hyvä referoinnin kohde, joten ohessa sivulta 12 kappaleesta "Jäähdytysnesteen lämpömittari" lainaus:
"Käyttöalue
Moottori on saavuttanut käyttölämpötilansa, kun osoitin on siirtynyt asteikon
keskialueelle. Suurella moottorin kuormituksella tai korkean ulkolämpötilan valli-tessa osoitin voi vielä siirtyä hieman oikealle."

Näinollen vetäisin sen johtopäätöksen, että mottorin lämpötila on yhtäkuin jäähdytysnesteen lämpötila

Tuossa edellisessä viestissäni, jossa lämpenemisestä kerroin en itse käyttänyt termiä "moottorin lämpötila" ollenkaa, eikä se nyt ole kyllä oleellistakaan, että mistä se tulee mutta jatkoa varten tässä täsmennys, jotta asioista voidaan puhua niiden oikeilla termeillä Tarkoitus on vain käyttää jotain mittaria, jolla voidaan tämä lämpeneminen hyvin todentaa eri mallien välillä.

[Höylä]

Onko tässä uudessa 1.6 TDI:ssä jokin uusi teknologia jolla voidaan parantaa tuota lämpenemistä? Vanhemmissa 1.9 - 2.5 TDI:ssä ei ainakaan -15 C tarvitse keittämistä ihan heti pelätä. Eikö moottorien/nesteen huono lämpeneminen liity moottorin hyötysuhteeseen, eli mitä vähemmän tuotetaan ylimääräistä lämpöenergiaa, sitä taloudellisempi moottori saadaan aikaan ainakin tiettyyn pisteeseen saakka (teoriassa)?.

Mikäli auton saisi lämpenemään 2-3 minuutissa -15 C -> 90 C vaatisi tämä äkkiä laskien melko reippaasti energiaa. Vrt. 5L vettä tuossa ajassa -15 -> 75-90 asteiseksi vapaassa tilassa vaatisi n. 10 - 18 kW ajasta ja loppulämpötilasta riippuen. Jäähdytysneste taitaa lämmetä paremmin, mutta samalla lämpöä siirtyy myös moottoriin yms.

[Poni]

-20 aamulla pakkasta, ajoa 53 km, eikä öljyn lämmöt maxi dotista katsottuna nousseet yli 87 asteen.
Keulalla on molemmat viimasuojat, sekä alkuun melkein tunnin verran webastolla lämmitystä kylmässä tallissa.
Siis pellit ympärillä, ei ole viimaa, mutta eipä ole eristeitäkään.

80 vauhdilla lämmöt nousivat, mutta heti kun joutui hetkenkään seisomaan liikennevaloissa,
tai ajamaan hiljempaa, alkoivat lämmöt pudota.
Pata on 1,6 TDI Octavia kakkosessa, viime maaliskuussa uutena ostetussa.

Sisällä tarkeni oikein mainiosti, kyllä lämpöä tuli, mutta arvelen,
että ilman esilämmitystä, ulkoa ja ilman viimasuojaa olisi ollut vilakkaa matkantekoa.

Onko Octavia kolmosessa eri kone?
Lämpeneekö paremmin?
Koska päästöt ovat pudonneet, niin epäilen sen lämpenemisen olevan yhtä huonoa.

[teräksenharmaa]

Onko tässä uudessa 1.6 TDI:ssä jokin uusi teknologia jolla voidaan parantaa tuota lämpenemistä? Vanhemmissa 1.9 - 2.5 TDI:ssä ei ainakaan -15 C tarvitse keittämistä ihan heti pelätä. Eikö moottorien/nesteen huono lämpeneminen liity moottorin hyötysuhteeseen, eli mitä vähemmän tuotetaan ylimääräistä lämpöenergiaa, sitä taloudellisempi moottori saadaan aikaan ainakin tiettyyn pisteeseen saakka (teoriassa)?.

Mikäli auton saisi lämpenemään 2-3 minuutissa -15 C -> 90 C vaatisi tämä äkkiä laskien melko reippaasti energiaa. Vrt. 5L vettä tuossa ajassa -15 -> 75-90 asteiseksi vapaassa tilassa vaatisi n. 10 - 18 kW ajasta ja loppulämpötilasta riippuen. Jäähdytysneste taitaa lämmetä paremmin, mutta samalla lämpöä siirtyy myös moottoriin yms.

Onhan siinä lämpenemistä nopeuttavaa teknologiaa. Esimerkiksi kannessa on kaksi jäähdytyskanavistoa. Ensimmäinen on kannen alapinnan tuntumassa ja toinen pakokanavien päällä. Kun mottori lämpenee tai käy pienellä kuormalla, neste kiertää tuon alemman kanaviston ja lämmityslaitteen kennon kautta säätyvän sähköpumpun kierrättämänä. Nesteen kiertonopeus säätyy ilmastoinnin, EGR:n jäähdytyksen ja kannen jäähdytyksen tarpeiden mukaan. Kun moottori on lämmin ja tarvitaan enemmän jäähdytystä, nestettä alkaa kierrättämään pääpumppu lohkon ja kannen molempien kanavistojen läpi. En tiedä mitä moottorin edeltäjässä oli, mutta tuskin ainakaan kaikkea tuota.

Uskon myös uuden moottorin veteen jäähdyttävän välijäähdyttimen liittyvän jotenkin tähän aiheeseen. Imukanavisto ei ole enää viimalle alttiina ja välijäähdyttimen tehoa voidaan säädellä välijäähdyttimen oman nestekierron sähköpumppua säätämällä. Samoin matalapaine-EGR:n jäähdytin siirtää lämpöä suoraan nesteeseen. Eiköhän tuokin näy jossakin.

Hyötysuhde ja moottorin/sisätilojen lämpeneminen ei ole aivan noin yksinkertaisesti selitetty. Toyotan Prius sisarmalleineen lämpenee todella hyvin ollen samalla erittäin taloudellinen. Se taitaa olla molemmissa asioissa paras normiautoista. Samoin on monia epätaloudellisia autoja, jotka ovat samalla kylmiä talvella. iso kysymys on se, että kuinka tarkoin hukkalämpö saadaan ohjattua lämmittämään moottoria ja sisätiloja. Hukkalämpöähän moottoreissa syntyy paljon. Jos talvella kuluttaa keskimäärin liikkumiseen 15 kW, niin hukkalämpöä syntyy ainakin 30 kW. Siitä voi sitten yrittää poimia mahdollisimman paljon hyötykäyttöön lämmitämään moottoria ja kabiinia.

Moottorin nopea lämmittäminen tarvitsee toki paljon tehoa, mutta kannattaa huomata, että moottori käy lämpimänä taloudellisemmin ja mitä nopeammin tuohon normaaliin lämpöön päästään, sitä vähemmän aikaa tuhlataan kylmällä koneella energiaa. Tapahtuipa se moottorin lämpeneminen silmän räpäyksessä tai pikkuhiljaa, niin karkeasti ottaen siihen kuluu saman verran energiaa.

[1.8 "APR" Q]

Itsellä A3 2.0 TDI ja kyllä nuo dieselit on mennyt eteenpäin tuossa "kylmässä ajoissa"...kun vertaan vielä n. 5. vuotta sitten olleeseen 2.0 dieseliin, niin lämpöä tulee nopeammin sisätiloihin ja moottorikin jaksaa pitää lämmöt paremmin ylhäällä..

[Höylä]

Onhan siinä lämpenemistä nopeuttavaa teknologiaa. Esimerkiksi kannessa on kaksi jäähdytyskanavistoa. Ensimmäinen on kannen alapinnan tuntumassa ja toinen pakokanavien päällä. Kun mottori lämpenee tai käy pienellä kuormalla, neste kiertää tuon alemman kanaviston ja lämmityslaitteen kennon kautta säätyvän sähköpumpun kierrättämänä. Nesteen kiertonopeus säätyy ilmastoinnin, EGR:n jäähdytyksen ja kannen jäähdytyksen tarpeiden mukaan. Kun moottori on lämmin ja tarvitaan enemmän jäähdytystä, nestettä alkaa kierrättämään pääpumppu lohkon ja kannen molempien kanavistojen läpi. En tiedä mitä moottorin edeltäjässä oli, mutta tuskin ainakaan kaikkea tuota.

Uskon myös uuden moottorin veteen jäähdyttävän välijäähdyttimen liittyvän jotenkin tähän aiheeseen. Imukanavisto ei ole enää viimalle alttiina ja välijäähdyttimen tehoa voidaan säädellä välijäähdyttimen oman nestekierron sähköpumppua säätämällä. Samoin matalapaine-EGR:n jäähdytin siirtää lämpöä suoraan nesteeseen. Eiköhän tuokin näy jossakin.

Hyötysuhde ja moottorin/sisätilojen lämpeneminen ei ole aivan noin yksinkertaisesti selitetty. Toyotan Prius sisarmalleineen lämpenee todella hyvin ollen samalla erittäin taloudellinen. Se taitaa olla molemmissa asioissa paras normiautoista. Samoin on monia epätaloudellisia autoja, jotka ovat samalla kylmiä talvella. iso kysymys on se, että kuinka tarkoin hukkalämpö saadaan ohjattua lämmittämään moottoria ja sisätiloja. Hukkalämpöähän moottoreissa syntyy paljon. Jos talvella kuluttaa keskimäärin liikkumiseen 15 kW, niin hukkalämpöä syntyy ainakin 30 kW. Siitä voi sitten yrittää poimia mahdollisimman paljon hyötykäyttöön lämmitämään moottoria ja kabiinia.

Moottorin nopea lämmittäminen tarvitsee toki paljon tehoa, mutta kannattaa huomata, että moottori käy lämpimänä taloudellisemmin ja mitä nopeammin tuohon normaaliin lämpöön päästään, sitä vähemmän aikaa tuhlataan kylmällä koneella energiaa. Tapahtuipa se moottorin lämpeneminen silmän räpäyksessä tai pikkuhiljaa, niin karkeasti ottaen siihen kuluu saman verran energiaa.

Koitin tuossa verrata, että samassa koneessa voitaisiin tehdä jonkinverran kompromisseja kulutuksen/lämmöntuoton suhteen suhteellisen pienillä muutoksilla. Mukavastihan tuossa on jo otettu huomioon lämmön kerääminen, ei sinällään ihme jos lämpenee vanhoja dieseleitä paremmin.

[Platii]

Herätellääs keskustelua.

Tuli vaihdettua audi 2.0 tdi cr-koneella ja auto on ilman moottorin lämmitintä/webastoa.

Defan sivujen mukaan ko. Autoon voisi laittaa säteily- tai letkulämmittimen. Näiden paremmuudesta ollaan monta mieltä, mutta onko kellään kokemusta tai mielipidettä jos asentaa molemmat. Tämähän olisi win-win Tilanne kun saisi nesteet ja öljyt lämpöä ennen lähtöä. DEFAN asiakaspalveluun laitoin viestiä, mutta ei ole vastausta kuulunut muutamaan päivään.

Toinen kysymys lienee se, että jos ei kannata laittaa molempia kumman itse laittaisit? Automyyjä (merkkiliike) sanoi ettei nykyautoihin tehdas suosittele mitään lämmitintä.

[Larmatin]

Jos oma olisi niin en laittaisi kumpaakaan. laittaisin tt-thermon tai webaston. tt-thermolla pärjää hyvin jos on sähköä tarjolla

[Skeida-Bob]

Calixilla ja Defalla on erillispumpulla varustetut letkulämmittimet, ne toimii jos malliin löytyy, myös tuotevastuu lienee kunnossa. Myös johtumislämmitin toimii siten kun johtumislämmitin toimii. Säteilylämmitin on neropatin keksimä termi eikä niitä kovinkaan esiinny, paitsi aurinko. TT-thermon voi laittaa jos haluaa harrastaa, jotkut sanoo että ne toimii, joillekin on mennyt vasta toinen...kolmas takuuvaihto jakeluun. Vai joko ne on nykyään saanu pelit kuntoon?

[passo_s]

Työni takia mulla on webasto, minusta nämä pitäisi nuohota, öljypolttimia kun ovat. Auton huolto-ohjelmaan ei kuulu webaston putsaus.Pari vuotta menee aktiivikäytössä ilman pahempaa saavutusta.

[Skeida-Bob]

Tehtaan webasto ittellä ollut nyt puoli+täystalven, käytettynä hankitussa, toimii kun aina päästä täysiin lämpöihin saakka ja sitten pois ettei jää ylläpitosykliin joka tukkeaa. Tämä automaattikäyttö on hanurista, yleensä pätkäajossa just käyntiin ja sitten stop jos siirtymä lyhyt, tämä pitäisi saada estettyä/poistettua käytöstä. Koiran kusetus startin jälkeen ennen siirtymää on ollut hyvä apu, vaikutus yllättävän suuri, kuten muuten täysmaskipeitollakin. Jälkiasenteisessa ei tuota automaattiriesaa liene. Mutta aina kuumaksi kuitenkin...

[TDI Golf]

Noi polttoainekäyttöiset lisälämppärit oireilee juurikin siksi että on noi automaattistartit ja kesäaikana ei käytetä lainkaan. Mulla oli vanhassa Hiluxissa Eber jälkiasenteisena, käskyllä käyntiin ja vähintään 20min käyntiaikaa kerrallaan. Kesäaikana 1krt /kk käynnistys eikä mitään ongelmia laitteen kanssa. Noi automattistartit tukkii noi josko käy lyhyen ajon, poltin käynnistyy eikä lämpene kunnolla ja auto sammutetaan, kesäaikana ei käy lainkaan.

[passo_s]

Tuokin vähän jeesaa kun laitoin Passatissa weban paloajan tappiinsa, taisi olla 40 min. Kaksi talvea tämä on nyt toiminut, edellisen auton webasto kesti yhden talven, autonlogiikka käytti ajossa sitä passatin tapaan lisälämmittimenä. Passatissa keväällä viimeisimmillä käyttökerroilla webastosta tulleet savut oli melkoiset, taitaa olla tuykkentumassa. Mikäli olisi oma tekisin weballe nyt kiiresti huoltoa, mutta sopivasti ennen seuraavia lumia menee tullee uusi työsuhdeauto.  Joskus olen miettinyt kuinka paljon enemän Webaa myydäänkään kun se Eberspräscher on niin vaikea kirjoittaa oiken saatika lausua (no , ok Eberi)

[Troc19]

Uusi 2.0 TDI. Unohdin että Webasto ei käynnisty jos pa merkkivalo palaa joten : lämpötila -5, työmatka 18km josta moottoritietä 10 km. Lämpötila perillä n +50C.
Sisälle puhaltaa lämmintä jo 5 km jälkeen mutta lämpiäminen tosi hidasta. Mitä sitten jos ulkona -20C?

[Petunet]

Juu tuo ominaisuus kyllä opettaa tankkaamaan ajoissa talviaikaan.

[vwmies]

Uusi 2.0 TDI. Unohdin että Webasto ei käynnisty jos pa merkkivalo palaa joten : lämpötila -5, työmatka 18km josta moottoritietä 10 km. Lämpötila perillä n +50C.
Sisälle puhaltaa lämmintä jo 5 km jälkeen mutta lämpiäminen tosi hidasta. Mitä sitten jos ulkona -20C?

-15-20C on kaikille disukoille ilman lisälämmitintä vaikea rasti, ajoin liioittelematta 1.9D Tohelolla 70km motaria ennenkuin neula oli normaaliasennossa.
Eli: joko 2 maskipeittoa ja ehkä sähköinen lämmitin tai sitten se ihana polttoainekäyttöinen. Muuten kyyti on viiileää. Ei muuta.