Autoilukulttuuri Islannissa

[enkero]

Tuli käytyä menneenä viikonloppuna Reykjavikissa ja taas tuli vuokrattua auto siirtymisiä helpottamaan. Varsinaista tarvetta F-teille menemiseen kun ei ollut, Toi ota Varis tai vastaava sai luvan riittää, ja arvonnassa jäi käteen Kia Rio. No sillä kinderillä sitten urheasti kohti uusia haasteita.

Aiempi reissu Islantiin sai luulemaan, että koko saarella ei ole käytännössä ollenkaan poliisivoimia. Tällä kertaa omaiset sitten kukkivatkin hyvin runsaslukuisina, Keflavik -Reykjavik -välillä kolme esiintymää ja isolla kirkollakin sirraa pyöri melkein haitaksi asti. Liikennesääntöjen paikallisesta tulkinnasta en tiedä, mutta meinasi tulla eräästäkin paikallisesta sivuosuma, kun risteyksissä eivät todellakaan pidä lähintä kaistaa, vaan sujuvasti posautetaan vähintään yhden kaistan yli vilkuttamatta. Mielessä siinsi tuolloin vuokra-auton n. tonnin omavastuu.

Koska kaupungissa oli maraton, osallistujia kehotettiin mahdollisuuksien mukaan saapumaan paikalle julkisilla ja erikseen huomautettiin, että väärinpysäköinnistä tulee sakkoa. Oma majapaikka osui sen verran syrjään (ja paikallista nappulaa kun ei bussia varten viitsinyt nostella), niin tuumin, että täällä vain autoa lyhyemmät matkat kävellään, joten rohkeasti keskustaan. Auton sai kuin saikin ilmaiseen parkkiin lasaretin lähelle, ja palatessa huomioinkin lappu-Lasset, jotka olivat laputtaneet joka ainoan nurtsille tms. pysäköidyn auton. Ja niitä muuten oli. Aikaisena saapujana siis säästin pysäköintivirhemaksun.

Isommilla teillä on sitten yleensä 90kmh rahoitus. Kuten Suomessa, harvemmin varsinkaan alemmilla rajoituksilla tikkari riitti porukalle, mutta varsinaisiksi menijöiksi ohittelijoista ei sitten kuitenkaan ollut. Pakolliselle putous/geysir -sightseeingille ajellessa isompien autojen piti päästä väkisin ohi, jotta pystyivät tulla ajamaan hitaammin eteen. No 1,4 CRDIn raivolla vaan kuittaamaan heti ja yleensä sen jälkeen vakkarini asetus riitti myös edellisen ohituksen tekijälle.

Maanantai-aamun sydämellisimmästä ohituksesta vastasi sitten eläkeikäinen ukko Volvo S70:llään, kota hän kipparoi arvokkaasti mikäs muukaan kuin kipparilakki päässä. Suunta molemmilla oli kohti Keflavikia, ja niinhän siinä kävi, että aikainen lintu nappasi taaskin matosen. Nimittäin 10-15km ohituksen jälkeen oli Volvo-miehillä treffit, toiset vaan olivat työvuorossa. Näkemäni perusteella tuolla ei siis kannata juurikaan yli kympin ylinopeuksia vedellä, vaan aika iisisti on edullista edetä.

Melkoinen palveluyhteiskunta tuokin turistisaari muuten; ainoastaan Kreetalla olen saanut autoa jonkun muun kuin kuskin itse tankkaamaan. Tuolla leppoisa heppu lorotteli tankin täyteen naftaa.

Joskus olisi kyllä hauska vuokrata nelikko tai peräti prätkä ja surauttaa saari ympäri. Aikaa siihen ehkä kannattaa varata reilu viikko.

[Eka Golf]

Poijjaat aikoo mennä ensi kesänä italialaisten kavereiden kanssa Islantiin autoileen, hyvä että sama meininki kuin Suomessa, vai onko sittenkin paha? 

[enkero]

Poijjaat aikoo mennä ensi kesänä italialaisten kavereiden kanssa Islantiin autoileen, hyvä että sama meininki kuin Suomessa, vai onko sittenkin paha? 

Kun koko saarella on asukkaita vain reilut 320000, niin ei siellä selviytyminen mikään amerikantemppu ole. Mutta arktinen ketutus tuntuu vaivaavan samoin kuin jossain Joensuussa tai Kajaanissa (ei herneitä ), ja tosiaan kaista-ajo ei ole välttämättä ihan samanlaista kuin meillä itäisen maan "tietäjillä".

[mikkomoe]

Heinäkuussa käytiin islannis, turistibussin kyydissä pyörittiin siellä täällä etelän alueella. Siitä huolimatta näin että islannissa olisi helppo ajella itsekin, aika selkeä liikenne, suomalainen sopeutuis heti siihen. Ei mikään niinkuin intian liikennekaaos kulttuuri..

Ylinopeussakot on kuulemma kovat.

Mukava maa ja karulla tavalla kaunis luonto siellä.