trendi: auton massan keventäminen

[heifetz]

No kyse ei tietenkään ollut mistään varttimailista, siinäkin tosin Datsun on aivan ylivoimainen, vaikka on kilpailijoitaan selvästi painavampi. 0-100 km/h Datsun 2,7 s, 1780 kg, 550 hv. Porsche 911 Turbo 3,1 s, 1680 kg, 560 hv.

Kyse oli rata-ajosta, missä auton nopeus oikeasti mitataan. Ohjelman tekoaikaan (2009) Datsunilla tehtiin rataennätys vihreässä helvetissä, kuljettaja oli japanilainen.

Ilmeisesti ollaan oltu edellisten kanssa samoilla fyssantunneilla, japskeille on ollut joku lisäoppimäärä. Asia vaivaa, koska tuo Datsuni sotii kaikkea japski"tietämystäni" vastaan.

Datsun pystyy ilmeisesti paremmin välittämään tehon tiehen kuin Kupla, vaikka onkin painavampi. En tiedä miten mutta veikkaisin jousituksella ja nelivetoa optimoimalla.

[Jultsu]

Tämä topicci liippaa sen verran läheltä, että kysytään täällä.

Jetan omamassa on 1346 kg ja suurin sallittu kok. massa 1870 kg. Tarkoittaako toi nyt sitä että voin kuormata autoon, jopa (1870-1346)kg= 524 kg ja vielä kuski(75kg) päälle eli yhteensä 599 kg?

Aika hurjalta määrältä kuulostaa. Onko noi massat, jollain tapaa teoreettisia vai pitäskö auton oikeasti kestää noinkin iso massa?

auton omamassa ilmoitetaan (käytännössä) aina 75kg kuljettaja mukaanluettuna. Saat siis kuormata sen 500kg itsesi lisäksi. Ja kyllä se on moneen otteeseen varöistettu että auto toimii oikein myös maksimikuormalla.

Datsun pystyy ilmeisesti paremmin välittämään tehon tiehen kuin Kupla, vaikka onkin painavampi. En tiedä miten mutta veikkaisin jousituksella ja nelivetoa optimoimalla.

huipputeholla ei ole helvetinkään väliä 0-100 ajan kanssa. Teho kautta kierrosalueen (ts. vääntö) merkitsee. Jos nismosta saa keskimäärin 50hp enemmän ulos 1500-6000rpm välillä, on peli päivänselvä (mikäli autot on muuten vertailukelpoisia.)

[kerkko]

auton omamassa ilmoitetaan (käytännössä) aina 75kg kuljettaja mukaanluettuna. Saat siis kuormata sen 500kg itsesi lisäksi. Ja kyllä se on moneen otteeseen varöistettu että auto toimii oikein myös maksimikuormalla.




huipputeholla ei ole helvetinkään väliä 0-100 ajan kanssa. Teho kautta kierrosalueen (ts. vääntö) merkitsee. Jos nismosta saa keskimäärin 50hp enemmän ulos 1500-6000rpm välillä, on peli päivänselvä (mikäli autot on muuten vertailukelpoisia.)

Tähän nyt sisältyy se yleinen väärinymmärrys vääntömomentista ja tehosta. Teho on kulmanopeuden ja vääntömomentin tulo. Ainoa asia joka vie autoa vastusta vastaan on teho. Vetävien pyörien kannalta ei ole mitään merkitystä minkälainen vääntömomentti tai kulmanopeus on sen tehon tuottanut, vain niiden tulolla.

Edellä esiintyi myös näkemys jarrutusmatkan lyhenemisestä auton massaa pienennettäessä. Sekään ei pidä paikkaansa. Liike-energia kun lisääntyy samassa suhteessa massaan nähden kuin kitkavoiman synnyttämiseksi tarvittava tietä vastaan kohtisuora normaalivoima. Asia on helppo todeta autolehtien (turhaan) toistamista jarrutuskokeista, kaikki ajoneuvot kevytmoottoripyörästä pakettiautoon pysähtyvät optimiolosuhteissa jokseenkintarkkaan 40 m:n matkalla. Suuremmissa nopeuksissa eroa tulee johtuen ilmanohjaimien lisäämästä normaalivoimasta.

Kolmantena väärinkäsityksenä oli sitten massan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tasaisella nopeudella massa ei vaikuta kulutukseen, vain nopeutta muutettaessa.

Ja neljäntenä sitten massan vaikutus huippunopeuteen, massa ei vaikuta huippunopeuteen, vain kiihtyvyyteen.

K.

[Eka Golf]

Kiihdytyksessä massa lisää kulutusta mutta hidastettaessa ilman jarrutusta taas vähentää?
Yleensä suurin vaikutus on ilmanvastuksella ja renkaitten kitkalla jos pyörille tuleva teho ja kulkineen paino on sama?

[Hesse]

Kolmantena väärinkäsityksenä oli sitten massan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tasaisella nopeudella massa ei vaikuta kulutukseen, vain nopeutta muutettaessa.

Ja neljäntenä sitten massan vaikutus huippunopeuteen, massa ei vaikuta huippunopeuteen, vain kiihtyvyyteen.

Eikö massa vaikuta kuitenkin renkaiden vierintävastukseen ja sitä kautta kulutukseen ja huippunopeuteen.

[kerkko]

Eikö massa vaikuta kuitenkin renkaiden vierintävastukseen ja sitä kautta kulutukseen ja huippunopeuteen.

Sen takia niitä rengaspaineita pitääkin säätää kuorman mukaan jotta renkaat toimivat suunnitellusti.

[harada_1972]

Hienoa, että autojen painoista on edes jossain tarinaa. Minua tämä autotehtaiden sumutus on harmittanut jo vuosikausia. 60-70 luvuilla oli valtavat määrät n. 800 kg autoja, jotka olivat rekisteröity viidelle hengelle ja tavaratilaa riitti. Lisäksi nämä autot oli tehty paksusta pellistä ja lasit olivat "uivia" eikä liimattuja. Ok, tehoa ja mukavuutta on toki vuosien saatossa tullut lisää, mutta nykyisillä materiaaleilla luulisi kehityksen olevan aivan toisen suuntainen?

[HAL9000]

Molemmat edelliset V Golfit olivat kuin yhdestä puusta veistettyjä. Todella tukevan tuntuisia. VI Golf oli kyllä periaatteessa sama auto, mutta tuntui jotenkin hempulimmalta. Luin jostain saksankielisestä lehdestä että FauVee kiirehti tuota VI-mallia koska V-mallin valmistus tuli m.m. liian hyvien materiaalien takia liian kalliksi. Tiedä häntä. Nyt on alla ensimmäinen uuden MQB-sukupolven VAG ja kyllä materiaalien lisäksi jossain muussa on (kokoonpanon laatu) ainakin Skodan osalta säästetty.

Jos tällä saa kevyttä, niin mikäs siinä.

[duke7]

Hienoa, että autojen painoista on edes jossain tarinaa. Minua tämä autotehtaiden sumutus on harmittanut jo vuosikausia. 60-70 luvuilla oli valtavat määrät n. 800 kg autoja, jotka olivat rekisteröity viidelle hengelle ja tavaratilaa riitti. Lisäksi nämä autot oli tehty paksusta pellistä ja lasit olivat "uivia" eikä liimattuja. Ok, tehoa ja mukavuutta on toki vuosien saatossa tullut lisää, mutta nykyisillä materiaaleilla luulisi kehityksen olevan aivan toisen suuntainen?

Painoa on tullut lisää varmaan pääasiassa turvallisuuden lisäämisestä. Autossa on myös peltiä aika paljon muuallakin kuin se pinta joka näkyy ulos päin.
Suurlujuusteräksiä sun muuta on toki käytetty jo hetken aikaa mutta ei niitä mielellään käytetä ja paino on sitten noussut kun pitää saada 5 NCAP-tähteä. Autonrakennuksessa pellin tärkein ominaisuus on kuitenkin hinta. Näin ainakin opetettiin 10 vuotta sitten. Viime vuosina CO2-arvojen takia taas alettu keventää uusia malleja.

Minulla ei ole kokemusta 1990 mallisia vanhemmista autoista mutta kyllähän ne oli melkoisia rimpuloita nykyautoihin verrattuna. Tosin jo vuoden 1997 3B Passat oli samaa luokkaa jollei parempi saman hintaluokan nykyautojen kanssa. Kolariturvallisuus toki parantunut sen jälkeen.

[Hesse]

Sen takia niitä rengaspaineita pitääkin säätää kuorman mukaan jotta renkaat toimivat suunnitellusti.

Eli jos lisään auton massaa 20% kuormaamalla sen täyteen, pystyn rengaspaineilla pienentämään vierintävastukerrointa 20%?