Vaikuttaako kumien leveys auton kiihtyvyyteen

[JFabiaK]

En huomaa juurikaan eroa kiihtyvyydessä vs 17" goodyear kitkat, tosin niillä ei kuivalla mitää pitojakaan saa kun eturenkailla 425Nm.  Tosin sutii nuo kesäsetkin..

Mistä tuo eturenkaiden momentti 425 Nm on peräisin??

[teräksenharmaa]

Eipäs taida olla näin suoraviivaista ja ihan näin mitumutu-teorialla.

Pyörän hitausmomentin muutoksella (massan muutos pyörän säteen eli "momenttivarren" päässä, eli vannealueen + renkaan massamuutoksella) on kiihtyvyyteen suurempi vaikutus kuin pelkästään pyörän kokonaismassan vastaavan suuruisella muutoksella: hitausmomentin muutokset vaikuttavat kiihtyvyyteen enemmän kuin pelkästään pyörän massan vastaavan suuruiset kokonaismuutokset.
Siis suomennettuna: jos massan kevennys tapahtuu renkaassa ja vannealueessa (sillä levy-/valupyörän osalla, jolle rengas asennetaan), niin hitausmomentti pienenee ja kiihtyvyys paranee.

Vastaus #16:een linkitin kaksi eri laskutapaakin, joissa ihan selvästi väitteeni on todistettu aukottomasti. Joudut kirjoittamaan fysiikan lait uusiksi, jos haluat toisenlaisia tuloksia. Kiihtyvyyden suhteen pyörän massan muutosten vaikutus on aina alle kaksinkertainen verratuna pyörimättömään massaan. Mutuilijan näet peilistäsi, minä perustan väitteeni fysiikan peruslakeihin.

Jos kouluissa jäi laskeminen vähemmälle ja nuo yksinkertaisetkin kaavat näyttävät vierailta, niin asian voi ymmärtää kyllä ilman ensimmäistäkään laskua. Etenimisliikkeessä kaikki massa liikkuu auton nopeudella, mutta pyörän pyörimisliikkeessä vain ulommaisena ulkokehällä pyörii tuolla kehänopeudella ja kaikki massa, jotka ovat ulkokehää sisempänä, omaavat auton nopeutta pienemmän kehänopeuden. Ei tuo pyörimisliike voi omata etenemisliikettä suurempaa energiaa, koska pyörimisliikkeessä massojen nopeudet ovat pienempiä tai korkeintaan yhtä suuria kuin etenemiliikkeellä.

Tämä aihe on klassikko. Jostain syytä monet mutuilijat keksivät toinen toistaan suurempia kertoimia, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.

[JFabiaK]

Vastaus #16:een linkitin kaksi eri laskutapaakin, joissa ihan selvästi väitteeni on todistettu aukottomasti. Joudut kirjoittamaan fysiikan lait uusiksi, jos haluat toisenlaisia tuloksia. Kiihtyvyyden suhteen pyörän massan muutosten vaikutus on aina alle kaksinkertainen verratuna pyörimättömään massaan. Mutuilijan näet peilistäsi, minä perustan väitteeni fysiikan peruslakeihin.

Jos kouluissa jäi laskeminen vähemmälle ja nuo yksinkertaisetkin kaavat näyttävät vierailta, niin asian voi ymmärtää kyllä ilman ensimmäistäkään laskua. Etenimisliikkeessä kaikki massa liikkuu auton nopeudella, mutta pyörän pyörimisliikkeessä vain ulommaisena ulkokehällä pyörii tuolla kehänopeudella ja kaikki massa, jotka ovat ulkokehää sisempänä, omaavat auton nopeutta pienemmän kehänopeuden. Ei tuo pyörimisliike voi omata etenemisliikettä suurempaa energiaa, koska pyörimisliikkeessä massojen nopeudet ovat pienempiä tai korkeintaan yhtä suuria kuin etenemiliikkeellä.

Tämä aihe on klassikko. Jostain syytä monet mutuilijat keksivät toinen toistaan suurempia kertoimia, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.

Eipä muuta kuin tappi reikään! 
Pyörässä toimivat samat fysiikan lait kuten monelle tunnetussa moottorin vauhtipyörässä. Viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti poikkeaa vakiomoottorin ja hyvin staattisella pyörintänopeusalueella toimivan moottorin vauhtipyörästä - viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti on pienempi, jotta moottorin kierrosherkkyys mahdollistaisi nopeammat reagoinnit (kiihtyvyyden). Sama periaate pätee pyöräänkin!

[Mikey]

Teräsharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).

[JFabiaK]

Teräksenharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).

Kyllä näin. Pyörän (erillisenä tarkasteltuna) tangentinsuuntainen liike-energia ja  pyörimisenergian muutosherkkyys ovat riippuvaisia hitausmomentista.

Ajomukavuuteen vaikuttavana tekijänä  suurin merkitys pyörän kannalta on suhteellisella jousittamattomalla massalla. Pyörän massan suhteella ajoneuvon massaan olisi hyvä olla suhdeluku < 0,012, jolloin mukavuustekijät eivät joudu koetukselle.

[teräksenharmaa]

Teräsharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).

En tiedä, että mikä sinut sai luulemaan, etten olisi tuota huomannut. Kun noita verrataan vaikka kuljettajan vyötäröllä olevan massan liike-energiaan, niin ensin mainitsemasi energia on luonnollisesti yhtä suuri ja toinen jonkin verran pienempi. Yhteensä noista tulee noin pyörän energian kertoimeksi pyörän massojen jakaumasta riippuen  jotain 1,5-1,8 kertaa pyörimättömän massan energia.

[teräksenharmaa]

Eipä muuta kuin tappi reikään! 
Pyörässä toimivat samat fysiikan lait kuten monelle tunnetussa moottorin vauhtipyörässä. Viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti poikkeaa vakiomoottorin ja hyvin staattisella pyörintänopeusalueella toimivan moottorin vauhtipyörästä - viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti on pienempi, jotta moottorin kierrosherkkyys mahdollistaisi nopeammat reagoinnit (kiihtyvyyden). Sama periaate pätee pyöräänkin!

Tuo menee taas sen kuuluisan mutuilun puolella. Periaatteistahan tässä ei ole ollut mitään epäselvää. Ainoastaan se, kuinka paljon energiaa sitoutuu pyörimisliikkeeseen, on tässä perinteisesti se monia hämäävä asia.

Vauhtipyörä on ihan hyvä verokki. Käydäänpä vähän sitä läpi, niin tilanne voi avautua sinullekin. Renkaan ulkokehän kehänopeus on sama kuin auton nopeus. Siksi renkaan pyörimisenergia ei voi olla suurempi kuin etenemisliikkeen liike-energia. Vauhtipyörän kehänopeus pikkukierroksilla taasen on tuota nopeutta paljon korkeampi. Esimerkiksi 25 senttia halkaisijaltaan oleva vauhtipyörän kehänopeus koneen pyöriessä 6000 rpm on 283 km/h. Ykkösvaihteella auto nopeus voi olla esimerkiksi viidesosan tuosta eli 56 km/h. Kun vielä muistetaan, että energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, niin päästään kiinni eron suuruusluokkaan. Tuossa typillisessä tilanteessa vauhtipyörän ulkokehällä olevan massa pyörimisenergia on 25 kertainen verrattuna sen saman massan etenemisliikkeen liiike-energiaan. Kilon kevennys vauhtipyörän ulkokehältä siis vastaisi tuossa tilanteessa 26 kilon kevennystä esimerkiksi auton korista.  Puhutaan siis kertaluokkaa suuremmasta vaikutuksesta kuin mikä auton renkaan massalla on.

[kt]

Alkuperäinen kysymys on epätarkka. Siis tarkennetaan sitä.

Vaikuttaako auton renkaiden leventäminen auton kiihtyvyyteen, kun kaikki muut auton kiihtyvyyteen vaikuttavat parametrit, polttoaineet, tekijät ja osapuolet eivät muutu? Myöskään renkaan ja palstan painot tai pyörintämomentin keskipiste eivät muutu. Ainoastaan leveys muuttuu.

[-karppa-]

Alkuperäinen kysymys on epätarkka. Siis tarkennetaan sitä.

Vaikuttaako auton renkaiden leventäminen auton kiihtyvyyteen, kun kaikki muut auton kiihtyvyyteen vaikuttavat parametrit, polttoaineet, tekijät ja osapuolet eivät muutu? Myöskään renkaan ja palstan painot tai pyörintämomentin keskipiste eivät muutu. Ainoastaan leveys muuttuu.

Alkuperäisessä kysymyksessä myös vannekoko muuttui jolloin myös todennäköisesti renkaat ja vanteen paino myös nousee. Oleellinen tekijä tuossa yhtälössä.

[sambolo]

Mistä tuo eturenkaiden momentti 425 Nm on peräisin??

Olet oikeassa kirjoitin väärin, moottorin vääntö ei renkaiden. Ja autoa hieman piristetty.

Unohtu myös mainita että noiden kitkojen kera orkkis 17" vanteet joiden leveys muistaakseni 7".

[kt]

Alkuperäisessä kysymyksessä myös vannekoko muuttui jolloin myös todennäköisesti renkaat ja vanteen paino myös nousee. Oleellinen tekijä tuossa yhtälössä.

No silloin pitää kysyä, että "Vaikuttaako renkaiden leventäminen ja  siihen muutokseen tarvittava vanteen mitoituksen muutos auton kiihtyvyyteen jotenkin?" Muut parametrit, kuten vaikkapa vanne-rengasyhdistelmän paino kannattaa säilyttää entisellään nyt teoreettisessa tarkastelussa.
Jos niitä ei pidetä "vakioina", niin päädytään juupas-eipäs-keskusteluun, kuten jo on tehty.

Sitten seuraava kysymys voisi kuulua, että mitä rengas-vanne-yhdistelmän painon nousu yhdellä kilolla vaikuttaa kiihtyvyyteen, vaikka kyseisen yhdistelmän pyörintämomentin painopisteen paikka on entinen.

Ja sitten jatketaan viisastelua...

[Passo1983]

Tulipa jossain vaiheessa mieleen foorumun rengaspainekeskustelut.

Et kai Passo1983 käytä noissa kesärenkaissa auton omia rengaspainesuosituksia?

Itse käyttäisiin noin lituissa liki 3 bar paineita.

Rengaspaineilla on iso vaikutus renkaan rullaavuuteen ja kulumiseen.

3 baria on painetta tällä hetkellä. Renkaat ovat tukevat ajaa ja muutenkin hyvät, mitä nyt humisevat enemmän kuin kapeammat. Ainoastaan tuo siirappinen kulku ihmetytti, mutta näin viikonlopun jälkeen topikkia selailessa huomasin että keskustelua on aiheuttanut, mikä on hyvä ja myös itse olen vastauksia saanut, kiitos niistä .
Viime kesänä ne tuttavani osti, hintaa oli noin 1000â,¬ / kierros kumien kanssa, ja nyt sain ne alle puolella tuosta, pintaa oli jäljellä n. 6mm, ainakin tämän kesän noilla päästelen oli kulku miten liisterimäistä tahansa. 

[sambolo]

Kesähelteetkin saattaa vaikuttaa kulkuun ja ilmastoinnin ahkerointi ym. Onneks kulkua voi myös yleensä vähän parantaa