VAGarena.fi

Nelipyttyiset ei ikinä kuulosta hyvältä. Itellä on tapana selvitä ohituksista hyvän ennakoinnin avulla ilman repimistä. Tuolla manuaalilla auto kiihtyisi ohitustilanteessa parhaiten kolmosella(150-160km/h asti), mutta sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan. Tuollaisessa tilanteessa plugari menee vielä nätimmin kevyemmällä kaasulla ja isolla vaihteella. Siinä missä diesel kuulostaa jo 3000rpm jengaavan reilusti, ei se ole bensassa vielä mitään. Voihan sitä sähkölläkin ohittaa, niin ei polttomoottori huuda.  Ja kyllä dieselkin laittaa koneen laulamaan automaatilla, kun pedaalia painaa. Jokatapauksessa paras kiihtyvyys tapahtuu parhaan tehon alueella välityksestä johtuen ja yhdellä vaihteella kiihdyttäessä kiihtyvyys on nopeinta kierrosalueen parhaan väännön alueella.

1.4 TSi plugarilla Baltian maissa ,kun sakko on 3 â,¬/ylinopeus km/h ,tulee työreissuilla silloin tällöin muun liikenteen seassa 140-160 km/h muutamalla motarilla rekka letkan ohi ajettua. Kyllä se ohitus vaatii että kieppi mittarin neula  nousee parhaan väännön alueellle joka on mielestäni aika korkealla. Pelkällä sähköllä en ole onnistunut reippaampia ohitusta Suomessakaan tekemään, helpolla ottaa polttomoottorin mukaan. Mutta nyansseista on kyse, oma mieltymys on enempi tasaisesti vääntävässä 180 hv + dieselissä. Toki  alustakin on vähän Passat GTEssä tälläiseen löysä, ohjauksessa on selkeä vääntö ko tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: passo_s - 06.07.20 - klo:23:45
1.4 TSi plugarilla Baltian maissa ,kun sakko on 3 â,¬/ylinopeus km/h ,tulee työreissuilla silloin tällöin muun liikenteen seassa 140-160 km/h muutamalla motarilla rekka letkan ohi ajettua. Kyllä se ohitus vaatii että kieppi mittarin neula  nousee parhaan väännön alueellle joka on mielestäni aika korkealla. Pelkällä sähköllä en ole onnistunut reippaampia ohitusta Suomessakaan tekemään, helpolla ottaa polttomoottorin mukaan. Mutta nyansseista on kyse, oma mieltymys on enempi tasaisesti vääntävässä 180 hv + dieselissä. Toki  alustakin on vähän Passat GTEssä tälläiseen löysä, ohjauksessa on selkeä vääntö ko tilanteessa.

Kyllähän GTE:n kone kiertää maksimeilla, mutta toki kiihtyvyyskin on silloin eri luokkaa kuin noissa dieseleissä. Itse en kyllä varsinkaan Suomessa halua niin pieneen rakoon lähteä ohittamaan, että tarvitsisin siihen maksimit. Alusta tiukentuu ajotilavalinnalla, jos sitä kaipaa.

No kun se viisari kello ja alustansäätö poistui perusmallin GTE:stä kevyen faceliftin myötä.Jaa, enpä tiedä onko DCC ollut vakiovaruste GTE:ssä, tässä uusimmassa GTE:ssä joka mulla on se oli lisävaruste.

Lainaus käyttäjältä: prinne - 06.07.20 - klo:16:13
Niin siis tätä juuri hain, eli onko omat kulutukset todettu ajotietokoneesta. Ja onko TM todennut kulutukset myös ajotietoneesta vai jotenkin muuten.

TM ei tietenkään tee mittauksia ajotietokoneen lukemien perusteella. Koko autojen mittausprosessi kuvattiin muutama vuosi sitten lehdessä yksityiskohtaisesti. Löytyy varmasti lehden sähköisestä arkistosta. Sen voin sanoa, että yksikään kotimittaaja ei pääse lähellekään samaan tarkkuuteen ja luotettavuuteen mittaustulosten kanssa, vaikka yksittäisen mittauksen tulos olisi mitä. Näiden "ajoin autolla XYZ pienemmällä / isommalla kulutuksella kuin TM:n koeajossa" -väittämien todistusarvo on siis tasan nolla.

Täysin samaa mieltä...

Itellä menee pitkällä matkalla pienemmällä aineella keskinopeuksien ollessa TM:n kanssa samat. Eli tyhjää arpaa näyttää nuo tasanopeusmittaukset oikean elämän kanssa, vaikka kuinka tarkasti punnittaisiin ja mitattaisiin. Toki ovat sitten vertailukelpoisia keskenään vastaavien mittausten kanssa.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.07.20 - klo:09:02
Itellä menee pitkällä matkalla pienemmällä aineella keskinopeuksien ollessa TM:n kanssa samat. Eli tyhjää arpaa näyttää nuo tasanopeusmittaukset oikean elämän kanssa, vaikka kuinka tarkasti punnittaisiin ja mitattaisiin. Toki ovat sitten vertailukelpoisia keskenään vastaavien mittausten kanssa.

Eikö tuossakin ole kaksi eri asiaa kyseessä? "Oikeassa elämässä" voi käyttää kiihdytä ja rullaa -menetelmää, jolloin moottoria käytetään hyvällä hyötysuhteella käyttöjaksojen aikana ja keskinopeuksi tulee sama tasaisen vauhdin kanssa. Tasaisen vauhdin kulutus mitataan kirjaimellisesti tasaisella vauhdilla eikä moottori välttämättä toimi yhtä tehokkaalla hyötysuhteella. Onko siis nämä "oikean elämän arvot" ajettu cruise päällä tai muuten mahdollisimman tasaisella vauhdilla?

Lainaus käyttäjältä: TTO - 07.07.20 - klo:11:06
Eikö tuossakin ole kaksi eri asiaa kyseessä? "Oikeassa elämässä" voi käyttää kiihdytä ja rullaa -menetelmää, jolloin moottoria käytetään hyvällä hyötysuhteella käyttöjaksojen aikana ja keskinopeuksi tulee sama tasaisen vauhdin kanssa. Tasaisen vauhdin kulutus mitataan kirjaimellisesti tasaisella vauhdilla eikä moottori välttämättä toimi yhtä tehokkaalla hyötysuhteella. Onko siis nämä "oikean elämän arvot" ajettu cruise päällä tai muuten mahdollisimman tasaisella vauhdilla?

Ajatuksena mulla oli se, että kun siirryn paikasta toiseen tietyllä keskinopeudella ja vertaan sitä tuohon tasanopeuteen, niin lukema on aivan eri. Se ei ole sama asia tietenkään. Tuon tasanopeuden perusteella ei vain pysty tekemään suoraa johtopäätöstä oikeaan elämään, vaan verrata vain sitä toiseen samanlaiseen mittaukseen. Ja ihan pääsääntöisesti vakkarilla ajelen.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.07.20 - klo:11:42
Ajatuksena mulla oli se, että kun siirryn paikasta toiseen tietyllä keskinopeudella ja vertaan sitä tuohon tasanopeuteen, niin lukema on aivan eri.

Vertaat siis kahta täysin eri asiaa eli matka-ajon kulutusta tasaisen nopeuden kulutukseen? Mikä tuollaisen vertailun tarkoitus oikein on ja mitä sillä pitäisi todistaa?

Oikeampi vertailukohde olisi TM:nkin mittauksista löytyvä maantieajon keskikulutus. Tosin siihenkin vertaaminen on turhaa ellet toista mittausta samalla prosessilla virtausmittareineen, painemittauksineen ym. kuten TM tekee.

Lainaus käyttäjältä: Guido - 07.07.20 - klo:12:20
Vertaat siis kahta täysin eri asiaa eli matka-ajon kulutusta tasaisen nopeuden kulutukseen? Mikä tuollaisen vertailun tarkoitus oikein on ja mitä sillä pitäisi todistaa?

Oikeampi vertailukohde olisi TM:nkin mittauksista löytyvä maantieajon keskikulutus. Tosin siihenkin vertaaminen on turhaa ellet toista mittausta samalla prosessilla virtausmittareineen, painemittauksineen ym. kuten TM tekee.

Yritin vain kertoa, että kun sieltä TM:stä tavan tallaaja katselee noita tasanopeuslukemia, niin se ei juuri kerro mitään oikeasta elämästä. Ne ovat yhtä teoreettisia, kuin autojen ilmoitetut päästöt, jonka mukaan kannamme veroa. Tasanopeudella ajetussa pätkässä menee sama aika, kuin vaihtelevalla nopeudella ajettussa matkassa samalla keskinopeudella. Nämä asiat on yhteisiä, eli aika ja matka. Eli vertailua tuosta tasanopeudesta ei voi tehdä omaan autoiluun, vaan toiseen samalla tavalla tehtyyn testiin, jonka tulos löytyy lehden sivuilta.

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 07.07.20 - klo:12:44
Yritin vain kertoa, että kun sieltä TM:stä tavan tallaaja katselee noita tasanopeuslukemia, niin se ei juuri kerro mitään oikeasta elämästä. Ne ovat yhtä teoreettisia, kuin autojen ilmoitetut päästöt, jonka mukaan kannamme veroa. Tasanopeudella ajetussa pätkässä menee sama aika, kuin vaihtelevalla nopeudella ajettussa matkassa samalla keskinopeudella. Nämä asiat on yhteisiä, eli aika ja matka. Eli vertailua tuosta tasanopeudesta ei voi tehdä omaan autoiluun, vaan toiseen samalla tavalla tehtyyn testiin, jonka tulos löytyy lehden sivuilta.

Ei mulle ole ikinä tulut edes mieleen verrata minkään omistamani auton kulutuslukemia TM:n mittaamiin tasaisen nopeuden kulutuksiin. Olen ehkä lukenut kyseistä lehteä sen verran kauan, että olen sisäistänyt niiden olevan vertailukelpoisia vain samalla tavalla tehtyihin mittauksiin. Keskikulutusten mittaamisessa on hieman enemmän järkeä, mutta eivät nekään suoraan vertailukelpoisia todelliseen elämään ole kun kulutukseen vaikuttavia muuttujia on niin paljon. Paljon todellisemman kuvan kulutuksesta saa vertailemalla esim. spritmonitor.de:n raportoituja kulutuksia. Varsinkin suositumpien autojen kohdalla lukemia on siellä niin paljon, että pahimmat virhelukemat eivät pääse keskiarvoa liiaksi sotkemaan.

Joskus aikoinaan TM:n mittaama tasainen 120 km/h nopeuden kulutus vastasi maantieajon keskikulutusta monella autolla, mutta viime vuosina en ole juuri näitä lukemia vertaillut, joten en tiedä osuuko nämä vielä samalle hehtaarille.

Tuossa Golfin koeajossa näköjään 120 km/h kulutus ja moottoritieajon keskikulutus ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta maantieajon kulutus vastaa kutakuinkin 100 km/h tasaisen nopeuden kulutusta.

Manuaali näissä pienemmissä moottoreissa muuttuu MQ281:ksi. Eli sitä kautta saa otettua tuota mheviä kiinni tai kaulaa, kuinka sitä nyt ajatteleekin.

https://www.greencarcongress.com/2019/07/20190716-mq281.html

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.07.20 - klo:07:05
Manuaali näissä pienemmissä moottoreissa muuttuu MQ281:ksi. Eli sitä kautta saa otettua tuota mheviä kiinni tai kaulaa, kuinka sitä nyt ajatteleekin.

https://www.greencarcongress.com/2019/07/20190716-mq281.html

Mielenkiintoista. Googlailin ja löysin yhtä sun toista tuosta MQ281-vaihteistosta. Ensimmäiset jutut näkyivät vuosilta 2017 eteenpäin. Mainintoja oli myös MBQ alustaan liittyen. Kun puhut pienemmistä moottoreista tarkoititko 1.0:aa vai myös 1.5:sta. Vääntömomentti sopii 200-350 Nm koneisiin.

Aiemmin kun olen kirjoitellut omista kulutuslukemistani, niin täytyy täsmentää, miten olen päässyt käsitykseen, että ajotietokone antaa luotettavia lukemia. Tämä kun ei ole selainen, joka koko ajan pyörisi mielessä, niin se nyt vaan tuli jälkikäteen takaraivolta. Eli kun olen mennyt tankkaamaan, katson keskikulutuksen ja kertonut matkamittarin lukemalla, olen saannut tasan sen litramäärän mahtumaan tankkiin, mitä tuo laskutoimitus tuottaa. Talvella liikkeelle lähtiessä startista eteenpäin keskikulutus varmaan näyttää 7.5, mutta kymmenen kilometrin päässä se voi olla 6. Kun matka etenee, niin keskikulutus pienenee. Sadan kilsan matkalla lukemat on jo normalisoituneet kertomaan pitkän matkan kulutuksia, jotka ei ole mitään haamulukemia, vaan ihan todellisia ja toistettavia. Tuulella on iso vaikutus. Jos vastatuuli on 10 m/s ja maanopeuteni on 80, ilmanvastus on sama kuin ajaisin 116 kmh. Jos tuuli pysyy samana, paluumatkalla 80 maanopeudella ilmanvastus on sama kuin 44 kmh. Lentokoneiden yhteydessä tuo käsite "maanopeus" ja lentonopeus on tutumpia, mutta sama ilmiö on autolla ajaessa. Jokainen voi itse laskea mikä on tuon myötä/vastatuulen vaikutus kulutukseen. Uuden Octavia LB:n ilmanvastuskerroin on 0.24.

WLTB-mittauksista sen verran selvitin itslleni, että siinä motariajossa mennään 131 kmh, kun NEDC:ssä mennään 120 kmh. Itse harvoin ajan edes 120. Normi on 100 tai 80, vaikka saisi ajaa 120. Jos ajaa 131 ja mittari virhe huomioiden ajat mittarin mukaan 137-138.  Ajaakohan nykyään moni tuolla nopeudella motarilla? Siinähän kaivaa verta nenästään, jos rikesakon saa jo yli 3 kmh ylityksestä.

Nämä loppupään pohdiskelut eivät olleet suunnattu kenellekään erityisesti. Ne vaan tuli mieleen kaikesta aiemmasta keskustelusta.

Lisäksi tarvinnee muistuttaa, että nykyinen kottero on 1.4 TSI LB Elegance 140 HP manuaali ja tilaus uudesta 1.5 TSI LB Style LE manuaalista on tehty jo 5. kesäkuuta. Tällä viikolla pitäisi putkahtaa linjalta ulos suuntana Hangon vapaasatama. Joten en ole morkkaamassa Skodaa enkä TSI-moottoria, kun kerran olen uskaltanut pistää uuden tilaukseen. Olen siis ollut tyytyväinen myös noihin "haamukulutuksiin".

Lainaus käyttäjältä: Guido - 07.07.20 - klo:08:51
TM ei tietenkään tee mittauksia ajotietokoneen lukemien perusteella. Koko autojen mittausprosessi kuvattiin muutama vuosi sitten lehdessä yksityiskohtaisesti. Löytyy varmasti lehden sähköisestä arkistosta. Sen voin sanoa, että yksikään kotimittaaja ei pääse lähellekään samaan tarkkuuteen ja luotettavuuteen mittaustulosten kanssa, vaikka yksittäisen mittauksen tulos olisi mitä. Näiden "ajoin autolla XYZ pienemmällä / isommalla kulutuksella kuin TM:n koeajossa" -väittämien todistusarvo on siis tasan nolla.

Yksittäisen tankkauskerran perusteella olen samaa mieltä. Mutta jos on lyödä pöytään kaikki tankkauskuitit vaikkapa viimeisen 50 tkm matkalta, niin siinä alkaa jo tasoittua tankkausvirheiden vaikutukset, sääolosuhteiden muutokset ja joskus satunnaisesti laahanneen jarrun vaikutus. Toki, tämäkään ei vielä kerro, että onko se 50 tkm ajettu pääosin kaupungissa, maantiellä vai moottoritiellä. Todella paljon vaikuttaa myös kuljettajan ajotapa, eli pitäis olla 100 hlöä vuorotellen ajamassa sitä autoa, että päästäisiin "keskimääräiseen" tilanteeseen. 

Kyllähän TM on joskus kestotestien yhteydessä laskenut näitä pitkän matkan keskikulutuksia, mutta vaikea niitä on suhteuttaa omaan työmatka-ajoon, kun reitti ja kuski ei ole samat kuin TMn testissä.

Lainaus käyttäjältä: Hibah - 09.07.20 - klo:22:16
Yksittäisen tankkauskerran perusteella olen samaa mieltä. Mutta jos on lyödä pöytään kaikki tankkauskuitit vaikkapa viimeisen 50 tkm matkalta, niin siinä alkaa jo tasoittua tankkausvirheiden vaikutukset, sääolosuhteiden muutokset ja joskus satunnaisesti laahanneen jarrun vaikutus. Toki, tämäkään ei vielä kerro, että onko se 50 tkm ajettu pääosin kaupungissa, maantiellä vai moottoritiellä. Todella paljon vaikuttaa myös kuljettajan ajotapa, eli pitäis olla 100 hlöä vuorotellen ajamassa sitä autoa, että päästäisiin "keskimääräiseen" tilanteeseen. 

Kyllähän TM on joskus kestotestien yhteydessä laskenut näitä pitkän matkan keskikulutuksia, mutta vaikea niitä on suhteuttaa omaan työmatka-ajoon, kun reitti ja kuski ei ole samat kuin TMn testissä.

Kuitit olen heittänyt menemään, mutta kirjanpito on seitsemältä vuodelta. Paperille on kirjoitettu kaikki tankkaukset ja kilometrit päiväyksillä.

Onko lava bluesta kokemuksia?  Tuosta huikean laajasta värikartasta kun ei oikein suosikkia löydy.

Lava blue mielestäni hieno väri. Itsellä Karoq sen värisenä ja hauskasti vähän väri muuttuu kirkkauden mukaan. Moni haukkunut hienon väriseksi joten👍👍

Lainaus käyttäjältä: Letangi - 12.07.20 - klo:15:53
Lava blue mielestäni hieno väri. Itsellä Karoq sen värisenä ja hauskasti vähän väri muuttuu kirkkauden mukaan. Moni haukkunut hienon väriseksi joten👍👍

Mulla ollut seitsemän vuotta ja uusi tulossa oleva on myös Lava blue.

Onkohan muuten kellään tietoa RS:n aikataulusta ja hinnoittelusta? Youtubessa löytyvistä Skodan omista videoista näkyy, että RS tulee saataville kolmella koneella (TSI 180 kw, Hybrid 180 kw ja TDI 147 kw). Speksit löytyvät alla olevalta videolta (3 min 50 s. kohdalta):

https://www.youtube.com/watch?v=cip79Uovqrs

Lisäksi ainakin TSI-mallia valmistetaan manuaalina (uudella käsivaihteistolla MQ281, josta täällä jo puhuttiinkin) ja DSG:llä. Toivottavasti molemmat vaihteistot kuuluvat myös Suomen tuontiohjelmaan. Bensiini on noista edelleen vikkelin, mikä ei ole yllätys, kun ne hybridin akut painavat ainakin 200 kg elleivät peräti enemmän. Toivottavasti hinta ei tällä perusmallilla ottaisi kovin isoa hyppyä.

Mielenkiintoinen tekninen uutuus on myös "Powertrain Cooling Jalousie" (videolla 4 min  40 s. kohdalla) eli moottorille sisääntuleva ilma voidaan sulkea luukuilla (ns. vanhan ajan maskisuoja) mekaanisesti silloin kun on kylmä ja taas kuumalla/normikelillä luukut voivat olla auki. Asialla on myös aerodynaaminen vaikutus, jolla on suora vaikutus kulutukseen. Ilmeisesti tuo toimii automaattisesti. Videolla tietoa myös uudesta TDI koneesta.

Kävin kokeilemassa uutta 2.0 tdi dsg taavia farkkuna. Muutama huomio koeajosta. Auto ei vaikuttanut hiljaisemmalta, kuin edellinenkään. Eroa omaani en huomannut lainkaan, vaan tuntuu, ettei siinä ole lainkaan eroa. Ajettavuuskaan ei ole juuri mihinkään muuttunut, eli on edelleen hyvä ajettava. Yhtään ei harmittanut omaan kulkineeseen hypätä ja iso syy on varmasti omassa autossa oleva dcc alusta ja matalaprofiilisemmat renkaat. Koeajoauton rengasmerkkiä en huomannut katsoa, mutta koko oli 205/55/17.

Moottori oli tosin hyvin eristetty, eikä sieltä kuulunut juuri mitään. Oli siis hiljaisemman oloinen moottorin osalta, kuin nykyinen bensani. Myös kulutus oli todella maltillinen, kun kolmosella alkaviin lukemiin oli todella helppo päästä. Varmasti yksi iso tekijä maltilliseen kulutukseen on juurikin kusilaitteiston poistamat noxit, joita ei enää tarvi polttoaineen runsaammalla käytöllä kompensoida. Harmi kun diesel on niin demonisoitu ja kallis konstruktio veroineen päivineen. Moottori ja dsg olivat ehkä parasta antia koeajolla.

Sisältä auto on fiksun näköinen. Uudet penkit on paremmat, kuin vanhan stylen/elegancen, sillä selkäosa on tukevampi. Eli ei ole enää sellainen "elintaso", jossa tuli nojailtua puolelta toiselle pitkillä matkoilla liian leveän selkänojan takia. Tokikaan tuo uusi vakiojakkara ei salli kovempaa kurvailua, eikä pärjää kolmoskopan dynamicille. Oven kyynärnoja on melko huonosti tavoitettavissa, ellei penkkiä tiputa aivan lattiaan. Siinä on tullut takapakkia. Eikä keskikyynärnojakaan ole niin iso ja hyvä, kuin edeltäjässä. Uusi versio rattinapeista ja digimittarista on ottanut käytettävyydeltään ja selkeydeltään myös takapakkia. Sama koskee soittimen käyttöä. Varmasti pidemmällä aikavälillä niihin pääsee sinuiksi, mutta lyhyehköllä koeajolla ei. Ilmastointi hoiti hommansa hyvin, eikä sitä tarvinnut räpeltää. Vakkariin oli tullut ennakoiva ominaisuus, joka varmasti jakaa mielipiteitä. Itse en siitä niin piittaa. Taustapeili on joissakin revikoissa näyttänyt karmittomalta, mutta tuossa se oli samanlainen, kuin omassani. Ulkopeilit oli sirommat ja hiukan huonommin niistä näki. Ovien listat oli tyylikkään näköiset, mutta en voi käsittää tuota aivopierua käytettävyyden osalta, sillä aurinko heijasti niistä suoraan silmiin tietyissä tilanteissa.
Hud ei ole myöskään oma juttuni, vaikka siihenkin varmasti tottuisi. En pidä ylimääräisistä asioista näkökentässä.



Muutama mukava asia tuohon uuteen on tullut. Eli kääntyvä koukku, sähköinen luukku liftbackiin, lämpöä heijastava lämmitettävä tuulilasi, laminoidut sivulasit, ikkunaverhot takasivulaseille, moottorikaihdin, älykkäämpi vakkari, ulkonäkö varauksin ja paremmat valot. Mikään noista ei saa kuitenkaan minkäänlaisia vaihtohaluja liikkeelle. Ihmetyttää myös puheet siitä, että harppaus kolmosesta neloseen olisi suurempi, kuin kakkosesta kolmoseen. Olen totaalisen eri mieltä.

Heijastuiko kojelauta todella noin voimakkaasti tuulilasista, tuossa kuvassa näyttää melkein peililtä. Eli aiheuttaako lämpöä heijastava tuulilasi heijastuksia myös sisään päin? Itseäni ärsytti vastuslangat tulilasissa niin paljon etten halunnut seuraavaan autooni sellaisia. Varsinkin pimeässä vastaantulevien ajovalot aiheuttivat todella ikäviä heijastuksia ja lasin läpi oli huono näkyvyys.

Tuossa autossa ei vissiin ollut lämpeävää tuulilasia, en ole varma. Itsellä on toinen auto menossa vastuslangoilla, eikä ole häirinnyt menoa. Tuo kalvo vain olisi siinä mielessä parempi, kun vähentää auringon säteilemää lämpöä tehokkaasti, joka olisi itsellä se pointti. Varmasti heijastavat tuota kojelautaa samalla tavalla, kuten nytkin, sama mikä lasi kyseessä. Nuo ovien kromilistat vain häiritsi enemmän, kuin kojelaudan heijastuminen.

Käytiin koeajolla bensakoneisella Ambitionilla ja ihan mukava autohan se oli. Mitään suuria elämyksiä se ei tarjonnut, mutta oli helppo ja vaivaton ajettava. Omaan vanhaan autoon verrattuna kaikki valikot ja systeemit tuntui hiukan sekavilta. Niihin tottunee sitten ajan kanssa. Vaihtotarjous vanhasta ei ollut lähimainkaan parhaimmasta päästä, mutta vaimo halusi punaisen Skodan ja pikkuhiljaa muut vaihtoehdot tippuivat pois. Lisävarusteiden mietinnän jälkeen 1.5 Launch Edition farkku lähti tilaukseen. Toimitusaika pari-kolme kuukautta.

Miten menee huoltoväli tässä uudessa tsi:ssä, onko samanlainen kuin kolmosessakin?

Mites phev, miten siinä menee huollot?

Huoltovälit samat. Ladattavassa hybridissä todennäköisesti 15tkm/v kiinteä, joka enemmän ajavalla nostaa kuluja jonnin verran. Dieseli olisi fiksu pienine kulutuksineen, mutta vähänkään varusteltuna hinta kapuaa 40tâ,¬:n huiteille, joka on mielestäni aivan liikaa tuosta korimallista.

Itse sain niin surkean vaihtohyvityksen paikallisesta, että ei ole tarvetta vaihdolle hetkeen. Tai siis tarvetta ei ole, mutta hyvä kauppa kannattaa aina.

Ok, harmi olisivat voineet muuttaa nuo huollot fiksummiksi mielestäni tähän. Eli tipauttaa tuon valohoidon/turhan rahastuksen pois...

Lainaus käyttäjältä: SkodaPirre - 18.07.20 - klo:08:42
Ok, harmi olisivat voineet muuttaa nuo huollot fiksummiksi mielestäni tähän. Eli tipauttaa tuon valohoidon/turhan rahastuksen pois...

Mites tuo huolto-ohjelma tämän auton tapauksessa sitten oikein menee. Myyjä mumisi 30tkm tai kaksi vuotta olevan huoltoväli, kumpi vaan tulee ensiksi vastaan. Meillä tulee vuodessa n. 30tkm ajeltua, eli kerran vuoteen olisi huolto tällä logiikalla. Ja se on aivan ok. Toki joustava huoltoväli tuo oman mausteensa, eli jos ja kun tulee jonkin verran kylmäkäynnistyksiä ja pätkäajoa, niin saattaa haluta jo ennen 30tkm huoltoon? Sekin on ok. Kysymys kuuluu, että tuleeko siinä välissä sitten vielä jotain ylimääräistä säätöä?

Konsernin hybrideissä öljynvaihtoväli tähän mennessä on ollut 15tkm/v.

Pää toimii nopeammin kuin sormet näppiksellä, tai toisinpäin... Tarkoitin siis tuon perus 1.5 TSI:n huolto-ohjelmaa. Tokihan se selviää aikanaan, mutta uteliaisuuttani kyselen. Myyjät kun tuppaa usein olemaan vähän kujalla näistä ja varmoja vastauksia sieltä ei saa. Esimerkiksi kysyessäni miten nämä 1.5 koneet on pelanneet muissa malleissa ja varsin hyvin tiedän esim. nuo alkupään nykimisongelmat, niin myyjän mukaan niissä ei koskaan ikinä ollut mitään ongelmia.