VAGarena.fi

Luonnollisesti ajosuorite on se luku, johon onnettomuuksien määrää pitää verrata. Taskussa olevat ajokortit tai parkissa seisovat autot kun eivät itsekseen ulosajoja aiheuta. Kun liikennemääriä verraaan onnettomuusmääriin, niin kehitys kohti parempaa on selvää kaikille muille paitsii kuskeista parhaimpien vesalle. Sivu 24:
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf

P.s. Ketjukolarit syntyvät vain vilkkaan liikenteen aikakausina.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 11.05.17 - klo:22:38
Luonnollisesti ajosuorite on se luku, johon onnettomuuksien määrää pitää verrata. Taskussa olevat ajokortit tai parkissa seisovat autot kun eivät itsekseen ulosajoja aiheuta. Kun liikennemääriä verraaan onnettomuusmääriin, niin kehitys kohti parempaa on selvää kaikille muille paitsii kuskeista parhaimpien vesalle. Sivu 24:
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf

P.s. Ketjukolarit syntyvät vain vilkkaan liikenteen aikakausina.

Mielenkiintoinen linkki. Kiitos!

Onnettomuuksia (poliisin tietoon tulleita) sattuu siis nykyjään suunnilleen saman verran kuin 70-luvulla. Ajosuorite on vissin 2-3 kertaistunut tänä aikana. Kääntäen ilman onnettomuutta päästään nykyjään siis ainakin kaksi kertaa pidempi matka.´

Tosin vertailu kuka osasi ajaa tai ei osannut ajaa on itseasiassa turhaa. Liikenne on nimittäin muuttunut niin paljon. 70-luvulla kuljettajat saivat paljon harjoitusta hiekkateillä ajamisesta ja auton hallinnasta. Toisaaltaan nykykuljettajat saavat paljon harjoitusta vilkkaasta kaupunki- ja maantieliikenteestä, kaistanvaihtoineen, liikennevaloineen, jne... Yritän siis sanoa, että vaatimukset kuljettajan työskentelyyn ovat muuttuneet ja siten myös kuljettajien osaaminen.

Se mikä tossa tilastossa paistaa silmään on onnettomuuksien määrän merkittävä nousu 80-luvulla ja pysyminen korkeana vielä 90-luvun alkupuolen. Oliko ne 70-luvun osaavat kuljettajat muuttuneet 80-luvulla "kädettömiksi"?

Vastoin yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia. Juuri tuo vilkkaaseen, jatkuvaa tarkkailua vaativaan liikenneympäristöön sopeutuminen, selittää asiaa.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 12.05.17 - klo:10:07
Vastoi yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia.

Ja silti Kehä I varustettiin suomen tiheimmällä kameratolppaviidakolla siellä tapahtuneisiin onnettomuusmääriin vetoamalla

^Silti ne onnettomuusmäärät olivat koko maahan nähden alhaisia, mutta johtuen suurista liikennemääristä aiheuttivat huomattavaa haittaa verrattuna johonkin tärskyyn jossain Suomussalmen puoliautiolla suopätkällä.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.05.17 - klo:10:16
Ja silti Kehä I varustettiin suomen tiheimmällä kameratolppaviidakolla siellä tapahtuneisiin onnettomuusmääriin vetoamalla

Taisi kamerat lisätä onnttomuuksia Kehä I:llä. Jatkuva tolpille jarruttelu on ilmeisesti haitallisempaa kuin pieni ylinopeus, jota Kehällä aika yleisesti ajettiin.

Moni ajaa varmuuden vuoksi n. 70-75 km/h noihin tolppiin  ei voi ymmärtää, ei ne tolpat ota kuvia jos et aja ylinopeutta, haloo? Aina vähintään 85 km/h mittarissa itsellä, mikäli mahdollista, eikä yksikään tolppa ole ottanut kuvia. Tollanen hiton jarruttelu ja hidastelu se vasta liikennettä sotkee muutenkin ruuhkaisessa paikassa, ei ihmekään kun kolareita tuolla tulee. Jos ei uskalla ajaa 80 km/h - 80 km/h alueella niin voi jäädä kotiin tai mennä vaikka junalla. Ehkä tarvitaan oma kaista näille jotka eivät rajoituksen mukaan uskalla mennä. Eilinen lumisadekkin näytti osaa kuskeista pelottavan, vaikka täysin kesäkeli lumi sulaa samantien kun koskee tien pintaan..

Lainaus käyttäjältä: erttuli - 12.05.17 - klo:11:02
Moni ajaa varmuuden vuoksi n. 70-75 km/h noihin tolppiin  ei voi ymmärtää, ei ne tolpat ota kuvia jos et aja ylinopeutta, haloo? Aina vähintään 85 km/h mittarissa itsellä, mikäli mahdollista, eikä yksikään tolppa ole ottanut kuvia. Tollanen hiton jarruttelu ja hidastelu se vasta liikennettä sotkee muutenkin ruuhkaisessa paikassa, ei ihmekään kun kolareita tuolla tulee. Jos ei uskalla ajaa 80 km/h - 80 km/h alueella niin voi jäädä kotiin tai mennä vaikka junalla. Ehkä tarvitaan oma kaista näille jotka eivät rajoituksen mukaan uskalla mennä. Eilinen lumisadekkin näytti osaa kuskeista pelottavan, vaikka täysin kesäkeli lumi sulaa samantien kun koskee tien pintaan..

Niinpä. Suosittelen kyllä tarkistamaan auton mittarivirheen myös 30-40 km/h nopeuksissa, ettei tule ikäviä yllätyksiä perinteistä "kympin yli" ajettaessa. Kuvausautot monesti "sopivasti" alamäissä.

Omassani mittarivirhe neljässäkympissä 2-3km/h kun se maantienopeuksissa on 5km/h.

Lainaus käyttäjältä: pekeke - 12.05.17 - klo:10:07
Vastoin yleisiä hokemia taitavimmat kuskit löytyvät kehä kolmosen sisäpuolelta, täällä tapahtuu liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia. Juuri tuo vilkkaaseen, jatkuvaa tarkkailua vaativaan liikenneympäristöön sopeutuminen, selittää asiaa.

Mistä tämä liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia tieto on kotoisin?
Ainakin tuossa edellä linkatussa If:in vahinkotilastoissa (kaikki vahingot) Helsinki, Espoo ja Vantaa on melko ylivoimaisessa kärjessä / 1000 autovakuutus asiakasta.
Puhutaan Hki & Espoo osalta tuplamäärästä vahinkoja samaan autoilijamäärään suhteutettuna VS vähävahinkoisimmat kaupungit.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:12:56
Mistä tämä liikennemääriin nähden ylivoimaisesti vähiten onnettomuuksia tieto on kotoisin?
Ainakin tuossa edellä linkatussa If:in vahinkotilastoissa (kaikki vahingot) Helsinki, Espoo ja Vantaa on melko ylivoimaisessa kärjessä / 1000 autovakuutus asiakasta.
Puhutaan Hki & Espoo osalta tuplamäärästä vahinkoja samaan autoilijamäärään suhteutettuna VS vähävahinkoisimmat kaupungit.

Vaan otappas esiin henkilövahingot ja näkymä muuttuukin jo melkoisesti = PK-seudulla ihan se ylivoimaisin osuus onnettomuuksista on pelkkiä pellin ruttaamisia, ilman hlö.vahinkoja. Mainitulla Kehä I pätkällä taitaa muistaakseni jonkin tilaston mukaan 2000-luvun aikana kuolleiden lkm olla "huimat" 1 kpl !?! Ja sekin vain yksittäisen motoristin paskaa zägää (hiljaisessa jonokökkimisen kävelyvauhdissa BMW-matkamotoristin eturengas edessä olevan auton takapuskuriin, menettää prätkänsä tasapainon, kaatuu ja kuskin pää kaistaviivan toiselle puolelle, jossa rekan rengas viimeisteli tuon onnettomuuden), itsekin olin tuossa paikalla kun tuon onnettomuuden selvitys oli vasta alkanut

^^Muistinvaraisesti, saattoi olla että vähiten loukkaantumisiin/kuolemiin johtaneita onnettomuuksia ajosuoritteeseen nähden. Elikkäs peltikolhut ei tässä tilastossa.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 12.05.17 - klo:13:32
Vaan otappas esiin henkilövahingot ja näkymä muuttuukin jo melkoisesti = PK-seudulla ihan se ylivoimaisin osuus onnettomuuksista on pelkkiä pellin ruttaamisia, ilman hlö.vahinkoja.
..

Tämähän on selvä henkilövahinkojen osalta, koska Hki, Espoo ja Vantaa on keskimääräistä kaupunkimaisempia kuntia => ajonopeudet on keskimäärin pienempiä => pelti menee ruttuun, mutta henkilövahingot on vain maan keskitasoa, tai sen alle. Mutta ei silti henkilövahinkojen alhaisuudellaan mitenkään erotu porukasta edukseen.

Yksittäistä kehän pätkää ja siihen liittyviä muisteloita ei oikein voi tilantoihin soveltaa.
Kaikki vahingot kertoo aika hyvin sen, että kehä III sisäpuoli on vakuutusyhtiön painajainen

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:14:23
Kaikki vahingot kertoo aika hyvin sen, että kehä III sisäpuoli on vakuutusyhtiön painajainen

Ja kyllähän me siitä maksetaankin, kun jo ihan perinteisestikin sama vakuutus, samalla hlö jossain juubajoella maksaa selkeästikin vähempi kuin esim. juuri PK-seudulla asuvalle

Huhhuh sentään!  Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita (yksi peura katkaisi joskus takakoipensa Audin etukulmaan), kun ne näin vaarallisia ovat.  Pitäneekin mennä heti vaihtamaan vajakkiin. 

Ilmeisesti ajotyylini on sen verran aktiivinen, ettei ole ollut vaikeuksia tunnistaa liukkautta.

Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 12.05.17 - klo:15:05
Huhhuh sentään!  Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita (yksi peura katkaisi joskus takakoipensa Audin etukulmaan), kun ne näin vaarallisia ovat.  Pitäneekin mennä heti vaihtamaan vajakkiin. 

Ilmeisesti ajotyylini on sen verran aktiivinen, ettei ole ollut vaikeuksia tunnistaa liukkautta.

Sanoppa se! On ne nelivedot vaan niin vaarallisia...

Tuosta Ifin tilastosta jos katsoo vaikkapa tuulilasivahingot käyttovoiman mukaan.. niin havaitaan, että dieselautoilla niiden määrä on 2 x kertainen verrattuna bensa-autoihin.
Johtuuko tämä dieselmoottorista? No ei tietenkään, vaan keskimäärin erilaisesta käyttöprofiilista & suuremmista ajokilometreista.
Tästä aasinsiltana kiisteltyyn neliveto tilastoon. Tilasto kummallisuuksille löytyy aina joku syy.
Pitäisi olla aika pölhö, jos alkaisi väittämään, että diesel käyttövoimana rikkoo tuulilasit.. vastaava juttu neliveto & onnettomuudet. Taustasyyt pitää kaivaa tilastomateriaalista, eikä mennä ns. helppoon.

Taitaa joillain vakuutusyhtiöillä jo olla kilometriperustaisia autovakuutuksia? Tämä olisi sieltä tärkeimmästä päästä oleva muuttuja vakuutusmaksujen suuruuteen?

Lainaus käyttäjältä: Octavia4x4 - 12.05.17 - klo:15:05
Huhhuh sentään!  Alkaa olla 1/4 miljoona kilometriä täynnä nelivetoisilla autoilla. Mitenkähän sitä oikein onkaan onnistunut olemaan tappamatta itseään tai muita

No eipä tuo nyt vielä kovin suuri ihme ole tuon tutkimuksen valossa. Luikkailla ja lumisissa olosutheissa jo riskin on koholla 25 prosenttia, niin kovin paljoa kokonaisriski tuosta ei muutu. Jos nyt vaikka viidesosalle kilometreistä laskisi tuon kohonneen riskin, niikokonaisuuteen vaikutus olisi viisi prosenttia. 250 000 kilometriäsi noin laskien vastaisi siis noin 260 000 kilometriä kaksivetoisella. Tietty haastavia olosuhteita painottamalla saa enemmäkin vaikutusta, mutta laskitpa tuon miten vain, niin et vielä saa itsestäsi tilastokummajaista.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 12.05.17 - klo:15:34
Tuosta Ifin tilastosta jos katsoo vaikkapa tuulilasivahingot käyttovoiman mukaan.. niin havaitaan, että dieselautoilla niiden määrä on 2 x kertainen verrattuna bensa-autoihin.
Johtuuko tämä dieselmoottorista? No ei tietenkään, vaan keskimäärin erilaisesta käyttöprofiilista & suuremmista ajokilometreista.
Tästä aasinsiltana kiisteltyyn neliveto tilastoon. Tilasto kummallisuuksille löytyy aina joku syy.
Pitäisi olla aika pölhö, jos alkaisi väittämään, että diesel käyttövoimana rikkoo tuulilasit.. vastaava juttu neliveto & onnettomuudet. Taustasyyt pitää kaivaa tilastomateriaalista, eikä mennä ns. helppoon.

Eikö tuo liukkailla 10 prosenttia suurempi tilannenopeus ole mielestäsi uskottava  (tausta)syy? Sekin on todella helppo uskoa, että dieseleillä ajetaan paljon maanteillä.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.05.17 - klo:16:35
Eikö tuo liukkailla 10 prosenttia suurempi tilannenopeus ole mielestäsi uskottava  (tausta)syy? Sekin on todella helppo uskoa, että dieseleillä ajetaan paljon maanteillä.

Tilannenopeus onkin uskottava syy onnettomuuksien lisääntymiseen ja sillekkiin on joku muu suora syy kuin vetotapa. Sehän se on, kun kahden muuttujan tilasto ei todellisia lopputulokseen vaikuttavia tietoja kerro.
Ihan samalla tavalla kuin tuo tuulilasi taulukko. Vertailussa on vain käyttövoima & tuulilasivahingot. Jos tekee johtopäätökset vain noiden kahden perusteella, niin oikeat syyt jää piiloon.

Lainaus käyttäjältä: kmheisk2 - 12.05.17 - klo:15:22
Sanoppa se! On ne nelivedot vaan niin vaarallisia...

Kaikki autot ovat vaarallisia. Kerron oman tarinani. Oma 4wd oli hyvä auto ja huolestuneena katsoin alla olevia talvirenkaita. Ne oli huonot, mutta auto eteni ja jarrutuksissa ei ollut ongelmia. Kaikki oli hyvin.

Eräänä aamuna lähdin omasta pihasta pieneen alamäkeen. Ei ollut edes jyrkkä. Vähän painoin kaasua ja jarruttaessa noin 20 km/h vauhdista renkaat meni lukkoon. Auto luisteli alamäen alas ja pysähtyi onneksi ojaa ennen olevaan lumisee kohtaan. Jäässä ei ollut pienintäkään jälkeä nastan naarmuista. Epäilykseni heräsi. Otin vaimon auton ja se jätti nastoista kolot jäähän. Jarruttaessa  tuli pitkät ja syvät naarmut.

Neliveto on petollinen auto, joka etenee todella huonossa kelissä todella hyvin. Siksi sitä kaipaan ja kovasti.

8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.

Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli  kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan  21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.

Eli vetopidoltaan paskoiksi suunnitelluilla vaggineilla neliveto on tarpeellinen.. Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja  mäkisillä teillä.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja  mäkisillä teillä.

No ei se 4-vetoisuus mikään paha ominaisuus ole muissakaan. Juuri nyt juhannusviikonloppuna viimeksi piti tuo vaunu saada parkkiin sateen vettämälle, pehmeälle nurmikolle, kiilojen päälle vaateriin, niin siinä kyllä Nissani jätti jo nurtsiin joka nurkastaan sellaiset kuraiset sutimisen jäljet että vajakilta olisi jäänyt vaunu repimäti ja nukuttu seuraava yö vinossa

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.

Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli  kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan  21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.

Eli vetopidoltaan paskoiksi suunnitelluilla vaggineilla neliveto on tarpeellinen.. Siinä missä muilla merkeillä voi pärjätä hyvin 2-vedolla, kannatanee vaggineeseen ruksia suosiolla neliveto jos vähänkään ajoa jäisillä ja  mäkisillä teillä.

Jep.. neliveto on hyvä varuste.
Alla AB 8/2017 lukuja tarkemmin.. moottorien tehot alla listatuilla identtiset (150 hv).

Kiihdytys ylämäessä, jää/asfaltti:
Bmw X1 etuveto: 4,84s
Bmw X1 4-veto: 3,69s

Skoda Kodiaq etuveto: 6,53s
Skoda Kodiaq 4-veto: 4,60s

VW Tiquan etuveto: 6,25s
VW Tiquan 4-veto: 4,58s


Kiihdytys ylämäessä, jää:
Bmw X1 etuveto: 8,98s
Bmw X1 4-veto: 5,44s

Skoda Kodiaq etuveto: 16,44s
Skoda Kodiaq 4-veto: 5,98s

VW Tiquan etuveto: 20,88s
VW Tiquan 4-veto: 6,25s


Märkä kaarrerata 1823m:
Bmw X1 etuveto: 73,1 km/h
Bmw X1 4-veto: 73,5 km/h

Skoda Kodiaq etuveto: 72,4 km/h
Skoda Kodiaq 4-veto: 73,9 km/h

VW Tiquan etuveto: 73,3 km/h
VW Tiquan 4-veto: 73,7 km/h

Vetopidossa huomioitava, että Tiquan ja Kodiaq ovat X1 bemaria painavampia.. Kodiaq lähes 200kg. Vetopidossa erot on kyllä 2-vetoisilla isoja.. nimenomaan kun ollaan jäällä.
Merkillepantavaa on kuitenkin myös se, että nelivetoisena nuo painavammat Vag nelivedot on kaarreradalla bemaria nopeampia. Eli ajo-ominaisuuksissa on paljon hyvääkin. Esim. paljon kevyempään Opel mokkaan verrattuna kaarrerata nopeudet olivat jo selvästi parempia.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.06.17 - klo:22:33
8/2017 ABssä oli neliveto vs kaksiveto testi. Merkillepantavaa testissä oli huomata se, että vag ei osaa vieläkään rakentaa hyvällä vetopidolla rakennettua 2-vetoista.

Etuvetoinen Tiguanilta ja kodiakilta meni jäiseen ylämäkeen yli  kaksinkertainen aika verrattuna 2 vetoiseen bemariin ja nissaniin ( Tiguan  21 sek vs quaskai 9 sek. Vasta nelivedon lisäys vaggeihin saa ylämäkiajan samalle kymmenluvulle nissanin ja bemarin 2 vedon kanssa! Renkailla huonoa tulosta ei selitetä. Se selviää jarrutusajoista... Vag erottuu jälleen selvästi luokattoman huonosta vetopidosta.

Itse luen saksankielistä lehteä, jossa tuo sama testi oli ensin. Siinä ei ole mitään jarrutusaikoja mitattu, vaan ainoa jarrutustesti on jarrutusMATKA 80 km/h nopeudesta sateella. Sadekelin kiihdytyksessähän Skoda ja VW olivat Bemarin jälkeen nopeimpia, joten vetopito on kunnossa. Myös jää/asfaltti kiihdytyksessä vetopito on aivan linjassa muiden kanssa ja märällä käsittelyradalla kookas Volkkari oli jopa nopein. Se, että puhtaalla jäällä kiihdytettäessä ajat ovat muita huonompia, viittaa juurikin renkaiden huonoon toimivuuteen jäällä. Esimerkiksi TM:n viimeisimmästä talviautovertailusta näkee, kuinka VW-konsernin tuotteet ovat lajityypilleen hyvin tavanomaisia vetopitonsa suhteen. 

Kyllä  tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.

Surkea vetopito vaiko liian herkkä luistonesto? Vai oliko ESP kytketty pois päältä?

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 27.06.17 - klo:20:18
Kyllä  tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.

Jos vetopito on surkea, niin miksi tuossa mainostamassasi Autobildin testissä sateella ja kitkaerokiihdytyksessä pitoa oli täysin normaalisti? Miksi esimerkiksi TM:n 2017 vuoden talviautovertailussa kolme konsernin tuotetta oli hyvin lähellä keskiarvoa ja miksi vuoden 2015 vertailussa molemmat konsernin tuotteet olivat etenemiskyvyssä kärkipäässä? Jos vetopito olisi surkea, niin kuin väität, niin tuollaiset tulokset olisivat mahdottomia. 

Havaintoja netistä löytyy kaikenlaisia. Volkkarilla on toki pitkä historia ja paljon mallejakin, joten on täysin mahdollista, että tässä suhteessa heikkojakin suorituksia on. Se on aivan tuurista kiinni, osuuko jonkin yksittäisen kokemuksen perusteella tehty yleistys. Väittihän joku täälläkin kuinka konsernin tuotteet riuhtovat puolelta toiselle sutiessaan tai rivakassa kihdytyksessä. Itse olen nyt ehtinyt tuota rajoilla kiihdyttämistä kokeilemaan varsin laajassa olosuhteiden kirjoissa, enkä ole saanut kotteroani missään tilanteessa riuhtomaan, eikä kyllä pidossakaan ole mitään valittamista. Auto siirtyy hyvin pehmeästi kaasulla sutimiseen ja pitoa on vähintäänkin tavanomainen määrä kaksivetoiselle.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 27.06.17 - klo:20:18
Kyllä  tuo vaggineiden surkea vetopito tulee nimenomaan autosta. Vageilla ero etuveton ja nelivedon välillä valtava. Havainto surkeasta vetopidosta on linjassa myös täällä monien tekemien havaintojen kanssa.

En kyllä ihan näin suoraviivaisesti vetäisi johtopäätöksiä. Painava auto etuvetoisena aivan varmasti on hidas ja vetopidon kanssa on ongelmia liikkeelle lähdettäessä. Kova alusta on liukkaalla heikompi ja VAG:lla on aika monenlaisia alustoja kuten myös BMW:llä.

Varmaan aika turha vastaus tähän ketjuun mut menköön...

Tänään yksi lapsista joutui koulun penkille ja kävin aamutuimaan viemässä.

Lopputulos; 15 senttiä sohjoa n. 5 asteen kulmassa ylämäkeen olevalle koulun pihalle oli jonoa, omassa kiesissä 225/55/17 cvc6 kitkat. Edellä takavetoiset väyrys-mese ja nykyistä g30 mallii edeltävä bmw, oisko sit f10 tjsp. Noiden renkaita en käynyt ratsaamassa...

Yllättäen ainoa joka nousi suunniteltua reittiä oli allekirjoittaneen olympiavolsu. Kuskien eroista en pysty sanomaan mitää, ite otin esc:n sport-asentoon ja annoin riittävästi "tallaa". Mese ja bemu pakitteli edeltä pois, itsellä ei luonto antanut periksi vaan piti näyttää☺

Lopputulos; joko kuski tai torsen vei voiton tässä pelissä

Ensimmäistä nelivetoa olen katselemassa. Ajan paljon sorateillä ja lumisia ja mäkisiä metsäteitä. Kaikki ajoavusteet pitää saada pois. Ajonvakautus vai mikä ESC vai ASR se on Skotterossa jota ei saa valikosta pois, vilkkuu heti kun vähän lumisen tien mutkaan ajan. ABS on myös vaarallinen vastalanatulla tiellä. Vagineissa ei varmaan kaikkia ajoapuja saa pois. Miten lie Subarussa?

Moikka jaiksi,

Isosta osasta vag- konsernin autoja saa esc:n ja vastaavat sallivampaan asentoon ihan kabiinin nappuloista. Jos haluat kaikki avustimet pois se onnistuu monessa mallissa vcds-ohjelman kautta. Velhoja löytyy tältä foorumilta.

Omassa kutosessa on toistaiseksi riittänyt napin painallus kun on takuun alainen kiesi, ottaa asr:n pois pelistä ja saa vedettyä 360 asteen sladit jos haluaa. Abs ja muut toki säilyy, mutta ei vielä ole tullut tilannetta että ne haluaisin pois, en ole niin hyvä kuski. Muista kuin neljän rinkulan torsen nelikoista ei valitettavasti itsellä kokemusta. Veikkaan, että subbeissakin joku sähköaivo rajoittaa menoa näissä 2000- luvun peleissä.