VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: tet - 04.05.19 - klo:19:27

LainaaEi yhden henkilön mielipiteellä ole mitään väliä, sillä puolueen linjauksien mukaisesti joutuvat kuitenkin menemään.
Tässä otteita Vihreiden linjauksista heidän omilta sivuiltaan:
”Kannustetaan ihmisiä siirtymään autoilusta pyöräilyyn sähköpyöräilyä tukemalla.
Tehdään suurten kaupunkien keskustoista autottomia alueita. Vähennetään yksityisautoilun määrää sulkemalla alueita autoliikenteeltä ja ottamalla käyttöön ruuhkamaksuja suurilla kaupunkiseuduilla.
Uusien moottoriteiden rakentamisesta tulee luopua ja tiehankkeissa on painotettava turvallisuuden parantamista. Nopeusrajoitusten valvontaa on tehostettava ja tilannekohtaisten rajoitusten käyttöä lisättävä. Melua tulee vähentää nopeusrajoituksilla ja meluesteillä.”

No noistakaan listatuista asioista en nyt suoraan löydä vihaa yksityisautoilua kohtaan. Osasta olen varmasti hieman eri mieltä, tai ainakin epäilen että niillä saavutettaisin kovin hyvin sitä etua mitä niillä varmaankin haetaan. Osa taas ei liity yksityisautoilun haittaamiseen millään tavalla, kuten tuo sähköpyörien tukeminen tai nopeusrajoitusten valvonta.

Eka lainaus poliittista propagandaa, jonka uskotaan purevan pääosaan puolueen kannattajista.. ei tälläisissä tarvitse realiteetteihin nojautua. Autoilun estäminen ei varsinaisesti ole vihaa, mutta voi sen sellaiseksikin tulkita.
Ja todellakaan ei edusta kaikkien vihreiden ajatuksia sellaisenaan. Yksityisautoilun määrän vähentäminen on ajatuksena hyvä, mutta keinovalikoimassa pitäisi olla muiden vaihtoehtojen luominen houkuttelevammaksi, eikä haitanteko.
Lisäksi joukkoliikennevaihtoehto ei ole kaikkialla Suomessa optiona.. varauksin vain pääkaupunkiseudulla, jossa 'joukkoja' on riittävästi.
Sähköpyöräilylle pitäisi Suomessa olla vaihtoehto talviajaksi.. sopii visiona paremmin lämpimämpiin maihin.

Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 04.05.19 - klo:20:39
...
Neste käyttää hyväkseen päästösäädöksiä ja heidän mielestään munkinpaistajien ja palmuöljyjalostajien öljyjätteet ovat päästöttömiä... Muut pohjoismaat eivät ole samaa mieltä ja näin mydiesel on vain Suomessa vähäpäästöinen.
...

Tarpeeton ja harhaanjohtavia tietoja sisältävä provo, kun näemmä olet artikkeleita asiasta lukenut. Eli viitannet MyDieselin PFAD osuuteen.. jota on MyDieselistä arviolta 30%. Neste ei osuutta kerro, joten tämä oli jostain lukemani stetson arvio.

PFAD on siis palmuöljytuotannon prosessijätettä. Ruotsalaisen tulkinnan mukaan kyseessä ei ole jäte, koska palmuöljytuotanto itsessään aiheuttaa sademetsien katoa (tästä metsäkato osuudesta olen itse täsmälleen samaa mieltä).. Eri ympäristöjärjestöilläkin on erimielisyyksiä tuosta palmuöljytuotannosta.. WWF mielestä vastuullinen tuotanto on Ok vs Greenpeace mielestä edes se ei.
Kriittisimpien tulkintojen ongelmana MyDieseliä vastaan on vain se, että palmuöljystä käyttää 80% elintarviketuotanto. Loput 20% menee kemikaaliteollisuudelle ja polttoaineisiin. NesteMy ei siis ole em. prosessijätteen aiheuttaja.

Jos tulkitaan niin, että PFAD ei ole jätettä, niin siitäkin huolimatta MyDiesel co2 päästöt ovat kertaluokkia pienemmät, kuin fossiilisen.. tosin silloin ei päästä alle sähköautojen tason (verrokkina Suomen sähköntuotanto ka co2), kuten jossain laskettiin
Eli kriittisimmänkin PFAD tulkinnan mukaan MyDiesel on huomattavan ekologinen valinta.
Mutta.. silti olen sitä mieltä, että Nesteen ei pitäisi tukea palmuöljyn kysynnän lisääntymistä edes tuotannon prosessijätettä hankkimalla.

Ruotsalaisestakin näkökulmasta vastuullisesti tuotettu palmuöljy on heidän elintarvikeollisuudelleen Ok, mutta palmuöljytuotannon jäte ei ole Ok polttoainetuotantoon.. eli näitä julkilausumia pitää aina vähän tulkita. Ei omaa tuotantoa = ei Ok

Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 04.05.19 - klo:20:39
Se mitä pakoputkenpäästä tulee polttomoottoriautosta on aika vakio... Yllätys yllätys.

Kait tämä nyt oli vitsi, kun verrataan uusiutuvaa polttoainetta fossiilisiin?
Sama sähköautoissa.. sähkön tuotantotavalla on merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: Kannu - 04.05.19 - klo:14:10
Mutta eikö tosiaan paras tulos saavuteta, kun bitumimaton päälle lisätään vielä jonkun sortin raskasmattoa ja solumattoa? Mikä on oikea järjestys ja näiden kahden viimeksi mainitun todellinen hyöty?
...

Bitumia ei 'kukaan' enää käytä. Butyylikumimatot taipuisampia, paljon kätevämpiä ja hyvällä liimapinnalla. Semmosta peltiin kiinni ja solukumi tms. kevyempi matto sen päälle.
Joka paikkaanhan em. kerrostus ei onnistu paneelien alla olevan tilanpuutteen vuoksi.
vwmies kertoikin jo useamman materiaalin käytön idean.
Jos butyylikumimattoa laittaa useamman kerroksen, niin tulee myös lisää painoa, joka ei ole hyvä vaikkapa ovissa.. ja onko muutenkaan.

Lainaus käyttäjältä: PeteFinn - 04.05.19 - klo:12:41
... Nyt voi kuitenkin olla niin, että laittavat A4:n infotainmentin kokonaan uusiksi. Eli vanhan systeemin tilalle tulisi samanlaiset uudet kosketusnäytöt kuin esim. uudessa A6:ssa.

Erilliset nappulat perustoiminnoille on aika hyvä keksintö. Jos yhtään pitää selailla näyttöä, niin ei kovin kätevää ajon aikana.

Lainaus käyttäjältä: PeteFinn - 04.05.19 - klo:12:41
Jos noista infotainment-jutuista tykkää, niin sitten tuo facelift on mielestäni odottamisen arvoinen. Ensinnäkin siksi, että näissä uuden infotainmentin Audeissa (A6/A7/Q8/Q3) on jo elinikäiset ilmaiset karttapäivitykset toisin kuin vanhoissa (mm. nykyisessä A4 B9:ssä)

Tämä tottakait hyvä pointti.. ainakin seuraaville omistajille.

Lainaatpu: Ainakin kaikissa "spyshoteissa" mitä A4 faceliftistä on testireissuilta napattu, se infotainmentin näyttö kököttää edelleen siinä kojelaudan päällä.

Ei aina tiedä mistä kuvat juttuun napattu ja onko kaikilta osin lopullinen? Päältä luulisi olevan, koska teipattu.
Tämä mukaan sisus olisi A6:sta vastaava / inspiroima.. mitä sitten tarkoittaakaan.
https://www.topspeed.com/cars/audi/2020-audi-a4-avant-ar183715.html
Teipatussa autossa kököttää kyllä näyttö, mutta voi olla testitarkoituksiin tarkoitettu irrallinen, antamaan jotain dataa?

Plugari olisi hyvä juttu.. 10-20 tonnin verot kulutustavaran ostosta ei ole tätä päivää.

Lainaus käyttäjältä: optilab - 04.05.19 - klo:10:54
Tämähän se olisi järkevintä, mutta ei näitä autojuttuja järjellä hoideta  paistomittari on jo ylhäällä.

näin se menee.. ja tautiin on vain yksi lääke, johon ei saa kelakorvausta.

^Jos jatkaa ekologisesti 'vanhalla' ja kattelee vaihdon vasta syksyyn / 2020 puolelle?

Lainaus käyttäjältä: Flat - 04.05.19 - klo:09:53
Ei kai ne nyt syksyyn asti oo myymättä autoja? Kenties tekevät paussia vain vuosipäivitykselle, joka on perinteisesti viikolla 22 tjsp...
Mutta aika sössimiseksi on mennyt.  Rahaa ei ole tullut niinkuin olisi pitänyt ja maahantuoja paikkaa tilannetta sitten nostamalla hintoja...

Googlailun perusteella 2020 faceliftin julkistus olisi vasta syyskuussa ja niitä toimitettaisiin vasta loppuvuodesta.
En kyllä tiedä onko yleensä facelift vuosina tullut ns. vanhaan malliin vuosipäivityksiä?

Mielenkiintoinen tilasto..
http://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Ensirekisteroinnit/060_ensirek_tau_106.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=3ea17956-0a2f-4dc0-8ece-261fc4b2e7e9&timeType=from&timeValue=2014

Jos vertaa 2019 rekisteröityjä vaikkapa Audi A4 (214 kpl.) vs Volvo XC60 (922 kpl.) .. liekkö niin, että veroetu plugarit vetää Volvolla?
VAG konsernin autot ylipääpään jääneet tästä kelkasta. Ainoastaan Skoda Octavia ja VW Golf myy kunnolla.. vähänkään kalliimman pään autoista ei oikein mikään.

Lainaus käyttäjältä: Flat - 04.05.19 - klo:09:12
Onkos jollain tietoa miksei uutta  nelosta ole voinnut tilata puoleentoista kuukauteen? (Hinnastossa ei uusia tehdastilauksia ) Ensin oli toi wltp sotku ja nyt tämä, mahtaa tehdä hyvää myynnille.

Erikoinen tilanne (taas). 2020 mallivuoden päivityskin esitellään käsittääkseni vasta syssymmällä. Taitaa olla a4 hintaneuvottelut tehtaan kanssa solmussa?

Lainaus käyttäjältä: vagfani - 01.05.19 - klo:19:06
Kaikella kunnioituksella (olet asiallinen keskustelija) tuo on melko naiivi näkemys. Olen tästä virkamiesten väännöstä useamman kansanedustajan kanssa henkilökohtaisesti keskustellut. Ei ole tuoreelle ministerille todellakaan helppoa olla oman ministeriön virkamiesten kanssa eri mieltä.

Kohtahan tuo nähdään, mutta ei kannata yllättyä sitten.

Mikään ei tosiaankaan tässä maassa enää yllättäisi
Yhden ministerin kanta ei asiassa kuitenkaan riitä. Tästä hyvänä esimerkkinä tapaus Berner, kun samaista asiaa viimeksi yritettiin ajaa läpi.

Sinällään perusajatus Bernerin hankkeessa (ja tässä tuoreessa) oli ihan ok.. eli verotuksen painopisteen siirto käyttöön.
Mutta lisukkeena oleva tieverkon yhtiöitys ei kuitenkaan ole käyttäjän kannalta hyvä asia. Käyttömaksujen (=käytännössä veron) keruuseen ei tarvita erillistä yhtiötä. Yhtiöittämisellä pyritään siirtämään vastuunkanto kansalaisille ikävistä asioista pois poliitikoilta.

Tämä muodostunee kompastuskiveksi myös tällä kertaa. Edes massivisella aivopesulla ja propagandakampanjalla on vaikea saada ns. yleinen mielipide tuon taakse. Tälläiset bisnesvetoiset mallit infra-asioissa ei ole kansalaisten mieleen.. ja hyvä niin.
Niin paljon kuin markkinataloutta kannatankin, niin kaikkeen se ei vaan sovi.

Tässä tuoreessa liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten aivoriihessä on myös uusia elementtejä, jotka tulevat ilmastorummutuksesta huolimatta kohtaamaan suurta vastustusta. Em. virkamiesten toiveen nään enemmänkin visiona, kuin täysimääräisesti toteuttamiskelpoisena päämääränä. Poliitikot kuitenkin joutuvat tilille viimeistään seuraavissa vaaleissa, joten en usko uskalluksen riittävän.. ja osalla poliitikoista on arkirealismia sen verran, että ei pelkästä uskalluksestakaan kiinni.

Kuka tietää.. odotellaan...

^
"Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tavoitteena on saada tulevaan hallitusohjelmaan lukuisia poliittisesti jo varsin kiistanalaiseksi osoittautuneita linjauksia".

Kaikki tavoitteet ei aina toteudu.. jonkin virkamiesryhmän tavoitteet ei välttämättä ole tulevan hallituksen tavoitteita.
.. ja vaikka saataisiin kirjaus tulevaan hallitusohjelmaa, niin siltikään ei välttämättä toteudu.
Poliitikot päättää ja joutuvat ottamaan huomioon myös kansalaisten toiveet.. toisin kuin virkamiehet.

Lainaus käyttäjältä: vagfani - 01.05.19 - klo:18:28
Kyllä ne tiemaksut on tulossa, ikävä kyllä. Maksuja tullaan hallinnoimaan TMF:n kautta, johon on jo palkattu henkilöitä.
https://www.is.fi/autot/art-2000005826151.html
https://www.is.fi/autot/art-2000006040299.html

Tuossa Traffic Management Finland:issa on kyse siitä, että liikenteen ohjauspalvelut yhtiöitetään.. ei siitä, että väyläverkko yhtiöitetään.

Lainaus käyttäjältä: vagfani - 01.05.19 - klo:18:28
Muistuttaisin että olin oikeassa täällä myös WLTP-veromuutosten suhteen, vaikka niitä pimitettiin viimeiseen asti. Tarvittava lainsäädäntö tulee uuteen eduskuntaan nopealla aikataululla.

Meillä ei vielä ole hallitusta => ei mitään tietoa mistään päätöksistä. Arvailla voi ja voi osua oikeaankin.

Lainaus käyttäjältä: vagfani - 01.05.19 - klo:17:24
Niin siis nämä on jo tulossa Suomeen, kuten viikolla kirjoitin. Tästä on tietoa luotettavasta lähteestä. Samalla maantieverkosto siirretään valtionyhtiöön.
...

Ruuhkamaksut / tiemaksut on Helsingin kaupungin toimenpideohjelmassa ja Helsingin seudun kuntien MAL 2019 sopimusmallissa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Aika moni vastustaa. Lähinnä vihreät kannattaa => varmaksi ei voi tietää, että 'on tulossa'. Luotettava lähdekkään ei voi tälläistä tietää.. korkeintaan pelätä tai toivoa riippuen puoluekannasta.

Samoin tuo tieverkon yhtiöittäminen on vasta Liikenneministeriön virkamiesten toive ja ollut aiemminkin esillä kuten tiedämme. Katotaan nyt millainen hallitus tulee ja kuka sitä siellä kannattaa.
Teiden käyttäjien kannalta tottakait erittäin haitallinen jo ajatuksena. Kertaalleen verovaroin maksetut tiet myytäisiin tieyhtiölle ja tieyhtiö velkoisi rahat takaisin autoilijoilta käyttömaksuina. Mukaan tuleva yksityinen rahoitus lisäisi tuotto-odotuksineen kustannuksia. Tässä paketissa voi kansalaisten paine (vastustus) muodostua poliitikoille liian suureksi.. paitsi tietysti jos tuttuun tapaan valehdellaan mitä tulossa ja mihin vaikuttaa.

Lainaus käyttäjältä: vagfani - 01.05.19 - klo:15:30
Saattaa se joillekin yllätyksenä tulla sitten kun esim. vanhemmat dieselautot kielletään. Uusien polttomoottoriautojen myyntikielto taas romahduttaa vanhojen arvon melkein nollaan. Kyllä siitä meteli nousee.

Vihreäthän vastustaa muuten myös sähköautoja jos et tiennyt:

https://twitter.com/OsmoSoininvaara/status/1079663464019357696

Tuossahan ei vastutettu sähköautoja, vaan puhuttiin ruuhkamaksuista ja autojen viemästä tilasta. Sähköautot tasapäistetään muiden autojen kanssa tuolta osin, koska vievät tilaa ja kuluttavat tieverkkoa samalla tavalla / korkeamman painonsa vuoksi muita autoja enemmän.

Ruuhkamaksu ei vaan taida olla kovin kustannustehokas maksujen perimismuoto Suomessa, koska autoja ja liikennettä on sen verran vähän. Tätähän on tutkittu ja siksi suunnitelmista kerta toisensa jälkeen luovuttu. Ei ole järkeä periä maksuja, jotka ei tuota mitään, vaan rahat kuluvat byrokratiaan.. paitsi tietysti jos halutaan tehdä pelkästään kiusaa autoilijoille.
Tie- / ruuhkamaksujen perimiseen on suht sofistikoituneitakin keinoja maailmalla.. maksuportilla ei tarvitse juurikaan edes hidastaa vauhtia. Näin esim. Tokiossa.

Lainaus käyttäjältä: jt - 01.05.19 - klo:10:04
Täysin samaa mieltä. Jos autovero poistettaisiin, niin silloin kaikkein saastuttavimpien autojen hinta laskisi suhteellisesti kaikkein eniten.

Joka voidaan / pitää kompensoida vuotuisen ajoneuvoveron progressiota kiristämällä ja polttoaineverotuksella.. näin alkuun.
Lopullinen ja oikea päästöihin / teiden kuluttamiseen... perustuva verotustapa kohdistuu suoraan ajosuoritteen määrään.. eli se korvaa vuotuisen kiinteän ajoneuvoveron.

Lainaus käyttäjältä: jt - 01.05.19 - klo:10:04
Jos ajetellaan asiaa keskimääräisten uusien autojen CO2-päästöjen kannalta, niin:
* Norja 72,4 g CO2
* Tanska 111 g CO2
* Suomi 118,4 g CO2
* Ruotsi 122 g CO2,
niin nähdään että maassa jossa ei kanneta autoveroa (Ruotsi) on suurimmat päästöt..

Sekoitat kaksi asiaa keskenään. Auton speksit ja päästöt. Ajaminen tuottaa päästöt ei auton co2 lukema papereissa.
Tämä asioiden sekoittaminen keskenään on ymmärrettävää.. saman virheen tekee myös verottaja.

Lisäksi edellä taulukoitu uusien autojen lukemia.
Tuontiautojen vuoden 2018 keskimääräinen co2 lukema Suomessa 173,1 g/km ja niiden osuus rekisteröinneissä kasvaa lähes exponentiaalisesti =>
Suomeen ensirekisteröidyissä autoissa Suomen asema co2 listalla on reippaasti Ruotsia huonompi.. ja tuontiautojen määrään voidaan vaikuttaa autoveron poistolla, joka tekee uuden auton houkuttelevammaksi vs käytettynä tuotu, koska veron osuus laskisi uusissa suhteessa enemmän.
Autovero poistamalla voisimme siis joskus päästä yhtä hienoon tilanteeseen ensirekisteröityjen autojen co2 lukeman osalta, kuin vaikkapa Ruotsissa. Lisäetuna nykyisten alvimenetysten kääntäminen verokertymäksi.

Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.04.19 - klo:12:10
Minusta autojen keski-iän käyttäminen on aika heikko lähde käyttää lähteeksi auton arvoja. Otetaan vaikka netti-autossa myynnissä olevat henkilöautot vuosimallia 2007. Näitä on myytävänä 4055kpl. Laitetaan sen jälkeen hinnat alkaen 4000e ylöspäin, myytäviä onkin 3083kpl. Tällä otannalla 12,1 vuotta vanhan auton arvo, tai sanotaan pyyntihinnat, ovat reilusti keskiarvoltaan yli 3600 euroa. 7000 eurosta ylöspäin myytäviä on vielä yli 1856 kappaletta.

Joo, mutta 4055 kpl myynnissä olevaa autoa on pieni otanta verrattuna käytössä oleviin 2,7 miljoonaan autoon.
Lisäksi tuossa verrataan eri asioita.

Totakait Autoliiton luku perustuu joihinkin päätelmiin, eikä ole aukotonta faktaa, jossa olisi läpikäyty 2,7 miljoonaa autoa.
Keskiarvoilla pakko pelata ja tilastonikkarit varmaan riittävällä lähtödatalla saaneet riittävän oikeansuuntaisen lopputuloksen.
Puhtaaseen hatustavetoon en usko.

Lainaus käyttäjältä: tet - 28.04.19 - klo:10:04
Eihän tuossa niin sanottu.

Vähäisempi ei tarkoita minusta samaa kuin vähäinen. Tuon perusteella on mahdollista, että tulotaso on suurin syy, ja asuinpaikka toiseksi suurin.
...

On mahdollista, mutta menee arvailuksi. Kun ei kuitenkaan sanottu, että asuinpaikka olisi toiseksi suurin syy.

Toisaalta ko tutkimuksessa katsottiin kokonaisuuksia, eikä yksittäisiä ihmisiä.
Jos katsot kuvaa 'Julkisten hankintojen arvo ja kasvihuonekaasupäästöt' niin 'Kaupunkimaisten kuntien' päästöt tällä sektorilla lähes 5 x suuremmat kuin maaseutumaisilla kunnilla.

Ts. vaikka esim. liikkumisessa yksittäiset ihmiset saavuttaisivat kaupunkiympäristössä pienemmät päästöt, niin vastaavasti itse kaupunkimainen ympäristö rakentamisineen yms. on kuormittavampi.
Liikkumisen osuus kokonaispäästöistä on kuitenkin vain 30% .. ja kaupunkiympäristössä tyypillisempi julkisten suosiminenkaan ei poista päästöjä. Liikkumistapaa vaihtamalla saadaan vain jokusen prosentin hyöty, joka voi sekin nollautua muulla kulutuksella ja mahdollisesti kääntyä jo negatiiviseksi johtuen kaupunkiympäristön suuremmasta kokonaiskuormituksesta.

Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 28.04.19 - klo:11:42
Minua kiinnostaisi hirveästi tietää, mistä autoliiton Pasi Nieminen on tuon luvun vetänyt, mihin tutkimukseen hän perustaa tuon väitteen? Jotenkin omaan korvaan kuulostaa ihan hatusta vetäistyltä luvulta. Jos jollakin parempaa tietoa, kiinnostaisi ainakin itseä kovasti. 2,7 miljoonan auton arvojen läpikäyminen ei ihan päivän tai parin tutkimuksella selviä. Uskoisin, että vaatii aika laajan ja pitkäaikaisen tutkimisen.

Ei tarvitse läpikäydä 2,7 miljoonaa autoa, vaan voidaan käyttää keskiarvoja. Kun tiedossa on, että Suomen autokannan keski-ikä vuonna 2018 on 12,1 vuotta.

Lainaa-karppa-
https://tekniikanmaailma.fi/ministerion-tyoryhmalle-tyrmays-autoliitolta-henkiloauton-arvo-keskimaarin-3-600-euroa-ei-ole-realistista-etta-suomalaiset-alkaisivat-ostaa-sahkoautoja/
”Nyt esitetty visio on todella kaukana suomalaisten arjesta. Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan. Työryhmän työstä ei selviä, miten uusia tai uudempien autojen hankkimisen vaatima pääomantarve rahoitetaan tai mitkä vaikutukset suunnitelmalla on koko Suomen yhteiskuntarakenteeseen”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen Nieminen toteaa."

Näinhän se on. Pelkästään kalliiden sähköautojen ja plug-in hybridien avulla Suomen autokanta uusiutuu vähäpäästöisemmäksi hyvin hitaasti ja käytännössä vain vauraamman väestövähemmistön osalta. Siksi talkoisiin tarvitaan mukaan myös suuret massat, eli edullisempien polttomoottoriautojen käyttäjät. Autovero poistamalla autokanta uusiutuu nopeammin vähäpäästöisemmäksi myös tällä sektorilla. Myös edullisten käytettyjen päästöjen keskiarvo alenee nopeammin.

Lainaus käyttäjältä: TDiih - 26.04.19 - klo:12:57
Ei mene kovin pitkään, niin kaikissa uusissa yli 150hp moottoreissa on jonkilainen MHEV. Pienemmissä koneissa 12V ja kutoskoneisissa 48V.

OT: Uusi Range Rover Evoque on 48V MHEV. Moottori lehden testissä kulutus bensamoottorille oli 12L / 100 km
Ko. tapauksessa tekniikkaa tekniikan vuosi.. karmea kulutus pikkumaasturille (kokoisekseen painava). Plugari tosin tulossa.
Verrokkina Audi diisseli nelivedolla tänään 30 km kaupunkiajoa kulutuksella 5,4L / 100 km.. ja tankissa MyDiesel.

Lainaus käyttäjältä: tet - 27.04.19 - klo:14:32
Kenties asia korreloi hiilijalanjäljen kanssa? Suurien kaupunkien asukkailla yleensä lienee selvästi pienempi hiilijalanjälki, kuin harvaan asutuissa maakunnissa asuvalla. Ehkä se saa ihmiset kirittämään myös meitä maakuntien asukkaita mukaan talkoisiin, poliittisen valinnan kautta.
...

Asuinpaikka vaikuttaa hiilijalanjälkeen tutkimusten mukaan vähän.. sen sijaan tulotason kasvaessa hiilijalanjälkikin keskimäärin kasvaa.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Suomen_kotitalouksien_kulutuksen_hiilija(49873)

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.04.19 - klo:21:15
Milloinkas Ruotsi tuosta autoverosta luopuikaan...

Kesällä 1996 ja henkilöautojen osalta ns. yhdessä yössä.
Suomi päätti EU:hun liittymisen jälkeen valita kivisemmän tien ja on kamppaillut omien kansalaistensa oikeuksia vastaan EY-tuomioistuimessa useampaan kertaan.
Valitettavaa se on todeta, mutta ruotsalaiset on olleet tässäkin asiassa meitä fiksumpia 

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 26.04.19 - klo:15:56
Jostain luin, että Suomalaisen auto maksaa keskimäärin alle 4000 euroa. Vaikka se maksaisi 6000 euroa, niin kovin moni näistä ihmisistä ei ole vaihtamassa sitä autoon uuteen vaikka autovero poistuisi!

Moni näistä kuitenkin saisi edullisemmin sitten seuraavan käytettynsä / samalla rahalla tuoreemman ja paremman.
.. ja uusien autojen myyntikin kasvaisi ja autokanta uusiutuisi.

LainaaSuomihan elää lainaksi! Autoveron poistoko rahoitettaisiin lisälainalla?

Muut maan pärjää (ja iso osa meitä paremmin) ilman autoverotusta.. veroprosenttien maksimointi harvoin lopulta tarkoittaa suurempia verokertymiä koko kansantalouden näkökulmasta, vaikka vasemmistopopulistit niin valehteleekin.

Lainaus käyttäjältä: TDiih - 22.04.19 - klo:10:35
...Tämä on sentään askel oikeaan suuntaan, joskin phev pienellä generaattorilla on aina fiksumpi.

Jep.. phev on fiksumpi. Mhev:illä saadut päästösäästöt ei maata mullistavia ole, mutta toisaalta toteutus on edullinen.
Audilla phev:it tulossa alkaen paremman pään laitteista.. toivottavasti tekniikka valuu niistä mallisarjoja alaspäin.
https://insideevs.com/audi-new-plug-in-hybrid-q5-a6-a7-a8/

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 22.04.19 - klo:08:58
Miten toi kevythybridi käynnistetään ?
Millä se kone lähtee käyntiin kun rullaus loppuu ?
Ei siellä ainakaan startti pamahda vaikka on pelkkänä korvana.

Siinä on 'belt alternator starter' (BAS), jota käytetään start-stop toiminnoissa. Vain kylmäkäynnistyksissä käytetään perinteistä starttimoottoria.

Melkein kaikki google tulokset keskittyy järeämpään 48V systeemiin, mutta käsittääkseni tuo BAS idea on samanlainen 12V  toteutuksissa.
Esim.
https://www.audi-mediacenter.com/en/audivorsprung-9092/companywide-substainability-9097

Once the driver accelerates again �" whether from a stop or while driving �" the vehicle restarts quickly and very comfortably: the BAS revs up the internal combustion engine to the target speed, then injection occurs again and, in the case of a gasoline engine, ignition. While the conventional pinion starter remains on board, it essentially is used only for initial starting, when the engine oil is still cold and viscous.

Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 21.04.19 - klo:22:21
Karmeeta vanhoillista paatosta...
...

Vanhoillisuus on Audin systeemissä.. sen toteamisessa ei ole mitään 'vanhoillista'.
12V mhev ei ole hybridi, vaikka nimi niin väittää. Kalliimpien Audien 48V systeemi on jo jonkun tason hybridi, vaikka liikkumisvoimaa tarjoaakin vain hetkeksi.

Lainaus käyttäjältä: Liikkuvapallo gte - 21.04.19 - klo:22:21
Liike-energiaan sopivat energiamuodot ovat sähköisiä ei polttlmoottorikäyttöisiä, polttomoottori ei vain ole tehty liikkumiseen ja sen tehokkuus on vain noin 1/5 osa paremmista.

Teknisesti juuri näin. Kun sähköautojen rajoitteet ratkaistaan ja hinnat saadaan kilpailukykyisiksi, niin tekniikkanahan se tarjoaa monia etuja. Polttomoottori on liikutellut autoja viimeiset rapia sata vuotta, joten sekin on tehty liikkumiseen

Audin 4-syl moottorisissa autoissa on normaali 12V sähkösysteemi (+ Li-Ion apuakku). Mhev merkintä ei siitä tee sähkömoottorista autoa
12V versiot mhev:eistä ei toimi polttomoottorin apuna, vaan ainoastaan antaa apulaitteille virtaa, jotta voitu tehdä laajennettu start-stop systeemi.
Isompikoneisten 48V systeemi sen sijaan antaa myös hieman apuja liikkumiseen.
Minusta 'hybridi' nimen käyttäminenkin tälläisten kevytversioiden yhteydessä (varsinkin 12V systeemi) on pikkusen kuluttajien hämäämistä, mutta se on sitten tulkintakysymys.

Ihan mielenkiinnosta (itellä myös 2.0TDI) kun kerroit jakopään rempasta "jakopää menee myös täysin uusiksi, kaikki hilppeet vaihtoon."
Tarkoititko hihnan & liittyvien osien (mm.kiristäjä) & vesipumpun vaihtoa, vai oliko tuossa jotain vakavampaa oiretta?
Kuuluiko sivuääntä jo selkeästi ennen em. osien suositeltua vaihtoväliä ja minkälaisia?

^Kun en ole netti-asiantuntija, niin edellinen ei ollut minulle, mutta vastaan silti
Faktojen myöntämisessä ja ymmärtämisessäkään ei ole ongelmia.
Tuossa edellä just kirjoitin, että nastarenkaat kuluttaa teitä nopeammin, kuin muut rengastyypit. Mutta teiden huonoon kuntoon menossa on muitakin aspekteja, kuin varsinainen pintamateriaalin kuluminen.. eli siis materiaalin irtoaminen tien pinnasta.. tämä taas tahtoo osalta unohtua. Nastarenkaiden poistaminen teiltä ei poista teiden kulumista, mutta tottakait vähentäisi sitä.
Raskaan liikenteen poistaminen teiltä vähentäisi teiden kulumista vielä enemmän.. tätä ei kuitenkaan kukaan (minä mukaan lukien) ole vaatimassa.

Tämä:  "Suomessa erittäin vaatimattomilla liikennemäärillä asfaltit karkeaksi ja huonoon kuntoon yhdessä talvessa".
Paskan marjat.. siellä missä liikennemäärät on vähäisiä ei tiet kulu huonoon kuntoon yhdessä, eikä edes aika monessakaan talvessa / kesässä. Liikennemäärät on paikoin isoja suhteessa teiden kunnostamisen määrärahoihin => tiet huonossa kunnossa siellä missä paljon liikennettä.
Ja ihan tarkkaan ottaen päätiet ei edes ole kovin huonnossa kunnossa Suomessa.. enempi ongelmia kaupungeissa. Ts. kunnat säästää samalla tavalla, kuin vaikkapa vanhusten hoitojen ulkoistuksissa.
Vaatikaa kuntapäättäjiltä muutoksia molempiin em. asioihin.. vaikkapa sitten nastarenkaiden paikallista kieltämistä, jos koette sen olevan ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Oktaavi - 19.04.19 - klo:19:02
Suomen tieyhdistyksen 100-vuotis juhlakirjassa "Kaikki kulkee" sivulla 107 maininta, että teiden kulumista aiheuttavat lähinnä nastarenkaat. Tiedä sitten, kumpaa uskoa enemmän, tieyhdistystä vai netti-asiantuntijoita? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.

Jos ko. maininta olisi ilman 'lähinnä' sanaa, niin uskoisin väitteen
Paitsi jos erotit tuon lauseen aiheyhteydestään? Puhuttiinko vain henkilöautoista ja tarkoitettiinko 'kulumisella' jotain tiettyä kulumisen muotoa. Selvähän se, että nastarengas irroittaa asfaltista pintamateriaalia nopeammin kuin vaikkapa kesärengas.. mutta tämä yksi teitä kuluttava ilmiö ei yksin saa teitä urautumaan jne..

Tiet kuluu voimakkaasti myös mm. Saksassa ilman nastarenkaitakin.. tieremppoja jatkuvasti.
Tottakait siellä liikennemäärät on aivan toista luokkaa kuin Suomessa, mutta jos kulumista ja urautumista aiheuttaisi lähinnä nastarenkaat, niin teiden kulumisen pitäisi liikennemääristä riippumatta olla huomattavan pientä Saksassa.
Tuosta teiden urautumisesta transformaation vaikutuksesta löytyy juttua ja tutkimusta.. ei siis vain netti-asiantuntijoiden mielipiteitä.
(netti-viisaiden mielipide tottakait lopulta painavin ja kumoaa kaiken muun disinformaation )

Uusi asfaltti on melko huokoista tavaraa.. siksi se alussa tiivistyy ja urautuu voimakkaasti.

Suomessa teiden kunto on retuperällä johtuen vähistä kunnossapidon määrärahoista.. verrokkina vaikkapa Ruotsi, jossa panostus aivan eri tasoilla, vaikka nastarenkaita käytetään vähemmän.

'Puskuvoima' & maantien ylämäki / sen alku? Onkohan tuo nyt merkittävä, tai edes mainitsemisen arvoinen, vaikuttava voima?
�,,kkiseltään tulisi mieleen, että 'mäkisien kiihdyskaistojen alkupäässä' kulumista lisää se, että kun raskas kalusto antaa ko. paikassa lisää häkää pönttöön, niin vetävien renkaiden aavistuksenomaisesti lisääntyvä tien hiertäminen lisäisi pinnan kulumista?

Mitä tulee taas ketjussa aiemmin esitettyyn väitteeseen 'Jos tien pohja on hyvä, ei siihen painaumia tule raskaasta kalustostakaan.'
.. niin tuohan ei pidä paikkaansa. Asfaltin pinta transformoituu pelkän painon vaikutuksesta. Voimakkainta painuminen on uudella asfalttipinnalla, kunnes tien pinta on ajouran kohdalta tiivistynyt kantavammaksi.. ja samalla siihen on tullut ura.

Toinen raskaamman kaluston lisähaitta tulee esiin, kun tien pinta on märkä. Kun vesi pakenee renkaan alta, niin se virtausnopeus on hyvin suuri. Nämä vesisuihkut syövät asfaltin pintaa. Sama ilmiö tietty muillakin autoilla, mutta ei niin voimakkaana.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 12.04.19 - klo:17:06
Asiaa on syytä muistuttaa aina kun tulee valetietoa kitkatuomoista.

Tätä asiaa on tutkittu Norjassa useammalla muuttujalla. 2002 - 2009 aikana nastarenkaiden käytön vähentymisellä havaittiin käytännössä nollavaikutus Norjan talvikelin liikenteessä tapahtuviin omaisuusvahinkoihin ja onnettomuuksiin. Norjassa aikajaksolla 2002-2009 rengastyyppi ei korreloinut onnettomuuksien kanssa.

Tämä Norjassa tehdyt tutkimukset ovat 100% linjassa Suomen 2002 - 2009 tilastojen kanssa. Myös Suomessa 2002-2009 nasta ja kitkarenkaat aiheuttivat jotakuinkin saman verran onnettomuuksia ajosuoritetta kohden. Tämän jälkeen kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa ajosuoritetta kohtaan on romahtanut murto-osaan.

Puheet kitkatuomoista ja nastarenkaiden käyttö turvallisuusperusteena on hataralla pohjalla. Kaukalojäällä uusilla renkailla tehdyt testit vastaavat huonosti todellisuutta liikenteessä.

Kyllä, kyllä.. mutta noissa tilastoissa onnetomuuksien syynä suuntaan tai toiseen ei ole itse rengastus.. vaan muut tekijät.
Jos samanlaisilla kuskeilla, -autoilla, -oloissa jne... on alla samantasoiset kitkat / nastat, niin tuskin olisi eroja onnettomuustilastoissa.
Molemmat on hyväkuntoisina toimivia ja valinnat on sitten käyttäjän mieltymyksiä.

Moottori- lehdestä kun lueskelee 'Kuoleman kolarit' raportteja, niin syynä lähes poikkeuksetta kuskin huolimattomuus / ajonopeus / heikentynyt ajokunto..
Onko sitten em. riskitekijöiden kuskeilla suhteessa useammin nastarenkaat? ..kaippa jos tilastot niin kertoo, mutta renkaiden vika se ei silti ole.