Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - mattinen

Sivuja: [1] 2 3 ... 34
1
Mitä jos kaikki ajelisivat kitkarenkailla.

Praise be!  :D

2
Ei ole, kannattaa edelleen pitää pää syvällä omassa perseessä ja uskoa sokeasti teknarin päätoimittajaa siitä miten ne Ivalon luisteluradalla tehdyt testit ovat relevantteja 1200km etelämpänä.

Teknaria lukevassa porukassa on todennäköisesti paljon niitä, joihin lehden ikiaikainen ”nastarengas takaa parhaan mahdollisen pidon jäällä” –argumentti puree vuodesta toiseen. Autoon hankitaan nastarenkaat, eikä tässä päätöksessä ole mitään merkitystä sillä, kuinka usein asianomainen sitä jääpintaa ajossaan kohtaa.

On kuitenkin toinen porukka, joka on selvästi Teknarin lukijakuntaa suurempi. Ihmiset, joille auto on ”vain auto”. Nämä ihmiset eivät lue autolehtiä, eivätkä keskustele autoista netisssä. He vain ajavat. Tälle porukalle talvirengas on yhtä kuin nastarengas, ja tämä myös näkyy teidemme kunnossa. Helsingissä rapsutellaan jo nyt nastoilla, vaikka täällä on täysi kesäkeli vesisateineen kaikkineen. Tämä porukka tarvitsisi jonkinlaisen herätteen, edes pienen signaalin jostakin, joka saisi heidän kiinnittämään huomiota talvirengasvalintaan. Suomessa teiden urautumiseen ja karhentumiseen suhtaudutaan ikään kuin luonnonlakina: talvella tiet pilataan nastarenkailla ja kesällä ne sitten taas osittain korjataan. Aivan kuin tälle ei olisi mitään vaihtoehtoa. ”Autokansa” itse ei tätä tule ajatelleeksi, mutta viranomaisten on pakko nähdä nastarenkaiden käytön ja teiden hajoamisen välinen syy-yhteys. Siksi onkin käsittämätöntä, että Suomessa ei Norjan ja Ruotsin tavoin ole lähdetty autoilijoita herättelemään.



3
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 27.10.20 - klo:12:16 »
Vanhasta maailmasta esimerkkinä muinainen omistamani Touran jota ei saatu kuntoon 4v/120tkm aikana. Pumppusuuttimia, antureita, DSG/kaksoismassa jne. Kaikki niistä vanhan maailman vikoja, vastaavia osia ei edes ole ID.3:ssa.

Okei. Sinun kohdallasi ”uusi maailma” merkitsee sitä, että nykyisestä (sähkö)autosta mainitsemasi asiat eivät voi mennä rikki, koska niitä ei autossa ole. Tässä mielessä maailma on siis ”uusi”.

Näkemys, jonka mukaan ”uudessa maailmassa (=sähköautossa) varsinaisessa autossa ei ole juuri mitään mikä voisi mennä rikki”, on kyllä mielenkiintoinen. En ole minkäänlainen autotekniikan asiantuntija, mutta yllättävältä kuulostaa, ettei sähköautossa ”juuri mikään” voisi hajota. Vaikka siinä ei olekaan pumppusuuttimia, antureita, DSG/kaksoismassa jne. Autoon voi kaiketi tulla on ongelmia muunkin kuin voiman- ja polttoaineensiirron suhteen? Mutta varmasti mainittujen seikkojen poistuminen vähentää ongelmien todennäköisyyttä. Aika sitten näyttää, tuleeko niiden tilalle jotain vain sähköautoille tyypillisiä ongelmia.

Kohtuu laajasti seuraan ID.3 osalta eri foorumeita. Yhtään HW vikaa en muista nähneeni. Softassa kaikki ongelmat, se on korjattavissa.

Voisiko tämä ainakin osaltaan johtua siitä, että ID.3:llä ei vielä kovin paljoa ajokilometrejä ole?

4
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 26.10.20 - klo:15:03 »
^Sitä se epäilemättä tarkoittaa ;)  Eli "uuden maailman" tilanne on se, että sähköautoissa ainoastaan SW voi mennä rikki, mutta HW:ssä ei juuri mikään. On pakko sanoa, että tämä on yllättävä tieto. Mutta meikämannerheimi selvästikin elää vielä siinä "vanhassa maailmassa" ;D


5
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 26.10.20 - klo:14:32 »
Tässä tuntuu menevän sekaisin vanha maailma ja uusi maailma. Jos vanhassa maailmassa meni ostamaan keskeneräisen auton niin sen kanssa sitten oli naimisissa siihen asti kun sen sai myytyä. Viat oli ja pysyi.

Eikös ”vanhassakin maailmassa”, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan, tehty (ja tehdä) autoihin korjauksia? Jos takuuaikana ilmenee jokin vika, niin kaiketi se korjataan. Tai ainakin sitä yritetään. Eikö esimerkiksi erilaisissa takaisinkutsuissa ole kyse siitä, että jokin on mennyt pieleen, ja tämä vika sitten ”päivitetään” kaikkiin autoihin.

Uudessa maailmassa varsinaisessa autossa ei ole juuri mitään mikä voisi mennä rikki.

Mitä tarkoittaa ”varsinainen auto”?

Mielummin ajan autolla jo nyt ja otan päivitykset vastaan kun niitä on. Itseasiassa olisin mielellään ottanut auton jo aikaisemmin vielä enemmän kesken olevalla softalla vain siitä syystä että rattiin olisi päässyt ennemmin.

Tähän ei ole huomautettavaa. Ongelmia voikin syntyä vain silloin, jos asiakas on liikkeellä toisenlaisella asenteella. Siis sellaisella, jossa auton odotetaan toimivan alusta alkaen kaikilta osin ongelmattomasti. Mutta tässäkään tapauksessa ongelmia ei synny, jos asiakas saa ennen kaupantekoa tietää esimerkiksi keskeneräisestä softasta. Hän voi päättää lyökö rahat tiskiin bugeista riippumatta, vai odottaako mieluummin toimivien softien valmistumista.

6
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 26.10.20 - klo:12:26 »
Kyllä minä ainakin olin täysin tietoinen, että auto ei ole ostohetkellä softansa puolesta vielä valmis. Ja ihan siis myyjän informoimana.

No silloin asia on tietty kunnossa. Asiakas tietää, mitä rahoillaan saa.

7
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 26.10.20 - klo:09:52 »
Onneksi ei oo pakko maksaa. Volkkarilla on uusi softaplatformi, eivät oo saaneet Ihan kaikkea valmiiksi kun oli tehtävä pakkojulkaisu ettei tule EU:lta päästösakkoja ja asiakkailta murnotusta kun toimitus myöhästyy.

Pakko ei ole maksaa, tämä on ihan totta. Ja oikeaan osuu varmasti myös arvio siitä, miksi markkinoille on päästetty tuote niine vikoineen, joista mm. tässä ketjussa keskustellaan.

Toisaalta, jotta kuluttaja voisi tehdä valistuneen ratkaisun sen suhteen maksaako vai ei, olisi hänen hyvä tietää tuotteessa olevista virheistä, tässä tapauksessa softaongelmista. Moni varmasti on jo esimerkiksi digikameramarkkinoilla tutustunut ilmiöön, jossa tuote lasketaan osin puutteellisena markkinoille. Auton kohdalla puhutaan kuitenkin toisen hintaluokan tuotteesta. Tämän vuoksi joillekin ostajille softan temppuilut voivat tulla ikävänä yllätyksenä.

8
Monikin tuntuu olevan sitä mieltä että jos oma mielipide on omasta mielestä oikea niin kaikkien pitää tehdä samoin,järkähtämättä.

Tätä keskustelua on käyty täällä pitkään, näköjään jo neljä vuotta. Tähän aikaan varmaan mahtuu myös yllä kuvatun kaltaista suhtautumista. Toisaalta viime aikoina tätä asennetta ei mielestäni ole kovin paljon näkynyt. Siis että pyrittäisiin kovistelemaan muita samoin kuin itse. Eri juttu on sitten se, että koskaan ei varmasti päästä yksimielisyyteen siitä, kummat ovat paremmat, kitkat vai nastat  :D.

Rengasvalinta onkin jokaisen oma asia, se on selvä. Toisaalta se ei ole sikäli ole vain oma asia, että nastarenkaiden käytöstä aiheutuu koko joukko erilaisia haittoja. Kenenkään ei tarvitse ripotella tuhkaa päälleen, mutta nastarenkaiden käytön ja haittojen välinen syy-yhteys on syytä tiedostaa. Meidän tiemme eivät ole huonossa kunnossa sattumalta. Kova rengasmelu ei johdu siitä, että Suomeen tuotavista autoista poistettaisiin äänieristemateriaalia. Kyse on siitä, että Suomessa on noin puolen vuoden ajanjakso, jolloin usein täysin paljaita teitä jyrsitään sadoilla tuhansilla nastarenkailla. Ja kesällä sitten taas levitetään uutta asfalttia. Tässä ei ole mitään järkeä. Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenneturvallisuus on Suomea paremmalla tasolla, tämä on oivallettu jo ajat sitten. Siellä on ryhdytty aktiivisesti edistämään kitkarenkaiden osuuden kasvattamista. En ymmärrä, miksi meillä ei toimita samoin.

9
Itsellä oli 2000-luvun alussa 1. korimallin Ford Focus, ainut "turvasydeemi" oli ABS ja hengissä selvittiin. Veikkaan että kitkat kehittyny aika paljon tässä vajaa 20v aikana.

Laitan vähän paremmaksi  :). Itse hankin ensimmäiset kitkarenkaat A-Vectraan (RIP), jossa ei ollut ensimmäistäkään ”turvasydeemia”. Hengissä ja ilman peltivaurioita selvisin minäkin. Mutta kovasti oli jo aikoinaan puhetta, kuinka ”kitkoilla ei Suomen talvessa selviä” tms. Olennaista oli, että vasta oma käyttökokemus antaa luotettavan tiedon siitä, kuinka hyvä tai huono tietty rengastyyppi on.

10
Liikenneturvan  Tapio Heiskananen lausuu näin. "Nasta on jäisellä tiellä turvallisin vaihtoehto".

Nastarenkaiden, tai ainakin useimpien nastarenkaiden, pito-ominaisuudet epäilemättä ovat jäisellä tiellä paremmat kuin kitkarenkaan. Mutta kyse ei nyt ole tästä. Kyse on siitä, kuinka usein itse kukin jäisillä teillä joutuu ajamaan. Säännöllisesti jäisillä teillä ajavan varmaankin kannattaa harkita nastarenkaita. Mutta mehän emme kaikki aja jäisillä teillä. Toisin sanoen, kannattaako nastarenkaita käyttää siinäkin tapauksessa, että jäisiä teitä tulee omalle kohdalle harvoin tai ei lainkaan? Ja jos jäinen tie joskus kohdalle sattuu, niin voisiko tilanteesta kenties selvitä myös kitkarenkailla? Eihän se, että nastarengas on jäisellä tiellä (väitetysti) turvallisin vaihtoehto, tarkoita sitä, että kitkarengas olisi turvaton.

Vanhempiin kotteroihin joissa ei ole turvasydeemejä ajonhallintaan hän ei suosittele laisinkaan kitkoja.

Niinpä Heiskanen päätyykin toteamaan: ”Kitkarenkaita suosittelisin vain autoon, jossa on ajovakaudenhallintajärjestelmä”. Eli tässä meillä on viisas asiantuntija, joka suosittelee kitkarenkaita autoon, joissa on ajovakaudenhallintajärjestelmä. Siitä huolimatta, että "[N]asta on jäisellä tiellä turvallisin vaihtoehto". Viisas asiantuntija Heiskanen on samoilla linjoilla Ruotsin tielaitoksen kanssa, joka suosittelee kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa. Käytännössä tämä rajaa pois vain kaikkein vanhimmat autot, joiden ajosuoritevaikutus on muutenkin koko liikenteen osalta hyvin pieni.

11
Mikä se sinä olet sanomaan/pohtimaan kuka saisi ajaa milläkin renkailla?

Mahdoitkohan ymmärtää väärin kommenttini? En nimittäin ole ottanut kantaa siihen, millä renkailla joku saisi ajaa. Sen sijaan esitin, että olisi hyvä, jos kitkarenkaiden osuutta saataisiin nostetuksi kahden muun pitkän maan, Ruotsin ja Norjan tapaan. Näin siksi, että suuresta nastarenkaiden osuudesta seuraa monenlaisia haittoja.

Mitä sitten tulee asioiden pohtimiseen, niin siihen on tietysti kaikilla oikeus. Mutta toki ymmärrän, että toisten näkemykset ovat painavampia kuin toisten. On aivan selvää, että esimerkiksi sinulla on tällä foorumilla aivan erilailla arvovaltaa kuin allekirjoittaneella. Ensin ”ramina” ja nyt ”jönglööraajana”. Pitkä kokemuksesi ja terävä älysi merkitsevät paljon meille muille  :)

Minä olen kuule ajanut niin monenlaisella (omistanut myös) autolla että varmaan kokemus on riittävä.

Jos minä laittaisin kaikki kuvat omistamistani autoista tämä foorumi menisi tukkoon. Minä oon ajellut uudella Volsulla jo silloin kun te kaverien kanssa kävitte soramontulla ampumassa "räkäpäitä".

12
Aika harva kunnon kitkoja kokeillut vaihtaa takaisin nastoihin, olettaen ettei nyt tienhoidon ulkopuolisilla mäki-metsäteillä ajella läpi talven..

Olen samaa mieltä. Täällä kirjoittavat ovat omat arvionsa tehneet, ja osa on päätynyt siihen, etteivät talvesta ilman nastoja selviä. Tähän ei ole huomautettavaa. Probleemi tulee siitä, että Suomessa on valtava määrä autoilijoita, joilla ei ole kitkarenkaista minkäänlaista kokemusta. Tämän porukan kiinnostus kitkarenkaisiin pitäisi jotenkin saada herätetyksi. Olen varma siitä, että tässä porukasta löytyisi todella paljon sellaisia, joille vaihto kitkarenkaisiin ei tuottaisi mitään ongelmia. Toivottavasti jonakin päivänä meidänkin viranomaisemme saavat pohjoismaisten kollegojensa tavoin itsestään irti sen, että ryhtyvät aktiivisesti edistämään kitkarenkaiden osuuden kasvattamista. Jos ei hengitysilman tai muun ”viherpiipertämisen” vuoksi, niin ihan vaan siksi, että nastarenkaiden laaja käyttö hajottaa tiet ja tekee autoista meluisia.

13
Kapeat renkaat voisi tulla pakolliseksi. Kuluttaisi teitä vähiten ja tietysti nastattomana.

Po. "nastattomina"  :D

14
On kuitenkin viisi tilannetta, joissa kitkarengas toimii huonommin kuin nastarengas.
- - -
- Etelä-Suomen epävakaisiin talviin nastarengas on useimmiten sopivampi, koska se antaa enemmän pelivaraa liukkaimmilla nollakeleillä, sanoo johtaja Teppo Huovila Nokian Renkailta.

Näkemys ”viidestä tilannetta” ja kommentti Etelä-Suomen epävakaista talvista lienevät kaikki samasta lähteestä eli Nokian Renkaiden johtajalta, Teppo Huovilalta. Tämän suhteen kannattaa pitää mielessä, että hra Huovilan tarkoituksena on myydä Nokian renkaita, mm. nastarenkaita. Sen vuoksi hänen sanomisiaan ei voida pitää objektiivisena arviona siitä, millaisia renkaita itse kunkin tulisi käyttää. Sen sijaan, että kuuntelemme hra Huovilaa tai internetin suurta kokemusasiantuntijoiden joukkoa, kannattaa muodostaa oma, itsenäinen mielipide asiasta. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että hankkii autoonsa kitkarenkaat. Karppa on näin toiminut, mutta hän onkin keskimääräistä enemmän kiinostunut autoista ja autoilusta. Sen sijaan Paavo Perusautoilija ei tällaisilla asioilla juuri päätään vaivaa. Hän ostaa autoonsa vanhasta muistista nastarenkaat, koska nastarengas on yhtä kuin talvirengas. Ja seuraukset ovat ihan helvetin ikävät. Kohta täällä Helsingissäkin alkaa toukokuuhun asti ulottuva jakso, jonka aikana paljas asfalti jyrsitään piloille nastarenkailla.

Nastarenkaiden syyhän se on, että valtio on elänyt yli varojensa yli 10 vuotta. Ja jottei totuus unohtuisi, niin autolijoita kerättävät tulot on kolmanneksi eniten valtionbudjetissa n. 8 miljardia, josta palautetaan murusia!

Autokansan kestoargumentti on, että erilaisia autoiluun liittyviä veroja palautetaan heille niin ja niin vähän. Verotus ei kuitenkaan Yle-veroa lukuun ottamatta perustu "palautusperiaatteelle". Veronmaksajalla ei ole mahdollisuutta saada tietyn veron suorituksella juuri tiettyä vastasuoritusta. Jos haluttaisiin toimia niin, että autoilijoilta kerätyt verot käytetään tiettyyn tarkoitukseen, pitäisi kyetä perustelemaan, miksi juuri autoilijoiden tulisi saada tällainen etu. Eikö sama etu pitäisi myöntää esimerkiksi tulo- ja perintöveroa maksaville? Suomesta saattaisi esimerkiksi löytyä iso joukko ihmisiä, jotka haluaisivat tuloveronsa ”palautettavaksi” vanhustenhoidon saattamiseen pohjoismaiselle tasolle sen sijaan, että valtio hankkii uusia torjuntahävittäjiä. Eikö heitä pitäisi kuunnella yhtä herkällä korvalla kuin autoilijoita?

Vielä on mainittava autokansan usein mainitsema 8,5 miljardia euroa. Siinä on mukana arvonlisäverot. Se peritään kaikesta arvonlisästä, eikä sitä näin ollen voi pitää erityisesti autoiluun kohdistuvana verona. Oikea luku autokansan ”verouhrille” onkin 5 miljardia. Eli autovero (1 miljardi), ajoneuvovero (1,1 miljardia), ja polttoainevero (2,9 miljardia).

15
Älä ”rami” ole turhan vaatimaton! Kyllä sinulla on asiantuntemusta tässä(kin) asiassa. Vain sinun asiantuntemuksessi ja ystävälliset neuvosi aikoinaan estivät minua hankkimasta kottikärryn renkaita autooni. Kiitoksia!  :)

Hei Mattinen! Sitten kun ajelet reippaasti yli miljoona kilometriä ja vuosikymmeniä täysillä bonuksilla niin olet kokenut tienpäällä yhtä paljon kuin minä. Katsele vaan itseäs peilistä ja suunnittele niitä kottikärrynpyöriä siihen kotteroos.

Minähän olen aina sanonut,että se rengaskoko mikä on tehtaalla asennettu autoon on kaikista sopivin ratkaisu.Tajuaahan tuon nyt pässikin.

16
Mutta sen haluaisin haastaa, että samansuuruinen verotuotto (kuin polttoaineista nyt saadaan) pitää nyhtää tulevaisuudessa nimenomaan autoilijoilta. En näe miksi asioiden pitäisi välttämättä olla niin.

Ongelmalliseksi tämän haasteen tekee se, veroja voivat maksaa vain luonnolliset henkilöt (ihmiset) ja erilaiset yhteisöt. Jos esitetään, että esimerkiksi polttoaineveroa vastaava tuotto tulisi jatkossa ”nyhtää” muilta kuin autoa käyttäviltä ihmisiltä, pitäisi samaan syssyyn kertoa, keneltä tai mistä raha tulisi ”nyhtää”. Tai vaihtoehtoisesti, mistä eri asioista tulisi valtion menoja leikata, jotta ”nyhtämiseltä” vastaisuudessa vältyttäisiin?

Perusongelma taitaa olla siinä, että pohjoismaisena hyvinvointivaltiona Suomessa on kerättävä tietty määrä veroja. Ja aina, kun verorasitusta ehdotetaan kevennettäväksi pitäisi samalla esittää joko korvaava tulonlähde tai menoleikkausten kohteet.

17
A4 B9 (14-) / Vs: Audi A4 B9 2020-
« : 12.10.20 - klo:17:49 »
^Eipä ole tarvetta jatkoon sen paremmin julkisesti kuin "privanakaan". On kuitenkin hyvä, että ne, jotka eivät "ramia"/"jönglööraajaa" tunne, tietävät millaisen kaverin kanssa keskusteluun ryhtyvät.

18
A4 B9 (14-) / Vs: Audi A4 B9 2020-
« : 12.10.20 - klo:14:44 »
Mahdatkohan sekoittaa minut johonkuhun toiseen? Minulla kun ei koskaan A3 1.6 TDI:iä ole ollut. Sen sijaan muuan "rami" kyllä aikoinaan sellaisella ajeli:

Ajelin tuossa tänään 300km reissun ja kyllä on jumalaton riesa tuo ohjaus.
- - -
A3 SB 1.6 TDI Stronic  vm 2014 ml 6900km.

Tällä samaisella "ramilla" oli myös tapana jankata renkaista sellaisissa yhteyksissä, jotka eivät mitenkään liittyneet renkaisiin.

19
A4 B9 (14-) / Vs: Audi A4 B9 2020-
« : 12.10.20 - klo:11:42 »
Kaikista paskin verhoilumateriaali penkeissä on nahka. Hyvä kangasverhoilu eri versioineen on ehdottomasti paras. Jos ajaa talvellakin pakkasessa 10 km pätkää pitäiskö minun alkaa lämmittämään autoa erikseen sen takia, että siinä on nahkapenkit? Ainoa kunnollinen nahka on ns. natura-nahka joka ei hikoa eikä tunnu kylmältä. Kallista on kyseinen nahka jota ei tavallisissa autoissa ole. Itsellä on 7-hengen sohva nature nahkaa joka ei hikoa ja myötäilee heti ihon lämpötilaa hintaakin on liki 10 000 eur.

Nimimerkillä ”Jönglööraaja” on pitkä perinne kangaspenkkien puolestajapuhujana. Pitkän kokemuksensa myötä hän on tullut huomaamaan niiden edut nahkapenkkeihin verrattuna:

Hyvät kangaspekit ovat ehdottomasti mukavimmat käytössä. En ikinä huolisi nahkapenkkejä autooni vaikka saisi samalla hinnalla kuin kangaspenkit.Kangaspenkki on kesällä ilmava ja talvella lämmin. Katselin Pasuunaa nahkapenkeillä ja tuli mieleen kalseanoloinen kokonaisuus ja Yäk.

Kuka ihmeessä kadehtii jotain nuoltun-näköisiä ja halkeilevia sekä pussille venyneitä nahkapenkkejä? Minulla ei ole ollut koskaan nahkapenkkejä eikä tule olemaan. Meneppäs -20C autoon talvella ja kokeile kämmenellä nahkaa ja kangasverhoilua vertailu kyllä osoittaa,että nahka tuntuu alussa kylmemmältä. Sanoohan sen nyt älykin,että tiheämpi aine tuntuu pitempään kylmältä ennen kuin se lämpiää.

Suurin osa näistä kirjoittajista ei ole ikinä kunnollista nahkaa nähnytkään missään paikassa. Ensinnäkin se on niin kallista ettei sitä sarjatuotanto koppuroihin edes laiteta. Jotain Alcantaraa Heh.  On muuten ällöttävän-näköistä ihan kuin jotain vasikan nuolemaa mikä on keinotekoisesti käsiteltyä jonka sidoksena on rätti siten saatu muistuttamaan nahkaa.

Ja siinä missä nimimerkki ”rami” on matkan varrella vaihtunut ”Jönglööraajaan”, on myös kotisohvan hintaan tehty 4 000 euron inflaatiotarkistus:

Juups' On minulla kotona nahkasohvat ja hyvät sohvat onkin mutta ne ovat aina tasalämpimässä ja tuntuvat siten ihan OK. Pohjanmaan Kalusteen naturenahkaa joka on täysin hiostamation ja odella pehmoinen iholle. (tämä on niin kallista nahkaa ettei sitä vakiokaaroihin laiteta) Paksua nature nahkaa sohvan hinta 6000 euroa.

20
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 12.10.20 - klo:09:27 »
Juu, näinhän se menee ja onhan toisto tietysti aina paikallaan.

No juu, eihän toistolle oikeasti mitään tarvetta ole, se on selvä ;D. Voin puolustukseni vedota vain siihen, että toiston määrä jäi tässä tapauksessa pieneksi. Hra Watsonin ”revikkaan” kun oli itseni lisäksi kiinnittänyt huomiota vain yksi henkilö.

Mikä tekee revikasta asiallisen on tietysti täysin subjektiivinen juttu.

Totta tämäkin. Olisikin pitänyt muotoilla kysymys ”mikä tekee ’revikasta’ asiallisen sinun mielestäsi?”

Mat Watson on vaan omasta mielestäni ihan täysi pelle ja saisi keskittyä pelkästään noihin kiihtyvyys-/jarrutuspätkiin - joita toki tekeekin pääasiassa.

Jep, Watsonin autoesittelyissä on vahva läpän heittämisen maku, mikä todennäköisesti vetoaa moniin. Niissä selvästikin on tavoiteltu tiettyä viihdyttävyyttä, ja tämä ei todennäköisesti miellytä syvällisempiä analyyseja kaipaavia. Toisaalta tiettyä informaatioarvoa näilläkin on. Esimerkiksi arviot laadun ja viimeistelyn heikentymisestä näyttäisivät olevan yhdenmukaisia eräiden toisten ”revikoiden” kanssa. Kuinka paljon näille seikoille sitten laittaa painoarvoa, se on tietty täysin subjektiivinen kysymys.

21
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 11.10.20 - klo:15:18 »
Sama pelleily on linkitetty tälle samalle sivulle jo useampaan kertaan. Tässä myös ihan asiallinen revikka

Jos ”sama sivu” tarkoittaa tätä keskusteluketjua, niin linkityksiä on tasan yksi. Se on sitten toistunut, kun kommenttiin vastanneet ovat kopioineet linkin omaan vastaukseensa. Tuossa linkityksessa puhuttiin lisäksi vain akun loppumisesta, vaikka kyseessä on koeajo, jossa kiinnitetään huomiota myös muihin seikkoihin kuin akkuun.

Mika muuten tekee ”revikasta” asiallisen ja mikä pelleilyn?

22
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 11.10.20 - klo:14:08 »
Mat Watson koeajaa ja katsoo, kuinka pitkälle virtaa riittää.

Pääosin positiivinen arvio, mutta moitteita saavat

1) sisustuksen laatu (kovaa muovia, keskikonsoli heiluu, viimeistely)
2) avustimien erilaiset bugit

https://www.youtube.com/watch?v=2hn31vLKgho

23
A4 B9 (14-) / Vs: Audi A4 B9 2020-
« : 25.09.20 - klo:11:08 »
Hieman hämmästytti, kun auton luovutus on talvella, niin siihen piti pakosta tilata samalla talvikiekot vanteilla, koska muuten olisi saanut lähteä kesäkiekoilla liikkeestä ulos.

”Kesäkiekoillakin” voi täysin laillisesti lähteä liikkeestä ulos. Jos liike on esimerkiksi Helsingissä, niin ”kesäkiekkojen” käyttö ei todennäköisesti aiheuta mitään ongelmia.

24
A3 8V (12–) / Vs: UUSI AUDI A3 8X
« : 24.09.20 - klo:11:00 »
Uudessa A3 Audissa on todella siirrytty energian säästämiseksi kapeisiin renkaisiin.
Mat Watson ei huomannut selvää eroa polttoaineenkulutuksella kapeilla ja normirenkailla.

Onneksi itse olet sen huomannut. Joskin silloin vielä kirjoittelit nimimerkillä ”rami”.

1.6 TDI A3 8v pääsee 3.0 ltr/100km. Pitää vaan olla huikean kapeat renkaat.

25
Volkswagen / Vs: Luotettavin TSI-moottori
« : 16.09.20 - klo:14:35 »
Onko tällä "sirkustirehtöörillä" Audi A3?

Sirkustaiteilija taisi olla aiemmin täällä toisella nimimerkillä joka olikin ainoa jonka olen koskaan joutunut ignoreen laittamaan, niin paljon sieltä paskaa suollettiin ettei siinä jaksanut enää kahlata. Sama varmaan auttaa tämän nykyisenkin nimimerkin höpötyksiin, mitään tolkkuahan noissa höpinöissä ei ole.

Useimmat foorumin Audi-keskusteluihin osallistuneet tunnistavat tämän jönglööraavan herran. Hänen aikaisempi taiteilijanimensä oli ”rami”. Hänen seikkailujaan ovat monet seuranneet henkeään pidättäen, mutta samalla hänen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa edessä nöyrästi hiljentyen.

Valitettavasti ”ramilla” on ollut kosolti huonoa onnea autojensa suhteen. Hänen Audi A3:taan (SB 1.6 TDI Stronic) vaivasivat huutavat takajarrut, nuljuva ohjaus, pomppivat pyyhkimen sulat, viallinen GALA-toiminto, ”kojelaudansuuttmet” sekä liian pieni tavaratila. 

Fiksuna miehenä ”rami” teki ainoan oikean johtopäätöksen:

On kyllä niin surkea koppero tuo A3 8V. Lähtee kyllä koirankoppi tästä huushollista eikä takuulla toista Audia tule. Ei tule suurempaa eikä pienempää.

Tämän vuoksi foorumilla kuultiinkin hämmästynyt kohahdus "ramin" ilmoittaessa

Numeroa suurempi. Uudella A 4:llä mennään. Mittarilukema 154 km.

”Ramin” huono onni kuitenkin jatkui. A4:ssa ongelmia aiheuttivat ”uikuttava ääni” konehuoneesta, sekä erilaiset resonoinnit, räminät ja natinat.

Johtopäätös oli ilmeinen:

Ei näistä ongelmista näytä muuten pääsevän eroon kun jättää koko VG romut ja vaihtaa merkkiä.
Tästä lähtien alan kyllä katselemaan luotettavempia autoja tilostoista.

Olette te Audijullit aika sokeita ja rakastuneita niihin kotteroihinne. Minulle tuo "premiumauto" oli todellinen viuden paikka. Ei ikinä näitä paskoja kannata enää ostaa. Rahat menee kuin kankkulan kaivoon. Laatu täyttä paskaa. Auto kesti 6000 km ja alkoi sitten oireileen. Naapurin ukko osti Tojon samaan aikaan eikä autossa ollut mitään vikoja.

Kun historia on tämä, on merkin vaihtaminen itsestäänselvyys. Mutta jälkeen kerran ”rami”, nyt tosin "jönglööraajaksi" muuttuneena, yllätti:

Vapuksi pitäisi uusi A4 tulla ajoon tuolla 2.0 myllyllä.

Meidän kaikkien on nyt syytä pitää peukkuja ”ramille/jönglööraajalle”. Vaikka ”rami” selvästikin rakastaa Audia, ei hänenkään vieterinsä voi venyä loputtomiin. Mahdollisesta merkin vaihtamisesta seuraisi, ettemme enää pääsisi nauttimaan ”ramin/jönglööraajan” massiivisesta asiantuntemuksesta tällä foorumilla. Ja sitähän ko. nimimerkillä riittää, sillä

Suurin osa teistä on kuseskellut vaippoihin jo silloin kun minä olen ajanut ensimmäiset 100 000 km autolla.

26
Octavia IV (20-) / Vs: Octavia IV
« : 14.09.20 - klo:23:36 »
No pyörittelin tuota ensin traficomin kalkulaattorissa, sitten tein exceliin oman investointilaskurin kun tuosta puuttuu pääomatappio osuus, lopputuloshan on… 1.5 TSi dsg style skoda combi, ovh 32k vs 1.4 phev style combi 39k, hybridi menee 15tkm suorituksella ohitte n. 9 v kohdalla kumulaativisissa kustannuksissa. Toki jos on enemmän kilsoja niin pienenenee.

Noin 3 000 € kalliimmassa on siis järkeä laskennallisesti jos tulee tarpeeksi kilsoja vuodessa ja latailee ahkerasti. Edellyttää siis "harrastuneisuutta".

Jos ymmärsin laskelman oikein, niin 15 000 kilometrin vuotuisella ajomäärällä hybridi-Octavian korkeampi hankintahinta on ”tienattu takaisin” vasta yhdeksän vuoden kuluttua.

Hybridi tarjoaa mukavasti toimivan voimalinjan. Bensalaskun pienentyminen on sekin mukava seikka, samoin päästöjen vähentyminen. Uusi tekniikka itsessään on niin ikään positiivinen juttu. On mielenkiintoista seurata sähkö- ja polttomoottorin työskentelyä sekä pyrkiä omalla ajotavalla vaikuttumaan ”sähkörangeen”.

Oma juttunsa on kuitenkin se, tuleeko hybridi-autoilu edullisemmaksi, kun kaikki kustannukset, kalliimpi hankintahinta mukaan lukien, huomioidaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun huomaan perusteellisemman pohdinnan asiasta. Kyse on ehkä siitä, että tähän saakka hybridipohdinnat ovat liittyneet enemmän automalleihin, joissa hybriditekniikka ei ole merkinnyt hinnan nousua, vaan laskua.

Tietysti voi olla niinkin, että moni arvioi hybridin edellä mainitut ominaisuudet niin merkittäviksi hyödyiksi, että niistä kannattaa maksaa. Jos näin on, niin silloin kokonaiskustannusten vertailu menettää merkitystään. Eikä vailla merkitystä ole sekään, että kaikilla ei välttämättä ole kykyä/halua suorittaa tuollaisia laskelmia. Olisi muuten hieno juttu, jos joku tai jokin tuottaisi ”autokansan” käyttöön laskurin, jolla voisi helposti suorittaa tällaisen arvioinnin omien tietojen pohjalta.

27
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 12.09.20 - klo:16:08 »
^Po. "reiän".

28
ID.3 / Vs: VW ID.3
« : 12.09.20 - klo:14:54 »
rouvan veli ei karoqissakaan pystynyt istumaan takana kun pää oli katossa kiinni (lähemmäs 190)

Isoisän serkkua varten piti Audi A8:iin tehdä erillinen kattoluukku takapenkille (yli 210).

29
Octavia IV (20-) / Vs: Octavia IV
« : 07.09.20 - klo:20:38 »
Mun mielestä hybridi jää tuolla matkalla vääjäämättä voittajaksi. 100-200 kiloa merkitsee matka-ajossa hyvin vähän. Se lisää vain noin 10 prosenttia vierintävastusta, jota ilmanvastus selvästi dominoi noissa nopeuksissa. Puhutaan parista prosentista kokonaisuuteen, jota tasoittaa se, että hybridi sammuttelee moottoria matka-ajossakin ja kerää jarrutusten energiaa. Passatilla mulla kuluu matka-ajossa ilman ladattua sähköä  4-6,5 l/100km nopeudesta ja olosuhteista riippuen. Tuohon kun yhdistää 50 km sähköajon, niin sun 190 kilometrin matkalla se tarkoittaisi sektoria 3-4,8 l/100 km. Alaraja on toteutunut kesähelteillä keskinopeudella 82 ja ylärajalla ajetaan moottoritietä enimmäkseen ylinopeutta. Pienemmät autot pitäisi kaiken järjen mukaan mennä vähemmällä.

Kiitoksia kommentista. Tuon kokemuksen perusteella hybridillä pitäisi päästä pienempään kulutukseen myös meikäläisen edellä mainitulla ”ajoprofiililla”. Eri juttu on sitten se, että jonkin aikaa joutuu todennäköisesti ajelemaan, ennen kuin pienemmällä kulutuksella saavutettu säästö kompensoi hybridin kalliimman hankintahinnan.

Voipi olla, että omalla kohdallani hybridin hankinta lykkääntyy ainakin toistaiseksi pienemmän tavaratilan vuoksi. Passatissa ja Octaviassa ei asialla ole samanlaista merkitystä, koska tavaratilat ovat niissä madaltuneinakin reilut. Sen sijaan A3:n kokoluokassa ”kriittinen piste” saavutetaan helposti. Pahaan pelkään, että uuden A3:n osalta tulee käymään juuri näin, kun hybridi aikanaan tulee tarjolle.


30
Octavia IV (20-) / Vs: Octavia IV
« : 06.09.20 - klo:22:26 »
Matka-ajossahan massa aiheuttaa vain hyvin pientä lisää kulutukseen ja silloinkin hybriditekniikan edut kuittaavat sen. Massa näkyy sitten kaupungissa, mutta siellä hybriditekniikka taasen on etevimmilläänmja ylikompensoi tuon.

Hybridin kulutus nimenomaan matka-ajossa on kysymys, jota olen usein miettinyt. Kaupunkiajoa tulee hyvin vähän, koska kuljen työmatkat Helsingin kantakaupungissa kävellen ja ratikalla. Iso osa ajosta onkin ”linja-ajoa” kesämökille. Matkaa on noin 190 km. Tässä kaupunkiajoa on vähän reitistä riippuen 5-10 kilometriä, motaria 140 km ja maantietä 46 km. Keskinopeus on näillä matkoilla ollut 90 km/h ja keskikulutus (ajotietokoneen mukaan) 5,4 l/100 km. Auto on Audi A3 SB.

Olen miettinyt, millaiseen kulutukseen pääsisi hybridillä, vaikkapa Octavialla. Ensimmäiset noin 50 km mentäisiin sähköllä, jolloin bensaa ei tietenkään palaisi. Sen jälkeen siirryttäisiin polttomoottoriin, jolla olisi kuljettavana 100–200 kg enemmän massaa. Olisiko alkumatkan aikana saavutettu säästö niin suuri, että se kompensoisi suuremman massan aiheuttaman kulutuslisän loppumatkalla? Vai onko koko ajattelutapa, jossa ensin ajetaan akku tyhjäksi, väärä?

Yksi hybridien huono puoli on mielestäni siinä, että ainakin VAG:n autoissa hybridi taitaa lähes poikkeuksetta tarkoittaa pienempää (=matalampaa) tavaratilaa. A3:n kokoluokka olisi minulla täysin riittävä, joten ei oikein huvittaisi vaihtaa suurempaa vain sen vuoksi, että hybridi syö osan tavaratilasta.

Sivuja: [1] 2 3 ... 34




Autodoc.FI
www.Euvaraosat.fi
Custom-Garage.fi
Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy