VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Zego - 24.01.19 - klo:06:41
Pääkaupunkiseudulla eilen GY-kitkat pitivät huomattavasti paremmin kun sutivat nastarenkaalliset autot. En sitten tiedä ajavatko kaikki ihan vanhoilla nastoilla mutta pitoa eivät saaneet.

jt:llä on kyllä pointti tuossa yllä.

Saman olen itse huomannut testien mukaan umpisurkeilla Landsailin kitkoilla. Luikkaista risteyksistä pääsen liikkeelle samaan tahtiin/nopeammin kuin toiset nastat raapien. Maatako tuo sitten johtua nastojen nopeasta pyöristymisestä vai oman auton automaattivahteistosta...

Miskäköhän tulee ajatus, että nasta- ja kitkarenkaan pidon "välillä" kulkisi jokin kriittinen pidon raja, jota huonommalla pidolla ei pärjää? Totta, nasta pitää jäällä kitkaa paremmin, tätä on turha kiistää. Fakta on myös se, että sekä nastan, että kitkan pito jäällä on absoluuttisesti mitattuna surkea. Itselläni ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa pärjätä jäisellä tiellä kitkoilla, pito on kaikilla rengastyypeillä varsin heikko ja edellyttää ajotavan sopeuttamista. Toisaalta, jos tärkein kriteeri renkaissa on maksimaalininen jääpito, miksi täälläkään ei suureen ääneen vaadita kunnon rallipiikkien sallimista renkaissa. Tosiasia on, että näillä saataisiin vielä merkittävästi parempi jääpito (ja lisää haittoja) kuin nykyisillä nastoilla.

Toinen asia mitä ihmettelen on väite, että nastarenkaat eivät "tarvitsisi" teiden suolausta. Tosiasia on, että myös nastarenkaan pidossa on valtava ero jäisen tien ja märän (suolatun) tien välillä. Jos suolaus lopetettaisiin, ajettaisiin todennäköisesti suurin osa talviseta märän tienpinnan sijaan jäisellä tienpinnalla (eli pito olisi huomattavasti huonompi). Eikö tällä pitäisi olla suorastaan katastrofaaliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen, jos kerran nastojen kieltäminen nykytilanteessa (=hieman huonompi pito muutamana liukkaana päivänä) vaikuttaisi negatiivisesti liikenneturvallisuuteen.

Nyt on muutaman päivän ajan olleet Landsailin Winter Landerit testissä "tositoimissa" liukkaalla tiellä. Täytyy kyllä sanoa, että mitään dramaattista eroa en pidossa huomaa merkkirenkaisiin nähden (kitka tai nasta). Pito on ehkä aavistuksen huonompi kuin kuin kevättalvella käyttämissäni käytetyissä Nokian hakka 8:ssa, mutta selvää eroa en kyllä pysty huomaamaan. Lisäksi verrattuna Nokialaisiin ovat huomattavasti hiljaisemmat ja vakaammat ajettavat paljaalla asfaltilla. Liikkellelähdöt onnistuvat liukkaista risteyksistä onnistuvat keskimäärin nopeammin kuin kanssa-autoilijoilla, joilla nastat rapisevat (liekö tuo sitten johtuvan automaattivaihteistosta vai muiden keskimäärin kuluneista nastarenkaista).

Kokonaisuutena pito on liukkaallakin täysin riittävä, enkä omalla ajotyylilläni huomaa juurikaan eroa merkkirenkaisiin liukkaalla. Sen sijaan nuo ovat muihin nordic-kitkohin verrattuna huomattavasti vakaammat ja vähemmän vetelät. Jatkossa en näe kokemuksieni pohjalta syytä maksaa merkkirenkaasta 300-400â,¬ sarjalta enemmän.

Miksiköhän Suomessa nähdään niin hankalana lumiketjujen käyttö oikeasti liukkailla sivuteillä, kun näillä monet ajavat varsin harvoin? Sen sijaan jyrsitään paljasta asfalttia nastoilla ja samalla oma mukavuuskin kärsii.

https://www.youtube.com/watch?v=61Bku0tTTyQ

Saksalaiset sen sijaan ajavat tuollaisissa olosuhteissa eurokitkoilla ongelmitta ja tarvittaessa käyttävät ketjuja silloin, kun ei muuten päästä liikkeelle. Videon mukaisia talviolosuhteita Suomessa on tuskin koskaan. Miksei Suomessakin voitaisi siirtyä malliin, että ajetaan kitkoilla ja tarvittaessa peilijäiselle mökkitielle laitetaan ketjut alle?

Te jotka väitätte, etteivät nastarenkaat kuluta merkittävästi teitä, selittäkääpä miksi autoni meni tämän näköiseksi ajaessani Kuopio-Kajaani-Kuopio välin tänään osin kosteita teitä pitkin. Lasipesunestettäkin kului taas toisin kuin kesän märillä teillä. Kesällä ei vastaavaa ongelmaa ole ollut ja vielä eilen autoni oli vielä ihan puhdas. Lämpötila oli välillä 15-20 astetta, joten suolaamista tai veden jäätymisen aihauttamaa rapautumista on turha syyttää. Sen sijaan nastarenkaita on näillä korkeuksilla jo varsin yleisesti käytössä, vaikka talvikeleista ei ole tietoakaan.
Kyllä tuo pinnissa oleva lika on nastarenkaiden irroittamaa päällystettä, ei siinä selittelyt auta.

Lainaus käyttäjältä: harry - 10.10.18 - klo:20:25
Tuo terävä pidon raja on kyllä mielestäni erittäin vaarallinen ominaisuus talvirenkaassa. Tuollainen rengas ei varoita kitkan heikkenemisestä , joten ajaja ei tiedä , onko pidon rajoilla vai ei , ennenkuin se lähtee alta.  Turvallisen talvirenkaan pidon tulee sortua loivasti ja asteittain. Asfaltti ominaisuuksista olen samaa mieltä , heikoimmankin talvirenkaan pito on asfaltilla paljon parempi , kuin parhaan nastarenkaan jäällä , eikä sulalla tiellä pysyminen todellakaan ole talvella ongelma millään renkaalla.

Mutta toistaalta ESP saattaa muuttaa tilanteen pidon rajan osalta täysin. Oman käsitykseni mukaan ainakin ESP pitäisi "tasoittaa" juuri pidon rajaa ja korjata pieniä luisija. Itse en ole ikinä edes ajanut autolla, missä ei olisi ESP:iä, joten en ole tottunut mitenkään tunnustelmaan pidon rajaa, en ole kostaa huomannut pidon heikkenemistä muusta kuin ESP valon vilkkumisesta ja renkaiden sutimisesta kiihdytyksessä.

Rengastestithän tehdään käsittääkseni ESP poiskytetyynynä (korjatkaa, jos olen väärässä). Itse ainakin haluaisin tietää erot varsinkin renkaiden käsiteltävyydessä myös ESP päällä testannuna. Voihan olla, että ESP tasoittaisi eri renkaiden eroja, kun se kuitenkin korjaa pieniä luistoja ja helpottaa ajettavuutta. Suurin osa kuitenkin käytännön tilanteissa ajaa ESP päällä niin testi kertoisi enemmän renkaiden eroista käytännön elämässä.

Lainaus käyttäjältä: jt - 05.10.18 - klo:23:35

Se miksi nasta saattaisi olla pohjoisessa toimivampi kuin etelässä voi johtua mm. seuraavista seikoista: 1) nasta säilyy paremmin pitävänä kun sillä ei rullata lähes koko talvea paljailla teillä (etelä-Suomi). 2) Liikennemäärä on vähäisempi ja tiet "pienempiä" (haja-asutus tms). Tämä taas tarkoittaa sitä että talven aikana tien pintaan kertyy paksu kerros lunta/jäätä. Olematon tien kunnossapito/hiekoitus, yhdistettynä lämmittävään kevätaurinkoon, saattaa tehdä näistä pikkuteistä hyvinkin liukkaita. Päivisin yli 0:n nouseva keli ja kunnon yöpakkaset voivat kestää kauan, joten pikkutie voi olla pääkallokelillä pitkäänkin, siis päiväsaikaan.

Harvoinpa ainakaan täällä Pohjois-Savossa isommat tiet (yksi ja kaksinumeroiset) ovat jäässä pidempiä aikajoa keväällä vaan sulavat kyllä aika vauhdikkaasti. Talvellakin ovat monesti paljaana. Pienet tiet ovat sitten asia erikseen, mutta kyllä Ruotsissakin on pieneiä sivuteitä, jotka voivat jäätyä esim. vesisateen jälkeisillä yöpakkasilla.

Omaa kokemusta tuohon käytetyt nastat vs kitkat: Vaihdoin viime keväänä auton BMW f20 --> BMW f10. Omassani oli kolme talvea ja ehkä n. 20tkm ajetut Michelinin kitkat ja uudessa olivat todennäköisesti alusta asti alla olleet (3 vuotta vanhat) Nokian Hakka 8:t. Kevään viimeisillä liukkailla keleillä en huomannut pidossa mainittavaa eroa renkaiden välillä kumpaakaan suuntaan, eli ei pitoero ainakaan mikään järkyttävän suuri noilla ole.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 05.10.18 - klo:20:32
Ruotsiin vertailtaessa pitää huomioida se, että Ruotsin 10 miljoonan väestöstä 50% asuu Götanmaalla, joka on kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella. 40% ruotsalaisista asuu Sveamaalla, joka sekin on lähes kokonaan Suomen etelärannikon eteläpuolella.
Ainoastaan 10% ruotsalaisista asuu Norrlandissa, joka em. pohjoispuolella.. käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että Suomen leveysasteilla Ruotsi on lähes asumaton.

En minäkään käyttäisi nastoja Suomen etelärannikolla. "nastarenkaat kaikille talvella" onkin järjetön ajatus. Kyllähän ihmisten pitäisi itse osata käyttää harkintaa siinä, mitä autonsa alle ostaa?

Mistä tulee ajatus, että nastarenkaat olisivat parhaimmillaan pohjoisessa? https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/
Tuon mukaan pitoero nastan ja kitkan välillä on suurimmillaan jäällä 0 asteen tuntumassa ja jo - 8 asteessa ero on kutistunut varsin pieneksi, eli pohjoisen oikeassa talvessa nasta ja kitka toimivat jotakuinkin yhtä hyvin. Pikkupakkasia taas talvella esiintyy yleisesti Saksassakin. Väittäisin, että nastarengaskelejä saattaa olla jopa enemmän etelä Ruotsissa kuin Kainuun korvissa (mikäli tiet pääsevät jäätymään suolaamiselta).

Monesti ainakin tm:n testeissä erot renkaiden välillä ovat (jääpitoa lukuunottamatta) varsin marginaalisia eri renkaiden välillä. Esim. erot kuivan ja märän asfaltin jarrutusmatkoissa ovat yleensä muutaman metrin luokkaa parhaan ja huonoimman välille. Kysymys onkin, että onko näin marginaalisilla eroilla käytännön merkitystä ja antavato ne oikeuden kutsua halparenkaita "hengenvaarallisiksi"? Väittäisin, että ei. Samansuuntaisia eroja jarrutusmatkoissa on testeissä ollut eri autojen ja kuormattu vs. tyhjä auto välillä. Samoin onko kuljettaja, jonka reaktioaika on esim. 0.5s hitaampi kuin toisella, "hengenvaarallinen". Siitähän tulee jo 11m lisää jarrutusmatkaa 80km/h vauhdissa. Ei liikenne ole mikään kilparata, missä eroja mitattaisiin metreissä ja sekunnin kymmenyksissä niin kuin rengastesteissä.

https://www.trafi.fi/filebank/a/1506939237/2a753a1dd6b04da3ae5e44972a48bdd8/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf
Tuon mukaan huonoihin talvirenkaisiin liittyvät kuolonkolarit ovat varsin harvinaisia (20kpl v. 2011 lähtien) ja näissäkin yhdistävinä tekijöinä näyttivät olevan luokattoman huonokuntoiset vanhat renkaat, huonompien renkaiden asennus taka-akselille, liian suuri tilannenopeus ja ajonvakautusjärjestelmän puuttuminen. Eli ei ole mikään liikenneturvallisuusriski ajaa halparenkailla, jos pitää huolen renkaiden kunnosta ja pitää tilannenopeuden järkevänä.
Onko kellään osoittaa faktatietoa, että halparenkaat huonontaisivat liikenneturvallisuutta?

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 23.09.18 - klo:19:02
TM 2017 testissä Triangle oli sijalla 12. Triaglesta yms. kiinarenkaista mainittiin erikseen etteivät talviominaisuuksiltaan vakuuttaneet.
Tuulilasin testissä Triagle oli viimeinen ...

Talvirengastestissä on aika luontevaa painottaa talviominaisuuksia. Jos jonkun mielestä hiljaisuus on tärkein talviominaisuus, niin kannattaa tähyillä kitkarenkaiden puolelle. Osa taas haluaa enempi pitoa ja turvallisuutta. Onneksi kaikille löytyy jotain.. joka oloon ja jokaisen mieltymyksille parasta rengasta ei ole tehty ja tuskin koskaan tehdäänkään.

Btw. Samaisen TM testin kitkarengasosiossa..
"TM mittasi myös keski-Euroopan oloihin tarkoitetun Continental TS850:n kitkarenkaan ominaisuuksia. Tulos oli dramaattinen: rengas oli testin mukaan jäällä suorastaan vaarallinen, vaikka toimi erinomaisesti märällä asvaltilla. Tulos osoitti, keski-Euroopan kitkarenkaat eivät kerta kaikkiaan sovi Pohjolaan."
Mutta varmaankin on hiljaisempi kuin nasta.. ja kuten edellä todettiin 'toimi erinomaisesti märällä asvaltilla'. Eli jos talviajot lähes kaikki märällä asfaltilla, niin tuossahan se olisi.

Paitsi, jos 90% talvesta ajetaan paljaalla asfaltilla, eikö ole luonnollista painottaa vallitsevia olosuhteita ja pitäähän huomioida Trianglen pienempi nastamäärä (ja vähäisempi teiden kuluminen). Saataisiinhan parempaa "turvallisuutta" jääradalle varustamalla renkaat kunnon rallipiiken muista ominaisuuksista ja teiden kulumisesta välittämällä. Ja saattaahan melu vaikuttaa turvallisuuteenkin aiheuttamallaväsymystä ja lisäämällä reaktioaikaa siten, että testivoittajan lyhyempi jarrutusmatka kompensoituu.
Toki jokainen sa valita haluamsa renkaa, mutta turha on arvostella, jos joku valitsee Trianglet, ne ovat hyvät asfaltilla, hiljaiset ja kohtuullise t talvikelillä ja puolet testivoittajia halvemmat. Itse ainakin ottaisin Trianglet ennemmin kuin testivoittajat niiden hinnan ja asfalttiominaisuuksien takia, jos olisi pakko ottaa nastat.

Lainaus käyttäjältä: Jultsu - 23.09.18 - klo:11:21
Ihan vaan mielenkiinnosta, oliko tuo Trianglen nastarengas silloisen testin parhaimmistoa märällä ja kuivalla asfaltilla? Niissä olosuhteissa suurin osa kuskeista ajelee suurimman osan talvesta, eli käytännössä rengas on paras kompromissi niille joiden pitää saada ne nastat autoonsa (syistä joista joita en pysty itse kuvittelemaan)

Olihan se ainakin tm 2017 testissä parempi kuin merkkirenkaat anfalttiominaisuuksiltaan ja melultaan. Lisäksi Trianglessa on "vain" noin 100 nastaa kuin muissa on lähes 200, eli oletettavasti kuluttaa teitä huomattavasti vähemmän kuin "testivoittajat", mikä pitäisi huomioida renkaan arvostelussa. Itse ainakin arvosta huomattavasti enemmän renkaassa hiljaisuutta ja vähäistä teiden kulumista kuin ominaisuuksia jäärata-ajossa, eli Trianglet osaisin ennemmin kuin "testivoittajat", jos pitäsi nastarenkaat ostaa.

Onko kellään muuten kokemusta Trianglen kitkarenkaista? Jos olisivat ominaisuuksiltaa samansuuntaisia kuin samansuuntaisia kuin kyseisen firman nastarenkaat (=hyvät asfalttiominaisuudet ja kelvolliset talviominaisuudet), voisin harkita niiden hankkimista. Missään testissähän nuo eivät ole olleet.

Kävin pari viikkoa sitten koeajamassa käytettyä bmw 520d:tä. Autossa oli pari vuotta vanhat hakka 8:t (ajomärästä ei tietoa, mutta ulkoisesti hyväkuntoiset). Verrattuna vaihdossa tarjoamaani autoo  (alla pari talvea ajetut misukan xi3:t) pitoa ei ainakaan tuntunut olevan enemmän välillä jopa vähemmän. Esim. jäisellä motarin rampilla sain abs:t aktivoitumaan, kun omalla aitolla jarrutin ilman ongelmia ja muutamasta jäisestä risteyksestä tuntui lähtevän huonommin kuin oma autoni (myös takaveto).
Kokonaisuutena en huomannut merkittävää eroa pidossa suuntaan tai toiseen ja nastat tuntuivat pitävän jopa hieman huonommin kuin kitkat. Tämän perustaalla ruotsalaisten tekemä testi, missä kuluneet kitkat olivat kuluneita nastoja paremmat jääpidoltaan voi hyvinkin pitää paikkaansa.

Lainaus käyttäjältä: V60 - 27.10.17 - klo:09:48
Luulen lähes 30 vuoden ajalta omaavani jonkinlaista ajokokemusta aina 350 hv tehoiseen autoon saakka. KE- kitkoista saatavilla olevan mittaustiedon perusteella en niitä itse autoni alle laittaisi talveksi. Olen nyt pari talvea ajanut pohjolan kitkoilla ja niiden tarjoamasta liukkaan kelin pitotasosta en ole valmis joustamaan alaspäin tuumaakaan. Ajan viikoittain teillä, jotka ovat pahimmillaan jääkaljamaa ja niillä KE- kitkoilla ajaminen olisi lähinnä itsetuhoista ihan jo seuraaviin mittaustuloksiin perustuen:

Jarrutus jäällä, TM:n testi 2017 renkaille :

Nokian 8--> 39,7 m
Michelin kitka--> 55,7 m
Continental KE- kitka--> 77,9 m

KE- kitka tietenkin toimii paremmin asfaltilla mutta ainakaan itsellä ei ole asfalttipidossa ollut Misukan kitkoilla NORMAALISSA ajossa ollut ongelmia.

Kumpi lienee todennäköisin skenaario sille, että mennään risteyksessä pitkäksi rekan alle?

1. Pohjolan kitkoilla märällä asfaltilla
2. KE- kitkoila peilijäällä

Veikkaan vahvasti vaihtoehtoa 2.

Tiedän kyllä pohjolan kitkojen rajoitteen asfaltilla ja kun mennään limiitillä niin asfalttipito on heikko. Mutta tämä ei kumoa sitä että KE- kitkojen jääpito on umpisurkea ja suhteellisesti tämä on merkitsevämpi. Toki jos ei tarvitse talvella ajaa liukkaalla pinnalla kuin nimeksi niin sitten tilanne lienee toinen. Kunhan vaan tiedostaa mikä rinkula alla pyörii. Mutta tätä voi olla vaikea perustella perheen äidille jonka ajotaito ja tilanteen luku ei välttämättä ole timanttia. Eikä henkilölle, joka asuu siellä jääkaljamatien päässä.

Kylähän pohjolan kitkoilla pärjääkin hyvin asfaltilla, mutta toisaalta miksi lehdet tekevät kiinalaisista kesärenkaista sitten sellaisen "ongelman". Muistaakseni jossain tm testissä todettiin loppuun kuluneen kesärenkaan olleen parempi kuin uuden skandikitkan märällä tiellä. Kyllähän niillä kiinarenkaillakin pitäisi pärjätä kesällä, kun suurin osa ajaa puolet vuodesta huonomman märkäpidon renkailla.
Mielestäni jokaisen tulisi valita renkaat omien tarpeidensa mukaan (nastoille pitäisi kyllä määrätä vero niiden haittojen takia). Kyllä noilla ke kitkoillakin pärjää jäällä. Esim. tm testin jarrutusmatkoista laskettuna ke kitkan jarrutusmatka 40km/h vaudista on suunnilleen sama kuin keskivertonastalla 50km/h. Esim. omalla työmatkallani tämä pidentäisi matka aikaani n. 2min. Tuon verran olen valmis tinkimään matka-ajasta muutamana päivänä vuodesta paremman mukavuuden takia. Toisaalta myös märällä asfaltilla pitäisi skandikitkoilla pudottaa nopeutta, jos haluaa saman jarrutusmatkan kuin ke kitkoilla. Tätä en ole nähnyt kenenkään vielä tekevän.

Tuon Trafin tutkimuksen perusteella ihmettelen, miksi täälläkin vainotaan halparenkaiden käyttäjiä ja sanotaan, että niillä jotenkin erityisesti vaarantaisi oman turvallisuutensa. Tuon tutkimuksen perusteella ei juurikaan ole kuolonkolareita, missä autossa olisi ollut huonot renkaat JA ajonvakautus. Olettaisin kuitenkin, että hyväkuntoiset halpisrenkaat toimivat paremmin kuin huonokuntoiset merkkirenkaat. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi, että on äärimmäisin epätodennäköistä kuolla liikenteessä halpisrenkaiden takia, jos autossa on ajonvakautus.

ps. Omaan autoon tuli alle Contin wintercontact ts 860- kitkat. Toistaiseksi ovat tuntuneet hyvältä. Jämäkät ajaa asfaltilla ja hiljaiset. Huomenna näkee, miten noilla selviään talvikelillä.

Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 23.10.17 - klo:19:45
Huoh...oli viestini ainakin informatiivisempi kuin sinun. Sinulla ei ollut itse aiheeseen mitään sanottavaa, tulit vain aukomaan päätäsi. Olet varmasti ylpeä itsestäsi.

Jos väittämä on että Saksassa on talvella aina -1 ja +1 välillä, niin ei ole. Saksassa on suurimmassa osassa aina lämpimämpää. Suomessa suolataan teitä koko maassa, Saksassa ei. Ja kokeilepa vielä suhteuttaa se autojen määrään.

Kylläpä koko Saksassa lämpötilat ovat talvella keskimäärin vähän pakkasen puolella ainakin öisin. Toki talvi on sielläpäin lyhyempi kuin Suomessa.

https://www.timeanddate.com/weather/germany/dingolfing/historic?month=1&year=2017
Tuolle säätietoja Dingolfingistä (kaupunki n. 100km Münchenistä itään). Tuolla ainakin lämpötilat olleet melkein koko tammikuun pakkasella. Kyllähän tuolla vaikuttaa olleen lämpötilojen puolesta ihan kunnon talvi ainakin tammikuun ajan. Nopeasti katsottuna lämpötilat aika samaa luokkaa kuin Helsingissä tammikuussa 2017. Toki tuolla alkaa jo maaliskuun alkupuolella olla +20 asteen lämpötiloja.

Lainaus käyttäjältä: erttuli - 21.10.17 - klo:10:31
Kyllä omien kokemusten mukaan kitka on parempi lumisella tiellä. Mitä enemmän pakkasta niin sen paremmin tuntunut purevan kiinni, kovaan pakkaslumeen. Mutta aika harvoin täällä etelässä kelit on tuollaisia. Kitkoilla pärjää mainiosti, jos kelit ei ole jatkuvasti -1 ja +1 välillä.

Saksassahan lämpötilat ovat tuolla välillä käytännössä koko talven. Silti siellä ajetaan KE-kitkoilla ilman ongelmia. Autobahnit siellä taidetaan kyllä suolata aika tehokkaati, mutta tuskimpa kaikkia pikkuteitä pystytään suolaamaan, jolloin sielläkin voi esiintyä juuri tuota erittäin liukasta peilijäätä. Ja suomalainenko ei sitten "pärjäisi" vastaavalla peilijäällä edes pohjoismaisilla kitkarenkailla, vaan pitää olla nastat kuluttamassa pääasiassa sulia teitä.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.10.17 - klo:18:58
Lainaan tekniikan maailmaa:
Nastarenkaat ovat kehittyneet huomattavasti vuosien mittaan.
Kitkarenkaat: Ongelmaksi muodostuu kulumiskestävyys.

Itse en osaa sanoa tarkasti, mutta joku muu voi kertoa, joka ajaa kitkoilla ja nastoilla kumpi kuluu nopeammin auton alla. Kitka vai nastarengas?

Voihan olla, että kitkoista kuluu pinta pois nopeammin. Kyllähän tuossa ruotalaistestissäkin oli kitkoissa pintaa 6mm edessä ja 6.8mm takana ja nastoissa 7.5mm ja 7.8mm 10 000km jälkeen. Mutta nastojen pidosta oli kadonnut huomattavasti enemmän kuin kitkojen. Tuo johtuu mahdollisesti nastojen pyöristymisestä paljaalla asfaltilla ajettaessa, jolloin nastojen pitoetu menetetään.
Omasta kokemuksestani voisin sanoa, että näin on. Kävin muutama vuosi sitten koeajamassa autoa, jossa oli alla 3 talvea käytetyt Michelinin kitkat. Omassa autossani oli neljä talvea ajetut hakka 7, josta pintaa ei ollut käytännössä yhtään kulunut, mutta nastat pyöristyneet ja painuneet renkaan sisään. En huomannut noiden renkaiden pidossa mitään eroa mm. liukkaissa risteyksissä (kummatkin auto olivat etuvetoja).

http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/
Tuon testin perusteella vaikuttaa siltä, että nastarengas säilyttää pito-ominaisuutensa huonoiten (myös jäällä) ja KE-kitka parhaiten (KE-kitka ei ollut menettänyt pidosta käytännössä yhtään). Tämän testin perusteella on oletettavaa, että jopa vuoden vanha nastarengas saattaa pitää huonommin jäällä kuin uusi hyvä testivoittaja kitka.

Lisäksi tuosta artikkelista: "Samtidigt presterar det begagnade dubbade och begagnade centraleuropeiska på nästan samma nivå", eli jääratatetissä käytetty KE-kitka ja nasta ovat hyvä hyviä. Tuon perusteella saattaisi jopa olla mahdollista, että esim. neljän vuoden ikäinen nasta pärjää jäällä huonommin kuin uusi KE-kitka. Joka tapauksessa haluaisin lehtien vertailevan enemmän myös käytettyjä renkaita keskenään. Vai olisikohan niin, ettei tuollaista haluta testata, koska tulokset vaikuttaisivat olevan ristiriidassa "virallisen" rengastotuuden kanssa.
Ja muistakaahan, että suuri osa Suomen autoilijoista saattaa tietämättään ajaa jääpidoltaan uusia KE-kitkoja vastaavilla renkailla (muutaman vuoden vanhat nastat).

Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02

Vaikka ajosta olisi 95% sulalla kuivalla asfaltilla talvirengaskautena, niin muistakaapa se, että se 5 prosenttia on sitten kaikkea muuta kuin sitä suunniteltua. Ja ei tarvi olla kuin yksi keli, jossa huonon ja hyvän renkaan ero punnitaan ja ikävimmässä tapauksessa tämä ero voi näkyä siinä jatkuuko elämä vai ei...

Muista 7 vuodan autoiluni ajalta kaksi tiukkaa tilannetta talvirenkailla ajaessani. Molemmat näistä tapahtuiva märällä tiellä. Toisessa autoilija tulee kolmion takaa eteen märällä asfaltilla, minulla on alla uudet "testivoittaja" hakka 7 renkaat. Onneksi selvittiin pelkällä puskurin uusimisella, mutta KE-kitkoilla olisin todennäköisesti selvinnyt korjaamokäynniltä...
Toinen tapahtui tämän vuoden vappuna. Kaverin auto lainassa (alla hakka 8 ). Yöllä tielle satanut lunta, joka on sulanut ja tienpinta on märkä ja sohjoinen. Epähuomiossa ajaudun uraan ja auto meinaa lähteä vesiliirtoon/perä meninaa lähteä irti. Onneksi ESP pelastaa. Tässä tilanteessa tein virheen kun en huomioinut renkaiden huonompaa märkäpiota (omassa autossani oli alla KE-kitkat). Tästäkin tilanteesta olisin todennäköisesti selvinnyt ilman sydämentyktyksiä KE-kitkoilla.

Lainaus käyttäjältä: Shape - 16.10.17 - klo:20:02
Pyöräilijä tulee tien poikki vilkaisematta sivuille, vieressä kevyenliikenteen väylällä lapsi päättää heittää tiukan 90:sen juoksuaskelin, hirvi/peura juoksasee justiinsa sen korkiaksi auratun palteen takaa tai toinen autoilija tulee kolmion takaa. Ja yhtälössä sattuu olemaan nyt se 5 prosentin keli.

Miksi ei pyöräilijä tai hirvi voi tulla tielle myös silloin, kun tie on märkä? Tuolloin KE-kitkan lyhyempi jarrutusmatka saattaa pelastaa tilanteen. Lisäksi ainakin itse ajan jäisellä tienpinnalla huomattavasti hiljempaa kuin märällä, jolloin mahdollisen kolarin seurauksen ovat lievempiä.

Lainaus käyttäjältä: tven - 16.10.17 - klo:16:11
Kaikkea muuta hilavitkutinta ostetaan mutta sitten säästetään satanen ja ostetaan renkaat"kun halvalla sain".
Tämä on säästöä jota en ymmärrä.
Tai olihan niin että työmatkani oli yli 25 vuotta yli 60km/ sivu ja silloin oli lähdettävä ennen kuutta aamulla oli keli mikä hyvänsä.Ja aina oli alla testivoittajat oli kesä tai talvi.Ja aina talvella nastarenkaat.

Tarkoitus ei ollut ostaa noita renkaita hinnan takia, vaan nimen omaan niiden asfalttiominaisuuksien takia. Ajoni tulee pääasiassa suolatulla motarilla ja tuohon tarkoitukseen ne olisivat olleet paremmat kuin viime vuoden testin mukaan kuin testivoittaja. En taida kuintenkaan uskaltaa ostaa noita vaan maksan satasen enemmän ja ostan laadekkaat KE-kitkat.

Onko kenelläkään kokemuksia Landsail Winter Lander- kitkoista? Olin miettinyt noiden hankkimista seuraaviksi talvirenkaiksi hyvinen asfalttiominaisuuksien (2016 tm testin mukaan paras rengas asfaltilla) takia. Omaan käyttööni ne sopisivat hyvin, koska yli 90% ajostani tulee paljaalla asfaltilla ja hinta olisi halpa. Tämän vuoden tm:n testi sai minut epäilemaan noiden ostamista, koska kyseinen rengas olikin yllättäen yksi huonoimmista asfaltilla.
Onko noissa kiinarenkaissa todella noin suurta vaihtelua ominaisuuksissa yksilöiden välillä, vai mikä selittäsi tuon ominaisuuksien huomattavan vaihtelun eri vuosien välillä?