VAGarena.fi

Katsastuksesta voin jakaa muistikuviani.

Ennen peruutusvaloiksi sai asentaa lamppuja, jotka eivät häikäisseet, eli sumuvalot  kelpasivat. Jossain vaiheessa 2000-lukua peruutusvaloille tuli uusi hyväksyntä, ja Hella ainakin teki hyväksyttyjä peräytysvaloja.

Aivan viimeisin taitaa hyväksyä vain tehtaan peruutusvalot.

Joskus suunnittelin moisia, ja tuli lakitekstekäkin etsittyä. On vain aika vaikeaa nykyisin EU-aikana.

Käytännössäjän nykyisin ruuvataan led-päivävaloja peruutusvaloiksi. Ainakin takseissa niitä näkee. Ei taida olla kellään aikaa valvoa niitä, sen verran pieni synti. Katsastuksessa taitaa riippua hieman insinööristä. Joku inssihän voi hokata ne led-polttimotkin.

Lainaus käyttäjältä: ConD - 27.10.13 - klo:14:49
Hmph... Kärähti eilen kotoa lähdettäessä toinen ajovalopolttimoista - Philips bluevision ultra siis.

Tein hätävaihdon tienpäällä pitkistä Osramin nightbreakerit ajovaloihin ja tarvikepolttimot pitkiin. Rupesin vaan ihmettelemään tuota Philipsin polttimoa kun ne näyttävät tältä:

Nyt on vaihdossa päässyt rasvaa polttimon kupuun. Näyttäisi, että sormin koskettu lasipupuun polttimoa asentaessa. Ei sen ihmeempää. Tummaksi palanut rasva ei tee hyvää valoteholle, eikä kestolle.

Vihdoin tuli katsottua Virittäjien ekan kauden Volvo -jakso digipoxilta.

Volvoon oli mennyt valtavasti rahaa, mutta ajettavuus oli Mikan mukaan pelottava. Volvon lähikuvasta paljastui renkaiden merkiksi Linglong.

Yleensä halparenkaiden ostajat perustelee ostostaan sillä, että eivät aio kokeilla renkaita ääritilanteissa. 150 tonnin Volvo annetaan 800 heppasena formulakuskille, että saa ottaa kaikki irti, ja alle laitetaan halvimmat mahdolliset renkaat. Jos Volvo on maksanut yli 100 tuhatta, alla olleet renkaat maksavat 70-80â,¬ kappale. Radalle kelpaavia katurenkaita saisi 200-300â,¬ kappale.

En ymmärrä rengasvalintaa, en.

AutoExpressin sivuilta löytyy polttimotesti:
http://www.autoexpress.co.uk/products/products/274702/headlamp_bulbs_tested.html

Tuon perusteella pysyisin Osramissa ja Philipsissä Momojen sijaan.

Täksi talveksi ostin Osramin NB+ -polttimot. Joskus oli autossa kiinni Motonetistä ostetut valonvahvistimet, mutta niillä noi tehopolttimot paloi liian tiheään. NB:t kesti parhaimmillaan 1,5 kuukautta. Toisen puolen vahvistin kun meni rikki, olen käyttänyt pelkkiä tehopolttimoja. Autossa on huomiovalot säästämässä polttimoita.

Yhtä aikaa en enää uskalla vaihtaa polttimoita. Nämä tehopolttimot ovat olleet tasalaatuisia, Kestäneet päivän - parin tarkkuudella saman ajan. Jos vanhan ohjeen mukaan vaihtaa molemmat polttimot yhtäaikaa, pahimmillaan tasalaatuiset polttimot molemmat palaa loppuun samaan aikaan samana päivänä.

Mulla ei ole Ocua, mutta Leon 5 vaihteisella laatikolla ja Tdi:llä ujeltaa kuudenkympin tuntumassa. Ulina alkoi viime talvena kovilla pakkasilla, ja nyt se on ulistellut koko kesän. Leonilla ajettu reilut 140 tkm.

En tiedä onko painelaakeri vai perä vai peräti laatikko.

Olen Flatin kanssa täysin samaa mieltä! 10 kilometrin tiputus ei kyllä minulla tuntuisi missään. Ainut huoli olisi tuo rekkojen vauhti. Jos vauhti tipahtaisi 70 kilsaan tunnissa, olisi useampi ammattiautoilija puskurissa kiinni 60 tonnin ajokillaan. Se ei olisi kivaa.

Lainaus käyttäjältä: hildebad - 28.09.10 - klo:12:03
Miksi puhutaan saasteista, vaikka tarkoitetaan hiilidioksidia, samalla logiikallahan ihmisten pitäisi lopettaa juokseminen, se kun vähentäisi saasteita!

Fossiilisilla polttoaineilla tehdyt hiilidioksidipäästöt katsotaan saasteiksi ihan syystä. Juoksevan ihmisen tuottama hiilidioksidi ei ole täysin verrannollinen.

Tuo TM:n pistokoe ei tue omia kokemuksiani omista talvirenkaistani.

Ensinnäkin tuo 6 millin kuluma. Edellisillä nastoilla ajoin neljä talvea. Pintaa on vielä reilusti yli 6 milliä (- melkein pitäis käytä tarkistaas). Silmämääräisesti Tuskin lainkaan kuluneet pinnaltaan. Oikeastaan kulumaa on ollut havaittavissa ainoastaan yhdessä nastarenkaassa, jolla olen ajanut. 90 -luvun lopulla ensimmäisessä autossani oli setti pinnattuja nastarenkaita, joista yksi kului 4 milliin parissa talvessa, ja muut kolme eivät kuluneet juurikaan. Ajan 15-20 tkm vuodessa, ja talvipyöräkautena tulee ehkä pulet kilometreistä.

Täksi talveksi vaihtuu uusi setti talvipyöriä. Edelliset Michelinit oli alla neljä talvea. Alunperin laskin että kolme talvea niillä ajaa, ja sitten vaihdettava vanhenemisen vuoksi. Michelinit olivat kuitenkin hyvän oloiset pidoltaan vielä neljäntenä talvena, joten totesin että turha vielä neljäntenäkään vaihtaa. Nyt puuttuu sen verran nastoja, että talven puolessa välissä olisivat jo melko hampaattomat, joten uusi setti tulee alle tulevaksi talveksi.

Ennen tuota nastasettiä alla oli puoli talvea kitkat. Kun sain auton ne olivat 1,5 talvea ajetut. Pidoltaan aivan karmeat. Ei minkäänlaista jääpitoa. Kun lähdettiin luisuun, niin sitten luistettiin, ja pitoa ei saanut kiinni. Mitä olen uusilla kitkoilla ajellut talvella, uusien pito on ollut vakuuttava.

Jos TM testasi kaksi vuotta vanhoja kitkoja, yllätyin että pito ei ollu romahtanut tuon enempää. Kitkojen pidon rohahtamisestahan on topiikki täälläkin.  Vastaavasti jos nastalla on ajettu sen verran että siitä on vain kuusi miliä jäljellä, on se nähnyt aika paljon kilometrejä.

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 19.09.10 - klo:19:59
Sehän nyt on päivänselvä että tuollainen on kekkoslovakiassa kielletty, kuinkas muutenkaan Mutta tuollainen on näppärä napata irti katsastukseen mennessä ja liikenteessä tuskin kukaan tajuaa tuollaisen olevan lisävalot, ei ainakaan poliisi.

Aika hinnakkas tosin

Tuon tuotteen asennuspaikassa olisi hyvää asennuskorkeus, ja asennus puhtaan tuulilasin taakse. Korkealle asennetut valot kärsivät vähemmän tien epätasaisuuksien aiheuttamista varjoista.

Tupakinsytytinsähköistys taas epäilyttää. Paljonkohan mahtaa olla jännite polttimon kannalla?

Lain puolesta taas etuakselin takapuolella olevat valot eivät saa olla korkeammalla kuin ajovalot. Samoin saattaa olla valoilla yhä voimassa minimietäisyys - lisävalot eivät saa olla kiinni toisissaan. KOnepeltikään ei saisi valaistua.

Edelleen lain puolesta tuulilasille ei saa laittaa yhtään mitään, mikä haittaisi näkyvyyttä. Oli se tuollainen pömpelilisävalo, karvanppa, hajukuusi tai navigaattorin pidin. Isossa osassa autoja vain on se navigaattori ihan keskellä lasia, eikä niistä kai kukaan mitään välitä, joten ei kai ketään tuo lisävalopömpelikään haittaisi.

Onnitelut autovalinnalle Marko!

Duster olisi vaihtoehto myös meidän Leonin seuraajaksi.

Tuleeko Duster nelivedolla?

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 14.09.10 - klo:21:14
Noita ei taida saada kuin 18":n koossa, mutta pistetään korvan taakse. Voi olla, että budjetti pakottaa pienempään tuumakokoon. Muistatko noiden painoa?

Erään alfa-forumin postauksen mukaan OZ Ultraleggerat ovat kevyimmät vanteet ns. normihinnoilla. Onko kenelläkään noiden kestävyydestä kokemusta? Kestävätkö suomalaisen tiestön röykytystä, vaikka sisältävätkin magnesiumia?

http://www.potn.co.uk/lightweight_wheels.php

Tuon mukaan 17 tuumainen motion painaa 7,3 kiloa, kun Ultraleggera painaa 6,94. IhanOZ:n kannassa! Hintaa noille olisi 17 tuumaisina tullut noin 550â,¬ kesällä Ebay:stä ostettuna toimituskuluineen, kun Ultraleggerat lienevät noin 900â,¬.

Epäilytti Motionien kestävyys talvikäytössä - sekä fyysinen että maalipinnan. Laitoin kyselyäkin Englantiin kestävyydestä, mutta kukaan ei vaivautunut vastaamaan.

Dezentin vanteita ihmetellessä löysin tämän pdf:n: http://www.vanteesi.fi/index.php/Download-document/11-Dezent-Tiedot.html

Tuossa Dezentin listassa ihmettelin V Blackin painoja 17 tuumaisina. Jaosta, et:stä ja keskireijästä riippuen 17x7 tuumaisen vanteen paino heitteli 10,7:n ja 14 kilon välillä. Siinä on melkoinen ero.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 14.09.10 - klo:19:52
Esimerkki: ATS Racelight 8.5x19", paino 9,9 kg, hinta Rautamo Wheel Fashionilla 598e kappale.

Olisiko vinkkejä?

Just ostin uudet talvivanteet. Haussa oli myös kevyet ja edulliset, joista vakavassa harkinnassa oli Dezent Motion:



Olivat todella kevyet, ja keveyteen nähden edulliset, mutta en lopulta uskaltanut tilata noita talvikäyttöön.  En löytänyt noita Suomesta, vaan olisi pitänyt tilata Englannin maalta.

Lainaus käyttäjältä: tommyt - 12.09.10 - klo:19:38
Onko kukaan kysellyt RS:ään vetokoukkua? Kysyin Metroautossa myyjältä että saako siihen koukkua ja vastaus oli että ei tehtaalta mutta jälkeenpäin voidaan asentaa. Aloin vaan miettimään jälkeenpäin niitä vetopainoja että olisi pitänyt kysyä nekin myyjältä kun ei niitä Skodan sivuilla sanota. Olisi sitten tiennyt että saako siihen oikeasti sitä koukkua vai oliko myyjä vähän liian optimistinen.

Pelkään että myyjä oli hieman optimistinen.

Täällä on vetopainoksi merkittu 0 kg: http://ekoake.autoalanverkkopalvelu.fi/tietosivu.asp?hk=40364

Noiden tietojen pitäisi olla tyyppihyväksyntätietoja.

...palataan nyt vielätähänkin asiaan...



PalMikko, nyt kirjoitit painavaa asiaa. Ja teet fiksua työtä koulutuksissasi!

En löydä enää mitään syytä ränkätä 

Kukkasen idea on hyvä, kertakaikkiaan! Vielä tuosta gps-systeemistä, mun mielestä se voisi olla aktiivinen osa ajoa. Se voisi se voisi semmoisella rasittavalla sosiaalitantan äänellä kälättää joka kiihdytyksessä ihan vaan varmuuden vuoksi, koska on iso riski että kuljettaja salaa haaveilee ripeästä kiihdytyksestä.

Lainaus käyttäjältä: VeskuV - 05.09.10 - klo:19:43
Hieno on! Tuo kulutus vähän ihmetytti   Oletko tarkastellut ajotietsikasta vai laskenut? Omalla 103Kwlla ei pääse alle kuuden edes alamäkeen ja myötätuuleen Pitäisköhän laittaa tuommonen FR jos se kulutus sit tippuis... (Kulutus keskinopeus 64km/h noin 6,2 - 6,3 ja kaupungissa vähän raskaammalla jalalla 11   ) Siis mottina omassa PD ei CR... Muuten kyllä tyytyväinen Seattiin (tosin tuolla kulutuksella mikä omassa niin ajelis jo 211hv Tsillä...)

Euronormissakin taitaa RF Tdi kuluttaa vähemmän kuin 2.0 PD. Nyt on Seatin hinnastossa samantehoinen CR, jonka kulutus on normin mukaan FR:ää pienempi.

Todella hieno peli tämä otsitkon FR! 

Lainaus käyttäjältä: Tikka - 05.09.10 - klo:10:10
Eli alusta asti toivoin, että rekkakuskille ei tulisi tuosta rangaistusta,

Kun ylinopeutta oli noinkin paljon, tutkitaan vielä ylinopeuden syitä. Konginkankaan onnetomuudessa oli ylinpeutta sekä rekalla että bussilla, ja molempien ajoajat oli suunniteltu niin että oli pakko ajaa koko ajan ylinopeutta. Olikohan tässäkin taas ajoajat suunniteltu niin että rekkakuskin oli pakko ajaa kaiken aikaa rajoitinta vasten? Veikkaan että näin oli. Ja jos kuskit eivät aja suunniteltua vauhtia, saa pian etsiä uutta työpaikkaa ... Tuota vasten kuskin rankaiseminen tuntuu kohtuuttomalta.

Sen verran olen bussikuskeja läheltä seurannut, että bussiaikataullut ainakin menneisyydessä vaativat jatkuvaa rajoitusten rikkomista. Rekkojen kohdalla tuntuu kerran pari vuosikymmenessä ylinopeudella olevan osuus kuoleman kolarissa, ja silloin kuskia rangaistaan. Se on kohtuutonta sitä kuskia kohtaan, jolle se huono onni sattuu.

Jos tuossa kolarissa joku huviajelija olisi tullu ylinopeutta, ja se olisi ollut osasyy kolariin, se olisi pelkkää kuskin piittaamattomuutta, ja rangaistus saisi olla sen mukainen. Nyt kuski teki sitä työkseen, ja jos työnantaja oli lyönyt aikataulun, joka vaati koko matka rajoitinta vasten ajoa, jättäisin kyllä kuskin rankaisematta. Kyllä tuossa kuski on jo kokenut riittävästi.

Lopullinen ratkaisu rekkakolareihin, joissa rekkojen ylinopeus on osasyynä, taidettaisiin saada vain rakentamalla Suomeen joka paikkaan ulottuva moottoritieverkko ...

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 05.09.10 - klo:00:48
Tuossa Enon onnettomuudessa nyt jossitellaan kuorma-auton jarruttamisilla, reaktioajoilla ja sun vaikka millä, samalla unohdetaan toisen osapuolen käytös kokonaan.

Ei unohdeta, vaan jokainen mahdolinen syy käsitellään erikseen. Tätä kun tutkinta ryhmä tutkii, silloin kun tehdään laskelmia ylinopeudesta, tutkitaan vain tuota muuttujaa. Jos tutkinnassa ylinpopeuden vaikutusta lasketaan, ja simuloidaan, ei kukaan tule tutkijoita tönimään ja häiritsemään kommenteilla "mutta jos se toinen auto olikin lähdössä ufon kyyttiin" tai "jos se toinen auto olikin tankannut kengurubensaa".

Tutkimusraporteissa ja dokumenteissa on jokainen yksittäinen asia eristetty omakseen, joka olisi tehnyt eron onnettomuudessa.

Voidaan sanoa "jos käytät turvavyötä, mahdolisessa kolarissa on pienempi todennäköisyys loukkaantua". Tuo on jossittelua, mutta myös yleisesti tunnustettu fakta.

Hienoa saada kolmas Seatti autotalliin! Vari on hyvä! Kiva kun joku erottuu massasta!

On se siistin oloinen, mutta näyttää tosiaan jopa liian matalalta!

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:23:11

...tässä ollaan nyt juuri siinä loputtomassa suossa...
Jos tuo olisi tehnyt noin ja tuo toinen näin niin kuka olisi ollut missäkin...

No kun mun mielestä ei olla. Mä en paljoa enempää järkevää jossittelua keksi tuosta.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:23:11
Jos kuorma-auton kuljettaja ei olisi syntynytkään niin onnettomuuttakaan ei olisi tapahtunut.

Onko tuo ihan samanlaista jossittelua, kuin laskea reaktioaikoja tiedetyillä nopeuksilla? Mun mielestä tuossa on ero, ainakin minä näen sen eron.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:22:57
Et ilmeisesti hahmottanut harhailevasta kirjoituksestani että olemme (ilmeisesti) ihan samaa mieltä asiasta; ylinopeutta ajava rikkoo lakia ja toimii niin että onnettomuustapauksessa jopa koko syyllisyys katsotaan tämän ylinopeutta ajaneen piikkiin.
Vaikka sitten tämä toinen tulisi kolmion takaa.

Olemme suht samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:22:57
Tuossa Konginkankaan onnettomuudessa tutkijat jossittelivat, ei oikeus.
Jos et ole vielä lukenut onnettomuusraporttia niin se löytyy viestini linkistä.

No en ollut lukenut raporttia. Silloin kun raportti valmistui lueskelin siitä, ja muistan katsoneeni muutaman tutkijan haastattelun. Sen perusteella kommentoin.

Mutta raportissa sanotaan:

Lainaus käyttäjältä: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/sz08kg46qva.pdf
Tutkintalautakunta ajoi onnettomuuspaikan tieosuudella vertailuajoja ja niiden tuloksien perusteella
tehtiin tietokonesimulaatioita ajoneuvoyhdistelmän hallinnanmenetyksen syiden selvittämiseksi.

Eli eiköhän vertailuajoissa koeteltu ajella sekä 80 -vauhtia että rajoitinta vasten. Tuota kutsuisit jossitteluksi käsittääkseni?


Ja vielä raportista:

Lainaus käyttäjältä: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/sz08kg46qva.pdf
Tutkintalautakunta määritti onnettomuuden syyt tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille
kehitetyn menetelmän mukaisesti. Syitä löytyi sekä ajoneuvoyhdistelmän että linjaauton
hallinnasta. Muita syytekijöitä löytyi ajoneuvoista, liikenneympäristöstä sekä kuljetusjärjestelmätekijöistä.
Lisäksi löytyi vammautumista lisänneitä syitä. Syitä löytyi yhteensä 32 kpl, joista
osa oli välittömiä ja osa taustasyitä. Välittömäksi syyksi todettiin ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan
osalta ajoneuvon ajohallinnan menetys ja merkittävimpinä taustatekijöinä epäedullisen ajolinjan
valinta, ajoneuvon suuri tilannenopeus ja kuljettajan mahdollisesti alentunut vireystila. Linja-auton
kuljettajan osalta välittömäksi syyksi todettiin havaintovirhe, jonka seurauksena väistö myöhästyi.
Taustasyyksi todettiin suuri ajonopeus liukkaalla kelillä.

Tuosta käy ilmi että linkittämäsi raportti on aika raaka tiivistelmä, josta on tarkat faktat säästetty. Tutkijoiden tulos rekan hallinnan eroista 80- ja 90-vauhdeissa on kyllä mielestäni fakta.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:22:57
Tuo viisastelu täysperäyhdistelmän hallinnan eroista nopeuksilla 90 km/h versus 80 km/h on sellaista että on erikoista että (itseään) vakavasti otettavat tutkijat sellaiseen sortuvat. En täysperällä ole luistellut millään nopeudella, mutta linja-autolla olen.
Nopeutta oli alkutilanteessa n. 60 km/h, ja oikeastaan luiston aikana ei autossa ollut ohjaajaa, vain matkustaja.
Onneksi olin yksin, vaarassa olin vain minä.
Mutta mistään tempuista ei ollut apua, niitä ehdin kokeilla monia; vedätystä, jarrutusta ja sun vaikka mitä.
Raskaat ajoneuvot eivät ole kuin henkilöautot että niitä voi ajella hallitusti luistossa. voimat, massat ja siten luistot ovat niin pitkiä kuin ovat, on haihattelua viisastella että miten niiden kanssa pystyy elämään.

Tuon onnettomuuden jälkeen muistan monet rekkakuskien kommentit, jotka olivat toista meiltä. Rekkakuskit valittelivat rajoittimia autossa, kun ei pysty rajoittimen vuoksi oikaisemaan kaasulla. Tämä lienee kuitenkin vaunun oikaisua. Ja tämäkin kommenttini perustuu täysin muistikuviin vuosien takaisista haastatteluista.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:22:57
Ja se tutkijoiden jossittelu ei tuonut sille Konginkankaan kuorma-auton kuljettajalle tuomiota, se toivat liikennerikkomukset joista OSALTAAN aiheutui k.o. onnettomuus.
assa suossa; jossiteltavaa kyllä löytyy...

Tuo linkittämäsi raportti kertoo rikkomukset tuon onnettomuuden taustalla. Rekan ylipainon ei todettu vaikuttaneen onnettomuuteen, kun taas ylinopeuden todettiin. Eri rikkeillä oli eri painoarvo tuossa tuomiossa. Rikkeiden painoarvot vain haettiin tutkimalla, joka osaltaa oli eri tilanteiden simuloimista, jota taas olet kutsunut jossitteluksi. Ylinpeuskin voi olla rike, mutta jos se on osasyy onnettomuuteen, tai sen pahempiin seurauksiin, ylinpopeuden ajo saattaa olla kuoleman tuottamusta.

Lainaus käyttäjältä: Tikka - 04.09.10 - klo:09:45
Niin ja kun rekka olisi saanut hidastettua vauhtiaan merkittävädti, olisi henkilöauto kerennyt kenties jo alta pois. Tai ainakin rekalla olisi ollut parempi mahdollisuus väistää.

Tätäkin voisi laskeskella. Rekka jarutti 12 metriä, ja tuossa ajassa vauhti hidastui 59 kilometriin tunnissa. Tuosta laskeskelin että aikaa jarrutukseen meni. 0.59 sekuntia. Jos vielä lasketaan rekan jarrujen viiveeseen ja reaktioaikaan 1,5 sekuntia - joka lienee hieman alakanttiin - reaktio matka vauhdilla 89 kilometriä tunnilla oli 36 metriä.

Näin ollen silloin kun rekan kuljettaja totesi auton tulevan eteen, ja totesi että on pakko hätäjarruttaa, näillä arvioilla rekka oli 48 metrin, ja 2.1 sekunnin päässä törmäys kohdasta.

Jos tuolla hetkellä rekan vauhti olisi ollut lailliset 60 km/h, rekalta olisi mennyt 48 metrin matkaan 2,9 sekuntia, eli 0,8 sekuntia kauemmin, vaikka ei olisi jarruttanut lainkaan, tai edes nostanut jalkaa kaasulta.

Cordoba oli lähtenyt jo tuossa vaiheessa kolmion takaa. 2.1 sekunnin kohdalla se oli juuri rekan keulan kohdalla. Tuolloin Cordoban vauhti oli varmaan - alakanttiin arvioiden - 15 kilometriä tunnissa? 15 km/h vastaa 4,2 metriä sekunnissa, eli Cordoba olisi tuon 0,8 sekunnin aikana ehtinyt 3,3 metriä kauemmas. Tuo olisi riittänyt ehtimään pois rekan alta. Toki olisi ollut läheltä piti tilanne.

Summaus: näillä arvoilla laskettuna, jos rekka olisi ollut laillisella nopeudessa silloin kun kuski huomasi Cordoban tulevan rekan alle, Cordoba olisi nippa nappa ehtinyt pois alta, vaikka rekkakuski ei olisi hidastanut yhtään.

Kyllä tuolla ylinopeudella tässä valitettavassa huono-onnisessa onnettomuudessa vain on tainnut olla merkitystä ...

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:15:31
Noo, jossittelun voi varmaan unohtaa.
Tuolla jossakin oli tarina kaverista joka sai sakot Turkissa ajettuaan kolarin jossa vastapuoli oli liikennesääntöjen mukaan syyllinen.
Poliisi oli todennut että jos turisti olisi pysynyt kotona niin kolaria ei olisi tapahtunut, turisti siis oli onnettomuuteen syyllinen.

Tuollainen jossittelu nyt on silkkaa tyhmyyttä, ja ihan tuolla tasolla ei täällä ole jossiteltukaan.

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:15:31
Suuri ylinopeus on muiden liikenteessä olijoiden kannalta asia jota ei voi ottaa lähtökohdaksi liikennetilanteita arvioitaessa, vähentää siis kolmion takaa tulleen syyllisyyttä ja se menee kuorma-auton kuljettajan piikkiin.

Kyllä se vaan voi. Pitääkö aina kolmion takaa lähtiessä lähteä sillä ajatuksella että jokaisella tulijalla voi olla 50%, jopa enemmän ylinpeutta? Ja kun nyt taas vedit tuon kuorma-auton tähän, niin aika usein kun joudun jarruttamaan kolmion takaa tulijalle, se tulija on juurikin rekka tai kuorma-auto. Ihan sama juttu olisi ollut, jos sieltä olisi tullut henkilöauto ylinopeutta. Henkilöauto vain pysähtyy nopeammin, mutta jos henkilöauto tulee lujaa ylinpopeutta ja lyttää kolmion takaa tulija, kyllä sen ylinopeuden osuus selvitetään silloinkin.

Jos 40 rajoitusalueella henkilöauto ajaa rajoitinta vasten 250 km/h, ja joku tulee kolmion takaa eteen, onko sekin automaattisesti kolmion takaa tulleen vika? Tuossa tilanteessa ei ole enää mitään mahdollisuutta huomata komion takaa lähtijän toista autoa, mutta sillähän ei ole väliä kun tulee kolmion takaa?

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 04.09.10 - klo:15:31
Jossittelu on kivaa, mutta se ei auta mitään.

No jos ei se sun mielestä auta mitään, niin koko Suomen oikeuslaitos taitaa olla aika huonossa hapessa. Konginkankaan onnettomuuden mainitsit jo. Silloin rekalla oli vauhtia sen verran kuin mitä rekka kulkee. Silloin onnettomuuden tutkijat jossittelivat ajatuksella, jos se rekka olisi ajanut rajoituksen mukaan kahdeksaakymppiä. Tuossa jossittelussa totesivat, että rekan hallinta luistossa olisi ollut huomattavasti helpompaa 80 vauhdissa. Samoin jossittelivat laskelmilla, joiden mukaan rekan tuhovoima olisi ollut 25% pienempi törmäyksessä. Tuo ero olisi säästänyt henkiä.

Tuo jossittelu meni läpi oikeudessa, se sen vuoksi tuomio määräytyi.

Toveri Kukkanen oli tuossa jo laskenut jarrutus matkat. Nyt rekka ehti ennen törmäystä jarruttamaan 12 metriä. Jos olisi ajanut 65 kilometriä tunnissa, olisi ehtinyt jarruttamaan 22 metriä.

No tuosta innostuin muistelemaan fysiikan laskuja, ja aloin otsa rypyssä räknäämään.

Henkilöauton keskimääräinen hidastuvuus on noin 1g, jopa 10 m/s2. Googlettamalla löysin rekan hidastuvuudeksi noin 5 m/s2, ja kun rekalla oli ylikuormaa, tuskin hidastuvuus tuota parempaa oli.

Kaavoja pyöritelin laskun takana, joten niitä en ala selostamaan. Mutta lopputulos. Jos rekka jarrutti 87 kilometrin tuntinppeudesta täysjarrutuksen, rekka ehti hidastaa 12 metrin matkalla 28 km/h vauhdista pois, eli törmäysnopeus oli 59 km/h.

Jos taas rekka olisi ajanut tuota Kukkasen laskuissa ollutta 65 kilometriä tunnissa, tuolla maksimihidastuvuudella rekka olisi Kukkasen laskeman 22 metrin matkalla ehtinyt hidastaa vauhtia 38 kilometriä tunnissa, eli loppunopeus olisi ollut 27 kilometriä tunnissa.

Olisiko Cordoba selvinnyt pienemmillä vammoilla, jos rekka olisi törmännyt 27 km/h verrattuna tuohon nyt tapahtuneen arvioituun 59 km/h? Energia kulkee nopeuden neliössä, joten rekan törmäyksen tuhovoiman eron pitäisi olla noin nelinkertainen.

Toinen pointti mitä olen miettinyt liikenteessä on tuo inhimillinen tekiä. Ihmiset tekevät aina virheitä, ja virheitä sattuu liikenteessä. Jos joku tekee virheen, ja tulee kolmion takaa eteen, se on virhe, mutta onko se riittävä virhe, että se oikeuttaa noin surullisen lopputuloksen? Virheen jälkeenkö vaan sanotaan että "Mitäs läksit?", ja päälle saa ajaa niin lujaa kuin ikinä pääsee? Aina joskus joku auto jää tavalla tai toisella minulta huomamatta ensivilkaisulla - viimeksi parkkipaikalta lähtiessä ensi vilkaisulla en huomannut harmaata autoa A-pilarin takaa, toisella vilkaisulla sitten yllätyin. Jos tapahtuu virhe liikenteessä, on hyvä jos sen virhe ei aiheuttaisi muuta kuin läheltä-piti-tilanteen. Ja tuota virheen vaikutuksen minimointia varmaan haetaan noilla 60 nopeusrajoituksilla risteyksissä. Onko täällä foorumilla paljon kuskeja, jotka ei ole koskaan huomannut tehneensä yhtään virhettä liikenteessä? inssiajossakin taidettiin sallia joku pieni virhe liikenteessä.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 02.09.10 - klo:18:09
En ole nähnyt kuvaa tapahtumapaikasta, mutta olisi mielenkiintoista tietää miksi siinä on 60 rajoitus.

Varmaan rajoitus oli kuitenkin paikallaan, osaltaan tämäkin onnettomuus siitä todistaa. Yön tunteina tulee joskus tunne että nyt voi ajella rennosti, kun ei ole muita liikkeella. Mutta jos joku muu onkin liikkeellä, sillä on melkovarmasti samat fiilikset, ja mahdollisesti ylinopeutta.

Monesti kun on ollut itse pelkäävän paikalla, ja varovaisesti maininnut ylinopeudesta, tulee kommentti että "kyllä mä tässä vaudissa tiellä pysyn, ei tartte pelätä!". Tuo ylinopeus, jota tuossakin turmassa oli lähes puolet lisää rajoitukseen, tekee vain esim. kolmion takaa tuleville arvioimisen vaikeaksi. Ja tässä turmassa vielä kolmion takaa tulleen arviokyky taatusti ollut paras mahdollinen aamuyöstä pienessä maistissa.

Lainaus käyttäjältä: mabe - 01.09.10 - klo:14:41
Ei muuten ole enää vilkuteltu valoja minullekaan noitten päivävalojen kanssa. Taitaa olla jo niin yleisiä, ettei kotipoliisit jaksa vaivautua tai jotain.

Juuri viime viikolla aloin miettiä samaa, että kai niihin on sitten totuttu ja opittu, kun ei enää vilkutella. Ja heti tuli aktiivinen kotipoliisi vastaan

Lainaus käyttäjältä: T3Syncro - 28.08.10 - klo:22:03
Onko tämän firman valoista kellään kokemusta?

http://www.modificars.fi/product_catalog.php?c=1250

No eipäs ole kokemuksia, mutta jos ajattelet moisia valoja hankkia, tarkista onko tuo ledinauha todellakin päivävalokäyttään tehty, vain vain parkkivaloksi. Muutenkin epäilisin paljonko valoa noista umipoista pimeällä lähtee normi halogeenipolttimoin. Näkeekö noilla ajaa pimeällä ilman katuvaloja?

Lainaus käyttäjältä: hapelton1 - 30.08.10 - klo:18:37
Omalla kohdalla tämä on paras saavutus. Porvoon motarilla vakkaripäällä 120 km/h. Ei muuta mainittavaa liikennettä. Poliisi ajaa rampista eteeni. Ajelen siinä perässä. Poliisi alkaa hiljentämään jostain syystä. Laitan vilkun ja ohitan poliisiauton. Vilkku takas ja turvallinen ohitus tehty vakkari päällä. Hetken kuluttua poliisi laittaa pillit/valot päälle ja pysäyttää meikäläisen. Pysähdyn tienreunaan. Poliisi tulee vauhkoomaan ajotavastani ja pyysi poliisiautoon. Sama juttu jatkuu autossa. Kuuntelin puolisen tuntia tätä ja oli pakko sanoa jo muutama sana vastaan. Poliisi anto sakot ylinopeudesta. Rajoitus oli 120 ja tutka näytti 121. Bingo!

Tein valituksen kyseisestä henkilöstä Eduskunnan oikeusasiamiehelle. 1 vuosi meni käsittelyssä ja poliisi sai palautetta. Minä tyytyväinen...

No jestas! Jäikö sakko voimaan? Oliko se viime vuonna, kun nollatoleranssi ekaa kertaa otettiin käyttöön, kun laista (tai asetuksista) poistettiin maininta puuttumiskynnyksestä.

Se vähä, mitä olen ollut poliisien kanssa tekemisissä, poliisiparissa toinen on aina ollut rauhallisempi, ja toinen isommila kierrksilla käyvä. Jos joku poliisi kirjoittaa tuommoista sakkoa, täytyy parissakin olla vikaa. Vai oliko kyseinen lain ja oikeuden puolustaja yksin matkassa ... ?

Iltalehdessä kerrottiin tuon turma-Supran kuljettajan olleen 40-vuotias. Ei kauhean nuori enää. Ja lisäksi apukuskin paikalla ollut 25-vuotias morsian menehtyi myöhemmin sairaalassa. Surullista ...

Biltemalla on joskus ollut myynnissä vanteiden korjaussarjaa. En tiedä toimiko, enkä enää löytänytkään moista. Liekö jossain vielä täsmätuote tuohon myynnissä?

Lainaus käyttäjältä: PalMikko - 27.08.10 - klo:16:39
Joo, ei se koheltaminen ollut niiden autojen eikä pyörien vika, kyllä se syy idioottimaiseen ajamiseen löytyi peiliin katsomalla.
Jonkun oli muututtava, ja se jokin olin minä.
Mutta että pystyin muuttumaan niin oli ajokaluston muututtuttava.

Luulisin että nykymaailmankatsomuksella voisi jo omistaa taas yli 200-heppaisia autoja ja yli sataheppisia pyöriä.
Kokeilunhalu on jo tyydytetty, luulisin, eikä nykyisin minua saa provosoitua liikenteessä kuin hillittömään nauruun niillä tempuilla joilla ennen näytin venttiilinnousua...

Toisaalta näillä sataheppaisilla, ja allekin, autoilla pärjää liikenteessä mainiosti, eli paluuta tolkuttomiin hevosvoimamääriin ei taida olla.

Muutenkin ajoneuvoilla päteminen on ajatusmaailmassani nykyisin aika vähäarvoista, siksikin ajan standardinynnyautolla, Skeida Octopussyllä, vai mikä se oli.

Minullakin on joskus ollut kilpa-auto, ja se kyllä vei kaiken innon esitellä vauhtia yleisillä teillä. Silloin kun kilpuria siirsi tallille, tai sillä tuli käytyä maitokaupassa tai muilla asioilla, huomasi kuinka se provosoi muuta liikennettä. Silloin pyrin ajamaan niin hiljaa kuin osasin

Vastaavasti kun oli tallissa kilpa-auto, ei siviililiikenteen nopeat autot jaksaneet kiinnostaa tippaakaan. Nopeat autot kuuluivat silloin kilvanajoon, ei siis yleisille teille. Silloin tuntui nopeiden autojen siviikäyttö jopa tuhlaukselta.

Nyt kun kilpurin myynnistä alkaa olla jo vuosia, tekisi mieli jo nopeampaa siviiliautoa. RS Ocuja huomaan selaavani silloin tällöin nettiautosta ja muilta vaihtoautosivuilta. Aina välillä vaan kaipaisi noeaa, urheilullista autoa.

Sen verran jäänyt muistoja kilpurista, että edelleen autossa pitää olla jonkin tasoiset sporttipenkit, ja mielellään jämäkkä alusta. Liekö kuulo mennyt kilpurin kanssa, kun auton hiljaisuus ei kiinnosta yhtään.

Ja Sen verran on yhä kilpailuviettiä yleisillä teillä, että koitan kilpailla polttoaineen kulutuksen kanssa. Se on ainoa järkevä kilpailumuoto, mitä olen yleisille teille keksinyt. Eikä se vielä ole vienyt yöunia, jos joskus kulutus todella on pari desiä suurempi kuin mitä ennätys, kuten joku tuolla kertoi. Eikä se omasta mielestä kulutuksen seuranta vie hauskuutta ajamisesta, lähinnä vain tappaa tylsyyttä joskus muuten tylsästä ajelusta. Ja edelleen lähden ripeästi liikkeelle. Lähinnä taloudellinen ajo ja pieneen kulutukseen tähtääminen on minulle ennakointia, sujuvaa menoa ja kovahkoja kaarrenopeuksia tutuilla teillä.

Autourheilija työkaveri ajelee GTI Golffilla, ja tuo autourheilu näkyy hänen ajostaan. Kulutuslukemat tuossa Golffissa on todella pienet, ja ajotyyli on todella "zen". Kaveri on nopea kun ajetaan kilpaa, ja tuo nopeuden mittailu radalla näkyy siviililiikenteessä rauhallisuutena (oma tulkinta).