VAGarena.fi

Mistäpä se Audin "premium" mielikuva syntyisi, ellei hintaeroa muihin kuolevaisten merkkeihin olisi riittävästi.  Pidän itsekin tuota valmistajan/maahantuojan koplailua varustepaketeista täytenä /seilynä meillä, kun autoveroa saa maksaa kaikista turvavarusteistakin uutta autoa hankkiessaan.

Toissaviikolla kertomani pulma ratissa sijaitsevan  rullamaisen voimakkuussäätimen toimimattomuudesta saanee huomenna huollossa ainakin valohoitoa. Lukenevat ainakin vikakoodit, jos sellaisia jatkuvasta kosketushäiriöstä tai piuhan irtoamisesta jää järjestelmän muistiin. Onhan tällä premiumautolla kuljettu jo 42tkm, joten pientä remppaa on jo odoteltukin.

Ratin turvatyyny asettanee hieman rajoitteita sille, miten pintarakenteita voi avata. Tulee kallis korjaus, jos koko ratti pitää vaihtaa voimakkuussäätimen vuoksi.

Viime joulukuussa kaksi vuotta täyttäneen ratin äänenvoimakkuuden säätörulla ei toimi tarkoituksessaan. Toki pyörii paikallaan ja painiketoiminto pelaa. Onneksi säätö pelaa toistaiseksi vielä keskikonsolissa. Onko teillä muilla ollut pulmia noiden ratin pikkunippeleiden kanssa.


Olen lähtökohtaisesti hieman skeptinen pilipalipienelektroniikan tuomiselle suuriin lämpötilaeroihin ja ilmankosteudelle alttiisiin tiloihin, koska tuskin Audikaan suojauksiltaan avaruuselektroniikkaa tuo kulkimiinsa, vaikka hinnan perusteella joskus voisi näin päätellä. Vahvistaako poikkeus säännön?

Vaihdoin amerikansaksalaiseen Opeliin. Olisin varmasti päätynyt Golfiin, mutta varustelutasot eivät olleet VW:n puolella. En voinut hyväksyä karvalakin manuaalitoimista ilmastointia, vaan halusin automaattisesti säätyvän lämpötilan, jolloin hintaero Astraan kasvoi muistaakseni lähelle 4ke:a. Kyllä Golf olisi ollut hiljaisempi ja työstetymmännäköinen, muttei tuon hintaeron arvoinen. Vanha Golf III meni helposti kaupaksi toisaalla, koska vm. 95 autolla oli ajettu 200tkm.

Laskin tarjouslaskurilla itelleni liikennevakuutus+osakasko -kombon Lähitapiolassa. Itelläni on ollut liikennevakuutus 22 vuotta ilman onnettomuuksia, joten bonuskertymä vanhalla menetelmällä on 70%. Laskurin mukaan olisin uuden mallin mukaan oikeutettu 80%:n bonuskertymään. Kuten joku aiemmin mainitsi tässä setissä on lievä kusetuksen maku, sillä laskurin mukaan uusi vakuutus maksaisi vuotuisesti liki kahdeksan euroa nykyistä enemmän. Osakasko on tässä uudessa parikymppiä aiempaa kalliimpi. Taidan tyytyä osaani vanhana asiakkaana. POP-laskurilla saisin kombon 40 euroa edullisemmin ainakin ensimmäisen vuoden ajaksi.

OT: Olen iloinen veronmaksaja. Tärkeintä mielestäni olisi, että Suomessa kerätystä polttoaine-, käyttövoima- ja ajoneuvoverosta lohkaistaisiin riittävä osa liikenneinfran kunnossapitoon, eikä valehdeltaisi, ettei rahaa ole.. Otetaan mieluummin velkaa ihmisten hyvinvointia varten, jotta edes lakisääteisistä velvoitteista suoriuduttaisiin.

OT: Tuo teiden vähäisempi kulutus Etelä-Ruotsissa lienee totta. Routa ei siellä jäydä samaan tapaan teitä kuin täällä. Jostakin muualta se tienpidon rahan täytyy tulla sillä, ruotsinmallinmukainen vuotuinen ajoneuvoveroni olisi vain 426 kr eli noin 45 euroa, kun CO2 päästöt ovat 114g/km. Nykyinen vuosimaksuni Suomessa on 175 e. Hyppäisin ilomielin naapurin päästömalliin, vaikka olen juuri maksanut autostani täyden suomiveron.

En vaatisi edes kompensaatio toisin kuin Bernerin mallissa, jossa olisin odottanut sitä ainakin 5-10 vuoden ajan uudehkoon autooni. Tosin ainakin Tukholman alueella on tietulleja keräämässä lisämaksuja. Siellä on toki toimiva joukkoliikenne kompensoimassa oman auton käyttöä.

Muutenkin tuo valmistajan määrittelemään hiilidioksidinmäärään tuijottaminen pakokaasuissa on aavistuksen typerää ja yksisilmäistä, sillä tuskin yksikään uuden auton omistaja kykenee yhtä pieneen kulutukseen kuin autovalmistaja on testipenkissään päässyt. Toisin sanoen liki jokainen auto kuluttaa polttoainetta ja tuottaa normiajossa enemmän CO2:a kuin esitteessä luvataan. Eikä hiilidioksidi ole kaupunki-ilmaan sekoittuneena edes haitallista eliöille. Enemmän olisi huolissani typenoksideista ja pienhiukkasista, joiden vuoksi Oslossakin diesel-autojen liikennointiä hiljattain rajoitettiin.

Toinen asia on, kuinka paljon pakollinen hiukkassuodatin jo poistaa noita ihmiselle haitallisia aineita pakokaasuista. Tarvitaanko aina urea-lisä, jotta EU6-tasoon päästään. Kaupunkien jakeluliikenne voitaisiin esimerkiksi hoitaa terminaaleista alkaen sähköautoilla, jos nuo jakelupakettiautot tupruttavat NOxia liikaa.

Tietääkö kukaan, miten Ruotsi on korvannut autoverotulojen menetyksen valtiontaloudelle. Paljonko polttoaineet maksavat länsinaapurissa? Miksi tarvitaan erillinen käyttövoimavero dieselajoneuvoille. Eikö sitäkin voisi kantaa suoraa polttoaineverotuksessa. Miksi asioista pitää tehdä niin h-lvetin hankalaa täällä Suomessa. Anteeksi, mulla on tänäänkin kyselyikä.

Pahoittelen oikomistani näissä lyhyissä kommenteissa. En todellakaan tarkoittanut ALV:n poistamista tuotteilta kuten autot, vaan sitä, ettei esimerkiksi Virosta, Ruotsista tai Saksasta kannettaisi enää toistamiseen ALV:tä, jos kerran ensimmäinen omistaja tai kuluttaja on sen jo kertaalleen maksanut autostaan kohdemaassa. Sitä kai se tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaisi yksinkertaisimmillaan.

OT: Niin ja miten tämä Bernerin liikennekaari olisi tuonut lisätuloja tiestön ylläpitoon ulkomaiselta rahtiliikenteeltä, koska tietulleja ei kuitenkaan tehtäisi. Venäjältä tai Virosta matkaavat taitavat tankata ennen Suomen rajaa, jottei kotimainen polttoaineverotulo varmasti kasva ulkomaisen rahtiliikenteen vuoksi.

Tätä mä just tarkoitin: Tavaroiden vapaa liikkuminen Euroopan Unionin sisäalueella poislukien autot (ja kai moottoripyörätkin), joista kannetaan Suomessa erikseen veroluonteisia maksuja. On aivan sama nimetäänkö näitä maksuja tulliksi, ALV:ksi tai ajoneuvoveroksi.

Kun muutosta ei kerran tehdä nyt niin, murtuukohan veropohja joskus sitä myötä, että ulkomailta tuodun auton verokohtelu rikkoo EY-säädöksiä. Toisin sanoen autot ostettaisiin jatkossa ulkomailta, ja toiminta pakottaisi valtion muuttamaan käytäntöä.

Noni, nyt Berner ilmoitti, että liikenneverkko-selvitystyö keskeytetään, eikä autoverotus muutu. Kaipa se sitten muuttuu joskus kertarysäyksellä. Keskustelussa on todettu Ruotsin poistaneen autoveron muinoin kertalaakista. Onko ko. maan talouskasvu sen verran kovaa, että menetetyt tulot saatin kerättyä toisella tapaa.

Lainaus käyttäjältä: Flat - 21.01.17 - klo:08:10
Onhan tuo tonni kova hinta navigaattorista ,koska parempi navi on jokaisella jo valmiiksi taskussa. Nuo tehdasnavit kyllä vetelevät viimeisiään Androi auton ansiosta.Elleivät sitten keksi jotain uutta ja mullistavaa käyttöä sille auton omalle naville. Itse en kyllä keksi oikein mitään järkiperustetta itselleni sellaisen hankintaan. Satasen pari voisin korkeintaan maksaa tuosta, mutta edelleen perustelut sen hankkimisille olisi aika vähässä.

Tuo on niin totta. Itse näen, että ainoa keino integroidun autonavin renesanssiin tulee WLAN-verkon myötä päivitettävyyden paranemisesta. Viihdejärjestelmästä erillisenä komponenttina voisi puolestaan olla navigaation järkiperäinen integrointi avustaviin turvajärjestelmiin. Esimerkkinä käytän vaikka auton älyjärjestelmää, jossa karttatiedon perusteella ohjelmoidaan kaistavahti toimimaan eri tavalla ramppien yhteydessä, kun naapurikaistalla vähennetään nopeutta. Karttadatan korkeustiedon myötä voisi syntyä energiansäästöä, jos auton vakionopeussäädin osaisi edes jollakin tapaa ennakoida tulevan ylämäen. Ai, sori. Unohdin kokonaan ettei valvontayhteiskunnassamme voikaan nopeusrajoitusten vuoksi ennakoida edes lievällä ylinopeudella.

Itsestään kulkevat autot ovat sitten asia erikseen. Niissä navi on olennainen osa koko settiä.

Hienoa, että suurin osa ketjun lukijoista pitää omaa tai koeajamaansa ajoneuvoa ohjaustuntumaltaan kelvollisena tai ainakin riittävän hyvänä, ettei siitä kannata purnata foorumeilla. Onneksi meillä Suomessa voi keskustella vielä vapaasti. Ikävää kuitenkin on, kun kohdalle osuu (kuluttajan määrittelemänä) ohjausongelmainen maanantaikappale, jollaisena pidän seuraamaani tapausta. Kirjoitan tähän ajatuksiani aiheesta. Taustatiedot selviävät edellissivun viesteistä.

Ohjausongelma on harvinaisen visainen pulma, koska sen toteaminen on paljon kiinni siitä, minkälaisella kulkineella koeajon suorittaja on tottunut ajamaan. Toisaalta myös maahantuojan edustajan intressiristiriita saattaa aiheuttaa suurempaa siedettävyyttä ajotuntumaan. Kuluttajan on paljon helpompi osoittaa myyjälle vikaantunut jakoketju tai toimimaton sähkölaite autossaan kuin kuvailemani ohjausongelma.

Itse pidän ajo-ominaisuuksia kaikkein merkittävimpänä seikkana auton hankinnan kannalta. Toisena listallani on käyttövarmuus. On aivan sama, onko lisävarusteena tilattavat koristelistat titaaninväriset vai kultaiset. Tapauksen autoon vaihdettiin vajaan kahden vuoden aikana ohjausvaihde kahteen kertaan. Kesä- ja talvirenkaat sekä toiset vanteet vaihdettiin uusiin, koska maahantuoja halusi varmistaa, ettei ohjausongelma aiheudu kuluttajan rengasvalinnoista. Alkuperäiset renkaat olivat kai tehtaan ja maahanatuojan yhteisesti Suomen olosuhteisiin valitsemat.

Kritisoisin eniten sitä, kuinka hankalaa ja hidasta asioita oli ensimmäisen vuoden aikana hoitaa myyjän ja myöhemmin maahantuojan kanssa. Vasta eteneminen portaassa riittävän korkealle sai casen hetkeksi lähtökuopistaan. Valmistajaa tuskin kiinnosti piip vertaa koko case, sillä kukapa näitä yksittäisten kuluttajien purnauksia siellä lukisi, eikä auton omistajakaan ollut somekansaa. 15 minuutin huomion saa halutessaan toki aikaan. Ajoneuvon kantaaottavia kylkiteippauksia harkittiin, mutta todettiin huomion kiinnittyvän silloin liiaksi jälleenmyyjään, jonka aikaansaannokseksi tätä ohjaustuntumaa ei voitane laskea.

Itse koin ko. auton ajotuntumaltaan epätyypillisenä mihinkään muuhun ajamaani autoon verrattuna, osittain hervottomana ja arvaamattomana- autona joka väsyttää ajajansa puolessa tunnissa. A3 8V tallentaa muistiinsa tietoa kuljettajan ajotavasta ja hälyttää sitten kahvikupilla tauolle. Kuluttajalla ei ole minkäänlaista pääsyä tähän tietoon tai kykyä purkaa sen sisältöä. Tuo tallennettava tieto olisi varmasti ollut liki ainoa todennettavissa oleva keino mitata ohjausongelmaisen auton ajajan ohjausliikkeitä, kun ko. tietoa vertailtaisiin toiseen vastaavaan.

Johtopäätökseni tapauksesta: Yksikään koeajamani A3 8V ei ollut ajotuntumaltaan samanlainen. Osa autoista oli nelivetoja, osa tylppäperäisiä tai moottoriltaan eritehoisia. Niissä kaikissa oli keskimäärin erimerkkiset talvi- tai kesärenkaat. Tapauksen auto oli vuosimallin 2015, automaattivaihteinen A3 Sedan 1.4 TFSI, 110 kW COD ja ajamistani ohjaustuntumaltaan selkeästi huonoin. Tilaushetkellä samanmallista Sedania ei ollut koeajettavissa Suomessa. Auton tilaaja oli tylppäperäiseen koeajoautoon tyytyväinen ja uskalsi sen vuoksi tilata tehtaalta tämän ohjausfiaskoksi osoittautuneen Sedanin syksyllä 2014. Auto oli muuten omistajalleen täydellinen valinta, vähäkulutuksinen ja näppäränkokoinen. Korjaustoimenpiteistä, säädöistä, mittauksista ja maahantuojan huolenpidosta huolimatta auto ei tullut omistajaa tyydyttävään kuntoon. Auton ohjaustuntuman epätyypillisyyden toisiin ajoneuvoihin verrattuna totesi omistajan lisäksi useampi ulkopuolinen taho ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteitä. Maahantuojan mukaan auton ajettavuus vastaa muiden A3-mallien ajettavuutta, eikä siinä ole vikaa.

Omistaja vaihtoi lopulta vajaan kahden vuoden ikäisen A3 Sedanin ajoneuvoon, jonka koki ohjaustuntumaltaan edellistä paremmaksi. Hän ei uskaltanut enää jättää tehdastilausta, vaan tyytyi autoon, jonka ajotuntuman voi kokea ennen ostopäätöstä. Ikävä kyllä vanha ajoneuvo ei mennyt paalattavaksi, vaan joku vähempään tyytyvä saa siitä "hyvän" kulkuneuvon. Korostan vielä lopuksi, että jokainen Audi A3 tuntuu olevan yksilö, eikä niissä kaikissa ole ohjausongelmaa tai "mutterointia".

Ympäristöperusteena pelkkä CO2-päästö on suoraan verrannollinen polttoaineen kulutukseen, joten polttoaineverotus iskee ytimeen kaikilla polttomoottoreilla. Sähköautojen osalta pitää keksiä pyörä uudelleen. Kuulisin mielelläni, kuinka akkujen alkutuotanto rasittaa ympäristöä, vai rasittaako lainkaan? Luonto säästynee parhaiten, kun yhtäkään autoa ei valmistettaisi. Ihmisten kannalta polttoaineissa on monta muuta asiaa, jotka ovat terveydelle haitallisia, mutta ympäristöähän tässä suojellaan.

Puolueena Keskusta taitaa vetää ranteensa auki, jos se alkaisi suosia kaupungistumista, kuten mallissa on nähtävissä. On totta, että auton pakosarjasta tupruttelee maaseudulla liki saman verran päästöjä kuin tiheään asutuissa taajamissa. Tosin haja-asutusalueella ympäristöllä on enemmän kantokykyä. Taajamien liikennevaloissa seisominen tuo paikallisesti ikävää päästökertymää.

Ite ajelen mallivuoden 2016 autolla, joten tuo Bernerin malli sellaisenaan ilman autoveron hyvitysjärjestelmää iskisi suoraan tuplaverotuksellaan. Yhteiskäyttöautot ja taksien kombinaatiot tuntuvat kaukaiselta haihattelulta kehä III:n ulkopuolisella alueella- lue harvaanasutulla maaseudulla, jossa julkista liikennettä ei ole tarjolla. Olen juuri se väliinputoaja, joka ajaa autollaan pääosin ainoastaan viikonloppuisin mökille ja takaisin. Työmatkan kuljen pyörällä. Itse tarvitsisin päivätariffin tai kilometriperusteen, jotta voisin edes kuvitellusti hyötyä uudesta liikennekaaresta. Niin, ja voisihan tuosta nykyisesta polttoaineiden verokertymästä lohkaista tarvittavan 2 miljardia vuotuisesti tienpitoon, mutta taitaa olla muita fiskaalisia tarpeita.

Hienoa, että autosi on pelannut myös ohjauksen suhteen hyvin.  Ei tuossa aiemmin kirjoittamassani autossakaan ole muuta vikaa kuin ohjaus. Se ei mielestäni vastaa neljän kympin laatuvaikutelmaa, kun paremman ajotuntuman ilman jatkuvaa ohjaustarvetta saa liki puolet halvemmalla. Siksi täällä julistankin, ettei ko. mallin tuotanto ole ollut tasalaatuista valmistusajankohtana.

Noista rengasvalinnosta: Purnaava asiakas ei vaatinut suurempituumaisia tai leveämpiä renkaita korvauksena, vaan olisi varmasti hyväksynyt kapeimmat ja pienempituumaiset rekisteriviranomaisen sallimat renkaat, jos niillä saavutettaisiin ajotuntuma, jossa em. autoa ei tarvitsisi ohjata suoralla tiellä valotolpan välein.

Kirjoitan taas vaihteeksi aiheen tiimoilta. Edellinen kirjoitukseni on kuitenkin jo liki puolen vuoden takaa. Mikään aiemmin kirjoittamani auton ajotuntumassa ei ole muuttunut. Auto seisoi keväällä kolmisen viikkoa AC:n pihassa, jossa ylimalkaisesti totesivat ohjausongelmien aiheutuneen "vääristä" renkaista. Ko. rengasmerkkiä on kuitenkin suositeltu jälleenmyyjän toimesta. Itse pidän tuota tekosyynä, kun lööpeissä oli sattumalta ollut juuri samaan aikaan kotimaisen rengasvalmistajan valikoivat toimitukset rengastesteihin. Tulipa Laakkosella ainakin hyvä tekosyy lopettaa synergiaedut ko. valmistajan kanssa.

En tiedä, mikä taho lopulta (jälleenmyyjä vai maahantuoja) maksoi autoon uudet tuumakooltaan suuremmat ja "oikeanmerkkiset" renkaat vanteineen. Itse voisin todeta, että ne vanhat pienemmät kevytmetallivanteet sopivat omiin silmiini näitä uusia paremmin. No, tulipa vaihdettua rengasmerkkiä. Arvaattekin varmaan, ettei renkaanvaihto tuonut sanottavaa muutosta tilanteeseen. Jälleenmyyjä ja maahantuoja tietävät ja tuntevat ohjausongelmat, vaikka asiakkaalle lavertelevatkin, että heidän tapauksensa on aina merkin ensimmäinen. Haha.. Huolto varmaan korjaisikin auton, jos tehdas osaisi kertoa, mikä siinä on vikana. Jokainen jälleenmyyty auto ei ole viallinen. Sen reilusti myönnän. Maanantaikappaleita ei vain soisi kenenkään harmiksi.

Tuli viime viikolla testattua uutta mallivuoden 2017 A3 Sedania, jonka ajotuntuma on aivan eri planeetalta kuin yhdenkään testaamani mallivuoden 2016 Sedan A3:n. Siis se on sellainen normaali, joka ei vetele yli satasen nopeuksissa kaistamerkintöjen väliä edestakaisin. Kaiken lisäksi ohjauspyörä viimein keskittää itsensä, kun ratista päästää risteyksen jälkeen suoralla osuudella irti. Testiautossa tosin ei ollut tuota Drive select -herkkua, jos senkin toiminnan voi laskea osasyylliseksi tuohon edellisen mallivuoden ohjaustuntumakatastrofiin.

Mulla Golf III, 1.8 66kW, ADZ-moottorilla. Se temppuili tuolla tavoin, kun sytytyspuola (varaosanumero 6N0905104) veteli viimeisiään. Kyseinen mötikkä sijaitsee moottorin takaseinässä kuskin puolella. Sytytyspuola on kiinni kahdella 27-kokoisella tähtipäisellä pultilla, joista toisen alla maajohto. Pulttien päät/mutterit ovat kuskin puolella sen pyyhkijöiden alapuolisen reikäritilän alla. Hinta Ad-varaosilla 43,50 e. Ai, miksi tiedän noin hyvin. Pääsin vaihtamaan ko. osan viime sunnuntaina.

Vian pystyi toteamaan siten, että startti pyöri ihan normaalisti, mutta sytytystulpat eivät kipinöineet lainkaan. Puolan vaihto auttoi samantien. Vanha tarvikepuola tosin kesti vain reilut neljä kuukautta. Aika kökköä laatua tarvikkeelta, sillä se alkuperäinen kesti 20 vuotta.

Laitan tähän pientä tilannepäivitystä. Ohjausongelmaa on pyöritelty viime maaliskuulta saakka, eikä ratkaisua ole tuntunut löytyvän, tai ainakaan kuvitellun ratkaisun maksajaa. Viimein maahantuoja tai valmistaja heltyi maksajaksi. A3 Sedaniin tehtiin ensimmäinen oikea 'korjaustoimenpide'. Siihen vaihdettiin viime viikolla ’ohjausyksikkö´. Korjaamopäällikön mukaan auto oli ennen toimenpidettä ja sen jälkeen kunnossa. No, selvä mutterointi lienee nyt poissa, mutta ohjausvakavuus ei ole lainkaan parantunut. Jokainen hiuksenhieno ohjausliike moottoritienopeudessa vetää aina yli halutun. Ratti ei keskitä lainkaan, joten ajotuntuma on tosi levoton, koska valotolpan välein pitää kääntää rattia, jotta auton saisi pidettyä omalla kaistallaan.

Oman varsin suppean näkemykseni mukaan tämä A3:n uuden sukupolven sähköinen ohjaus ei ole vielä entisen mallisukupolven tasalla, josko koskaan samalle tasolle pääseekään. Tarkoitan tällä aikaa, jolloin käytössä oli vielä hydraulinen ohjaustehostin ilman muuta avustavaa tietotekniikkaa. Palstalla on kuitenkin myös ohjaukseen tyytyväisiä autoilijoita, joten saattaa olla, että tehdas puskee epätasaista laatua markkinoille.

Tämä kirjoittamani auton ohjausongelma ei ole pelkästään tuulesta, peltoaukeista, rekan  ohittamisesta, urista tai polanteista aiheutuva. Syvissä urissa suoralla tiellä tämä auto kulkee hetken ohjaamatta (kädet irti ratista) itsekseen pompotellen uran pohjalla laidasta toiseen. Tosin kyllä se sieltäkin ampaisee lopulta pois. Liikenneturvan kannalta parasta lienee kuitenkin pitää ratista kiinni.

Autoliikkeen johtaja määräsi erään alaisensa koeajamaan 'korjattua' autoa. Hänkin totesi, ettei auto ole vielä(kään) kunnossa. Hilpein seikka viime viikon asiointikierroksella oli johtajan heitto, että tarvittaisiin puolueeton asiantuntija arvioimaan ongelma. Johtopäätökseni tästä on: jos asia riitautettaisiin, saattaisi se ’korjattua’ autoa koeajanut ja ohjauksen virheelliseksi todennut automyyjä joutua ikävään välikäteen todistaessaan työnantajaansa ja edustamaansa merkkiä vastaan. Mielestäni ei ole mitään riidanaihetta, ainoastaan ohjauksestaan viallinen takuunalainen auto. Toisaalta kehotus riitauttamaan ko. tapaus voisi nähdä myös autoliikkeen hätähuutona tilanteesta, jossa tiedonkulku, -vaihto ja ratkaisut eri portaissa autoliikkeen, maahantuojan ja valmistajan välillä takkuavat.

Asiakkaalle tarjotut korjauskeinot tuntuvat olevan kovin vähissä, sillä yhä enemmän keskustelussa on esiintynyt tämän täydellisen auton vaihto uuteen vastaavaan. Tyrkyllä tietysti on noita jo varastossa olevia malleja, joista puuttuu Hold assistant, vetokoukku ja 18 Kw tehoa. Aika piinaava vaiva Audilla tällainen tyytymätön asiakas. Seuraavaksi yritetään kai kokeilla peräpään aurauskulman vähentämistä nykyisestä 5mm:stä. Mikä olisikaan kohtuullinen kompensaatio tai väliintulo autonvalmistajalta, jotta muuten loistava alle vuoden vanha pirssi olisi järkevä vaihtaa uuteen vastaavaan.. Onko sellaista?

Tässä alla kuva vaihdetusta osasta. Toivottavasti kuviteltu vikaantunut osa tutkitaan tarkoin toleranssien tms. osalta tarkoin.

Mulla alkoi taas nyt syksyn kosteiden alettua käynnistys temppuilla. Koko kesä meni ilman ongelmia.  Vaihdettiin sitten lokakuun alussa uusi sytytyspuola ja taas moottori kehrää kuin ennen. Varmuuden vuoksi uusittiin myös polttoaineensuodatin, jolla olikin jo ajettu >100 tkm. Temppujen jälkeen huomasin kaasupolkimen tunnon palanneen entisenlaiseksi. Siis se tunne, kun nostat jalan kaasulta ja poljin nousee aika nopeasti jalkapohjaasi vasten, kun polttoaineensyöttö katkeaa. Tässä viimeisen vuoden aikana tuota tuntumaa ei ollut.

Niin, autohan meni jälleen läpi katsastuksesta- ajoaikaa 2/2017 saakka.

Minkälaisia renkaita ja vanteita olette käyttäneet autoissanne silloin, kun ohjausongelmia ilmeni? Ilmeisesti autokauppa saa volyymipohjaista alennusta tai provikkaa Continentalin ja nokian renkaista, joita uusiin asennetaan, eikö?

Auto ehdottaa 100 kilometrin ajossa keskimäärin kahdesti kahvikupposta. Aika väsynyttä menoa..

Noissa vanhoissa Nokia Symbian luureissa Bluetooth handsfree/audio on toteutettu jotenkin poikkeavalla tavalla, eikä niiden liittäminen Audin nykyiseen MMI-järjestelmään onnistu kunnolla. Laitteet kyllä löytyvät mainiosti, mutta yhteys menee poikki liki välittömästi, eikä enää yhdisty toistamiseen. Löysin lopulta ratkaisun, jolla yhteys pysyy päällä ja puhelutkin onnistuvat. Testasin luureissa Nokia E6, E7 ja 808.

http://symbian.apps.opera.com/en_fi/pbap_client.html

Tää on kyllä jännä  (ei hyvällä tavalla) ohjaukseltaan. Eilen Hämeenlinnan motarilla tätä ei saanut kunnolla pidettyä urien ulkopuolella jatkuvan ohjaustarpeen vuoksi. Uran pohjalla A3 kulkee kuin kevyt pallo ohjautuen itsestään edestakaisin uran reunalta toiselle. Mikään ajamani toinen auto ei ole ollut ohjaukseltaan näin kummallisen kehno. Onneksi huolto on pian edessä..

Tuohon edelliseen kommenttiin liittyen. Jälkimarkkinointi tuskin saa parannettua ohjausta, jos se on tehtaalta lähtiessään jo toteutukseltaan susi, ja pohjoisen uraisiin teihin ja olosuhteisiin sopimaton. Saisinpa takaisin vanhan A4:n ohjaustuntuman.

Uskollinen sotaratsuni alkoi joulun välipäivinä temppuilla ilmeisen perinteisellä tavalla. Aiemmat 19 vuotta menivät ilman sanottavaa korjausta. Perinteiset hihnanvaihdot ja vesipumput toki. http://vanha.tankkaus.com/cardata.php?nr=6317

Nykyinen pulma:

Starttimoottori pyöri hyvin, muttei kone lähtenyt käyntiin normaalin kahden sekunnin startin aikana. Kun antoi startin pyöriä useampaan otteeseen noin 10 sekunnin ajan auto lopulta aina käynnistyi. Autolla ajetaan ainoastaan muutaman kerran viikossa, ja muuten se nauttii olostaan pihalla. Vika saattaa ilmetä kylmänä, tai lohkolämmittimessä olon jälkeen. Harvoin enää sitten, kun autolla on päästy liikkeelle ja se on ajossa lämmennyt.
Joskus em. oireiluun liittyy kierronopeuden heiluminen n. 750-900 rpm tyhjäkäynnillä. Kylmänä peruskierrokset ovat n. 1200 ja lämpöisenä tasaiset 800. Auto kuluttaa edelleen ikäisekseen kohtuullisesti eli noin 7,1 l sadalla.

Ellei kone käynnistynyt normaalisti kuului konepellin alta tussahdus tai jopa kolme, ja pakokaasut tulivat ulos moottorin takaosasta läheltä takaseinää. Pitkään epäiltiin sähköistä vikaa ja harkinnassa oli uuden sytytyspuolan vaihto sekä mahdollisesti uusi polttoainepumppu.

Aiemmin oli jo poissuljettu tai vaihdettu tulpat öljyt+suodatin sekä virranjakajan kulunut pyörijä. Muutama vuosi sitten eräs murtunut kumiletku pumppusuuttimen lähistöltä myös vaihdettu.

Eilen sitten isäni päätti vaihteeksi nostaa konepellin ylös ja näyttää moottorille taskulamppua. Hetken pähkäiltyään hän huomasi, ettei pumppusuutin ole kunnolla kiinni, vaan se on helposti nostettavissa paikoiltaan. Saimme sitten toistettua vian halutessamme uudestaan, tai sen korjattua, kun piti pumppusuutinyksikköä paikoillaan startissa. Koneen käynnistyttyä se vetää paineella itsensä kiinni, eikä minkäänlaista käyntihäiriötä esiinny.

Mulla on tässä edessäni Alfamerin Korjausopas, josta yritin hakea räjäytyskuvaa pumppusuuttimen/paineensäätimen rakenteestä. Ei siinä sellaista kuitenkaan ole. Ilmeisesti tuo rakenne on vaan kasattu päällekkäin, eikä siinä ole varsinaisia kiinnityspultteja siinä kohdassa, josta se nyt nousee irralleen. Siinä kohdilla lienee joku kuminen laippa tai o-rengas, mikä on kulunut siten, että startin aikana syntyy ajoittain imuilmavuotoa.

Kuvat aiheesta alla:

http://aijaa.com/575ZWk
http://aijaa.com/mPu5gi

Tervehdys.

Uusi tunnottoman A3 Sedan Business Sportsback 1.4 TFSI -mallin "onnellinen" omistaja kirjautui ketjuun. Vaihto vm. 2008 A4:sta taisi olla vikatikki tuon ohjaustuntuman suhteen.  Ajokilometrejä on kertyny 3500, joista reilut pari tuhatta tuli hiihtoreissusta Lapin suuntaan. Eihän tuo poloinen kulje edes yhtä valotolpan väliä suoraan.

Toki tiellä on kulumaa ja uria, eikä tasaista pintaa tunnu enää löytyvän mistään. Tälle ei oma kaista tunnu riittävän. Ohjaus alkaa vetää jompaan kumpaan suuntaan ja on aina raskas korjata.