VAGarena.fi

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 30.05.20 - klo:08:16
Uusia liikennemerkkejä. Tämän toivoisi yleistyvän nopeasti. Mitä useammassa paikassa sen parempi.

C48: Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty by Väylävirasto, on Flickr

Toivottavasti yleistyy... Villi arvaus, että kun laki astuu voimaan, niin suurimmat kaupungit alkavat jonkinmoisia rajoituksia suunnittelemaan. Veikkaan, että ensimmäiset merkit pystytetään kaupunkien keskuskaduille loppysyksystä 2021.

Lainaus käyttäjältä: Miktoy - 30.04.20 - klo:07:30
Tulisipa syksy nopeasti jotta tämä palsta keräisi taas voimia.
Hauskempaa luettavaa kuin feissarimokat. 

Näin juuri. Varsinkin kun tuolla -k -alkuinen foorumin katalyytti pääsee vauhtiin... Hän itse ei ole luonnollisestikaan ongelma, vaikka saanut bannia eräältä foorumilta ja parilla muullakaan ei nimimerkin kirjoituksista oikein pidetä. Semmoinen perinteinen peiliin katsomisen paikka ehkä olisi...

Lainaus käyttäjältä: mfroberg - 08.04.20 - klo:14:49
Riippuu missä vaihtaa. Omaan autoon maanantaina duunipihassa nopeahko vaihto, renkaiden otto varastokopista ja toisten taksiinlaittaminen sisältyen ehkä max. tunti. Työkaluina VAGeissa mulla aina auton oma tunkki sekä ristikkoavain. Vaimon autoon himapihassa lauantaina auringonpaisteessa: Kahden renkaan vaihto. Kalja. Toiset kaksi rengasta. Kalja. Talvirenkaiden/-vanteiden pesu ja varastoon vienti. Kalja. Ja nyt kun tätä kirjoitan niin muistan että siellä ne renkaat ovat vielä varaston seinään nojaten kuivumassa, täytyy käydä pussittamassa ja pinoamassa ne.

Tuo jälkimmäinen kuulostaa mun renkaidenvaihtoprojektilta...  Oman auton renkaat rengashotellissa ja nyt kitkat alla, joten en vielä kiirehdi. Maanantaiksi luvattu tänne Salpausselälle lunta/räntää...

Kyllähän tuon voi vielä uutena myydä. Tosin renkaasta voi olla jo tullut seuraava malliversio, kuten sanoit. Näin ainakin talvirenkaissa, esim Misukalla oli kitkarengas saman niminen vissiin 10 vuotta, mutta joka vuosi siihen tehtiin muutoksia.

Mulla on renkaat ollut aina puolisen vuotta ennen asennusta tehdyt. Rouvan autoon ostettiin viime keväänä uudet talvirenkaat, ne oli tosin jo vuoden ikäiset kun vanteelle pyöräytettiin.

Rankaan vanheneminen alkaa nopeutumaan, jos niillä on ajettu hieman "pintaa pois".

Kyllä minä voisin hyvin ostaa vaikka 3 v vanhat ajamattomat renkaat autoon, varsinkin kesärenkaat. Toisaalta itselle tulee kilometrejä niin paljon, että rengassatsi kestää max 1,5 "kautta".

Lainaus käyttäjältä: Jönglööraaja - 20.03.19 - klo:08:27
Kitkarenkaat muuttuu ominaisuuksiltaan ratkaisevasti heikommaksi kun lamellit kuluu. Ei ole ominaisuuksiltaan läheskään uuden veroiset.
Muuttuvat miltei uusiksi kesärenkaiksi ominaisuuksiltaan.

Omasta kokemuksasta voin myös sanoa, että nastarenkaan ominaisuudet romahtaa parin-kolmen kuukauden asfalttiajolla (eli lokakuun lopulla laitetut renkaat on jo talvikelien saavuttua finito. Nastat pyöristyy. Kitkoilla ominaisuudet ei samallalailla "romahda" kuin nastalla. Ajan sen 55tkm vuodessa joten jotain kokemusta on useista rengassarjoista. Mutta oma ajoprofiili on maantietä/moottoritietä. Jos ajelee muutaman tkm talvessa, niin ottaisin nastat. Ja näin on myös meidän kakkosautossa.

Dieselmoottorin öljy muuttuu ensimmäisen öljynvaihdon jälkeisen käynnistyksen jälkeen lähes mustaksi. Jos öljy on harmaata, niin syynä voi olla jostain moottorin kolkasta öljyn joukkoon vuotava jäähdytinneste. Jos täyttökorkin kannessa on harmaata "hyhmää" niin se on viimeinen merkki huolestua...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.01.19 - klo:22:02
No shit sherlock! Sen takia mielenkiinnolla kokeilenkin useita MERKKIrenkaita eri autojen alla miten ne käyttäytyy.

Kiitokset itsestäänselvyyksien kertomisesta...

Harmi kun tuntui sinulla vain sekin tuntui unohtuvan... Tuokin on totta, että miten renkaat toimii eri autojen alla. Myös olisi tosi hyvä jos vaikka joku autolehti viitsisi testata yhden testirenkaan eri kokoisina saman auton alla. Perus Golfiin tai Focukseen saa aika eri kokoista rinkulaa laittaa alle. Väittäisin äkkiseltä, testien kärkivitonen on eri järjestyksessä eri rengasko´oilla.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.01.19 - klo:14:16
Tuollaiset oli itsellä kaksi kautta alla, joten käytös hyvinkin mielessä.

Jopa hra karpan tulisi tietää ja muistaa, että vaikka renkaan merkki ja malli olisi sama, niin tuotekehittelyä tapahtuu vuosien välillä (jopa kesken paistoerien). Eli jos vaikka hakkapeliitta 8 on ollut markkinoilla 3-4 vuotta, niin joka vuosi (tai jopa paistoerä) renkaaseen tehdään muutoksia seostuksen, nastojen istutuksen jne suhteen.

Taisi Pirellin renkaassa viime syksyn testeissä ollut valtavia eroja eri lehtien kesken (=vaikka olosuhteet lähes samat) Eroiksi selittyi eri paistoerä, jonka vuoksi ominaisuuksia ja koostumuksia oli muutettu. Luulisi testejä seuraavan edes tämän verran muistavan...

Tosin tosielämän kelit ei ikinä vastaa testiolosuhteita, aina se tienpinta on erilainen ja vaihtuu jopa parin km välein. Harva (=ei kukaan) ihminen ajaa koko talven liipatulla peilijäällä

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 21.01.19 - klo:21:18
Swedish National Road and Transport Research Institute
https://www.vti.se/en/about-vti/about-vti/
Jep jep 

We have about 200 employees and are located in Linköping (head office), Stockholm, Gothenburg, Borlänge and Lund.

https://www.vtt.fi/
VTT



    Liikevaihto 180 Mâ,¬
    Liiketoiminnan muut tuotot 77 Mâ,¬
    Yhteensä 258 Mâ,¬ (VTT-konserni 2017 )
    Henkilöstö 2 368 (VTT-konserni 31.12.2017 )
    Toimitusjohtaja: Antti Vasara
    Perustettu: 1942

Karppa, VTT mittaa ja tutkii kaikkea persestä perämoottoriin. Kuinkahan paljon VTT:n henkilöstöstä tekee liikenteeseen tai rengastukseen liittyvää tutkimusta? VTT on mm yksi maailman johtava mittalaitteita kalibroiva instanssi.

Jos TAAS tuommoisen trollin jaksat heittää, niin olet kyllä todella metsässä

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 08.01.19 - klo:21:19
Ja olet sitä mieltä, että minä en ole kykeneväinen tekemään omakohtaisia kokemuksia Suomen keleistä, renkaista tai ajo-olosuhteista? Sekä kirjoittamaan niistä tänne?

Kyllä Suomessa myös tuulilasi ja autobild tekee noita rengastestejä joita tulee luettua.

Voisin esittää vastakysymyksen: Antoiko sinun yllä oleva jotain tähän ketjuun? Kun ei ole mitään annettavaa, niin mennään henkilökohtaisuuksiin, kun ei muuhun kykene!

Ja kyllä se näin on täällä (Vagarena), että nimenomaan kitkakuskien on tarve puolustella omia valintojaan ei nastarenkailla ajavien...

Onneksi tartuit ensimmäiseen asiaan, mukavaa kun on mielipiteitä. Harmi, kuin muiden mielipiteitä ei osata ymmärtää tai käyttötarkoituksien mukaan tehtyjen valintojen ymmärtäminen on vaikeata. Esim jos rengastestien pisteytyksiä painottaa oman ajoprofiilin tarpeen mukaan, niin tulokset voi olla täysin eri, mitä lehden etusivulla rummutetaan.

Kyllä täälä kuule nastakuskitkin tuntuvat pitävän palopuheita ihan tarpeeksi, oletko mm peiliin katsonut? Myöskään nasta vs kitka keskustelu on silleen erikoinen, kun viimeisimmissä testeissä kärkikitkat voitti monia nastarenkaita. Mutta keväisin jos joku valittelee urasia ja karheita teitä niin vastaan että jos ajaa nastoilla niin valitusoikeutta ei ole, samoin kuin äänestämättä jättäminen vaaleissa.

-karppa- on näköjään sellainen jankkaavan levyn omaava trolli, että tämä koko foorumi nykyään on yksi suomi24.fi. Noh, joillekin (eli karpalle) on vaikeaa ymmärttää muiden omakohtaisia kokemuksia, mielipiteitä, käyttötarpeita tai varsinkaa mitään muita testejä kuin TM:n tekemät testit. Mutta pitää ymmärttää ressukkaa, jokainen ihminenhän oman perseenreiän reunus.

Nyt tullu ajeltua ensimmäinen syksy-talvi led valoilla. Mondeossa lähivalot on kyllä pirun hyvät, ei voi moittia. Edellisessä Astrassa oli AFL Bi-ksenonit ja ei kyllä lähivalot häviä pätkääkään. Ei myöskään ole ollut ongelmaa jäätymisien kanssa. Suolaveden aiheuttama likaantuminen on selvästi pienempää, kuin lämpöä tuottavissa ksenoneissa. Johtunee siitä, että lämpöätuottava valonlähde "polttaa" suolaveden umpion pintaan, kun kylmästä led-umpiosta vesi valuu ajoviiman takia pois. Kaukovalot on selvästi huonommat kuin Astrassa oli. Omassa käytössä tosin enemmän on tarvetta kunnollisille lähilähivaloille kuin kaukovaloille. Kaukovaloja on myös helpompi parantaa kuin lähivaloja...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.18 - klo:21:05

Kyllä tänään myös keski-suomessa on ollut liukasta ja nelivedollakin on saanut vetää kylkimyyryä kitkoilla sekä nastoilla.

Tänään oli myös Etelä-Suomessa täysi talvikeli. Kylkimyyryä ei tosin tarvinut vetää etuvetoisella kitkarengas autolla. Tosin Lahessa oli pirun liukas motarin liittymän jälkeen oleva risteys (ko liittymästä kulkee Hartwallin panimon ja muutaman logistiikka keskuksen vuoksi rekkoja todella paljon), ihan kivasti pysähdyin, mutta tunsi selvästi että on liukasta. Takana tuleva uudehko Fabia tosin nastat rohisten tuli oikean puolesella kaistalle vaikka oli kääntymässä samaan suuntaan kuin minä eli vasemmalle. Ja siis en matele possujunassa motarilla jos keli ei sitä oikeasti vaadi, tänäänkin 115km/h tuli ajeltua, tosin työmaiden kohdalla rajoutusten mukaan. Kyllä se ennakointi on talviliikenteessä tärkeää. Turha ulosmitata nastojen tuomaa "etua" nopeudella... Olisin 3 rengassarjan taktiikan puolella, mutta en viitsi sijoittaa rahaa 3 renkaisiin ja vanteisiin, kun auto on max 3v alla. Ajan ennemin kitkoilla ennakoiden, kun talvirenkailla ajetaan noin 1,5 talvea maksimissaan.

Lainaus käyttäjältä: jt - 01.12.18 - klo:21:01
Itse asiassa, jos oikein tarkkoja ollaan, tuo ei pidä täysin paikkaansa. Jos haluaa ilmaista asian täsmällisesti, niin nastat pitävät jäällä keskimäärin paremmin kuin kitkat - toisin sanoen, jos verrataan samantasoisia nasta- ja (nordic) kitkarenkaita, niin nastassa on uutena parempi jääpito kuin kitkassa.

Pito on kiinni niin jään pinnan rakenteesta, lämpötilasta, onko jään päällä vettä/lunta ja tietenkin renkaista itsestään; rengastyyppi, renkaan ikä ja malli. Rengastestit tehdään "neitseellisellä", uudella jäällä jotta tuloksista saadaan vertailukelpoisia - käytännön tienpinta on harvoin täysin koskematonta.

Jos katsotaan vaikkapa Tekniks Värld lehden viimeisintä rengastestiä jossa oli niin nastoja, nordic-kitkoja kuin euro-kitkoja mukana, niin testin huonoimmassa nastassa (GT-Radial) oli huonompi jääpito jarrutuksessa kuin huonoimmassa nordic-kitkassa (Linglong). Premium renkaiden kärkipäässä taasen premium nastat olivat parempia kuin saman valmistajan premium kitkat jääjarrutuksessa. 

Tilanne muuttuu kun rengas ei ole enää uusi. Premium nastojen varsin hyvä jääpito myös suhteessa muihin nastoihin tippuu ja ero nastarenkaiden kesken tasaantuu hieman. Myös kitkojen pito laskee käytettynä, mutta verrattaessa saman ikäluokan nastoja ja kitkoja keskenään, nastan pidon heikkeneminen on voimakkaampaa kuin kitkan ja näin ollen renkaiden erot tasaantuvat (viittaan aiemmin tässä ketjussa linkitettyyn tutkimukseen jossa testattiin jääbaanalla sekä uusia että about samanikäisiä käytettyjä nasta- ja kitkarenkaita). Toisin sanoen, käytettynä keskimääräinen ero rengastyyppien välillä pienenee. Käytännössä, paras käytetty kitka alkaa päihittää jo aika monen nastarenkaan muttei kuitenkaan parhaita nastoja. Nastalle paljaalla asfaltilla ajo ei tee hyvää, paras kärki pidosta lähtee muuten kohtuu nopsaan - nastan pidon tippuminen lienee aika monelle tuttu ilmiö (myös itselle hlö-kohtaisesti), nastat menevät vaihtoon pidon tippumisen takia, ei kulutuspinnan loppumisen tai nastojen irtoamisen takia.

Toinen parametri on lämpötila. Mitä kylmempää on, sitä enemmän kitkan pito paranee ja suhteellinen ero samantasoisten nastojen ja kitkojen välillä jäällä kapenee. Rengastestien lämpötilat/pakkaset ovat hyvin leutoja ja voin kyllä itsekin allekirjoittaa tuon käytännön subjektiivisella kokemuksella, liikennevaloista lähteminen alle -20C lämpötilassa jäiseltä tienpinnalta kitkoilla ei ollut mitenkään hankalaa - samalla kun vieressä kahisi oikein urakalla.

Tässä on juurikin kiteytetty miksi itse ajan kitkoilla. Omat ajot 90% talvisin +80kh/h nopeuksia. Lokakuussa ostetut ja allelaitetut nastat on entiset viimeistään joulukuussa, kun paljaita teitä ajelee noissa nopeuksissa eli nastat hakkaantuu piloille. Eikä se nasta pure asfaltissa olevaan ohueen "kuura-/liippapintaan". Nastan etuna on se, että kuljettaja kuulee nastan ropinasta/rahinasta, että missä kulkee pidon raja ja osaa näin sopeutta nopeuden ja ajotyylin vallitsevaan keliin. 10v ajoin nastoilla ja nyt lähtee 4. talvi kitkoilla, ehkä vaihda takaisin nastoihin. 10v aikana ajanut noin 55-60tkm vuodessa, niin jotain kokemusta on väittämän perusteeksi.

Talouden kakkosautossa on tosin nastat. Autolla ajetaan noin 10tkm vuodessa ja liukkaana syysaamuna lähteminen ei ole pakollista eli talvirenkaat vaihtuu alle oikella talvikelillä. Itse en jaksa rouhia teitä omilla ajoilla pillalle ihan vain "varmuuden vuoksi".

Lainaus käyttäjältä: Saltti - 20.10.18 - klo:14:35
Minulla on Altea XL 1,6 l dieselillä. Kilometrejä on takana 200000. Hihna vaihdettiin 150 tkm kohdalla huoltona. EGR-laitteisto vaihdettiin jossain 120 t kohdalla, kustannus noin 1200 euroa. Tuota egr:ää lukuunottamatta moottori on toiminut hyvin. Eikä kärryssäkään niin paljon vikoja ole ollut: jousi poikki 2 kertaa, ikkunanostin hajosi, käsijarruvaijerit tahmasivat, vaihdettiin ja nyt toimii. Ja tietenkin jarruissa on aina silloin tällöin huoltoa, jotta menee katsastuksesta. takaluukun sähkölukko hajosi.

Eli perus VAG ominaisuuksia, muissa merkeissa noita kutsuttaisiin vioiksi...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:23:50
Mitä kaikkea tieteellistä hölynpölyä voidaan julkaista:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html

En nyt käsitä trollia, mutta väittäisin, että teknillisenyliopiston professorilla ja Ruotsin liikennevirastolla on vähemmä lehmiä ojassa kuin rengasvalmistajan tirehtöörillä

Lainaus käyttäjältä: harry - 11.10.18 - klo:18:50
Kyllähän se ESP auttaa , mutta ei se  äkkijyrkkää pidon menetystä voi täysin kompensoida. Talvellahan kitka usein vaihtelee matkan aikana huomattavasti ja jos renkaat ei varoita pidon heikkenemisestä , voi vauhtia yllättäen olla liikaa  äkkijarrutuksen tarpeen ilmaantuessa , eikä ESP mutkissakaan loputtomasti pidä autoa tiellä , jos nopeus on liian suuri kitkaan nähden.

Loiva pidon raja auttaa lukemaan keliä ja luiston alkaessakin auto on paljon paremmin hallittavissa , kuin sellaisella renkaalla , jonka pito lipsahtaa yhtäkkiä alta.

Tähän liittyen, moni ei osaa enää ajaa "perstuntumalla" . Pidon menetyksen (kiihdyttäessä tai kaarteessa) moni osaa arvioida nastojen rahinalla. Näin ainakin itselleni kävi kun noin 10v nastoilla ajetun ajokauden jälkeen siirryin kitkoihin. Oma isäukko ajannut talvisin 40v nastoilla otti uusimaan kulkineeseen kitkat. Kuulemma aika nopeasti tottui, että rahina ei enää varoitakkaan alkavasta luoistosta vaan perstuntuma/abs/esp. Moni nastaihminen osaa keventää kaasua kun nastarengas sutii liikkeelle lähtiessä tai keventää ohjausta kun auto aliohjautuu. Kun alla on kitka ääniä ei olekaan, ja samalla valitetaan kun kitkan on lipsuttimet Näin kävi itsellekin, tosin viikon verran meni tottumiseen.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.09.18 - klo:09:22
Molempien autojen kitkat/nastat on uusia eikä renkaat muuta minun ajokäyttäymistä. Muutenkaan renkaat ei minulla ole kahta kautta pidempään. Oli kyse kitkoista tai nastoista.

Kiitoksia kysymästä.

Näin on itsellänikin. 1,5 talvea ja 40tkm renkaat maksimissaan alla, eikä ajotapa muutu kun hyppään talouden toiseen autoon, jossa nastat. Ihmettelen vain, että miksi se vtt:n tutkimus pitää aina kaivaa esille...

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.09.18 - klo:18:15
Miksi VTT:n tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat hurjastelevat, ajavat huonompi kuntoisilla renkailla ja vielä kännissä? Mene ja tiedä?

Ihan mielenkiinnosta ja provosoivasti kyselen, että etkös itsekin aja myös kitkoilla osaa vuotta? Kertoneeko se myös ajotottumuksista? 

Tässähän on kyseessä TE-keskuksen ja autoliikkeen välinen riita. Selvittäkööt keskenään. Minä en ainakaan käyttäisi sekuntiakaan tämän asian selvittelyyn. Vaatisin kyllä asiakkaana välitöntä kolhujen korjaamista, tapelkoon keskenään laskun maksajan. En vain käsitä, että miten tämmöinen sotku on edes syntynyt.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.08.18 - klo:22:41
Kerrotko miten ne kitkat säilyttää ajo-ominaisuudet tasaisena koko renkaan käyttöiän?

Hieman liioittelin, ei tietenkään pysy uuden veroisina koko käyttöikää. Mutta kyllä kitkan ominaisuudet pysyy huomattavasti pidempään hyvinä nastaan verrattuna. Tämän Tuulilasi, tai jokin muu autolehti, joskus testasikin. Uuden nastan "pilaa" oman kokemuksen (ja tuon em. testin) mukaan noin 10tkm asfalttiajolla eli keskivertokuskilla parissa vuodessa. Mutta omalla ajomäärällä noin 2 kuukaudessa. Näin ainakin on käynyt Contin ja Nokianin nastakumeille. Omalla ajomäärällä talvirengas satsi kestää noin 1,5 talvea eli renkaan kovettuminen ei ole tullut ongelmaksi. Paljon näkee liikenteessä esim Hakkapelitta 5 renkaita, joissa pintaa ja nastaa tuntuu olevan, mutta ei varmasti pitoa juuri ollenkaan. Edellisessä vaihdokissa oli todella hyvältä näyttävät nastarenkaat (muistaakseni Contit) alla, kaikki nastat tallella ja pintaa +6mm mutta renkaat ei pitänyt kuin ääntä Renkaat oli noin 3v vanhat.

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 22.08.18 - klo:12:03
Fakta on helppo kääntää maksetuksi, kun ei miellytä itseä. Ja sitten korjaan taas. Toisen talven kohdalla kitka saavuttaa nastan. Kannattaisi lukea ajatuksen kanssa ne maksetut testit!

Mutta erot edelleenkin todella pieniä, käytännön liikenteessä lähes mitättömiä. Esim jäätesti ei millään tavalla vastaa todellisuutta 99% talviajosta. Asfaltin pinnassa olevaan ohueen jääkerrokseen ei nasta vain pure, kiilloitettuun jäähallin jäähän kyllä. Omalla 55tkm/vuosiajolla syksyllä ostetut nastat on jo joulukuussa menettäneet testeissä mitatut huippuominaisuudet eli 2kk ajossa (=10tkm). Joten ennemmin hankin kitkat ja pidän ajo-ominaisuudet tasaisina koko renkaiden käytöiän samalla en tuhoa kansallisomaisuutta rouhimalla teitä. Edellisillä loppunajetuilla kitkoilla ajoit noin 50tkm matka-ajoa. Noin 40tkm ajettuina noilla ajoimme kaverin kanssa vielä talvikelissä Lappiin ja ei todellakaan ollut ongelmia renkaiden pidon kanssa kummankaan kuskin mielestä...

Omassa aikoinaan sama ongelma, tosin oireena oli myöskin kokoajan huutava flekti. Oli joku paineanturi mennyt... Osa oli vaihdettuna hintaluokkaa 100â,¬ + täyttöhuolto.

Mulla nyt ajossa Mondeo, jossa lediajovalot. Vielä ei ole kokemuksia kun auto ollut omistuksessa vain kesäaikaan. Dynaamiset ajovalot on aivan ehdottomat ja varsinkin kaukovaloautomatiikalla varustettuna. Edellisessä vm 2011 Astrassa ainakin olivat mainiot.

En nyt tuosta pesureiden aiheuttamasta jäätymisestä jaksaisi huolta kantaa. Tuulilasia (ja ajovaloja) pestään talvisaikaan yleensä suola-kurakeleillä eli max 5 asteen pakkasessa. Ei se pesuneste valonpintaan jäädy, jos vain pesuaineessa tarpeeksi pakkasen kestoa. Enemmän haittaisi ajovalopesureiden puute, kun ohut suola-kurakuorutus vie valotehon todella tehokkaasti. Omalla ajoprofiililla (eli motaria ja maanteitä) nuo valopesurit on aivan ehdottomat. Jos nyt olisi ajokeli, jossa lumi muuraantuisi ajovalojen pintaan, niin vaikkaan että ei ledin lämmöntuoton puute haittaisi, ajovalopesurit pitäisi umpiot puhtaina.

Enemmänkin tuo ledin umpioiden jäätyminen tai lumeentuminen vaivanee takavaloja?

Lainaus käyttäjältä: Hinttari69 - 07.07.18 - klo:05:31
Väärin.


Oikein. Vuosiluvusta jolloin muutos tuli en ole varma, mutta uudemmissa skeidoissa vauhtipyörä on kiinteä.

Omassa vm 2010 1.6tdi:ssä oli kaksoismassa, tämän uudempiin (ja tämän jälkeen) en ole VAGinoihin tosin sekaantunutkaan...

Kyllä 1.9tdi ja 1.6tdi on vakiona kaksoismassavauhtipyörällä varustettu, tainut edellinen omistaja säästää ja vaihtaa/vaihdattaa kiinteän vauhtipyörän hajonneen kaksoismassavauhtipyörän tilalle. Omalla kohdalla tykkäsin enemmän 1.9tdi:stä ajon kannalta. 1.6tdi meni vaihtoon 8kk ja 35tkm ajon jälkeen (100tkm ajettuna ja noin nelivuotiaana) kun kaikki muut hajosi ja lahosi Octaviasta, ei tosin itse moottori. Tämän jälkeen siirtynyt Opeliin ja Fordiin, eikä ole tarvinnut rempata. Opelikin meni 7v vanhana ja 260tkm ajettuna ja luotettavimpana omistamani autona vaihtoriviin... Vaihtoon meni lähinnä käyttötarpeen muutoksen takia. Nyt alla Voortti ja tällä kokemuksella tuo edellisin Octavia olisi ollut kilometreihin ja omistusaikaan nähden jo 4 krt pajalla Ainoa Voorttin vika on ollut, että edellinen renkaanvaihtaja oli pyöristänyt pyöränpultit ja renkaita ei saanut kotikonstein vaihdettua, onneksi myyjäliike korvasi renkaan vaihdon, mutterit ja muutaman pinnapultin vaihdon.

Lainaus käyttäjältä: Mikey - 22.05.18 - klo:19:52
Tehkääpä googlaus "renkaiden kuluminen keväällä" - hurjaa juttua riittää.

Esim: https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/3t-renkaat-kuluvat-suomessa-nopeammin-tassa-syy/3201614#gs.CPfe1=s, jonka mukaan Suomessa renkaat kuluvat nastojen karhentamien teiden takia 4-5 kertaa muita maita nopeammin.

Meikäläinen - joka täällä Suomessa ajaa >90% ajoistaan nastojen raiskaamilla teillä - yltäisi siis vaikkapa Saksassa 250-300 tkm ajosuoritteeseen yhdellä rengassatsilla. Ja samaan pitäisi pystyä myös Suomessa, mikäli ajelee ajonsa muualla kuin pääteillä...

Kannattaa varmaan lukea tuo artikkeli ekana läpi.  Kyllä se nastojen karhentama tie silenee edelleenkin 1kk kesäsesongin alettua, kun renkaa siliottaa tien. Jos ajelee urista sivussa, niin kyllähän sekin vähäentää kulumista aika lailla. Antaa raskaan liikenteen siloittaa tiet... Harva autoilija juuri huhti-toukokuussa 10tkm ajelee...

Oman kokemuksen mukaan kesärenkaissa ja kitkoissa kuluminen on renkaiden paikkojavaihdellen noin 1mm/10 tkm, tämä siis etuvetoisessa autossa. Nastarenkaita nyt en ole saanu kulumaan kuin noin 7mm asti, ennenkuin ovat jo hengenvaarallisen liukkaat. Omilla ajoilla siis renkaat kestävät noin 55tkm (ajoja vuodessa tuo noin 55tkm). Nämä lukemat siis etuvetoisilla kulkineilla.

Keväällä kyllä huomaa, että kitkat ja uudet kesärenkaat kulahtaa aika nopeasti. Tosin tuo nopeasti renkaita kuluttava aika on mielestäni aika lyhyt, luokkaa 1kk, siitä kun "kesäkelit" alkavat. Eli siis eipä nuo kulumiserot kovin suureksi keskieurooppaan nähden ole, ellei nyt keväällä ajele aikas pirusti. Ja varmaan tuo keskieuroopan lämpötila nopeuttaa renkaiden kulumista, keskilämpö kuitenkin aika eriluokkaa kuin täällä. Isoin ero on, että keskieuroopassa asfaltin runkoaine on pienempää. Isoin ero on asfaltin hiljaisuudessa eikä renkaiden kuluttavuudessa (siis tuon kevään karkeuden jälkeen).

Lainaus käyttäjältä: Popo - 20.05.18 - klo:11:40
Todetaan nyt sitten "raipulin" edellytyksillä, että minulla oli Peugeot, joka oli paska yksilö. Peogeot on paska automerkki. Tuossa lähipiirissä on ollut useampikin PSA-auto samalla käyttäjällä sen jälkeen,  mutta paska mikä paska.

Isälläni oli kaksi paskaa Fordia, sitten Fiat. Sen jälkeen seitsemän vuotta Kupla-Volsu, joka ei ollut niin paska. Vuoden 1980 jälkeen ei perheessä  ollutkaan Uskovaisten VW-autoa ennen 2012 Skodaa. Hartauden harjoitukset ovat siis vasta alussa...

Tästä aiheesta on hyvä jatkaa esim. Suomi24-areenalla. 

Näinpä, omat kokemukset ovat erilaiset ko merkeistä. Omien kokemuksien mukaan itse tässä maailmassa toimin eli ei vaginoita tähän talouteen. Minulle on yks lysti millä autolla ihmiset ajelee, tärkeitä että on omaan käyttöön sopiva kulkine. Mulle auton on puhtaasti kulkuväline ja "työkalu".

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.05.18 - klo:23:42
Tässä kirjoituksessa piilee juurkin se syy, miksi meitä on niin moneen junaan.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, miksi pyörit VAGarenalla?

Kun vaginoita taloudessa oli niin tänne liityin. Nyt kun ei merkkileriri vaihtunut, niin olen lähinnä seuraillut ja ottanut osaa muuhun kuin suoranaisesti vaginoihin liittyvään keskuteluun. Autoilu kiinostaa, vaikka nyt huonojen kokemuksien takia merkki onkin vaihtunut.

Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 19.05.18 - klo:08:31
Onhan se tosiaan näin, että jos kerran Raipuli on joutunut vaihtamaan osia 100-250tkm välillä pariin skodaan, niin paskahan se skoda on. Puhumattakaan siitä kuinka raipuli tietää koko vag konsernin olevan riskialtis vioille
On meitä vaan moneen junaan...

Onko ongelma luetunymmärtämisessä vai muuten vain ymmärryksessä. 60-100tkm mittarilukemalla ajettuna ja 8kk aikana 4 vuotias auto pajalla 8 kertaa, vikoja sähköissä ja mekaniikassa ympäri autoa. Auton, jonka pitäisi olla kaikkein luotettavimmasta päästä eli TDI ja manuaalivaihteisto (josta meni siis laakerit). Kun auto meni vaihtoon, ilmastoinin kompura ja EGR veetuili, tämä oli se viimeinen syy auton vaihtoon. On se mielestäni paljon vikoja tuon ikäiseen ja tuon verran ajettuun autoon. Tosin autot ovat yksilöitä, tuo oli yksilö paska. Tuo susi yksilö opetti sen, että vaginoita ei meidän talouteen tule. Anteeksi jos loukkasin uskontoasi, mutta eipä näissä Fordeissa eikä Opelissa ole vastaavia ongelmia ollut. Niin ja siinä ensimmäisessä Ocussa osien vaihtorumba alkoi noin 140tkm mittarilukemassa ja jatkui sinne 300tkm asti, kunnes meni vaihtoriviin (perus touhutonni/huoltoväli). On se vain jännä, kun Astrassa "sai" vaihtaa 120tkm-256tkm välillä takapyörän laakerin, jarrulevyt ja -palat normi huoltojen lisäksi, eikä noissa Voortteissa ole sen enempi saanut osia vaihdella.  Mutta kiva, jos olet ollut tyytyväinen omaan VAG-kulkineeseen. Itse en ole ollut, kun tietää paremmasta.