VAGarena.fi

Etuvetoisissa olen tykännyt kitkoista monestakin syystä, mutta nyt kun uuteen autoon on tulossa neliveto niin asetelma on vähän eri. Olen toki ajanut ja testaillut nelivetoja, mutta pitempää käytännön kokemusta ei ole kun tuleva on eka oma nelkku. Kaksvetoisella kiihtyvyys talvikeleillä on juuri se mitä se on ja yleensä edessä olevat autotkin ovat yleensä kaksivetoisia. Nelivetoinen tietenkin lähtee huomattavasti ripeämmin ja vaikka kuinka yrittäisi ajaa liikennevirrassa järkevästi, niin taatusti tulee tilanteita että myös jarrutustehoa tarvitaan. Kertokaa nelivetoon tottuneet mielipiteitä kitka / nastarengasvalinnoistanne ja vinkkejä kaupunkiajoon.

Täällä nelivedossa kitkarenkaat. Autona V60 D5 Awd aut.

Ensimmäinen nelikko eikä käynyt kyllä edes mielessä hankkia siihen nastarenkaita.
Renkaina siis nuo Nokian Hakkapeliitta R. Koossa 215/55R16

Kaikilta muilta osin kitka voittaa paitsi liukkaalla jarrutuksessa, mutta se pitää ennakoida. Pari poroa jäi alle minulla kitkojen takia.. Minulla oli Q5:ssa kitkat (auto oli alla 120tkm) ja toimi kaikkiaan loistavasti. On nastoja mukavammat ajaa ja lähtee valoista nätisti. En miettisi kyllä edes nastoja edelleenkään, vaikka ajelen paljon Lappia myöten.

Kitkat alla. Kivemmat myös silloin jos haluaa vähän leikitellä (suljetulla alueella, toki), ei tarvitse pelätä nastojen karkaavan. En vaihtaisi nastoihin.

Kitkat

Hyvä kuulla näitä kommentteja kun itsekin olen tykästynyt kitkoinen. Noi superliukkaat kelithän kyllä tuntee ja silloinhan hissutellaan vaikka olis nastat.

Lainaus käyttäjältä: Tks. - 11.01.12 - klo:21:56
Täällä nelivedossa kitkarenkaat. Autona V60 D5 Awd aut.

Ensimmäinen nelikko eikä käynyt kyllä edes mielessä hankkia siihen nastarenkaita.
Renkaina siis nuo Nokian Hakkapeliitta R. Koossa 215/55R16

Niinikään omassa ensimmäisessä nelikossa kitkat alla (Hakkapeliitta R 225/40R18) enkä nastoja kaipaa, lähtee joka paikassa riittävän ripeästi kitkoilla ja jarrutuksissa vain hieman nastoihin verrattuna ennakoidaan.

Lainaus käyttäjältä: chr - 11.01.12 - klo:22:01
Kitkat alla. Kivemmat myös silloin jos haluaa vähän leikitellä (suljetulla alueella, toki), ei tarvitse pelätä nastojen karkaavan. En vaihtaisi nastoihin.

Näinpä, mukava lykätä perää sivulle kun kitkat sen sallivat nastoja herkemmin.. ;D

Jos etuvetoisella olet kitkoilla pärjännyt, niin en näe mitään syytä miksei myös nelivedolla pärjäisi kitkoilla :) Jos haluaa maksimoida etenemiskyvyn niin nastat toki, mutta kyllähän kitkat ovat ihan jees jos ajelee paljon paljaalla asfaltilla, tai tosiaan jos tykkää leikkiä sillä nelivedolla :D Nelivedolla on vain vähän petollista kun liukkautta ei tosissaan huomaa ellei tajua kokeilla, tai sitten kun yrittää jarruttaa vähän tiukemmin.

Kyllä kitkoilla varmaan pärjää "normi" ajossa. Mutta voin sanoa että niin monta kertaa kun olen esim. ajanut Ã...ren hihtämään.
Esim. nyt uudeksivuodeksi niin ovat ne nastat olleet avuksi. Peili jää tiellä ei eden nastoilla ole kiva ajella. Mutta en kyllä kitkoilla ajais ollenkaan. Vaikka on neliveto.
Mutta jos en näitä reissuja tekis niin voisin ihan hyvin ajella kitkoilla.

Nastat. En kyllä laittaisi kitkoja vajaavetoonkaan, joten sen suhteen ei merkitystä.  :)

Lainaus käyttäjältä: automaattori - 11.01.12 - klo:21:51
Kertokaa nelivetoon tottuneet mielipiteitä kitka / nastarengasvalinnoistanne ja vinkkejä kaupunkiajoon.

Kaupunkiajoon vinkkinä että älä liikennevaloissa turhaudu edellä lähteviin vajakkeihin, he yleensä yrittävät lähteä sen minkä pääsevät.  ;)

Täytyy kait saada se yksi soraäänikin aikaiseksi ....   ;D

Riippuen vähän missä asut niin vois ne nastatkin tulla kyseeseen, itse en ainakaan vielä ole kitkoihin 'sortunut',  ei etenkään se 'löysääkin löysempi' runkorakenne kiinnosta, ja tosiaan rannikoseudulla jäisten teiden mahdollisuus kun on korkea niin nastoilla mennään, eihän auto ole mikään leikkikalu.  ;D

Eräänä aamuna tais olla todella liukasta, meinaa nätillä kaasunkäytöllä risteyksestä lähtiessäni minunkin autoni sutaisi tyhjää.

Itsellä on nastat nelivedossa mutta varmasti kitkoillakin tulisin toimeen.

Luulen että tilaan samanlaiset Nokia R kitkat kuin nykyisessäkin. Järjellähän tuolla liikenteessä mennään eikä renkailla. Kiitos hyvistä vastauksista.

Toisaalta miksei nastat nelikkoon. Voisi maksimoida pidon!
Itsellä oli aikonaan Evossa kitkat, ja pärjäsi hienosti. Ja luisuttelu onnistui  ;D
Harmi kun räsää ei saa nelikkona  :-[

Nastat on Suomen talvessa alla. Oli sitten etu-, taka-, tai neliveto. Nastat sen takia, että ne pitävät paremmin liukkaalla jäällä tehtävässä hätäjarrutuksessa/väistössä. En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt miten vetotapa vaikuttaisi tähän valintaan.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 11.01.12 - klo:22:43
Nastat on Suomen talvessa alla. Oli sitten etu-, taka-, tai neliveto. Nastat sen takia, että ne pitävät paremmin liukkaalla jäällä tehtävässä hätäjarrutuksessa/väistössä. En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt miten vetotapa vaikuttaisi tähän valintaan.

Kyllä nelivedolla on oma vaikutuksensa. Ei ehkä nykyisissä ESP:llä ja muilla pleikkarivarusteilla varustetuissa autoissa, mutta vanhemmissa nelivedoissa ratkaisee nelivedon toteutus.

Vanhoissa japsimaastureissa ja pickupeissa ollut kytkettävä neliveto jakoi voimaa eteen ja taakse kaiken aikaa yhtä paljon eli keskitasauspyörästö oli ikäänkuin lukittuna kaiken aikaa. Siitä taasen seurasi, että takapyörät saattoivat menettää sivuttaispitonsa yht'äkkiä ja tilanne vastasi käsijarrun käyttämistä.

Itsekin olen kahdesti kokenut tuon 80-luvun Hiluxilla ja Pajerolla ja ei-niin-hyvillä talvirenkailla. Ei paljoa tarvitse kalsareiden väriä kysyä, kun maantiellä yht'äkkiä heittää perän sivulle jostakin äärimmäisen pienestä polanteesta ym. lähteneenä. Kummallakaan kertaa ei kolahtanut, mutta se oli vain sattumaa, ettei ketään tullut vastaan..

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 11.01.12 - klo:22:16
Täytyy kait saada se yksi soraäänikin aikaiseksi ....   ;D

Riippuen vähän missä asut niin vois ne nastatkin tulla kyseeseen, itse en ainakaan vielä ole kitkoihin 'sortunut',  ei etenkään se 'löysääkin löysempi' runkorakenne kiinnosta, ja tosiaan rannikoseudulla jäisten teiden mahdollisuus kun on korkea niin nastoilla mennään, eihän auto ole mikään leikkikalu.  ;D

Eräänä aamuna tais olla todella liukasta, meinaa nätillä kaasunkäytöllä risteyksestä lähtiessäni minunkin autoni sutaisi tyhjää.

Ei ne ole yhtään sen löysemmät kuin nastatkaan.
Ehdottomasti kitkat nelivetoon!

Komppaan Kukkasta. Sitä paitsi olen ollut "kusessa" jyrkässä jäisessä ja vetisessä ylämäessä edellisellä 4x4 Oculla. Vaikka auto suti joka pyörällä ylös päin niin oli niin liukasta että auto liukui alamäkeä taaksepäin. Ehti vain ajattelemaan että onneksi on kasko kunnossa....

Nykyisessä nastat ja myös seuraavassa.

Kitkoilla pärjää, mutta kokemusta on nastarenkaista CRVssä ja profiilin quattrossa.

Kyllä nastojen kanssa kaikenkaikkiaan on ajellessa turvallisempi olo, pito on ihan käsittämätön ja ehkä kaarreajossa nastat käyttäytyvät ennakoitavammin ja loogisemmin. Kitkoilla pito karkaa joskus yhtäkkiä jos ajaa pidon äärirajoilla.

Emännän kulkineessa pidetään nastat, itse ajan kitkoilla.

^Jep, samaa mieltä. Vähän kyllä riippuu myös missä asuu/ajelee. Mulla täällä pk-seudulla kitkat. Kyllähän se noilla jo pari talvea alla olleilla kitkoillakin lähtee valoista kuin hauki rannasta jääkelilläkin, mutta kun auto pitää saada joskus pysähtymäänkin ja tielläkin pitäisi yrittää pysyä. Aika usein täällä on sellainen keli, ollut jo nyt vaikka ei lunta ole ollut kauaakaan, että todella tarkkana saa olla ettei auto lähde lapasesta kaartuvissa rampeissa, mutkissa jne. kun tiet on kostean jäiset. Tuntuu vähän siltä että osa nelikon hyödyistä menee hukkaan kitkoilla. Seuraavat renkaat on todennäköisesti nastat.
Eri asia on jos asuisi jossain Lapissa. Sinne on joka talvi tullut ajeltua hiihtolomilla, eikä siellä ole samanlaista ongelmaa kitkoilla, kun on kuivaa pakkaslunta tai "kuivat" jääpolateisetkin tiet. Paljon paremmin tuolla pohjoisessa pärjää kitkoilla.

Edit: kirjoitusvirheitä

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:22:50
Ei ne ole yhtään sen löysemmät kuin nastatkaan.

Onko noin ?

Joskus vuonna kuu ja kivi ajoin BMW 330 CI:tä kitkojen kanssa, se tuntui pyörivän ympäri vertikaalisen akselinsa ympäri.  :P

Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 11.01.12 - klo:22:57
^Jep, samaa mieltä. Vähän kyllä riippuu myös missä asuu/ajelee. Mulla täällä pk-seudulla kitkat. Kyllähän se noilla jo pari talvea alla olleilla kitkoillakin lähtee valoista kuin hauki rannasta jääkelilläkin, mutta kun auto pitää saada joskus pysähtymäänkin ja tielläkin pitäisi yrittää pysyä. aika usein täällä on sellainen keli, ollut jo nyt vaikka ei lunta ole ollut kauaakaan, että todella tarkkana saa olla ettei auto lähde lapasesta kaartuvissa rampeissa, mutkissa jne. kun tiet on ja kostean äiset. Tuntuu vähän siltä että osa nelikon hyödyistä menee hukkaan kitkoilla. Seuraavat renkaat on todennäköisesti nastat.
Eri asia on jos asuisi jossain Lapissa. Sinne on joka talvi tullut ajeltua hiihtolomilla, eikä siellä ole samanlaista ongelmaa kitkoilla, kun on kuivaa pakkaslunta tai "kuivat" jääpolateisetkin tiet. Paljon paremmin tuolla pohjoisessa pärjää kitkoilla.

Asun Pohjanmaan rannikolla ja täällä on vähän samanlaiset kelit kuin pääkaupunkiseudulla. Vieressä oleva meri vaikuttaa, heti kun ajaa vaikka 15km sisämaahan, niin pakkasta on yleensä 5-10 astetta enemmän. Pakkasellahan kitkat on ehdottomasti paremmat, mutta jatkuva nollakeli kyllä suosii nastoja. Vaikeaa vain ajatella paluuta nastoihin, vähän kuin menisi ajassa taaksepäin.

En ole vielä päättänyt kummat ottaisin, hyviä ja huonoja ominaisuuksia löytyy molemmista.

Lainaus käyttäjältä: Pekka T - 11.01.12 - klo:23:06
En ole vielä päättänyt kummat ottaisin, hyviä ja huonoja ominaisuuksia löytyy molemmista.

Ai sulla on vielä kesärenkaat alla ? ;)

Nastat.  -->
Auton saa hätätilanteessa jopa pysähtymäänkin.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 11.01.12 - klo:22:43
Nastat sen takia, että ne pitävät paremmin liukkaalla jäällä tehtävässä hätäjarrutuksessa/väistössä.

Ja arkisempi etu on se, että nastoissa pidonmenetys on paljon "tasaisempaa" kuin kitkoissa. Liikenneympyröissä ja rampeilla nastoilla ajaessa huomaa helposti koska ollaan rajoilla ja vaikka rajat ylittyisi, niin mitään äkillistä tangentin suuntaan puskemista ei tapahdu. Kääntymisen määrä vain alkaa pienenemään. Kitkoilla ajaessa tilanne on täysin toinen, kun pidonmenetys on monesti yllättävää ja totaalista. Kun ympyrässä pito lähtee, niin sitten lähdetään heti siihen suuntaan mihin maski näyttää.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 11.01.12 - klo:23:04
Onko noin ?

Joskus vuonna kuu ja kivi ajoin BMW 330 CI:tä kitkojen kanssa, se tuntui pyörivän ympäri vertikaalisen akselinsa ympäri.  :P

On. Itseasiassa joskus jopa päinvastoin, nastat on löysemmät ja herkemmin "leijuvat". En huoli, hyi.

Ikinä ei Kukkasen mainitsemaa tilannetta tullut vastaan, ympyrää pyöritään päivittäin. Onko teidän autoissanne jotain vikaa??

Lainaus käyttäjältä: Pertsa - 11.01.12 - klo:23:12
Ai sulla on vielä kesärenkaat alla ? ;)

Siltä noi kitkat välillä tuntuu, välillä taas tosi hyviltä.  :D
Nelivedossa vaan se etenemiskyvyn ja pysähtymiskyvyn suhde jäisillä tienpinnoilla on niin suuri.

Itselläni on Misukan kitkat 225/55R17. Nuo ovat kuivalla asfaltilla hiljaiset ja melkoisen hyvät ajettavat. Pito lumikeleillä on hyvä. Jäisellä kelillä / märällä jäällä pito on tietysti huonompi, mutta todella pahoja kelejä on kuitenkin suhteellisen vähän talven aikana. Itsellä siis "hiljaisuus asfaltilla" voitti "pidon jäällä", kun renkaita valitsin. Edelleenkin valitsisin samoin.

Mulla oli edellisessäkin A6:ssa (etuveto) kitkat. Nykyisellä quattrolla tulee ajeltua monin paikoin samalla tavalla kuin etuvetokitkat-yhdistelmällä, eli jarrutetaan ajoissa ja kurveihin mennään järkevällä vauhdilla, mutta erona on, että lähdöissä ja kiihdytyksissä saakin sitten antaa melko vapautuneesti "hanaa".

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:23:17
Onko teidän autoissanne jotain vikaa??

Tuskinpa, mutta tilannenopeutta saattaa olla enemmän ja ajotaitoa vähemmän ;)

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 11.01.12 - klo:23:23
Tuskinpa, mutta tilannenopeutta saattaa olla enemmän ;)

Enemmän kuin minulla?  ;D
Sinulla siis liikaa  ;D Turha renkaita syyttää jos vika on ratin ja penkin välissä.
Sekä nykyisillä ärrillä että entisillä x-iceillä on todella tarkka tuntuma koska pito loppuu tasaisesti ja yllättämättä, juuri minun mieleeni. Pitorajalla ajan jatkuvasti, en nysväile. Se on helppoa.


Ã,,lkää pelästykö kaiuttimista kuuluvaa paukkuvaa ääntä, ne ovat minun henkselini  ;D ;D
Ei kun olen ihan tosissani  :)

Lainaus käyttäjältä: Neppis - 11.01.12 - klo:23:20
Itselläni on Misukan kitkat 225/55R17. Nuo ovat kuivalla asfaltilla hiljaiset ja melkoisen hyvät ajettavat. Pito lumikeleillä on hyvä. Jäisellä kelillä / märällä jäällä pito on tietysti huonompi, mutta todella pahoja kelejä on kuitenkin suhteellisen vähän talven aikana. Itsellä siis "hiljaisuus asfaltilla" voitti "pidon jäällä", kun renkaita valitsin. Edelleenkin valitsisin samoin.

Mulla oli edellisessäkin A6:ssa (etuveto) kitkat. Nykyisellä quattrolla tulee ajeltua monin paikoin samalla tavalla kuin etuvetokitkat-yhdistelmällä, eli jarrutetaan ajoissa ja kurveihin mennään järkevällä vauhdilla, mutta erona on, että lähdöissä ja kiihdytyksissä saakin sitten antaa melko vapautuneesti "hanaa".

Tää kuulostaa siltä miten itsekin ajattelen asiasta. Ne kitkoille liukkaat kelit kyllä aistii, mutta sekä syksyn että kevään liukkaat voi vielä hoitaa samoilla renkailla, ei ole kiirettä vaihtaa kesäkumeja. Mulla on talvi- ja kesävanteet identtiset, samoin kuin rengaskootkin, 225/50/17, samat mitkä autossa on tehtaalta tullessakin.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:23:28
Turha renkaita syyttää jos vika on ratin ja penkin välissä.

Nastoilla pystyy huomompikin kuski ajaamaan pidon rajoilla...

LainaaSinulla siis liikaa  Virnistää

Joskus liikaa ja joskus liian vähän. Riippuu olenko ohittaja vai ohitettava. Harvoin tuntuu olevan nopeutta juuri sopivasti ;D

Ja pöh. Niin paljon ajelen eri autoja eri renkailla päivittäin ja yleensä se on nastarengas joka yllättää negatiivisesti, minutkin.
On minullakin ollut nastoja ennen. Jos ne olisivat paremmat, ajaisin niillä.
Mielestäni se on lähinnä lumevaikutus tuo mainitsemasi.

Itse laittaisin varmaan nastat. Antavat enemmän anteeksi kuskin taidoille ja ovat muutenkin turvallisempi ratkaisu vaihtuviin olosuhteisiin. Melussa joutuu toki hiukan kärsimään, mutta itse en laita noin pientä mukavuuseroa turvallisuuden edelle. Paras tuvallisuustekijä on tietenkin tilannenopeus joten kummallakin renkaalla varmasti pärjää kunhan nopeus on oikea :)

Edit: itse en ainakaan ole vielä lukenut ainuttakaan talvirengastestiä, jossa kitkarengas olisi kirkkaasti ollut parempi kuin nastarengas tai edes lähellekään nastarenkaan suorituskykyä.

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 11.01.12 - klo:23:35
Itse laittaisin varmaan nastat. Antavat enemmän anteeksi kuskin taidoille ja ovat muutenkin turvallisempi ratkaisu vaihtuviin olosuhteisiin. Melussa joutuu toki hiukan kärsimään, mutta itse en laita noin pientä mukavuuseroa turvallisuuden edelle. Paras tuvallisuustekijä on tietenkin tilannenopeus joten kummallakin renkaalla varmasti pärjää kunhan nopeus on oikea :)

On tainnut golfin äänimaailma unohtua ja pahasti  ;D
Olen ehdottomasti viimeisen lauseesi kanssa samaa mieltä!

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:23:37
On tainnut golfin äänimaailma unohtua ja pahasti  ;D
Olen ehdottomasti viimeisen lauseesi kanssa samaa mieltä!

Kyllähän tuo Golffi oli äänekäs, mutta sitä se oli myös kesärenkailla :) Minusta ei kovin isoa eroa ollut äänekkyydessä 18" kesärenkaan ja 17" nastarenkaan välillä. Itse vain luotan siihen nastaan enemmän etenkin juuri silloin kuin itse en ole valppaana, kuten aikaisina aamuina töihin mentäessä. Silloinhan ne onnettomuuden juuri tapahtuu kuin kuski ei seuraa liikennettä ja silloin mielestäni nasta antaa enemmän anteeksi kuskin huolimattomuuta.

Kitkat on ollut alla nelikossa. RSI:t toiminut juuri niin hyvin kuin pks talvessa tarvinnut, eikä tarvinnut tänä talvenakaan raapia paljasta asfalttia pilalle nastoilla.

Sinänsä tämä asiahan on hyvin yksinkertainen, niinkuin vajaavetoisenkin auton kanssa. Jos pääominaisuus talvirenkaalle on hiljaisuus, niin ehdottomasti kitkat. Jos taas on pääasia, että rengas pitää mahdollisimman hyvin kaikissa talvella eteen tulevissa tilanteissa, niin nastat.

Itse en osaa ennakoimattomia tilanteita ennakoida, eikä nastarenkaan äänikään ole ikinä häirinnyt, niin oma valinta on nykyisin helppo. Ei ne nastatkaan ihmeitä tee, mutta äkkitilanteessa pienikin asia voi ratkaista tilanteen lopputuloksen.

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 11.01.12 - klo:23:41
Kyllähän tuo Golffi oli äänekäs, mutta sitä se oli myös kesärenkailla :) Minusta ei kovin isoa eroa ollut äänekkyydessä 18" kesärenkaan ja 17" nastarenkaan välillä.

Ahaa, et siis tiennyt paremmasta  ;) Nuo molemmathan ovat yhtä pahoja möykkäämään.

Minä olen siitä kummallinen autoilija, että ruksin uuteen autoon takapenkille sivuturvatyynyjä ja turvavöiden esikiristäjiä. Pidän siitä, että autossa on lähi- ja kaukovalot millä näkee ajaa pimeällä maantiellä. Positiivista olisi myös se, että kaikilla perheen autoilla olisi sen verran kokoa, että niillä saattaa selvitä hengissä hirvikolarista. Hyviä fiboja tuottaa myös tieto siitä, että alla on vuodenaikaan nähden parhaat mahdolliset renkaat. Renkaat, joissa on myös pintaa reilusti jäljellä. Kaikki autoissamme istuvat henkilöt käyttävät myös turvavöitä.

Miksi näin? Jos joskus satun päätymään sellaiseen liikennetilanteeseen, että käteen uhkaa jäädä vain Musta Pekka, niin haluan, että hihasta löytyy kaikki mahdolliset avut.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:23:43
Ahaa, et siis tiennyt paremmasta  ;) Nuo molemmathan ovat yhtä pahoja möykkäämään.

No kyllähän se tiedossa oli, että kitkalla olisin saanut hiljaisemman ja mukavamman kyydin, mutta en tosiaan halunnut tehdä sitä turvallisuuden ehdoilla. Ja tulihan auton mukana nastarenkaat, joten olisi tuntunut tyhmältä vaihtaa melkein uudet renkaan toisiin. Samalla voisi kysyä, että kuinka moni laittaa kesä-/talvivanteiksi jotkut 14-15" koolla olevat vanteet? Sillähän se hiljaisuus/mukavuus paranisi vielä entisestään. Kuitenkin esimerkkinä ulkonäkö tai ajettavuus on monelle tärkeämpi seikka. Sen verran kuitenkin tiedän paremmasta, että kitkarenkaaseen vaihtamalla en olisi paremmin suoriutuvaa rengasta saanut erilaisissa olosuhteissa. Ja jos äänekäs rengas häiritsee, niin aina voi kääntää radiota kovemmalle :)

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 11.01.12 - klo:23:55
Minä olen siitä kummallinen autoilija, että ruksin uuteen autoon takapenkille sivuturvatyynyjä ja turvavöiden esikiristäjiä. Pidän siitä, että autossa on lähi- ja kaukovalot millä näkee ajaa pimeällä maantiellä. Positiivista olisi myös se, että kaikilla perheen autoilla olisi sen verran kokoa, että niillä saattaa selvitä hengissä hirvikolarista. Hyviä fiboja tuottaa myös tieto siitä, että alla on vuodenaikaan nähden parhaat mahdolliset renkaat. Renkaat, joissa on myös pintaa reilusti jäljellä. Kaikki autoissamme istuvat henkilöt käyttävät myös turvavöitä.

Miksi näin? Jos joskus satun päätymään sellaiseen liikennetilanteessa, että käteen uhkaa jäädä vain Musta Pekka, niin haluan, että hihasta löytyy kaikki mahdolliset avut.

Tämä on itselläkin nimenomaan se syy valita nastat! Ehdottomasti samaa mieltä.

Ensimmäiseen nelivetoon ostin tottumuksesta kitkat ja pärjäsin niillä vallan mainiosti. Ajosta (45tkm) kun on ehkä kaksi kolmasosaa moottoritieajoa pitkillä siirtymillä, meni lopulta hermot kitkojen vetelyyn, nuljuiluun ja pehmeyteen. Kymmeneen vuoteen en ollut nastoja käyttänyt mutta tuttuni gummien maahantuonnissa sai uskomaan nastoihin. Ostin kyseiset piikkipyörät ja sain alle motarilla toimivat renkaat sekä nelivedon hyödyn maksimoinnin.

Molemmilla pärjää mutta niin kauan kuin kuopii joka kulmasta > ei kitkoja minun kulkupeliini.

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 11.01.12 - klo:23:23
Tuskinpa, mutta tilannenopeutta saattaa olla enemmän ja ajotaitoa vähemmän ;)

joo, se on aina tämä kun on juha kankkusen jalat mutta omat kädet ;D

Monenmoista aspektia tuntuu asiaan löytyvän. Itse ajanut karkeasti 50 tkm nastoilla ja 10 tkm kitkoilla ja vielä varsin väärissä olosuhteissa eli kaksi edeltävää talvea nastoilla ja nyt kitkat alla.

etuja nastoille:
- nastarenkaat tuntuvat kestävän ikuisesti nelikon alla (niin varmasti kitkatkin, mutta kitkojen ominaisuudet säilyvät paremmin käytössä eli nastoissa oleellisempaa)
- nastat selvästi tasaisemmat ominaisuuksiltaan eri tilanteissa ja olosuhteissa
- jarrutusteho etelän olosuhteissa parempi, näin syntyy myös parempi luotto renkaisiin

etuja kitkoille:
- selvästi hiljaisemmat E-Suomen olosuhteissa
- tosiaan "ihan kiva" hieman luistatella - tämähän ei saisi tieliikenteessä olla peruste rengasvalinnalle, mutta olen edelleen mopopoika
- eivät yllätä ajossa pl. vaihtelevat jarrutusolosuhteet: ainakin Passat on kuljettajan mielestä hanskassa, vaikka luistelisikin mt-nopeuksissa
- ominaisuudet lumisilla, mutta auratuilla teillä yllättivät positiivisesti

Eli slutsats: jos olisi kristallipallo tai riittävän hyvä sammakko, jonka avulla nähdä tulevan talven sää, pitäisin molemmat valmiina tallissa ja ajaisin talven mukaan. Kaikkiin keleihin mieluummin nastat täällä rannikon tuntumassa.

Lainaus käyttäjältä: pokkus - 11.01.12 - klo:23:35
Edit: itse en ainakaan ole vielä lukenut ainuttakaan talvirengastestiä, jossa kitkarengas olisi kirkkaasti ollut parempi kuin nastarengas tai edes lähellekään nastarenkaan suorituskykyä.

Suomalaisissa testeissä valitaan aina parhaat all-round renkaat koko Suomen oletettuihin vaihteleviin olosuhteisiin.
Koska kohta lähes puolet kansasta on änkeytynyt tänne Etelä-Suomen olosuhteisiin, niin olisi kiva lukea testi, jossa haetaan talvirenkaita pelkästään tänne rankasti suolatuille väylille, siis Hgin rautatieasemalta n. 100 km:n etäisyydelle pohjoiseen, itään ja länteen sekä 2 km etelään.

Teillähän ne suurimmat rytinät siellä Hesassa sattuu kun vähänkin alkaa tulla lunta taivaalta, joten sen puoleen en renkaiden pidosta kyllä tuolla perusteella tinkisi.

Eivätkä ne Hesalaiset oikein tuppaa kestämään kehäkolmosen sisäpuolella vaan kyllä ne sankoin joukoin ajelevat viikonloppuisin vapaaajan viettoon landelle ja hiihtolomailemaan pohjoiseen  8)

Lainaus käyttäjältä: Sande - 12.01.12 - klo:08:49
Teillähän ne suurimmat rytinät siellä Hesassa sattuu kun vähänkin alkaa tulla lunta taivaalta, joten sen puoleen en renkaiden pidosta kyllä tuolla perusteella tinkisi.

Alkuviikosta tuli lunta, eilen oli vesikeli ja tänään pakkasta. Joten kaikki mahdolliset on koettu ja kaikilla keleillä on rytissyt. Johtuuko surkeista kuskeista vai vääristä renkaista, niin siihenhän voisi joku etelän testi jotain uutta tuoda. Ei pahemmin kiinnosta optimaalinen rengas ajolle Rovaniemeltä Kittilään. Perstuntumalla on vain se rengastyyppi valittava, merkin valintahan on aina helppoa.

Lainaus käyttäjältä: Sande - 12.01.12 - klo:08:49
Eivätkä ne Hesalaiset oikein tuppaa kestämään kehäkolmosen sisäpuolella vaan kyllä ne sankoin joukoin ajelevat viikonloppuisin vapaaajan viettoon landelle ja hiihtolomailemaan pohjoiseen  8)

Juu, mutta mikä on näiden matkojen suhde normaaliin päiväajomääriin? 10%, 15%? Omalla kohdalla n. 3% kokonaisajomäärästä. Toki maaltamuuttaneet palaavat kotiseuduilleen, mutta sekin joukko on vain osajoukko.

Rannikkoseudulla sula, höyryävä meri yhdessä pakkasen kanssa osaa muodostaa haasteellisia kelejä, joissa kitkarengas ei oikein tahdo toimia.

Kaksi talvea tuli ajeltua edellisen omistajan jäljiltä olleilla RSi-kitkoilla.

Nyt ensimmäinen talvi nastoilla, Hakka seiskat olleet alla marraskuusta.

Kitkojen kanssa tuli vähän väliä "oho oho!"-tilanteita, kun pitoa ei vaan ollut.

Paljon ajavalle se turvallisuus on tärkein, muusta voi tinkiä.

Lyhyesti tiivistettynä: kitkoja en osta enää ikinä.

Jos tarkastellaan ajotilanteiden jakautumaa ja siihen parhaiten optimoitua rengastusta, niin minun autooni optimirengas olisi kesärengas. Niin kesällä kuin talvella. Autoni on nimittäin lämpimässä autohallissa ehdottomasti suurimman osan ajasta ;-)

Lainaus käyttäjältä: TBA - 12.01.12 - klo:10:11
Jos tarkastellaan ajotilanteiden jakautumaa ja siihen parhaiten optimoitua rengastusta, niin minun autooni optimirengas olisi kesärengas. Niin kesällä kuin talvella. Autoni on nimittäin lämpimässä autohallissa ehdottomasti suurimman osan ajasta ;-)

Ja mahdollisimman halpa kiinarengas, kun eihän se auto vesiliirtoon paikoillaan kuivassa hallissa joudu? :)

Lainaus käyttäjältä: Ocunen - 12.01.12 - klo:09:49
Kaksi talvea tuli ajeltua edellisen omistajan jäljiltä olleilla RSi-kitkoilla.

Kitkojen kanssa tuli vähän väliä "oho oho!"-tilanteita, kun pitoa ei vaan ollut.

Paljon ajavalle se turvallisuus on tärkein, muusta voi tinkiä.

Lyhyesti tiivistettynä: kitkoja en osta enää ikinä.

Jos noilla "edellisen omistajan kitkoilla" oli jo ajettu parikin talvea, ei välttämättä kannata vetää sen suurempia johtopäätöksiä puoleen tai toiseen. Mutta jos uusillakin nastattomilla renkailla tulee yhä vähän väliä "oho oho!" -tilanteita, ei tosiaankaan kannata ostaa kitkoja enää ikinä.

terveisin,

Paljon ajava

Lainaus käyttäjältä: Newman - 12.01.12 - klo:10:17
Jos noilla "edellisen omistajan kitkoilla" oli jo ajettu parikin talvea, ei välttämättä kannata vetää sen suurempia johtopäätöksiä puoleen tai toiseen. Mutta jos uusillakin nastattomilla renkailla tulee yhä vähän väliä "oho oho!" -tilanteita, ei tosiaankaan kannata ostaa kitkoja enää ikinä.

Niillä oli ajettu parisen kuukautta, eli kyllä ne ihan iskukunnossa olivat.
Tuolla joku toinenkin totesi, että viime tipassa tiukassa tilanteessa nastat voi vielä pelastaa, kitkat ei.
Tämä se on itselläkin se tärkein valintaperuste.

Itse otsikosta vielä sen verran, että löytyykö foorumilta paljon kuskeja, jotka ennen ajoivat vajakilla nastoilla, mutta nelikkoon siirtyessä siirtyivät kitkoihin? Valitsi siis kitkat sen takia, että vetotapa muuttui.

Eräässä Metro Auton toimipisteessä minulle myyjä kertoi, että eihän näihin Subaruihin muuta kannata harkitakkaan kuin kitkoja, kun nää on kaikki nelivetoja. Jätin sitten kommentoimatta hänen totuuksista :D

Itse asiassa ihmetten samaa. Nelikosta haetaan lisää pitoa,  ajomukavuutta ja turvallisuutta.
Ja sitten laitetaan alle kitkat?

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 12.01.12 - klo:10:22

Eräässä Metro Auton toimipisteessä minulle myyjä kertoi, että eihän näihin Subaruihin muuta kannata harkitakkaan kuin kitkoja, kun nää on kaikki nelivetoja. Jätin sitten kommentoimatta hänen totuuksista :D

Onhan se rahaa virman kassaan se korjaamopuolenkin toiminta...  ;)

Lainaus käyttäjältä: Ocunen - 12.01.12 - klo:10:26
Itse asiassa ihmetten samaa. Nelikosta haetaan lisää pitoa,  ajomukavuutta ja turvallisuutta.
Ja sitten laitetaan alle kitkat?

Samaa on tullut joskus tuumailtua.  :)

Vielä huomioita tuntumasta ja huojuvuudesta. Omat kokemukset CRVssä ja Passatissa vakiorengaskoossa, jolloin korkeusprofiili on 55 tai enemmän ja leveys esim. 205, niin kyllä nastat aiheuttavat leijumisilmiötä maantienopeuksissa. En saanut ohjaustuntumaa kohdalleen vaikka minkälaisia rengaspaineita kokeilin.

Lisäksi CRV:ssä ei riittänyt radion teho enää Hakkapeliittojen nastarallatuksen yli moottoritiellä!  ::)

Eli kitkat on kyllä selkeästi "mukavammmat".

Mutta nyt A4 B7 q tuotti nastoilla erittäin positiivisen yllätyksen ajotuntumassa 235/45/17 rengastuksella. Nastat rapisee taajamanopeuksissa, muta eivät Audissa ala rallattaa tai ujeltaa kuitenkaan kovemmassa vauhdissa. Tuntuma on oikein hyvä ja tarkka, eikä edes sohjon päälle nouse kovin herkästi. Tätäkään en olisi uskonut kokeilematta. (Renkaat tuli käytetyn auton mukana).

LainaaKertokaa nelivetoon tottuneet mielipiteitä kitka / nastarengasvalinnoistanne ja vinkkejä kaupunkiajoon.

Auton vetotapa ei minulla - yli 20 vuoden nelivetokokemuksella - vaikuta rengasvalintaan tai ajotapaan mitenkään. Nelivedolla on toki helpompaa / huolettomampaa, kun esim. mäkilähdöt onnistuvat vaivatta liukkaallakin, eikä auraamattomat tiet vaikeuta liikkumista.

Tiguanissa oli nastat, ja sen kanssa oli aina kusessa kun piti liukkaalla pysähtyä... johtuen ihan ABS järjestelmästä. Joten ei se nyt ole renkaissa ihan kaikki syy jos joutuu auton kanssa liriin talvikeleillä  ;D

Meikäläinen on nykyään tasan Conti/Michelin kuski talvipyörien osalta. Tigussa oli vielä hakkapeliitat alla, ja ne saatiin ehkä viidennen asennuskerran jälkeen pyörimään about jumputtamatta auton alla. Contit ja Misukat on aina olleet kerralla kunnossa. Nykyisen auton kanssa oli heti alusta selviö, että alle tulee joko C tai M.. ja tässä tapauksessa Michelin vei voiton. Yllättävintä tuossa on se, että kun menette katsomaan viime syksyn tekniikan maailmasta talvirengastestiä, ja vertaatte Misukan kitkaa Misukan nastaan - niin ABS jarrutuksessa jäällä ero on niinkuin huikea kuin 1m 40cm! Joten meille tuli kitkat, eikä ole ainakaan vielä tullut sellaista fiilistä että homma olis menny metsään. Kyllä noilla pärjää liukkailla ihan siinä missä nastoillakin - jokatapauksessa pitää nopeus säätää kelin mukaan. En millään muotoa usko nastojen paremmuuteen missään muussa kuin omasta vaikutusvallasta johtumattomassa äkkitilanteessa, jossa nastojen hiukan parempi pysähtyvyys jäällä voi joskus olla arvokas asia. Siinäkin pystyy ennakoimaan melkein kaikki muut uhat paitsi hirvet - ja niissäkin on pahan tilanteen tullen kyseenalaista onko alla olevalla rengastyypillä tuon taivaallista merkitystä lopputulokseen.

Itse aiheeseen kommentoidakseni - en katso että nelivedolla olisi mitään tekemistä valitun rengastyypin kanssa. Sekä nasta että kitka luistaa jokatapauksessa aivan stanasti kun alla on jotain muuta kuin kuiva asfaltti.

Lainaus käyttäjältä: MTu - 12.01.12 - klo:10:50
Yllättävintä tuossa on se, että kun menette katsomaan viime syksyn tekniikan maailmasta talvirengastestiä, ja vertaatte Misukan kitkaa Misukan nastaan - niin ABS jarrutuksessa jäällä ero on niinkuin huikea kuin 1m 40cm!

Valitsit aika "mielenkiintoisen" vertailuparin tähän nasta/kitka mittelöön. Kyseinen Misukan kitka on kitkarenkaiden ryhmässä aivan ylivoimainen jääpidoltaan. Ja vastaavasti Misukan nasta on Premiumnastojen surkein ;) Kyseisen testin Väistökoe jäällä -kaavio on mielestäni aika selkeätä luettavaa.

Lainaus käyttäjältä: Ocunen - 12.01.12 - klo:10:26
Itse asiassa ihmetten samaa. Nelikosta haetaan lisää pitoa,  ajomukavuutta ja turvallisuutta.
Ja sitten laitetaan alle kitkat?

Niin. Ajelin itsekin nastattomilla A4:lla ja tosi hyvin pelitti, mutta tottahan toki jarrutuksessa pitää olla pidemmät välit kuin nastoilla. Mutta niin pelittävät kitkat hyvin myös nykyisissä vajakeissa. Kun on itse tottunut ajelemaan nuorena poikana talvet myös kesärenkain ilman haavereita, nykykitkat tuntuvat suorastaan naurettavan hyviltä. Tottumiskysymys. Ei todellakaan mikään vaatimuskysymys.

Tämä kai on se jokatalvinen rengasväittely-ketju, joka ei koskaan johda mihinkään, koska:

Jääräpäät nastarenkaita käyttävät eivät lue rengastesteistä kuin sileän jään tulokset, eivätkä kuuntele kitkarenkaita käyttävien käyttökokemuksia, vaan ajavat nastarenkailla lokakuun alusta huhtikuun loppuun, koska jossain rannikkoseudulla saattaa olla silloin tällöin liukasta, vaikka todellisuudessa tiet on suolattu suliksi, silloin kun lämpötila on edes lähellä nollaa.

Lyhyempien jarrutusmatkojen takia valitsin tosiaankin nastat vaikka niistä lähteekin enemmän ääntä. Eli tässä tapauksessa turvallisuus menee mukavuuden edellä minulle.

Nelikko lähtee liikkeelle lähestulkoon minkälaisilla renkailla tahansa:)

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 12.01.12 - klo:11:09
Valitsit aika "mielenkiintoisen" vertailuparin tähän nasta/kitka mittelöön. Kyseinen Misukan kitka on kitkarenkaiden ryhmässä aivan ylivoimainen jääpidoltaan. Ja vastaavasti Misukan nasta on Premiumnastojen surkein ;) Kyseisen testin Väistökoe jäällä -kaavio on mielestäni aika selkeätä luettavaa.

Hämmästelin kyllä tuota jarrutustulosta itsekin. Lueskelin testiä nimittäin vasta sen jälkeen kun renkaat oli jo hankittu. Itse lähdin testaamaan Passatissa kitkoja ihan viime talven pitkien koeajojen kokemusten jälkeen, ja sen yhden rengastestin jossa todettiin vanhojen nastojen pitävän tasan yhtä paljon kuin vanhojen kitkojen. Totesin että Tiguanin ABS jarrujen jälkeen pystyn jarruttamaan Passatissa kitkoilla tai kesärenkailla talvella ihan yhtä hyvin kuin Tigun nasta-hakkapeliitoilla. Ja paremmin nuo ovat pitäneet paljon kuin mitä odotin. Ennakkoasenne oli se joka tuutista tyrkytetty "nastat pitää ja kitkat on ihan kesärenkaat", mutta todellisuudessa ero nyt ei normiajossa ole just minkäänmoinen. Aivan ääritilanteessa jäällä saadaan jotain merkittävää eroa aikaiseksi, ja silloin on syytä muutenkin jo ennakoida reilusti. Ei ne muutamat piikit siellä renkaissa siitä kelistä mitään kesää tee. Ja toisaalta jos tilanne on toisen-kolmannen talven kohdalla kuluneilla renkailla se, että alla on pulkka huolimatta siitä onko nastat vai kitkat, niin mieluummin sitten mukavasti ja vähän rauhallisemmin.

Se muuten mikä viime talvena autoja koeajaessa hämmästytti, ei niinkään ollut odottamattoman pieni pitoero nastan ja kitkan välillä - vaan ero eri automallien pysähtyvyyden ja liukumisten välillä vaikka autoissa saattoi olla aivan identtinen rengastus. Samalla tiellä missä Passatti meni varttia aikaisemmin kitkoilla ihan hienosti, suti ja luisti V70 identtisillä kitkoilla aivan toisella tavalla. Tämä nyt tosin ei aiheeseen liity enää pätkääkään.

Lainaus käyttäjältä: olympiavolkkari - 12.01.12 - klo:11:19
Tämä kai on se jokatalvinen rengasväittely-ketju, joka ei koskaan johda mihinkään

Tähän suuntaan keskustelu on vääjäämättä menossa. Onneksi vielä toistaiseksi voi itse valita kummat renkaat omaan autoon valitsee.

Lainaarannikkoseudulla saattaa olla silloin tällöin liukasta, vaikka todellisuudessa tiet on suolattu suliksi, silloin kun lämpötila on edes lähellä nollaa

No täällä ei todellakaan suolata teitä suliksi varsinkaan kaupungissa, joten liukkautta on paljon enemmän kuin lapissa, koska tiet jäätyvät ja sulavat vuorotahtiin eikä lumesta ole tietoakaan. Molemmilla renkailla pärjää ja kaikki riippuu siitä mitä arvostaa ja onko käytössä veliveto vai vajakki.

Lainaus käyttäjältä: olympiavolkkari - 12.01.12 - klo:11:19
Jääräpäät nastarenkaita käyttävät eivät lue rengastesteistä kuin sileän jään tulokset, eivätkä kuuntele kitkarenkaita käyttävien käyttökokemuksia, vaan ajavat nastarenkailla lokakuun alusta huhtikuun loppuun, koska jossain rannikkoseudulla saattaa olla silloin tällöin liukasta, vaikka todellisuudessa tiet on suolattu suliksi, silloin kun lämpötila on edes lähellä nollaa.

Etelä-Suomessa näissä päivittäin vaihtelevissa keleissä on koko tämä vuosituhat ja pitkä osa edellisestäkin pärjätty kitkoilla ilman yhtään läheltäpiti/kriisitilannetta. Ainoa mälli on tullut nastoilla, kun takaavetävä Datsun mutkassa 30 km/h vauhdissa halusi mennä päin vastaantulevaa Rellua.
Siksipä vajaavetoisella Yetilläkin pärjätään kitkoilla, alle tulee Contit.

Lainaus käyttäjältä: olympiavolkkari - 12.01.12 - klo:11:19
Jääräpäät nastarenkaita käyttävät eivät lue rengastesteistä kuin sileän jään tulokset, eivätkä kuuntele kitkarenkaita käyttävien käyttökokemuksia,

Itse koen jarrutuspidon ja ohjattavuuden jäällä niin tärkeiksi ominaisuuksiksi, että talvirenkaissa ne jyrää käytännössä kaiken muun. Kitkoista on kyllä kokemusta, kun Suomessa hairahduin yhteen autoon RSi:t ostamaan ja Keski-Euroopan kitkoilla on tullut ajettua kymmeniä tuhansia kilometrejä. En tietenkään perusta kokemuksiani näihin korkeamman nopeusluokan kitkoihin, kun ne ovat jäällä läpipaskat.

Ei minua haittaa nastarenkaiden ääni, kun ajanhan minä kesälläkin 45-sarjan renkailla ihan vain sen takia, että ne näyttävät paremmilta. Jotenkin se aina tuntuu yhtä hassulta, että sama henkilö valittaa nastarenkaiden hienoisesta lisämelusta, mutta kesägummit on sitten jotkut 40-sarjalaiset ja siellä se melu ei enää olekaan mikään ongelma.

Niinpä, muttta jälleen kerran "makuasiota, sanoi koira kun muniaan nuoli". Ja minä ajan nastoilla. Mutta kyllä se vanhojen, hyväkuntoisten renkaiden ja uuusien välillä oleva ero on järkyttävä, kun ajaa molemmilla peräkkäin. Itse tajusin sen taas kun vaihdoin alkuviikolla liukkaalla autoa, menomatka skodalla ja palumatka kakkosautolla. Sama tie ja reitti. Onhan tietenkin autoissakin eroja, mutta esim. sivuttaispidossa on iso ero. Silloin sitä ei niin huomaa ja ajaa varovaisemmin, kun on vain yksi auto, mutta nyt sen huomaa kun joutui ostamaan toisen!

Olympiavolkkari on siinä oikeassa, että tämä on todellakin jokavuotinen keskustelu lähes jokaisella autopalstalla, eikä se johda yhtään mihinkään. Jääräpäisyydestä voidaan olla montaa mieltä, puolin tai toisin.

Niinkuin aiemmin jo kirjoitin, ainakin omasta mielestäni kyseessä on jokaisen päätettävissä oleva valinta sen suhteen, laskeeko eniten painoarvoa hiljaisuudelle, vai maksimaaliselle pidolle kaikissa tilanteissa. Tuohon "mukavuuteen" vaikuttaa niin moni muukin asia autoon/renkaaseen liittyen, että pelkkään kitka/nasta kastiin noita ominaisuuksia ei pysty vakavalla naamalla laittamaan. Jäähän puree parhaiten piikki. Se lienee aika vahvasti todistettu. Kaikki muu onkin makuasioita ja renkaiden eroja.

Omilla kokemuksilla kyllä siellä eteläsuomessakin on sitä jäätä. Itse ainakin jouduin ajamaan välillä myös sen suola auton edellä... Ja silloin oli monesti LIUKASTA.  :o Täällä vähän pohjoisempana niitä pääkallokelejä on selvästi vähemmän kuin etelässä. Mutta löytyy sitä jäätä täältäkin. Se vähän niinkuin kuuluu tähän vuodenaikaan. Jossain sitä on enemmän ja jossain vähemmän. Itse ajelen monina eri vuorokaudenaikoina, ja tämä tuo lisää vaihtelevuutta keliolosuhteisiin ja suolaukseen. Ehkä omat mielipiteeni johtuvat paljolti siitä. Jos ajaisin vain keskipäivällä, pääväyliä ja AINA sen suola-auton jälkeen, niin ehkä en näkisi nastoille itsekään minkäänlaista perustetta.

Kitkarenkaat ovat hyviä ja niillä pärjää Suomen talvessa pääsääntöisesti todella hyvin. Sitä ei kai kukaan kiistä. En minä ainakaan.

Itse olen tähän asti ajanut käytännössä koko ajan etuvetoisella ja kitkoilla. Nyt sitten aattelin että maksimoidaan : neliveto ja nastat. Ja ei ainakaan tähän asti ole tarvinnut katua. Tulevaisuutta ei tosin koskaan tiedä, mutta näillä mennään.

Kannetaan omakin korsi tähän ikuisen väittelyn kekoon.

Kun nyt itse lähden valitsemaan renkaita, niin mietin millaisissa olosuhteissa enimmäkseen tulee ajettua. Lumisissa, jäisissä, sohjoisisa vai jossakin muissa? Ja heti alussa suljetaan pois kaikki Keski-eurooppaan tarkoitetut renkaat sekä halpis talvirenkaat. Molemmista on nimittäin vain huonoja kokemuksia, vaikkakaan mällätty ei ole kummillakaan. Jäljelle jää siis yleensä lähinnä yleisimpien merkkien ns. "premiun"-renkaat.

No näistä nyt sitten on tullut yleensä valittua viime aikoina kitkat. 200 heppasessa etuveto Volvossa toimi kuin unelma, samoin alitehoisessa "Riiskupissa". No sitten oli välissä ne surullisen kuuluisat keskieurooppalaiset, jotka oli tullut käytettynä tuodun auton mukana. Kun sitten laitoin nykyisen nelikon, ja menin liukkaiden syksyllä lähestyessä rengasliikkeeseen niin valinnanvaraa oli yllättävän vähän, ainoastaan erään "premium"-merkin nastarenkaat. No ne oli pärjänneet jopa rengastesteissä hyvin, eli ne uskalsin ottaa. No syksy eteni ja talviset olosuhteet tulivat. Ensimmäinen loskakeli ja ajoin nelikkoautolla sohjossa neljääkymppiä eikä ohjaus tottele!

Tämän jälkeen heti etsimään kitkoja, enkä ole katunut. Pito sohjossa huomattavasti parempi. Eli mitä yritän sanoa, niin varmaankin kitka vs. nasta keskustelua tärkeempää on se, että renkaat ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman tasaiset kelissä kun kelissä. Ja tämä onnistuu myös kitkoilla, joskin vain laadukkailla sellaisilla. Ja kuten viimeisimpien rengastestien yhteydessä joku rengastehtaalta kommentoikin, lumi- ja sohjoajossa tulee lamelleista. Nastoilla ei ole virkaa kuin jäällä.

Kitkoilla pärjää hyvin, muutamana jääkelipäivänä/talvi  on ajeltava varovammin kuin nastoilla.
Kitkoja on ollut ex. etuvetoisissa ja nyt Haldex- nelikoissa on sekä että.
Kukin mieltymystensä mukaan, nastarenkaat auttavat myös kitkoilla ajavia.

Lainaus käyttäjältä: olympiavolkkari - 12.01.12 - klo:11:19
Tämä kai on se jokatalvinen rengasväittely-ketju, joka ei koskaan johda mihinkään, koska.......[/b]

Näin on. Ihan sama kuin joka kevät ja syksy lehtien yleisönosastoilla ja keskustelupalstoilla aletaan julistaa kesä-/talviajan tarpeettomuutta ja kauheita negatiivisia vaikutuksia elämänrytmiin siellä sun täällä :)
Tämä nasta-kitka keskusteluhan oli otsikon mukaisesti siis nelivedoille, mutta kyllähän sen arvasi jo alussa että tähän yleiseen nastat-kitkat väittelyyn tämä johtaa, kun siihen saattaa johtaa ihan mikä vaan tahansa aihe  ;D

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 12.01.12 - klo:17:14
Kun sitten laitoin nykyisen nelikon

Aiheen vierestä, mutta en löytänyt mitään järkevää paikkaa kysymykselle, enkä viitsinyt uutta ketjuakaan aloittaa...

Mistä tuo "laittaa auto" ilmaisu oikein tulee/on peräisin? Pitkään ihmettelin, että mistä oikein puhutaan, enkä kehdannut kysyä. En ennen tätä foorumia ole törmännyt sanontaan, tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin auton ostamista?

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 12.01.12 - klo:20:03
Aiheen vierestä, mutta en löytänyt mitään järkevää paikkaa kysymykselle, enkä viitsinyt uutta ketjuakaan aloittaa...

Mistä tuo "laittaa auto" ilmaisu oikein tulee/on peräisin? Pitkään ihmettelin, että mistä oikein puhutaan, enkä kehdannut kysyä. En ennen tätä foorumia ole törmännyt sanontaan, tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin auton ostamista?

Näin olen itsekin sanonnan ymmärtänyt, on mielestäni käytössä ainakin Pohjois-Suomessa.

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 12.01.12 - klo:20:03
Aiheen vierestä, mutta en löytänyt mitään järkevää paikkaa kysymykselle, enkä viitsinyt uutta ketjuakaan aloittaa...

Mistä tuo "laittaa auto" ilmaisu oikein tulee/on peräisin? Pitkään ihmettelin, että mistä oikein puhutaan, enkä kehdannut kysyä. En ennen tätä foorumia ole törmännyt sanontaan, tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin auton ostamista?

Meillä autonlaittaminen tarkoittaa sitä, että siinä on jotain vikaa jota korjataan tai autoa muuten fiksataan.

Muuten se hankitaan yleensä ostamalla.

Aiheeseen vähän liittyen totean, että elämäni ensimmäiset  talvikelit kitkoila ovat takana ja johtopäätös on, ettei nastoja enää alle tule. Nämähän pitävät mielestäni paremmin kuin nastat. Peilijäällä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta ns tavallisella jäällä ei mielestäni ole juurikaan eroa. Alla on siis Continentalin kitkat.

Niin ja se hiljaisuus.

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 12.01.12 - klo:20:03
Aiheen vierestä, mutta en löytänyt mitään järkevää paikkaa kysymykselle, enkä viitsinyt uutta ketjuakaan aloittaa...

Mistä tuo "laittaa auto" ilmaisu oikein tulee/on peräisin? Pitkään ihmettelin, että mistä oikein puhutaan, enkä kehdannut kysyä. En ennen tätä foorumia ole törmännyt sanontaan, tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin auton ostamista?

Ilmaisuna erikoinen, mutta Pohjanmaalaisena ymmärsin ilmaisun kun olen tottunut jos jonkinlaisiin kielikukkasiin. Pakko myös kysyä mistäpäin olet Mikko kotoisin? Suomi on täynnä murresanontoja ja niitä tälläisillä foorumeilla tietenkin viljellään, onneksi! Lisää murteita kehiin, murteet on meidän oman kielen rikkaus.

Jottei mene ihan ooteeksi, niin kyllä kitkat päätyy seuraavaan autoonikin, vaikka onkin neliveto, tai juuri siksi.  

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 11.01.12 - klo:23:28
Enemmän kuin minulla?  ;D
x-iceillä on todella tarkka tuntuma koska pito loppuu tasaisesti ja yllättämättä, juuri minun mieleeni. Pitorajalla ajan jatkuvasti, en nysväile. Se on helppoa.

Ollaan sit samiksia, paitsi mullon 4motioni hähäh  ::)

Lainaus käyttäjältä: Mikko - 12.01.12 - klo:20:03
Aiheen vierestä, mutta en löytänyt mitään järkevää paikkaa kysymykselle, enkä viitsinyt uutta ketjuakaan aloittaa...

Mistä tuo "laittaa auto" ilmaisu oikein tulee/on peräisin? Pitkään ihmettelin, että mistä oikein puhutaan, enkä kehdannut kysyä. En ennen tätä foorumia ole törmännyt sanontaan, tarkoittaa ilmeisesti kuitenkin auton ostamista?

Vaikea sanoa mistä se tulee, omaan kielenkäyttöön on vaan vakiintunut. Tulisko Savosta, Etelä-Pohjanmaalta tai Pohjois-Pohjanmaalta? Paremmin tietävät voi kertoa. Mutta joo hankkimista se tarkoittaa.

Laittaa, laitettu auto... tuunattu... tunattu pilalle
http://fi.wiktionary.org/wiki/laittaa (http://fi.wiktionary.org/wiki/laittaa)

Kyllä näin Porilais-Tamperelais-Helsinkiläisenä ulkosuomalaisena tulee lähinnä mieleen, että autoa laitettaessa sitä korjataan tai tuunataan. Eipä olisi tullut mieleen, että joku on silloin autoa tilaamassa tai hankkimassa. Laitetaan auto tilaukseen on toki eri juttu.

Kiipeilypiireissä on vähän samantyyppinen juttu, kun nykykiipeilijät "lähettää" reittejä ja me vanhat parrat "kiivetään" reittejä ;)

Pk-seudulla ikäni asuneena tuo sanonta oli uppo-outo, auton laittamisella minäkin käsitin tarkoitettavan lähinnä virittelyä ynnä muuta tuunaamista. Mutta eikähön siirrytä taas kiistelemään kitkojen / nastojen paremmuudesta. ;D

Ihmettelen suuresti nastojen käyttöä täällä etelässä, useimmat saavat ilmeisesti jotain tyydytystä kun nastat raapii paljasta sulaa tietä monta kuukautta. Itse säälin jo nyt täysin paskoja teitämme ja ajan kitkoilla, sillä ne voi laittaa alle ajoissa ja myöhään pois.
Tänä talvena räikeimmät esimerkit oli kun lokakuun alussa kiskottu nastat alle hätäpäiten, sitten niillä ihan varmasti ajataan juhannukseen asti verukkeella "mä menen lappiin ensi viikolla". Kuitenkin suolan levittäminen on täällä destialla niin hyvin hallussa, että oikeasti jäisiä kelejä missä ei kitkoilla pärjäisi on noin yksi kymmentä talvea kohden.

Sitten jos taas asuu jossain missä on oikeasti säännöllinen talvi ja lunta, niin en näe mitään ongelmaa ajaa nastoilla, sillä sillon asutaan jo jossakin missä julkinenliikenne ei asukasta palvele ja autolla liikkuminen on välttämätöntä. Eikä niitä nastoja raavita sulaa tietä vasten kuukausikaupalla.

Täällä etelässä nimenomaan noita nastoja tarvitaan. Lapissa niistä on harvemmin hyötyä, kun suurimmaksi osaksi on lunta. Nytkin täällä rannikolla on tiet niin jäässä, että nastoillakin pito on niin ja näin. Jos olisi nelikko, niin voisi kitkoja harkita?

Voisin vastata yhdellä lauseella. Kitkoilla pärjää mutta olkapäänä johon voi nojata pahassa paikassa säilyy yhä edelleen nastarengas. Etelän hetelmien keskellä kun ei vaan lumessa pääse körötteleen.

Päässä kytee se pieni pelko että jos jotain käy varmempi on nasta. Vaikka nytkin kun on neljä repimässä kahden sijasta.

On myös asia mitä monet ei tiedä.Kitkat on myös märällä ja kuivalla asfaltilla huonommat.Jopa runsaasti.Hiljaisuushan on ainoa etu kitkoissa, mutta nykynastarenkaatkaan ei juuri ropise tai ulise.Ja se että kitkat toimii lumella hyvin, eli pohjoisemmassa, poistaa tuon hiljaisuusedun, koska ei nastakaan lumella huuda.
Itse olen nimenomaan tykännyt aina nastojen ajettavuudesta.Ei ainakaan ennen ollut yhtä lullia kuin kitkat.Nykykitkoilla en ole ajanut, joten tuo voi olla muuttunut.Ja nimenomaan täällä etelässä ollut pääkallokelit viimeaikoina.Mutta kyllähän se ennenkaikkea korvien välissä millä pärjää, ja millä haluaa ajaa.

Nelivetoisuus ei minun mielestä poista sitä seikkaa, että kun lähtee lapasesta niin lähtee ja jarrutusmatkat samat.Pitäisi päästä ehdottomasti ajamaan omalla autolla molempia pidemmän aikaa, niin vertailu olisi realistista.Muutenhan nämä pohjautuu enemmän tai vähemmän vanhempiin kokemuksiin ja eri autoilla.

Niinkuin muissakin kinasteluissa kannattaa vaan huomioidaa omat ajot, ajotaidot ja tarpeet.Ei kukaan voi tulla sanomaan, että sun pitäisi ajaa niillä tai niillä.
Ajotaito on tärkeämpi tekijä kuin rengas.Hyvä kuski osaa ajaa kelillä kuin kelillä renkaan ehdoilla.

Lainaus käyttäjältä: automaattori - 11.01.12 - klo:21:51
Etuvetoisissa olen tykännyt kitkoista monestakin syystä, mutta nyt kun uuteen autoon on tulossa neliveto niin asetelma on vähän eri. Olen toki ajanut ja testaillut nelivetoja, mutta pitempää käytännön kokemusta ei ole kun tuleva on eka oma nelkku. Kaksvetoisella kiihtyvyys talvikeleillä on juuri se mitä se on ja yleensä edessä olevat autotkin ovat yleensä kaksivetoisia. Nelivetoinen tietenkin lähtee huomattavasti ripeämmin ja vaikka kuinka yrittäisi ajaa liikennevirrassa järkevästi, niin taatusti tulee tilanteita että myös jarrutustehoa tarvitaan. Kertokaa nelivetoon tottuneet mielipiteitä kitka / nastarengasvalinnoistanne ja vinkkejä kaupunkiajoon.

Edellisessä autossani Audissa oli neliveto ja ajoin aina kitkoilla, monia vuosia ja eri merkkisillä renkailla. Koskaan ei kaduttanut valinta.

Nykyisessäkin on kitkat vaikka on etuveto, tosi hiljaista on ajella, tuo uusi Passattikaan ei ole kaikkien hiljaisimpia autoja nastoilla ajettaessa.

Syksyllä laitoin elämäni ensimmäiset kitkat ja todella tyytyväinen olen valintaan. Samanlailla niillä tulee hurjasteltua kun nastoillakin. Tervettä maalaisjärkeä käyttämällä niilläkin pärjää, joka paikkaan ei ole pakko mennä täysillä. Autolla olis tarkotus vielä pari talvea ajella että saa nähä kuinka kitkat toimii yli kolmen vuoden ikäisinä...
Aiheeseen liittyen, en usko että auton vetotavalla on suurta vaikutusta talvirenkaiden käyttäytymiseen.

LainaaTäällä etelässä nimenomaan noita nastoja tarvitaan. Lapissa niistä on harvemmin hyötyä, kun suurimmaksi osaksi on lunta. Nytkin täällä rannikolla on tiet niin jäässä, että nastoillakin pito on niin ja näin. Jos olisi nelikko, niin voisi kitkoja harkita?

Ei ne keliolosuhteet ole sen ihmeellisemmät etelässä, mutta liikenne on paljon vilkkaampaa kuin pohjoisessa. Kuten jo aikaisemmin sanoi, että tyhmyys tiivistyy, mitä enemmän porukkaa kasassa.

Täälläkin ajellaan kitkoilla jo kymmenettä vuotta putkeen vetotavasta huolimatta. Itse olen tykästynyt niihin lähinnä tuon hiljaisuuden vuoksi ja toisaalta liukkailla loogisen käytöksen vuoksi. Minusta juuri (etenkin sivuttais)pidon katoaminen kitkoilla on hyvin loogista ja ei tapahdu yht'äkkiä. ESP ja muut avut toki helpottaa, ja pitäisi varmaan kokeilla välillä uusia nastojakin.

Rehellisyyden nimissä kitkoilla saa ajella oikein liukkailla kieli keskellä suuta. Sattuipa viime talvena tilanne, jossa nastat olisi todennäköisesti pelastanut pikku kolhun, nimenomaan jarrutuksessa yllättäen tulleessa tilanteessa kun kohdalle sattui hyvin loivaan ylämäkeen sopivasti kiilloitettu asfaltti. Tyhmä kun on, niin kerrasta en siis oppinut, kitkoilla mennään edelleen.

Vetotavasta huolimatta nastat on toki turvallisemmat, mutta kitkoilla tulee ajeltua liukkailla varovaisemmin. Molemmilla saa ylimitoitettua tilannenopeuden ja helposti. Itse yritän ajella kelin mukaan ja riittävällä turvavälillä, etenkin kitkoilla. Nastoilla tuo luottamus renkaisiin on suurempi. Ainahan eteen tulleet tilanteet ei toki ole itsestä kiinni, mutta molemmilla voi ajaa joko turvallisesti tai vähemmän turvallisesti.  

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 13.01.12 - klo:21:19
On myös asia mitä monet ei tiedä.Kitkat on myös märällä ja kuivalla asfaltilla huonommat.Jopa runsaasti.Hiljaisuushan on ainoa etu kitkoissa, mutta nykynastarenkaatkaan ei juuri ropise tai ulise.Ja se että kitkat toimii lumella hyvin, eli pohjoisemmassa, poistaa tuon hiljaisuusedun, koska ei nastakaan lumella huuda.
Itse olen nimenomaan tykännyt aina nastojen ajettavuudesta.Ei ainakaan ennen ollut yhtä lullia kuin kitkat.Nykykitkoilla en ole ajanut, joten tuo voi olla muuttunut.Ja nimenomaan täällä etelässä ollut pääkallokelit viimeaikoina.Mutta kyllähän se ennenkaikkea korvien välissä millä pärjää, ja millä haluaa ajaa.

Nelivetoisuus ei minun mielestä poista sitä seikkaa, että kun lähtee lapasesta niin lähtee ja jarrutusmatkat samat.Pitäisi päästä ehdottomasti ajamaan omalla autolla molempia pidemmän aikaa, niin vertailu olisi realistista.Muutenhan nämä pohjautuu enemmän tai vähemmän vanhempiin kokemuksiin ja eri autoilla.

Niinkuin muissakin kinasteluissa kannattaa vaan huomioidaa omat ajot, ajotaidot ja tarpeet.Ei kukaan voi tulla sanomaan, että sun pitäisi ajaa niillä tai niillä.
Ajotaito on tärkeämpi tekijä kuin rengas.Hyvä kuski osaa ajaa kelillä kuin kelillä renkaan ehdoilla.

Nuo kaksi lausetta vesittävät koko kirjoituksesi.

Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 13.01.12 - klo:20:47
Täällä etelässä nimenomaan noita nastoja tarvitaan. Lapissa niistä on harvemmin hyötyä, kun suurimmaksi osaksi on lunta. Nytkin täällä rannikolla on tiet niin jäässä, että nastoillakin pito on niin ja näin. Jos olisi nelikko, niin voisi kitkoja harkita?

Onko paljonkin kokemusta kitkoista vaan huuteletko taas vain mutujasi? Eilen oli tiet tosi liukkaat, minulla ei mitään ongelmaa. Nastailijat sutivat edessä ja takana. Päivän aikana tuli taas tavalliseen tapaan ajettua montaa nastallista autoa, etu- taka- ja nelivetoa eikä mitään pitoa. Oli ilo hypätä oman auton rattiin päivän päätteksi ja ajaa rennosti kotio.

Nastat tuli laitettua elämäni ensimmäiseen nelivetoon, mutta eilisessä kelissä pito tuntui loppuvan useinkin. Todennäköisesti vika ei ollut niinkään renkaissa, vaan kuskin keliin nähden turhan raskaassa kaasujalassa, jonka käyttö oli sopeutunut Audin mopokoneen & multitronicin yhdistelmään ;D. Ei ihme, jos pyrki Volvo irtoamaan lapasesta.

Harmi vaan, jos tuossa talvirenkaat kestävät yhtä hyvin kuin edeltäjässään, jossa samat nastat toimivat alusta loppuun, ja vielä jäi seuraavallekin. Ei pääse kitkoja testaamaan lainkaan.

Molemmilla renkailla pärjää ilman suurempia ongelmia. Parempi pito on se, mitä itse arvostan eniten. Jos ajelisin enemmän maantiellä työajoa, niin silloin alla olisi varmasti kitkat? Nyt, kun täällä etelässäkin on tällaiset pääkallokelit, niin eniten arvostan sitä ettei renkaat sudi yhtään niin paljon nastallisilla renkailla kuin nastattomilla esmi. Liikennevaloista lähdettäessä.

Tämänviikon kelit osoittaneet että q + nastat todella hyvä yhdistelmä ....... mutta Tsiih:tä kompaten en kyllä tiedä mikä olisi se toinen vaihtoehto (eli en ole ajanut/ kokeillut kitkoja k.o. ympäristössä).

Aikanaan totesin että nelikkoon kyllä sopi aika hyvin nastat kun sellaisella tuli päristeltyä. Ottaisin siis nastat.

Hyvin on tullu nyt pärjättyä myös vajakilla ja kitkoilla, tosin kaikkihan riippuu vain ajotyylistä. :)

VTTn teettämä tutkimus vuodelta 2001 nastarenkaiden vaikutuksesta:
http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf (http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf)

Helsingissä katujen kulumisesta 2,1% aiheuttaa nastat. Kokomaassa nastojen osuus 5%. Suurin kuluttaja on hiekoitus joka hinkkaa rankaan ja asfaltin välissä (ns. hiekkapaperi-ilmiö). Rankaat ja nastat kehittyvät kovaa vauhtia. Mikähän olisi nyt % osuus nastoille?

Kitkat kiillottavat tien pintaa ja nastat karhentavat sitä. Jos kaikki ajaisivat kitkoilla jouduttaisiin hiekottamaan ja suolaamaan enemmän => tiet kuluvat lisää ja pölyn määrä kasvaa. Mitä useampi ajaa nastoilla sitä paremmat olosuhteet on kitkojen käyttäjillä.
Eli älkää kehuko liikaa kitkoja niin saamme ajella paremmilla teillä ja puhtaammassa ilmassa ;)
Minusta jokainen ajelkoon millä itse haluaa.

Näinhän asia pitkälti on ja tuohon viimeiseen laiseeseen pitäisi kaikkien yhtyä.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 14.01.12 - klo:06:17
Nuo kaksi lausetta vesittävät koko kirjoituksesi.
Onko paljonkin kokemusta kitkoista vaan huuteletko taas vain mutujasi? Eilen oli tiet tosi liukkaat, minulla ei mitään ongelmaa. Nastailijat sutivat edessä ja takana. Päivän aikana tuli taas tavalliseen tapaan ajettua montaa nastallista autoa, etu- taka- ja nelivetoa eikä mitään pitoa. Oli ilo hypätä oman auton rattiin päivän päätteksi ja ajaa rennosti kotio.

Lue mittaustuloksia.Voi ihmetyttää, että kitkalla voi olla märällä asfaltilla kolmasosan pidempi jarrutusmatka.Vittu et ärsyttää että kitkoilla ajavat sanoo että niillä pärjää.Ei siitä ole kysymys, vaan kumpi parempi joka saatanan olosuhteessa.Ajakaa millä lystäätte, jaloissa pyöritte joka tapauksessa.

Lainaus käyttäjältä: KariH - 14.01.12 - klo:11:54
VTTn teettämä tutkimus vuodelta 2001 nastarenkaiden vaikutuksesta:
http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf (http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf)

Helsingissä katujen kulumisesta 2,1% aiheuttaa nastat. Kokomaassa nastojen osuus 5%. Suurin kuluttaja on hiekoitus joka hinkkaa rankaan ja asfaltin välissä (ns. hiekkapaperi-ilmiö). Rankaat ja nastat kehittyvät kovaa vauhtia. Mikähän olisi nyt % osuus nastoille?

Nastarenkaiden aiheuttamaa teiden kulumista lisäävät autojen painon kasvu, aikaisempaa korkeammat rengaspaineet ja kasvaneet ajonopeudet. Oleellinen vaikutus on myös liikenteen määrän lisääntymisellä. Tutkimuksen mukaan 13 vuoden aikana nämä tekijät lisäsivät päällysteen kulumista 44 prosenttia.
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/818533 (http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/818533)

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.01.12 - klo:12:04
Lue mittaustuloksia.

Karkeasti voi yleistää, että hyvä jääpito korreloi huonoa märkäpitoa asvaltilla. Ja hyvä väistökoe jäällä tarkoittaa huonoa väistökoetta märällä asvaltilla. Nämä "totuudet" pätee niin nastoille kuin kitkoille. Itse nasta (siis nämä nykyiset moderinit nastarenkaat) ei juurikaan huononna tai paranna pitoa märällä pinnalla, vaan lamelien toiminta.

Meillä muuten vanhassa Ocussa 205/55 R16 kesärenkaat pitivät selvästi kovempaa ääntä maantienopeuksissa kuin 195/65 R15 nastat. Sikäli hassua sanoa, että kitkat ovat alla mukavuuden takia, kun usein sisämelu kuitenkin kasvaa, kun laittaa kesätassut alle.

Tuo melukin sellainen asia mitä en aina tajua.Mulla oli viime talvena testienkin perusteella hyvät nastarenkaat, eli Kumhot.Ja ne todellakin oli hiljaisemmat kuin kesänakit.Useinhan tuo johtuu siitä,että kesärenkaat on matalaprofiiliset, mutta mulla oli saman kokoiset 225 kesällä ja talvella.En ole mikään kitkojen vihaaja, mutta tosiasiat puhuu puolestaan.Jos ajaisin kitkoilla, ottaisin keski-euroopan kitkat, jotka loistavia ajaa, ja pitää suurimman osan talvesta paremmin kuin mikään Pohjoisen talvirengas.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.01.12 - klo:12:04
Vittu et ärsyttää että kitkoilla ajavat sanoo että niillä pärjää.Ei siitä ole kysymys, vaan kumpi parempi joka saatanan olosuhteessa.Ajakaa millä lystäätte, jaloissa pyöritte joka tapauksessa.

Niin, paha sanoa, että kummat ovat paremmat kitkat vai nastat, kun itse ajelen nelivetokitkat-yhdistelmällä ja KAIKKI muut tuntuvat pyörivän jaloissa.  ;D

Lamellit vaativat lunta toimiakseen. Lumi jää lamellien väliin ja muodostaa suuren osan kitkarenkaiden kitkasta jäällä.

Kitkoilla sää voi yllättää kun teillä ei ole lunta, mutta tiet ovat jäässä. Tätä tapahtuu täällä etelässä aika monena päivänä joka talvi. Yllätystä tietty vähentää se, että tiedostaa kitkojen pidon olevan selvästi huonompi ilman lunta.

Nyt siis neliveto ja kitkat. Viimeksi keskiviikkona meinasin jyrätä työpaikan portin kumoon. Olin tulossa työpaikan lämpimästä hallista ja portti on ulkona pienen alamäen jälkeen. Renkaat siis lämpimät ja kuivat, ja jarrutus meni kävelyvauhdista toista metriä pitkäksi kun tie oli jäässä.

Lainaus käyttäjältä: olympiavolkkari - 14.01.12 - klo:12:14
Nastarenkaiden aiheuttamaa teiden kulumista lisäävät autojen painon kasvu, aikaisempaa korkeammat rengaspaineet ja kasvaneet ajonopeudet. Oleellinen vaikutus on myös liikenteen määrän lisääntymisellä. Tutkimuksen mukaan 13 vuoden aikana nämä tekijät lisäsivät päällysteen kulumista 44 prosenttia.
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/818533 (http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/818533)

Samaan aikaan nastojen kehitys vähensi kulumista 45%. Eli tasoissa olivat vielä tuolloin.

Milloin alettiin käyttämään talvinopeusrajoituksia? Vaikuttivatkohan jo noihin tutkimuksiin? Kuinkahan paljon nopeuden alentaminen vähentää kulumista?

Lainaus käyttäjältä: Neppis - 14.01.12 - klo:12:45
Niin, paha sanoa, että kummat ovat paremmat kitkat vai nastat, kun itse ajelen nelivetokitkat-yhdistelmällä ja KAIKKI muut tuntuvat pyörivän jaloissa.  ;D

Suomessa ei tarvitse nelivetoa, että muut pyörii jaloissa ;D.Mut oli joo hiukan kärjistettyä kun jotenkin faktat ja mututuntumat menee sekaisin.Nasta tai kitka, niin kuski päättää.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 14.01.12 - klo:12:51
Suomessa ei tarvitse nelivetoa, että muut pyörii jaloissa ;D.

Tämä on totta, mutta kyllä minä silti ajelisin ennemmin quattrolla kuin vajakilla. Täytyy korjata tämä asia seuraavan autonvaihdon yhteydessä. Nykyinen A4 on kyllä niin hyvä ajettava ettei vielä 2 vuoden jälkeenkään ole yhtään autokuumetta.  :)

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 14.01.12 - klo:12:50
Lamellit vaativat lunta toimiakseen. Lumi jää lamellien väliin ja muodostaa suuren osan kitkarenkaiden kitkasta jäällä.

Kitkoilla sää voi yllättää kun teillä ei ole lunta, mutta tiet ovat jäässä. Tätä tapahtuu täällä etelässä aika monena päivänä joka talvi. Yllätystä tietty vähentää se, että tiedostaa kitkojen pidon olevan selvästi huonompi ilman lunta.

Nyt siis neliveto ja kitkat. Viimeksi keskiviikkona meinasin jyrätä työpaikan portin kumoon. Olin tulossa työpaikan lämpimästä hallista ja portti on ulkona pienen alamäen jälkeen. Renkaat siis lämpimät ja kuivat, ja jarrutus meni kävelyvauhdista toista metriä pitkäksi kun tie oli jäässä.

Ohhohhh .......tämäpä olikin ihan uusi tieto että kitkarenkaiden toiminta vaatii lunta.

Kahdessa autossa ollut kitkat. Talvella -99/00 laitoin kymmenvuotiaaseen Sunnyyn autoon nähden ehkä hieman ylikokoiset 195/50R15 kitkat. Tuona talvena oli auton kanssa tasan kaksi ongelmaa, peilijäisellä tasaisesti kaartuvalla tiellä (Peltolankaari täsmätietona Oululaisille) jossa oli vielä vettä päällä pito oli suoraan sanottuna olematon. Kotipihaan päästiin vain kävelyvauhtia. Toinen ongelma oli kun joku pitkäkyntinen vei koko auton ja renkaat sen mukana ;)

Toisen kerran kitkat oli -99 Golfin alla. Tuossa autossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia renkaiden kanssa. Ei ollut kerta eikä kaksikaan kun risteyksissä naapureilla kuulosti nastat yrittävän tosissaan löytää pitoa kiillottuneesta pinnasta ja itsellä auto liikkui samaan tahtiin ilman luistoneston vilkkumista. Itsellä tuli kyllä ajeltua aika rauhallisesti noiden kanssa.

Tämän jälkeen on aina ollut nastat. Voisin hyvin ajella kitkoilla, mutta kun talvisin on tullut vedettyä kärryä perässä niin ei ole tehnyt mieli antaa ollenkaan tasoitusta veto ja jarrutuspidossa. Tuolla pohjoisessa kun on joutunut kärryn kanssa kiikkumaan ja laskeutumaan melkoisen jyrkkiäkin mäkiä hiljaisella vauhdilla.

Todennäköisesti Suomeen palatessa tulee toiseen autoon nastat ja toiseen kitkat.

Täällähän puhutaan...asiaa?
Itsellä Audissa alla edellisen omistajan hankkimat Nokian R kitkat. Edellisessä 4motion Golfissa oli Michelinin x-ice2 nastat. Mielikuvani ei siis perustu identtiisin ajopeleihin. Matka taittuu pääosin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella, kommentit koskevat siis tätä aluetta.

Kitkat toimivat alkutalven lumien aikaan aika heikosti: vesisade lumen ja jään päälle ei ollut kitkojen parasta aluetta. Tuolloin olin jo valmis tekemään nastojen hankinnan. Kunnon talven tulon jälkeen mielikuva on parantunut. Kitkat vaikuttavat toimivan hyvin.

Eroa renkaiden välillä en huomaa 99% ajosta - näin jälkeenpäin arvioituna. Epäilisin kuljettajalla/asenteella olevan huomattavasti suuremman vaikutuksen onnettomuuden syntyyn. En väitä olevani mikään rattimiesten rattimies mutta ajan kohtalaisen paljon (noin 45 tkm/ vuosi). Silloin tuntuma eri keleihin ja kelien vaikutus auton käyttäytymiseen säilyy tiukasti mielessä. Voin  tämän perusteella suositella kitkoja ennakoivaan ja aktiiviseen ajoon kykenevälle ja kohtalaisen paljon ratin takana viihtyvälle. Muille vain nastat.

aiheen vierestä:
Pohjoisen teiden talvikunnosta (aina lumipeite tjms.) voi vakoilla kelikameroista jos ei paikan päälle pääse. Niitä tiiraamalla huomaa että vaikka noin 30 h sitten Rovaniemen seudulla satoi 15 cm lunta, urat ovat jo aivan puhtaat. Jääkalvon peittämällä kestopäällysteellä täällä pääosin ajellaan. Sivutiet on sitten asia erikseen.  

Kerran on usko pettäny kitkuttimiin (michelin x-ice2, ikä 3 talvea ~20tkm) ja se tapahtui muutama viikko sitten.
Sivutiet peilijäällä ja satoi vettä: hyvin kyl pääsi meneen, mutta jarruttaa ei uskaltanu  ::)

Ei ne nastat olis siinä pitäneet yhtään paremmin. Muisteles oikein, varmaan ei ollut eka kerta jäisellä tiellä?
Itelle tulee mieleen vastaava tilanne, mitsussani oli tuoreet hkpl5:t alla ja niin liukui minne sattui. Kävelyvauhtia piti ajaa ettei ollut ojassa.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 15.01.12 - klo:09:45
Ei ne nastat olis siinä pitäneet yhtään paremmin. Muisteles oikein, varmaan ei ollut eka kerta jäisellä tiellä?

Sepä se  ;D
En ole vielä vaihtamas nastoihin, ehkä enstalveks uudet kitkuttimet

Tässä on aika hyvä yhteenveto Vianorin sivuilta. Eli täällä rannikolla asuvalle ehdottomasti nastat.  :)

Talvirengasvalinnan ydinkysymystä - nastarenkaat vai kitkarenkaat - kannattaa miettiä hetki. Vaihtoehtoja pohtiessa muutama tarkistuskysymys on paikallaan: miten paljon ajat, millaisilla teillä, millainen kuljettaja olet, miten harjaantunut talviajaja, voitko turvautua julkisiin kulkuneuvoihin vai ajatko lähes aina omalla autollasi, onko autossasi erityisiä turvavarusteita (ajovakaudensäätö- ja luistonestojärjestelmä, ABS-jarrut)? Annamme muutamia vinkkejä helpottamaan valintaasi nastallisten ja nastattomien renkaiden välillä. Valitsetpa kummat tahansa, muista, että talvi on taitolaji. Paras talvirengas on sellainen, joka sopii juuri niihin olosuhteisiin, joissa autolla ajetaan. Ennakoiva, rauhallinen ajotyyli, oikea tilannenopeus ja väljät ajoaikataulut lisäävät talviautoilun turvallisuutta ja mukavuutta.

Millaisilla teillä ajat?
Jos ajat talvella enemmän jäisillä kuin lumisilla teillä, sinun kannattaa valita nastarengas. Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä. Kitkarenkaat soveltuvat paremmin lumisille teille. Jos ajat jäisillä ja polanteisilla sivuteillä, suosittelemme nastarenkaiden hankkimista.

Millainen kuljettaja olet?
Jos olet kokenut ja harjaantunut kuljettaja, voit valita talvirenkaiksesi yhtä hyvin nastattomat kuin nastalliset renkaat. Nykyaikaiset kitkarenkaat pitävät hyvin hankalallakin kelillä ja korjaavat jopa kuljettajan pieniä virheitä. Nastarenkaiden pitokyky on kuitenkin vielä huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat. Peilijää tai kovaksi pakkautunut lumi vaatii ennakointia. Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas.

Tie kutsuu pääkallokelilläkin
Onko auto sinulle työväline? Joudutko lähtemään aamuvarhaisella matkaan, vaikka lumimyräkkä tai hirmuinen pääkallokeli piinaisi? Sinun kannattaa ehdottomasti valita nastarenkaat. Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi. Laadukas nastarengas lyhentää jarrutusmatkaa merkittävästi jäisillä pinnoilla.

Autossasi on runsaasti turvavarusteita
Ajatko hyvinvarustellulla, uudella autolla, jossa on ajovakaudensäätöjärjestelmä ja ABS-jarrut? Jos ajotapasi on lisäksi hillitty ja ennakoiva, selviydyt talvesta ilman nastojakin.

Arvostatko hiljaisuutta?
Jos renkaan hiljaisuus on sinulle tärkeä seikka, sinun kannattaa valita kitkarengas, joka on hiljainen myös paljaalla tiellä. Uusien nastarenkaidenkin ohjaamoääni on varsin vähäinen ja vaimea. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelee mm. EU-direktiivi. Modernit nastarenkaat eivät poikkea äänitasoltaan merkittävästi kitkarenkaista. Nasta- ja kitkarenkaiden melutasoa säätelevät mm. EU-direktiivit.

Kitkarengas tuo joustoa asennusaikatauluihin
Kitkarenkaat lisäävät asennusaikataulun joustavuutta. Voit asentaa kitkarenkaat autoosi syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävänkin nopeasti. Voit huoletta ajaa nastattomilla talvirenkaillasi, kunnes lämpötila vakiintuu keväiseksi.

Kitkoilla ympäri vuoden?
Kevään karkeat tienpinnat kuluttavat kaikkia renkaita erityisen paljon. Kitkarengas on suunniteltu ja tarkoitettu ensisijaisesti talvikäyttöön. Kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet eivät täytä hyvälle kesärenkaalle asetettuja vaatimuksia. Muista vaihtaa talvirenkaat, nastalliset tai nastattomat, ajoissa kesärenkaisiin. Kesärenkaat ovat taloudellisin ja turvallisin vaihtoehto kesäkäyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Wilburi - 17.01.12 - klo:22:19
Talvirengasvalinnan ydinkysymystä - nastarenkaat vai kitkarenkaat - kannattaa miettiä hetki.

Millaisilla teillä ajat?

Kaikenlaisilla.

LainaaMillainen kuljettaja olet?

Keskimääräistä huonompi.

LainaaTie kutsuu pääkallokelilläkin

Ikävä kyllä. Töihin on mentävä.

LainaaOnko auto sinulle työväline?

Ei aina, mutta töihin sillä on aamulla mentävä.

LainaaKitkarengas tuo joustoa asennusaikatauluihin

Tiedän kokemuksesta, että uutisten jälkeen tulee yleensä sääennuste.

Eli taitaa nastoihin edelleen valinta kallistua ;)

Mitä suurempaa merkitystä vetotavalla on siihen haluaako kitkat vai nastat? Jarrutusmatkat samat ja jos on helvetin kiireinen sudittaja, niin tottakai nastoilla pääsee nopeammin valoista oli vetotapa mikä vain. Eli mikä tässä nyt on se ongelman ydin? ???

Lainaus käyttäjältä: Golfauto - 18.01.12 - klo:01:10
Mitä suurempaa merkitystä vetotavalla on siihen haluaako kitkat vai nastat? Jarrutusmatkat samat ja jos on helvetin kiireinen sudittaja, niin tottakai nastoilla pääsee nopeammin valoista oli vetotapa mikä vain. Eli mikä tässä nyt on se ongelman ydin? ???

Vakio vuosittainen kitkat vai nastat väittely. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta, harvemmin kummatkin samasta.
Eikös nelivedoissa pitäisi aina käyttää näitä Mud&Snow-renkaita? Niissä varmaan harvemmin on nastoja.

^"M+S" (mud and snow) tarkoittaa nimenomaan renkaita, joista meillä puhutaan "talvirenkaina". M+S voi olla kitka- tai nastarengas.

Edit: Tässä puhutaan nyt henkilöautojen (ml. katumaasturit) renkaista. Henkilöautojen talvirenkaissa on aina merkintä "M+S" (tai vastaava, esim. "MS").

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 18.01.12 - klo:09:25
^"M+S" (mud and snow) tarkoittaa nimenomaan renkaita, joista meillä puhutaan "talvirenkaina". M+S voi olla kitka- tai nastarengas.

Jep, meidän pikku hiekkalaatikossa puhutaan, muttei muualla ympäröivässä maailmassa. Yleistettynä näitä käytetään "maastureissa" ympärivuotisesti.
Eikös "aidoissa" talvirenkaissa pitäisi lisäksi olla se lumihiutale?

Suolatussa pöperölumessa ei toimi oikein mikään rengas, se tuli taas koetuksi, kun oli tilaisuus ajaa peräkkäin kahta autoa, etuvetoa nastarenkailla ja nelivetoa kitkarenkailla. Etuvedolla nastarenkain oli aikamoista tuskaa päästä liikkeelle risteyksistä verrattuna nelivetoon kitkarenkailla.

Lainaus käyttäjältä: clacson - 18.01.12 - klo:09:55
Eikös "aidoissa" talvirenkaissa pitäisi lisäksi olla se lumihiutale?

Voi olla vuori ja lumihiutale, mutta koska se on pohjoisamerikan merkintö niin ei välttämättä ole.

Varmin tapa varmistua että jokin rengas on talvirengas, on se että se löytyy valmistajan Suomen kotisivuilta talvirenkaana. Mitään varmaa merkintäähän ei ole, kun ollaan niin pieni ja marginaalinen asiakaskunta täällä pohjoisessa.

Lainaus käyttäjältä: K70 - 18.01.12 - klo:10:16
Suolatussa pöperölumessa ei toimi oikein mikään rengas, se tuli taas koetuksi, kun oli tilaisuus ajaa peräkkäin kahta autoa, etuvetoa nastarenkailla ja nelivetoa kitkarenkailla. Etuvedolla nastarenkain oli aikamoista tuskaa päästä liikkeelle risteyksistä verrattuna nelivetoon kitkarenkailla.

Noin 155 leveä korkeaprofiilirengas, ja kyllä lähtee kuin hauki kaislikosta. ;) Loskassa auttaa huomattavasti jos rengas on tarpeeksi kapea uppoamaan loskan läpi.

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 15.01.12 - klo:09:45
Ei ne nastat olis siinä pitäneet yhtään paremmin.

Vesijäällä? Et kai sä usko tuota itsekään. Liukasta siinä on varmasti millä tahansa renkaalla, mutta ero nastan ja kitkan välillä on juuri vesijäällä isoimmillaan... kun ei sen kummemmin kitka- kun nastatenkaan lamelleilla ole MITÃ,,Ã,,N, mistä ottaa kiinni. Nastat sentään vähän raapivat itse jäätä.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 18.01.12 - klo:10:31
Noin 155 leveä korkeaprofiilirengas, ja kyllä lähtee kuin hauki kaislikosta. ;) Loskassa auttaa huomattavasti jos rengas on tarpeeksi kapea uppoamaan loskan läpi.

Näinhän se on. Voi niitä aikoja, kun rengaskoko oli 165/80R13...

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 18.01.12 - klo:09:25
^"M+S" (mud and snow) tarkoittaa nimenomaan renkaita, joista meillä puhutaan "talvirenkaina". M+S voi olla kitka- tai nastarengas.

Mud and snow -merkintä tarkoittaa riittävän karkeakuvioista pintakuviota, joka ei mene tukkoon em. irtonaisesta ja tarttuvasta aineksesta. Ts. rengas on ns. itsepuhdistuva. Tällainen voi olla joko kesäkäyttöön tarkoitettu maastorengas tai talvirengas. Laki ei näitä erottele vaan molemmat kelpaa talvikäyttöön.

Lainaus käyttäjältä: clacson - 18.01.12 - klo:09:00
Eikös nelivedoissa pitäisi aina käyttää näitä Mud&Snow-renkaita? Niissä varmaan harvemmin on nastoja.

Muistaakseni kaikista suomalaisista talvirenkaista löytyy kyseinen M+S-merkintä. Oli nastoja tai ei.

Itse M+S renkaan kyljessä ei kuitenkaan nykyään kerro käytännössä mitään lumi/jääpidosta, joten Saksassakin on otettu käyttöön erillinen merkintä "oikeille" talvirenkaille. Eli vuoren profiili missä on lumihiutale sisällä:

(http://l.yimg.com/i/ng/sh/globpres/20101202/11/2489042102-winterreifen-schneeflocke-garantiert-wintertauglichkeit.jpg?x=310&y=310&q=80&sig=45vjIY3kLtLWuHpRyFp6GA--)

Tämä merkintä tarkoittaa siis sitä, että rengas on suunniteltu Keski-Euroopan kitkarenkaaksi.

Ei ole ketään maininnut renkaanleveydestä mitään joka vaikuttaa varsin paljon siihen itse pitävyyteen, tuossa ohimennen hieman 'tietämättä' ajoin vastavaa autoa mutta omia nastarenkaitani  +20 mm leviämmillä kitkarenkailla, näin jälkikäteen tuntumaa muistellessani nuo leviämmät kitkat tuntuivat hieman 'leijaavan' sen lumen päällä siinä missä oma nasta tuntuu pureutuvan paremmin.

LainaaMud and snow -merkintä tarkoittaa riittävän karkeakuvioista pintakuviota, joka ei mene tukkoon em. irtonaisesta ja tarttuvasta aineksesta. Ts. rengas on ns. itsepuhdistuva. Tällainen voi olla joko kesäkäyttöön tarkoitettu maastorengas tai talvirengas. Laki ei näitä erottele vaan molemmat kelpaa talvikäyttöön.

Joo, "oikeissa maastureissa" käytetään karkeakuvioisia M+S -merkittyjä maastorenkaita, joilla ei talvella (tiellä) tee yhtään mitään. Henkilöautojen (ml. "katumaasturit") talvirenkaissa on kuitenkin M+S -merkintä, joten (mudasta) "itsepuhdistuvuus" ei ole M+S -merkinnän edellytyksenä. Kuten tästä keskusteluketjusta huomataan, "M+S" yksinään ei kerro renkaan ominaisuuksista juuri mitään.

M+S merkintä löytyy myös järjestäin kaikista aasian halpaKESÃ,,renkaista.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 18.01.12 - klo:17:24
M+S merkintä löytyy myös järjestäin kaikista aasian halpaKESÃ,,renkaista.

Niissä se merkintä tarkoittaa siis sitä, että niillä ei tee hevon huilua, ei kesällä tai talvella.

Nykyinen B7 quattro oli yhden koeajosetin vähän ajetuilla Misukan kitkoilla, ja seuraava etappi mentiin vähän ajetuilla Contin nastoilla.. (ja nastat sai jäädä alle)

Ja kyllä on helppo olla tyytyväinen siitä mitä aiemminkin olen sanonut.. Tuollainen perusnelikko aina nastoilla, kitkat sitten voin vajaavetoiseen ottaa, kun ei sillä muutenkaan "pääse" mihnee  8)

En kokenut kivana sitä että auto oli vähän liukkaampi ja vähän "levottomampi" paikaltaan lähdettäessä kitkoilla.. Nastojen kanssa on vaikeampi saada perä "jatkuvaan" nättiin liusutteluun, tämä sopii minulle..

Nastojen ropinaa ei juuri edes kuule kabiiniin tässä autossa, TDI kone pitää siitä huolen pienessä vauhdissa, ja isommissa nopeuksissa ei rapinaa enää muutenkaan kuulu, kiitos hyvän eristyksen  ;)

Sen verran voin sanoa että ainoan kerran kun olen auton pusikkoon ajanut niin alla oli Quattro kitkoilla, sen jälkeen olenkin pysytellyt nastoissa :)

Eipä sillä, kitkoillakin pärjää jos on malttia huonoimmilla keleillä, toisaalta nelivetoisella saa kuitenkin sitä nopeutta aina kerättyä niin että ainakin itse koen että kaikki pito jarrutuksissa ja kaarteissa on tervetullutta..

Lainaus käyttäjältä: Qmies - 25.01.12 - klo:23:00
Sen verran voin sanoa että ainoan kerran kun olen auton pusikkoon ajanut niin alla oli Quattro kitkoilla, sen jälkeen olenkin pysytellyt nastoissa :)

Ainoa kerta kun olen ojaan ajanut, niin alitehoinen 1,3 kaasari mazda hyvillä kesärenkailla ja hiekkatiellä. Eli sillo mitään merkitystä onko sulla kitkat vai nastat. Sillä on enemmän merkitystä, mitä kuskin päässä liikkuu. Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä nastat joillekkin antaa kun se, että kitkoilla ajava kuski ajaa tiedostaen kitkojen huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 26.01.12 - klo:08:27
Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä nastat joillekkin antaa kun se, että kitkoilla ajava kuski ajaa tiedostaen kitkojen huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä Pohjoismaihin suunnitellut kitkat joillekkin antaa kun se, että Keski-Eurooppaan suunnitelluilla kitkoilla ajava kuski ajaa tiedostaen Keski-Eurooppaan suunniteltujen kitkojen huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:08:45
Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä Pohjoismaihin suunnitellut kitkat joillekkin antaa kun se, että Keski-Eurooppaan suunnitelluilla kitkoilla ajava kuski ajaa tiedostaen Keski-Eurooppaan suunniteltujen kitkojen huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä Keski-Eurooppaan suunnitellut kitkat joillekkin antaa kun se, että uusilla premiumkesärenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen uusien premiumkesärenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:08:46
Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä Keski-Eurooppaan suunnitellut kitkat joillekkin antaa kun se, että uusilla premiumkesärenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen uusien premiumkesärenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä uudet premiumkesärenkaat joillekkin antaa kun se, että halpakesärenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen halpakesärenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:08:46
Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä uudet premiumkesärenkaat joillekkin antaa kun se, että halpakesärenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen halpakesärenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä halpakesärenkaat joillekkin antaa kun se, että vuoden 1965 ristikudosrenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen vuoden 1965 ristikudosrenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:08:47
Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä halpakesärenkaat joillekkin antaa kun se, että vuoden 1965 ristikudosrenkailla ajava kuski ajaa tiedostaen vuoden 1965 ristikudosrenkaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä vuoden 1965 ristikudosrenkailla joillekkin antaa kun se, että 1800-luvun hevoskärryn puurattailla ajava kuski ajaa tiedostaen 1800-luvun hevoskärryn puurattaiden huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Kuten varmasti on todettu useampaan otteeseen niin tätä ketjua voi jatkaa loputtomiin niin kauan kun molempia rengastyyppiä valmistetaan ja myydään:)

Toteaisin vielä lyhyesti että molemmilla tulee talvella toimeen. On enemmän kyse henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Toinen tärkeä seikka on, ettei renkaat olisi kovin kuluneet ja vanhat (aika huonontaa kumin ominaisuudet).

Lainaus käyttäjältä: rob-s - 26.01.12 - klo:08:50
Toteaisin vielä lyhyesti että molemmilla tulee talvella toimeen.

Juuri näin. Mun pointtini oli vain se, että kun faktisesti rengastyypeillä on tietyissä oloissa selkeitä eroja, niin en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että sotketaan se kuljettaja niihin eroihin.

Huonommin pitävä rengas ei muutu yhtään paremmin pitäväksi, vaikka kuski olisi kuinka varovainen. Varovaisuudella voi toki sen huonomman pidon kompensoida, jos se varovaisuus tarkoittaa jotain ihan konkreettista eli suomeksi NOPEUDEN LASKEMISTA.

Silti se rengas on edelleen verrokkiaan huonommin pitävä, ceteris paribus.

LainaaHuonommin pitävä rengas ei muutu yhtään paremmin pitäväksi, vaikka kuski olisi kuinka varovainen. Varovaisuudella voi toki sen huonomman pidon kompensoida

Totta!

Joskus kauan sitten joku totesi minulle että "hyvä rengas on halvin henkivakuutus"..ja minä uskon että näin on.

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:09:00
Juuri näin. Mun pointtini oli vain se, että kun faktisesti rengastyypeillä on tietyissä oloissa selkeitä eroja, niin en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että sotketaan se kuljettaja niihin eroihin.

Hmm... Eikös se rengasvalinta perustu kuljettajan valintaan? (Lukuunottamatta tietenkin näit iskän yms. autoilla ajelijoita)

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 26.01.12 - klo:09:27
Hmm... Eikös se rengasvalinta perustu kuljettajan valintaan? (Lukuunottamatta tietenkin näit iskän yms. autoilla ajelijoita)

Kyllä. Mutta muuttuvatko ne renkaan ominaisuudet jotenkin parempaan tai huonompaan suuntaan sen valinnan seurauksena? Eivät. Se rengas pysyy sellaisena kuin se on.

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 26.01.12 - klo:08:27
Ainoa kerta kun olen ojaan ajanut, niin alitehoinen 1,3 kaasari mazda hyvillä kesärenkailla ja hiekkatiellä. Eli sillo mitään merkitystä onko sulla kitkat vai nastat. Sillä on enemmän merkitystä, mitä kuskin päässä liikkuu. Tuhoisampaa varmasti on se ns. luottamuksen tunne minkä nastat joillekkin antaa kun se, että kitkoilla ajava kuski ajaa tiedostaen kitkojen huonommat ominaisuudet jäisellä tiellä.

Kyllä tuo oma pusikkoon ajaminen oli juurikin seurausta ns. "liikaa kikkailin" ajotyylistä ja siten ihan omaa syytä ;)

Silti olen sitä mieltä että omat heikkouteni kuljettana tunnustaen nastat sopii ainakin omaan ajokäyttäytymiseeni paremmin, ne kun toimivat edes jotenkin esim. vesijäällä jolla kitkoilla ajettaessa tarvitaan aika paljon malttia...

Lainaus käyttäjältä: Marko_K - 26.01.12 - klo:09:30
Kyllä. Mutta muuttuvatko ne renkaan ominaisuudet jotenkin parempaan tai huonompaan suuntaan sen valinnan seurauksena? Eivät. Se rengas pysyy sellaisena kuin se on.

Ilmeisesti olet myös iltapäivälehtien kanssa samaa mieltä esim. seuraavanlaisesta otsikosta: "Liukas keli ja kitkarenkaat aiheuttivat kuolonkolarin!"

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 26.01.12 - klo:10:38
Ilmeisesti olet myös iltapäivälehtien kanssa samaa mieltä esim. seuraavanlaisesta otsikosta: "Liukas keli ja kitkarenkaat aiheuttivat kuolonkolarin!"

Sun argumentointi on hienoa.

Ei, en ole samaa mieltä fiktiivisen otsikkosi kanssa. (Olettaen että kyseessä on normaali tabloidlehtien kärjistetty ja tutkimatta hutkittu otsikko -- jos kyseessä olisikin vaikka tutkijalautakunnan loppuraporttiin pohjautuva otsikko, niin tilanne olisi eri.)

Mun ainoa pointtini on siinä, että jos verrataan kahden eri rengastyypin eroja, niin verrataan sitten niiden kahden eri rengastyypin eroja.

Kyllä, kuljettaja vaikuttaa kokonaisuuteen, mutta ei renkaiden eroihin. Ellet sitten löydä jotakin näyttöä sille, että kitkarenkailla todella ajettaisiin liukkailla selvästi hitaammin kuin nastarenkailla. Yksilötaso on ihan eri asia kuin yleinen.

Siihen asti argumentti "varovasti kitkarenkailla on parempi kuin varomattomasti nastoilla" on tasan yhtä tosi, mutta arvoton kuin "selvänä nastoilla on parempi kuin kännissä kitkoilla". Molemmat ovat todennäköisesti totta, mutta kummallakaan ei ole MITÃ,,Ã,,N tekemistä sen renkaan kanssa.

 ;D

 :P

Lainaus käyttäjältä: rob-s - 26.01.12 - klo:09:09

Joskus kauan sitten joku totesi minulle että "hyvä rengas on halvin henkivakuutus"..ja minä uskon että näin on.

Oikea asenne taitaa tulla vielä halvemmaksi.

Kaikille teille joille nastarengas on ainoa vaihtoehto turvallisimpaan talviautoiluun; maksimoitteko samalla tavalla turvallisuuden pudottamalla nopeutta pimeillä teillä ja hirvivaroitusalueilla? Valitsetteko auton ensisijaisena (siis: ensisijaisena) kriteerinä tastatusti lyhyimmät jarrutusmatkat?
Vai ulosmittaatteko nastarenkaan paremman pidon pitämällä suurempia nopeuksia?

Tuolla turvallisuuslogiikalla näinhän kuuluu tehdä, joko tehdään kompromissejä tai sitten ei tehdä...

Nastarengas pitää siis paremmin. Ja se valitaan sen vuoksi alle että se pitää paremmin & TURVALLISUUS halutaan maksimoida. Näinkö?

Moniko nastarenkaallisista väittelijöistä on valinnut autonsa kompromissejä tekemättä turvallisuus päälimmäisenä mielessä? Moniko teki omiin tarkoituksiinsa soveltuvien autojen kesken esim. jarrutuskokeet jäällä? Tai edes hiekalla? Moniko teki väistökokeet? Vai otettiinko se auto joka on itselle mukavin komporomissi? Vähän hymyilyttää tuo nastoihin vannominen sen nimissä että "turvallisuutta ei uhrata missään  tilanteessa". Eri automalleilla/merkeillä on kohtuumerkittäviä eroja liukkaan kelin suorituskyvyssä, mutta niitä valintoja ei kyseenalaisteta koskaan - sen sijaan jos otat kitkat alle, niin olet välittömästi välinpitämätön mukavuudenpalvoja  ;D

Jos turvallisuus olisi aina se ehdottoman tärkein asia maailmassa, kaikkien autossa pitäisi olla jatkuva neliveto, huippunopeusrajoitin @ 60 km/h, pitävimmät mahdolliset nastarenkaat, moottorissa mielellään alle 70 kilowatin huipputeho, kulkineessa pari tonnia omapainoa ja autossa tietenkin kaikilla kypärät päässä, sataatuhatta turvatyynyä unohtamatta.

Lisävarustelistalta tulee ruksia kuusipisteturvavyöt, kaksinkertaiset ikkunaturvaverhot, jalankulkijoista varoittavaa elektroniikkaa, kaikki mahdolliset kuolleenkulman ilmaisimet ja muu turvaelektroniikka sekä tuulilasiin heijastettava mittariston informaatio.

Viimeinen turvasilaus saavutetaan sillä, että tuo uusi ja turvallinen auto pitävine renkaineen jätetään talliin.

Ajetaan millä ajetaan mutta maltilla.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.01.12 - klo:15:10
Tuolla turvallisuuslogiikalla näinhän kuuluu tehdä, joko tehdään kompromissejä tai sitten ei tehdä...

Eihän kyse ollut siitä, tehdäänkö kompromisseja. Niitä kun pitää tehdä AINA. Kyse oli siitä, että KUN kompromisseja tehdään, se ei vaikuta millään tavalla sen renkaan ominaisuuksiin.

Kuljettaja voi ilman muuta kompensoida asian ajotavallaan. Eri asia on, kuinka moni sen todella tekee.

Turvallisuus on kompromissi monessa suhteessa.
Keskustelussa nousee esiin se että nastarengas on parempi pidoltaan kaikissa olosuhteissa, väitän että näin ei ole. Tässä viimepäivien pikkupakkasessa/suolasohjossa tuntuu vähän ajettu kitka pitävän paremmin kuin kaikki nastat säilyttäneet n.7mm kuluneet nastarenkaat. No renkaat ja autot on erillaisia, Golfissa on kitkat ja Tigussa nastat.

Ja jos nyt oikein väännetään niin suolapaska-plussakeli-sulalla tiellä isomman nopeusluokan ns. saksankitka voittaa sekä nastarenkaan että matalan nopeusluokan "suomikitkan". Talvikeli se vesikelikin on.

Lainaus käyttäjältä: Mrk - 26.01.12 - klo:16:16
Ja jos nyt oikein väännetään niin suolapaska-plussakeli-sulalla tiellä isomman nopeusluokan ns. saksankitka voittaa sekä nastarenkaan että matalan nopeusluokan "suomikitkan".

Juuri näin. Ja itse asiassa melkein koko loppuvuoden paras rengas olisi ollut kesärengas, kun keli oli mitä oli. Kompromisseja.

Lainaus käyttäjältä: JaskaPankuttaja - 26.01.12 - klo:15:10
Valitsetteko auton ensisijaisena (siis: ensisijaisena) kriteerinä tastatusti lyhyimmät jarrutusmatkat?

No, pyöritelläänpä tätä kysymystä hiukan tarkemmin. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta TM:n talvirengastestistä. Siinä Contin nasta oli jääpidossa paras ja jarrutusmatka oli 49,4 metriä. Contin kitkalla vastaava luku 63,8 metriä. Tässä jarrutus on siis aloitettu nopeudesta 50 km/h. (Oikeasti testi tehdään välillä 20 - 5, mutta laskennnallisesti se muutettaan muotoon 50 - 0.)

Muutetaan tämä jarrutusmatka välille 0 - 100 karkealla nopeus -puolittuu-jarrutusmatka-nelinkertaistuu kaavalla. Eli nastalle tulisi 197 metriä ja kitkalle 255 metriä. Kitkarengas vaatii siis 58 metriä pidemmän jarrutusmatkaa. TM:n autotesteissä kuivalla asvaltilla 100 - 0 jarrutukset ottavat normiautoilta noin 40-42 metriä.

Jos autokaupassa olisi tarjolla auto A mikä pysähtyy 42 metrin matkalla ja malli B joka pysähtyy 100 (42+58) metrin matkalla, niin kyllä minä valitsisin mallin A. Oli B kuinka hieno tahansa.

Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Lainaus käyttäjältä: Newman - 26.01.12 - klo:16:04
Jos turvallisuus olisi aina se ehdottoman tärkein asia maailmassa,

Minun mielestäni se on tärkeä asia. Ja nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa, joten se on turvallisempi. Haittapuolena on kovempi rengasmelu, mutta niiden ääni on kuitenkin alhaisempi kuin kesärenkaiden.

Parempi pito vai hiljaisempi auto? Ollako vai eikö olla?

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:50
Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Haeppa paikka jossa on pöperöistä lunta jään päällä.. hae sitten vaikka Tiguan kaupasta nastoilla ja vedä siihen liukkaaseen paikkaan "turvallisuudeltaan maksimoidulla paketillas" 50km/h ja täysjarrutus. Hae sen jälkeen samaan paikkaan Volvo V50 samoilla nastoilla ja tee sama testi. Voi mielipide muuttua tuosta väittämästäsi ;)

Näin jälkikäteen minä valitsisin mieluummin V50:n kuin Tigun kun on tosi liukkaat kelit.. Jos siis turvallisuuden maksimointia harrastetaan. Vaan tulipa Tiguakin koitettua, ja hyvin silläkin pärjättiin.
(toim huom. V50 ei tässäkään edusta ehkä sitä kaikkein parasta. Tuo nyt on vain omakohtainen vertailupari josta on kokemusta. Ero noilla kahdella on aika hämmästyttävä - molempien kun pitäis olla turvallisuuden etupäästä autoina. Eikä Tigukaan varmasti pahin ole noista ABS pölvästeistä liukkaalla.)

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:56
Minun mielestäni se on tärkeä asia. Ja nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa, joten se on turvallisempi. Haittapuolena on kovempi rengasmelu, mutta niiden ääni on kuitenkin alhaisempi kuin kesärenkaiden.

Parempi pito vai hiljaisempi auto? Ollako vai eikö olla?

Jos turvallisuus olisi tärkein asia, ei sitä ajaisi autolla ollenkaan vaan linnoittautuisi jonnekin turvaan (pelkäämään). Kompromisseja. Kukin tekee omansa ja yrittää elää päätöksensä kanssa - mahdollisimman pitkään.

Kyllä: nastarengas pitää paremmin vaativissa olosuhteissa. Kiistatta.

Tekniikan Maailman numerossa 4/2011 oli Talviauto 2011 -vertailu.

Tuosa vertailussa kiinnitti huomiotani jarrujen testaustulokset, ja erityisesti jarrutustulokset lumella ja jäällä.

Testissä paras auto pysähtyi jäällä 64 metrin matkalla 60 km/h nopeudesta.
Huonoimmat VW Sharan 93 metriä ja Opel Meriva 97 metriä.

Eli VW jarrutusmatka huikeat 45 % ja Opelin 51 % pidempi!

Miten tulosta kommentoitiin jutussa?
Ei mitenkään!

Viimeksi tehdyssä talvirengastestissä 17/2010 huonoin nastarengas pysähtyi jäällä samoin 45 % parasta huonommin ja arvosana 5 ja tekstissä arvioidaan rengas surkeaksi talvipidoltaan, "tällaisia renkaita ei Suomen talveen kaivata".

Missä logiikka?



Ja jos nastarengas on hiljaisempi kuin kesärengas niin se kertonee että kesärenkaana on melko lailla ylileveä ja/tai matala rengas.
Aika paljon olen ajanut autoja joissa on kovin erilaisia rengaskokoja kesä- ja talvipyörisä mutta samankokoisena en nastarengasta äänekkäämpää kesärengasta ole tavannut.
Kertokaa ihmeessä esimerkki jos tiedätte niin osaan olla edes harkitsematta moista rengasta!

Joo, nastarengas pitää varmasti jäällä paremmin kuin nastaton, mutta n.s. kitkarengas pitää riittävän hyvin että pystyn elämään sen kanssa.
Vanhaa viisautta muokaten; taitava kuljettaja selviytyy nastarenkaalla tilanteista joihin hyvä kuljettaja kitkarenkailla ei edes joudu...

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:16:50
No, pyöritelläänpä tätä kysymystä hiukan tarkemmin. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta TM:n talvirengastestistä. Siinä Contin nasta oli jääpidossa paras ja jarrutusmatka oli 49,4 metriä. Contin kitkalla vastaava luku 63,8 metriä. Tässä jarrutus on siis aloitettu nopeudesta 50 km/h. (Oikeasti testi tehdään välillä 20 - 5, mutta laskennnallisesti se muutettaan muotoon 50 - 0.)

Muutetaan tämä jarrutusmatka välille 0 - 100 karkealla nopeus -puolittuu-jarrutusmatka-nelinkertaistuu kaavalla. Eli nastalle tulisi 197 metriä ja kitkalle 255 metriä. Kitkarengas vaatii siis 58 metriä pidemmän jarrutusmatkaa. TM:n autotesteissä kuivalla asvaltilla 100 - 0 jarrutukset ottavat normiautoilta noin 40-42 metriä.

Jos autokaupassa olisi tarjolla auto A mikä pysähtyy 42 metrin matkalla ja malli B joka pysähtyy 100 (42+58) metrin matkalla, niin kyllä minä valitsisin mallin A. Oli B kuinka hieno tahansa.

Laitetaan tähän nyt vielä loppukaneetti, kun ei sanomaani kaikki kuitenkaan ymmärrä. Todellisuudessa jarrustusmatkalla ei ole mitään väliä autokaupoissa, kun kaikissa nykyautoissa on riittävän tehokkaat jarrut.

Missään ei taida Suomessa olla jäistä tietä jolla saa ajaa satasta.
Mutta jos vaikka olisi niin jos kitkarenkailla pitää 58 metriä pidemmän välimatkan edelläajavaan niin ollaanko samassa tilanteessa?
Aivan turha miettiä moisia, talviajamisen turvallisuus on jotain muuta kuin miettiä tuollaisia metrimääriä.

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Missään ei taida Suomessa olla jäistä tietä jolla saa ajaa satasta.

On vaikka kuinka paljon.

Pellosta ylöspäin vähän joka paikassa. Usein jäässä ja nopeusrajoitus 100kmh.

Niin, ja nelivetoon(kin) aina nastat. Neliveto ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Pellosta alaspäinkin on mm. motareilla 100 nopeusrajoitus, samoiten keskikaiteella varustetuilla ohituskaistoilla ja vaikkapa Jyväskylä - Oulu -välillä muutoinkin - näin pari esimerkkiä mainitakseni :)

Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.01.12 - klo:18:33
Pellosta alaspäinkin on mm. motareilla 100 nopeusrajoitus, samoiten keskikaiteella varustetuilla ohituskaistoilla ja vaikkapa Jyväskylä - Oulu -välillä muutoinkin - näin pari esimerkkiä mainitakseni :)

OT: Ja onneks näin on. Sais olla enemmänkin.

Varmasti jos vain testituloksia tutkii niin nasta on Suomen oloihin turvallisin vaihtoehto. Piste! Omat läheltäpiti tilanteet ovat sattuneet kuitenkin yleensä syksyisin, kun itsellä on jo ollut hyvissä ajoin kitkat, suurella osalla muita autoilijoita vielä kesäkumit alla, he kun säästävät nastoja oikeaa talvea varten. Käytännössä joka syksy sama juttu, talvi yllättää. Myös keväällä on mukava tunne kun ei tarvitse kiirehtiä kesätossuja ja jonotella rengasliikkeen aikoja.

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Ja jos nastarengas on hiljaisempi kuin kesärengas niin se kertonee että kesärenkaana on melko lailla ylileveä ja/tai matala rengas.

Esimerkiksi Ocussa 205/55 R16 Bridgestonet olivat selvästi äänekkäämmät kuin Misukan nastat koossa 195/65 R15. Toisessa autossa 195/60 R15 rengastus ympärivuoden ja Nokian HKPL 5:set olivat hiljaisemmat kuin Contin kesäkumit. Tämä pätee yli 80 nopeuksiin. Alhaisemmissa nopeuksissa kuulee nastojen ropinan, mutta kovemmissa nopeuksissa kesäkumien jyrinä oli selvästi kovempaa.

LainaaVanhaa viisautta muokaten; taitava kuljettaja selviytyy nastarenkaalla tilanteista joihin hyvä kuljettaja kitkarenkailla ei edes joudu...

No mihinkäs se hyvä kuljettaja sitten nastarenkailla joutuu?

LainaaAivan turha miettiä moisia, talviajamisen turvallisuus on jotain muuta kuin miettiä tuollaisia metrimääriä.

Ei metrit oletkaan pointti vaan se, että talvirenkaan valinnassa pidolla on merkitystä. Auton valinnassa jarrujen teholla ei ole merkitystä, kun lähes kaikki pysähtyy kuivalla pinnalla käytännössä samalla matkalla.

Nastarenkaat pilaavat nopeasti autotallin mahdollisen lattiapinnoitteen. Eipä tuolla ole kuin kosmeettista merkitystä, mutta jo kaksikin nastallista autoa tekee ikävää jälkeä. Ihan vain kuriositeettina mainitsin eli eipä ole mikään ratkaiseva juttu. :P  

Lainaus käyttäjältä: automaattori - 26.01.12 - klo:20:07
Varmasti jos vain testituloksia tutkii niin nasta on Suomen oloihin turvallisin vaihtoehto. Piste! Omat läheltäpiti tilanteet ovat sattuneet kuitenkin yleensä syksyisin, kun itsellä on jo ollut hyvissä ajoin kitkat, suurella osalla muita autoilijoita vielä kesäkumit alla, he kun säästävät nastoja oikeaa talvea varten. Käytännössä joka syksy sama juttu, talvi yllättää. Myös keväällä on mukava tunne kun ei tarvitse kiirehtiä kesätossuja ja jonotella rengasliikkeen aikoja.

Mä en oo ymmärtäny tota "nastojen" säästelyä. Uskon että kyse on enemmän laiskuudesta tai mukavuudenhalusta, ja se koskee ihan samalla tavalla kitka- kuin nastakuskeja, kun ei talvirenkaita ajoissa vaihdeta. Minä vaihdan talvirenkaat nykyään liiankin aikaisin, mielummin niin kuin siinä ekassa räntäsateessa.

Toistaiseksi omat kokemukset kitkarenkailla "lämpimällä" tiellä ovat kaikki surkean ja kelvottoman välimaastosta. Nastakaat olen kokenut toistaiseksi paremmiksi, puhunkin vain 2-3 vuotta sitten markkinoilla olleista kitkoista.. Nykypäivänä voivat tietysti olla yhtä hyviä kuin nastarenkaat märällä ja lämpimällä asvaltilla...

Ja minä en nastoilla maximoi turvallisuutta, vaan etenemiskyvyn  8) Ja ylimitoitan menoni kyllä yli niidenkin pitokyvyn, tänään viimeksi nelipyöräluisussa vastaantulijoidenkaistaa hipoen, sillai kivasti persetta sivuun tarjoten.. Saattoi siinä joku heikkohermo kusta housuunsa!

Joku ottaa tosissaan nää rengasjutut täälläkin, buhuhuhuhahahaaaaa.. Min en jaksa, viuttaa muutenkin tarpeeksi.. Nastoilla vaan jyrsitään tiet rikki, mut eteneepähän oma kikotin hienosti  ;D

Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 26.01.12 - klo:20:15
Esimerkiksi Ocussa 205/55 R16 Bridgestonet olivat selvästi äänekkäämmät kuin Misukan nastat koossa 195/65 R15. Toisessa autossa 195/60 R15 rengastus ympärivuoden ja Nokian HKPL 5:set olivat hiljaisemmat kuin Contin kesäkumit. Tämä pätee yli 80 nopeuksiin. Alhaisemmissa nopeuksissa kuulee nastojen ropinan, mutta kovemmissa nopeuksissa kesäkumien jyrinä oli selvästi kovempaa.

Niin, samassa koossa oli tarkoitus verrata.
Siis Continentalilla on joku kesärengasmalli joka on vielä äänekkäämpi kuin (erittäin äänekäs) hakkapeliitta 5?
No huh, mikä on se malli?
Vaimon Octaviassa on Continentalin PremiumContact 2 kesällä ja tällä hetkellä Nokian Hkpl Rsi talvella ja oman mielipiteeni mukaan samoissa olosuhteissa melu menee tasan.
On tuohon nastatkin; Bridgestone Noranza 2 (joku tuollainen taisi olla)ja niillä tuo auto on kelvoton jo kaupunkinopeuksilla saati maantiellä.
Nastat on kaiken varalle mutta eipä noita ole tarvittu vielä kuin kokeeksi.

Lainaa
No mihinkäs se hyvä kuljettaja sitten nastarenkailla joutuu?

Rengaskauppaan?

LainaaEi metrit oletkaan pointti vaan se, että talvirenkaan valinnassa pidolla on merkitystä. Auton valinnassa jarrujen teholla ei ole merkitystä, kun lähes kaikki pysähtyy kuivalla pinnalla käytännössä samalla matkalla.

No, jos testituloksiin on luottamista niin läheskään kaikki autot eivät pysähdy kuivalla(kaan) pinnalla samalla matkalla.
Eikä kesäolosuhteissa noita ongelmia kai juuri olekaan, vaikka kesärenkaissakin on testien mukaan suuria eroja.

Jos minulta joku kysyy että kummanko tyyppiset renkaat kannattaa valita niin miettimättä vastaan että nastarenkaat.
Nastattomat talvirenkaat sopivat sitten käyttöön kun tuntee oman ajotapansa soveltuvan nastattomien käyttöön.
Eikä silloin tarvitse kysellä että minkälaiset kannattaisi olla.

Minulle sopii hyvin että kaikki muut ajaa nastoilla, tai sekin sopii että kaikki ajaa nastattomilla, kunhan itse saan ajaa millä huvittaa.

Kukaan ei ole kommentoinut tuota TM:n testitulosta?
No, eipä siinä ole kommentoitavaa.
Sinänsä säälittävää että laatulehtenä itseään pitävä julkaisu esittää tuollaisia.
Eikö siellä päätoimittaja tms. lue ollenkaan noita juttuja ja oio tuollaisia päättömyyksiä?

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Aika paljon olen ajanut autoja joissa on kovin erilaisia rengaskokoja kesä- ja talvipyörisä mutta samankokoisena en nastarengasta äänekkäämpää kesärengasta ole tavannut.
Kertokaa ihmeessä esimerkki jos tiedätte niin osaan olla edes harkitsematta moista rengasta!

Michelin Primacy HP oli S-Maxissa äänekkäämpi kuin Continental ContiIceContact. Molempien koko 225/50R17, kesiksen nopeusluokka W, nastojen T.

Isoa eroa en ole omissani nastojen ja kesärenkaiden välillä huomannut, paitsi Sitikassa. Yleisellä tasolla olen kokenut miellyttäväksi sen, ettei nastoilla melutaso vaihtele juurikaan tienpinnan karkeuden mukaan.

Tai no, ei se kesärenkaillakaan ole ollut häiritsevä asia muissa kuin VAG-konsernin autoissa.

Itse ostin ensimmäisen nelikko auton (superb) ja mietin uskallanko kokeilla kitkoja... Kilometrejä vuodessa tulee n. 90tkm (auto taksiliikenteessä). Tähän asti autossa on aina ollut nastarenkaat. Nykyiset Hakkapeliitta 7 kestivät ajaa uskomattomat 80tkm. Todella tyytyväinen olen ollut noihin! Kitkarenkaissa kun on pehmeämpi kumiseos niin kuluu varmasti nopeampaa ja täten tulee kalliimmaksi. Auton otan käyttöön 1.4 (rekisteröinti maaliskuun puolella) ja tiet rupeaa olemaan silloin myös suht sulat joten ei viitsisi uuden karheita nastoja heti kuluttaa pois. Kyllä on vaikea päättää...

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk

Lainaus käyttäjältä: 0ctavia - 26.01.12 - klo:17:42
Tekniikan Maailman numerossa 4/2011 oli Talviauto 2011 -vertailu.

Tuosa vertailussa kiinnitti huomiotani jarrujen testaustulokset, ja erityisesti jarrutustulokset lumella ja jäällä.

Testissä paras auto pysähtyi jäällä 64 metrin matkalla 60 km/h nopeudesta.
Huonoimmat VW Sharan 93 metriä ja Opel Meriva 97 metriä.

Eli VW jarrutusmatka huikeat 45 % ja Opelin 51 % pidempi!

Miten tulosta kommentoitiin jutussa?
Ei mitenkään!

Viimeksi tehdyssä talvirengastestissä 17/2010 huonoin nastarengas pysähtyi jäällä samoin 45 % parasta huonommin ja arvosana 5 ja tekstissä arvioidaan rengas surkeaksi talvipidoltaan, "tällaisia renkaita ei Suomen talveen kaivata".

Missä logiikka?

On muuten oikeasti täysin käsittämätöntä, ettei tuollaisista tuloksista pidetä isompaa meteliä. Kaikkeen muuhun melkein pystyy nimittäin varautumaan, mutta kun tuollaisella autolla jossa ABS:t on viritetty asfalttia varten lyöt liukkaaksi kiillotetussa risteyksessä vähän jarrua päälle - ja autosta tulee oitis jarruja räpistävä pulkka jonka vauhti lähes kiihtyy - on konstit todella vähissä! ABS:ien aikakaudella on tajuntaan iskostettu se "seiso jarrulla, niin teho on paras" metodi, ja nyt pitäisi yhtäkkiä osata päästää jarrusta ja painaa jarrua vain juuri sen verran ettei ABS:t mene päälle. Itsellä meni Tiguanilla pari kertaa jarrutus niin lahjakkaasti pitkäksi ettei mitään määrää - sen jarruilla vaan ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään liukkaalla. Ja kun käsijarrukin on sähköinen, niin sen kanssa olet täysin kusessa tosipaikan tullen. Ainoa vaihtoehto oli kiskaista surutta ykköstä sisään ja kytkin ylös jotta saa pyörät pyörimään etenemisnopeutta hitaammin. Huollossakin tuon kanssa kerran kävin - ja diagnoosi oli se perinteinen "nää on ihan ok - nää on tämmöset nää tän jarrut".  ???

Eli Tiguaniin ainakin 100% varmuudella suosittelen nastoja :)

Mikä auto muuten pysähtyi lyhimmällä matkalla?

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 26.01.12 - klo:21:31
Mikä auto muuten pysähtyi lyhimmällä matkalla?

Nissan Juke 1.5sCi 2WD

Kaikissa vertailuautoissa käytettiin jälleen samanlaisia Nokian Hakkapeliitta R-kitkarenkaita.
Kitkarenkaita käytetään paremman vertailukelpoisuuden takia.
Painavin auto omamassaltaan oli (punnittu) 1856kg VW Sharan.
Saab 1805kg, BMW 1800kg,...

Lisätty TM 2011: Alfa Romeo 1420,Audi A1 1200, BMW 5-sarja 1800, Chevrolet Cruze 1561, Citroen C3 1170, Dacia Duster 1319, Ford C-MAX 1466, Honda CR-Z 1162, Hyndai ix35 1504, Kia Venga 1320, Mini Countryman 1395, Mitsubisho ASX 1482, Nissan Juke 1324, Opel Meriva 1501, Peugeot RCZ 1419, Saab 9-5 1805, Toyota Auris 1414, VW Sharan 1856, Volvo S60 1607.

Lisätty TM 2010 vastaava testi.

Nastarenkaat autoon kuin autoon, koska ne tasaavat pidon vaihteluita ja ovat parhaimmillaan silloin kun keli on huonoimmillaan. Yleensä ajetaan muun liikenteen ja nopeusrajoitusten mukaan kelistä riippumatta. Hyvällä kelillä normaaliajossa kitkasta käytetään ehkä 20% ja huonolla kelillä 100%. Hyvällä kelillä renkaiden erot ei vaikuta normaaliajotilanteissa turvallisuuteen, mutta liukkaalla mennään riskirajoilla ja paremmat renkaat voi pelastaa yllättävästä vaaratilanteesta.
Nelivetoon erityisesti nastarenkaat, koska liikkeellelähdössä ei vielä huomaa kelin liukkautta ja jarrutuksessa tai kaarteessa liukkaus sitten voi tulla yllätyksenä.

Tuo TM testi vahvistaa sen että VAG:n insinöörit viettävät aikansa Hullussa porossa talvitestien aikaan. Tiivisteet jäätyy, ovet vääntyy jäästä, ketjut kalkattaa, jarrut luokattomat...

Nelivedolla ei liukkautta huomaa niin hyvin kuin 2 vedolla. Hyvä kiihdytyspito vie hitusen "perstuntumaa" liukkaudelta. Nelivedolla kiihdytyspito tuntuu hyvältä jopa surkeilla renkailla ja sitten jarruttaesssa tulee yllätys. Tätä suuremmalla syyllä 4 vetoon nastat jarrutus ja kiihdytyspidon tasaamiseksi. 2 vetoon varauksella kitkat.

Turvallisuuden kannalta kuitenkin jarrutus oleellisempi kuin kiihdytystilanteet ja neliveto ei tuo lisää jarrutuspitoon. Kuinka moni kuolee jarrutustilanteessa? Moni. Kuinka moni lähtökiihdytystilanteessa? Erittäin harva.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.01.12 - klo:23:05
Tuo TM testi vahvistaa sen että VAG:n insinöörit viettävät aikansa Hullussa porossa talvitestien aikaan. Tiivisteet jäätyy, ovet vääntyy jäästä, ketjut kalkattaa, jarrut luokattomat...

Nelivedolla ei liukkautta huomaa niin hyvin kuin 2 vedolla. Hyvä kiihdytyspito vie hitusen "perstuntumaa" liukkaudelta. Nelivedolla kiihdytyspito tuntuu hyvältä jopa surkeilla renkailla ja sitten jarruttaesssa tulee yllätys. Tätä suuremmalla syyllä 4 vetoon nastat jarrutus ja kiihdytyspidon tasaamiseksi. 2 vetoon varauksella kitkat.

Turvallisuuden kannalta kuitenkin jarrutus oleellisempi kuin kiihdytystilanteet ja neliveto ei tuo lisää jarrutuspitoon. Kuinka moni kuolee jarrutustilanteessa? Moni. Kuinka moni lähtökiihdytystilanteessa? Erittäin harva.

Melkein 2t painava auto ja kummastelet miksi se ei pysähdy peilijäällä kitkarenkailla? :D

Toki massa vaikuttaa, mutta massa ei täysin selitä huonoa tulosta. Kyllä VW jarruissa on kehittämisen varaa vaikka katson kuinka omien VAG lasien takaa.

Toki asian voisi vetää niinkin että ainakaan vähänkään isompaan VAG autoon (tai muuhunkaan merkkiin) ei kannata kitkoja laittaa jos jarrutusmatkat karkaavat noin tolkuttomaksi jääpinnalla. Neliveto vain lisää massaa ja entisestään pidentää jarrutusmatkoja. Eli nastat nelivetoon.

Tuo Audi A1 tuolla enemmän kummaksuttaa jarrutusmatkallaan.

Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 26.01.12 - klo:23:37
Toki massa vaikuttaa, mutta massa ei täysin selitä huonoa tulosta. Kyllä VW jarruissa on kehittämisen varaa vaikka katson kuinka omien VAG lasien takaa. Toki asian voisi vetää niinkin että ainakaan vähänkään isompaan VAG autoon ei kannata kitkoja laittaa jos jarrutusmatkat karkaavat noin tolkuttomaksi.

Mutta näinhän tuo on. Massa selittänee silti kuitenkin osan, ja loput mennee vähän sen piikkiin mitä painottaen ABS:t on tehty. Volkkarilla kuitenkin toisiksi parhaat ABS-jarrut kitkaerojarrutuksessa (vain BMW oli parempi) ja käytös erilaisissa jarrutustilanteissa oli kiitettävällä tasolla. Ei toki lyhennä edelleenkään jarrutusmatkaa mutta selittänee osaltaan miksi se on niin paljon pidempi.

Tuossa nuo toiset tulokset:

Käsiylös ne, joiden mielestä tämä aihe on ennusteiden mukaisesti riistäytynyt käsistä ja alkuperäisestä aiheesta. Kysyjähän tiedusteli mielipidettä, "kumpiko talvirengasvaihtoehdoista olisi nelivetoautoon sopivampi?"  ;D

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 27.01.12 - klo:08:18
Käsiylös ne, joiden mielestä tämä aihe on ennusteiden mukaisesti riistäytynyt käsistä ja alkuperäisestä aiheesta. Kysyjähän tiedusteli mielipidettä, "kumpiko talvirengasvaihtoehdoista olisi nelivetoautoon sopivampi?"  ;D

(http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ-5m1U3gXQYhzVv9e2Awb1B_QNeX288rruVbuW09lRHdEQuTrfJQ8MZw)

Samaa kommentoin jo sivun 3 puolivälissä. Tosin tämähän oli erittäin todennäköistä että tähän tämä johtaa satavarmasti. Nastat-kitkat väittelyynhän voi johtaa lähes mikä muu aihe tahansa ;)

Lainaus käyttäjältä: eGetin - 26.01.12 - klo:23:35
Melkein 2t painava auto ja kummastelet miksi se ei pysähdy peilijäällä kitkarenkailla? :D

Selitäppä minkä todellisuuden fysiikassa massa vaikuttaa nykyaikaisen henkilöauton jarrutusmatkaan. ;)

Kun ei näissä mitään rumpujarruja ole.

Kitkan mittaamisen fysiikkaa (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-48_kitkamittareiden_vertailututkimus_web.pdf)
Fysiikan lakien mukaan kitkakerroin määrittää pitkälle sen, miten jarrutuksen aikainen
ajoneuvon liike-energian muutos vaikuttaa jarrutusmatkaan.

½ m (v0)2 - ½ m (vi)2 = μ m g L

missä:
• m = ajoneuvon massa
• v0 = jarrutusmatkan mittauksen lähtönopeus
• vi = jarrutusmatkan mittauksen loppunopeus
• μ = kitkakerroin
• g = maan vetovoiman kiihtyvyys, eli 9,81 m/s2
• L = jarrutusmatka

Fysiikan oppikirja/Liike ja voima (http://fi.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja/Liike_ja_voima)
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varautunutta energiaa. Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi.

Liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Tästä syystä esimerkiksi auton jarrutusmatka 100km/h nopeudesta on huomattavasti pidempi kuin 80km/h nopeudesta.

Massa (tunnus m) kuvaa aineen määrää ja sen hitautta, suurimassainen kappale kiihtyy hitaammin kuin pienempimassainen, jos voima on sama.

Kitka eli liikevastus on pintojen epätasaisuudesta johtuva vastustava voima, joka ilmenee kahden toisiaan koskettavan pinnan liikkuessa vastakkain. Kitka on ilmiö, jonka voittamiseksi kappaleen on tehtävä työtä yhtälön W=Fs mukaisesti. Tällöin kappaleeseen varastoitunutta energiaa muuttuu muiksi energian muodoiksi, mm. lämmöksi. Kitkan eri lajeja ovat vierimiskitka, pyörimiskitka, sekä liukumiskitka. Kappaleen lähtökitka on suurempi kuin kappaleen liikkumiskitka. Kitkavoima on yhtä suuri kuin kitkakertoimen µ (joka on tapauskohtainen) ja kappaleen pintaa vastaan kohtisuoran tukivoiman tulo.

Tarkoitus on vain saada sama hidastuvuus eri autoille. Jarrutusmatkaa tai nopeuksia ei siis tarvita.

µ = kitkakerroin
m = massa
a = kiihtyvyys / hidastuvuus
g = maan vetovoiman kiihtyvyys

Kitkavoima F = µN
Tukivoima N = mg
Newtonin toinen laki F = ma

Joten:

µmg = ma
a = µg

Massa saatiin pois yhtälöstä. Suomeksi selitettynä massa kasvattaa inertiaa samassa suhteessa kuin se lisää kitkaa.

Tämä yhtälö ei toimi jos auton jarrut eivät pysty poistamaan lämpöä tarpeeksi nopeasti, mutta nykyaikaisilla henkilöautoilla tämä ei ole ongelma. Lisäksi muun muassa auton ripustusgeometria, painopiste, aerodynamiikka ja ABS:n toiminta vaikuttavat jarrutusmatkoihin, mutta mikään näistä ei ole suoranaisesti massasta riippuvainen.

Edit: Vastaus kysymykseen.

Auton ilmarenkaan kitkakerroin riippuu pyöräkuormasta.
Eli samanlaisilla renkailla kevyt auto pysähtyy nopeammin kuin raskaampi auto.
Lukiofysiikalla ei voi selittää renkaan pito-ominaisuuksia ;-)

Otsikkoon liittyen (ja lukematta koko topiikin juupas-eipäs -väittelyä), ja anteeksi tyhmä kysymys, mutta onko rengasvalinnan merkitys jotenkin erilainen nelivetokärryssä verrattuna vajaavetoisiin? Eikö ne samat lainalaisuudet päde riippumatta vetotavasta ja erot on makuasioita tai faktoja riippuen tutkimustuloksesta tai omasta mielipiteestä?

Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.01.12 - klo:13:15
Auton ilmarenkaan kitkakerroin riippuu pyöräkuormasta.
Eli samanlaisilla renkailla kevyt auto pysähtyy nopeammin kuin raskaampi auto.
Lukiofysiikalla ei voi selittää renkaan pito-ominaisuuksia ;-)

Eikö? Silti vastaus tähän mainitsemaasi ilmioon löytyy kirjaimesta "g" yhtälössä a = µg. Ollaan siis edelleen lukiofysiikassa.

Jätän kotitehtäväksi että miksi g eikä m.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 27.01.12 - klo:14:36
Eikö? Silti vastaus tähän mainitsemaasi ilmioon löytyy kirjaimesta "g" yhtälössä a = µg. Ollaan siis edelleen lukiofysiikassa.

Jätän kotitehtäväksi että miksi g eikä m.

Tuossa esittämässäsi yhtälössä g on maan vetovoimakiihtyvyys ja se on aikalailla vakio näillä leveysasteilla. Joten ainoa kiihtyvyyteen vaikuttava muuttuja on kitkarerroin.
Todellinen rengas ei toimi niinkuin lukiofysiikan ideaalikappaleet, joiden kitkakerroin on liukunopeudesta ja normaalivoimasta riippumaton.
Lukiofysiikassa ei käsitellä auton renkaiden kitkakerrointa, eikä rengas ole vaan musta pyöreä kumimöykky. Kaikki asiat ei ole niin yksinkertaisia, kuin ne ensialkuun näyttää ;-)

Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 27.01.12 - klo:14:05
onko rengasvalinnan merkitys jotenkin erilainen nelivetokärryssä verrattuna vajaavetoisiin?

Kyllä.

Nelivetoiselle on paljon kivempi leikkiä. Siinä hommassa rengasvalinnalla on vissi ero.  :)

TBA:n vastausta täydentäen: Renkaan ja tien välinen kitkakerroin riippuu näin nopeasti ajatellen ainakin lämpötilasta (kumiseoksen pehmeys), pinta-alasta (suurempi pinta-ala tarkoittaa suurempaa tarttumapintaa) ja renkaan tiehen kohdistamasta voimasta (miten renkaan materiaali ja kuvioinnit asettuvat tien pintaan). Kitkakertoimen tarkkaa kavaa en osaa sanoa, mutta kyseessä on ainakin useamman muuttujan funktio. Ei siis vakio, kuten lukiofysiikassa oletetaan.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.01.12 - klo:14:54
Tuossa esittämässäsi yhtälössä g on maan vetovoimakiihtyvyys ja se on aikalailla vakio näillä leveysasteilla.

Niinkö? Mites jos autoa nostetaan, muuttuuko g vai m?

Fiksaatiosi lukiofysiikkaan on kova. Tällä forumilla harva ymmärtää edes sitä, joten pysyn mielummin edes joten kuten ymmärrettävissä olevassa abstraktiotasossa. Newtonin lait kun pätevät autoihin ihan siinä missä muuhunkin todellisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 27.01.12 - klo:15:07
Kitkakertoimen tarkkaa kavaa en osaa sanoa, mutta kyseessä on ainakin useamman muuttujan funktio. Ei siis vakio, kuten lukiofysiikassa oletetaan.

Auton renkaiden kitkan laskemiseen tarvitaan noin 50 eri muuttujaa. Niistä yksikään ei ole auton kokonaismassa, ja se oli koko tämän jutun pointti.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 27.01.12 - klo:10:22
Suomeksi selitettynä massa kasvattaa inertiaa samassa suhteessa kuin se lisää kitkaa.

Tuossahan se tuli harvinaisen selkeässä muodossa. Case closed.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 27.01.12 - klo:15:12
Niinkö? Mites jos autoa nostetaan, muuttuuko g vai m?

Fiksaatiosi lukiofysiikkaan on kova. Tällä forumilla harva ymmärtää edes sitä, joten pysyn mielummin edes joten kuten ymmärrettävissä olevassa abstraktiotasossa. Newtonin lait kun pätevät autoihin ihan siinä missä muuhunkin todellisuuteen.

Auton renkaiden kitkan laskemiseen tarvitaan noin 50 eri muuttujaa. Niistä yksikään ei ole auton kokonaismassa, ja se oli koko tämän jutun pointti.

Jos autoa nostetaan, ei siinä muutu g eikä m. Ne on molemmat vakioita, jos oletetaan, että nosto on sen verran matala, ettei maan vetovoimakiihtyvyys vielä muutu. Eikä toisaalta auton nesteet ennätä valua maahan tai haihtua ilmaan ;-)
Ei minulla ole mitään fiksaatiota lukion fysiikkaan, se oli oikein mukava oppiaine. Siellä ei vaan opetettu auton renkaan ominaisuuksia. Ne tiedot tuli vasta ylemmissä oppilaitoksissa ja oman opiskelun kautta.
Renkaan kitkaa voi laskea teoreettisesti vaikka kuinka monella parametrilla, mutta aina siellä on mukana renkaan normaalivoima ja se tulee pääasiassa auton kokonaismassasta.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.01.12 - klo:13:15
Auton ilmarenkaan kitkakerroin riippuu pyöräkuormasta.
Eli samanlaisilla renkailla kevyt auto pysähtyy nopeammin kuin raskaampi auto.
Lukiofysiikalla ei voi selittää renkaan pito-ominaisuuksia ;-)

Jos tarkoitat että renkaiden rakenteelliset ominaisuudet romahtaa 30-50% kun lyödään kuormaa lisää 2-300kg, niin en todellakaan haluaisi ajella niillä renkailla. Huihain paino reilut 1500kg, volsun 1800kg.. pysähtyvyydessä tolkuton ero.

Lainaus käyttäjältä: MTu - 27.01.12 - klo:15:36
Jos tarkoitat että renkaiden rakenteelliset ominaisuudet romahtaa 30-50% kun lyödään kuormaa lisää 2-300kg, niin en todellakaan haluaisi ajella niillä renkailla. Huihain paino reilut 1500kg, volsun 1800kg.. pysähtyvyydessä tolkuton ero.

En minä ole sellaista esittänyt, tuo ihan sinun oma tulkinta ;-)
Auton jarrutusmatkaan vaikuttaa muukin kuin renkaan ja tien välinen kitkakerroin. Jos verrataan erilaisia autoja, joissa on erilaiset renkaat, niin ei silloin voi sanoa tuleeko ero autosta vai renkaista. Jos jonkin tekijän vaikutusta tutkitaan, pitää muut asiaan vaikuttavat tekijät pyrkiä pitämään vakioina.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 27.01.12 - klo:15:12
Auton renkaiden kitkan laskemiseen tarvitaan noin 50 eri muuttujaa. Niistä yksikään ei ole auton kokonaismassa, ja se oli koko tämän jutun pointti.

En ole tähän nimenomaiseen asiaan hirveästi perehtynyt, mutta kuulostaa epäintuitiiviselta, sillä rengashan on kumiseosta, joka antaa jonkin verran periksi massan alla. Rengaspaineilla voi kompensoida tuota vaikutusta jossain määrin, mutta sekään vaikutus ei taida tuohon ihan rajapintaan asti ulottua. Kuitenkin, googlettamalla löytyy monenlaisia artikkeleita tavoista käsitellä dynaamista kitkaa ja ei ainakaan heti osunut silmään sellaista, jossa massatermit eivät supistuisi, joten näin varmaan sitten käytännössä on.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 27.01.12 - klo:15:57
En minä ole sellaista esittänyt, tuo ihan sinun oma tulkinta ;-)
Auton jarrutusmatkaan vaikuttaa muukin kuin renkaan ja tien välinen kitkakerroin. Jos verrataan erilaisia autoja, joissa on erilaiset renkaat, niin ei silloin voi sanoa tuleeko ero autosta vai renkaista. Jos jonkin tekijän vaikutusta tutkitaan, pitää muut asiaan vaikuttavat tekijät pyrkiä pitämään vakioina.

Itseasiassa pienen ingengöörin päähän ei enää mahdu että mitä sinä esität, joten antaa olla tasan vaan :)

Lainaus käyttäjältä: MTu - 27.01.12 - klo:18:41
Itseasiassa pienen ingengöörin päähän ei enää mahdu että mitä sinä esität, joten antaa olla tasan vaan :)

Ai, sinä olet insinööri. Mitä kohtaa tai sanaa sinä et ymmärtänyt? Voin kyllä yrittää esittää asian selkeämmin, jos se auttaisi.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 27.01.12 - klo:14:55
Kyllä.

Nelivetoiselle on paljon kivempi leikkiä. Siinä hommassa rengasvalinnalla on vissi ero.  :)

Niin juuri. Keskustelu kääntyy helposti pelkästään jarrutusmatkasta kinasteluu, koska siihen on vajaavetoistenkin helppo ottaa kantaa.

Mutta otsikkoon liittyen toinen puoli on tosiaan se hauskuus talvella, minkä vuoksi moni on nelikkoon tykästynyt. Ja ovenkahva edellä menemisen hallittavuuteen on rengasvalinnalla vaikutusta myöskin.

Nelikkoahan viedään kaasulla luistossa, ja oma mutu-tuntuma on tällä hetkellä että kyllä nastat antavat paremman vetopidon. Kyseessähään on tilanne jossa kaikki renkaat sutivat yhtä aikaa. Mutta eipä minulle ole kitkoista quattrossa kokemusta.

Nyt on ollut pakkasta sen verran että pääkaupunkiseudullakin on tiet jäässä, ja jään päällä vaihtelevasti lunta. Ehkä kitkoilla olisi "helpompi" luistella hitaassa vauhdissa???

(Ja eihän me tietenkään julkisen liikenteen seassa driftausta harrasteta  ;)

Lainaus käyttäjältä: TBA - 28.01.12 - klo:00:27
Ai, sinä olet insinööri. Mitä kohtaa tai sanaa sinä et ymmärtänyt? Voin kyllä yrittää esittää asian selkeämmin, jos se auttaisi.

Ei siinä mitään. Otat teknisistä tiedoista VW:n ja Nissanin massat, ja LASKET meille auki tähän ne laskut niin että todistat massojen vaikutuksen hidastuvuuteen. Jos tuntuu että kaikkia muuttujia ei ole tiedossa, niin niitä voi vakioida sillä olettamalla että ne ovat molemmissa autoissa about vastaavat koska jarrutus suoritetaan samanlaisilla renkailla, samalla testikentällä, samoissa olosuhteissa, ja samasta nopeudesta pysähdyksiin. ABS:n ja alustan vaikutus pysähtyvyyteen voidaan unohtaa, koska sinä väität massan olevan kriittinen tekijä. Ihan oikeasti olisi mielenkiintoista tutustua oikeisiin laskelmiin väittämien sijasta.

Oisko aika laittaa tämä ketju jo lukkoon  :P

Ei missään nimessä lukkoon. Laskelmia kehiin. Kiinnostavat minua kovasti.

No asiaahan tässä toisaalta on ollut, muttei otsikonmukaista ;-)

Oma ketju tälle renkaan fysiikalle?

Oma kanta: Nastat, peilijäitä varten ja paremman kulutuskestävyyden takia.  Autona Ocu Scout.

Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 27.01.12 - klo:14:05
Otsikkoon liittyen (ja lukematta koko topiikin juupas-eipäs -väittelyä), ja anteeksi tyhmä kysymys, mutta onko rengasvalinnan merkitys jotenkin erilainen nelivetokärryssä verrattuna vajaavetoisiin? Eikö ne samat lainalaisuudet päde riippumatta vetotavasta ja erot on makuasioita tai faktoja riippuen tutkimustuloksesta tai omasta mielipiteestä?

Jarrutuksessa vetotavalla ei ole eroa, kun kaikissa 40-luvun jälkeen tehdyissä autoissa on 4-pyöräjarrut. Ã,,kkiselle 4-vetoisella ajaminen voi tuoda kitkaolosuhteista liian hyvä kuvan, jolloin nopeutta on liikaa kun pitäisi hidastaa.

Samaten kaarteissa 2-vetoisella vetävän pyörän luisto varoittaa aikaisemmin pidon menetyksestä, kun 4-vetoissa kaikissa pyörissä osa kitkareservistä käytetään pituussuunnassa, eikä pelkästään sivuttaispitoon.

Siispä nastat tasoittavat pidon vaihteluitta ja antaa pelivaraa yllättävissä tilanteissa. On kyllä harmi, kun vak. yhtiöt (tai kukaan) ei tilastoi onnettomuuksien nasta/kitka rengastusta.

Lainaus käyttäjältä: MTu - 28.01.12 - klo:10:10
Ei siinä mitään. Otat teknisistä tiedoista VW:n ja Nissanin massat, ja LASKET meille auki tähän ne laskut niin että todistat massojen vaikutuksen hidastuvuuteen. Jos tuntuu että kaikkia muuttujia ei ole tiedossa, niin niitä voi vakioida sillä olettamalla että ne ovat molemmissa autoissa about vastaavat koska jarrutus suoritetaan samanlaisilla renkailla, samalla testikentällä, samoissa olosuhteissa, ja samasta nopeudesta pysähdyksiin. ABS:n ja alustan vaikutus pysähtyvyyteen voidaan unohtaa, koska sinä väität massan olevan kriittinen tekijä. Ihan oikeasti olisi mielenkiintoista tutustua oikeisiin laskelmiin väittämien sijasta.

Auton renkaan autoa jarruttavaa voimaa rajoittaa joko jarrun generoima jarruvoima tai renkaan pito. Nykyautoissa se on yleensä renkaan pito, johon vaikuttaa renkaan normaalivoima (kohtisuoraan alustaan vaikuttava voima) ja renkaan ja tienpinnan välinen kitkakerroin. Eli renkaan normaalivoiman kasvaessa kasvaa myös jarruttava voima. Jos kitkakerroin on vakio, silloin auton hidastuvuus on sama pyöräkuormasta riippumatta. Ja laskelmat voidaan tehdä lukiofysiikan kaavoilla. Todellisuudessa vaan kitkakerroin ei ole vakio erilaisilla pyöräkuormilla. Suuremmilla pyöräkuormilla kitkakerroin on pienempi kuin pienillä pyöräkuormilla. Ero ei ole suuri, mutta kuitenkin selvä. Tätä kitkakertoimen muuttumista pyöräkuorman mukaan käytetään hyväksi autojen ajo-ominaisuuksien virittämisessä yli- tai aliohjautuvaksi käyttämällä kallistuksenvakaimia. Kitkakertoimen muuttuminen otetaan huomioon tarkemmissa laskelmissa, joita tehdään tarkoitukseen soveltuvilla simulointiohjelmilla. Näissä ohjelmissa käytetään erilaisia rengasmalleja, joissa saattaa olla kymmeniä parametrejä. Voin laittaa kyselijöille listan tarvittavista parametreistä. Kun toimitatte nämä parametrit, niin voin tehdä laskelman, jossa näkyy auton massan vaikutus jarrutusmatkaan. Ensin pitää kuitenkin ymmärtää kitkavoiman ja kitkakertoimen ero. Samoin auton massan ja pyöräkuorman välinen yhteys ;-)

Lainaus käyttäjältä: JPN - 28.01.12 - klo:13:59

Siispä nastat tasoittavat pidon vaihteluitta ja antaa pelivaraa yllättävissä tilanteissa. On kyllä harmi, kun vak. yhtiöt (tai kukaan) ei tilastoi onnettomuuksien nasta/kitka rengastusta.

Sanon tämän vielä kerran, kun en vielä suoraan ole sitä sanonut. Siksi sitä ei ole tilastoitu, koska rangastus ei aiheuta kolaria. Kolarin aiheuttaa kolarissa jompikumpi kuljettajista, ja ojaan ajoissa sekä muissa yksipuolisissa onnettomuuksissa se yksi kuljettaja. Piste!!!

Nastat on hyvät aina talvioloissa ja varsinkin nelivedossa, kun pysähtyy pitää ja lähtee kelissä ku kelissä etheenpäääin... KYLMÃ,, totuus on et mitä kaposempi rengas, sen kovempi pistepaino=pito. Levee nakki on komee mut ihan paska loskassa ja vaikeissa oloissa. Kitkoja ei ole mulla ikinä ollu eikä taida tullakaan, asun PK-seudulla.
Hyviä ajeluja kumeilla ku kumeilla ja varsinkin autokäytössä :)

Eipä noita nastoja oo ees "vajaavetoiseen" kaivannut, et hyvinkin ilman neljästä nurkasta raapivalla luulisi pärjäävän.  :D

Nastat itsellä ja todella tyytyväinen nastoihin nelivetoisessa. Michelinit on ja ne on mukavat sekä hiljaiset.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 28.01.12 - klo:21:34
Todellisuudessa vaan kitkakerroin ei ole vakio erilaisilla pyöräkuormilla. Suuremmilla pyöräkuormilla kitkakerroin on pienempi kuin pienillä pyöräkuormilla.

Kun kumipyörän maata vasten oleva paine kasvaa tarpeeksi suureksi, niin kitkakerroin alkaa romahtamaan. Normaalissa tieliikenteessä renkaisiin ei kohdistu niin suurta painetta, että kitkakerroin alkaisi sen johdosta muuttumaan.

Huomaa että kyseessä on paine eikä pelkästään kuorma. Sekä kitkapintaan nähden suorassa kulmassa oleva voima että kitka-alueen pinta-ala ratkaisevat. Tämäkään ei siis vastaa miksi suuremmalla henkilöauton massalla jarrutusmatka pitenisi. Painavammissa autoissa kun on aina suuremmat renkaat, jotka ratkaisevat tämänkin tilanteen.

Minkälaisia kilometrilukemia porukka on ajanut yhdellä kitka/nastarengas kierroksella? Itse ajoin Hakkapeliitta 7:lla 80tkm. Talvirenkaat kestävät huomattavasti enemmän kilometrejä mitä kesärenkaat!

jösses! 80tkm!!!!

Melki nyt jo pitäs vaihtaa; vaikkei ole kun ehkä 20tkm ajetut kitkat.

Osa syy tuohon kilometri määrään renkaiden kestävyyden kannalta oli kaksi kovaa edellistä talvea pakkasineen. Kesärenkaat ovat tosiaan kestäneet vain sen 20tkm. Talvirenkaat ovat 16" ja kesä 17"... Seuraavaan autoon otan molemmat vanteet 16" kokoisena.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 29.01.12 - klo:19:07
Kun kumipyörän maata vasten oleva paine kasvaa tarpeeksi suureksi, niin kitkakerroin alkaa romahtamaan. Normaalissa tieliikenteessä renkaisiin ei kohdistu niin suurta painetta, että kitkakerroin alkaisi sen johdosta muuttumaan.

Huomaa että kyseessä on paine eikä pelkästään kuorma. Sekä kitkapintaan nähden suorassa kulmassa oleva voima että kitka-alueen pinta-ala ratkaisevat. Tämäkään ei siis vastaa miksi suuremmalla henkilöauton massalla jarrutusmatka pitenisi. Painavammissa autoissa kun on aina suuremmat renkaat, jotka ratkaisevat tämänkin tilanteen.

Niinpä. Ja sitten kun normaali tienpinta on epätasainen, on myös pintapainejakautuma epätasainen. Pinnankarheuden huippujen kohdalla on suurempi pintapaine ja niissä kitkakerroin romahtaa ensin. Kun pyöräkuorma kasvaa, niin entistä suurempi osa kosketuspinta-alasta saavuttaa pintapaineen, jossa kitkakerroin romahtaa. Mitä suuremmalta prosenttiosuudelta pinta-alasta kitkakerroin on romahtanut, sitä pienemmäksi jää kokonaiskitkakerroin. Eli renkaan kokonaiskitkakerroin pienenee, kun pyöräkuorma kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 30.01.12 - klo:09:35
Eli renkaan kokonaiskitkakerroin pienenee, kun pyöräkuorma kasvaa.

Kitkamallien mukaan kitkakerroin alkaa romahtamaan vasta kun paine on tarpeeksi suuri. Sitä ennen kitkakerroin pysyy vakiona. Jos katselet jotain rata-autojen mallinnusohjelmia niin tietty mennään koko ajan niin pidon rajoilla että kitkakertoimen muuttumisella alkaa olla merkitystä. Nyt oli kyse henkilöautoista.

Autojen valmistajilla ei ole mitään tarvetta päästää kuormia niin suuriksi että kitkakerroin alkaisi romahtamaan jarrutuksen aikana. Vanhoissa autoissa näin voi käydä, mutta syy ei ole niinkään kokonaismassassa, vaan huonossa alustassa joka päästää painopisteen siirtymään liiaksi eteen. Jarrutusmatkaa voi tämmöisessä autossa lyhentää lisäämällä massaa niin että painopiste siirtyy taaksepäin. Esim. sementtisäkki takakonttiin, mikä on varmasti aika monelle ihan tuttu temppu.

Minusta tämä elastisen materiaalin kitkan omituisuus on loppuunkäsitelty. Oliko muitakin argumentteja massan vaikutuksesta?

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:10:14
Kitkamallien mukaan kitkakerroin alkaa romahtamaan vasta kun paine on tarpeeksi suuri. Sitä ennen kitkakerroin pysyy vakiona. Jos katselet jotain rata-autojen mallinnusohjelmia niin tietty mennään koko ajan niin pidon rajoilla että kitkakertoimen muuttumisella alkaa olla merkitystä. Nyt oli kyse henkilöautoista.

Autojen valmistajilla ei ole mitään tarvetta päästää kuormia niin suuriksi että kitkakerroin alkaisi romahtamaan jarrutuksen aikana. Vanhoissa autoissa näin voi käydä, mutta syy ei ole niinkään kokonaismassassa, vaan huonossa alustassa joka päästää painopisteen siirtymään liiaksi eteen. Jarrutusmatkaa voi tämmöisessä autossa lyhentää lisäämällä massaa niin että painopiste siirtyy taaksepäin. Esim. sementtisäkki takakonttiin, mikä on varmasti aika monelle ihan tuttu temppu.

Minusta tämä elastisen materiaalin kitkan omituisuus on loppuunkäsitelty. Oliko muitakin argumentteja massan vaikutuksesta?

Populistit tyytyy helppoihin ratkaisuihin monimutkaisissakin ongelmissa ;-)

Menee hieman OT:ksi, mutta en voinut olla kommentoimatta ;-)
Auton painopiste siirtyy jarrutuksessa eteenpäin vaan sen verran mitä auton nyökkäys siirtää sitä suhteessa pyörien kosketuskohtiin. Siirtymä on muutamia senttejä. Painosiirto mikä tulee jarrutustilanteessa painopisteen korkeudesta on huomattavasti suurempi. Auton alustarakenteilla ei voi kompensoida painopisteen korkeuden vaikutusta.

Sementtisäkki takakontissa tasaa jarrutuksessa pyöräkuormia etu- ja taka-akseleiden välillä, jolloin etuakselin pyöräkuormat ei kasva niin suuriksi ja etuakselilla kitkakerroin on parempi.

Auton renkaiden kitkavoimien laskentaan käytettävät laskentakaavat ovat puoliempiirisiä ja ne perustuvat mittaustuloksiin. Mittaustuloksista taas näkyy selvästi pyöräkuorman vaikutus kitkakertoimeen. Esim. "Ajoneuvojen dynamiikka" kirjassa (Tuononen, Koisaari: Autoalan Koulutuskeskus Oy)

Sitten hieman pohdittavaa: Miksi F1:ssä renkaille on annettu maksimileveys, miksi slikseissä on parempi pito kuin kuviollisissa, miksi kuorma-auton renkaassa on huonompi pito kuin henkilöauton renkaassa......

Lainaus käyttäjältä: TBA - 30.01.12 - klo:11:34
Sitten hieman pohdittavaa: Miksi F1:ssä renkaille on annettu maksimileveys, miksi slikseissä on parempi pito kuin kuviollisissa, miksi kuorma-auton renkaassa on huonompi pito kuin henkilöauton renkaassa......

Pohdittavaa kenelle? Olen jo vastannut näihin.

Oletkohan ymmärtänyt yhtään mitä olen edes kirjoittanut. Toistelet vain samoja asioita mistä olen jo kertonut. Yrität myös jotain ihmeellistä ;-) merkattua vittuilua, mistä en siitäkään tajua kenelle ne on suunnattu. Vittuilusi kun on lähes aina sellaista mikä pätee sinuun itseesi.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 30.01.12 - klo:11:34
Sementtisäkki takakontissa tasaa jarrutuksessa pyöräkuormia etu- ja taka-akseleiden välillä, jolloin etuakselin pyöräkuormat ei kasva niin suuriksi ja etuakselilla kitkakerroin on parempi.

aa... nyt mä ymmärrän ;) Tähän perustuu varmasti myös se, että mutkassa puskevan auton jarruun kun hiukan tuikkasee puskemisen alkaessa - vaan silleen että paine siirtyy etupyörille - niin etupyörien kitka romahtaa pyöräkuorman kasvaessa ja auton luiskahtaa takaisin mutkaan.. tai jotain ;)

Lainaus käyttäjältä: MTu - 30.01.12 - klo:12:25
aa... nyt mä ymmärrän ;) Tähän perustuu varmasti myös se, että mutkassa puskevan auton jarruun kun hiukan tuikkasee puskemisen alkaessa - vaan silleen että paine siirtyy etupyörille - niin etupyörien kitka romahtaa pyöräkuorman kasvaessa ja auton luiskahtaa takaisin mutkaan.. tai jotain ;)

Mielenkiintoista. Olen varma että pystyisin selittämään tämän nimenomaisen käytöksen pelkästään tämän keskustelun aloittaneella yhtälöllä a=µg.

Ehkä kuitenkin odotan että joku paremmin asioista perillä oleva kertoo miten asia oikeasti on..

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:12:08
Pohdittavaa kenelle? Olen jo vastannut näihin.

Oletkohan ymmärtänyt yhtään mitä olen edes kirjoittanut. Toistelet vain samoja asioita mistä olen jo kertonut. Yrität myös jotain ihmeellistä ;-) merkattua vittuilua, mistä en siitäkään tajua kenelle ne on suunnattu. Vittuilusi kun on lähes aina sellaista mikä pätee sinuun itseesi.

Et ole vastannut näihin kysymyksiin.
En ole ymmärtänyt mitä olet kirjoittanut, koska väität mustaa valkoiseksi.
Yleiseksi tarkoitetun kommentin ottaminen henkilökohtaisesti osoittaa huonoa itsetuntoa.
Tottakai vittuilu pätee myös itseeni, ei kai se muuten olisi niin hauskaa ;-)

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:12:40
Mielenkiintoista. Olen varma että pystyisin selittämään tämän nimenomaisen käytöksen pelkästään tämän keskustelun aloittaneella yhtälöllä a=µg.

Ehkä kuitenkin odotan että joku paremmin asioista perillä oleva kertoo miten asia oikeasti on..

Tietämättömyytensä tunnustaminen on viisuden alku ;-)
Huom. Tämä ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti.

Lainaus käyttäjältä: TBA - 30.01.12 - klo:12:53
Et ole vastannut näihin kysymyksiin.

Olen lukenut kaikki argumenttisi ja vastannut miksi niillä ei ole merkitystä alkuperäiseen väitteeseeni. Tai kun sanon kaikki, niin tarkoitan se yksi ja sama mistä olet jauhanut koko ajan. Vastauksissani on myös vastaukset näihin kysymyksiin mitä esitit, koska et ole esittänyt viestiesi aikana mitään uutta.

Sinä taas et ole vastannut mihinkään muuten kuin jauhamalla samaa asiaa eri suunnista. Olen yrittänyt kertoa että tiedän mistä puhut ja ymmärrän mistä puhut, mutta myös ymmärrän miksi se ainoa argumenttisi ei päde keskustelun aiheeseen.

Lopetan siis osaltani tämän aiheen tähän. Tämä keskustelu ei ole edennyt mihinkään toisen viestini jälkeen.

Kävin tänään testaamassa samanlaisilla Yeteillä nastoja ja kitkoja. Testipätkät olivat pakkasjäinen mutkainen maalaistie ja valtatie, jossa ajourat kuivaa pakkasasfalttia. Nastat olivat uudet, kitkat 1,5 talvea ajetut. Nastat tuntuivat mutkatiellä ehkä hieman tukevimmilta, mutta esp vilkkui kyllä aika tiheään kun taas kitkoilla ajotuntuma oli hivenen huterampi, mutta ei heittänyt niin herkästi eeäspeelle, kumma kyllä. Itse pidossa jarrutettaessa ja nopeissa käännöksissä ei mainittavaa eroa. Maantieajossa kitkat vei kyllä pisteet reilusti rengasmelun takia joka on mulle aika tärkeä asia kun paljon maantiellä aikaa vietän. Amatööritestaajan lyhyt testi osoitti kuitenkin että erot on aika pieniä, nastat voitti kokonaisuuden näillä keleillä. Jos taas kitkatkin olis olleet uudet niin ero olisi minimaalinen normikäyttäjän kannalta näissä olosuhteissa.

Ajomukavuus ja vuosien tottumus kitkoihin kuitenkin sai minut valitsemaan jälleen kerran kitkat. Kitkat on opettanut ennakoivaan ajotapaan hankalissa olosuhteissa ja hyvissä oloissa taas ajomukavuus on ylivertainen kitkoilla. Renkaat oli muuten Nokialaisia molemmat, 7 ja R, kokona 225/50/17".

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:13:30
Olen lukenut kaikki argumenttisi ja vastannut miksi niillä ei ole merkitystä alkuperäiseen väitteeseeni. Tai kun sanon kaikki, niin tarkoitan se yksi ja sama mistä olet jauhanut koko ajan. Vastauksissani on myös vastaukset näihin kysymyksiin mitä esitit, koska et ole esittänyt viestiesi aikana mitään uutta.

Sinä taas et ole vastannut mihinkään muuten kuin jauhamalla samaa asiaa eri suunnista. Olen yrittänyt kertoa että tiedän mistä puhut ja ymmärrän mistä puhut, mutta myös ymmärrän miksi se ainoa argumenttisi ei päde keskustelun aiheeseen.

Lopetan siis osaltani tämän aiheen tähän. Tämä keskustelu ei ole edennyt mihinkään toisen viestini jälkeen.

Olet ehkä lukenut viestini, mutta ajatus on ollut muualla.
Olen vastannut sinun väitteisiisi ja perustellut ne.
Koko viestittelysi perustuu väitteeseen, ettei auton massa vaikuta pysähtymismatkaan. Ja perustellut sitä lukiofysiikan kaavoilla.
Minä olen yrittänyt selittää kuinka pyöräkuorma vaikuttaa renkaan kitkakertoimeen ja siten myös pysähtymismatkaan.
Jokainen voi itse päättää kumpi on oikeassa, lukion fysiikan kirja vai yliopiston tohtorien tutkimukset renkaan pidosta erilaisilla ajoalustoilla. Piste.

Kitkakertoimista ja niiden vaikutuksesta kitkarenkaan toimintaan en osaa perustella, mutta eikö kitkarenkaan pito-ominaisuus perustu siihen, että lamellin reuna "takertuu" tien epätasaisuuksiin ja näin ollen auton saa liikkeelle ja pysähtymään. Jos olisi slicksi kitkarengas, niin ei se pitäis talvella ollenkaan. Talvella tarvitaan niitä "kynsiä" renkailta, että sillä pääsee eteenpäin.

Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 28.01.12 - klo:21:42
Sanon tämän vielä kerran, kun en vielä suoraan ole sitä sanonut. Siksi sitä ei ole tilastoitu, koska rangastus ei aiheuta kolaria. Kolarin aiheuttaa kolarissa jompikumpi kuljettajista, ja ojaan ajoissa sekä muissa yksipuolisissa onnettomuuksissa se yksi kuljettaja. Piste!!!

Tämmöinen selitys ei mene minulle läpi. Tarpeeksi isossa otoksessa ratin ja selkänojan välinen tekijä normistuu ja renkaiden ero voi hyvinkin alkaa näkyä jos sitä on.

Lainaus käyttäjältä: jarppis - 30.01.12 - klo:16:20
Kitkakertoimista ja niiden vaikutuksesta kitkarenkaan toimintaan en osaa perustella, mutta eikö kitkarenkaan pito-ominaisuus perustu siihen, että lamellin reuna "takertuu" tien epätasaisuuksiin ja näin ollen auton saa liikkeelle ja pysähtymään.

Kitkarenkaat perustuvat enemmänkin siihen että lumi tarkertuu lamellien väliin. Lumella on kumia parempi kitkakerroin lunta ja jäätä vasten.

Tämä voi johtaa yllättäviin liukasteluihin jos ajaa esim. autotallista ulos ja tie on jäässä. Lamellien väleissä ei ole mitään, ja jos autotalli oli lämmin niin renkaat ovat vielä kaikenlisäksi lämpimät, joka huonontaa kylmään soveltuvan kumiseoksen pitoa entisestään. Tosin tilanne on silti parempi kuin kesärenkailla olisi.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 30.01.12 - klo:17:10
Tämmöinen selitys ei mene minulle läpi. Tarpeeksi isossa otoksessa ratin ja selkänojan välinen tekijä normistuu ja renkaiden ero voi hyvinkin alkaa näkyä jos sitä on.

;D ;D Mikä ettei, jos tämä sinulle suo paremmat yöunet.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:17:19
Kitkarenkaat perustuvat enemmänkin siihen että lumi tarkertuu lamellien väliin. Lumella on kumia parempi kitkakerroin lunta ja jäätä vasten.

Tämä voi johtaa yllättäviin liukasteluihin jos ajaa esim. autotallista ulos ja tie on jäässä. Lamellien väleissä ei ole mitään, ja jos autotalli oli lämmin niin renkaat ovat vielä kaikenlisäksi lämpimät, joka huonontaa kylmään soveltuvan kumiseoksen pitoa entisestään. Tosin tilanne on silti parempi kuin kesärenkailla olisi.

Miten sitten tilanne, missä ei ole lunta? Esim huurtunut tai "mustajää" tilanne tiellä, missä naapurikaistalla nastat raapii ja sutii, kun itse lähtee nätisti liikkeelle renkaiden sen suuremmin sutimatta. Eikä ole kyseessä neliveto vaan takaveto. Tuossa tilanteessa kesärenkailla olisin ongelmissa.

Lainaus käyttäjältä: jarppis - 30.01.12 - klo:17:28
Miten sitten tilanne, missä ei ole lunta? Esim huurtunut tai "mustajää" tilanne tiellä, missä naapurikaistalla nastat raapii ja sutii, kun itse lähtee nätisti liikkeelle renkaiden sen suuremmin sutimatta. Eikä ole kyseessä neliveto vaan takaveto. Tuossa tilanteessa kesärenkailla olisin ongelmissa.

Totta kai kitkarenkaan kumiseos on sellainen mikä toimii myös pakkasella. Toisin kuin kesärenkaiden kumiseokset. Raapiiko naapurikaistoilla etuvedot? Etuvedoilla paino nousee etupyöriltä pois kun kiihdyttää, mikä vähentää vetopitoa. Takavedoilla taas pito lisääntyy. Siis paino, ei massa, ettei menisi taas turhaksi vääntämiseksi. :P

Lamellien välissä oleva lumi on lisäpitoa kumin pelkän kumin päälle. Eli kitkat mitkä on ajettu lumen päältä pitävät jäällä paremmin kuin täysin mustat kitkat.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 30.01.12 - klo:19:25
Totta kai kitkarenkaan kumiseos on sellainen mikä toimii myös pakkasella. Toisin kuin kesärenkaiden kumiseokset. Raapiiko naapurikaistoilla etuvedot? Etuvedoilla paino nousee etupyöriltä pois kun kiihdyttää, mikä vähentää vetopitoa. Takavedoilla taas pito lisääntyy. Siis paino, ei massa, ettei menisi taas turhaksi vääntämiseksi. :P

Lamellien välissä oleva lumi on lisäpitoa kumin pelkän kumin päälle. Eli kitkat mitkä on ajettu lumen päältä pitävät jäällä paremmin kuin täysin mustat kitkat.

Täällä on myös oltu huomaavinaan viime päivinä outoa riipimistä viereisillä kaistoilla. Naapurien nastapyörät sutivat lähteissä, ja jäävät jopa jälkeen meikäläisen Passatista (misukan kitkoilla). Sitten kun kitkoista pito lähtee, niin se tapahtuu vähän äkkinäisemmin - mutta siihen asti tuntuu pitoa olevan jopa enemmän kuin nastapyörissä. Nasta ei vissiin olemattoman ohuen jään päällä tarjoa juurikaan lisäpitoa - kenties päinvastoin?

Lainaus käyttäjältä: MTu - 30.01.12 - klo:22:39
Täällä on myös oltu huomaavinaan viime päivinä outoa riipimistä viereisillä kaistoilla. Naapurien nastapyörät sutivat lähteissä

Saman huomion olen tehnyt. On sitten Volvo, tai Bemari, niin kamala krapina kuuluu vierestä kun ne yrittää raivokkaasti tykittää valoista. Näköjään se johtuukin renkaista. Itse jo epäilin, että VW:ssä on vaan niin kova "voimakone". Tosin sanoohan nimikin jo sen Voimaa ja Wääntöä ;) ;D

Lainaus käyttäjältä: MTu - 30.01.12 - klo:22:39
Nasta ei vissiin olemattoman ohuen jään päällä tarjoa juurikaan lisäpitoa - kenties päinvastoin?

Samanlaiset fiilikset mulla.

Totuushan on että pärjäähän sitä vaikka olis Golfissa/Ocussa/autossaan 245/30-19" kitkat tai vaikka 185/65-15" nastat. Kummilla sitten tahtoo ajaa, on oma päätös  ;D

Olen skulan kanssa samaa mieltä, että molemmilla renkailla pärjää, mutta se millä haluaa ajaa on sitten meistä jokaisesta itsestä kiinni.

Molemmilla renkailla pärjää näissä olosuhteissa oli vetotapa minkälainen vaan ja molemmilla renkailla pääsee puiston puolellekin, jos ei ota olosuhteita riittävästi huomioon.

Juuri näin..

Ja voiko kapean nastarnkaan valitsijaa moittia jos hän perustelee valintaansa pidon maksimoimisella.. Ylipäätään pidon maksimoimista talven ajaksi?

Voidaanko hänet asettaa naurunalaiseksi jos hänen autonsa ei ole maailman turvallisimpien autojen TOP5:ssa?

Voidaanko kitkarenkaan valinneen kuljettajan asettaa naurunalaiseksi jos hän perustelee valintansa mukavuudella ts. hiljlaisuudella? Jos hänen autonsa ei ole maailman mukavimpien autojen TOP5:ssä?

::)

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 31.01.12 - klo:12:09
Samanlaiset fiilikset mulla.

Siltä se vaikuttaa, mutta ihmisen havainnointi on selektiivistä eli valikoivaa. Kun itse ajelee nastattomilla (kuten vaikkapa sinä tai minä), nastarenkailla ajavien tekemisiin saattaa kiinnittää huomaamattaan enemmän huomiota. Sitä kuulee mitä kulloinkin haluaa, ihan tiedostamattakin ja ilman mitään asenteita.

Ilmiö toimii myös toisin päin, jolloin nastamuumiot naureskelevat jokaiselle tientukolle ajatellen, että siellä se kitkamies taas pelkää henkensä edestä. Vaikka siis tuolla onnettomalla tientukolla olisikin nastat alla, mitä ei tietenkään (haluta) nähdä / kuulla.

Lainaus käyttäjältä: Newman - 31.01.12 - klo:15:45
Siltä se vaikuttaa, mutta ihmisen havainnointi on selektiivistä eli valikoivaa. Kun itse ajelee nastattomilla (kuten vaikkapa sinä tai minä), nastarenkailla ajavien tekemisiin saattaa kiinnittää huomaamattaan enemmän huomiota. Sitä kuulee mitä kulloinkin haluaa, ihan tiedostamattakin ja ilman mitään asenteita.

Ilmiö toimii myös toisin päin, jolloin nastamuumiot naureskelevat jokaiselle tientukolle ajatellen, että siellä se kitkamies taas pelkää henkensä edestä. Vaikka siis tuolla onnettomalla tientukolla olisikin nastat alla, mitä ei tietenkään (haluta) nähdä / kuulla.

En minä kuuntele tai kyttäile kenenkään sutimisia, vain omiani. Perustan tuonkin sanomiseni siihen että ajelen samoja reittejä eri renkailla (jopa useampi auto tunnissa peräjälkeen) jolloin muodostuu vähän vertailupohjaa.
Ammattini vuoksi havannointini ei voi olla selektiivistä, nollataso kalibroitava joka kerran kun ovenkahvaan tarttuu.
Jokainen puhukoon siis omasta puolestaan.

Kenenkään havainnointi ei voi olla täysin valikoimatonta. Esimerkiksi kuuloaisti on aina paitsi äärimmäisen lyhyt, myös erityisen valikoiva. Tuo on tieteellinen fakta. Vaikka olisit mikä fakiiri ammatiltasi.

Nastarenkaita on myös monin verroin nastattomia enemmän. Ehkä tämäkin vaikuttaa (valikoimattomaan) havainnointiisi.

Jankuti jankuti  :-*

Missään rengastestissä ei ole samalla autolla, samoissa olosuhteissa päästy kitkarenkaalla samoihin tuloksiin kuin nastalla.Ainoa poikkeus luminen tie, jossa tulokset suurinpiirtein samat kitkoilla ja nastoilla.Kuiva asfaltti, märkä asfaltti tai jää, niin kitka on sen 10-20% heikompi.Mututuntumalla ei näitä pysty vertailemaan millään muotoa.Mutta näin kovilla pakkasilla pitää kaikki jo kohtuuhienosti, ja ajettavuuskin paranee kun lamellit hiukan kovettuu.Muutenhan nämä nykyrenkaat mielestäni tehty jopa liikaa jääpidon ehdoilla.Muu ajettavuus jäänyt toissijaiseksi, joka olisi kuitenkin tärkeää, koska 80% varmaan talvesta ajetaan sulilla keleillä, ja paljon myös lämpimillä keleillä.

Lainaus käyttäjältä: ram1 - 31.01.12 - klo:21:57
Missään rengastestissä ei ole samalla autolla, samoissa olosuhteissa päästy kitkarenkaalla samoihin tuloksiin kuin nastalla.Ainoa poikkeus luminen tie, jossa tulokset suurinpiirtein samat kitkoilla ja nastoilla.Kuiva asfaltti, märkä asfaltti tai jää, niin kitka on sen 10-20% heikompi.Mututuntumalla ei näitä pysty vertailemaan millään muotoa.Mutta näin kovilla pakkasilla pitää kaikki jo kohtuuhienosti, ja ajettavuuskin paranee kun lamellit hiukan kovettuu.Muutenhan nämä nykyrenkaat mielestäni tehty jopa liikaa jääpidon ehdoilla.Muu ajettavuus jäänyt toissijaiseksi, joka olisi kuitenkin tärkeää, koska 80% varmaan talvesta ajetaan sulilla keleillä, ja paljon myös lämpimillä keleillä.

Vertailuissa on aina uudet renkaat vastakkain. Tekisivät joskus vertailun, missä renkailla on ajettu yksi kausi. Jotenkin tuntuu, että nastarenkaat menettävät sen parhaan pidon jo eka kauden jälkeen. Kitkoissa kumi taitaa kovettua ja pidon heikkeneminen näkyy sitä myöten, mutta se ei vielä näy toisena vuotena.

Lainaus käyttäjältä: jarppis - 31.01.12 - klo:22:00
Vertailuissa on aina uudet renkaat vastakkain. Tekisivät joskus vertailun, missä renkailla on ajettu yksi kausi. Jotenkin tuntuu, että nastarenkaat menettävät sen parhaan pidon jo eka kauden jälkeen. Kitkoissa kumi taitaa kovettua ja pidon heikkeneminen näkyy sitä myöten, mutta se ei vielä näy toisena vuotena.

Olisi tosiaan kiva jos tekisivät tuon testin.Kesärenkaissa joskus on taidettukin tehdä.

Taitaa olla liian monta muuttujaa tuollaiseen käytettyjen renkaiden testaamiseen vertailukelpoisesti.  :-\

Vertailuissa on aina uudet renkaat vastakkain. Tekisivät joskus vertailun, missä renkailla on ajettu yksi kausi. Jotenkin tuntuu, että kitkarenkaat menettävät sen parhaan pidon jo eka kauden jälkeen. Kitkoissa kumi taitaa kovettua ja pidon heikkeneminen näkyy sitä myöten heti seuraavana vuotena. Kun taas nastarenkaan nastat tasoittavat kumien kovettumisen tuomaa liukkautta parikin vuotta.

::) ::) ::)

Jos ihan näitä nykyrenkaita vertailee, niin tuntuisi tavallaan uskomattomalta, että tuo ero jotenkin tasottuisi, koska nastarenkaatkin nykyään ns. kitkoja, joissa vaan nastat.Eri merkkejä vertaamalla tosin eroja saattaa tulla.Vaikea sanoa.

Kiskaisin vastineen tuonne vähän virallisempaan kitkakeskusteluun http://www.vagarena.fi/index.php?topic=564.msg200564#msg200564 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=564.msg200564#msg200564)

Löysin nimittäin reilun vuoden vanhan ruotsalaisten talvirengastestin, jossa vertailtiin 10tkm ajetut nastat/kitkat/eurokitkat... ja nastoista oli pito pois jo tuossa vaiheessa!

Lainaus käyttäjältä: MTu - 01.02.12 - klo:11:07
Löysin nimittäin reilun vuoden vanhan ruotsalaisten talvirengastestin, jossa vertailtiin 10tkm ajetut nastat/kitkat/eurokitkat... ja nastoista oli pito pois jo tuossa vaiheessa!

Tuon perusteella ei mikään ihme että nastarenkaat sutivat viereisillä kaistoilla. :o Aika harvalla kun on ihan tuoreet talvirenkaat alla.

Eli kuten ennenkin uumoiltu - aivan sama mitä testeissä lukee, ne ei paljoa normikäyttäjää koske.

Eli harvemmalla meistä on joka talvi uudet talvirenkaat allansa.

Mielenkiintoisia lausumia:

LainaaVid testerna pÃ¥ is är det just det dubbade däcket som har tappat mest prestanda â€" sÃ¥ mycket att ett begagnat nordiskt dubbfritt däck fungerar minst lika bra.

LainaaBromsprestanda på is är ett testmoment där de bästa dubbdäcken alltid klarar lite bättre än sina dubbfria syskon. Det nya dubbade däcket är bäst, 11 procent bättre än det nordiska dubbfria och hela 28 procent bättre än det centraleuropeiska dubbfria. Som referens kan vi säga att skillnaden mellan nytt dubbat och nytt nordiskt dubbfritt från Continental vid 2009 års tester var just 11 procent.
En tydlig fördel med dubbat, men för de begagnade däcken blir det annorlunda. Det dubbade däcket presterar plötsligt sämre än det nordiska dubbfria och har tappat nästan en femtedel av sin bromskapacitet. Det nordiska dubbfria har tappat sju procent och det centraleuropeiska är bara marginellt sämre än sin nya motsvarighet.

Ja juuri tuota jarrutustehoa, parempaa pitoa ääritilanteissa yms. on kehuttu nastarenkaissa ja onhen se sitä. Yllättävä tulos ja toisaalta ei. Onhan toki selvä että nastat luo sen lisäpidon ja kun niistä paras terä menee, häviää osa pidosta.

Eiköhän se kulu käytössä kumi kun kumi...