Fisker -topicissa on tätä aihetta sivuttu ja itsekin olen aihetta usein omassa mielessäni pohtinut...
Minulla on mielikuva, että tuo tehdas tekee piensarjatuotantoa ja työn jälki on aivan kuraa. Mitä itse olen tehtaan tuotoksia nähnyt/kokenut, vastaavaa schaissea en ole tavannut kuin itänaapurista tai jenkkilästä. Omia kokemuksia/näkemyksiä siis Saabeista, Samaroista ja Talpoteista. Nuohan ovat aivan karmeaa kuraa mm. korin sovituksiltaan.
Kuitenkin, tuolla on kasattu myös Porscheja, jotka taas on tunnettu nimenomaan noiden asioiden laadusta. Boxterista/Caymannista ei minulla ole mitään kokemusta, mutta mikä on noiden laatu versus muualla tehdyt?
Saabeissa ja Talboteissa ainakin oli jopa Ladan haju mukana, siis suomessa valmistetuissa.
Itse en ole ko tuotteita omistanut, mutta mieleen juolahti tutun autokorjaajan kanssa käyty keskustelu. Volvo teki juhlamallin joskus 1970-luvun loppupuolella. Sellaisen, jossa oli pääjohtajan signeerus hopealaatalla kojelaudassa ja ainakin erikoisväri vaaleansiniharmaa. Erikoista oli, että ko autot käytettiin maalattavana Uudessakaupungissa! Muistan itsekin asiasta olleen juttua Tuulilasi-lehdessä.
Ko. hovikorjaamon pihalla odotti "käsittelyä" tuollainen yksilö joskus 20 vuotta sitten. Maalipinta, tai se mitä siitä oli jäljellä, oli aivan himmeä ja kori ruosteen tunkema. Oleellista oli se, että katto oli syöpynyt puhki jo useasta kohdasta (vert. esim. metsissä maatuneet Mosset). Taisi siitä jonkinlainen auto vielä tulla?
Muistan itsekin, kun ainakin Talbotteja mainostettiin uudella ja ainutlaatuisella maalausmenetelmällä maalatuiksi.
Laiskottaa, joten kaivoin tuon tiedon suoraan Valmet Automotiven sivuilta, mutta kai se silti luotettavaan raporttiin perustuu. Ei siis mennä pelkällä mutupohjalla.
Lainaa12.06.2006
Euroopan kolmanneksi laadukkain autotehdas
Valmet Automotive on Euroopan kolmanneksi laadukkain autotehdas, kertoo arvostettu amerikkalainen J.D. Power ‑laaturaportti. Tulos perustuu amerikkalaisten uuden auton ostajien arvioon valmistuslaadusta heidän omistettuaan autonsa 90 päivää. Kyselyssä oli mukana 64 000 asiakasta ja se koski vuosimallin 2006 autoja. Arvioitavina olivat Valmet Automotiven valmistamat Porsche Boxster- ja Cayman S ‑autot.
Parhaaksi Euroopassa amerikkalaisasiakkaat arvioivat Magna Steyrin valmistuslaadun. Magna Steyr valmistaa Itävallassa BMW X3 ‑autoja, Mercedes-Benz E -luokkaa ja Wagon-mallia ja Saab 9-3 -avoautoja. Hopealle Euroopan autotehtaiden kisassa sijoittui BMW:n Dingolfingin tehdas.
Valmistuslaadun lisäksi arvioitiin auton suunnittelun onnistumista. Parhaan kokonaisarvosanan kaikista autoista sai Porsche Cayman. Se jakoi kärkisijan Lexus LS 430:n kanssa. Cayman oli tietysti myös oman "Compact Premium Sporty" -autoluokkansa paras. Porsche Boxster oli tässä sarjassa kolmas.
Lähde: U.S. J.D. Power and Associates 2006 Initial Quality StudySM (IQS) 7.6.2006
Tulikohan Boxsterin moottorit koottuna Uuteenkaupunkiin? Työkaverilla on tuollainen 10v+ Boxter jossa matkan katkaisseena vikana on ollut rentoutunut voimakone. Ei mitään hajua mikä siitä hajosi, mutta koko moottori meni uusiksi.
Tuo auto on niin järkyttävällä pidolla että oikein sääliksi käy. Kuitenkin muilta osin mitään laatuun liittyvää vikaa siinä ei ole, vanteet on hierottu kanttareihin, kuskin istuin on revennyt ja avaimella signeerattu ovi löytyy, mutta noita ei kyllä laadun piikkiin voi laittaa.
Noin laajalla yhden auton otannalta tuskin voi laajamittaisia johtopäätöksiä tehdä, mutta tuollaisella käytöllä oleva auto kertoisi kyllä äkkiä mikäli tehtaalla on isompiakin laatuongelmia. Voisin siis itse hyvillä mielellä ostaa Uudessakaupungissa kasatun auton.
Nuo haastattelututkimukset on aina vähän minun mielestä outoja. Mikäli olisin sijoittanut vähät rahani johonkin potaskaan, ilkeäisinkö myöntää sen jos kyseessä noinkin kallis hankinta kuin auto?
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/kajakkimallista-karmaan-40-vuotta-autotuotantoa (http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/kajakkimallista-karmaan-40-vuotta-autotuotantoa)
LainaaVarsinainen menestystarina oli Saab 900 Cabrio. Sen kehitystyö tehtiin pääasiassa Uudessakaupungissa, ja auto oli kaikin puolin onnistunut. Avoautolle oleellinen korin jäykistäminen oli ratkaistu niin hyvin, että korin jäykkyys vastasi hyvinkin umpimallia. Auto oli muutenkin onnistunut, ja sen suosio säilyi yllättävän pitkään suurena.
Tuulilasi on tunnettu "laatulehti", mutta uskotaan silti yllä oleva todeksi.
No kumoan totuuden per heti koska olen sattunut moisella ajamaan. Tismalleen yhtä lutku kuin lutkumpi, kun nämä umpikorista avoksi kehitellyt aina. Vavahtelee ja tutisee kaivonkansissa yms. Sinänsä haittaa tuosta ei ole, cruisingvehkeitähän nämä ovat.
Makkiksella se on aina viimeinen, objektiivinen totuus noista Saabeista hallussaan ;).
Isällä oli aikoinaan (1982 muistaakseni) ihan ehta aito Suomi-Saab. Tässä oli erikoisuutena vissiinkin lisävarusteena otettu Vika-varustepaketti, jonka ansiosta autosta löytyi jos jonkinmoista "ominaisuutta". Olihan se ihan hauskaa, kun silloin ko. aparaattia edustanut taho (oliko se nyt Scania tms) lähetti työnjohtajansa ihan kotiin asti korjaamaan autoa... Merkki oli niin vakuuttava, ettei sen jälkeen ole tarvinnut miettiä ko. merkillä ajamista.
Korissa ei tainnut olla vikaa ja ajaahan se oli ihan mainio, mitä nyt tuppasi kulkemaan liukkaalla tangentin suuntaan... Mutta tekniikka ei vaan oikein pelittänyt.
En gång Saab, aldrig Saab.
Lainaus käyttäjältä: Docw - 08.08.11 - klo:23:15
Tulikohan Boxsterin moottorit koottuna Uuteenkaupunkiin? Työkaverilla on tuollainen 10v+ Boxter jossa matkan katkaisseena vikana on ollut rentoutunut voimakone. Ei mitään hajua mikä siitä hajosi, mutta koko moottori meni uusiksi.
Oisko tuohon iskenyt se vesijäähdytteisten Porsche-koneiden perusvika eli sylinteriputkien ongelmat?! Niitä on mitä ilmeisimmin ollut varsinkin alkupään koneissa sekä 911- että Boxstereissa, mutta myös ihan viimeisimmissä versiossa. Eli ongelma on todellinen, eikä sitä ilmeisesti ole saatu vieläkään täysin ratkottua. Vika tosin ei ole Uudenkaupungin tehtaan, vaan ihan yleisesti Porschen vesijäähdytteisissä bokserikoneissa pl turbo ja GT3:n moottori.
Sinänsä mitään erityisempää kokemusta mulla ei UKI:n Porscheista (vielä) ole, mutta sen mitä olen muilta kuullut niin kyllä niistä on joitakin pikku mokia löytynyt jonkin verran. Eihän ne mitään isoja ole, mutta harmillisia kuitenkin.
Yksi esimerkki mitä olen kuullut: Pakoputkiston liitoksista kaikki mutterit ruostuneet murusiksi reilussa vuodessa... Olettaisin, että syy tuohon on se, että mutterit tai pultit on otettu väärästä laatikosta kokoonpanolinjalla..eli yhteensopimattomat materiaalit => reagoi keskenään => toinen ruostuu ajatustakin nopeammin.
Mulla oli aikoinan Uudessakaupungissa valmistettu Talbot Solara. Oli 4-ovinen Sedan, hieno kuin mikä :D Oikeasti aivan kamala paska. Kaiken maailman pikkuvikaa koko ajan. Muistan kun meni sitten ostamaan varaosia niin liikkeessä aina kysyttiin "Onko Boschin, Philpsin tms. laturi, startti,..."
Kaveri kun oli silloin Maan-Autossa asentajana kertoi että noita autoja kasattiin milloin mistäkin osista joita sattui saamaan. Kahta identtistä ei helpolla löydy. Eikä tuolla kyllä kovin helpolla naisia isketty... ;)
On teillä pojilla kaikenlaisia kokemuksia... ::)
Lainaus käyttäjältä: makkis - 08.08.11 - klo:22:28
Omia kokemuksia/näkemyksiä siis Saabeista, Samaroista ja Talpoteista. Nuohan ovat aivan karmeaa kuraa mm. korin sovituksiltaan.
Makkis varmaan otti huomioon sen, että Samarat, Talbotit ja "vanhan liiton" Saabit olivat oman aikakautensa tekeleitä. Esimerkiksi 70- ja 80-luvun Saabeissa korisovituksissa ei pelattu milli- vaan senttitoleranssilla.Tarkoitan sitä, että oven käyntiaukossa koriin oli joka puolella milli- jossei senttikaupalla pelivaraa. Ovi sovitettiin aukon keskelle ja tämä on kyllä kokemusteni mukaan Uudenkaupungin tuotteissa onnistunut hyvin - vanhemmiten sitten raskaiden ovien saranat väsyi ja lopputulos oli mitä oli...
Vanhempien Saabiharrastajien piirissä "Uudessakaupungissa kootut" ovat hyvämaineisia ja näkeehän sen mm. seuraamalla 80-lukuisia Saabeja: uskomattoman hyväkuntoisia "vanhempien pappojen" pelejä tulee vielä tänä päivänäkin maakunnissa vastaan. Käytännössä kaikki 80-luvun Suomessa myydyt Saabit kokoonpantiin Ukissa.
Lainaus käyttäjältä: makkis - 08.08.11 - klo:22:28
Saabeissa ja Talboteissa ainakin oli jopa Ladan haju mukana, siis suomessa valmistetuissa.
Ha! Mielenkiintoinen havainto ja voi pitää osin paikkaansakin! Tiedättekös muuten mitä yhteistä näillä kolmella oli? No, Uudenkaupungin tehdas käytti alihankkijanaan kotimaista istuinvalmistajaa (en valitettavasti tiedä nimeä) jolla tehtiin Saabin mallin mukaiset jakkarat (tiedätte varmaan, ne 80-luvun mallit joissa on kapea, korkea selkänoja, johon ylös-alas säätyvä väärinpäin olevan U:n mallinen niskatuki oli integroitu). Ja koska nämä jakkarat olivat oikeasti "markkinoiden mukavimmat" ja Uudenkaupungin keskusteluvälit Saabille Trollhättaniin olivat arvatenkin kunnossa, niin Ukin tehdas varusteli viimeisimmät Horisontit Saabin penkeillä. Ja jossain vaiheessa toimitusketjua (Hangon satamassa?) jopa Neukkulassa tehtyihin kantti-ladoihin asennettiin näitä jakkaroita! Malli oli melkein täysin identtinen, pieniä hienosäätöjä oli tehty, mm. niskatuki oli kapeampi Ladassa! Oletan, että näissä (kestäviksi osoittautuneissa...) verhoilukankaissa tai pehmuisteissa oli se Makkiksen tarkoittama tuoksu? ;)
Lainaus käyttäjältä: jni - 08.08.11 - klo:22:40
Volvo teki juhlamallin joskus 1970-luvun loppupuolella. ... Erikoista oli, että ko autot käytettiin maalattavana Uudessakaupungissa! ... Maalipinta, tai se mitä siitä oli jäljellä, oli aivan himmeä ja kori ruosteen tunkema. ... Muistan itsekin, kun ainakin Talbotteja mainostettiin uudella ja ainutlaatuisella maalausmenetelmällä maalatuiksi.
Jep, ja tähänkin liittyy tarina, joka 70/80-luvun taitteen Saabeja harrastaneiden piirissä on hyvin tunnettu: Uudenkaupungin maalauslinjalla otettiin tuolloin käyttöön "vähäliuotteinen" maalaustekniikka, jonka tuloksena laskettiin markkinoille pari vuotta autoja, joiden maalipinta ei kerta kaikkiaan kestänyt. Virhe korjattiin kyllä "pian", muistelen että noin vm 82- eteenpäin maalipinta kesti taas. Mutta tästä syystä harmillisen iso osa viimeisten vuosimallien kajakki-saabeista (96) on ennen aikojaan yhtynyt happeen ja paalattu. Sattuu näitä "lapsuksia" kaikille autotehtaille, itsellä vaan on noita Saabeja ollut perheessä ja suvussa sen verran paljon että niiden metkut on tutuimpia. Sitten näet taas vuosimallien 83/84 Saabeihin tuli uutuutena johtosarjat, joiden eristeet olivat maatuvia ja tuloksena oli.... No antaa olla. On ne murheensa VAGgineissakin. En tiedä toista autovalmistajaa jolla on mallistossaan 20 vuotta aina samalla tavalla kiinni hirttävät tuulilasinpyyhkijän varsien laakeroinnit tai auki-asentoon jäätyvät ovilukot...
Lainaus käyttäjältä: makkis - 08.08.11 - klo:23:37
No kumoan totuuden per heti koska olen sattunut moisella ajamaan. Tismalleen yhtä lutku kuin lutkumpi, kun nämä umpikorista avoksi kehitellyt aina. Vavahtelee ja tutisee kaivonkansissa yms. Sinänsä haittaa tuosta ei ole, cruisingvehkeitähän nämä ovat.
Minusta "klassinen" (1985-1994) Saab cabriolet on ikäluokkansa ehdotonta parhaimmistoa mitä tulee korin jäykkyyteen ja laatuun ylipäätään. Jopa tuon seuraajamalli (1993-) on mielestäni paljon "lötkömpi" koriltaan. Ysisatku oli 80-luvulla todella perusteellisesti Uudessakaupungissa uudelleen suunniteltu. Sen korissa on yllättävän vähän umpimallin kanssa yhteistä. Toki siinä kehitys on mennyt eteenpäin, että ei noiden vanhojen korin jäykkyyttä voi edes verrata esimerkiksi 2007-mallin EOSiini. EOS on ajossa jäykempi (oikeasti!) kuin 80-luvun umpimallinen Saab.
Minusta on edelleen hienoa että Suomessa on (edes yksi) maailmanluokan kokoonpanotehdas, jossa laatutaso täyttää mm. Porschen kriteerit. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että Caymanissä tai Boxterissa suvaitaan merkittäviä laatupoikkeamia ainakaan siihen suuntaan, että alihankkija voisi toimittaa puolilaatua? Toivottavasti Ukissa saavat pian taas "hihnat täysillä pyörimään" ja uusia malleja ulos. He ovat viime vuosina panostaneet yhä enemmän suunnittelupuoleen, joka nykymaailmassa tuntuu olevan sopimusvalmistajille iso juttu. Valmet osti viime vuonna mm. Karmannin koko kattoliiketoiminnan (http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/valmet-automotive-osti-karmannin) ja tätäkin kautta heillä on aika vahva jalansija sopimusvalmistajien kentässä. Toivottavasti konkretisoituu uusina valmistussopimuksina Suomeenkin.
Lainaus käyttäjältä: Docw - 08.08.11 - klo:23:15
Tulikohan Boxsterin moottorit koottuna Uuteenkaupunkiin?
Tehdas on lähinnä kokoonpanotehdas. Harmi kyllä siinä ei ole yhtä paljoa glooriaa kuin tyyliin Wolfsburgissa, jonne toiseen päähän kompleksia kipataan rautamalmia ja toisesta päästä rullaa valmiita autoja... Kokoonpanotehtaalla lyödään palat kasaan valmiista osakokonaisuuksista (jollainen moottori tai koko voimansiirtopaketti poikkeuksessa on). Ymmärtääkseni vähän mallista riippuen Uudessakaupungissa on kokoonpantu koreja eri valmiusasteesta (Viggen-erikoismallin Saabeihin mm. tuli käytännössä koko kori valmiina - muistaakseni jopa maalattuna, toisiin prässättiin peltiosiakin Ukissa ja tietysti pintakäsiteltiin linjalla). Mutta moottorikokoonpanoa siellä ei ole.
Ukin vierailusta ja Saabeista on jo monta vuotta, joku korjannee jos asiavirheitä tuli. Silti vanhana Saabistina tehdas on edelleen sydäntä lähellä. Harmi, ettei tallissa ole enää yhtään Ukin tuotosta: Fiskeriin ei ole vielä varaa :P
Edellä on kirjoitettu 80-luvun kokemuksista. En pidä niitä kovin relevantteina nykypäivän osalta. 80-luvun yleinenkin autonvalmistuksen taso oli aivan muuta kuin nykytilanne.
Edellytykset laadun tekemiseen Uudessakaupungissa ovat nykyään olemassa, jos asiakas sitä vaatii. Fiskerin sovitukset olivat muualla kuin Uudessakaupungissa tehtyjen, autonäyttelyjä kiertäneiden esituotantoautojen osalta sellaista kuraa, mitä ei näyttelyprotoissakaan yleensä näe. Myös tuotantoautojen osalta kyse oli minusta ennemminkin suunnittelun kuin valmistuksen puutteista.
Uudenkaupungin tehtaan osalta en pysty ymmärtämään miten se enää on pidetty hengissä. Niukkakatteisella alalla ko. tehtaan kapasiteetin käyttöaste on ollut kestämättömällä tasolla. Investointeja on tehty automalleihin, joista ei ole voinut tulla kuin tappiota. Riippumattomat tehtaat kilpailevat verisesti vähistä valmistussopimuksista, jolloin katteet eivät voi olla kehuttavia. Magna Steyr on kahminut suurimman osan tarjolla olleista valmistussopimuksista. Avoautojen kattojen tekemisen kannattavuudesta en osaa sanoa mitään, mutta konkurssiyritysten ostaminen (=Karmann) ei yleensä liene menestyksen resepteistä aivan kärkipäässä.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 24.07.13 - klo:22:11
Avoautojen kattojen tekemisen kannattavuudesta en osaa sanoa mitään, mutta konkurssiyritysten ostaminen (=Karmann) ei yleensä liene menestyksen resepteistä aivan kärkipäässä.
Totta, mutta paha tuonkaan liiketoimen kannattavuutta on mennä arvioimaan. Voihan olla, että Karmannin tappiot johtuivat jostakin muusta toimialasta kuin, vaikkapa autojen valmistamisesta. Niin tai näin, osaamista ja teknologiaa voi olla halpakin ostaa konkurssipesästä.
Oli Karmannin konkurssin syy mikä hyvänsä, tuskin se just kattojenvalmistusliiketoiminta oli. Tiedä vaikka se olisi ollut kannattavin osa koko firmaa. Konkurssipesistähän hankintoja nimenomaan kannattaa tehdä; toisen täydellä rahalla tekemät investoinnit tarjolla pilkkahintaan, kun vieläpä kyseessä on sellainen bisnes jolle ei luonnostaankaan ole moniakaan ostajia. Kyllähän Karmannin eri osaset aivan hyvin kelpasivat eri ostajille, muillekin kuin Valmetille.
Siinähän ei ole mitään ihmelteltävää, jos Valmet Automotive on pidetty hengissä. Ilmeisesti se nyt vaan on ollut pitemmällä tähtäimellä riittävän kannattava bisnes. Valmetilla on osattu sopeuttaa: porukkaa on lähtenyt lomautettavaksi tai kilometritehtaalle kun käyttöaste on laskenut.
Paljonko Valmetille ylipäätään on tullut huonosti myyvistä autoista tappiota? Jos on sovittu, että autoa x valmistetaan n kpl, niin kauan kuin Valmet saa kiintiönsä tehtyä, on autojen huono myynti niiden tilaajan ongelma, ei sopimusvalmistajan joka sopimuksen mukaiset suoritukset täytettyään on saapa sopimuksen mukaisen korvauksen. Investoinnit lienee tehty sellaisten laskelmien pohjalta, että kunkin mallin sopimusvalmistus kannattaa investointien jälkeenkin.
Lainaus käyttäjältä: jkuisma - 09.08.11 - klo:14:57
Ja koska nämä jakkarat olivat oikeasti "markkinoiden mukavimmat" ja Uudenkaupungin keskusteluvälit Saabille Trollhättaniin olivat arvatenkin kunnossa, niin Ukin tehdas varusteli viimeisimmät Horisontit Saabin penkeillä. Ja jossain vaiheessa toimitusketjua (Hangon satamassa?) jopa Neukkulassa tehtyihin kantti-ladoihin asennettiin näitä jakkaroita! Malli oli melkein täysin identtinen, pieniä hienosäätöjä oli tehty, mm. niskatuki oli kapeampi Ladassa! Oletan, että näissä (kestäviksi osoittautuneissa...) verhoilukankaissa tai pehmuisteissa oli se Makkiksen tarkoittama tuoksu? ;)
Muistaakseni Talbotien, ainakin Horizonin, valmistus päättyi Suomessa 1985. Itselläni oli 82-mallinen 1.5 GL (ex-Petro, muutostyö tehty noin 60 tkm:n jälkeen) ja siinä oli ainakin jo nuo Saab-penkit. Mielestäni se ei ollut mitenkään ainutlaatuista, joten ainakin jo muutama vuosi ennen loppuvirttä nuo Saab-penkit olivat käytössä. Isälläni oli 1.3 GL Horizon -84 ja siinä tottakai samat penkit. Kummassakaan ei kyllä ollut mitään itätuoksua, joten epäilen kyseessä olevan "kaupunkilegendan" tai sitten jotkut olivat lounastaneet kaalikeitolla ennen Horizoniin kurkkaamista... Ja olihan minun senaikaisessa työpaikassakin noita eri Talboteja. Kaikissa Saabin penkit. GLS Horizontissa oli jopa aika messevää plyyshiä, jota ei sitten kuitenkaan ihkaomassani ollut... Firman ylin johtokin ajoi tyytyväisenä Talbot 1510:llä!
Tuon Lada-jutunkin muistan. Koettivat tosiaan nostaa Ladojen haluttavuutta pistämällä niihin "kunnon penkit". Ja kun niitä osattiin Suomessa tehdä, niin mikä ettei voisi laittaa nostamaan Ladankin tasoa. ;D
Omasta mielestäni nuo Saab-istuimet olivat Talbotissa kuin "taivaasta". Todella hyvät! No, minä olin tosiaan silloin hoikka poika, 20kg vähemmän kuin nyt, joten en kärsinyt istuimen kapeudesta tms. Ja kun edellinen autoni oli Fiat (SEAT) 127 -74 ja siinä ei ollut etuistuimissa mitään niskatukiakaan! Joten olihan se huima askel eteenpäin. Eikä muuten ollut seuraavassakaan autossani Horizonin jälkeen yhtä hyviä penkkejä. Se kun oli Mazda 626 Sedan vuosimallia -86. Kovat ja vähän tukevat penkit oli siinä. Kaipasin siis silloin sitä saabismia... ;)
Tuossa kun juuri siivoilin kaappeja, niin näytti löytyvän jokunen Horizonin prosyyrikin sieltä 80-luvulta. Vois ehkä pitää tallessa, ihan vaan muistona Uudenkaupungin "ranskisaikakaudesta".
Näin uusikaupunkilaisena näen tarpeelliseksi vastata tähän threadiin.
Autotehdas on ollut ja on yhä kaupungille hyvin suuri henkireikä. Autotehdas on nostanut kaupunkia aloilleen ja antanut työtä monille. Ei diiliä Mersujenkaan kokoonpanosta olisi tullut ilman hyvää mainetta ja hyviä referenssejä.
Tuotekehityspuoli on etenkin avoautojen osalta todella perillä asioista. Tehtaalla on tehty todella monia mielenkiintoisia protoja.
Omassa taloudessani on ollut yksi kotimainen auto, Lada Eurosamara 1500 GLi (-98) ja vanhemmilla ollut Ladani lisäksi Talbot 1510 GLD (1,9 diesel, -85) ja Talbot Horizon GL (1,3 bensa, -82). Näissä kaikissa laatu on niin hyvää kun kyseiset lähtökohdat antavat periksi. Ei neukkutaustaisesta autosta, jossa jokainen peltiosa ja pääosa muistakin osista on alkuperäisiä, saada täällä pelkästään uudella maalilla ja uudella sisustuksella länsiauton veroista missään asiassa.
Laadullisesti Valmet Automotive pystyy tuottamaan täysin niin hyvää laatua kun tilaaja haluaa.
Seuraavaksi autotehtaalla pääsen käymään keskiviikkona, kun on Made in Uusikaupunki (http://haaviauki.fi/?id=123) -päivä. Odotan innolla.