Koska tietyssä ketjussa halutaan vääntää kättä teiden kulumisesta mikä ei tähän ketjuun liity, niin tässä on sitä varten oma ketju.
Keskustelu on vapaa...
Jos pari topiccia vielä avaisit.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 01.01.19 - klo:06:15
Jos pari topiccia vielä avaisit.
Oliko sinulla oikeata kirjoitettavaa tähän topic:n tai määritteletkö sinä mistä aiheesta voi avata topic:n, mutta hienoa että seuraat tätä. Aloitus viestin perusteella sinulla on paljon annettavaa ;D.
Koska keskustelua nasta/kitka/keski-euroopan talvirenkaista Suomessa ollaan huolissaan teiden kulumisesta ja mikä sen aiheuttaa voi siitä keskustella tässä topic:ssa.
Nastarenkaiden turhan korkea osuus talvirenkaista ja teiden järkyttävä suolaus. Noista kun päästään eroon niin voidaan käyttää pienemmän rakeisuuskäyrän asfalttibetonia.
Mun mielestä raskaissa ajoneuvoissa pitäisi olla talvirenkaat ihan kaikilla akseleilla talviaikaan. Raskaalla liikenteellähän suolausta perustellaan. Itärekoillakaan ei sitten pitäisi olla MITÃ,,Ã,,N ASIAAA teillemme silestoneilla.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.01.19 - klo:11:33
Mun mielestä raskaissa ajoneuvoissa pitäisi olla talvirenkaat ihan kaikilla akseleilla talviaikaan. Raskaalla liikenteellähän suolausta perustellaan. Itärekoillakaan ei sitten pitäisi olla MITÃ,,Ã,,N ASIAAA teillemme silestoneilla.
Toissa vuonna, kun pikkaisen enemmän tuli stadissa lunta, niin nimenomaan Liettualaiset ja Latvialaiset rekat tukki ulosmenoväylät, kun jumittivat ajoneuvonsa pieniin nousuihin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.19 - klo:13:05
Toissa vuonna, kun pikkaisen enemmän tuli stadissa lunta, niin nimenomaan Liettualaiset ja Latvialaiset rekat tukki ulosmenoväylät, kun jumittivat ajoneuvonsa pieniin nousuihin.
Varmastikin juuri noin. Nähnyt Itä-Euroopan rekoissa aika surkeassa kunnossa olevia renkaita. Tuollaiset pitäisi käännyttää kylmänviileästi raja-asemilta. Luen edelleen myös Baltian maat itään samoin kuin Puolat jne, vaikka ne rautaesiripun paremmalla puolella ovatkin. Osa liikennekulttuurista on kuitenkin itäblokin ajoilta.
On huomioitavaa että Suomi on takapajula myös raskaan liikenteen rengastusvaatimuksissa. Ruotsissa rekkojen talvirengaspakko tuli vetäviin pyöriin jo noin 10 vuotta sitten. Se koskee myös ulkomaalaisia autoja.
Norjassa tiukennettiin entisestään raskaan liilenteen talvirengasasetuksia 3 vuotta sitten.
Samaan aikaan 2015 Suomessa vasta keskusteltiin henkilöautojen kitkarengasosuuksien lisäämisestä ja rekkojen talvirengaspakosta. Suomessa rekat saivat ajaa 1,6 mm urasyvisillä kesärenkailla kesärenkailla talven läpi!.
Suomi tulee liikenteen kulttuurissa, asenteissa ja säädöksissä 10 vuotta muuta pohjolaa perässä. Jopa Venäjä ehti ensiksi määräämään rekoille talviregasvaatimukset. Siellä vaatimuksena rekan jokaisella akselilla vähintään 4 mm urasyvyydellä varustetut talvirenkaat. Toki valvonta voi olla olematonta..
----
Vaikka rekkoihin laitettaisiin Ruotsin/Norjan mallin mukaan kunnon renkaat, ei se poistaisi täysin suolaus-
ja hiukoitustarvetta. Toki tarve vähentyisi.
Suomi ja Puola olivat ennen vuotta 2017 samalla tasolla rekkojen talvirengasasioissa. Sieltä pyrkinee vielä kuskeja slikseillä. Toivotaan että raskaan liikenteen rengasvalvonta toimii.
Viiden vuoden sisällä nähdään raskaan liikenteen uusien rengasvaatimusten vaikutus suolaus ja hiekoitustarpeeseen. Vaikutus tuskin dramaattinen.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.01.19 - klo:11:33
Nastarenkaiden turhan korkea osuus talvirenkaista ja teiden järkyttävä suolaus. Noista kun päästään eroon niin voidaan käyttää pienemmän rakeisuuskäyrän asfalttibetonia.
Mun mielestä raskaissa ajoneuvoissa pitäisi olla talvirenkaat ihan kaikilla akseleilla talviaikaan. Raskaalla liikenteellähän suolausta perustellaan. Itärekoillakaan ei sitten pitäisi olla MITÃ,,Ã,,N ASIAAA teillemme silestoneilla.
Kilpailu on mennyt niin naurettavan kovaksi että ei voi miettiä rengastuksessa sitä mikä pitää parhaiten vaan sitä missä on pienin vierintävastus.
Jos jossain asiassa Suomessa toimii kilpailu niin se on logistiikka ja tavaran kuljetus.
Ja teolisuus sanelee kokoajan tiukempia vaatimuksia tehokkuuden suhteen ja voitelee Trafia muuttamaan lakeja vuoden välein.
Sähköautot kuluttavat teitä kun ovat painavia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.01.19 - klo:11:33
Nastarenkaiden turhan korkea osuus talvirenkaista ja teiden järkyttävä suolaus. Noista kun päästään eroon niin voidaan käyttää pienemmän rakeisuuskäyrän asfalttibetonia.
Mun mielestä raskaissa ajoneuvoissa pitäisi olla talvirenkaat ihan kaikilla akseleilla talviaikaan. Raskaalla liikenteellähän suolausta perustellaan. Itärekoillakaan ei sitten pitäisi olla MITÃ,,Ã,,N ASIAAA teillemme silestoneilla.
Kiviaines nimenomaan tuo asfalttipäällysteeseen kulutuskestävyyttä (kivilaji, rakeisuus yms.). Bitumi on vain sideaine, mutta en ole saanut vastausta siihen, että väheneekö bitumin tuontanto/saatavuus kun fossiilisista öljytuotteista luovutaan. Hienorakeinen kiviaines vaatii runsaammin bitumia. Hienojakoisesta kiviaineksesta tehdyn päällysteen rengasäänet ovat alhaisemmat kuten myös kulutuskestävyys. Asfalttipäällyste on joustava ja se kestää mm. routanousuja.
Korkeampilaatuinen, kulutusta asfalttia paremmin kestävä päällyste on betonipäällyste, mutta sen joustavuus on huono ja tiet pitää perustaa roudattomaan syvyyteen (1,7...2,2 m) tai eristää routaeristeillä paitsi routimattomille maapohjille rakennetuilla osuuksilla. Betonipäällyste on vaalea ja näin ollen valoisampi.
Ajoneuvojen paino vaikuttaa tiepäällysteen kulumiseen ja ehkä tällä perustelulla on dieselveron peruste auton kokonaispaino. Sähköautot ovat painavia, jokin km-maksu pitäisi pohjautua myös painoon.
Raideliikenteen kehittäminen pienentää tierakenteista irtoavia hiukkasia (no kuluuhan se metallikin?). Rataverkosto on riittämätön. VR:n rautatiekuljetusten ja "ovelta ovelle" kuljetusten ylihinnoittelu synnytti voimakkaan "rekka-autoliikenteen", joka oli edullisempi. No jokin osuus on aluepolitiikalla, kuljetustuilla jne, yriteään unohtaa kuitenkin politiikka...
Lainaus käyttäjältä: Keke78 - 01.01.19 - klo:16:21
Kilpailu on mennyt niin naurettavan kovaksi että ei voi miettiä rengastuksessa sitä mikä pitää parhaiten vaan sitä missä on pienin vierintävastus.
Samoin ilman valvontaa voi olla houkutus käyttää renkaat niin loppuun kuin mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 14.01.19 - klo:18:05
Kiviaines nimenomaan tuo asfalttipäällysteeseen kulutuskestävyyttä (kivilaji, rakeisuus yms.). Bitumi on vain sideaine, mutta en ole saanut vastausta siihen, että väheneekö bitumin tuontanto/saatavuus kun fossiilisista öljytuotteista luovutaan. Hienorakeinen kiviaines vaatii runsaammin bitumia. Hienojakoisesta kiviaineksesta tehdyn päällysteen rengasäänet ovat alhaisemmat kuten myös kulutuskestävyys. Asfalttipäällyste on joustava ja se kestää mm. routanousuja.
Korkeampilaatuinen, kulutusta asfalttia paremmin kestävä päällyste on betonipäällyste, mutta sen joustavuus on huono ja tiet pitää perustaa roudattomaan syvyyteen (1,7...2,2 m) tai eristää routaeristeillä paitsi routimattomille maapohjille rakennetuilla osuuksilla. Betonipäällyste on vaalea ja näin ollen valoisampi.
Ajoneuvojen paino vaikuttaa tiepäällysteen kulumiseen ja ehkä tällä perustelulla on dieselveron peruste auton kokonaispaino. Sähköautot ovat painavia, jokin km-maksu pitäisi pohjautua myös painoon.
Raideliikenteen kehittäminen pienentää tierakenteista irtoavia hiukkasia (no kuluuhan se metallikin?). Rataverkosto on riittämätön. VR:n rautatiekuljetusten ja "ovelta ovelle" kuljetusten ylihinnoittelu synnytti voimakkaan "rekka-autoliikenteen", joka oli edullisempi. No jokin osuus on aluepolitiikalla, kuljetustuilla jne, yriteään unohtaa kuitenkin politiikka...
Enemmän bitumia pienempään maksimiraekokoon (<16 mm ??), pienempi rapautumisaste pienemmän vedenläpäisyn vuoksi, pienempi kiviaineksen irtaantuminen asfalttibetonista, vähemmän tuulilasivahinkoja, hiljaisempi ajoääni, pienempi polttoaineekulutus.
Kaikkeen tähän päästäisiin kun nastojen osuus pienenisi riittävästi. Ja itse en missään nimessä haluaisi kieltää nastarenkaita, niiden osuutta tulisi vain ohjata kohtuullisemmaksi.
Betonipäällystettä kokeiltiin Tampereen kehällä (JKL moottoritie Lakalaivasta Koilliskeskukseen). Ei toiminut. Nykyään betonitie asfalttibetonin alla, paitsi muutamissa rampeissa ehkä vielä pintamateriaalina,
Käyttövoimaverolle ei ole mitään perustetta.
Raideliikenne ei sinällään suoranaisesti liity topickiin, mutta kyllähän se kovin alas on ajettu myös tavaraliikenteen osalta verrattuna taannoisiin vuosikymmeniin.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.01.19 - klo:11:33
Nastarenkaiden turhan korkea osuus talvirenkaista ja teiden järkyttävä suolaus. Noista kun päästään eroon niin voidaan käyttää pienemmän rakeisuuskäyrän asfalttibetonia.
Mun mielestä raskaissa ajoneuvoissa pitäisi olla talvirenkaat ihan kaikilla akseleilla talviaikaan. Raskaalla liikenteellähän suolausta perustellaan. Itärekoillakaan ei sitten pitäisi olla MITÃ,,Ã,,N ASIAAA teillemme silestoneilla.
Mitäs ne talvipinnat tekee siellä vapaasti pyörivällä teliakselilla ?
Aivan turhaa vouhotusta. Minä itse ja ne firmat joissa olen joskus nuoruudessakin ollut töissä vaihdetaan ja on vaihdettu talvikeliin sopivat renkaat alle jo 80/90 luvun taitteesta saakka.
Nykyisissä vehkeissä on toisella vetävällä telillä lamelloitu pinta ja toisessa karkeampi kivipinta.
Ensimmäisellä ohjaavalla teräväreunainen ja talviajoon sopivat renkaat ja kakkosakselilla vanhat kuluneemmat renkaat. Kompromisseja on haettava kun autolla pitää päästä työmaalle kuin työmaalle kelissä kuin kelissä.
Rahtivehkeessä talveksi uudet eturenkaat ja uudet vetopyörien renkaat. Vapaasti pyörivälle akselille jotkut mustat ja pyöreät. Kun keli on tarpeeksi liukas niin jää pieneenkin mäkeen kiinni. Yhden vetävän akselin pitää liikuttaa 8 akselin yhdistelmää niin ei vaan kitka riitä.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 15.01.19 - klo:00:02
Mitäs ne talvipinnat tekee siellä vapaasti pyörivällä teliakselilla ?
Parantavat sivuttaispitoa kenties?
Kommenttini liittyi enimmäkseen ja lähinnä ulkomaiseen kalustoon. Kyllähän suomalaisissa autoissa rengastus taitaa olla pääosin kunnossa.
Vetopitoon oleellista toki vetävien pyörien tai pyöräparien pito. :D
Ohjaavan akselin pyörissä varmasti hyvään ohjattavuuteen vaaditaan aivan eri ominaisuuksia kuin vetävillä pyörillä.
Kuitenkin jarrutustehoon ja abs:n ja (ESP:n??) kautta edelleen ohjattavuuteen taitavat kuitenkin vaikutta ihan kaikki renkaat, ja eivätkös jarrut ole kaikissa pyörissä/pyöräpareissa?
Suolauksen määrän vähentäminen vaatii mahdollisimman hyväkuntoista rengastusta autojen kotimaasta riippumatta. Se oli pointtini.
https://youtu.be/N4Z-hcZ7o3s
https://youtu.be/SSGI1MIr5F4
Kui joku voi väittää, että vapaana pyörivät ei vaikuta mihinkään.....pitäskö itkee vai nauraa?
Eli etuvetoautossa takarenkailla ei ole väliä? ;D
Eilen tuli autoon uudet kesärenkaat alle, kotiinpäin kutos pitkin, ja taas
huomasi miten karkea asfaltti nastarenkaiden jäljiltä on, nastarenkaat
oli myös omassa autossa kun sen mukana tulivat, viimeiset sellaiset,
ja seuraavat onkin sitten nastattomat talvirenkaat tulevana talvena,
ei paljaalla asfatilla ajellessa nastoja tarvita.