(http://www.hs.fi/webkuva/taysi/700/1478489903430?ts=924)
Mitä ajatuksia tämä tamperelaisten eilinen päätös foorumilaisissa herättää? Eteenkin paikallisten mielipiteet kiinnostaisi.
- Pidätkö raideratkaisua hyvänä vai huonona asiana?
- Luuletko käyttäväsi linjaa tai vähentäisikö linja sinulta jopa selvästi yksityisautoilua?
- Tuleeko rakentaminen kaupungille liian kalliiksi?
- Ovatko foorumin Tampereen seudun VCDS-osaajat valmiina kun tuollaiset alkavat hyytymään ensimmäisenä pakkastalvena? ;D
- ym.
Kommentoin vaikka en asu Nääsvillessä, koska vastaavaa on meillä Stadissa ja lisää tulee (mm. Raide-Jokeri). Nuo rotiskot eivät ainakaan houkuta itseäni pois auton ratista, päinvastoin. Tampereen verovaroja pistetään liki 300 miltsiä eikä riitä (kaikki tuollaiset rakennushankkeet vievät loppujen lopuksi rahaa vähintään 1,5-kertaisesti, yleensä tuplat). Melkoisen varmojen bussien sijaan Nääsvilleläisetkin saavat tilalle epävarmat (kunnon lumimyräkkä tai paukkupakkaset) kolistelijat, jotka vievät kaduilta tilaa autoilta. Samat linjat hoidettaisiin siis busseilla, ja jos halutaan viherpiipertää, niin polttoaineeksi riittoisa maakaasu tai pidemmällä tähtäyksellä sähköbussit.
Kyllä itse näen Skodan mieluiten autona...
Skoda.cz
Ja muutenkin, sokeat jää alle ja Audit rusikoidaan lähiöissä. Ei tuosta mitään hyvää seuraa. Edessä on seitsemän vuoden nälänhätä, heinäsirkat ja tulvia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001948311.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001948311.html)
---
Helsingin kokemuksesta voisin sanoa, että ratikka (mikä se sitten Tampesterissa onkaan, kun Stadissa se on spåra) on keskustassa mitä loistavin. Noista pitkistä yhteyksistä en pysty sanomaana mitään. Mutta se vaatii tiheän verkon, ihan kuin kaikki muutkin joukkoliikennevälineet. Siksi metron potentiaaliakaan ei Helsingissä täysin saada hyödynnettyä, vaikka sillä tehdäänkin 62 milj. matkaa vuodessa.
Jaa-a, mitäköhän tästä nyt olisi sitten mieltä nääs.
Ei hirveämmin hetkauta ainakaan alkuvuosina meikäläistä, sillä täysin toisella puolella Tamperetta tulee majailtua. Kaippa tuo palvelee hervantailaisia, joista suurinosa on opiskelijoita ja maahanmuuttajia.
Eikö ratikka ole jokseenkin vanhanaikainen keksintö? Vai rakennetaanko ratikoita jossain muissa maissa vielä täysin tyhjästä kaupunkeihin?
En olisi tippaakaan yllättynyt, että seuraavaa linjaa jo kaavailtaisiin tulevan Ranta-Tampellan alueen poikki, niin saadaan vielä hieman nostettua jo valmiiksi ihan poskettomien asuntojen hintoja. Ehkä sieltä päättäjiltä saattaa "jokunen" asunto jo löytyä kyseiseltä alueelta ;)
- pidän ratikkaa liian vanhanaikaisena systeeminä 2020-luvun Suomeen
- en tule todennäköisesti käyttämään, vaikka liikun lähes päivittäin Tampereella. Ei liikennöi niitä katuja/reittejä joita käytän.
- tuleehan se kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden
- Tampereen ratikka jää pahasti torsoksi, jos rakennetaan lopulta vain tämä yksi linja, seuraavina vuosina pitäisi löytyä valmiutta päättää myös muista ratikkareiteistä (esim. Pirkkalan suunta). Rahat näihin?
Kammottava ja turha rahareikä. Onneksi en ole Tamperelainen, mutta valitettavasti asun Tampereen sähköverkon alueella. Meinaan pian on myynnissä tuokin verkko, ja sitten pomppaa hinnat rajusti.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 08.11.16 - klo:08:16
Kommentoin vaikka en asu Nääsvillessä, koska vastaavaa on meillä Stadissa ja lisää tulee (mm. Raide-Jokeri). Melkoisen varmojen bussien sijaan Nääsvilleläisetkin saavat tilalle epävarmat (kunnon lumimyräkkä tai paukkupakkaset) kolistelijat, jotka vievät kaduilta tilaa autoilta.
Tämä kommentti panee vahvasti epäilemään, ettei kirjoittaja asu sen paremmin Nääsvillessä kuin Stadissakaan. Olen itse asunut Stadissa (Kallio, Kruununhaka, Taka- ja Etu-Töölö) jo "jonkun aikaa", enkä ole huomannut "kolistelijoiden" liikkumisessa suurempaa epävarmuutta lumisateessa tai paukkupakkasella. Suurin haitta kantakaupungin talviselle raitiovaunuliikenteelle ovat ne autoilijat, jotka pysäköivät autonsa siten, että ne estävät ratikan liikkumisen. Lumisina talvina tämä ilmiö on ikävän yleinen. Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.11.16 - klo:10:07
Kaippa tuo palvelee hervantailaisia, joista suurinosa on opiskelijoita ja maahanmuuttajia.
Kannattaa olla tarkkana, Tampereen ratikkahankkeen takana voi väijyä kavala juoni. Helsingissä ratikka nimittäin kulkee mm. Munkkiniemessä, molemmissa Töölöissä, Kruununhaassa, Katajanokalla ja Ullanlinnassa. Näissä kaikissa kaupunginosissa tunnetusti asuu paljon muitakin kuin opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Jonakin kauniina (tai rumana) päivänä voidaan Tampereellakin herätä siihen, että "kolistelija" liikkuu myös ns. paremman väen alueilla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.11.16 - klo:10:48
Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.
Hämeenkadun itäpää on jo nyt kielletty yksityisautoilta, ratikan tultua ilmeisesti myös länsipää. Tampereen katuverkon ahtaan luonteen vuoksi autojen häätäminen pois kaupungin pääkadulta tulee varmasti heijastumaan liikenteen kasvuna muilla Tammerkosken ylittävillä väylillä, samoin kuin sivukaduilla. En osaa vielä kuvitella, mitä kaikkea se aiheuttaa. Sekavin tuntein suhtaudun tähän kiskoilla kulkevaan häkkyrään. Myös siitäkin syystä, että sen rakentaminen nielee aika paljon rahukkaa. Ratikka about 500 milj. euroa, keskusjätevedenpuhdistamo 300 miljoonaa, Kansi ja Areena-hankkeessa kaupungin osuus noin 60 miljonaa, Kunkun parkki, Asemakeskuksen kehittäminen ja-mitä-niitä-kaikkia-hankkeita-nyt-onkaan.
LainaaJonakin kauniina (tai rumana) päivänä voidaan Tampereellakin herätä siihen, että "kolistelija" liikkuu myös ns. paremman väen alueilla.
Näinhän se menee. Nyt päätettiin vain yhdestä heilurilinjasta, mutta kaavailuja ratikkareiteistä myös Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle on tehty. Pirkkalaan rakennetaan jo nyt kiivaasti asuntoja, niin että asukkaista saataisiin potentiaalisia ratikan käyttäjiä. Nokian suuntaan ehkä ajatellaan lisätä paikallisjunaliikennettä, samoin kuin Peltolammin-Lempäälän suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 08.11.16 - klo:10:07
Eikö ratikka ole jokseenkin vanhanaikainen keksintö? Vai rakennetaanko ratikoita jossain muissa maissa vielä täysin tyhjästä kaupunkeihin?
En olisi tippaakaan yllättynyt, että seuraavaa linjaa jo kaavailtaisiin tulevan Ranta-Tampellan alueen poikki, niin saadaan vielä hieman nostettua jo valmiiksi ihan poskettomien asuntojen hintoja. Ehkä sieltä päättäjiltä saattaa "jokunen" asunto jo löytyä kyseiseltä alueelta ;)
Onhan noita uusia ratikoita tullet sinne sun tänne. Monissa kaupungeissa, joissa ratikkajärjestelmä suljettiin joskus viime vuosisadan puolivälissä, ratikkaverkko on viime aikoina avattu uudestaan. Wikissä on tällainen tilastotieto:
LainaaSince 2000 78 systems have opened while 13 have closed. The countries that have opened the most systems since 2000 are the USA (23), France (20), Spain (16), and Turkey (8)
Ei massojen liikuttelussa ole raiteiden voittanutta. Raiteiden alkukustannus on korkea, mutta sen jälkeen on pitkäksi aikaa kapasiteettiä kuljettaa massoja hyvin pienin päästöin ja kustannuksin. Kysymys on vain siitä, että rakennetaanko raiteet katutasoon, maan alle vai nostetaanko raiteet katutason yläpuolelle.
Joukkoliikenteen laajentaminen tavallaan laajentaa keskustaa. Kun hyvien kulkuyhteyksien varrella on enemmän asuntoja, niin hinnat laskevat. Niille, jotka liikkuva omilla autoillaan riittää kyllä vaihtoehtoja, mutta joukkoliikenteen varassa olevat hinnoittelevat tarjonnan perusteella alueensa.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 08.11.16 - klo:10:25
- pidän ratikkaa liian vanhanaikaisena systeeminä 2020-luvun Suomeen
Mitä mielestäsi ovat ne modernit systeemit? Monorail, hyperloop...
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.11.16 - klo:21:14
Mitä mielestäsi ovat ne modernit systeemit? Monorail, hyperloop...
No tässähän on vielä kolme vuotta aikaa miettiä mitä 20-luvulle laitetaan. Jos ei koko sitä aikaa keskityttäisi vain katujen repimiseen ja lapion heilutteluun.
Ei kai kahden pisteen väliä edestakaisin 20km/h keskinopeudella kulkeva patarautamöhkäle voi olla parasta, mitä muutaman vuoden päästä on 500 miljoonalla kaupunkiliikkumiseen saatavilla? Kysynpähän vaan.
Noi monot ja loopit ja muut eivät tietenkään sovellu Tampereen tyyppisen kaupunkirakenteeseen. Sinänsä uskon kyllä junan mm. vievän pitkän korren kaupunkien välisessä liikkumisessa tulevaisuudessa. Esimerkkinä Tampere-Helsinki -väli, jota on tulevaisuudessa entistä hölmömpää ajaa (yksin) omalla autolla. Toki sitä ratakapasiteettia pitää saada nopeasti lisää, nyt kaikki kehittäminen seisoo sen takana.
Kaupunkiliikkumisessa uskon pienempään yksikkökokoon ja joustavampaan kulkemiseen. Enkä tarkoita nyt polkupyörää. Nykyisillä kaduilla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jos se vaan osataan hyödyntää. Turhaa sitoa rahaa liiemmälti infraan, kun enemmän pitäisi puhua toiminnan ohjauksen kehittämisestä ja oikeasti uusista tavoista liikkua nopeammin ja mukavammin kaupunkiolosuhteissa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.11.16 - klo:21:08
Kun hyvien kulkuyhteyksien varrella on enemmän asuntoja, niin hinnat laskevat. Niille, jotka liikkuva omilla autoillaan riittää kyllä vaihtoehtoja, mutta joukkoliikenteen varassa olevat hinnoittelevat tarjonnan perusteella alueensa.
Hetkinen! Ymmärsinkö jotain väärin? Minä olen kyllä sitä mieltä, että hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella olevien luukkujen hinta nousee kysynnän mukana. Jo nyt grynderit ja muut rakennuttajat innokkaasti pykäävät taloja suunnitellun ratikkareitin varteen, kerätäkseen niistä maksimaaliset voitot.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 14.11.16 - klo:09:26
No tässähän on vielä kolme vuotta aikaa miettiä mitä 20-luvulle laitetaan. Jos ei koko sitä aikaa keskityttäisi vain katujen repimiseen ja lapion heilutteluun.
Ei kai kahden pisteen väliä edestakaisin 20km/h keskinopeudella kulkeva patarautamöhkäle voi olla parasta, mitä muutaman vuoden päästä on 500 miljoonalla kaupunkiliikkumiseen saatavilla? Kysynpähän vaan.
Aika kunnianhimoinen ajatus lähteä kehittämään joku uusi hieno tapa Tampereen joukkoliikenteen ratkaisuksi. Samaa sarjaa kuin energiapolitiikan rakentaminen fuusioenergian varaan. Odottelelijalla saada kyllä käydä aika pitkäksi, koska ei kai tässä nyt mitään erikoisempia mullistuksia ole edes näköpiirissä.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 14.11.16 - klo:12:58
Hetkinen! Ymmärsinkö jotain väärin? Minä olen kyllä sitä mieltä, että hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella olevien luukkujen hinta nousee kysynnän mukana. Jo nyt grynderit ja muut rakennuttajat innokkaasti pykäävät taloja suunnitellun ratikkareitin varteen, kerätäkseen niistä maksimaaliset voitot.
Totta joka sana, mutta mitä luulet tuon hyvien kulkuyhteyksien laajentamisen hinnoille, kun yhtä äkkiä onkin enemmän asuntoja kulkuyhteyksien varrella?
Aihetta sivuten:
Transtechin tilauksia
Toimituksessa 40 raitiovaunua HKL:lle Helsinkiin. Kaikki vaunut toimitettu vuoden 2018 kesään mennessä.
Tampereen tilauksen ensimmäinen osa 10 " 20 raitiovaunua (tarkentuu). Toimitus 2020 ja osin 2021. Toimitus työllistää 200 " 400 henkeä.
Tampereen hankkeessa myös toinen osa, jonka myötä kyse kaikkiaan 26 vaunusta (arvo noin 100 miljoonaa).
HKL:n optiolisätilaus 29 vaunua (arvo noin 100 miljoonaa). Toimitus 2019 puolivälistä 2021 alkuun. Toimitus työllistää noin 300 henkeä.
HKL:n optioissa kaikkiaan 90 vaunun lisätilaukset.
2020 vaunutoimitukset saattavat työllistää 500 " 700 henkeä (nyt työvoimaa yli 600).
VR:n tilauksen (10 makuu- ja 17 ohjausvaunua) viimeiset toimitukset ensi vuoden syksyllä. Tilauksessa myös optioita.
(lähde: Aamulehti 8.11.2016)
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.11.16 - klo:10:48
Tämä kommentti panee vahvasti epäilemään, ettei kirjoittaja asu sen paremmin Nääsvillessä kuin Stadissakaan. Olen itse asunut Stadissa (Kallio, Kruununhaka, Taka- ja Etu-Töölö) jo "jonkun aikaa", enkä ole huomannut "kolistelijoiden" liikkumisessa suurempaa epävarmuutta lumisateessa tai paukkupakkasella. Suurin haitta kantakaupungin talviselle raitiovaunuliikenteelle ovat ne autoilijat, jotka pysäköivät autonsa siten, että ne estävät ratikan liikkumisen. Lumisina talvina tämä ilmiö on ikävän yleinen. Mitä tulee tilan viemiseen autoilta, niin tämäkin pelko lienee koko lailla aiheetonta. En Tamperetta kovin hyvin tunne, mutta ei oikein jaksa uskoa, että tamperalaisen autoilijan arki yhdestä ratikkalinjasta vielä paljoa ankeutuisi.
Stadi sattuu asuinpaikkani olemaan -tai anteeksi Hesa niin kuin me böndeltä tänne eksyneet kuulemma sanomme. Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.
Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä. Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä. ::) Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:13:27
Stadi sattuu asuinpaikkani olemaan -tai anteeksi Hesa niin kuin me böndeltä tänne eksyneet kuulemma sanomme. Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.
Lumimyräköillä on taipumus hidastaa liikennettä, myös ajoradoilla tapahtuvaa. Ja kun ratikan palvelutasoa arvioidaan, ei mielestäni täysin voida jättää huomioimatta niitä syitä, mistä mahdolliset häiriöt johtuvat. Ovatko ne seurausta liikennevälineen ominaisuuksista, vai ulkopuolisista tekijöistä. Sikäli kun kyse on ensin mainituista, voi tilanteen parantaminen olla vaikeaa. Jos taas kyse on jälkimmäisestä syystä, saattaa liikenteen täsmällisyyden parantamiseen olla helpommin keinoja löydettävissä. Niin tai näin, ratikan käyttäjät voivat luojan kiitos lohduttautua sillä, että lumimyräköiden aiheuttamat liikennehäiriöt ovat kohtuullisen harvinaisia. Helsingin talvet kun eivät näytä olevan kylmenemään päin. Vuodessa on onneksi aika monta kuukautta, jolloin lumimyräkät eivät ole mahdollisia.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:13:27
Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä.
Yleisesti ottaen joukkoliikenne on sitä suositumpaa, mitä paremman palvelutason se tarjoaa henkilöautoon verrattuna. Ja kun kaupunkitila on rajallinen, tarkoittaa yhden liikennemuodon edellytysten parantaminen usein toisen edellytysten heikentämistä. Tämä on arvovalinta, ja Tampereella mitä ilmeisimmin on haluttu parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. En tunne Tampereen poliittisia voimasuhteita, mutta varmaa kuitenkin on, etteivät vihreät tai muut "maailmanparantajat" ole yksin kyenneet syöksemään tamperelaisia autoilijoita ratikan aiheuttamaan ankeuteen.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:13:27
Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä.
Tämä ei välttämättä ole ainut vaihtoehto. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin jotkut noissa seisovissa autojonoissa istuvista saattavat jossain vaiheessa tympääntyä istumiseen ja vaihtaa joukkoliikennevälineeseen. Toki on paljon ihmisiä, jotka eivät kirveelläkään ratikkaan tai bussiin astu. Osalle ihmisistä henkilöauton käyttö on suorastaan itseisarvo, ehkäpä myös itsetunnon pönkittäjä. Auton käyttö ei siis ole vain käytännöllisiin perusteisiin nojautuva valinta, vaan suoranainen ideologia, elämäntapa. Henkilön identiteetti on aikojen kuluessa saattanut muovautua sellaiseksi, että ratikkaan tai bussiin astuminen on suorastaan ahdistavaa. Veikkaan, että kunkin "liikennehistorialla" on tässä suhteessa iso merkitys. Jos on pienestä pitäen tehnyt lähestulkoon kaikki matkansa auton kyydissä istuen, saattaa joukkoliikenne näyttäytyä vieraalta. Erityisesti miehet saattavat kokea ratikassa istumisen jopa nolona. (Tässä suhteessa matkustaminen vaikkapa Lontoon metrossa voisi olla vapauttava kokemus )
Yksipuolinen "liikennehistoria" vaikuttaa omien liikkumisvalintojen lisäksi todennäköisesti myös näkemyksiin muista tielläliikkujista. Mitä ehdottomampi "automies" henkilö on, sitä kärjekkäämpiä näkemykset jalankulkijoista ja pyöräilijöistä todennäköisesti ovat. Jos on tarkastellut liikennettä lähinnä vain ratin takaa, voi olla vaikea lähestyä asioita muiden tiekäyttäjien näkökulmasta.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:13:27
Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.
Veikkaan, että "maailmanparantajien" tavoitteena on viihtyisämpi kaupunkiympäristö. Aika monet tuntuvat tänä päivänä ajattelevan, että se merkitsee yksityisautoilun jonkinasteista rajoittamista sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamista. Suomi kulkee näissä asioissa hieman jälkijunassa esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta vähitellen asiat muuttuvat, kun ihmisten preferenssitkin muuttuvat. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa yli puolet talouksista on autottomia. Tämän päivän 18-vuotiaat eivät myöskään enää hanki ajokorttia läheskään samassa laajuudessa kuin vielä 10"20 vuotta sitten. Helsingissä syntyvät tai tänne nuorina muuttavat tottuvat siihen, että joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku ovat sekä käteviä että ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Tähän ajattelutavan muutokseen kaupunki sitten vastaa mm. pyöräkaistoja rakentamalla.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 16.11.16 - klo:19:31
Veikkaan, että "maailmanparantajien" tavoitteena on viihtyisämpi kaupunkiympäristö. Aika monet tuntuvat tänä päivänä ajattelevan, että se merkitsee yksityisautoilun jonkinasteista rajoittamista sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamista. Suomi kulkee näissä asioissa hieman jälkijunassa esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta vähitellen asiat muuttuvat, kun ihmisten preferenssitkin muuttuvat. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa yli puolet talouksista on autottomia. Tämän päivän 18-vuotiaat eivät myöskään enää hanki ajokorttia läheskään samassa laajuudessa kuin vielä 10"20 vuotta sitten. Helsingissä syntyvät tai tänne nuorina muuttavat tottuvat siihen, että joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku ovat sekä käteviä että ympäristöystävällisiä tapoja liikkua. Tähän ajattelutavan muutokseen kaupunki sitten vastaa mm. pyöräkaistoja rakentamalla.
Puhut tässä varmasti Helsingistä, vaikka osin myös laajempaa perspektiiviä väläyttelet.
Tähän nuorten ajokortittomuuteen pitää kuitenkin puuttua, kun siitä aina välillä kuulee sanottavan, ettei "nykyään enää ajeta kuten ennen". Tilastot eivät tue tätä väitettä, ainakaan täysin.
Trafin ajokorttitilastot 18-24 -vuotiaiden ajokortillisten osalta näyttävät, että koko Suomen laajuudessa "nuoriso" ei ole mitenkään hylännyt ajokortteja viimeisen 15 vuoden aikana:
- vuosi 2001, ajokorttien määrä: 363 573 kpl (18-24)
- vuosi 2007, ajokorttien määrä: 363 419 kpl
- vuosi 2014, ajokorttien määrä: 379 190 kpl
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot (http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot)
Toki tässä on mukana kaikki 18-24 -vuotiaat kortilliset, mutta indikoi kuitenkin sitä että ajoluvat kiinnostavat edelleen.
Lisäksi kokonaisuutena jos katsoo Suomen ajokortillisten määrää vuonna 2016, on se suurempi kuin koskaan ennen valtakunnassa. Ajokortillisten suomalaisten määrä on kasvanut jo pitkään suht tasaisesti reilun 30.000 ajokortin vuosivauhtia. Miksi hankkia kallis ajokortti, jos sitä ei meinaa juurikaan edes käyttää?
Joo onnea vaan Tampereelle. ::)
Mekin päästään nauttimaan tulevaisuudessa täällä Tsadissa myös ah niin iki-ihanista kaupunkibulevardeista, kun ulosmenoväylät muutetaan sellaisiksi. Kaupunkibulevardien varrella paistaa aina aurinko, ihmiset kävelevät käsi kädessä iloisina, kylttyyri-ihmiset istuskelevat lattekaffella ja autoliikenne kulkee sujuvasti ja joutuisasti yhtä ajokaistaa pitkin. Eräs Suurista Unelmista. ::)
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 16.11.16 - klo:20:31
Puhut tässä varmasti Helsingistä, vaikka osin myös laajempaa perspektiiviä väläyttelet. Tähän nuorten ajokortittomuuteen pitää kuitenkin puuttua, kun siitä aina välillä kuulee sanottavan, ettei "nykyään enää ajeta kuten ennen". Tilastot eivät tue tätä väitettä, ainakaan täysin.
Joo, Helsingistä oli kyse. Ja miksei myös Tampereesta, vaikka en sen autoistumisastetta tunnekaan. Koko Suomi on sitten tietysti toinen juttu, eikä Helsingin ja vaikkapa Sysmän liikennepoliittisista ratkaisuista luonnollisestikaan kannata yhtä aikaa puhua. "Landella" autoa tarvitaan, jos mielii jollakin järkevällä tavalla paikasta toiseen liikkua.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:20:43
Mekin päästään nauttimaan tulevaisuudessa täällä Tsadissa myös ah niin iki-ihanista kaupunkibulevardeista, kun ulosmenoväylät muutetaan sellaisiksi.
Noh, katsotaan nyt. Se, että yleiskaavassa on maininta ns. kaupunkibulevardeista, ei vielä merkitse sitä, että "automiehet" aivan heti joutuisivat niistä kärsimään. Siihen on vielä kohtalaisen pitkä matka. Kaikkea voi tapahtua. Maahan voi tulla esimerkiksi perussuomalainen presidentti.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:20:43
Kaupunkibulevardien varrella paistaa aina aurinko, ihmiset kävelevät käsi kädessä iloisina, kylttyyri-ihmiset istuskelevat lattekaffella
Lattea kannattaa "automiehenkin" kokeilla. Voivat ilmavaivat vähentyä.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 16.11.16 - klo:21:42
Joo, Helsingistä oli kyse. Ja miksei myös Tampereesta, vaikka en sen autoistumisastetta tunnekaan. Koko Suomi on sitten tietysti toinen juttu, eikä Helsingin ja vaikkapa Sysmän liikennepoliittisista ratkaisuista luonnollisestikaan kannata yhtä aikaa puhua. "Landella" autoa tarvitaan, jos mielii jollakin järkevällä tavalla paikasta toiseen liikkua.
Noh, katsotaan nyt. Se, että yleiskaavassa on maininta ns. kaupunkibulevardeista, ei vielä merkitse sitä, että "automiehet" aivan heti joutuisivat niistä kärsimään. Siihen on vielä kohtalaisen pitkä matka. Kaikkea voi tapahtua. Maahan voi tulla esimerkiksi perussuomalainen presidentti.
Lattea kannattaa "automiehenkin" kokeilla. Voivat ilmavaivat vähentyä.
Niin tyypillinen kantakaupunkilaisen mielipide, että yksityisautoa ei tarvita Helsingissä. Jos itse pääsee ratikalla lähes kotiovelta työpaikalle, niin se on sitten muidenkin kätevää kulkea julkisilla. Lisäksi on hämmästyttävää sellainen käsitys, että pääväyliä kaventamalla tai yksityisautojen ajokiellolla ei olisi vaikutusta muiden vaihtoehtoväylien ruuhkautumiseen. Ensin on rakennettu leveät baanat kalliilla rahalla, ja sitten ne kavennetaan tai suljetaan. No tietysti logiikka toimii sikäli, että noilla toimilla saadaan jopa jonkunlaisia ruuhkia aikaan ja voidaan sitten perustella ruuhkamaksut. Onneksi mattinen tunnustit ettet tunne Tampereen liikennettä.
Kannattihan se puoluepolitiikkakin tähän vielä tuoda... Perussuomalaiset tosiaan alkavat olla niitä harvoja jotka vielä koettavat puolustaa autoilijaa ruuhkien lisääjien aivopieruilta.
Kyllä, automies olen ja ylpeä siitä. 8) Ihmettelen vaan sitä, miksi itse täällä vietät noin aktiivisesti aikaasi, kun et itse sellainen tunnu olevan.
Lattea olen juonut, ja täyttä kuraa se on makuuni. Eli en tule istumaan kaupunkibulevardien reunamilla lattella, vaan juon taviskahvit vaikkapa huoltiksella. ;D
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 16.11.16 - klo:13:27
Ratikkaa en luojan kiitos itse käytä, mutta useat työkaverit niitä kiroilevat talven lumimyräköillä. Syytä en tiedä myöhästymisiin tai jopa vuorojen väliin jäämisiin, mutta turhan usein tuollaista kuulemma on sattunut.
Sen verran olen Tampereella pyörinyt, että kyllä Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoilta vaikeuttaa autoilijan arkea siellä. Kadun liikennemäärä on aika suuri, mutta se on vetänyt melko hyvin. Liikenteen paine suuntautuu sitten jatkossa pienemmille kaduille ja veikkaan että seisovat autojonot lisääntyvät -todellista päästöjen vähentämistä. ::) Mutta sehän noiden maailmanparantajien tavoite on.
Ratikkahan toimii nimenomaan luotettavasti talvella verrattuna melkein mihin tahansa muuhun kulkineeseen. Tämähän on nähty jo lukuisissa kaupungeissa, joissa talvi tulee joka vuosi. Helsingin poikkeuksellisen haastavalla reitilläkin suurin ongelma on autoilijat, jotka pysäköivät reitille. Lumimyrsky toki altistaa aitoilijoita pysäköimään tielle. Tampereen reitti on hyvin helppo ratikalle, eikä sen reitin matka-aikoihin olosuhteet paljon vaikuta. Autot ja bussit sen sijaan kärsivät liikkaudesta, ruuhkautunisesta ja tekniikan hyytymisistä.
Eikö tuota Tampereen keskustan liikenteen painetta ole ohjattu maan alle viime aikoina?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.11.16 - klo:09:54
Eikö tuota Tampereen keskustan liikenteen painetta ole ohjattu maan alle viime aikoina?
Jos tuota Suomen pisintä maantietunnelia tarkoitat, joka valmistui "puoli vuotta liian aikaisin", niin sehän vain piilottaa maan alle Rantaväylän (ohikulkutie, jos niin voi sanoa), niin että maan pinnalle voidaan rakentaa asuntoja about 4000 ihmiselle (ja repiä niistä kova hinta). Keskustan painetta se ei juurikaan helpota.
Tunnelin lisäksi tarkoitan P-Hämppiä, Kunkun parkkia ja yhteyttä Rantatunnelista Kunkkuun.
Rantatunnelistakin näyttäisi tulleen muualle ruuhkia aiheuttava fiasko joka haluttiin näemmä vain jotta parit grynderikaverit saisi uudet maseratit alleen. Eihän sitä kekkosentietä pitäisi rakentaa, se olisi pitänyt jättää ja parannella sopimaan yhteen tunnelin kanssa, jos nyt koko tunnelia yleensäkään olisi kannattanut tehdä.
Nuo parkkiluolat eivät ole mitään läpikulkureittejä joista voisi ajella päästäkseen eroon ruuhkista. Valitettavasti. Ratikka tulee ajamaan yhä enemmän ympäryskuntien väkeä kohti ideaparkin tapaisia paikkoja. Harmittaa vietävästi kun joutuu vielä asioimaan keskustassa työterveyden takia. Muuten en menisi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.11.16 - klo:13:47
Tunnelin lisäksi tarkoitan P-Hämppiä, Kunkun parkkia ja yhteyttä Rantatunnelista Kunkkuun.
No nyt ollaan asian ytimessä. Kunkun parkki toteutuessaan levittäytyisi melkein koko kantakaupungin läntisen osan alle, mutta käsittääkseni on vielä aika lailla vaiheessa, kuinka laaja siitä tulee ja mitä se saa maksaa (lue: mistä saadaan rahat). Käsittääkseni myös liittymä rantaväylän tunneliin on vielä pohdinnassa. Kunkun parkki on sinällään toimiva ajatus, varsinkin jos vielä puhkaistaan Tammerkosken ali ajoreitti Hämpin parkista Kunkun parkkiin.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 17.11.16 - klo:13:56
Rantatunnelistakin näyttäisi tulleen muualle ruuhkia aiheuttava fiasko joka haluttiin näemmä vain jotta parit grynderikaverit saisi uudet maseratit alleen. Eihän sitä kekkosentietä pitäisi rakentaa, se olisi pitänyt jättää ja parannella sopimaan yhteen tunnelin kanssa, jos nyt koko tunnelia yleensäkään olisi kannattanut tehdä.
Nuo parkkiluolat eivät ole mitään läpikulkureittejä joista voisi ajella päästäkseen eroon ruuhkista. Valitettavasti. Ratikka tulee ajamaan yhä enemmän ympäryskuntien väkeä kohti ideaparkin tapaisia paikkoja. Harmittaa vietävästi kun joutuu vielä asioimaan keskustassa työterveyden takia. Muuten en menisi.
Onko niitä ruuhkia ollut ensimmäisen päivän jälkeenkin? Itse odottaisin sen verran, että ihmiset oppivat reitit, kaikki liittymät saadaan valmiiksi ja valot saadaan säädettyä, ennen kuin tuomitsisin tunnelin fiaskoksi.
Ei keskustan kuulukaan olla läpikulkureitti.
^Eiköhän se porukka joka yritti palata kehätien käytöstä kaupungin läpi ajamaan, oppinut aika lailla kerrasta. Sehän oli mennyt liki +-0 liikennemäärällisesti eli sen mitä liikenne kasvoi tunnelin läpi, liikenne väheni kehätiellä. Ihmiset yrittivät ajaa tunnelin kautta mutta kas, hukkaputki ei vedä sen paremmin kuin kekkosentie ennen. Nyt varmaan sama porukka ruuhkauttaa jälleen kehätietä, joka sentään vetää ainakin kuuttakymppiä pahimmillaan.
Kekkosentie jakoi tunnelin kohdalla liikennettä usean liittymän kautta pitkin kaupunkia. Nyt kaikki tuo liikenne ruuhkauttaa muita liittymiä. Eihän ne sen seurauksena entiseen tapaan voi vetää.
Onneksi ei tarvitse usein tunkea kaupunkiin, on se sen verran vittumainen kokemus autolla ollut tähänkin asti. Ja jatkuvasti menee vittumaisemmaksi niin kauan kuin nämä sannamarinit saavat päättää.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
Niin tyypillinen kantakaupunkilaisen mielipide, että yksityisautoa ei tarvita Helsingissä. Jos itse pääsee ratikalla lähes kotiovelta työpaikalle, niin se on sitten muidenkin kätevää kulkea julkisilla.
En usko tyypillisen kantakaupunkilaisen (ainakaan vielä) ajattelevan, etteikö henkilöautolle voisi olla käyttöä myös Helsingin kantakaupungissa. Uskon myös, että useimmat osaavat arvioida tilannetta muustakin kuin vain omasta näkökulmastaan. Oma tilanteeni on sellainen, että kätevin tapa liikkua kantakaupungin alueella on joko kävely, fillari tai julkinen liikenne. Ja lähiseutuni asuntokatuja katsellessa ei voi välttyä ajatukselta, että naapurustossa aika moni ajattelee samoin. Toisin sanoen, autot makaavat ma"pe pitkälti paikoillaan, ja liikkuvat sitten enemmän esim. viikonloppujen mökkimatkojen aikana. Toisaalta on selvää, että monet tarvitsevat esimerkiksi työnsä luonteen puolesta henkilöautoa päivittäin. Tämän vuoksi kantakaupungissa lienee aika vähän ihmisiä, jotka olisivat valmiit kieltämään tai rajusti rajoittamaan autoilua siellä.
On kuitenkin yhtä lailla ymmärrettävää, että kantakaupungissa asuvat ihmiset ovat kiinnostuneita oman asuinympäristönsä turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Tässä voi olla taustalla monenlaisia tekijöitä, mutta yksi tärkeimmistä lienee se, että kantakaupungissa todennäköisesti asuu paljon liikenteen "sekakäyttäjiä". Siis ihmisiä, jotka kulloisenkin tarpeen mukaan vaihtavat ratikasta henkilöautoon ja autosta jalankulkuun. Nämä ihmiset on todennäköisesti taipuvaisempia myöntämään, että joskus yksityisautoilun rajoittamiselle on hyväksyttävät perusteet ilman mitään sen kummempaa "viherpiipertämistä" tai "maailmanparantamista".
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
Lisäksi on hämmästyttävää sellainen käsitys, että pääväyliä kaventamalla tai yksityisautojen ajokiellolla ei olisi vaikutusta muiden vaihtoehtoväylien ruuhkautumiseen. Onneksi mattinen tunnustit ettet tunne Tampereen liikennettä.
Juu, on hyvin mahdollista, että arvaukseni Tampereen ratikan vaikutuksista menee pieleen. Mutta tämä on asia, joka selviää vasta myöhemmin.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
Kannattihan se puoluepolitiikkakin tähän vielä tuoda... Perussuomalaiset tosiaan alkavat olla niitä harvoja jotka vielä koettavat puolustaa autoilijaa ruuhkien lisääjien aivopieruilta.
Tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Olen aika hämmästyneenä seurannut esimerkiksi kokoomuksen toimintaa Helsingissä. Vielä 10 vuotta sitten olisi ollut aika vaikea kuvitella, että Helsinkiin ryhdytään rakentamaan esim. pyöräkaistoja, tai että yleiskaavan ns. kaupunkibulevardit läpäisisivät myös kokoomuksen seulan. Vihreät, joita yleensä autoilijoiden kiusaamisesta eniten moititaan, eivät olisi koskaan yksin saaneet em. ajatuksia läpi. Kyllä tässä vissiin on käymässä niin, että kokoomuksestakin on pikku hiljaa kuoriutumassa ulos sivistynyt ja eurooppalainen kaupunkiporvari. Toisin sanoen rajoitusten asettaminen yksityisautoilulle ei enää merkitse kommunismia. Bonerland -tyyppinen ajattelu, jossa yksityisautolla pitää saada ajaa kaikkialle ja kaikkialla, on tosiaan vähitellen jäämässä persujen agendalle. Ehkäpä heidät tästä tulevissa vaaleissa sitten palkitaan.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
Kyllä, automies olen ja ylpeä siitä.
Olisi varmaan pitänyt selkeämmin todeta, etten "automiehellä" tarkoittanut sinua, kun lankesin asiaa laajemmin märehtimään. Ilmaisulla "automies" tarkoitin henkilöä, joka ei juurikaan, tai ehkä ollenkaan, käytä muita liikennevälineitä kuin henkilöautoa. Tällaiseen henkilöön liittyy usein (ei kuitenkaan aina) tietynlainen, melko ehdoton näkemys liikenteestä. "Automies" näkee yksityisautoa käyttävät usein syrjittynä tai suorastaan päähän potkittuna ryhmänä, jota kaikki haluavat rahastaa ja jolle kukaan (pl. ehkä persut) ei halua mitään antaa. "Automiehen" on usein vaikea nähdä liikenneratkaisujen takana mitään muuta kuin autoilijoiden suorastaan tarkoituksellista kiusaamista. Oma epäilykseni on, että tämä ajattelutapa on usein seurausta siitä, että oma liikkumistapa nojautuu lähestulkoon kokonaan henkilöauton käyttöön. "Automies" usein myös jaottelee muut selkeisiin kategorioihin: joko vastustat yksityisautoilua tai sitten et hyväksy sille minkäänlaisia rajoituksia. "Automiehen" ajatuksissa (myös) polkupyörällä liikkuvat henkilöt ovat "pyöräilijöitä". He eivät koskaan liiku yksityisautoilla, ja haluavat vain rajoittaa yksityisautoilua. Tämä tekee keskustelusta usein vaikeaa: autoilun jonkun piirteen kritiikki ymmärretään helposti koko liikkumistavan tuomitsemiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
Ihmettelen vaan sitä, miksi itse täällä vietät noin aktiivisesti aikaasi, kun et itse sellainen tunnu olevan.
Tämä riippuu täysin siitä, miten "automies" määritellään. Jos käytetään edellä olevaa minun määritelmääni, niin siinä tapauksessa en ole automies. Jos taas automiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka on kiinnostunut autoista ja liikenteestä, niin silloin minä(kin) olen automies.
Lainaus käyttäjältä: Peeveli - 17.11.16 - klo:09:30
En tule istumaan kaupunkibulevardien reunamilla lattella, vaan juon taviskahvit vaikkapa huoltiksella. ;D
No jos joskus tavataan, niin minä tarjoan. Sehän lankeaa jo luonnostaankin minulle, koska minulla on pienempi kuin sinulla. Siis moottori (1.4). Ja jos ei tavata, niin kotikahvinkeittimeen suosittelen erittäin lämpimästi Arvid Nordquist Selection Rekoa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kyseessä on TM:n testivoittaja :) Ja kyseessä on siis ns. taviskahvi.
Tampereen ongelma on se, että se sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella, jonka halkaisee Tammerkoski. Tämän kosken yli pääsee autolla kaupungin länsipuolelta itäpuolelle (tai päinvastoin :D) vain neljästä kohtaa: Ratinansiltaa, Hämeensiltaa, Satakunnansiltaa ja Näsinsiltaa pitkin; tämä viimeksimainittu itse asiassa on nyt suljettu liikenteeltä ja autot on ohjattu kosken alittavaan tunneliin. Jos asut esim. kaupungin itäreunalla, ja tarpeesi on päästä asioimaan kaupungin länsipuolelle, jostain sinun on ylitettävä/alitettava Tammerkoski. Ja nyt siis ollaan kieltämässä yksityisautoilu myös Hämeensillalla.
Okei, Turussakin on Aurajoen yli vain neljä ylityskohtaa (jos Myllysilta ja Martinsilta katsotaan tässä tapauksessa yhdeksi sillaksi, koska niillä liikenne on yksisuuntainen), mutta kukaan ei kai vakavissaan ehdottaisi, että Aninkaistenkadun Tuomiokirkkosilta suljettaisiin autoliikenteeltä. Tai mikään muukaan silloista?
Itseänikin ihmetyttää miksi Tampereen ratikan vaikutusarvioinnissa ei ole puhuttu ääneen hankkeen vaikutuksista yksityisautoiluun? Puhutaan vaan siitä, että kulkumuoto-osuus muuttuu ehkä 2 % joukkoliikenteen suuntaan, mutta miksi ei muuteta rahaksi sitä estevaikutusta ajoneuvoliikenteen osalta, minkä ratikka samalla tällaisessa jo rakennetussa kaupunkitilassa jälkikäteen liimattuna aiheuttaa?
Puhumme siis kasvaneista aikakustannuksista kaupunkiliikkumisen osalta. Ratikka nopeuttaa aamuruuhkassa arviolta vain noin 5 % keskustaan saapuvien matka-aikaa (osa ratikan käyttäjistä), mutta kasvattaa samalla noin 20 % keskustaan saapuvista matka-aikaa (osa autoilijoista). Tästä ei taidettu kovin paljon puhua ääneen ratikkakeskustelussa? Inhottaa puhua liikennehankkeesta, jonka nettovaikutus liikkumiseen käytetyn ajan suhteen on negatiivinen. Oletuksena on, että jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin tämä hanke ei vaikuta mitään (vaikka vaikuttaakin).
Tampere voi muuttaa nimensä Hölmöläksi.
Raidekulut ovat hukkaan heitettyä (velka)rahaa. Paljon kannattavampi vaihtoehto olisi ollut tehdä bussiliikenteestä käyttäjille ilmaista, tai vaikka ensin vaan 1 ,/kertamatka. Tässä kun otetaan vielä huomioon kumipyöräliikenteen kehitys sähkötekniikan osalta ja mahdollisuudet suomalaisen know-how:n hyödyntämiseen, niin ei voi kuin ihmetellä tätä Ikosen hovin intoa tappaa Tampereen keskustan liike-elämä. Kuka näitä lahjoo? Kumipyöristä olisi vielä paljon irti otettavaa priorisoinnilla ja vuoroja lisäämällä.
Nämä keskustan elävöittämishankkeet ovat jo johtaneen länsipuolella kävelykadun totaaliseen autioitumiseen, valtavasti tyhjää liiketilaa. Ja yksi syy on pysäköinnin älyttömyys Tampereella. Päivän pysäköinnin hinta vastaa kuukauden autohallipaikan vuokraa. Piipahdusasiointi on mahdollista (järkevää) vain Stockmannin kanta-asiakkaille (ilmainen tunti). Olisin viime viikolla asioinut Keskustorin Yliopiston apteekissa viisi minuuttia autolla ohi kulkiessani, mutta tuon asian toimittaminen ei olisi ollut mitenkään järkevää. Ajallisesti siihen olisi mennyt 25-30 minuuttia ylimääräistä ja (pysäköintikuluna (Frenckell) 1,50 eur lisää). Ei paljon reaalirahassa, mutta tuon viiden euron asian päälle paljon prosentteja.
Elokuvissa tai syömässäkään ei viitsi kehyskuntalainen enää Tampereella käydä, koska pysäköinti tulee jo kalliimmaksi kuin elokuvalippu. Miettikää perus tuntipalkkalaista esimerkiksi rakennusalalla. 8 ,/tunti miinus verot, paljonko huvittaa pysäköidä Finnparkin taskuun?
Kuka muuten omistaa Finnparkin?
Itse en ole vieläkään käynyt Hämpin parkissa, enkä aio mennä. Raha kelpaa kehille ja pysäköinti on ilmaista. Ikonen saa pitää ruohomattonsa loskan alla. Koko Hämeenkadun elävöittämishanke on todella irvokas. Mistään muusta ei ole kyse, kuin siitä, että Ikonen halusi hankaloittaa yksityisautoilua, jotta ratikkapäätökselle olisi enemmän tukijoita. Aamulehdessäkin Ikonen antoi kirjoittaa (tyyliin), ettei eräässä Keski-Euroopan kaupungissakaan saatu ratikalle tukea, ennen kuin yksityisautoilua oli tarpeeksi hankaloitettu. Oksettavaa toimintaa.
Mitä varten enään ydinkeskustoissa asioidaan? Autolla liikkeiden läheisyyteen pääseminen on hankalaa, pysäköinti on kallista.
Samaan aikaan kun keskustoja tukitaan muilta kuin joukkoliikenteiltä, niin kauppakeskukset/kauppakeskittymät senkuin kasvavat kaupunkien ympärystöillä. Onko juurikaan palvelua mitä ei löydy laitakaupungin kauppahirviöstä? :o Näihin pääsee autolla ja pysäköinti pääsääntöisesti ilmaista (ainakin tampereella)
Itseä ei hirveämmin hetkauta vaikka rakentaisivat muurin hämeenkadun moleempiin päihin. Jos se uusi jääkiakkohalli rakennetaan keskustaan, niin säätyypä nekin lippurahat sitten johonkin muuhun. ;)
Finnpark on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö. Niinpä tietysti.
Ratikkapäätöksen eräs perustelu oli, että joukkoliikenteen linja-autot eivät enää mahdu Hämeenkadulle, joka sinällään on osittain totta, ruuhka-aikaan koko katu on täynnä sinisiä busseja, niin etteivät mahdu pysäkeillekään yhtä aikaa, vaan jonottavat omaa pääsyään pysäkille. Mutta eihän tämä yksi heilurilinja mitään pelasta, koska muiden linjojen bussit ovat edelleen jäljellä. Ehkä viidenkymmenen vuoden päästä, kun linjaverkostoa on saatu laajennettua, niin että ratikka tosiaan korvaa suurelta osin linja-autot.
Elävöintikokeilu on tosiaan ollut ihan pelleilyä, ja tehty viiden euron budjetilla. Joku kirjoitti tulla edellä, kuinka promokuvissa aina aurinko paistaa ja ihmiset ovat ohuissa hepenissä. Hämeenkadulle ei aurinko paista kunnolla koskaan, koska korkeat talot estävät valon pääsyyn katutasolle. Lämpimiä ilmojakin on vain neljäsosan vuodesta.
Toisekseen, elävöintitouhu on perustunut siihen olettamaan, että kaikki kaupunkilaiset tulevat iltaisin hengailemaan kadulle, kulkien baarista baariin ja ravintolasta ravintolaan ja hengailevat kadulla. Kyllähän se oli hienoa istua Berliinissä kuppilan terassilla lämpimässä kesäilmassa ja nauttia elämästä - lomalla. Vaan kuka sitä jatkuvasti arkena ja viikonloppuna tekee?
Lainaus käyttäjältä: Raimo247 link=topic=33358.msg579086#msg579086 date=1479455721Kuka näitä lahjoo?/quote]
Perinteisesti asialla ovat grynderit. Tunnelin tapauksessa halutaan nostaa hyvät hillot järvinäköalasta ja päätellen ratikan suunnitellusta linjauksesta ja armottomasta gryndauksesta sammonkadulla, leivän päälle piti saada vähän ekstraa sielläkin.
Hillosta puheenollen, SRV hakee poikkeamislupaa: Kansi ja areena -torneista halutaan korkeammat ja asuntoja rutkasti lisää.
"" Asunnoille on nyt kova kysyntä, kovempi kuin toimitiloille, sanoo Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen. Asemakaavan mukaan asuntoja tulisi kokonaisuuteen 530, mutta poikkeamisluvalla niitä rakennettaisiin 870. Kerrosneliöiden kokonaismäärä ei kasva, kun toimitilojen määrä vastaavasti vähentyisi."
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/srv-hakee-poikkeamislupaa-kansi-ja-areena-torneista-halutaan-korkeammat-ja-asuntoja-rutkasti-lisaa-24077036/ (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/srv-hakee-poikkeamislupaa-kansi-ja-areena-torneista-halutaan-korkeammat-ja-asuntoja-rutkasti-lisaa-24077036/)
Lainaus käyttäjältä: Raimo247 - 18.11.16 - klo:09:55
Kumipyöristä olisi vielä paljon irti otettavaa priorisoinnilla ja vuoroja lisäämällä.
Ja yksi syy on pysäköinnin älyttömyys Tampereella. Päivän pysäköinnin hinta vastaa kuukauden autohallipaikan vuokraa. Piipahdusasiointi on mahdollista (järkevää) vain Stockmannin kanta-asiakkaille (ilmainen tunti). Olisin viime viikolla asioinut Keskustorin Yliopiston apteekissa viisi minuuttia autolla ohi kulkiessani, mutta tuon asian toimittaminen ei olisi ollut mitenkään järkevää. Ajallisesti siihen olisi mennyt 25-30 minuuttia ylimääräistä ja (pysäköintikuluna (Frenckell) 1,50 eur lisää). Ei paljon reaalirahassa, mutta tuon viiden euron asian päälle paljon prosentteja.
Elokuvissa tai syömässäkään ei viitsi kehyskuntalainen enää Tampereella käydä, koska pysäköinti tulee jo kalliimmaksi kuin elokuvalippu. Miettikää perus tuntipalkkalaista esimerkiksi rakennusalalla. 8 ,/tunti miinus verot, paljonko huvittaa pysäköidä Finnparkin taskuun?
Kumipyörissä on kumipyörien ongelmat kuten hiukkaspäästöt, renkaan kuluminen, teiden kuluminen, vierinvastus ja talvella liukkaus. Sähköinen voimalinja vain pahentaa näitä ongelmia.
Pysäköiminen Pellavaparkissa ja Koskenparkissa näyttää maksavan 0,5-1 euroa tunnilta. En tiedä, miten tuolla on tilaa yleensä, mutta tuo voisi olla leffan katsojalle kohtuuhintainen vaihtoehto.
Pysäköinnissä säästyvät eurot kuluvat Stockmannilla hyvin nopeasti Stockmannin premium-hintoihin.
^Voitko vähän avata tuota logiikkaasi jonka mukaan sähköinen voimalinja lisää esimerkiksi hiukkaspäästöjä tai muodostuu ongelmaksi tien ollessa liukas? 😀
Stokkalla joutuu valitettavasti asioimaan joskus rahanvaihtoasioissa. Nuo on onneksi niin lyhyitä käyntejä ettei niistä kerry isompaa laskua, mutta noin muuten kyllä tuokin paikka saa odottaa meikäläisen euroja.
Plevnan parkista samat havainnot kuin yllä, hinnoittelu on suht persiistä. Mutta juurikaan muita vaihtoehtoja ei ole, kun pitää kiireellä käydä mehiläisessä tai kunnon klinikalla. Todellakin soisin, että palvelut pakenisivat keskustasta samaan tapaan kuin kaupat ovat tehneet. Keskusta saisi kuolla ja sinne voisi perustaa parit lenin-museot lisää tyhjiin tiloihin vasemmiston iloksi.
Sähköbussin akut tuovat massaa, joka suoraan vahvistaa kumipyörien haittoja.
^Bussireittejä on helpompi muokata uusiksi muuttuvien tarpeiden mukaisiksi. Kiskot vaatii aina isompaa infrarakentamista. Empä tiedä onko ratikka / spora ... kiinteine ja vähine linjoineen kovin kustannustehokas vaihtoehto melko pieneen kaupunkiin? Haiskahtaa siltä, että ruskeita kirjekuoria on taas liikuteltu.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.16 - klo:17:17
Sähköbussin akut tuovat massaa, joka suoraan vahvistaa kumipyörien haittoja.
Kumipyörillä liikkuu paljon isompiakin massoja kuin ihmiset, ja paikalliset päästöt vähenevät sähköautoilla selvästi koska pakoputkesta ei tule mitään. Eiköhän tuo viimeksi mainittu kompensoi ja enemmänkin, verrattuna nykyiseen diesel-kalustoon.
Sähköbusseilla voisi kattaa kokonaisen kaupungin joukkoliikennetarpeet, mutta kiskoilla ei voi.
Otetaan nyt vähän kantaa kun tulee Tampereella päivittäin ajeltua töiden takia. Joudun ajamaan omalla pakulla remppahommissa, muuten luultavasti käyttäisin julkisia. Ihmettelen ihmisiä jotka ruuhkista huolimatta ajavat omalla autolla tampereelle töihin, monesti toimistohommiin keskustaan. Julkisilla pääsisi mutta mennään omalla kun siihen on totuttu.
Lainaus käyttäjältä: Raimo247 - 18.11.16 - klo:09:55
Raidekulut ovat hukkaan heitettyä (velka)rahaa. Paljon kannattavampi vaihtoehto olisi ollut tehdä bussiliikenteestä käyttäjille ilmaista, tai vaikka ensin vaan 1 ,/kertamatka.
Elokuvissa tai syömässäkään ei viitsi kehyskuntalainen enää Tampereella käydä, koska pysäköinti tulee jo kalliimmaksi kuin elokuvalippu. Miettikää perus tuntipalkkalaista esimerkiksi rakennusalalla. 8 ,/tunti miinus verot, paljonko huvittaa pysäköidä Finnparkin taskuun?
Itse en ole vieläkään käynyt Hämpin parkissa, enkä aio mennä.
Samaa mieltä siitä että bussimatkat pitäisi olla kaikkille ilmaisia.
Rakennusalan peruspalkka on 10,, jo kesätöissä oleva opiskelija saa 2-ryhmän palkkaa eli lähes 12,/h. ::)
Ja keskustan tuntumassa on paljon ilmaisparkkeja jos jaksaa kävellä 10min. Tosin kaikki eivät jaksa, autolla pitäisi päästä suoraan oven eteen, siitä kai poru hämeenkadun sulkemisestakin. Omasta mielestä loistojuttu, paljon useammin tulee käytyä hämpin itäpäässä, varsinkin kesällä. En käytä hämeenkatua muutenkaan autoiluun, kuka sinne jyrinään kaipaa autoaan rikkomaan?
Hämpin parkkiakin kannattaa kokeilla, noutoparkki on puoli tuntia ilmainen ;)
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.11.16 - klo:18:05
Kumipyörillä liikkuu paljon isompiakin massoja kuin ihmiset, ja paikalliset päästöt vähenevät sähköautoilla selvästi koska pakoputkesta ei tule mitään. Eiköhän tuo viimeksi mainittu kompensoi ja enemmänkin, verrattuna nykyiseen diesel-kalustoon.
Sähköbusseilla voisi kattaa kokonaisen kaupungin joukkoliikennetarpeet, mutta kiskoilla ei voi.
Sehän on selvää, että sähköbussi on kivempi tuttavuus kaupungin keskuskadulla kuin silmille nokea sylkevä dieselbussi, mutta nyt vertaillaankin bussia ratikkaan. Ratikka ei tarvitse kumipyöriä, jotka kuluttavat tietä ja tarvitsevat hiekkaa tai suolaa liukkauden torjuntaan. Mitä enemmän massaa kumipyörien päällä on, sitä tehokkaammin kumipyörä tuota hiekkaa hienontavat ja nostavat pölyä ilmaan. Kiskot mahdollistavat valkoisen lumen eli puhtaan ilman vilkkaasti liikennöidyn reitin varrella. Toinen vaihtoehto on Japanin malli, jossa ajetaan kitkarenkailla ilman liukkauden torjuntaa. Tämäkin mahdollistaa puhtaan ilman, mutta se vaatii kompromissiä nopeuden suhteen.
Itse pidän tätä vastakainasettelua julkinen vs. yksityisautoile ja bussi vs. ratikka totaalisen hedelmättömänä lähestymistapana. Kaikille noille kulkuvälineille on paikkansa, eikä ole mitään järkeä nostaa yhtä tapaa muiden yläpuolelle. Näiden eri tapojen yhdistelmä on se ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: Joona N.V - 18.11.16 - klo:18:33
Otetaan nyt vähän kantaa kun tulee Tampereella päivittäin ajeltua töiden takia. Joudun ajamaan omalla pakulla remppahommissa, muuten luultavasti käyttäisin julkisia. Ihmettelen ihmisiä jotka ruuhkista huolimatta ajavat omalla autolla tampereelle töihin, monesti toimistohommiin keskustaan. Julkisilla pääsisi mutta mennään omalla kun siihen on totuttu.
Ja keskustan tuntumassa on paljon ilmaisparkkeja jos jaksaa kävellä 10min. Tosin kaikki eivät jaksa, autolla pitäisi päästä suoraan oven eteen, siitä kai poru hämeenkadun sulkemisestakin. Omasta mielestä loistojuttu, paljon useammin tulee käytyä hämpin itäpäässä, varsinkin kesällä. En käytä hämeenkatua muutenkaan autoiluun, kuka sinne jyrinään kaipaa autoaan rikkomaan.
Sillä näkökulmalla, mikä itselleni on syntynyt muutamissa maissa asuessani, väitän kulttuurin kehitysasteen määrittelevän paljon. Niillä alueilla, missä auton omistaminen on vielä monien unelma ja sosioaekoniminen statussymboli, julkisten käyttäminen koetaan nöyryyttäväksi. Kaikkea julkisiin liittyvää vastaan kapinoidaan äänekkäästi. Pidemmälle kehittyneissä metropoleissa taasen pankkiiri on tyytyväinen siitä, että voi surffata vagareenaa kommutoidessaan julkisilla, eikä tarvitse sotkea Ferraria loskasäillä kommutoidessa.
Narina Hämeenkadusta on myös jotain sellaista, mitä en itse allekirjoita. Puhutaan hemmetin lyhyestä kadusta, joka tosiaan vaatii ilmajousisen S-luokan tai A8:n, jotta matka autolla olisi miellyttävää. Terve 10-60 vuotias mies kävelee muutamassa minuutissa tuon kivikadun päästä päähän. Kävely tekee pelkästään hyvää melkein jokaiselle meistä. Miksi oma peltilehmä pitäisi päästä parkkeeraamaan aina jokaisen asiointipaikan oven eteen ilmaiseksi, kun omat jalatkin kantavat?
Itse viihdyn parhaiden Euroopan vanhojen kaupunkien keskustoissa eli kehityksen kehdoissa. Noissa vanhoissa keskuksissa kadut ovat niin ahtaita ja mutkaisia, etteivät autot oikein taitu noille kaduille. Pakon samelemana kadut ajautuvat ihmesten käyttöön eikä kaikki pyöri pyhien peltilehmien ehdoilla.
Teräksenharmaan teksteistä paistaa kyllä loputon vihervasemmistolainen usko siihen että raha tulee seinästä eikä lopu ikinä. Valitettavasti näin ei ole, vaan asioita täytyy välillä miettiä myös taloudellisista näkökulmista, eikä silloin kaiveta tunneleita tai rakennella järkyttävä kalliita raideratkaisuja kapealle kannakselle lisää entisten kaveriksi, vaan haetaan kustannustehokkaita ratkaisuja.
Mikäli joukkoliikenteen kapasiteetti olisi todellinen ongelma esimerkiksi hervannan ja keskustan välillä, sitä olisi voitu kasvattaa halvemmillakin ratkaisuilla. Busseja on monenlaisia, pitäisi löytyä myös vihervasemmistolle sopivia. Näin ei kuitenkaan tehty vaan vedettiin surutta piikki auki kuten aina kun päättämässä on porukka joka ei verojen maksamisesta huolehdi nyt eikä tulevaisuudessa.
Melkein aina liikkuessani Helsingin kantakaupungissa jätän auton kotihalliin ja otan ratikan. Stadin uudet Škoda Transtech "ratikat ovat hienoja ja ne tarjoavat hienon kyydin. Tampereelle tulevat vaunut ovat pykälän verran Helsingin vaunuja kehittyneempiä, joten todennäköisesti ne ovat vielä parempia.
Kaikkein hienointa tässä kuitenkin on se, että uudet raitiovaunut on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Lisäksi niitä voidaan ajaa kotimaisella energialla. Ja kun Transtech nyt saa referenssin myös leveämmän raidevälin raitiovaunutoimituksesta, niin vientimarkkinatkin todennäköisesti aukeavat. Tuote kun on kenties maailman paras, ja soveltuu myös arktisiin olosuhteisiin.
Onneksi olkoon tamperelaiset hienosta ratkaisusta! Tuollaiset päätökset luovat uskoa siihen, että ehkä meillä ja teollisuudellamme sittenkin on vielä tulevaisuus.
Ai niin. Kuten kaikki varmaan arvaavatkin, en ole Audimies :) Olen ex. Škodamies, nykyinen Mersumies.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.11.16 - klo:20:57
Teräksenharmaan teksteistä paistaa kyllä loputon vihervasemmistolainen usko siihen että raha tulee seinästä eikä lopu ikinä. Valitettavasti näin ei ole, vaan asioita täytyy välillä miettiä myös taloudellisista näkökulmista, eikä silloin kaiveta tunneleita tai rakennella järkyttävä kalliita raideratkaisuja kapealle kannakselle lisää entisten kaveriksi, vaan haetaan kustannustehokkaita ratkaisuja.
Sallinette allekirjoittaneen olla eri mieltä väitteistänne. Mielestäni väitteistänne paistaa läpi lähinnä typeryys. Vihervasemmistolaista et kyllä saa minusta millään loogisella argumentillä. En tietääkseni ole edes kirjoittanut mitään kustannuksista. Sinua se ei näy haittaavan ja teet "upeita" johtopäätöksiä sijoittautumisestani poliittiselle kartallesi, vaikka tuskin edes ymmärrät eroa vasemmiston ja oikeiston välillä.
Jos vasemmistolaisuus unohdetaan kokonaan ja aletaan elämään oikeistolaista elämää, niin itselleni se kyllä sopii. Tuon jälkeen voin harkita verojeni maksamista Suomeen. Arvostan muuten yli kaiken Sveitsin tapaan maksattaa kulut palvelun käyttöjällä. Onko repomies valmis samaan?
Sopii tulla kellottamaan Hämeenkadun kävely päästä päähän. Ei-se-nyt-niin-lyhyt-ole.
Tunneli on tällä hetkellä torso. Keskustaliittymän rakentamiseen varauduttu, eli ei tule pahasti häiritsemään tunnelin liikennettä kun TOIVOTTAVASTI PIAN toteutetaan. Jäi pois...säästösyistä.
Kun Kunkunparkki aikanaan tulee (suora yhteys tuon rampin kautta), ja jos vielä ko parkkilaitos yhdistetään nykyisiin, niin periaatteessa maan alla pääsisi joustavasti liikkumaan Hämeenpuistosta Tullin alueelle asti. Tampereella 30 vuotta aikanaan asuneena tunnen liikenteelliset haasteet paremmin kuin hyvin. Nyt asun tässä 15 min keskustorilla (ympäryskunnassa). Yksi syy muuttoon oli kankea ja tuhlaileva hallinto ja toinen hankalaksi tehty liikenne.
Ratikka pitäisi mielestäni linjata Hämeenpuistosta Kauppakatua pitkin keskustorille,, Hämeensillan jälkeen Hatanpäänvaltatielle ja sieltä tulevan Kansiareenan kautta yliopistolle. Jos Kalevankankaalla ei tarpeeksi "eläviä" asiakkaita niin sitten linjataan sieltä Sammonkadulle (Valmis katuyhteys olemassa viistosti Kalevantieltä Sammonkadulle).
Autoilu pitäisi mielestäni sallia Hämeenkadulla. Tampereella tosiaan neljä yhteyttä lännestä itään. Tunneli, Satakunnankatu, Hämeensilta ja Ratinan silta. Nyt yksi oltaisiin poistamassa ja Ratinansillan liikennettä estämässä uusi kauppakeskus aivan Koskikeskuksen vieressä (Linja-autoaseman ja stadionin välissä).
No onneksi ei tarvitse käydä Tampereen keskustassa kuin aniharvoin. Palveluita löytyy suurelta osin Lielahdesta, Koilliskeskuksesta (Linnainmaa) ja Ideaparkista. Leffaan ja baariin joutuu aniharvoin menemään Tampereen keskustaan.
^^Mikä oli todistettavissa. Vihervasemmistolaisuuteen liittyy keskeisesti se, että kustannukset ovat irrelevantteja. Niistä ei edes haluta puhua, koska niitä ei missään muodossa ymmärretä.
Jos ei halua kuulostaa vihervasemmistolaiselta, kannattaa lakata kirjoittamasta kuten sellainen.
Mitä tulee siihen että palvelut maksatettaisiin kuluttajilla, sehän kuulostaisi lottovoitolta. Ei onnistu tässä vajakkilassa.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.11.16 - klo:23:07
^^Mikä oli todistettavissa. Vihervasemmistolaisuuteen liittyy keskeisesti se, että kustannukset ovat irrelevantteja. Niistä ei edes haluta puhua, koska niitä ei missään muodossa ymmärretä.
Jos ei halua kuulostaa vihervasemmistolaiselta, kannattaa lakata kirjoittamasta kuten sellainen.
Mitä tulee siihen että palvelut maksatettaisiin kuluttajilla, sehän kuulostaisi lottovoitolta. Ei onnistu tässä vajakkilassa.
Otin kyllä kantaa kustannuksiin ensimmäisessä viestissäni tämän otsikin alla, mutta ei anneta faktojen sotkea hienoa perusteluasi. Tuo natsikorttien heiluttelu on inhimillistä ja aina merkki siitä, että kyseisen keskustelijan argumentit ovat sulaneet.
Transtechistä puheenollen, onhan se hienoa, että se työllistää suomalaisia ja että se valmistaa Skoda-merkkisiä ratikoita, mutta omistus on kuitenkin ulkomailla. Mikä meitä suomalaisia pisnesmiehiä vaivaa kun kaikki yritykset myydään ulkomaisille omistajille?
^^Viittaatko syväluotaavaan heittoosi että "aloituskustannus on korkea"? Voi luoja, kiitos tästä. Nythän se on sitten loppunkäsitelty samalla tyylillä kuin normaalit vasemmiston ajamat investoinnit. "No se nyt on vähän kallis". Joku muu maksaa, joten ei väliä?
Minäpä suhteutan tätä vähän jotta suuruusluokka selkenee sinullekin. Tampereen 225000 asukkaalle tällainen yli 400 miljoonan investointi on suuruusluokaltaan sama, kuin 10 miljardin investointi Hornettien päivittämiseen olisi koko 5.5 miljoonan asukkaan Suomelle. Ei ihme, että valtiota eli muita veronmaksajia kaivattiin avuksi. Tämmöinen päätös kuitenkin nuijitaan tuosta vaan vaikka mitään pakkoa ei olisi ollut ja vaihtoehtoja varmasti löytyisi. Ja sinun mielestäsi voidaan aiemman keskustelun nojalla ihan hyvin toteuttaa ne vaihtoehdotkin - älä ihmettele miksi epäilen että sinulla viiraa vähän samaan tapaan kuin siellä vasemmassa laidassa. Se johtuu tästä vasemmiston kanssa yhteisestä "no se nyt on vähän kallis" - hälläväliä asenteesta. Ihan kuin rahalla ei olisi mitään väliä. Ehkä sillä ei sinulle olekaan, eri syistä. Sveitsissä on moni asia paremmin, etkä taida maksaa veroja tänne.
Tampereen konserniluvut eivät ole olleet tähän saakka isojen kaupunkien pahimmasta päästä, mutta sinne rupusakkiin mennään todella lujaa vauhtia. Nyt on todellakin piikki-auki ja pukataan hurjaa kyytiä tunnelia, ratikkaa, kansiareenaa, keskusvedenpuhdistamoa ja ties mitä jatkuvasti juoksevien korjausinvestointien päälle. Kaupungissa jonka työttömyysaste on suuremmista kaupungeista kutakuinkin Suomen huonoin.
Sulla on tapa keksiä valheellisia väitteitä suuhuni ja haastaa samalla riitaa. Jos haluat keskustella aiheesta, niin kokeile käyttäytyä.
Vähemmän tunteita ja enemmän järkeä. Ensin huudat kuinka siitä, mitä en ole kirjoittanut, paistaa läpi loputon vihervasemmistolainen usko. Siinäpä vertaansa vailla oleva laatuargumentti. Sitten kaivoit oikein kertotaulun esiin ja laskit hienosti, kuinka kallis investointi onkaan. Teräksenharmaa oli siis aivan väärässä kun väitti alkukustannuksen olevan korkea eiku... no jokatapauksessa teräksenharmaa on kovanluokan kommunisti ja se on nyt todistettu!
^Eiköhän tämä metakeskustelu ole parempi lopettaa tähän. En minä sinua kommunistiksi ala väittää, enkä ole väittänyt. Minä nyt vain suhtaudun kustannuspuoleen jokseenkin vakavasti ja pyrin suhteuttamaan niitä jotenkin. Kun yleistetään, kuten tietenkin teen, niin enemmän kustannuksiin melko kepeästi suhtautuvaa porukkaa löytyy vasemmalta. Mutta löytyyhän sellaisia ihmisiä tietysti jokaisesta puolueesta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.11.16 - klo:20:47Sillä näkökulmalla, mikä itselleni on syntynyt muutamissa maissa asuessani, väitän kulttuurin kehitysasteen määrittelevän paljon. Niillä alueilla, missä auton omistaminen on vielä monien unelma ja sosioaekoniminen statussymboli, julkisten käyttäminen koetaan nöyryyttäväksi. Kaikkea julkisiin liittyvää vastaan kapinoidaan äänekkäästi. Pidemmälle kehittyneissä metropoleissa taasen pankkiiri on tyytyväinen siitä, että voi surffata vagareenaa kommutoidessaan julkisilla, eikä tarvitse sotkea Ferraria loskasäillä kommutoidessa.
Minä yhdyn tähän näkemykseen. Lontoon metron matkustajakunta on huomattavasti heterogeenisempi kuin Helsingissä, eikä tämä johdu pelkästään siitä, että tube on kätevä kulkupeli miljoonakaupungissa. Suhtautuminen autoon on Suomessa jossain määrin toisenlaista kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Eikä tämä ilmene vain tietynlaisena asenteena julkiseen liikenteeseen. Se ilmenee myös siinä tavassa, miten autoa käytämme. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikkapa muut pohjoismaita. Jokainen Tukholmassa tai Oslossa vieraillut on voinut panna merkille, kuinka autoilijat näissä maissa antavat tilaa jalankulkijoille aivan toisella tavalla kuin Helsingissä. Näissä kaupungeissa ei myöskään pysäköidä jalkakäytäville tai pyöräteille. Sen sijaan Helsingissä se on yleistä varsinkin jakelu- ja huoltoliikenteen toimesta, ja monet tuntuvat pitävän tätä maailman luonnollisempana asiana. Siis sitä, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetut väylät voidaan tarvittaessa ottaa autojen käyttöön.
Onko edellä sanotussa kyse ”vihervasemmistolaisesta” autoantipatiasta? Haluanko kieltää yksityisautoilun? Ei ja En. Kyse ei ole autoilun kieltämisestä, vaan siitä
tavasta, millä autoa käytetään. Kyse on siitä, että jostain syystä meillä Suomessa autoa käytetään ja sitä sallitaan käytettävän toisin kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Jakelu- ja huoltoliikenne toimivat Oslossa ja Tukholmassakin, samoin yksityisautoilu. Mutta jollain ihmeellisellä tavalla tämä on onnistuttu toteuttamaan siten, että autot eivät makaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetuilla väylillä. Autoilua ei siis ole kielletty, mutta sen käytölle on asetettu tietyt rajat.
Suomi on omassa ”autosuhteessaan” jossain määrin omilla linjoillaan, ja eräs selitys tälle on ”teräksenharmaan” mainitsema seikka. Meidän muutamissa ”isoissa” kaupungeissakin tuntuu vielä olevan jäljellä ajattelua, jossa autolla pitäisi päästä joka paikkaan, ja jossa autoilua ei saisi millään perusteella rajoittaa. Tässä ajattelussa autoilu nostetaan ykkösliikennemuodoksi, jolle muut liikennemuodot ovat alisteisia. Ja jos sitten jalankulun, pyöräilyn tai joukkoliikenteen edellytysten parantaminen merkitsee yksityisautoilulle asetettavia rajoituksia, luokitellaan tämä herkästi ”vihervasemmistolaiseksi” tms. ajatteluksi. Tässä suhteessa ajat ovat kuitenkin muuttumassa tai oikeastaan jo muuttuneet. ”Vihervasemmisto” ei nimittäin yksin kykene, sen paremmin Tampereella kuin Helsingissäkään, tekemään autoilua rajoittavia päätöksiä. Kyllä siihen tarvitaan myös muiden puolueiden, tyypillisesti kokoomuksen, tukea. Eli jos ja kun ”automiestä” Helsingissä ja Tampereella ahdistaa, on syyttävä sormi syytä suunnata muuallakin kuin vain ”vihervasemmiston” suuntaan.
Miten sitten on mahdollista, että esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella on saatu aikaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosivia ratkaisuja, vaikka usein mainittu ”vihervasemmisto” ei niistä yksin kykene päättämään? Yksi selitys on todennäköisesti se, että muutkin kuin ”vihervasemmistolaiset” ovat heränneet huomaamaan, että yksityisautoilua edistävät toimenpiteet eivät välttämättä palvele kaupunkilaisten enemmistön etua. Esimerkiksi espoolaisesta näkökulmasta mahdollisimman sujuva autoilu Helsingissä saattaa olla hyvinkin tavoiteltava asia. Espoolaisen elämäntapaan kuuluu usein runsas autonkäyttö, ja monissa talouksissa on usein kaksikin autoa. Espoon kaupunkirakenteen voi myös sanoa olevan ”autoiluun kannustava”. Espoolaisperheen näkökulmasta onkin kiva juttu, jos autoilu Helsingissä sujuu yhtä näppärästi ja nopeasti kuin Espoossa. Helsingissä ja varsinkin sen kantakaupungissa asuvan näkökulmasta tilanne näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena. Eikä kyse ole siitä, että esimerkiksi Töölössä tai Kruununhaassa asuisi lähinnä vaaleista toiseen vasemmistoliittoa äänestäviä ja maanpuolustusta vieroksuvia "viherpiipertäjiä". Kyse on elämäntavasta, jossa henkilöauto ei näyttele aivan niin merkittävää osaa kuin tyypillisesti Espoossa.
Mahdollisimman sujuva autoilu merkitsee usein sitä, että rajallista kaupunkitilaa on jaettava autoilun eduksi ja joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn tappioksi. Mitä houkuttelevammaksi ja sujuvammaksi autoilu kaupungin keskustassa halutaan tehdä, sitä huonommiksi jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset yleensä käytävät. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että rajallista kaupunkitilaa ei riitä kaikille yhtä paljon. Jos sitten tällaisessa ristiriitatilanteessa kaupungin päättäjät päätyvät espoolaisten mieltymysten sijasta painottomaan helsinkiläistä näkökulmaa, niin ainakin minä olen siihen tyytyväinen. Se, että Helsingissä kokoomuskin on vähitellen tulemassa tälle linjalle, viittaa muutokseen suomalaisten ”autosuhteessa”. Toisin sanoen, autoilua ei olla kieltämässä tai kiroamassa, mutta sille ollaan asettamassa tiettyjä rajoja. Sellaisia, jotka muualla Länsi-Euroopassa ovat jo vuosikymmeniä olleet itsestäänselvyyksiä. Eikä näiden rajojen asettamista enää pidetä kommunismina tai minään muunakaan maailmanlopun oppina, vaan ilmaisuina sivistyneestä kaupunkikulttuurista.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 19.11.16 - klo:13:41
Mikä meitä suomalaisia pisnesmiehiä vaivaa kun kaikki yritykset myydään ulkomaisille omistajille?
Transtechin tapauksessa kyse ei espanjalaisille myytäessä tainnut olla kyse kovin rikkaasta kultakaivoksesta. Jos olisi ollut, niin miksi se on nyt tsekkiomistuksessa?
Eiköhän tuollaisen satelliittitehtaan ole paras olla isomman alan toimijan omistuksessa, hakea synergiaetuja ja hyvällä tuurilla jättää vielä jokunen pennonen tänne Suomeenkin?
^^En oikein ymmärrä miten jotkut maailman suurimmista kaupungeista tai edes Helsinki ja Espoo liittyvät pienen Tampereen ratikkahankkeeseen, mutta kiitoksia vaan epistolasta. Maailmaan mahtuu mielipiteitä.
Itse häivyin pääkaupunkiseudulta aikanaan lähinnä siksi, että keskiluokan kärsittäväksi jäivät pitkät työmatkat ja siitä huolimatta korkea asumisen hintataso. Autolla liikkuminen ei ollut järkevä vaihtoehto kuin harvoin ja julkisten varassa jokaiseen työmatkaan sai varata sen tunnin. Jossain kohtaa muutin strategisesti lähemmäs töitä Tapiolaan, mutta hintataso olikin sitten aika jäätävä. Pääkaupunkiseutu on hieno paikka jos sossu maksaa kaiken eikä tartte juosta työpaikan ja päiväkodin välillä, tai jos on niin paljon rahaa ettei siitä tarvitse huolia. Silloin voi asua vaikka keskustassa. Keskiluokkaisena - ei kiitos.
Tampere oli pitkään ihan hieno paikka asua sekin, mutta nykyäänhän siellä on meininki että poistetaan bussipysäkkien syvennykset, kyllä muun liikenteen sopii odotella bussien takana. Kyse ei ole siis enää mistää maailmaa halailevasta jokaiselle jotakin touhusta, vaan ihan puhtaasta kiusanteosta. Mutta onneksi näiltäkin nurkilta voi aina muuttaa pois sitten kun mitta on täynnä.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 20.11.16 - klo:16:01
Transtechin tapauksessa kyse ei espanjalaisille myytäessä tainnut olla kyse kovin rikkaasta kultakaivoksesta. Jos olisi ollut, niin miksi se on nyt tsekkiomistuksessa?
Eiköhän tuollaisen satelliittitehtaan ole paras olla isomman alan toimijan omistuksessa, hakea synergiaetuja ja hyvällä tuurilla jättää vielä jokunen pennonen tänne Suomeenkin?
Transtech oli nyt vain se kimmoke joka sai minut kirjoittamaan asiasta. Helsingin telakka on luisunut venäläisten omistukseen, Turun telakka taas herra Mayerin komentoon. SSAB osti Rautaruukin, Danfoss imaisi Vaconin, esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Ja vaikka olisi pienikin toimija, eikö pampuilla ole paukkuja pitää toimintaedellytyksiä kunnossa? Vain globaalit toimijatko menestyvät? En ole talouden asiantuntija, mutta tuntuu, että liikkeenjohto liian helposti luopuu yrittämisestä ja mieluummin myy firmansa kuin jatkaa panostamista siihen? Valtiovallan toimenpiteetkö lannistavat?
Mitä Transtechiin tulee, siinäkin on minun mielestäni sitä teknistä osaamista, mitä suomalaiset aina eivät osaa oikealla tavalla hyödyntää kilpailutilanteessa.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 20.11.16 - klo:16:17
En oikein ymmärrä miten jotkut maailman suurimmista kaupungeista tai edes Helsinki ja Espoo liittyvät pienen Tampereen ratikkahankkeeseen.
Tässä tarkoitetaan ilmeisesti Lontoota, koska Tukholma ja Oslo sentään vielä painivat aika lailla samassa sarjassa (joidenkin) suomalaisten kaupunkien kanssa. Tuolla edellä oli puhetta siitä, että suhtautuminen erilaisiin liikennemuotoihin voi käytännöllisten seikkojen lisäksi riippua kunkin elämäntyylistä ja vaikkapa "liikenneindentiteetistä", jos tällaista sanaa saa käyttää. "Teräksenharmaa" esitti mielipiteenään, että "[n]iillä alueilla, missä auton omistaminen on vielä monien unelma ja sosioekoniminen statussymboli, julkisten käyttäminen koetaan nöyryyttäväksi. Kaikkea julkisiin liittyvää vastaan kapinoidaan äänekkäästi." Olen hänen kanssaan tässä samoilla linjoilla. Maissa, joissa kaupunkikulttuuri on vanhempaa, ja joissa auto ja sillä liikkuminen ei enää ole samanlainen "miehen mitta" kuin Suomessa, on julkisen liikenteen käyttäjäkunta arkikokemuksen perusteella heterogeenisempaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Helsingin metrossa ja ratikoissa näkee selvästi vähemmän miehiä kuin vaikkapa Lontoon maanalaisessa. Omien havaintojeni mukaan tubessa matkustaa paljon sellaista miespuolista väestöä, jolla ainakin ulkoisen olemuksen perusteella arvioituna selvästi olisi taloudellisia resursseja matkustaa myös henkilöautolla. Koska kulttuuri kuitenkin on toisenlainen, ei joukkoliikenteen käyttämiseen ehkä liity samalaista kynnystä kuin Suomessa. Tämä asenne puolestaan on omiaan vaikuttamaan siihen, miten eri liikennemuotoihin suhtautuu.
Helsinkiä ja Espoota yritin (ilmeisen epäonnistuneesti) käyttää esimerkkeinä kaupungeista, joissa liikenteen painotukset ovat jossain määrin erilaiset. Kaupunkirakenteet ovat erilaisia, ja Espoossa todennäköisesti asuu enemmän sellaisia ihmisiä, joille nimenomaan henkilöauto on tärkein liikenneväline. Helsingissä tilanne taas on toinen, ja siksi on mielestäni ymmärrettävää, että Helsingin valinnat ja painotukset liikenneasioissa ovat toiset kuin Espoossa. Silläkin uhalla, että espoolaisten autoilu Helsingissä ei näiden painotusten vuoksi ole sujuvinta mahdollista. Ja jos sitten Tampereen keskustassa asuvien ja/tai siellä jalan tai joukkoliikenteen avulla liikkuvien ihmisten liikkuminen tai ympäristö yleensä ratikan myötä muuttuu miellyttävämmäksi, niin minusta tällainen ratkaisu on ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Siitäkin huolimatta, että joidenkin kehyskunnissa asuvien asiointi Tampereella ei suju aivan yhtä liukkaasti kuin ennen. (Tämä on tietysti asia, joka selviää vasta myöhemmin. Eihän nimittäin ole mitään takeita siitä, että "automiesten" kauhukuvat todella toteutuvat).
Lainaus käyttäjältä: repomies - 20.11.16 - klo:16:17
mutta kiitoksia vaan epistolasta.
Eipä kestä. On aina yhtä mukavaa huomata, että joku on edes yrittänyt ymmärtää omia vuodatuksia.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 20.11.16 - klo:16:17
Maailmaan mahtuu mielipiteitä.
,,lä muuta sano!
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 20.11.16 - klo:15:23
Jokainen Tukholmassa tai Oslossa vieraillut on voinut panna merkille, kuinka autoilijat näissä maissa antavat tilaa jalankulkijoille aivan toisella tavalla kuin Helsingissä. Näissä kaupungeissa ei myöskään pysäköidä jalkakäytäville tai pyöräteille.
Entä esim. Pariisi? Rooma? Madrid?
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 20.11.16 - klo:17:19
Entä esim. Pariisi? Rooma? Madrid?
Rooman ja Madridin osalta täytyy jonkun sellaisen vastata, joka on noissa kaupungeissa käynyt ja siellä jalan liikkunut. Pariisin-reissustani on jo jonkin verran aikaa, mutta kyllä siellä minusta autoilijat aika mukavasti jalankulkijoita kohtelivat. Oslon ja Tukholman nostin esille lähinnä siksi, että pohjoismaina ne ovat mielestäni Suomen luonnollinen viiteryhmä.
Palatakseni ratikkaan hetkeksi, en minä usko että se vaikuttaa merkittävästi etenkään omaan autoiluuni keskustassa, koska jo lähtöjään inhoan Tampereen keskustassa asioimista ja vältän sitä aina kun voin. Siltä osin mikään ei ole ratikan myötä muuttumassa. Työmatkoja autolla keskustaan tekevillä voi olla hiekkaa hampaissa enemmän, koska mitä ilmeisimmin jäljelle jäävillä reiteillä läpi kylän on entistä kovempi autoruuhka yhden väylän ollessa jatkossa varattu joukkoliikenteelle.
Päivän Aamulehdessä oli isohko juttu kauppakeskuksista ja etenkin Ideaparkista. Ideaparkin vetovoima koostuu toki monista asioista, mutta yksi merkittävimmistä tekijöistä on kaupungin suunnalla asioinnin hankaluus ja paikoituksen hinta. Se on kauempana kuin mitä esimerkiksi Koskikeskus tai tuleva Ratinan kauppakeskus ovat taloltani, mutta silti ehdin vähintään yhtä nopeasti autolla Ideaparkkiin asti ilmaiselle parkkipaikalle. Julkisilla harva nyt isompia ostoksia kuskaakaan mutta vaikka hakisi jotain pientä, sinne koskariin kestää silti merkittävästi kauemmin bussilla, plus että vuoroja menee kerran tunnissa, mistä syistä aika tyhjänä nuokin bussit kulkevat.
Ratikkapäätös on ensisijaisesti kustannusongelma Tampereelle. Onnekkaat muut suomalaiset pääsevät toki osallistumaan talkoisiin. Kumipyörillä saman olisi saanut hoidettua myös, ilman yhtä massiivista infrarakentamista. Ilmanlaatu ei ole Tampereella ongelma eikä siitä sellaista tule, ja jos typen oksideja halutaan nykytasolta alas, se edellyttää joka tapauksessa dieselkaluston vähentämistä, mihin on muitakin keinoja.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 20.11.16 - klo:17:08
Mitä Transtechiin tulee, siinäkin on minun mielestäni sitä teknistä osaamista, mitä suomalaiset aina eivät osaa oikealla tavalla hyödyntää kilpailutilanteessa.
En tiedä miten läheltä olet seurannut toimialaa, mutta jos tehdas keikkuu vuosikausia tarjouksen varassa ja sitten käteen tuleekin Musta Pekka, niin jos kassa ei ole Roope Sedän rahasäiliöön verrattava, pää tulee vetävän käteen kovin nopeasti. Tässä ison pelurin turnauskestävyys voi voittaa pankilla rahoittavan konepajan kilpailukyvyn.
Transtech varmasti osaa, mutta markkina on niin pirun rajoitettu ja projektien aikajänteet helposti vuosia.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 20.11.16 - klo:20:02
En tiedä miten läheltä olet seurannut toimialaa
LainaaTranstech varmasti osaa, mutta markkina on niin pirun rajoitettu ja projektien aikajänteet helposti vuosia.
Kovin läheltä en ole seurannut, mutta tiedän, että Transtechilla on pitkältä ajalta osaamista kiskokaluston suunnitttelusta ja valmistuksesta. Transtech on saanut alkunsa Valmetista, joka aikanaan toimitti Helsingin kaupungille nivelraitiotievaunuja. Kaksi ensimmäistä Pendolino-junaa tehtiin aikanaan silloisella Transtechilla, sitten myös uudemman SR2-sähköveturisarjan (42 kpl) kokoonpanot, kaksikerrosmatkustajavaunuja ja ravintolavaunuja Valtion Rautateille ja tavaravaunuja itäiseen naapuriin. Loput Pendoliinot päätettiin sitten tilata Italiasta (surullista). Venäjän kaupan kanssa kävi huonosti (surullista), ja myös VR päätti tilata lisää vetureita toiselta toimittajalta (surullista), eikä junanvaunujakaan viime aikoina ole paljon valmistettu.
Nyt Transtech on saanut ratikkavaunuista tilauksen HKL:ltä ja myös Tampereelle tulee näitä Skoda-merkkisiä ratikoita.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 20.11.16 - klo:16:01
Transtechin tapauksessa kyse ei espanjalaisille myytäessä tainnut olla kyse kovin rikkaasta kultakaivoksesta. Jos olisi ollut, niin miksi se on nyt tsekkiomistuksessa?
Eiköhän tuollaisen satelliittitehtaan ole paras olla isomman alan toimijan omistuksessa, hakea synergiaetuja ja hyvällä tuurilla jättää vielä jokunen pennonen tänne Suomeenkin?
Ei pelkästään "hyvällä tuurilla", vaan aivan väistämättä. Eikä pelkästään "jokunen pennonen" vaan valtaosa.
Kun keskustellaan ulkomaisesta omistuksesta kiinnitetään yleensä huomiota vain siihen, mihin voitot ja niistä mahdollisesti maksettavat verot menevät. Tarkastellaanpa siis hetki yrityksen yhteiskunnallista merkitystä yleisellä tasolla. Suurin osa yrityksen tilittämistä veroista on kuitenkin muuta kuin voitoista maksettavaa yhteisöveroa. Esimerkiksi arvonlisäveroa. Lisäksi yritys maksaa työntekijöilleen palkkaa, josta menee tulovero.
Esimerkki todellisesta elämästä (joka tosin on insinööritoimisto, koska sen sektorin tunnen): insinööritoimistossa on 30 työntekijää. Sen liikevaihto on 3,3 miljoonaa ,. Verotilitykset (arvonlisäverot + ennakonpidätykset työntekijöiden pakoista) ovat melko tarkalleen miljoona euroa. Yritys tuottaa voittoa 5% eli 165 000 ,, josta maksetaan yhteisöveroa 20% eli 33 000 ,.
Suomeen saadaan siis 30 työpaikkaa ja suomalainen yhteiskunta saa miljoonan verotulot riippumatta siitä, onko omistaja 165 000 , voittoineen suomalainen vai ei.