Voi olla aika tyhmä kysymys mutta kysyn silti.
Itellä meinaan ainakin tuntuu juuri tuolta, talvirenkaat(kitkat) on 205 leveät ja nyt kesänakit niinkin leveät kuin 245 ja tuntuu kuin auto kiihtyisi paljon huonommin.
Aluksi epäilin että turbo alkaa piiputtamaan, voihan sekin tosin olla, mutta 3000rpm jälkeen kyllä tuntuu kiihtyvyyttä kun imuläpät aukeavat.
Joten onko jollakin samanlaisia kokemuksia / tietoa asiasta?
Minulla koslana siis ocu II 1.8Tsi 4x4, johon on juuri tehty ketjuremontti, mutta eikai tuo voi kiihtyvyyteen vaikuttaa ???
Lainaus käyttäjältä: Passo1983 - 10.06.16 - klo:06:13
Voi olla aika tyhmä kysymys mutta kysyn silti.
Itellä meinaan ainakin tuntuu juuri tuolta, talvirenkaat(kitkat) on 205 leveät ja nyt kesänakit niinkin leveät kuin 245 ja tuntuu kuin auto kiihtyisi paljon huonommin.
Aluksi epäilin että turbo alkaa piiputtamaan, voihan sekin tosin olla, mutta 3000rpm jälkeen kyllä tuntuu kiihtyvyyttä kun imuläpät aukeavat.
Joten onko jollakin samanlaisia kokemuksia / tietoa asiasta?
Minulla koslana siis ocu II 1.8Tsi 4x4, johon on juuri tehty ketjuremontti, mutta eikai tuo voi kiihtyvyyteen vaikuttaa ???
Jos autossasi on levämmät renkaat välittyy teho paremmin tiehen kesällä/kuivalla kelillä ja talvella toisin päin. Jos taas auto sutii helpommin talvirenkailla, niin siinä on se "tehoeron" tunne. Kiihtyvyydessä et käytännön eroa huomaa noilla tehoilla vatsinkin, kun auto on neliveto.
Ja kvg:
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon)
http://www.hs.fi/autot/a1394780009033 (http://www.hs.fi/autot/a1394780009033)
Punnitse huviksesi talvi/kesäpyörät, voit hämmästyä. Luultavasti kesäpyöräsi on painavammat ja todennäköisesti myös isommilla vanteilla (rengas on matalampi), jolloin paino keskittyy suuremmalle kehälle. Hitausmomenttissa, J=mr2, säteen (vanteen tuumakoon) vaikutus on suuri vaikka pyörän paino ei paljoa muuttuisikaan. Tuo r on sitten painopisteen säde.
Leveys itsessään ei vaikuta kiihtyvyyteen, rullausvastukseen kylläkin ja siten polttoaineenkulutukseen
edit: Paitsi että suurempi vanteen/renkaan leveys lisää pyörän painoa ja lisää sitä juurikin ulkokehälle. Jos siis verrattaisiin esim 205/50/17 ja 245/40/17 samankaltaisilla vanteilla.
Voisi melkein koittaa nakata alle vanhat kesärenkaat jotka ovat samaa koko kitkojen kanssa, eiköhän sen eron huomaa..
Ainut syy noihin "monsteri" renkaisiin oli Sulo Vilenin lausahdus kun halvalla sai :D
Jos tosiaan talvirenkaat on peltivanteilla ja kesärenkaat jollain halvoilla alumiinivanteilla, niin painoero voi olla 5-6 kiloa per vanne (Renkaissakin voi olla melkein kilon ero). Jo tämä vaikuttaa miten teho välittyy tiehen. Missään vaiheessa topic:n aloittaja ei tuonut vanteiden kokoa esille. Vain renkaiden leveyden.
Renkaiden tai vanteiden massalla ei siinä mielessä ole kovin suurta merkitystä, jos verrataan sitä vaikkapa takapenkillä istuvaan henkilöön.
Pointti on juurikin se hitausmomentti, jonka firstvw hyvin toi esiin. Asiaa voisi yrittää havainnollistaa siten, että meillä on kaksi samanlaista teräksistä laippaa, toinen vaikkapa 5 mm paksu ja toinen 50 mm paksu. Kevyempi laikka ei vaadi paljoa voimaa sen pyörittämiseen, mutta paksumpi laikka tuntuu jo paljon jähmeämmältä kun sitä yrittää saada vauhtiin. Myös laikan halkaisijalla on vaikutusta, mitä pienempi prikka, sen herkemmin se pyörii, kun taas metrin halkaisijainen kiekko "vastustaa" pyörittämistä.
Eli renkaan ja vanteen painolla ja halkaisijalla on enemmän vaikutusta kuin voisi pelkän painoeron perusteella kuvitella.
kesävanteet on 18" ja talvivanteet on skodan orkkisvanteet, molemmat siis alumiinia.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.16 - klo:07:14
Missään vaiheessa topic:n aloittaja ei tuonut vanteiden kokoa esille. Vain renkaiden leveyden.
Totta näin on, mutta onhan se "itsestään selvää", jos sanotaan että on 205 ja 245 renkaat, että molemmissa ei ole samanlainen vanne kyseessä, eikö.
1.8TSI Ocussakin huomaa varmasti eron kulkupuolessa ison ja pienen vanteen välillä, mutta koitapa laittaa ykskolmoseen fiestaan 14" peltivanteet ja sitten 17" lyijyvalssit. Ja vaikka renkaan leveys ois molemmissa sama, niin varmasti huomaat rampilla eron. Kuin 60hv ois nyt 38hv.
Ei ole esittää mitään hienoja kaavoja tai lausekkeita, mutta oman kokemuksen mukaan 15" (195/65R15) ja 18" (225/45R18) rengastuksella on Tsi/122hp moottorin kanssa selkeä vaikutus kiihtyvyyteen paikaltaan, sekä liikkeestä. Molemmat rengassetit olivat OEM vanteilla.
Summasummarum painava suurikokoinen rengas-vanneyhdistelmä on kuin käsijarru päällä tai kevytperäkärry perässä.
Halpavanteet ja -renkaat ovat vallanneet markkinat kun halutaan ostaa ulkonäköä.
Keveydestä joutuu maksamaan ja paljon.
Hauska topikki, ja varsin lähellä sydäntä kun tässä rengasjumppaa tehnyt ja asiaan jotain annettavaakin on...
Eli tulin 3,5v sitten talvella hommanneeksi halvat 18" alut ja 225/40R18 renkaat niille. Punnailin yhdistelmää uutena kun olivat vielä kotona erillään toisistaan. Vanne painoi n. 11kg ja rengas 9kg. 20kg/rengas siis. Renkaina Goodyear Efficientgrip Performance. Näillä tuli ajeltua nyt 35tkm, kun kumit alkoi olla loppu. Turhuuksissani tuumasin että maaliahan vanteet kaipaa, ja hommasin tilapäissetiksi kesärenkaat OEM-vanteilla. Audin sellaisilla... kuitenkin järkevä 17", rengas toki Golfiin vähän ylikokoinen 225/50R17.
Kun vaihtelin nuita Audin 17" vanteita alle, punnitsin samalla vaa'alla 18" setin. Painoa n. 19kg/rengas! Tilalle meni nuo yhtä leveät hyvät ja kestävät ja mahtavat OEM:t 22kg painoisina! Kylläpä muuten muuttui ajettavuus - huonommaksi. Siis 3kg/nurkka tuli painoa lisää joka tuntuu niin kiihdytyksissä ja jarrutuksissa, mutta myös alustan muussa toiminnassa - kaikkia näitä heikentäen. Moottori joutuu tekemään kiihdytyksissä enemmän hommaa -> kulutus nousee, jarrutuksissa painavampi rengas rullaisi mieluummin -> joutuu jarruja käyttämään, suunnanvaihdoissa auto on raskaampi -> kankeampi ajaa.
Aloittajan tapauksessa kitkakumisetti voi olla viisikin kiloa kevyempi, mutta tosiaan suoraan kiihtyvyysero ei johdu renkaan leveydestä kun puhutaan järkevästä nopeusalueesta vaan painosta. Minun kokemuksella oma 18" halppissetti on ollut pirun hyvä, eikä ajettavuus 16" kitkarengassettiin kiihtyvyysmielessä eroa muutenkuin raa'an pidon osalta. Mutta nuo 17" ankkurit tekevät selvän eron huonompaan, vaikka leveys on sama.
Saa koittaa korjata jos olen väärässä mielestänne ;)
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.16 - klo:06:53
Jos autossasi on levämmät renkaat välittyy teho paremmin tiehen kesällä/kuivalla kelillä ja talvella toisin päin. Jos taas auto sutii helpommin talvirenkailla, niin siinä on se "tehoeron" tunne. Kiihtyvyydessä et käytännön eroa huomaa noilla tehoilla vatsinkin, kun auto on neliveto.
Ja kvg:
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/170652/Kapeampi+rengas+antaaleveaa+paremman+pidon)
http://www.hs.fi/autot/a1394780009033 (http://www.hs.fi/autot/a1394780009033)
Sutiminen nyt ei ole tuollaisen pienitehoisen nelivedon kanssa se asia, jota ensimmäisenä kannattaisi miettiä. Kun halpaa on on ostettu, niin todennäköisesti on saatu hyvin raskas yhdistelmä alumiiniä ja kumia. Talvirenkaat ovat ehkä olleet keveät ja hyvin rullaavat laaturenkaat ja nämä isot kesärenkaat joka suhteessa toista maata. Noiden tekijöiden lisäksi lisäksi vierintä- ja ilmanvastus kasvavat. Kaikki tämä hyydyttää menoa. Mahdollista on sekin, että kesärenkaiden halkaisija on suurempi ja jos näin on, niin tämä aiheuttaa heti tunnetta huonommasta suorituskyvystä.
Tässä vähän mittauksia siitä, kuinka suurempi vanne ja leveämpi kumi vaikuttavat suorituskykyyn. Tässä on käytetty yhtä laadukkaita verrokkeja, joten vaikutus ei ole samaa luokkaa kuin korvaataessa OEM- ja premium-kamaa kiinanroinalla.
http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested (http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested)
TS:n uutisen vilkaisin pikaisesti ja ei siinäkään nyt oikein osuta. "Kapean renkaan pintapaine neliösenttimetriä kohti on suurempi kuin leveässä renkaassa. Siksi kapea rengas puree jäähän paremmin, ja myös riski joutua sohjolirtoon on vähäisempi."
Ei pintapaine suoraan riipu renkaan leveydestä, eikä pintapaine ole se merkittävin syy, miksi kapeat renkaat pitävät paremmin silloin, kun kovan pohjan päällä on pehmeää lunta tai sohjoa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.16 - klo:07:14
Jos tosiaan talvirenkaat on peltivanteilla ja kesärenkaat jollain halvoilla alumiinivanteilla, niin painoero voi olla 5-6 kiloa per vanne (Renkaissakin voi olla melkein kilon ero).
Vain taivas on rajana näissä painoeroissa. Testeissä jatkuvasti näkee yli kahden kilon painoeroja saman kokoisissa tuotteissa. Nyt kun kumit ovat leventyneet tuntuvasti ja myös niiden nopeusluokka on oletettavasti selvästi korkeampi, niin painoeroa pelkissä kumeissa voi olla useita kiloja. Isommat halpisvanteetkin voivat painaa jo yksistään tuon 5 kiloa enemmän kuin pienet alkuperäisvanteet.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 10.06.16 - klo:08:10
Renkaiden tai vanteiden massalla ei siinä mielessä ole kovin suurta merkitystä, jos verrataan sitä vaikkapa takapenkillä istuvaan henkilöön.
Pointti on juurikin se hitausmomentti, jonka firstvw hyvin toi esiin. Asiaa voisi yrittää havainnollistaa siten, että meillä on kaksi samanlaista teräksistä laippaa, toinen vaikkapa 5 mm paksu ja toinen 50 mm paksu. Kevyempi laikka ei vaadi paljoa voimaa sen pyörittämiseen, mutta paksumpi laikka tuntuu jo paljon jähmeämmältä kun sitä yrittää saada vauhtiin.
Kyllä se 50 millinen kiekko tuntuu aika tavalla raskaammalta heittääkin kuin 5 millinen. Pyörien hitausmomentin vaikutus auton kiintyvyyteen on aina pienempi kuin pyörien massan. Monesti tästä pyörivien massojen vaikutuksesta liikkuu kaikenlaisia enemmän ja vähemmän liioittelevia hihavakioita, vaikka asia on varsin yksinkertainen.
Tässä hieman testiä kyseisestä asiasta
http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested (http://www.caranddriver.com/features/effects-of-upsized-wheels-and-tires-tested)
Jostain muistan lukeneeni, että kilo lisää pyörän painossa tarkoittaa samaa kuin 3-4 kiloa matkustajan penkillä. Joku voi todistaa tämän oikeaksi/vääräksi (tarpeeton ylipyyhitään).
Sitten mennään jo hifistelyyn, kun aletaan puhua jousittamattomasta massasta, joka saa renkaan pysymään paremmin tiessä kiinni.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 10.06.16 - klo:13:30
Jostain muistan lukeneeni, että kilo lisää pyörän painossa tarkoittaa samaa kuin 3-4 kiloa matkustajan penkillä. Joku voi todistaa tämän oikeaksi/vääräksi (tarpeeton ylipyyhitään).
Sitten mennään jo hifistelyyn, kun aletaan puhua jousittamattomasta massasta, joka saa renkaan pysymään paremmin tiessä kiinni.
Itse olen nähnyt hatusta kaivettavan kertoimia yli kahteentoista asti, mutta yli kaksi ei ole mahdollinen ja käytännössä joku 1,7 lienee usein aika lähellä. Tuohon kahteen päästään vain silloin, jos kaikki massa olisi renkaan ulkoreunalla. Tuo on helppo ymmärtää ilman laskujakin. Pyörimisliikkeessä liikkeessä ulkokehän kehänopeus on sama kuin auton etenemisnopeus - jos ei suditella. Tällöin tuohon ulkokehän massaan sitoutuu yhtä paljon energiaa pyörimisliikkeesseen kuin etenemisliikkeeseen.
Moni on näitä laskeskellut yläasteella tai lukiossa, mutta tässä parilla eri periaatteella numerojen pyörittelyä:
http://www.audiworld.com/tech/wheel13.shtml (http://www.audiworld.com/tech/wheel13.shtml)
http://mbworld.org/forums/wheels-tires-suspension-brakes-forum-sponsored-tire-rack/343981-effect-wheel-mass-acceleration.html (http://mbworld.org/forums/wheels-tires-suspension-brakes-forum-sponsored-tire-rack/343981-effect-wheel-mass-acceleration.html)
Tulipa jossain vaiheessa mieleen foorumun rengaspainekeskustelut.
Et kai Passo1983 käytä noissa kesärenkaissa auton omia rengaspainesuosituksia?
Itse käyttäisiin noin lituissa liki 3 bar paineita.
Rengaspaineilla on iso vaikutus renkaan rullaavuuteen ja kulumiseen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.06.16 - klo:10:45
Vain taivas on rajana näissä painoeroissa. Testeissä jatkuvasti näkee yli kahden kilon painoeroja saman kokoisissa tuotteissa. Nyt kun kumit ovat leventyneet tuntuvasti ja myös niiden nopeusluokka on oletettavasti selvästi korkeampi, niin painoeroa pelkissä kumeissa voi olla useita kiloja. Isommat halpisvanteetkin voivat painaa jo yksistään tuon 5 kiloa enemmän kuin pienet alkuperäisvanteet.
Joo ja sun pointti oli minulle? Olen hyvinkin tietoinen vanteiden sekä renkaiden painoista. Kun nykyiset kesärenkaat GY:t ostin, niin ne oli kiloa kevyemmät, kuin vastaava 225/50/17" Continental:n rengas. Tutussa rengasliikkeessä naureskelivatkin, että nyt saadaan raakaa faktaa, kun joku jaksaa nähdä vaivaa. Mitä taas vanteisiin tulee, niin 17" Skodan alkuperäiset proteus vanteet nokian hakka blue kesärenkailla painoi 24kg ja OZ Ultraleggerat hieman vajaa 17kg joten pudotusta tuli 6-7kg per kulma jousittamattomasta massasta. Rallipiireissä puhutaan, että vanteen keskeltä painonpudotus merkitsee itse auton massaan noin 3kg ja vanteen ulkohalkaisijalta 7kg. Skodan 16" alkuperäinen alumiinivanne painoi michelinin energy saver + renkailla 22kg ja Rotan vanteet ja continental premiumcontact 5:t hieman päälle 16kg.
Moni väittää ettei tuolla ole merkitystä, mutta kokeilkaapa sitä vaikka moottoripyörän renkaassa/vanteessa, niin väitän että huomaatte eron käsittelyssä.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 10.06.16 - klo:08:10
Renkaiden tai vanteiden massalla ei siinä mielessä ole kovin suurta merkitystä, jos verrataan sitä vaikkapa takapenkillä istuvaan henkilöön.
Eli renkaan ja vanteen painolla ja halkaisijalla on enemmän vaikutusta kuin voisi pelkän painoeron perusteella kuvitella.
Mitä sinä yrität sanoa? Samanlailla se vaikuttaa jousittamattomaan massaan per kulma oli kyydissä yksi tai kaksi matkustajaa. Kokonaismassa onkin sitten eri asia. Tätä moni ei vain tajua. Tärkeintä on ostaa ne isot paskametallista tehdyt vanteet ja halvimmat kiinarenkaat, jotka parhaimmillaan painaa yli 25kg/per kulma. Sitten ihmetellään miksi ajomukavuus ja melu on mitä on.
http://www.tuulilasi.fi/keskustelut/liikenne/vanteiden-painoeroista (http://www.tuulilasi.fi/keskustelut/liikenne/vanteiden-painoeroista)
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/524189/Maalaisjarki+auttaa+rengasruletissa (http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/524189/Maalaisjarki+auttaa+rengasruletissa)
"Rallilegenda toteaakin ”Jousittamaton massa, mitä pienempi sen parempi! Mitä kevyemmäksi pyörä saadaan, sen parempi”."
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.16 - klo:15:23
Joo ja sun pointti oli minulle? Olen hyvinkin tietoinen vanteiden sekä renkaiden painoista.
Rallipiireissä puhutaan, että vanteen keskeltä painonpudotus merkitsee itse auton massaan noin 3kg ja vanteen ulkohalkaisijalta 7kg. Skodan 16" alkuperäinen alumiinivanne painoi michelinin energy saver + renkailla 22kg ja Rotan vanteet ja continental premiumcontact 5:t hieman päälle 16kg.
Pidän arviotasi alle kilon erosta renkaiden painoissa alakanttiin arvioituna. Siinä se pointti.
Noita kaikenlaisia arvioita kerrotaan essonbaareissa, mutta yli kahden olevaa kerrointa ei kiihtyvyyteen voi olla. Sitten jos tuo kerroin sisältää jotain muitakin tekijöitä kuten ajettavuus, pito ja renkaiden vaihtamisen helppous, niin kaikki on mahdolllista.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.06.16 - klo:15:55
Pidän arviotasi alle kilon erosta renkaiden painoissa alakanttiin arvioituna. Siinä se pointti.
Noita kaikenlaisia arvioita kerrotaan essonbaareissa, mutta yli kahden olevaa kerrointa ei kiihtyvyyteen voi olla. Sitten jos tuo kerroin sisältää jotain muitakin tekijöitä kuten ajettavuus, pito ja renkaiden vaihtamisen helppous, niin kaikki on mahdolllista.
No mun motiivi oli punnita vain "merkkirenkaita" omaan käyttöön eli Nokian, Michelinin, Goodyear:n ja Continental:n tuotoksia ja koko oli tuo 225/50R17. Kyse ei ollut arviosta, vaan puntarilla mitattuna. Sen suurempaa tutkivaa journalismia tai tyydytystä en itselle saanut. Halusin vain kevyimmät merkkirenkaat ja nyt ne oli Goodyear:n Efficient Grip performancet.
Mitä kevyisiin renkaisiin/vanteisiin tulee, niin ihan paras käytännön esimerkki on että kuopat ei tunnu niin autossa eikä rengas/vanne jää pompottamaan. Ihan perus fysiikkaa. Jos taas haluat muuten kokeilla, niin käy ajamassa radalla tai vartilla. Huomaa varmana eron.
Itellä tällä hetkellä 18" vanne 8.5 leveenä, fox ms 007, ei tietoa onko joku kiinatina, 600 noin makso sarja, renkaina tyyliinhalvimmat kiinapaskat (menee vaihtoon), ihmettelin ku paino oli silti vaan 19,9kg.
Keskimäärin 18 tuumaiset vanteet painavat noin 12->13 kiloon. "Kiinantinastakin" löytyy näitä kevyempiä malleja vaikka edullisia ovatkin. Esim. tämä IA Ultima STR (http://www.kiiltovaunu.com/ultima-89x18-5x120-et32-vannesarja-p-4184.html) joka painaa 8+9x18" 5x120 et32 specseillä etuvanteissa 10,2kg ja takavanteissa 10,85kg. Alle 10kg vanteet on sitten näitä parempia laatuvanteita, esim. OZ.
Ite ostin alkukesästä uudet 18 tuumaiset Linglongit ja MS-Design vanteet. Kumpikaan ei kokoluokassaan ollut kevyimmästä päästä ja kyllä sen eron huomasi kun talvipyörinä pyörii 15 tuumaiset. Mutta senkin huomannut että myös jossain koossa Linglongit on kevyempiä kuin jotkut merkkirenkaat.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 10.06.16 - klo:17:46
Itellä tällä hetkellä 18" vanne 8.5 leveenä, fox ms 007, ei tietoa onko joku kiinatina, 600 noin makso sarja, renkaina tyyliinhalvimmat kiinapaskat (menee vaihtoon), ihmettelin ku paino oli silti vaan 19,9kg.
Tuokaan ei kerro onko renkaat ja vanteet hyvät ajaa ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.06.16 - klo:18:57
Tuokaan ei kerro onko renkaat ja vanteet hyvät ajaa ;).
Voin sanoo et ekana kesänä noi renkaat oli ainakin semmoset hyytelöt et iha hirveet ajaa mutkiin, nyt kuluneena jopa iha kelvolliset mut lujaa kantates antaa edellee periks aika helpost ja lähtee ihan kesälläkin 4 pyöräluisuun (tosin saa olla jo mutkassa vauhtiakin). Piti keväällä ostaa uudet, goodyearit mut tuli vähä ylläri kuluja ni jäi hankkimatta ja totesin et ehkä näillä viel kesä kykenee.. syksyllä varmaan pintansakin puolesta loppu. Kyseessä siis goodridet. Aiemmi ollu linglongiakin ja ne vasta hirveet olikin ja vatkas vimmatusti.
Mut joo ei sinänsä valittamista setissä, yhessä vanteessa oli uutena jo jonki verra heittoo mut ei huomaa ajossa, kaveri joka rengasliikkeessä töissä sano et on toleransseissa ei voi mitää ja eipä ole menoakaa haitannu.
En huomaa juurikaan eroa kiihtyvyydessä vs 17" goodyear kitkat, tosin niillä ei kuivalla mitää pitojakaan saa kun eturenkailla 425Nm. Tosin sutii nuo kesäsetkin..
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 10.06.16 - klo:19:50
Aiemmi ollu linglongiakin ja ne vasta hirveet olikin ja vatkas vimmatusti.
Aijaa. Hieman poikkeaa omasta kokemuksesta Linglongien kanssa. Jo viides vuosi putkeen ja ei voi valittaa. Varmaan eroa tulee sitten autosta ja ajotyylistä sekä renkaiden kunnosta. Omien kokemusten mukaan hiljaiset ja mukavat renkaat...
Eipäs muuten. Neljä vuotta onkin Linglongit ollut ja täksi kesäksi tuli Antares Ingens A1 kesärenkaat. Melu hieman kasvoi Linglongeihin verratuna sekä paino lisääntyi 300g/rengas. (10,4kg->10,7kg).
Noissa kiinarenkaissa laatu vaihtelee paljon, enää en aio kokeilla arpaonnea :D Kyllä niillä linkkareilla normi ajossa pärjäs, märällä ei kyllä pitoa.
Itse huomaan eron kiihtyvyydessä jos matkustajia kyydissä ja onhan se ihan selvää
Jos polkupyöräilyn ihmeellistä maailmaa voi tähän verrata, niin siellä saavutetaan merkkittävämpi hyöty pienentämällä laakereiden kitkaa ja keventämällä kiekkoa(vanne) verrattuna suoraan pyörän rungon keventämiseen. "Pyörivät massat" merkitsevät siellä enemmän.
Tehopainosuhde on vähän köpönen mittausmääre, tuo teho kun ilmoitetaan maksimitehona mitä moottorista voidaan saada irti. Pienemmän huipputehon omaavassa moottorissa voi olla enemmän tehoa alemmilla kierrosluvuilla jolloin kokonaisuutena se pienempitehoinen moottori vingauttaa sen rautamöhkäleen nopeammin tavoitenopeuteen kuin se huippputehoilla mainostettu värkki.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.06.16 - klo:10:50
Kyllä se 50 millinen kiekko tuntuu aika tavalla raskaammalta heittääkin kuin 5 millinen. Pyörien hitausmomentin vaikutus auton kiintyvyyteen on aina pienempi kuin pyörien massan. Monesti tästä pyörivien massojen vaikutuksesta liikkuu kaikenlaisia enemmän ja vähemmän liioittelevia hihavakioita, vaikka asia on varsin yksinkertainen.
Eipäs taida olla näin suoraviivaista ja ihan näin mitumutu-teorialla. ::)
Pyörän hitausmomentin muutoksella (massan muutos pyörän säteen eli "momenttivarren" päässä, eli vannealueen + renkaan massamuutoksella) on kiihtyvyyteen suurempi vaikutus kuin pelkästään pyörän kokonaismassan vastaavan suuruisella muutoksella: hitausmomentin muutokset vaikuttavat kiihtyvyyteen enemmän kuin pelkästään pyörän massan vastaavan suuruiset kokonaismuutokset.
Siis suomennettuna: jos massan kevennys tapahtuu renkaassa ja vannealueessa (sillä levy-/valupyörän osalla, jolle rengas asennetaan), niin hitausmomentti pienenee ja kiihtyvyys paranee.
Kuten tunnettua, niin kiihtyvyyttä on sekä + -, että - -merkkistä. Nopeuden lisäys, eli kiihdytys, on plus-merkkistä ja nopeuden vähennys, eli hidastaminen (jarrutus), on miinusmerkkistä.
Pienemmällä hitausmomentilla saavutetaan parempi kiihtyvyys ja hidastuvuus ja samalla säästetään rakenteita ja pienennetään niiden kulumista.
Lainaus käyttäjältä: sambolo - 10.06.16 - klo:19:50
En huomaa juurikaan eroa kiihtyvyydessä vs 17" goodyear kitkat, tosin niillä ei kuivalla mitää pitojakaan saa kun eturenkailla 425Nm. Tosin sutii nuo kesäsetkin..
Mistä tuo eturenkaiden momentti 425 Nm on peräisin?? ::)
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 12.06.16 - klo:12:12
Eipäs taida olla näin suoraviivaista ja ihan näin mitumutu-teorialla. ::)
Pyörän hitausmomentin muutoksella (massan muutos pyörän säteen eli "momenttivarren" päässä, eli vannealueen + renkaan massamuutoksella) on kiihtyvyyteen suurempi vaikutus kuin pelkästään pyörän kokonaismassan vastaavan suuruisella muutoksella: hitausmomentin muutokset vaikuttavat kiihtyvyyteen enemmän kuin pelkästään pyörän massan vastaavan suuruiset kokonaismuutokset.
Siis suomennettuna: jos massan kevennys tapahtuu renkaassa ja vannealueessa (sillä levy-/valupyörän osalla, jolle rengas asennetaan), niin hitausmomentti pienenee ja kiihtyvyys paranee.
Vastaus #16:een linkitin kaksi eri laskutapaakin, joissa ihan selvästi väitteeni on todistettu aukottomasti. Joudut kirjoittamaan fysiikan lait uusiksi, jos haluat toisenlaisia tuloksia. Kiihtyvyyden suhteen pyörän massan muutosten vaikutus on aina alle kaksinkertainen verratuna pyörimättömään massaan. Mutuilijan näet peilistäsi, minä perustan väitteeni fysiikan peruslakeihin.
Jos kouluissa jäi laskeminen vähemmälle ja nuo yksinkertaisetkin kaavat näyttävät vierailta, niin asian voi ymmärtää kyllä ilman ensimmäistäkään laskua. Etenimisliikkeessä kaikki massa liikkuu auton nopeudella, mutta pyörän pyörimisliikkeessä vain ulommaisena ulkokehällä pyörii tuolla kehänopeudella ja kaikki massa, jotka ovat ulkokehää sisempänä, omaavat auton nopeutta pienemmän kehänopeuden. Ei tuo pyörimisliike voi omata etenemisliikettä suurempaa energiaa, koska pyörimisliikkeessä massojen nopeudet ovat pienempiä tai korkeintaan yhtä suuria kuin etenemiliikkeellä.
Tämä aihe on klassikko. Jostain syytä monet mutuilijat keksivät toinen toistaan suurempia kertoimia, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 12.06.16 - klo:12:59
Vastaus #16:een linkitin kaksi eri laskutapaakin, joissa ihan selvästi väitteeni on todistettu aukottomasti. Joudut kirjoittamaan fysiikan lait uusiksi, jos haluat toisenlaisia tuloksia. Kiihtyvyyden suhteen pyörän massan muutosten vaikutus on aina alle kaksinkertainen verratuna pyörimättömään massaan. Mutuilijan näet peilistäsi, minä perustan väitteeni fysiikan peruslakeihin.
Jos kouluissa jäi laskeminen vähemmälle ja nuo yksinkertaisetkin kaavat näyttävät vierailta, niin asian voi ymmärtää kyllä ilman ensimmäistäkään laskua. Etenimisliikkeessä kaikki massa liikkuu auton nopeudella, mutta pyörän pyörimisliikkeessä vain ulommaisena ulkokehällä pyörii tuolla kehänopeudella ja kaikki massa, jotka ovat ulkokehää sisempänä, omaavat auton nopeutta pienemmän kehänopeuden. Ei tuo pyörimisliike voi omata etenemisliikettä suurempaa energiaa, koska pyörimisliikkeessä massojen nopeudet ovat pienempiä tai korkeintaan yhtä suuria kuin etenemiliikkeellä.
Tämä aihe on klassikko. Jostain syytä monet mutuilijat keksivät toinen toistaan suurempia kertoimia, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.
Eipä muuta kuin tappi reikään! ;)
Pyörässä toimivat samat fysiikan lait kuten monelle tunnetussa moottorin vauhtipyörässä. Viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti poikkeaa vakiomoottorin ja hyvin staattisella pyörintänopeusalueella toimivan moottorin vauhtipyörästä - viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti on pienempi, jotta moottorin kierrosherkkyys mahdollistaisi nopeammat reagoinnit (kiihtyvyyden). Sama periaate pätee pyöräänkin!
Teräsharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 12.06.16 - klo:13:30
Teräksenharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).
Kyllä näin. Pyörän (erillisenä tarkasteltuna) tangentinsuuntainen liike-energia ja pyörimisenergian muutosherkkyys ovat riippuvaisia hitausmomentista.
Ajomukavuuteen vaikuttavana tekijänä suurin merkitys pyörän kannalta on suhteellisella jousittamattomalla massalla. Pyörän massan suhteella ajoneuvon massaan olisi hyvä olla suhdeluku < 0,012, jolloin mukavuustekijät eivät joudu koetukselle. ;)
Lainaus käyttäjältä: Mikey - 12.06.16 - klo:13:30
Teräsharmaan ja muidenkin olisi huomattava, että liikkuvan auton pyörällä on sekä nopeusvektorin suuntaista liike-energiaa (1/2 mv^2) että pyörimisenergiaa (1/2 Jw^2).
En tiedä, että mikä sinut sai luulemaan, etten olisi tuota huomannut. Kun noita verrataan vaikka kuljettajan vyötäröllä olevan massan liike-energiaan, niin ensin mainitsemasi energia on luonnollisesti yhtä suuri ja toinen jonkin verran pienempi. Yhteensä noista tulee noin pyörän energian kertoimeksi pyörän massojen jakaumasta riippuen jotain 1,5-1,8 kertaa pyörimättömän massan energia.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 12.06.16 - klo:13:15
Eipä muuta kuin tappi reikään! ;)
Pyörässä toimivat samat fysiikan lait kuten monelle tunnetussa moottorin vauhtipyörässä. Viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti poikkeaa vakiomoottorin ja hyvin staattisella pyörintänopeusalueella toimivan moottorin vauhtipyörästä - viritetyn moottorin vauhtipyörän hitausmomentti on pienempi, jotta moottorin kierrosherkkyys mahdollistaisi nopeammat reagoinnit (kiihtyvyyden). Sama periaate pätee pyöräänkin!
Tuo menee taas sen kuuluisan mutuilun puolella. Periaatteistahan tässä ei ole ollut mitään epäselvää. Ainoastaan se, kuinka paljon energiaa sitoutuu pyörimisliikkeeseen, on tässä perinteisesti se monia hämäävä asia.
Vauhtipyörä on ihan hyvä verokki. Käydäänpä vähän sitä läpi, niin tilanne voi avautua sinullekin. Renkaan ulkokehän kehänopeus on sama kuin auton nopeus. Siksi renkaan pyörimisenergia ei voi olla suurempi kuin etenemisliikkeen liike-energia. Vauhtipyörän kehänopeus pikkukierroksilla taasen on tuota nopeutta paljon korkeampi. Esimerkiksi 25 senttia halkaisijaltaan oleva vauhtipyörän kehänopeus koneen pyöriessä 6000 rpm on 283 km/h. Ykkösvaihteella auto nopeus voi olla esimerkiksi viidesosan tuosta eli 56 km/h. Kun vielä muistetaan, että energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, niin päästään kiinni eron suuruusluokkaan. Tuossa typillisessä tilanteessa vauhtipyörän ulkokehällä olevan massa pyörimisenergia on 25 kertainen verrattuna sen saman massan etenemisliikkeen liiike-energiaan. Kilon kevennys vauhtipyörän ulkokehältä siis vastaisi tuossa tilanteessa 26 kilon kevennystä esimerkiksi auton korista. Puhutaan siis kertaluokkaa suuremmasta vaikutuksesta kuin mikä auton renkaan massalla on.
Alkuperäinen kysymys on epätarkka. Siis tarkennetaan sitä.
Vaikuttaako auton renkaiden leventäminen auton kiihtyvyyteen, kun kaikki muut auton kiihtyvyyteen vaikuttavat parametrit, polttoaineet, tekijät ja osapuolet eivät muutu? Myöskään renkaan ja palstan painot tai pyörintämomentin keskipiste eivät muutu. Ainoastaan leveys muuttuu.
Lainaus käyttäjältä: kt - 12.06.16 - klo:17:01
Alkuperäinen kysymys on epätarkka. Siis tarkennetaan sitä.
Vaikuttaako auton renkaiden leventäminen auton kiihtyvyyteen, kun kaikki muut auton kiihtyvyyteen vaikuttavat parametrit, polttoaineet, tekijät ja osapuolet eivät muutu? Myöskään renkaan ja palstan painot tai pyörintämomentin keskipiste eivät muutu. Ainoastaan leveys muuttuu.
Alkuperäisessä kysymyksessä myös vannekoko muuttui jolloin myös todennäköisesti renkaat ja vanteen paino myös nousee. Oleellinen tekijä tuossa yhtälössä.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 12.06.16 - klo:12:26
Mistä tuo eturenkaiden momentti 425 Nm on peräisin?? ::)
Olet oikeassa kirjoitin väärin, moottorin vääntö ei renkaiden. Ja autoa hieman piristetty.
Unohtu myös mainita että noiden kitkojen kera orkkis 17" vanteet joiden leveys muistaakseni 7".
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.06.16 - klo:19:16
Alkuperäisessä kysymyksessä myös vannekoko muuttui jolloin myös todennäköisesti renkaat ja vanteen paino myös nousee. Oleellinen tekijä tuossa yhtälössä.
No silloin pitää kysyä, että "Vaikuttaako renkaiden leventäminen ja siihen muutokseen tarvittava vanteen mitoituksen muutos auton kiihtyvyyteen jotenkin?" Muut parametrit, kuten vaikkapa vanne-rengasyhdistelmän paino kannattaa säilyttää entisellään nyt teoreettisessa tarkastelussa.
Jos niitä ei pidetä "vakioina", niin päädytään juupas-eipäs-keskusteluun, kuten jo on tehty.
Sitten seuraava kysymys voisi kuulua, että mitä rengas-vanne-yhdistelmän painon nousu yhdellä kilolla vaikuttaa kiihtyvyyteen, vaikka kyseisen yhdistelmän pyörintämomentin painopisteen paikka on entinen.
Ja sitten jatketaan viisastelua...
Lainaus käyttäjältä: SNG - 10.06.16 - klo:14:58
Tulipa jossain vaiheessa mieleen foorumun rengaspainekeskustelut.
Et kai Passo1983 käytä noissa kesärenkaissa auton omia rengaspainesuosituksia?
Itse käyttäisiin noin lituissa liki 3 bar paineita.
Rengaspaineilla on iso vaikutus renkaan rullaavuuteen ja kulumiseen.
3 baria on painetta tällä hetkellä. Renkaat ovat tukevat ajaa ja muutenkin hyvät, mitä nyt humisevat enemmän kuin kapeammat. Ainoastaan tuo siirappinen kulku ihmetytti, mutta näin viikonlopun jälkeen topikkia selailessa huomasin että keskustelua on aiheuttanut, mikä on hyvä ja myös itse olen vastauksia saanut, kiitos niistä :).
Viime kesänä ne tuttavani osti, hintaa oli noin 1000, / kierros kumien kanssa, ja nyt sain ne alle puolella tuosta, pintaa oli jäljellä n. 6mm, ainakin tämän kesän noilla päästelen oli kulku miten liisterimäistä tahansa. 8)
Kesähelteetkin saattaa vaikuttaa kulkuun ja ilmastoinnin ahkerointi ym. Onneks kulkua voi myös yleensä vähän parantaa :)