VAGarena.fi

Nyt olisi näpsäkkä keli testata säteilylämmittimen todellinen teho.

Ota n. 20 cm. pitkä pätkä rataksikoa.Siihen tinakolvi kupeeseen tiukasti kiinni.Annat sen olla tuolla -30 asteen pakkasessa muutaman tunnin.Sitten voi kiskonpätkän toiselta puolelta kokeilla lämmittimen tehoa.Parhaan tuntuman saa tietysti kielellä.

Tosi testailija voi laittaa kiskon päälle pieneen peltimukiin öljyä.Siitä voi tunnustella ,kuinka öljy lämpenee säteilemällä.

Lainaus käyttäjältä: enke63 - 21.01.16 - klo:18:17
Nyt olisi näpsäkkä keli testata säteilylämmittimen todellinen teho.

Kokeilin sinun MB:ssä, 3 tuntia lämmitystä ja mitään ei näy OBD:llä moottorinlämmöissä -28C kelissä.

Siis on yhtä tyhjän kanssa.

Ainu että jos öljyä lämmitetään alumiiniöljypohjan kautta niin sillä on hyötyä... Ja alumiinin lämmönjohtavuus on hieman eri kuin pataraudalla. Mutta tottahan se on ettei siinä älyttömiä tehoja ole.

Säteilylämmitin voi olla myös rikki. Vaimon autosta lämmitin meni rikki ja kun ekaa kertaa käynnistelin, niin äänestä kuuli että moottori on kylmä. Mittailin vastuksen ja poikkihan se oli.

Vaihdettiin uusi vastus, mutta käynnistäessä kuulee edelleen ettei teho riitä mihinkään. Oliskohan ne jotain 300 W teholtaan?

Lainaus käyttäjältä: Taky - 21.01.16 - klo:18:39
Kokeilin sinun MB:ssä, 3 tuntia lämmitystä ja mitään ei näy OBD:llä moottorinlämmöissä -28C kelissä.

Siis on yhtä tyhjän kanssa.

No ei kai se nyt moottoria lämmitäkkään. Mittaa öljyn lämpö.

Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 21.01.16 - klo:20:50
Mittaa öljyn lämpö.

Valitettavasti ei OBD anna sitä.

Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 21.01.16 - klo:20:50
No ei kai se nyt moottoria lämmitäkkään.

Aivan, mutta miksi öljyä lämmittääkään?

Nykyiset öljyt on kuin juoksevaa vettä kelistä riippumatta, niin niiden lämmityksessä ei tarvetta.

Ja kun säteilylämmitin öljypohjassa ei ollenkaan lämmitä jäähdytysnesteitä ei se myöskään edestä käynnistymistä tahi moottorin lämpiämistä.

Lainaus käyttäjältä: Taky - 22.01.16 - klo:08:56
Aivan, mutta miksi öljyä lämmittääkään?

Nykyiset öljyt on kuin juoksevaa vettä kelistä riippumatta, niin niiden lämmityksessä ei tarvetta.

Ja kun säteilylämmitin öljypohjassa ei ollenkaan lämmitä jäähdytysnesteitä ei se myöskään edestä käynnistymistä tahi moottorin lämpiämistä.

Ihan en allekirjoita tuota. Kerran tutkailin castrolin 5w-40 magnatekkia (kun sattui jostain syystä vaggineen takakontistä löytymään ;)) yli 20-asteen pakkasessa, niin aika jähmeesti liikkui öljy. Toki ovat varmasti kehittyneet vuosien saatossa.

Olisiko ollut tct:n tutkimus jossa todettiin, että -20 asteessa 3-tunnin esilämmityksen jälkeen oli öljyn lämpötila noussut 55-astetta, eli +35-asteeseen. Letkulämmitin oli taas nostanut ison(2.5td) moottorin sylinterikannen lämpötilaa 45-asteella. Öljyn lämpötilasta ei ollut mainintaa. Alkuvaiheen päästöihin oli letkulämmittimellä parempi vaikutus. 

Ikuisuuskysymyshän tuo on, itse olen säteilylämmittimen kannalla, pidän öljyistäni notkeina, mutta moni muu haluaa vetensä lämpimänä :)

Molemmat on varmasti hyviä!

Kyllä säteilylämmittimelläkin on jotain vaikutusta. Hyvin päässyt vertailemaan, kun työpaikan päässä ei ole tolppaa mihin laittaisi piuhan. Lähtee kevyen tuntuisesti käyntiin kotipihassa kahden tunnin lämmityksen jälkeen, vaikka olisi 25 astetta pakkasta. Duunin pihassa tuntuu ettei ala pyörittämään läheskään yhtä innokkaasti.

Edellisessä autossa oli letkulämmitin (Audi A6 1.8tq). Parin tunnin lämmityksen jälkeen noin 20 asteen pakkasella moottorin/veden lämpötila oli +20 - +30 astetta vähän kelin mukaan. Öljy oli luokkaa -15 astetta. Auton kännistyksen jälkeen lämpötila tipahti nopesti sinne +10 asteen tuntumaan ennen kuin alkoi sitten nousemaan sieltä. Öljyllä kesti pirun pitkään lämmetä.

Nykyisessä autossa on säteily lämmitin (Skoda Octacia 2.0TDI). Parin tunnin lämmityksellä moottorin/veden lämpötila on 20 asteen pakkasella aika lailla -20 astetta. Ehkä asteen pari enemmän, mutta tuskin lämmityksen ansiosta. Toisaalta kun käynnistää niin ennen kuin pihatieltä pääsee pois on se hypännyt jo +20 asteeseen. Selvästikkin lämmin öljy lähtee kiertämään ja nostaa nopeasti moottorin lämpötilaa. Pre facelift Ocu 2:ssa ei valitettavasti näe öljynlämpötilaa edes ODB 2 lukijalla joten en tiedä mihin arvoon lämpenee. Eikä huvita alkaa VCDS:n kanssa pelaamaan tuolla pakkasessa.

Sanoisin että letku lämppäri auttaa juurikin käynnistys hetkellä enemmän, mutta uskaltaisin väittää että parin ensimmäisen kilometrin aikana voi säteilylämmittimellä lämmietty öljy auttaa jopa enemmän. Akku on tietysti kovilla säteilylämmittimen kanssa koska varmasti startti on kovemmilla ja vaatii enemmän virtaa. Tosin tästä selviää uudella akulla :D

Sanoisin että kyllä letkulämmitin on parempi, mutta ei se säteilylämmitin ole niin huono kuin mitä puhutaa. Voihan sitä laittaa vaikka molemmat :D ...tai hommaa webaston.

 

Lainaus käyttäjältä: Taky - 22.01.16 - klo:08:56
Aivan, mutta miksi öljyä lämmittääkään?

Nykyiset öljyt on kuin juoksevaa vettä kelistä riippumatta, niin niiden lämmityksessä ei tarvetta.

Ja kun säteilylämmitin öljypohjassa ei ollenkaan lämmitä jäähdytysnesteitä ei se myöskään edestä käynnistymistä tahi moottorin lämpiämistä.

Kyllä minulla ianakin pullossa oleva VW:n longlife öljy jäykistyy pakkasella. Onko tarkempaa tietoa miten moottorilämmittimet parantavat auton käynnistämistä. Itse uskon säteilylämmittimen olevan tehokas moottorin käynnistymisen kannalta - kiertävä öljy on tärkeä.

Moottorin kylmäkäynnistykseen vaikuttavia asioita ovat:
- akun jännite/lämpötilä (sähkölämmitin ei vaikuta, polttoaine lämmittimet lämmittävät virrankulutuksella)
- moottoriöljyn viskositeetti, pidettiin vanhojen öljyjen aikaan ratkaisevana, öljypumppu vaatii energiaa ja ahtaaissa öljykanavissa on vastusta (säteilylämmitin lämmittää öljyä)
- jäähdytysnesteen lämpötila, ei suoraa vaikutusta. Jäähdytysneste lämmittää lohkoa ja siihen jäänyttä öljyä ja öljykanavia

Lainaus käyttäjältä: Normanton - 22.01.16 - klo:10:53
Sanoisin että kyllä letkulämmitin on parempi, mutta ei se säteilylämmitin ole niin huono kuin mitä puhutaa. Voihan sitä laittaa vaikka molemmat :D ...tai hommaa webaston.

Startissa säteilylämmitin auttaa varmasti, mutta eikös öljy jäähdy samantien lohkon lämpötilaan startin jälkeen. Öljyn massa on kaiketi 3-3,5 kg versus moottorin massa ~150kg ?

Vastaavasti letkulämppärillä/webastolla öljy varmaankin lämpenee ainakin lähelle nollaa astetta ja lämpiää lohkon lämpötilaan välittömästi startin jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.01.16 - klo:11:15
Startissa säteilylämmitin auttaa varmasti, mutta eikös öljy jäähdy samantien lohkon lämpötilaan startin jälkeen. Öljyn massa on kaiketi 3-3,5 kg versus moottorin massa ~150kg ?

Vastaavasti letkulämppärillä/webastolla öljy varmaankin lämpenee ainakin lähelle nollaa astetta ja lämpiää lohkon lämpötilaan välittömästi startin jälkeen.

Öljy on alimmaisena ja sitä on se 4 litraa ja monessa koneessa huomattavasti enemmänkin. Lämpö (öljystä) nousee lisäksi ylöspäin ja lämmityksen pituudesta riippuen lämpö siirtyy metallirakenteisiin, mm. jopa vaihteistoon. Siirtolämmitys naapuriosiin ei ole suurta, mutta vaikuttaa ratkaisevasti kovilla pakkasilla, mm. vaihteen kytkeytymiseen.
Öljyn lämmitys auttaa öljypumppua ja myös suodinta ja ohivirtausventtiiliä (ylipaine-), joiden toiminta on moottorin kestolle paljon ratkaisevampi kuin jäähdytysnesteen lämmittäminen käynnistymistä ajatellen. Kylmät ja jäykät öljyt ovat olleet suurelta osin syyllisiä näihin kuuluisiin öljypumppujen käyttöakselien katkeamisiin/kulmapyöristymisiin.
Moottorin käynnistymiseen vaikuttavia tekijöitä lueteltaessa (xxxx) ei olla huomioitu ollenkaan seoksenmuodostuslaitteiden ratkaisevan tärkeätä merkitystä; ja näihin säätötoimenpiteisiin (mm. rikastus) vaikuttavat lisälämmitykset - jopa heikentävästi tai sotkevat säätö- ja mittaustekniikan. Näistäkin on ollut luettavana esimerkkejä.

Useimmat tuntuvat arvostavan sitä mitä tuntevat, eli lämpöä joka tulee lämmitetyn nesteen ansiosta (lämmityslaitteen vesikanavat auki) enemmän kuin mitä koneen toiminnan kannalta on tärkeämpää, eli nopeaa öljynkierron ja -paineen normalisoitumista. Asiat voidaan nähdä kuten halutaan, tai kuten luullaan - silloin kun ei tiedetä.
Mutta käynnistymiseen vaikuttavina keskeisinä tekijöinä ovat - viskositeetiltään oikean öljyn lisäksi - täysin varautunut akku ja kylmäkäynnistymisen mahdollistavat ohjaus- ja säätölaitteet (rikastus) ja dieseleissä hehkutuksen toimiminen ja moitteettomat sylinterikohtaiset ruiskutukset.

Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.01.16 - klo:11:15
Startissa säteilylämmitin auttaa varmasti, mutta eikös öljy jäähdy samantien lohkon lämpötilaan startin jälkeen. Öljyn massa on kaiketi 3-3,5 kg versus moottorin massa ~150kg ?

Vastaavasti letkulämppärillä/webastolla öljy varmaankin lämpenee ainakin lähelle nollaa astetta ja lämpiää lohkon lämpötilaan välittömästi startin jälkeen.

Omaan 2.0TDI menee öljyä ~5l. Öljyn ominaislämpökapasiteetti on luokkaa ~2 kJ/(kg*K) kun teräkselle se on ~0.5 kJ/(kg*K) Eli lämpöenergia mielessä 1 kg öljyä vastaan 4kg terästä. Eli 5l +30 asteista öljyä olisi energiaa lämmittää 20kg -20 asteista terästä +5 asteeseen. Toisaalta eihän koko moottori blokia tarvitse lämmittää vaan lähinnä kriittiset liikkuvat osat. Näistäkin tärkeimmät taitavat olla venttiilit ja nokka-akseli. Eli tärkeää lämmitettävää tuskin on tuota 150kg. Toki öljy viilenee ja ei jaksa kaikkea lämmittää.

Lainaus käyttäjältä: Normanton - 22.01.16 - klo:12:51
Näistäkin tärkeimmät taitavat olla venttiilit ja nokka-akseli.

Siis koneen yläosassa pääsääntöisesti johon öljyllä on matkaa öljypohjasta ja energiaa syövää materialia matkalla kilokaupalla.

Jäähdytysneste taas kiertää lohkossa ja kannessa, mahdollisesti muuallakin, mutta kannessa joka tapauksessa ja näin lämmittää kantta/venttiilikoneistoa ehkä eniten.

Ja dieselissä kylmä kansi - jäähdyttäen sylintereihin menevää ilmaa - myös kovilla pakkaisilla haittaa polttoaineen syttymistä niin senkin vuoksi kannen lämmitys merkittävä tekijä.

Totta tuokin.

No varmuudella voidaan sanoa että ainakin öljypumpulle säteilylämmitin on parempi. Ja tuntuu se moottori aika nopeasti lämpiävän heti käynnistyksen jälkeen.

Mutta kuten aiemmin totesin niin kyllä se letkulämmitin varmasti parempi on, mutta ei se säteilylämmitin maineensa veroinen ole eli susipa**a.

Lainaus käyttäjältä: Normanton - 22.01.16 - klo:13:35
Mutta kuten aiemmin totesin niin kyllä se letkulämmitin varmasti parempi on, mutta ei se säteilylämmitin maineensa veroinen ole eli susipa**a.

Mihin perustuu tämäkin em. väite ("kuten aiemmin totesin...") - ja vielä "varmasti parempi"?

Kaikkien lämmittimien tulee olla oikein asennettuja ja sopivia ko. moottoriin/autoon. Ns. säteilylämmittimen tulee olla juuri ko. moottorimalliin sopiva, mm. kosketuspinnan (lämmönsiirtopinta) tulee olla koko elementin lämpöpinnan kokoinen. Ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää asentaa ilman lämpömassaa - "kuivana" - ko. elementtiä.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.01.16 - klo:14:05
Mihin perustuu tämäkin em. väite ("kuten aiemmin totesin...") - ja vielä "varmasti parempi"?

Perustuu siihen että viestissä #9 (eli aiemmin) näin totesin :D

Alkuperäinen sanamuoto vistissä #9 "Sanoisin että kyllä letkulämmitin on parempi, mutta ei se säteilylämmitin ole niin huono kuin mitä puhutaa."

Eli uskon että letkulämmitin on parempi, mutta että ei tuo säteilylämmitin huono ole. Tuo "varmasti parempi" nyt lipsahti tuohon viimeiseen. Tästä pahoittelut. Viittasin vain aiemmin sanomaani mielipiteeseen asiasta.

Molemmilla lämmittimillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Letkulämppäri ei lämmitä niinkään öljyä kuin öljypohjanlämmitin. Öljypohjanlämmitin on siitä huono,että tavallaan sitä energiaa menee hukkaan enemmän sen "klöntin" pinnasta. Kyllä letkulämppäri paremmin lämmittää isompaa massa sitoo itseensä paremmin lämpöä ja hukka on pienempi.
Paras vaihtoehto,että olisi molemmat yhtäaikaisessa käytössä.
Kyllähän tietenkin molemmissa lämpö kulkee kampiakselin ja kiertokankien kautta sekä öljyyn ,että jäähdytysnesteeseen. ;D ;D ;D

Hyvä systeemi voisi olla sellainen jossa olisi lohko/letkulämppäri ja niiden lisäksi säteilylämmitin öljypohjassa. Lämpiäisi jäähdytinneste + öljy.

Omasta mielestä säteilylämmitinkin jotain sentään tekee, aamulla pidän pari tuntia roikassa ja auto starttaa nätimmin kuin seistyään työmaan pihassa 8-9 tuntia ilman lämmitystä.

Lainaus käyttäjältä: rami - 22.01.16 - klo:15:12
Molemmilla lämmittimillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Letkulämppäri ei lämmitä niinkään öljyä kuin öljypohjanlämmitin. Öljypohjanlämmitin on siitä huono,että tavallaan sitä energiaa menee hukkaan enemmän sen "klöntin" pinnasta. Kyllä letkulämppäri paremmin lämmittää isompaa massa sitoo itseensä paremmin lämpöä ja hukka on pienempi.
Paras vaihtoehto,että olisi molemmat yhtäaikaisessa käytössä.
Kyllähän tietenkin molemmissa lämpö kulkee kampiakselin ja kiertokankien kautta sekä öljyyn ,että jäähdytysnesteeseen. ;D ;D ;D

No, eihän tähän voi olla vastaamatta ;)
Ei se letku suojaa sitä hukkalämmön kehitystä sen paremmin, siis ei se letku ole mikään lämpövaippa, vaikka se "klöntti" on sen letkun sisällä. Klöntti voi olla jopa ongelmallinen kesälämmöillä. Se klöntti kuumentaa nestettä sen ongelmallisemmin, mitä kuumemmaksi ja paikallisemmaksi se nesteen kuumennus tulee. Noiden 750 - 1000W:n tehoisten paikalliskuumennusten seurauksena pakkasnesteen ruostumisenestolisäaineet heikkenevät jopa yllättävän nopeasti.
Kampiakseli ja erityisesti kierokanget eivät ole lämmityksessä mitään erityisen hyviä lämmönjohteita. Kyllä öljypohja, sylinteriryhmä ja -kansi ovat niitä keskeisiä lämmönkohteita ja myös siirtäjiä.
l

Omakohtaisten kokemusten mukaan säteilylämmittimellä voi ainakin vanhemmassa dieselissä heittää vesilintua. Taloudessa on kaksi autoa, joista toisessa (08-vuosimallin Ceed 2.0 Crdi) on öljypohjan johtumislämmitin ja toisessa (04-vuosimallin Toledo 1.9tdi) perinteinen lohkolämmitin. Kovilla pakkasilla on Ceed jäänyt pihaan yli neljän tunnin lämmittämisenkin jälkeen, kun taas Toledo on pärähtänyt parin tunnin lämmityksellä käyntiin siitäkin huolimatta, että hehkutus ei toimi ollenkaan ja starttimoottori alkaa olla sökösöö. Kädellä kokeiltaessa Seatin moottori on selkeästi lämmin ja Kian aivan jääkylmä. Kylmä lohko yhdistettynä vaihdon tarpeessa oleviin hehkutulppiin tekee käynnistymisestä todella vaivalloista, vaikka startti jaksaisikin pyörittää innokkaasti.

Laittamalla sisätilanlämmittimen konetilaan pariksi tunniksi hurisemaan ja peittämällä konepelti huovalla, on Kiakin toki lähtenyt käymään kovimmillakin pakkasilla. Hemmetin hankalan tuntuista räpellystä se vaan on.

Itsekin olen miettinyt tuohon Kiaan kiertovesipumpullista letkulämmitintä säteilylämmittimen rinnalle. Sitten olisi kovimmillakin pakkasilla käyntiinlähtö varmemmalla pohjalla.

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.01.16 - klo:15:29
No, eihän tähän voi olla vastaamatta ;)
Ei se letku suojaa sitä hukkalämmön kehitystä sen paremmin, siis ei se letku ole mikään lämpövaippa, vaikka se "klöntti" on sen letkun sisällä. Klöntti voi olla jopa ongelmallinen kesälämmöillä. Se klöntti kuumentaa nestettä sen ongelmallisemmin, mitä kuumemmaksi ja paikallisemmaksi se nesteen kuumennus tulee. Noiden 750 - 1000W:n tehoisten paikalliskuumennusten seurauksena pakkasnesteen ruostumisenestolisäaineet heikkenevät jopa yllättävän nopeasti.
Kampiakseli ja erityisesti kierokanget eivät ole lämmityksessä mitään erityisen hyviä lämmönjohteita. Kyllä öljypohja, sylinteriryhmä ja -kansi ovat niitä keskeisiä lämmönkohteita ja myös siirtäjiä.
l

Kyllä letkulämmitimestä lämpö siirtyy paremmin lokiin se on selvyys. Tosiasissa on niin selvä ero letkulämppärin hyväksi ettei voi samana päivänä puhuakkaan öljypohjan lämmittimen kanssa. Kyllä kokemusta on molemmista. Aikoinaan sai autoon oikeita lokiin kiinnitettäviä lämmittimiä jonka jälkeen siirryttiin letkumalleihin ja sitten kaiken huipuksi silitysrautamaisiin öljypohjanlämmittimiin joissa hukkalämmön osuus on kaikista suurin.
Nykyisin on suuntaus jälleen kääntynyt letkulämmittimiin siitä syystä koska öljypohjanlämmittimet ovat suhteellisen tehottomia. Onhan se nyt selvä jos "klöntistä" toinen puoli on raakaa pakkasilmaa vasten . Letkulämppärissä kumminkin lämpö siirtyy hallitummasti nesteen mukaana lokiin. Kokemusta riittää tältäkin alalta.
Öljypohjan lämmitin on kaikista tehottomin lämmitysmuoto jos puhutaan auton moottorin lämmittämisestä pakkasilla. ;D ;D ;D
Ajatteleppas hieman tarkemmin paljonko öljypohja on kiinni sylinterinlohkossa reunoistaan kiinni? Eipä juuri mitään. Itseasiassa kampiakseli ja kiertokanget jotka ui öljyssä välittävät lämpöä moottorin ylimpään osaan lokiin jne... Näin on jämpti.

Aika hyvää keskustelua ollut sen(kin) jälkeen kun heitin pitkään takaraivossani olleen tuumiskeluni tännekin.

En ollut tietoinen, että voiteluöljyllä on noin raju ominaislämpökapasiteetti!

Todellakin lämpö johtuu öljyn ja kampuran kautta öljypohjasta lohkoon ja toisinpäin.

Se on täysi fakta, että käynnistyshetkellä notkea öljy on avainasemassa sille 1) saadaanko öljy pumpattua kiertoon, 2) onko öljy suodatettavissa vai 3) virtaako öljy ohivirtausventtiilin kautta suodattamattomana.

Lähinnä mietin sitä kuinka paljon vesikierron kautta lämmittävät järjestelmät lämmittävät esim -25 asteista öljyä lämmityksen aikana juuri "toisinpäin" tapahtuvan lämmön siirtymisen (johtumalla) avulla.

Toinen seikka oli tuo säteilylämmittäjällä lämmitetyn öljyn lämpötila lämmityksen jälkeen esim minuutin päästä käynnistyksestä kun se on kiertänyt kylmässä lohkossa ja kannessa. Onko esim 5w30  öljy edelleen yhtä  hyvin suodatettavaa kuin startatessa?

Säteilylämmittäjästä on selkeä hyöty kylmäkäynnistyksessä silloin kun lämmitysaika on riittävän pitkä. VW dieseleissä lyhyt lämmitysaika voi aiheuttaa huonoa käynnistyvyyttä, kun lämpötila-anturit antavat ristiriitaista tietoa. Aiemmassa 2.0tdi (PKD) Touranissa tämä tuli todettua monen monituista kertaa.

Matkustamon lämpenevyyteen säteilijällä on marginaalinen vaikutus verrattuna lohko/letku/polttoaine lämmittimiin.

Pistemäinen nesteen kuumennus paikallisesti vastuksen pinnalla jopa kiehumispisteeseen saakka voi todellakin heikentää jäähdytysnesteen ominaisuuksia. Ehkä letkulämmittäjä kannattaa todellakin asentaa kiertovesipumpun kera, niin että neste liikkuu muutenkin kuin lämpökonvektiolla.

Lainaus käyttäjältä: rami - 22.01.16 - klo:15:49
Ajatteleppas hieman tarkemmin paljonko öljypohja on kiinni sylinterinlohkossa reunoistaan kiinni? Eipä juuri mitään. Itseasiassa kampiakseli ja kiertokanget jotka ui öljyssä välittävät lämpöä moottorin ylimpään osaan lokiin jne... Näin on jämpti.

Taitaapa mulla olla liian vähän öljyä moottorissa, koska minun auton moottorissa kampiakseli ja kiertokanget eivät ui öljyssä. Mutta kummasti ovat vain kaikki autoni - ja niitä on ollut todella paljon - voitelun puolesta toimineet moitteetta ::) ::) Vai johtuuko siitä että mulla on loki veneessä eikä autossa?  :D :D :D

Lainaus käyttäjältä: SNG - 22.01.16 - klo:17:09
Aika hyvää keskustelua ollut sen(kin) jälkeen kun heitin pitkään takaraivossani olleen tuumiskeluni tännekin.

En ollut tietoinen, että voiteluöljyllä on noin raju ominaislämpökapasiteetti!

Todellakin lämpö johtuu öljyn ja kampuran kautta öljypohjasta lohkoon ja toisinpäin.

Se on täysi fakta, että käynnistyshetkellä notkea öljy on avainasemassa sille 1) saadaanko öljy pumpattua kiertoon, 2) onko öljy suodatettavissa vai 3) virtaako öljy ohivirtausventtiilin kautta suodattamattomana.

Lähinnä mietin sitä kuinka paljon vesikierron kautta lämmittävät järjestelmät lämmittävät esim -25 asteista öljyä lämmityksen aikana juuri "toisinpäin" tapahtuvan lämmön siirtymisen (johtumalla) avulla.

Toinen seikka oli tuo säteilylämmittäjällä lämmitetyn öljyn lämpötila lämmityksen jälkeen esim minuutin päästä käynnistyksestä kun se on kiertänyt kylmässä lohkossa ja kannessa. Onko esim 5w30  öljy edelleen yhtä  hyvin suodatettavaa kuin startatessa?

Säteilylämmittäjästä on selkeä hyöty kylmäkäynnistyksessä silloin kun lämmitysaika on riittävän pitkä. VW dieseleissä lyhyt lämmitysaika voi aiheuttaa huonoa käynnistyvyyttä, kun lämpötila-anturit antavat ristiriitaista tietoa. Aiemmassa 2.0tdi (PKD) Touranissa tämä tuli todettua monen monituista kertaa.

Matkustamon lämpenevyyteen säteilijällä on marginaalinen vaikutus verrattuna lohko/letku/polttoaine lämmittimiin.

Pistemäinen nesteen kuumennus paikallisesti vastuksen pinnalla jopa kiehumispisteeseen saakka voi todellakin heikentää jäähdytysnesteen ominaisuuksia. Ehkä letkulämmittäjä kannattaa todellakin asentaa kiertovesipumpun kera, niin että neste liikkuu muutenkin kuin lämpökonvektiolla.

pumpattavuus 5w-30 öljyllä on -35 pakkasastetta joten säteilylämmitin on aivan turha.

Lainaus käyttäjältä: japa - 22.01.16 - klo:17:38
pumpattavuus 5w-30 öljyllä on -35 pakkasastetta joten säteilylämmitin on aivan turha.

Tuo oli varmaan sarkasmia. Luotan itse siihen, että kun öljy on lämmitetty säteilylämmittimellä ja lohko webastolla, niin se öljy liikkuu käynnistyksen jälkeen merkittävästi nopeammin pitkin moottoria, ja saavuttaa kriittisiä pitkien öljykanavien päässä olevia voitelun osalta arkoja komponentteja, kuten turbon, huomattavasti nopeammin kuin < -25C lämpöinen öljy.

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 22.01.16 - klo:15:25
Hyvä systeemi voisi olla sellainen jossa olisi lohko/letkulämppäri ja niiden lisäksi säteilylämmitin öljypohjassa. Lämpiäisi jäähdytinneste + öljy.

No sellainen kombinaatio löytyy sigun MB:stä, Defa öljypohjan kyljessä (300w) ja TT-Thermo vesikierrossa (500w).

Lainaus käyttäjältä: Taky - 22.01.16 - klo:19:11
No sellainen kombinaatio löytyy sigun MB:stä, Defa öljypohjan kyljessä (300w) ja TT-Thermo vesikierrossa (500w).

Kuin myös Golfista. Alun perin oli vain se öljypohjan lämmitin. Tuntui tehottomalta, joten lisäsin letkulämppärin  alkuperäisen rinnalle. On toiminut vuosia ongelmitta.

Lainaus käyttäjältä: TomppaKoo80 - 22.01.16 - klo:15:44
Omakohtaisten kokemusten mukaan säteilylämmittimellä voi ainakin vanhemmassa dieselissä heittää vesilintua. Taloudessa on kaksi autoa, joista toisessa (08-vuosimallin Ceed 2.0 Crdi) on öljypohjan johtumislämmitin ja toisessa (04-vuosimallin Toledo 1.9tdi) perinteinen lohkolämmitin. Kovilla pakkasilla on Ceed jäänyt pihaan yli neljän tunnin lämmittämisenkin jälkeen, kun taas Toledo on pärähtänyt parin tunnin lämmityksellä käyntiin siitäkin huolimatta, että hehkutus ei toimi ollenkaan ja starttimoottori alkaa olla sökösöö. Kädellä kokeiltaessa Seatin moottori on selkeästi lämmin ja Kian aivan jääkylmä. Kylmä lohko yhdistettynä vaihdon tarpeessa oleviin hehkutulppiin tekee käynnistymisestä todella vaivalloista, vaikka startti jaksaisikin pyörittää innokkaasti.

Laittamalla sisätilanlämmittimen konetilaan pariksi tunniksi hurisemaan ja peittämällä konepelti huovalla, on Kiakin toki lähtenyt käymään kovimmillakin pakkasilla. Hemmetin hankalan tuntuista räpellystä se vaan on.

Itsekin olen miettinyt tuohon Kiaan kiertovesipumpullista letkulämmitintä säteilylämmittimen rinnalle. Sitten olisi kovimmillakin pakkasilla käyntiinlähtö varmemmalla pohjalla.

Enne kuin heität vesilintua sillä Kiian säteilylämmittimellä, niin varmista nyt että auto on muuten kunnossa. Turha se on lämmitintä haukkua jos vika on autossa. Kyllä nuo meidän talouden dieselit on lähteneet käymään 25-asteen pakkasissa ilman mitään esilämmitystä.

Kun se "lämmin" öljy ryntää ohuita -30 asteisia öljykanavia pitkin ylös kanteen,eipä taida enää olla lämmöstä paljoa jäljellä. Lisäksi kun jos noin puolen neliön alumiini öljypohjaa lämmittää tulitikkuaskin kokoisella lätkällä,pitää muistaa,että 90 prosenttia pohjasta johtaa sitä 30 asteista kylmää alumiiniin.Lisäksi yläpuolella on  viisi litraa -30 asteista öljyä lauhduttamasta kovimpia kuumuuksia.

Lainaus käyttäjältä: enke63 - 22.01.16 - klo:21:32
Kun se "lämmin" öljy ryntää ohuita -30 asteisia öljykanavia pitkin ylös kanteen,eipä taida enää olla lämmöstä paljoa jäljellä. Lisäksi kun jos noin puolen neliön alumiini öljypohjaa lämmittää tulitikkuaskin kokoisella lätkällä,pitää muistaa,että 90 prosenttia pohjasta johtaa sitä 30 asteista kylmää alumiiniin.Lisäksi yläpuolella on  viisi litraa -30 asteista öljyä lauhduttamasta kovimpia kuumuuksia.

Juurikin näin. Lämmittää juuri sen kun kusis housuun -30 pakkasella. :P Lahkeessa on jo jäässä.

Kyllä säteilylämmitin ajaa asiansa lämmittimenä mutta heti kun mennään ilmojen puolesta miinus puolelle on sen arvo täysin 0.

Joskus Touranilla ja "paistinpannulla" on tehty kokeita -42 pakkasella.

Kun mittatikusta kokeilee muutaman tunnin lämmityksen jälkeen, niin tikun kärjessä oleva öljy on sormeen lämmintä. Ei sitä kyljelleen käännettyä arkkuapakastimen muotoista kuljetinta olisi muuten liikkeelle saanut...

Joo. Mutta 200kg kylmää rautaa tekee tehtävänsä.

Lainaus käyttäjältä: Hannes - 22.01.16 - klo:22:01
Kyllä säteilylämmitin ajaa asiansa lämmittimenä mutta heti kun mennään ilmojen puolesta miinus puolelle on sen arvo täysin 0.

Eihän se nolla voi olla, jos moottori lähtee selkeästi paremmin käyntiin lämmitintä käyttämällä, kuin ilman sitä.

Kyllä itselläkin on ikävä vanhoja lohkolämmittimiä. Niitä käytettäessä kabiinikin lämpeni nopeasti.

Lainaus käyttäjältä: japa - 22.01.16 - klo:22:20
Joo. Mutta 200kg kylmää rautaa tekee tehtävänsä.

Tehköön.

Täällä pääasia on, jotta vehkeet saadaan käyntiin ja liikkumaan, vaikka sitten säteilylämmittelemällä.

Kyllä tuo nurmikonlämmitin on perseestä verrattuna lohkikseen tai letkukseen koska parin tunnin lämmityksen jälkeen ei huomaa mitään eroa ja saa ajaa n. 10min ennen kuin motin lämpö alkaa nouseen!  >:(

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 22.01.16 - klo:23:30
Kyllä tuo nurmikonlämmitin on perseestä verrattuna lohkikseen tai letkukseen koska parin tunnin lämmityksen jälkeen ei huomaa mitään eroa ja saa ajaa n. 10min ennen kuin motin lämpö alkaa nouseen!  >:(

No, ei varmaan huomaakaan. Defan ohjeiden mukaan 2 tunnin lämmitys säteilylämmittimellä on riittävä, jos pakkasta on 7,5 astetta. 20 asteen pakkasessa pitää lämmittää 3 tuntia. Taulukon mukaan ei kannata lämmittää enempää kuin 3 t, mutta näillä pakkasilla pidämme ranskatarta 4 tuntia piuhassa ja aika nopeasti silloin lämpiää nurmikonlämmittimelläkin.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 22.01.16 - klo:23:54
No, ei varmaan huomaakaan. Defan ohjeiden mukaan 2 tunnin lämmitys säteilylämmittimellä on riittävä, jos pakkasta on 7,5 astetta. 20 asteen pakkasessa pitää lämmittää 3 tuntia. Taulukon mukaan ei kannata lämmittää enempää kuin 3 t, mutta näillä pakkasilla pidämme ranskatarta 4 tuntia piuhassa ja aika nopeasti silloin lämpiää nurmikonlämmittimelläkin.

Töissä ajastin 2 h eli ei koko päivä onnistu?  >:(
Kotona onnistuu jos raskii pitää jatkuvasti päällä!  8)
Pitäs kait mitata öljykopan lämpötila 30-pakkasella jotta näkee lämmittääkö mitään?  8)

Lämmitin on 300w, meneehän vuorokaudessa 7kw jos on koko ajan roikassa, minulla on ollu. öljynpaineanturi on näissä tehty niin että sammuu moottorin käynnistyttyä. Vanhemmat autot jossa homma tehty erilailla, tuon öljynpaineen puuttumisen huomaa kun auton laittaa käyntiin näistä 30 asteen pakkasista. Firman paku ollu yötä päivää roikassa (letkulämmitin). Öljy kun tahtoo olla kohmeessa siellä öljypohjassa letkulämmitintä käyttäessä, tästä tällainen omakohtainen kokemus.

mistä tiedät öljyn olevan kohmeessa. Ei tarvii vastata. se kyllä juoksee ja se riittää  ::)

Lainaus käyttäjältä: japa - 23.01.16 - klo:01:24
mistä tiedät öljyn olevan kohmeessa. Ei tarvii vastata. se kyllä juoksee ja se riittää  ::)

Luulo ei ole tiedon väärti ;) mitä sitten kyselet täällä jos ei tarvi vastata. Satun nyt vaan asian tietämään.

Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 23.01.16 - klo:00:32
Lämmitin on 300w, meneehän vuorokaudessa 7kw jos on koko ajan roikassa, minulla on ollu. öljynpaineanturi on näissä tehty niin että sammuu moottorin käynnistyttyä. Vanhemmat autot jossa homma tehty erilailla, tuon öljynpaineen puuttumisen huomaa kun auton laittaa käyntiin näistä 30 asteen pakkasista. Firman paku ollu yötä päivää roikassa (letkulämmitin). Öljy kun tahtoo olla kohmeessa siellä öljypohjassa letkulämmitintä käyttäessä, tästä tällainen omakohtainen kokemus.

Kommentoin sitä että öljyt ei kohmetu vielä näillä pakkasilla

Lainaus käyttäjältä: japa - 23.01.16 - klo:01:41
voi tyhmyys taas lukekaa ja sitten kommentoikaa. tämän kommentin perusteella öljy on kohmeessa

Mikähän tässä nyt sulla ongelmana? Mutta kuitenki mikäli autoa ei ole mahdollista pitää roikassa enempää kuin kahta tuntia niin ongelmahan se on sekin...

Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.01.16 - klo:17:26
Taitaapa mulla olla liian vähän öljyä moottorissa, koska minun auton moottorissa kampiakseli ja kiertokanget eivät ui öljyssä. Mutta kummasti ovat vain kaikki autoni - ja niitä on ollut todella paljon - voitelun puolesta toimineet moitteetta ::) ::) Vai johtuuko siitä että mulla on loki veneessä eikä autossa?  :D :D :D

HEH! On kyllä tietämys aika vähäistä sinulla. Kyllä kampiakseliin ja kiertokankiin ylettyy öljypinta ei ne siellä kuule kuivina ole.
Osoitit kyllä puujalkavitsinä täysin tietämättömyytes.
Ohut metallinen öljypohja on vain reunoistaan pultattu sylinterinlohkoon "lokiin" joka ei kuule lämmitä vähäähkään itse moottorin yläkertaa sitä kautta.
Silitysrauta lämmitin on todellakin kaikista heikoin lämmitin mitä autonmoottoriin on asennettavissa. Tuleehan tämä nyt ilmi tässäkin ketjussa monta kertaa.  Kyllä sinne moottorikiertoon jää oljyä vaikka kone sammutetaan ei se tyhjiin sieltä valu. ;D ;D ;D

Heitänpä oman kauhani tähän soppaan mukaan myös :D

Tein pienen testin omaan autooni, auto on siis Octavia 2.0 TDI (bkd koneella ja dsg:llä). Autossani on defan säteilylämmitin öljypohjassa.

Eilen auto oli lämmityksessä noin 12h ja kyllä luit oikein :D Noh lykkäsin koneen kiinni ja tsekkasin heti lämmöt kun starttasin. Öljyn lämmöt oli startatessa 12.4c asteisia ja vedenlämpö oli -2.4c. ja pihalla oli tosiaan parhaimmillaan ollut sen -30c. Käynnistettäessä pakkasta oli joku -24c astetta. Aika nopeaa nousi rintarinnan sitten öljyn ja vedenlämmöt kun lähti ajelemaan.

Oletin kyllä että öljynlämpö olisi ollut korkeampi mutta osa vaikutusta voi olla sillä että auto on pienessä takakenossa kun on rinnettä vähän parkissa, niin voisiko osa öljyistä valua sinne peräpäähän? Jolloin se ei pääsisikään kuin pientä määrää vaan lämmittämään... mut tosiaan omaa mutuilua vaan tuo.

Sen olen huomannut että 2h lämmityksellä ei kyllä olle näillä kovilla pakkasilla mitään hyötyä. Mitä kauemmin on tolpassa sen kivuttomampi on käynnistyminen. Toki itselläni on jo akku vähän heikohko ja kakkospytyn hehku on pimeänä että niilläkin on syynsä välillä kankeaan käynnistymiseen.

Lainaus käyttäjältä: japa - 23.01.16 - klo:01:24
mistä tiedät öljyn olevan kohmeessa. Ei tarvii vastata. se kyllä juoksee ja se riittää  ::)

Ei se mitään juokse, sen viskositeetti muuttuu lämpötilan funktiona jatkuvasti. Mitä kylmempää, sitä jäykemmäksi se menee. Lopulta saavutetaan piste, jossa öljyä ei pystytä enää pumppaamaan oikeastaan lainkaan, mutta siihenkin asti se öljy muuttuu sitä vaikeammin pumpattavaksi, mitä kylmempää on. Moottorien öljypumput eivät tietenkään ole mikään poikkeus, vaan tyypillisen pumpun tuotto on sitä surkeampi, mitä jäykempää kura on.

Ja ne moottorin öljykanavat enimmäkseen valuvat tyhjäksi, eivätkä täyty silmänräpäyksessä mikäli öljy on kohmeessa, vaikka se öljy vielä niukin naukin olisikin pumpattavissa.

Jokainen vähänkin järkeilyyn kykenevä ymmärtää, että moottorin voitelu alkaa toimia käynnistyksen jälkeen nopeammin ja paremmin, mikäli öljyt on valmiiksi lämmitetty. Öljyn korkea ominaislämpökapasiteetti takaa sen, että öljykanavat saadaan lämpimällä öljyllä todella vauhdikkaasti täyteen ja siten pintojen voitelu alkaa käytännössä melkein heti startista.

Kohmeisella öljyllä kestää kauemmin, ennen kuin öljykanavat saadaan täyteen. Tämä on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä oleva asia. En ole nähnyt varsinaisia tutkimustuloksia voitelun alkamisen nopeudesta ja sen vaikutuksesta moottorin kulumiseen, mutta en myöskään lähtisi vähättelemään sitä, kuten sinulla näyttää olevan missiona.

Varsinaisen lohkolämmittimen, webaston tai ns. letkulämmittimen vaikutus on omanlaisensa, sillä saadaan paitsi moottori merkittävästi nopeammin käyntilämpöiseksi, myös moottorin pyörittämiseen vaadittava voima pienenee merkittäväati moottorinosien väliin jääneen öljykalvon notkistuessa. Molempi parempi, tietenkin.

 rami, missä moottorissa kampiakseli ja kiertokanget ui öljyssä? Kyllä ne on painevoideltu. Vain imusihti ui öljyssä.

Lainaus käyttäjältä: meisterstuck - 23.01.16 - klo:10:54
rami, missä moottorissa kampiakseli ja kiertokanget ui öljyssä? Kyllä ne on painevoideltu. Vain imusihti ui öljyssä.

Öljypinta on jotain senttejä alempana kuin alin liikkuva osa, aikoinaan loiskelevyjä ei ollu öljypohjassa, jossain tilanteissa kampiakseli saattoi vatkata öljyä, huonontaa hyötysuhdetta merkittäväksi yms. Sitten ne tuli moottoreihin. Nykyisiä en oo purkanu että onko siellä kyseistä levyä olemassa.

Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 23.01.16 - klo:11:44
Öljypinta on jotain senttejä alempana kuin alin liikkuva osa, aikoinaan loiskelevyjä ei ollu öljypohjassa, jossain tilanteissa kampiakseli saattoi vatkata öljyä, huonontaa hyötysuhdetta merkittäväksi yms. Sitten ne tuli moottoreihin. Nykyisiä en oo purkanu että onko siellä kyseistä levyä olemassa.

Öljypinta alempana???
Miksi sitä öljyä sitten pitää lämmittää jos kampiakseli eikä kiertokanet koske siihen?  Ainakin minun autojen moottorit ovat aina startatessa niin pirun jäykkiä pakkasella kun kamppari ja kiertokanget ovat öljyssä. Jos alapää on kuivana niin
kylmäkääynnistys pitäisi siinä tapauksessa surahtaa kuin sirkkeli käyntiin. Kannattaa vielä tarkemmin tutustua autonmoottoriin.
Missä autossa? Voin kertoa,että kaikissa autoissa myös sinun. ;D ;D ;D

^Moottorin laakeripinnoille sekä sylinterin seinämiin, venttilinvarsiin ynnä muualle jää sammutettaessa hyvin ohut öljykalvo, joka kovalla pakkasella muuttuu myöhemmin liisterin tapaiseksi moottorin pyörittämistä jarruttavaksi mönjäksi. Lisäksi moderneissa vag-moottoreissa kuulemma sylintereihin kertyy kondenssia joka tietysti jäätyy.

Siksi moottoria on niin raskasta pyörittää pakkasella. Kyse ei ole aina akun huonoudesta, vaan siitä että moottori on paljon normaalia jäykempi pyörittää. Kampiakselin ei tosiaan tarvitse olla öljykylvyssä, eikä edes sen alapuolella toisinaan olevan tasapainotusakseliston.

Lainaus käyttäjältä: rami - 23.01.16 - klo:13:13
Öljypinta alempana???
Miksi sitä öljyä sitten pitää lämmittää jos kampiakseli eikä kiertokanet koske siihen?  Ainakin minun autojen moottorit ovat aina startatessa niin pirun jäykkiä pakkasella kun kamppari ja kiertokanget ovat öljyssä. Jos alapää on kuivana niin
kylmäkääynnistys pitäisi siinä tapauksessa surahtaa kuin sirkkeli käyntiin. Kannattaa vielä tarkemmin tutustua autonmoottoriin.
Missä autossa? Voin kertoa,että kaikissa autoissa myös sinun. ;D ;D ;D

Onko kukaan kuullut kuivasumppu moottorista?
Kampiakselilla ei ole tarkoitus vatkata öljyä. Tosin pienet, mm. aggrikaattien moottorit on vain roiskevoitelulla ja niissä kiertokangen öljykauha hipoo öljypintaa.

Lainaus käyttäjältä: qwe - 23.01.16 - klo:13:54
Onko kukaan kuullut kuivasumppu moottorista?
Kampiakselilla ei ole tarkoitus vatkata öljyä. Tosin pienet, mm. aggrikaattien moottorit on vain roiskevoitelulla ja niissä kiertokangen öljykauha hipoo öljypintaa.

Näin on, edellinen mopo, eli ktm 990 sdr oli tuollainen kuivasumppu moottorinen. Kuten jo edesmenneet buellit olivat, nissä öljysäiliö oli rungon sisällä.

Kyllä säteilylämmittimestä on hyötyä, vaikka moni epäileekin sitä. Tuli taas huomattua tässä parin viikon aikana, kun oli pakkasta koko ajan -25-30 välissä. Jätin vahingossa muutamana aamuna laittamatta lämmityksen päälle, niin auto lähti todella kankeasti käyntiin ja lämpeni myös hitaammin muutenkin. Kun pidin autoa 1-3h säteilylämmittimessä auto hyrähti paljon nätimmin käyntiin ja lämpeni myös nopeammin.

Jos haluaa aiheesta faktatietoa, niin tässä on VTT-tutkimus aiheessa, jossa vertaillaan eri lämmitin muotoja. http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf (http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf)

Tässä myös uutinen aiheeseen: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/s%C3%A4teilyl%C3%A4mmittimet-hohtavat-l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4-harakoille-1.75478 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/s%C3%A4teilyl%C3%A4mmittimet-hohtavat-l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4-harakoille-1.75478)

(http://sunnylol.com/images/2013/May/3/5183bee07416f.jpg)

Ihan pätevän oloinen testi.

Valitettavasti raportista puuttui käppyrät öljyn lämpötilalle ajon aikana.

Öljyn lämpötilalle oli käyrät ainoastaan esilämmityksen aikana. Ainoa öljyä merkittävästi lämmittävä esilämmitysmenetelmä oli öljypohjan säteilylämmitin.

Lohkon ja jäähdytysnesteen lämpötila nousi merkittävimmin letkulämmittäjällä ja miltei yhtä merkittävästi polttoainelämmittimellä. Öljypohjan säteilylämmittimellä jäähdytysnesteen ja lohkon lämpenemä jäi pieneksi.

Raportti tukee viime päivien keskustelua. Avoimeksi jäi tuo öljyn lämpötilan kehitys ajoon lähdön jälkeen.

Öljyn lämpötilan kehitys ajossa löytyy lopusta 1 liitteestä.  Säteilylämmitin  suoriutuu erityisesti tästä osiosta hyvin.

Lainaus käyttäjältä: rami - 23.01.16 - klo:13:13
Öljypinta alempana???
Miksi sitä öljyä sitten pitää lämmittää jos kampiakseli eikä kiertokanet koske siihen?  Ainakin minun autojen moottorit ovat aina startatessa niin pirun jäykkiä pakkasella kun kamppari ja kiertokanget ovat öljyssä. Jos alapää on kuivana niin
kylmäkääynnistys pitäisi siinä tapauksessa surahtaa kuin sirkkeli käyntiin. Kannattaa vielä tarkemmin tutustua autonmoottoriin.
Missä autossa? Voin kertoa,että kaikissa autoissa myös sinun. ;D ;D ;D

Jokusen moottorin olen purkanu eikä näissä painevoitelu moottorissa se kampiakseli ui siellä öljyssä, PISTE. Olet pahasti väärässä.

Lainaus käyttäjältä: rami - 23.01.16 - klo:13:13
Öljypinta alempana???
Miksi sitä öljyä sitten pitää lämmittää jos kampiakseli eikä kiertokanet koske siihen?  Ainakin minun autojen moottorit ovat aina startatessa niin pirun jäykkiä pakkasella kun kamppari ja kiertokanget ovat öljyssä. Jos alapää on kuivana niin
kylmäkääynnistys pitäisi siinä tapauksessa surahtaa kuin sirkkeli käyntiin. Kannattaa vielä tarkemmin tutustua autonmoottoriin.
Missä autossa? Voin kertoa,että kaikissa autoissa myös sinun. ;D ;D ;D

Haluaisin tosiaan nähdä sen moottorisi missä kampiakseli ja kiertokanget ovat öljykylvyssä kun lyöt sen tulille.

Hieno tutkimus sinänsä. Puhtaasti taloudellisessa mielessä esilämmitys ei kannata, mutta päästöjen, mukavuuden ja moottorin säälimisen kannalta se kannattaa. Joskaan jälkimmäiseen tuo tutkimus ei sinänsä tuonut lisätietoa.

Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 23.01.16 - klo:16:47
Haluaisin tosiaan nähdä sen moottorisi missä kampiakseli ja kiertokanget ovat öljykylvyssä kun lyöt sen tulille.

Nimenomaan näin.  öljyä ei saa laittaa yli ylämerkin siitä syystä ettei kiertokanki ala vatkaamaan öljyä ja viskomaan sitä sylintereihin

On kyllä sattunut joillekkin moottoriöljyn vaihtajille, että päästäny laatikosta öljyt ja kaatanu mottiin tuplaöljyt..
Silloin kampiakseli ui öljyssä.

rami, oman moottorini tällä viikolla just purin. Mielenkiinnosta mittatikusta tarkistin öljypohjan irti ollessa missä kohtaa pinta on.

Olet rami pahasti väärässä.

Lainaus käyttäjältä: meisterstuck - 23.01.16 - klo:17:37
On kyllä sattunut joillekkin moottoriöljyn vaihtajille, että päästäny laatikosta öljyt ja kaatanu mottiin tuplaöljyt..
Silloin kampiakseli ui öljyssä.

rami, oman moottorini tällä viikolla just purin. Mielenkiinnosta mittatikusta tarkistin öljypohjan irti ollessa missä kohtaa pinta on.

Olet rami pahasti väärässä.

Ei taida tuplaöljyt ramille riittää, kun kiertokangetkin ovat valmiiksi öljykylvyssä.

Pikainen yksikertaistaminen:

Letkulämmitin lämmittää veden -> cabiini lämpenee nopeammin
Säteilylämmitin lämmittää öljyn -> moottorin voitelu toimii paremmin alussa

Miksi tuon säteilylämmittimen teho on kuitenkin noin pieni?

Oma johtopäätös on se, että harkitsen letkulämppäriä sätelilylämmittimen rinnalle ja toisessa autossa jatkan polttoainelämmittimellä.

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 23.01.16 - klo:20:54
Pikainen yksikertaistaminen:

Letkulämmitin lämmittää veden -> cabiini lämpenee nopeammin
Säteilylämmitin lämmittää öljyn -> moottorin voitelu toimii paremmin alussa

Miksi tuon säteilylämmittimen teho on kuitenkin noin pieni?

Oma johtopäätös on se, että harkitsen letkulämppäriä sätelilylämmittimen rinnalle ja toisessa autossa jatkan polttoainelämmittimellä.

Tt thermo vaan asennukseen, hyviähän noi sähkälämppärit on mutta ei webaston voittanutta

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 23.01.16 - klo:20:54
Oma johtopäätös on se, että harkitsen letkulämppäriä sätelilylämmittimen rinnalle ja toisessa autossa jatkan polttoainelämmittimellä.

Tuossa lienee tosiaan voittajaratkaisu. Hyvä kompromissi auton lämpenemisen ja moottorin kestävyyden kannalta. Autokin lähtee varmasti käyntiin kovallakin pakkasella, kunhan akku ei ole ihan sippi.

Lainaus käyttäjältä: japa - 23.01.16 - klo:17:34
Nimenomaan näin.  öljyä ei saa laittaa yli ylämerkin siitä syystä ettei kiertokanki ala vatkaamaan öljyä ja viskomaan sitä sylintereihin

Kait kampura enemmän/ennemmin öljyä vatkaa kuin kiertokanget, siis jos öljyä paljon liikaa?  8)

Mitä kustannuksiin tulee niin Pögötin 4 tunnin lämmittäminen sisätila 2000w+säteily300w? maksaa meille vajaan 6 senttiä 4 tuntia. Kannattaa siis käyttää.

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 23.01.16 - klo:20:54
Pikainen yksikertaistaminen:

Letkulämmitin lämmittää veden -> cabiini lämpenee nopeammin
Säteilylämmitin lämmittää öljyn -> moottorin voitelu toimii paremmin alussa

Miksi tuon säteilylämmittimen teho on kuitenkin noin pieni?

Oma johtopäätös on se, että harkitsen letkulämppäriä sätelilylämmittimen rinnalle ja toisessa autossa jatkan polttoainelämmittimellä.

Lohko- ja letkulämmitin lämmittävät nesteen, lohkon ja lohkossa olevan öljyn, mutta huonosti öljypohjassa olevan öljyn mutta sekin lämpenee hieman.
Öljypohjan säteilylämmitin lämmittää öljypohjan ja sen öljyn, mutta huonosto lohkon, nesteen ja lohkossa olevan öljyn.
Siksi kannatan enemmän lohko- tai letkulämmitintä kuin säteilylämmitintä.
On tietenkin myös lohkoon liimattavia säteilylämmittimiä jotka ei kait lämmitä mitään?  ::)

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.01.16 - klo:21:45
Mitä kustannuksiin tulee niin Pögötin 4 tunnin lämmittäminen sisätila 2000w+säteily300w? maksaa meille vajaan 6 senttiä 4 tuntia. Kannattaa siis käyttää.

Tuota en hevillä usko vaan veikkaan että 60 senttiä on lähempänä oikeaa?  :P

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.01.16 - klo:21:51
Tuota en hevillä usko vaan veikkaan että 60 senttiä on lähempänä oikeaa?  :P

Tarkka hinta on 5,8752 senttiä.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.01.16 - klo:21:45
Mitä kustannuksiin tulee niin Pögötin 4 tunnin lämmittäminen sisätila 2000w+säteily300w? maksaa meille vajaan 6 senttiä 4 tuntia. Kannattaa siis käyttää.

Sähköä kuluu siis 2,3 kw tunnissa joka tekee 9,2 kw 4 tunnissa. Eli sähkö maksaa teille 1,5 c/kwh siirtoineen? Vai laskinko väärin?  :)

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.01.16 - klo:21:56
Tarkka hinta on 5,8752 senttiä.

Sähköä kuluu kait 9,2kWh?
Markkinahinta jotain 3s/kWh eli tuo maksaa jotain 27,6s ja siihen päälle siirto ja rupellien aiheuttama sähkövero?  ???
Mistä saat sähköä ilmaiseksi kun pelkkä siirto ja vero tekee enemmän?  :o
Poistin siirron perusmaksun koska se ei riipu kulutuksesta!  :-[

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.01.16 - klo:22:08
Sähköä kuluu kait 9,2kWh?
Markkinahinta jotain 3s/kWh eli tuo maksaa jotain 27,6s ja siihen päälle perusmaksu siirrosta, siirto ja päälle rupellien aiheuttama sähkövero?  ???
Mistä saat sähköä ilmaiseksi kun pelkkä siirto ja vero tekee enemmän?  :o

Laskusta lankeaa meille 5,32247%

Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.01.16 - klo:22:17
Laskusta lankeaa meille 5,32247%

Kuka maksaa tuon 94,67753%?  ???

Lainaus käyttäjältä: JHS - 23.01.16 - klo:15:47
Öljyn lämpötilan kehitys ajossa löytyy lopusta 1 liitteestä.  Säteilylämmitin  suoriutuu erityisesti tästä osiosta hyvin.

Löytyi. Kiitos!

Ehdottomasti mielenkiintoisin osio tämän keskustelun (osin väittelyn) kannalta.

Näyttäisi siltä että parissa autossa letkulämppärillä öljyn lämpötilat kipuavat todella hitaasti ajon aikana. Toisaalta verrattuna esim -20 asteen lähtötasoon, ollaan kyllä koko ajan korkeammalla. Yhdessä letkulämppärillisessä öljynlämmöt taas kipuavat ripeästi ajon aikana.

Säteilijä todellakin nostaa öljyn lämpötilan erittäinkin korkealle, jopa tarpeettoman korkealle. Jos lähtöltaso -20 asteessa, niin tarvitseeko öljyn olla reilusti plussan puolella? Teorioimani kuoppa öljyn lämpötilassa ajoon lähdön jälkeen tulee kyllä esille, mutta paljon lievempänä kun epäilin.

Polttoainekäyttöisellä esilämmittimellä myös öljyn lämpötila nousee rivakasti ajoonlähdön jälkeen ja öljy lämminnyt kohtuullisesti jo esilämmityksen aikana.

Yhteenvetona voisi sanoa, että :

- Säteilylämmittimen aiheuttama lohkon lämpenemä jää vaatimattomammaksi kuin letkulämmittimellä ja polttoainekäyttöisellä lämmittimellä. Eli ajoonlähdön jälkeen moottori lämpenee melko hitaasti.

- Letkulämmittimissä on merkittävää variaatiota öljyn lämpenemiselle esilämmityksen aikana, ja moottori lämpenee kyllä tehokkaasti, myös ajoonlähdön jälkeen. Lämmittimien ja asennusten eroihin olisi mielenkiintoista pureutua noiden eroavaisuuksien löytämiseksi. Osassa letkulämmittimiä öljy ei juuri lämpene esilämmityksessä ja ajonaikanakin öljy lämpenee todella hitaasti. Tuo ero saattaa olla vapaakierron toimivuus. Varminta olisi olla kiertopumppu esilämmitylsen yhteydessä.

-Polttoainekäyttöisellä esilämmityksellä öljy kyllä lämpenee, mutta vähemmän kuin säteilijällä. Kuitenkin, koska moottori on tehokkaan lämmönsiirtymisen takia ilmeisesti kauttaaltaan lämmin (vesipumppu), öljy lämpeää nopeasti ajoon lähdettyä reilusti plussan puolelle.

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.01.16 - klo:22:19
Kuka maksaa tuon 94,67753%?  ???

Villi arvaus: asunto-osakeyhtiö?

Mullekaan ei maksa säteilylämmittmen käyttö penniäkään, eli mulle 0 â,¬. Mulla on autotalliosake, jossa kaikki sähkönkulutus menee koko kiinteistön sähkönkulutuksen piikkkiin.

Skriko vaan provoilee ja kertoo puolitotuuksia. Ei mulla muuta.

Työpaikalla minullakin on 0â,¬ eli riippuu missä lämmittää?  :)

Lainaus käyttäjältä: V-O - 23.01.16 - klo:22:28
Mullekaan ei maksa säteilylämmittmen käyttö penniäkään, eli mulle 0 â,¬. Mulla on autotalliosake, jossa kaikki sähkönkulutus menee koko kiinteistön sähkönkulutuksen piikkkiin.

Skriko vaan provoilee ja kertoo puolitotuuksia. Ei mulla muuta.

Kaiketi maksat osakkeestasi vastiketta jossa sähkölasku on jyvitetty? ilmaista sähköä osakekiinteistöissä ei ole olemassa. Skriko ei provoile. Kirjoittaa aina asiaa, eikä asian vierestä :D

Lainaus käyttäjältä: Zaasa - 23.01.16 - klo:23:07
Kaiketi maksat osakkeestasi vastiketta jossa sähkölasku on jyvitetty? ilmaista sähköä osakekiinteistöissä ei ole olemassa. Skriko ei provoile. Kirjoittaa aina asiaa, eikä asian vierestä :D

Omasta lämmityssähköstä maksetaan tosiaan "osuuden verran" vastikkeen kautta. Tietty myös autopaikalle ja/tai tolpalle on yleensä joku kiinteä kuukausihinta. Kuinkahan paljon maksetaan muiden osakkaiden lämmityksistä?  ;D

OKT:ssa ei tarvitse arvailla maksajaa autotallin lämmitykselle  ??? No eipähän tarvitse käyttää esilämmitysta :D

Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.01.16 - klo:23:14
Omasta lämmityssähköstä maksetaan tosiaan "osuuden verran" vastikkeen kautta. Tietty myös autopaikalle ja/tai tolpalle on yleensä joku kiinteä kuukausihinta. Kuinkahan paljon maksetaan muiden osakkaiden lämmityksistä?  ;D

OKT:ssa ei tarvitse arvailla maksajaa autotallin lämmitykselle  ??? No eipähän tarvitse käyttää esilämmitysta :D

Pojalla oli entisessä asunnossaan parkkipaikka jotain 20â,¬/v eli halvalla olisi sähköä tullut jos ois jatkuvasti ollut auto piuhassa?  8)

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.01.16 - klo:23:22
Pojalla oli entisessä asunnossaan parkkipaikka jotain 20â,¬/v eli halvalla olisi sähköä tullut jos ois jatkuvasti ollut auto piuhassa?  8)

Niin, mutta jostain ne taloyhtiön sähkölaskut tietty maksetaan. Ellei sitten ole "vihreää" sähköä,  joka tulee töpselistä  ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.01.16 - klo:23:35
Niin, mutta jostain ne taloyhtiön sähkölaskut tietty maksetaan. Ellei sitten ole "vihreää" sähköä,  joka tulee töpselistä  ;D ;D ;D

Tai sitten "ilmaista energiaa ilmasta" eli rupellit joiden sähköstä naksetaan kait jotain 4-kertainen hinta muuhun sähköön verrattuna ja me veron maksajat maksamme sähköverona tuon 3-kertaisen hinnan!  >:(

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 23.01.16 - klo:23:39
Tai sitten "ilmaista energiaa ilmasta" eli rupellit joiden sähköstä naksetaan kait jotain 4-kertainen hinta muuhun sähköön verrattuna ja me veron maksajat maksamme sähköverona tuon 3-kertaisen hinnan!  >:(

JEP  >:(

Uudessa TSI:ssä veden lämpötila nousee muutenkin nopeasti, koska lämpöä otetaan ilmeisesti pakosarjasta. 1.2 TSI:n veden lämpötila on normaali (oikeasti ilmeisesti aluksi 70 astetta) ja öljy 50 astetta parin ajokilometin jälkeen 50 km/h alueella, kun ulkona on -20 pakkasta ja auto katoksessa kaksi tuntia säteilylämmittimessä. Vanha 1.9 TDI olisi vaatinut 20-30 km ajoa samaan.

Eli onko säteilylämmitin kuitenkin parempi näissä uusissa moottoreissa, joissa veden lämpötila nousee muutenkin nopeasti.

Lainaus käyttäjältä: Zaasa - 23.01.16 - klo:23:07
Kaiketi maksat osakkeestasi vastiketta jossa sähkölasku on jyvitetty? ilmaista sähköä osakekiinteistöissä ei ole olemassa. Skriko ei provoile. Kirjoittaa aina asiaa, eikä asian vierestä :D

Valitettavasti joillekin yksinkertaisetkin laskutoimitukset tuottavat vaikeuksia... Ilmanko niissä autokaupoissa niin hyvin pärjätäänkin...

Lainaus käyttäjältä: Hesse - 24.01.16 - klo:01:15
Uudessa TSI:ssä veden lämpötila nousee muutenkin nopeasti, koska lämpöä otetaan ilmeisesti pakosarjasta. 1.2 TSI:n veden lämpötila on normaali (oikeasti ilmeisesti aluksi 70 astetta) ja öljy 50 astetta parin ajokilometin jälkeen 50 km/h alueella, kun ulkona on -20 pakkasta ja auto katoksessa kaksi tuntia säteilylämmittimessä. Vanha 1.9 TDI olisi vaatinut 20-30 km ajoa samaan.

Tästä nykyisestä vm 2012 lämmönkehitys ei juuri herännyt tuossa päivittäin ajamissani kilometreissä (12 / suunta). Ja jos sai mittarin nousemaan puoliväliin, alkoi viisari laskea liikennevaloissa.

Lainaus käyttäjältä: Zaasa - 23.01.16 - klo:23:07
Kaiketi maksat osakkeestasi vastiketta jossa sähkölasku on jyvitetty? ilmaista sähköä osakekiinteistöissä ei ole olemassa. Skriko ei provoile. Kirjoittaa aina asiaa, eikä asian vierestä :D

Näinhän se menee. Ilmaista sähköä harvoin on. Mekin siis joudumme maksamaan tuosta 9,2 kilowatista juuri tuon mainitsemani summan. Taas jos lämmitän autoani kesämökin sähkötolpasta 9,2 kWh:n verran, se maksaa minulle tänään 1,097422â,¬. Siksi ei mökillä kannatakaan olla talvella. ;)

Lainaus käyttäjältä: SNG - 23.01.16 - klo:23:14
Kuinkahan paljon maksetaan muiden osakkaiden lämmityksistä?  ;D

Silloin homma on kunnossa kun maksetaan vähemmän kuin omasta. Nykyään onneksi monella on niitä paskoja jotka tarvitsevat käydessäänkin bensalämmitintä. heillähän ei ole sähkölle käyttöä.

Samat asiat taas vuodesta toiseen  :), mutta hyvä linkki exlexiltä. Samoja tuloksia logitti nimim. tet TSI-moottorista VCDS:n kanssa. Tuonne kolmenkympin hujakoilla säteilylämmitin (öljypohja), lämmittä moottoriöljyt. Notkahdus tulee alussa ja sitten kiriää lämpö. Samalla moottorilla ilman lämmitystä kesti aika kauan ennen kuin öljyn lämpötila saavutti lämmitetyn motin öljyn lämpötilan käynnistyksessä.

Japa heitti hyvän kommentin:

Lainaus käyttäjältä: japa - 22.01.16 - klo:17:38
pumpattavuus 5w-30 öljyllä on -35 pakkasastetta joten säteilylämmitin on aivan turha.

Kokeikaapa saada menemään tuo -35c asteinen öljy suodattimen läpi. Homma vastaa kutakuinkin kun yrittäisi siirappia pusertaa kahvinkeittimen suodatinpussista. Suodattimelta A) joko repee perse B) öljy menee ohi suodattimen suodattamattomana C) molemmat.

Töissä voiteluaineita vähän väliä ajettua teollisuussuodatusen läpi (ei ohivirtausmahdollisuuta), niin jo alle 30c asteinen öljy aiheuttaa merkittävän paineenlaskun linjassa suodattimen jälkeen. Niin sanotusti "ahistaa". Ja nyt puhutaan ihan synteettisistä moottori- ja vaihteistoöljyistä.

Kun pakkasta oli karvan yli -20 niin uteliaisuuttani katselin yö auton perässä olleen Castrol Magnatec 5w40 täyssynteettisen purkin sisältöä, erittäin kankeaa siirappia näytti olevan. Siis niin paksua että korkki auki ja purkin pyöräytys ympäri niin mitään tule ulos.

Itselle on merkitystä silläkin että kuinka kauan lämmitintä pitää käyttää. Aika usein 2-4h lämmitysaika olisi liian pitkä jos pitää lyhyellä varoitusajalla jonnekin lähteä. Webastolla riittää kovillakin pakkasilla 20 minuuttia, siksi tykkään siitä. Voishan siihen rinnalle laittaa 2kW letkulämppärin, olis sitten varalle jotain.

Lainaus käyttäjältä: skriko - 24.01.16 - klo:22:44
Silloin homma on kunnossa kun maksetaan vähemmän kuin omasta. Nykyään onneksi monella on niitä paskoja jotka tarvitsevat käydessäänkin bensalämmitintä. heillähän ei ole sähkölle käyttöä.

Jep. Niin kauan kuin tolppien kk hinta ylittää sähkönkulutuksen, business case paljon kuluttavalle kunnossa. Yleensä hallituksessa niin tampiota porukkaa (saati yhtiökokouksessa) että eivät edes huomaa yksittäisten kuluerien vääristymiä.  ;D

Lainaus käyttäjältä: SNG - 25.01.16 - klo:11:54
Jep. Niin kauan kuin tolppien kk hinta ylittää sähkönkulutuksen, business case paljon kuluttavalle kunnossa. Yleensä hallituksessa niin tampiota porukkaa (saati yhtiökokouksessa) että eivät edes huomaa yksittäisten kuluerien vääristymiä.  ;D

Joo. Meillä on lisäksi pihapaikka lämpötolpalla josta maksamme 11â,¬/kk. Kertaakaan emme ole sähköä tarvinneet, joten 132â,¬ menee tuo pakkasen puollelle.

Arvelen kansalaisille muodostuneen käsityksen nykyöljyjen kohmettumattomuudesta johtuvan pitkälti mainonnasta.
Niissähän annetaan ymmärtää voitelun pelaavan -30 asteessakin heti käynnistyshetkellä. Tosiaan jos pumpattavuuden raja on -35,
ei se tarkoita öljyn olevan -30 asteessa "lirua".    Kaikkea muuta.

Kun tietää öljyn olevan lähinnä siirappia öljypohjassa, josta pumppu joutuu ensin nostamaan, sitten painamaan suodattimen läpi
ahtaita kanavia pitkin esim. turbolle arvostaa säteilylämmitintä.
Siinä turbot ja nokka-akselit tiukilla kun kansalainen käynnistää pakkasaamuna, niillä 20-30 tkm ajetuilla öljyillä, ryntäyttelee muutaman kerran,
ja matkaan. Lämmittämättä.
Sitten valitetaan ettei nää kestä.

Omat kokemukset säteilijän (300w) tehosta on myönteiset. Auton oman öljylämpömittarin mukaan lämpö nousee -20 > +20
parissa kolmessa tunnissa. (anturi on vastakkaisella puolella kuin lämmitin..)

Lainaus käyttäjältä: meisterstuck - 26.01.16 - klo:09:55
Arvelen kansalaisille muodostuneen käsityksen nykyöljyjen kohmettumattomuudesta johtuvan pitkälti mainonnasta.
Niissähän annetaan ymmärtää voitelun pelaavan -30 asteessakin heti käynnistyshetkellä. Tosiaan jos pumpattavuuden raja on -35,
ei se tarkoita öljyn olevan -30 asteessa "lirua".    Kaikkea muuta.

Kun tietää öljyn olevan lähinnä siirappia öljypohjassa, josta pumppu joutuu ensin nostamaan, sitten painamaan suodattimen läpi
ahtaita kanavia pitkin esim. turbolle arvostaa säteilylämmitintä.
Siinä turbot ja nokka-akselit tiukilla kun kansalainen käynnistää pakkasaamuna, niillä 20-30 tkm ajetuilla öljyillä, ryntäyttelee muutaman kerran,
ja matkaan. Lämmittämättä.
Sitten valitetaan ettei nää kestä.

Omat kokemukset säteilijän (300w) tehosta on myönteiset. Auton oman öljylämpömittarin mukaan lämpö nousee -20 > +20
parissa kolmessa tunnissa. (anturi on vastakkaisella puolella kuin lämmitin..)

Näinhän se on. Alta voi vähän visuaalisesti hahmottaa mitä sille hyper-super-dyper öljyn viskositeetille tapahtuu 0c:n jälkeen tai jopa ennen jo.
Luvut otettu erään merkkivalmistajan tuotteista. Tuollainen LL 5W-30 on n. 17,5 kertaa paksumpaa -20c:ssä kuin 20c:ssä. Kyllä mua ainakin kiinnostaa autoa käynnistettäessä onko öljy -20 vai 20c.

(http://s28.postimg.org/r69kyqfbh/Sieppaa.png)

Tämäkin mielenkiintoinen keskustelu on ihan väärässä paikassa. Otsikkona on Passatin säteilylämmittimen testi, vaikka threadissa tulee esiin kaikenlaista hyödyllistä asiaa, jotka koskevat muitakin malleja kuin 3C-mallin Passattia.

Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 26.01.16 - klo:10:29
Tämäkin mielenkiintoinen keskustelu on ihan väärässä paikassa. Otsikkona on Passatin säteilylämmittimen testi, vaikka threadissa tulee esiin kaikenlaista hyödyllistä asiaa, jotka koskevat muitakin malleja kuin 3C-mallin Passattia.

Samaa mieltä. Voisi joku moderaattori vaihtaa aiheen sopivampaan osioon.

Tämmösellä ihan mututuntumalla.. Aikaisemmissa autoissa ollut perus letkulämppärit. Kovilla pakkasilla oli vaikea huomata oikein mitään vaikutusta moottorin osalta. Letkut kyllä lämpeni, eli vastukset ehjät, mutta moottori oli kuin pakastearkku käynnistäessä. Nyt viimeisessä on Defa säteilylämmitin ja moottori on kylmäkäynnistyksessä perstuntumalla notkeamman oloinen. Eli tämän kokemuksen perusteella en ainakaan allekirjoita sitä väitettä, että säteilylämmitin olisi täysin hyödytön. En tiedä onko sillä vaikutusta säteilylämppärin toimintaan, että sen 'suojana' on pohjapanssari? Voihan se olla, että toimii tämmöisessä autossa aavistuksen paremmin?

Säteilylämmittimiähän on myös sellaisia jotka eivät ole öljypohjassa vaan lohkon kyljessä. Nykyisessä autossani on tällainen ja vaikutuksen huomaa kyllä erittäin selvästi. Käynnistyy kovillakin pakkasilla kuin palmun alta. Ei mitään kankeutta startatessa.

Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 26.01.16 - klo:11:22
Tämmösellä ihan mututuntumalla.. Aikaisemmissa autoissa ollut perus letkulämppärit. Kovilla pakkasilla oli vaikea huomata oikein mitään vaikutusta moottorin osalta. Letkut kyllä lämpeni, eli vastukset ehjät, mutta moottori oli kuin pakastearkku käynnistäessä. Nyt viimeisessä on Defa säteilylämmitin ja moottori on kylmäkäynnistyksessä perstuntumalla notkeamman oloinen. Eli tämän kokemuksen perusteella en ainakaan allekirjoita sitä väitettä, että säteilylämmitin olisi täysin hyödytön. En tiedä onko sillä vaikutusta säteilylämppärin toimintaan, että sen 'suojana' on pohjapanssari? Voihan se olla, että toimii tämmöisessä autossa aavistuksen paremmin?

Vaimon kulkineessa letkulämppäri ja yli parin viikon seisotus ei tuntunut missään vaikka oli välillä yli 30 astetta pakkasta. Lämppäri päällä reilun tunnin ja pian alkoi myös kapiini lämmetä.  8)

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 27.01.16 - klo:22:41
Vaimon kulkineessa letkulämppäri ja yli parin viikon seisotus ei tuntunut missään vaikka oli välillä yli 30 astetta pakkasta. Lämppäri päällä reilun tunnin ja pian alkoi myös kapiini lämmetä.  8)

Tuo kommenntti nyt ei kerro juuta eikä jaata kummastakaan lämmitintyypistä. Kyllähän se ehjä auto hyvällä akulla lähtee -30 asteessan käyntiin. Ei siitä tarvitse palstoilla huudella, tai lehdistössä kirjoitella.  ;D

Niin kuin tuossa on jo sata kertaa todettu, on öljypohjan säteilylämmittimen tuoma hyöty lähinnä notkeissa ja helpommin pumpattavissä moottoriöljyissä, kun taas vesiletkuun tulevan vastuksen tuoma hyöty on lämpimämmässä sylinterikannessa/moottorilohkossa ja tämän myötä nopeammassa moottorinlämpenemisessä.

Olisi mielenkiintoista nähdä pidempiaikainen tutkimus, miten eri lämmittimet vaikuttavat moottorin kulumumiseen.

Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 29.01.16 - klo:17:56
Olisi mielenkiintoista nähdä pidempiaikainen tutkimus, miten eri lämmittimet vaikuttavat moottorin kulumumiseen.

Tuosta tutkimus-sanasta tuli mieleen tämä tutkimus (oliko jo täällä?):

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1)

Lähde teräksenharmaa: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.msg402581#msg402581 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.msg402581#msg402581)

Kuinkahan harvinainen kombo oli vaimoni edellisessä kulkineessa?
Seat ibiza -98 1.6
Siinä oli lohkon kyljessä säteilylämppäri (ei öljypohjassa)
ja lisäksi vastus vesiputken sisässä lähellä termarikoppaa.

Kovillakaan pakkasilla tuota ei tarvinnut lämmittä kuin hetki, niin lähti todella innokkaan oloisesti käymään.

^Eikai sitä mikään estä laittamasta molempia lämmittäjiä, jos niitä vain on saatavana.
Itsekin harkitsin ex. golffiin säteilylämmitintä letkulämppärin kaveriksi.
Jäi sitten harkinnan asteelle.

Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 29.01.16 - klo:17:56
Tuo kommenntti nyt ei kerro juuta eikä jaata kummastakaan lämmitintyypistä. Kyllähän se ehjä auto hyvällä akulla lähtee -30 asteessan käyntiin. Ei siitä tarvitse palstoilla huudella, tai lehdistössä kirjoitella.  ;D

Niin kuin tuossa on jo sata kertaa todettu, on öljypohjan säteilylämmittimen tuoma hyöty lähinnä notkeissa ja helpommin pumpattavissä moottoriöljyissä, kun taas vesiletkuun tulevan vastuksen tuoma hyöty on lämpimämmässä sylinterikannessa/moottorilohkossa ja tämän myötä nopeammassa moottorinlämpenemisessä.

Olisi mielenkiintoista nähdä pidempiaikainen tutkimus, miten eri lämmittimet vaikuttavat moottorin kulumumiseen.

Jos vesi ja lohko lämpenee niin kait myös lohkossa oleva öljy?
Myös öljypohja lämpenee ainakin vähän jos lohko lämpenee koska molemmat metallia ja toisissaan kiinni?
Pyörähti niin kevyesti käyntiin että vieläkin uskon että letkulämppäri rules verrattuna nurmikonlämppäriin!  :P

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 29.01.16 - klo:23:11
Jos vesi ja lohko lämpenee niin kait myös lohkossa oleva öljy?
Myös öljypohja lämpenee ainakin vähän jos lohko lämpenee koska molemmat metallia ja toisissaan kiinni?
Pyörähti niin kevyesti käyntiin että vieläkin uskon että letkulämppäri rules verrattuna nurmikonlämppäriin!  :P

Lue nyt vielä kerran tässä ketjussa linkitetty tutkimus ö-pohjan sätelylämmittimen ja vesilämmittimen eroista. Molemmissä lämenee öljyt, paistinpannulla vain huomattavasti enemmän.

http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf (http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf)

Voit uskoa ihan mitä haluat, letkulämppäri on hyvä ja ö-pohjan säteilylämmitin on hyvä.

Edit:

Näin pikaisesti selailtuna näyttäisi olevan tuo jonkun lopputyö ja Vtt:n tutkimus yksi ja sama raportti.  :)

Lainaus käyttäjältä: lemmentalja - 30.01.16 - klo:12:37
Lue nyt vielä kerran tässä ketjussa linkitetty tutkimus ö-pohjan sätelylämmittimen ja vesilämmittimen eroista. Molemmissä lämenee öljyt, paistinpannulla vain huomattavasti enemmän.

http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf (http://www.transeco.fi/files/779/Henkiloauton_moottorin_esilammityksen_vaikutus_paastoihin_ja_energian_kulutukseen_-_VTT-R-06328-13.pdf)

Voit uskoa ihan mitä haluat, letkulämppäri on hyvä ja ö-pohjan säteilylämmitin on hyvä.

Edit:

Näin pikaisesti selailtuna näyttäisi olevan tuo jonkun lopputyö ja Vtt:n tutkimus yksi ja sama raportti.  :)

Unohdit sen että kapiini lämpenee letkulämppärin jälkeen melkein heti, mutta nurmikolämmittimen jälkeen pitää ajaa n. 10min ennen kuin kapiini lämpenee?  ???

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 29.01.16 - klo:23:11
Jos vesi ja lohko lämpenee niin kait myös lohkossa oleva öljy?
Myös öljypohja lämpenee ainakin vähän jos lohko lämpenee koska molemmat metallia ja toisissaan kiinni?
Pyörähti niin kevyesti käyntiin että vieläkin uskon että letkulämppäri rules verrattuna nurmikonlämppäriin!  :P

Tuo varmaan toimii jos nestettä kierrätetään. Perus letkulämppäri asennuksen hyödyt on oman kokemuksen mukaan melko pieniä.. Tietysti autolla on tässä merkitystä..Joissain toiminee paremmin kuin toisissa. Nykyisen säteilylämmitin hoitanut hommansa paremmin, mutta kuten sanottu, ehkäpä autot olleet sellaisia, että se selittää nämä kokemukset?

Aiheesta tai vierestä, mutta jatketaan.
Tuulilasi tai TM tutki joskus 70-80 luvulla öljyn käyttäytymistä kylmäkäynnistyksessä ottamalla venakopan auki ja kello kädessä seurattiin
koska öljyä alkaa tulla venttiilikoneistoon. Öljylaatuna taisi olla 10w - 40.
Aikaa meni, ei sekunteja vaan minuutteja. Siis 3-4 minuuttia kului kunnes pumppu sai toimitettua siirappia venttiilikoneiston voiteluun.

Moottorit ja öljyt on tietysti muuttuneet, mutta ei ehkä sittenkään niin paljon kuin automyyjät ja öljykauppiaat antavat ymmärtää.
Edelleen öljyt kohmettuu ja moottoreiden voitelu tapahtuu samalla periaatteella vuosikymmenestä toiseen.

Artikkelin yhteenvetona oli, ei ihme että moottori kuluu talvella pätkäajossa, kun ajoaikakin pahimmillaan jää tuohon muutamaan minuuttiin
kerrallaan.

Lainaus käyttäjältä: meisterstuck - 30.01.16 - klo:23:49
Aiheesta tai vierestä, mutta jatketaan.
Tuulilasi tai TM tutki joskus 70-80 luvulla öljyn käyttäytymistä kylmäkäynnistyksessä ottamalla venakopan auki ja kello kädessä seurattiin
koska öljyä alkaa tulla venttiilikoneistoon. Öljylaatuna taisi olla 10w - 40.
Aikaa meni, ei sekunteja vaan minuutteja. Siis 3-4 minuuttia kului kunnes pumppu sai toimitettua siirappia venttiilikoneiston voiteluun.

Moottorit ja öljyt on tietysti muuttuneet, mutta ei ehkä sittenkään niin paljon kuin automyyjät ja öljykauppiaat antavat ymmärtää.
Edelleen öljyt kohmettuu ja moottoreiden voitelu tapahtuu samalla periaatteella vuosikymmenestä toiseen.

Artikkelin yhteenvetona oli, ei ihme että moottori kuluu talvella pätkäajossa, kun ajoaikakin pahimmillaan jää tuohon muutamaan minuuttiin
kerrallaan.

Hyvä kommentti. Tästä voisi vinkata autolehtiin, niin tekisivät jutun aiheesta.

Säteillämmitin tuntuisi olevan melko tehokasampi kuin mitä aikaisemmin oletin moottorin käynnistymiskulumisen pienentämiseksi. Sisätilathan lämpiää erillisellä lämmittimellä. Moottorin säteilylämmittimestä ei ole hyötyä juurikaan sisätilojen lämpiämiselle ajon alkuvaiheessa.

Defa:n ja Calix:in suositukset automerkeittäin ovat yleensä lohko - tai säteilylämmitin. Mahdollisesti lämmitinvalmistajat suosittelevat letkulämmitintä kaikkiin auihin? Autojen merkkihuollot asentavat ensisjaisesti lohko- ja säteilylämmittimiä huoltamiinsa nerkkeihin.

VTT testaa erilaisia asioita. Päästömittauksilla ei ole minulle mitään merkitystä. Merkitsevät asiat tärkeimmästä alkaen ovat: 1. Auton käynnistyminen 2. Kulumisen minimoiminen 3. Mukavuus 4. Päästöt

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 30.01.16 - klo:22:24
Unohdit sen että kapiini lämpenee letkulämppärin jälkeen melkein heti, mutta nurmikolämmittimen jälkeen pitää ajaa n. 10min ennen kuin kapiini lämpenee?  ???

On varmasti totta. En ole havainnut Ö-pohjan säteilylämmittimen käytön vaikuttavan kabiinin lämpenemiseen ajon alkumetreillä. Mutta kuten ylläkin jo todettiin, käytän kabiinin esilämmittämiseen erillistä sisätilalämmitintä ja käynnistyksen jälkeen sisätilan lämmittämisestä huolehtii ilmakanavassa oleva lämpövastus, vielä kun moottori ei ole käyntilämpöinen.

Ja edelleen olen sitä mieltä, että molemmat lämmitin tyypit ovat hyödyllisiä.

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 27.01.16 - klo:22:41
Vaimon kulkineessa letkulämppäri ja yli parin viikon seisotus ei tuntunut missään vaikka oli välillä yli 30 astetta pakkasta. Lämppäri päällä reilun tunnin ja pian alkoi myös kapiini lämmetä.  8)

Aika hemmetin tehokas letkulämppäri jos sisätilatkin alkoi jo esilämmityksessä lämmitä  :D

Mutta en voi olla ymmärtämättä tätä ihme tappelua yksinkertaisesta aiheesta. Moottorinlämmitin lämmittää moottoria, sisätilanlämmitin lämmittää sisätilaa. Miksi nämä kaksi asiaa pitää sotkea keskenään? Jos halutaan lyhyessä ajassa paljon lämmitystehoa, niin sitten pitää olla polttoainetoiminen lämmitin, webasto tai eber nyt esimerkiksi. Jos sisätilaan halutaan heti lämmin, niin sitten pitää olla polttoainetoiminen ilmalämmitin. Miten näitä on niin vaikeaa ymmärtää? Ei 100â,¬ raketilla pääse kuuhun.

Ettei mene OT:ksi, niin omissa autoissa on ollut pitkään öljypohjassa säteilylämppärit. Toimii ihan ok sisätilanlämmittimen kanssa. Enemmin se on riippunut siitä osaako niitä lämmittimiä käyttää. Jokainen auto jäähtyy sisältä nopeasti jos esilämmityksen jälkeen seisottaa ovia auki ja huudattaa auton omaa lämppäriä täydellä teholla kun auton moottori on kylmä. Vähän sama juttu kun miten ihmeessä suomalaiset eivät jäätyneet kuoliaaksi 1800-luvulla kun joka torpassa oli pelkkä tulisija lämmityksenä.

Lainaus käyttäjältä: DJDH - 10.02.16 - klo:15:05
Aika hemmetin tehokas letkulämppäri jos sisätilatkin alkoi jo esilämmityksessä lämmitä  :D

Mutta en voi olla ymmärtämättä tätä ihme tappelua yksinkertaisesta aiheesta. Moottorinlämmitin lämmittää moottoria, sisätilanlämmitin lämmittää sisätilaa. Miksi nämä kaksi asiaa pitää sotkea keskenään? Jos halutaan lyhyessä ajassa paljon lämmitystehoa, niin sitten pitää olla polttoainetoiminen lämmitin, webasto tai eber nyt esimerkiksi. Jos sisätilaan halutaan heti lämmin, niin sitten pitää olla polttoainetoiminen ilmalämmitin. Miten näitä on niin vaikeaa ymmärtää? Ei 100â,¬ raketilla pääse kuuhun.

Ettei mene OT:ksi, niin omissa autoissa on ollut pitkään öljypohjassa säteilylämppärit. Toimii ihan ok sisätilanlämmittimen kanssa. Enemmin se on riippunut siitä osaako niitä lämmittimiä käyttää. Jokainen auto jäähtyy sisältä nopeasti jos esilämmityksen jälkeen seisottaa ovia auki ja huudattaa auton omaa lämppäriä täydellä teholla kun auton moottori on kylmä. Vähän sama juttu kun miten ihmeessä suomalaiset eivät jäätyneet kuoliaaksi 1800-luvulla kun joka torpassa oli pelkkä tulisija lämmityksenä.

Unohdit sen että jos puhallin päällä niin kapiinikin lämpenee siinä kuin neste, siis ilman sisätilalämppäriä?  8)
Mulla ei ole "pelkkä tulisija" vaan 3 tulisijaa sekä kaukolämpö!  :P

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 10.02.16 - klo:22:57
Unohdit sen että jos puhallin päällä niin kapiinikin lämpenee siinä kuin neste, siis ilman sisätilalämppäriä?  8)

Ei se normaali letkulämmitin vaan jaksa lämmittää nesteitä kovilla pakkasilla, jos niillä nesteillä yritetään lämmittää sisätilatkin. Normaalisti letkulämppärin teho on vain mutama sata wattia. DJDH jo kirjoittikin tuon.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.02.16 - klo:23:57
Ei se normaali letkulämmitin vaan jaksa lämmittää nesteitä kovilla pakkasilla, jos niillä nesteillä yritetään lämmittää sisätilatkin. Normaalisti letkulämppärin teho on vain mutama sata wattia. DJDH jo kirjoittikin tuon.

http://www.tarvikkeet.fi/tuote/3196/letkulammittimet/defa-letkulammitin-1500w (http://www.tarvikkeet.fi/tuote/3196/letkulammittimet/defa-letkulammitin-1500w)
http://www.tt-thermo.fi/tt-thermo-1000w (http://www.tt-thermo.fi/tt-thermo-1000w)

Näistä tuo viimeksi mainittu kiinnostaa eli onko jollain omakohtaisia kokemuksia?

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 11.02.16 - klo:20:20
http://www.tt-thermo.fi/tt-thermo-1000w (http://www.tt-thermo.fi/tt-thermo-1000w)
Näistä tuo viimeksi mainittu kiinnostaa eli onko jollain omakohtaisia kokemuksia?

500 wattinen  sigun MB:ssä asennettuna.

Lainaus käyttäjältä: Taky - 12.02.16 - klo:11:09
500 wattinen  sigun MB:ssä asennettuna.

... eli tuo pienempitehoinenkin riittää. Ajattelin asennella tuon säteilylämmittimen kanssa rinnan eli lämmittää öljyn ja veden.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 10.02.16 - klo:23:57
Ei se normaali letkulämmitin vaan jaksa lämmittää nesteitä kovilla pakkasilla, jos niillä nesteillä yritetään lämmittää sisätilatkin. Normaalisti letkulämppärin teho on vain mutama sata wattia. DJDH jo kirjoittikin tuon.

Kirjoittele mitä vaan, kyllä sinua uskotaan?  8)
Letkulämppäri on ainakin 2x tehokkaampi kuin lohkoläppäri ja ainakin 10x tehokkaampi kuin "nurmikonlämppäri"!  8)
Tämä ei ole palturia vaan realimaailmassa koettua!  :)

Paskapuhetta. Jos säteilylämmitin on oletuksena vaikka 300w, letkulämppäri 450w ja perinteinen lohkolämmitin (joita ei enää edes juuri ole) vaikka 600w, niin letkulämmitin on säteilylämmitintä 50% tehokkaampi ja lohkolämmitin 100% tehokkaampi kuin säteilylämmitin.

Mutta edelleen, on aivan eri asioita verrata mitä lämmitetään, miten lämmitetään ja miksi lämmitetään. Kahta ensimmäistä voidaan mitata ja kolmas on mielipide. Moottorinlämmittimen tehtävä on lämmittää moottoria. Sisätilanlämmittimen tehtävä on lämmittää sisätilaa. Jos haluat kokeilla toisinpäin, niin kokeile. Meilläkään saunan kiuas ei lämmitä pihalla olevaa autoa. Vaikka monta tuntia pitäisi kiuasta päällä, niin auton jäähdytysnesten lämpötila ei nouse astettakaan.

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.02.16 - klo:00:42
Kirjoittele mitä vaan, kyllä sinua uskotaan?  8)
Letkulämppäri on ainakin 2x tehokkaampi kuin lohkoläppäri ja ainakin 10x tehokkaampi kuin "nurmikonlämppäri"!  8)
Tämä ei ole palturia vaan realimaailmassa koettua!  :)

Voit puolestani uskoa ihan vapaasti faktoihin tai huuhaahan. Faktaa on se, että normaalit letkulämmittimet eivät ole tehokkaampia kuin lohkolämmittimet. Letkulämmittimen tehosta suurempi osa hukkuu myös latkujen kautta harakoille. Omalla pumpulla varustetut kilowatin luokkaa teholtaan olevat letkulämmittimet ovat kyllä tehokkaita, mutta harvinaisuutensa vuoksi en puhu niistä.

Faktaa on myös se, ettei puolen kilowatin letkulämmittimen teho riitä lämmittämään moottoria ja sisätiloja. Suuruusluokkaa voit hahmottaa katsomalla sisätilan lämmittimien (lämpöpuhaltimien) tarvitsemaa tehoa. Kahden kilowatin lämmitin lämmittää sisätilat lämpimäksi ja kohtuullisen nopeasti. 1,4 kilowatin lämmittimetkin vielä melko tehokkaita. Monissa lämmittimissä on kytkin 700-800 watin osateholle, joka vaikutus alkaa olemaan jo heikko pakkasilla. Vertaa tuota siihen, että yrität lämmittää letkulämmittimellä sekä sisätilan että moottorin. Harakoille menevän osuuden jälkeen tasajaolla moottorille ja sisätilalle jää 200 wattia molemmille. Tuolla on ihan turha lämmittää kumpaakaan.

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 12.02.16 - klo:20:51
... eli tuo pienempitehoinenkin riittää. Ajattelin asennella tuon säteilylämmittimen kanssa rinnan eli lämmittää öljyn ja veden.

Vastaava kokoonpano kuin omassanikin on, isomapaa 1000 wattista MB ei sietänyt, sekoitti moottorinohjauksen.

nykyisessä kulkuvälineessä on tuo letkulämmitin.Mittasin tehoksi 550w.Senverran laitteessa on potkua että 2 tunnin lämmityksellä yli 20c pakkasessa startti pyörittää kuin akkupora mutta näköjään vaikutaa myös moottorinohjaukseen niin että vaatii pitkän startin käynnistyäkseen. Lämpömittari ei nouse heti käynnistyessä mutta alkaa nousemaan noin pari minuuttia käynnistyksestä,selvästi nopeammin kuin ilman lämmitystä.Mittarin kalibroinnista ei oo mitään tietoo missä lukemissa se rupee elämään (mondeo).

Lainaus käyttäjältä: axe - 13.02.16 - klo:12:54
nykyisessä kulkuvälineessä on tuo letkulämmitin.Mittasin tehoksi 550w.

TT-Thermonko? 500w/1000w?

Lainaus käyttäjältä: Taky - 13.02.16 - klo:13:11
TT-Thermonko? 500w/1000w?

eikähän tuo ole joku tavallinen defa kun töpselikin on semmonen ,ei tainnu olla vielä saatavilla 2010 jonka ikäinen tuo bensa mondeo on.Oletan että siihen on kuitenki heti uudesta laitettu nuo systeemit kun on ollu lapissa ajossa tuo kärry.Tehon mittasin ihan ohmi mittarilla,tietääkseni siinä ei mitään pumppua ole.

Voipi olla tuollainen yleismallinen http://www.tarvikkeet.fi/tuote/3198/letkulammittimet/defa-letkulammitin-550w (http://www.tarvikkeet.fi/tuote/3198/letkulammittimet/defa-letkulammitin-550w)

Noita on useampaa teholuokkaa saatavilla. Yleisesti noita käytetään työkoneissa ja muissa suuremmissa moottoreissa. Mm. Raskaassa kalustossa.

Lainaus käyttäjältä: matalaut - 12.02.16 - klo:20:51
... eli tuo pienempitehoinenkin riittää. Ajattelin asennella tuon säteilylämmittimen kanssa rinnan eli lämmittää öljyn ja veden.

Golf VI:ssä asennettuna TT-Thermon 1000 KLD  yhdessä Defan 300w säteilylämmittimen kanssa "rinnan" konetta lämmittämässä. Kesällä asentelin tuon paikalleen ja jo syksyn ensilämmitykset olivat varsin mukavat... mitään 3h roikatusta ei tarvi että auto on lämmin. Alle 10 asteen pakkasissa volkkarin tavallisesti laiska lämpömittarikin ponnahtaa varsin terhakasti pohjamudistaan heti välittömästi startin jälkeen. Sanomattakin lie selvää, että paljoa ei hehkuvalo ole palanut ja hyvin on startattu...

Tuossa tammikuun kovemmilla pakkasilla sitten huomasi hyvin sitten kuinka tuo oikeasti toimii kun sekä töistä että kotoa lähti tolpannokasta. Muuten oli kyllä pirun kylmää, mutta auton puolesta ei starttia tarvinut jännittää. Aiempien pelkän öljypohjalämmitinkokemusten perään ihan näin ei ole siis ollut. Aiemmin työmatkalla lämmöt on viimasuojan kanssakin nousseet vasta liki työpaikan pihaan saapuessa "lämpimiksi", nyt kovemmillakin pakkasilla 2km jälkeen on yleensä mittari ollut jo tapissa jos vaan sisälle ei ole koittanut imeä täysillä lämmintä.

Nyt pirssissä on lämmittimet 300w + 1000w, sisätilalämmitin 2000w ja ylläpitolaturi 4A/65w. Pikkuisen pitää kattoa jo minkälainen sulake tolpassa on mihin roikan kytkee, tai sitten napsutella sisätilalämmitin kiinni.

Lainaus käyttäjältä: DJDH - 13.02.16 - klo:01:18
Paskapuhetta. Jos säteilylämmitin on oletuksena vaikka 300w, letkulämppäri 450w ja perinteinen lohkolämmitin (joita ei enää edes juuri ole) vaikka 600w, niin letkulämmitin on säteilylämmitintä 50% tehokkaampi ja lohkolämmitin 100% tehokkaampi kuin säteilylämmitin.

Mutta edelleen, on aivan eri asioita verrata mitä lämmitetään, miten lämmitetään ja miksi lämmitetään. Kahta ensimmäistä voidaan mitata ja kolmas on mielipide. Moottorinlämmittimen tehtävä on lämmittää moottoria. Sisätilanlämmittimen tehtävä on lämmittää sisätilaa. Jos haluat kokeilla toisinpäin, niin kokeile. Meilläkään saunan kiuas ei lämmitä pihalla olevaa autoa. Vaikka monta tuntia pitäisi kiuasta päällä, niin auton jäähdytysnesten lämpötila ei nouse astettakaan.

Meillä toisessa letkulämppäri ja kapiini alkaa lämpiämään jo sillä aikaa kun putsaa ikkunat jos pistää ensin tulille. Toisessa "nurmikon lämmitin" ja saa ajaa 10 minsaa ennen kuin kapiini alkaa lämmetä. Ennen oli lohkiksia ja sai ajaa muutaman minsan, usein 5 minsaa ennen kuin kapiini alkoi lämmetä. Tietenkin riippuu nestetilavuudesta, motin koosta ("raudan määrästä"), lämmittimen asennuspaikasta ja lämmittimen tehosta.  8)

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.02.16 - klo:21:39
Meillä toisessa letkulämppäri ja kapiini alkaa lämpiämään jo sillä aikaa kun putsaa ikkunat jos pistää ensin tulille. Toisessa "nurmikon lämmitin" ja saa ajaa 10 minsaa ennen kuin kapiini alkaa lämmetä. Ennen oli lohkiksia ja sai ajaa muutaman minsan, usein 5 minsaa ennen kuin kapiini alkoi lämmetä. Tietenkin riippuu nestetilavuudesta, motin koosta ("raudan määrästä"), lämmittimen asennuspaikasta ja lämmittimen tehosta.  8)

Kaks samanlaista autoo samoin varustein, erona moottorinlämmitin? Vai mitä värkkejä nyt kyseessä? Onko toisessa PTC ja toisessa ei?

Lainaus käyttäjältä: DeletedUser - 13.02.16 - klo:21:40
Kaks samanlaista autoo samoin varustein, erona moottorinlämmitin? Vai mitä värkkejä nyt kyseessä? Onko toisessa PTC ja toisessa ei?

Eri merkkejä koska pitää olla aina yksi "idioottivarma" jota klonkswagen ei kait ole?  ::)
Tosin olen tyytyväinen toistaisesti klonkkuun kun ketju ja takaoven lukko meni myyjäliikkeen piikkin!  :)
Kummassakaan ei ole säkövastusta ilmaröörissä vai mitä tarkoitit?  ???

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.02.16 - klo:22:26
Kummassakaan ei ole säkövastusta ilmaröörissä vai mitä tarkoitit?  ???

Voi se PTC-sähkövastus siellä vesikanavissakin olla, ja mistäs muuten tiedät että siinä volkkarissasi EI sitä lisälämmitintä olisi? Sinuna kurkkaisin löytyykö autosta akun edestä isojen lattasulakkeiden edestä 4. paikassa vasemmalta lukien paksuhkoa punaista piuhaa ja 80A sulaketta ja 6. paikassa vasemmalta sitten 30A sulaketta...

Mutta tuota mainitsemaasi eroa ei pelkästään moottorinlämmittimen tyyppi saa aikaan. Kuten sanoit, eri merkki, erilainen moottori, erilainen tapa tuottaa ja siirtää lämpöä sisälle on ne avainasiat.

Jos jotain vertaillaan ja testaillaan, pitää vertailukohtien olla selvät että lukijalle ei jää väärää mielikuvaa.

Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 13.02.16 - klo:21:39
Meillä toisessa letkulämppäri ja kapiini alkaa lämpiämään jo sillä aikaa kun putsaa ikkunat jos pistää ensin tulille. Toisessa "nurmikon lämmitin" ja saa ajaa 10 minsaa ennen kuin kapiini alkaa lämmetä. Ennen oli lohkiksia ja sai ajaa muutaman minsan, usein 5 minsaa ennen kuin kapiini alkoi lämmetä. Tietenkin riippuu nestetilavuudesta, motin koosta ("raudan määrästä"), lämmittimen asennuspaikasta ja lämmittimen tehosta.  8)

Skodani alkaa puhaltelemaan lämmintä kabiiniin minuutissa parissa minuutissa, vaikka letku- tai polttoainelämmitintä en olisi sattumalta käyttänytkään. Nopeus perustuu siihen, että lämpenemisvaiheessa aluksi neste sisätilan lämmmittimen kennolle kiertää vain kannen ja siihen integroidun pakosarjan kautta. Pakosarja luovuttaa lämpöä hyvin nopeasti startin jälkeen ja tuo mikrokierto lämpenee nopeasti. Pointti on siinä, ettei kannata sotkea faktoja vertaamalla omenoita appelsiineihin.

Hei pojut kesä on tulossa voitte hellittää nyt!
Jatkakaaa sitten jauhamista syksyllä.
Suurin osa teistä on täysin tietämättömiä erilaisista lämmittimistä. Sekoitetaan tolppalämmittimet ,loki,letku,öljypohja,lokinkylki silitysrauta sekä PTC vastukset. Laitetaan vielä samaan soppaan polttoainekäyttöset.
Auton omalla sähköllä toimivat vastukset voi olla ilmakanavissa (nykyään) ja aijemmin jopa moottorinyhteydessä lämmittämässä apuna moottorin nestettä. Ilmakanavalämmittimett lämmittää puhallusilmaa.
Kyllä sen huomaa polttoaineen kulutuksessa koska PTC ovat päällä. Kuluttaa kyllä silloin reippaasti enemmän. ;D ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: rami - 13.02.16 - klo:23:10
Hei pojut kesä on tulossa voitte hellittää nyt! Suurin osa teistä on täysin tietämättömiä erilaisista lämmittimistä.

+1 Sillä lisäyksellä, että "suurin osa" = ei kukaan teitä marakateista

Lainaus käyttäjältä: rami - 13.02.16 - klo:23:10
Hei pojut kesä on tulossa voitte hellittää nyt!
Jatkakaaa sitten jauhamista syksyllä.
Suurin osa teistä on täysin tietämättömiä erilaisista lämmittimistä. Sekoitetaan tolppalämmittimet ,loki,letku,öljypohja,lokinkylki silitysrauta sekä PTC vastukset. Laitetaan vielä samaan soppaan polttoainekäyttöset.
Auton omalla sähköllä toimivat vastukset voi olla ilmakanavissa (nykyään) ja aijemmin jopa moottorinyhteydessä lämmittämässä apuna moottorin nestettä. Ilmakanavalämmittimett lämmittää puhallusilmaa.
Kyllä sen huomaa polttoaineen kulutuksessa koska PTC ovat päällä. Kuluttaa kyllä silloin reippaasti enemmän. ;D ;D ;D

Noo se mitä tästä ketjusta luin niin useimmilla ei todellakaan mitään käsitystä moottorilämmittimistä,pelkkiä mutu ei minulla mutta yhdellä tutulla jne.
Taitaa moni tänne kirjoittelija olla vielä ilman omaa autoa ja jopa ajokorttia,Mutta tietämystä löytyy asiaan kuin asiaan. >:(

Lainaus käyttäjältä: Vaari64 - 14.02.16 - klo:09:28
Noo se mitä tästä ketjusta luin niin useimmilla ei todellakaan mitään käsitystä moottorilämmittimistä,pelkkiä mutu ei minulla mutta yhdellä tutulla jne.
Taitaa moni tänne kirjoittelija olla vielä ilman omaa autoa ja jopa ajokorttia,Mutta tietämystä löytyy asiaan kuin asiaan. >:(

Onko tämä nyt ymmärrrettävä niin, että sinulla ja ramilla on jotain tajunnan räjäyttävää tietoa aiheesta, vaikka teidän viestien anti keskustelulle on puhdas nolla? No hyvä kun sentään uskotte itseenne.

Kyllä on kokemusta niin pitkältä ajalta ,että voit luottaa siihen mitä sanon.
Todella tietämäntöntä tuubanjauhantaa nuo lämppärijutut.
Jauhetaan tyhjää soopaa ja mitä enemmän kuin jauhetaan sitä enemmän ollaan pihalla koko asioista.
Täytyy kumminkin olla realisti siinä höpinässä ja kehumisessa kuinka nopeasti koppura lämpiää milläkin lämmittimellä.
Totuushan on sellainen,että jollakin silitysrautalämppärillä joka on öljypohjassa ei ole juurikaan lämmitysvaikutusta kun pakkanen menee -25 C. Öljyt vähän haalistuu jotta käynnistyminen on helpompaa. On nuita lättyjä ollut kahdessakin Golfissa. Tehottomia varsinaiseen lämmittämiseen.
Järjestys on sellainen ettei polttoainekäyttöistä lämmitintä mikään  voita. Toisena tulee lokin kylkeen laitettava lämmitin  joka lämmittää suoraan nestettä lokissa. (suurimmassa osassa nykyautoista mahdotonta asentaa erilaisten ongelmien vuoksi,harmi)  Letkulämppäri tulee sitten ja silitysraudat huonon lämmitystominaisuuksien kanssa viimeisenä.
Nuo uudemmat letkulämppärit joissa on vielä kierto voi olla hyviä. Niistä ei ole kokemusta kaikista muista on.
Naurettavaa tietämättömyyttä näistä PTC vastuksista, en viitsi enää jauhaa tyhjää OK. ;D ;D ;D

Heppu jonka mielestä nykyaikaisessa autonmoottorissa kampiakseli ja kiertokanget "uivat öljykylvyssä" paasaa täälä loputtomasta autotietämyksestään.  ;)

http://www.sweethaven02.com/MechTech/Auto03/1001_03.gif (http://www.sweethaven02.com/MechTech/Auto03/1001_03.gif)

Lainaus käyttäjältä: rami - 14.02.16 - klo:13:19

...Totuushan on sellainen,että jollakin silitysrautalämppärillä joka on öljypohjassa ei ole juurikaan lämmitysvaikutusta kun pakkanen menee -25 C. Öljyt vähän haalistuu jotta käynnistyminen on helpompaa. On nuita lättyjä ollut kahdessakin Golfissa. Tehottomia varsinaiseen lämmittämiseen.
Järjestys on sellainen ettei polttoainekäyttöistä lämmitintä mikään  voita. Toisena tulee lokin kylkeen laitettava lämmitin  joka lämmittää suoraan nestettä lokissa. (suurimmassa osassa nykyautoista mahdotonta asentaa erilaisten ongelmien vuoksi,harmi)  Letkulämppäri tulee sitten ja silitysraudat huonon lämmitystominaisuuksien kanssa viimeisenä...

No tuollahan sitä mitattua totuutta oli edellisellä sivulla monesta autosta ja eri lämmittimillä. Ei tarvi olla omien uskomuksien varassa. Silitysrauta oli sähkökäyttöisistä paras lämmittämään öljyt mihin se on tarkoitettukin.

Tölväisyni herätti kuitenkin keskustelua.Erilaisista lämmitysmuodoista ja niistä saaduista kokemuksista voin sanoa että sitä on kertynyt 45 vuoden ajalta.Niin autoista kuin työkoneistakin.Ja niissä on ollut sekä lohkolämmittimiä sekä letkulämmittimiä.Webastoista sen verran että nekin näyttävät toimivan.Öljyn lämmityksestä ei kokemusta mutta se kun lämmittää  pelkästään moottoriöljyn ei muuta helpotusta kuin että käynnistys helpottuu notkean öljyn ansiosta.
Nykyisessä autossa Passat 3 c on letkulämmitin jakyllä se mielestäni lämmittää nesteet parin tunnin lämmityksellä,huomaa kyllä käyntilämpötilan nopeampana nousuna.Lohkoon asennettavaa noihin ei taida olla saatavilla,onko edes paikkaa.Asennus letkulämmittimen suhteen on helppo,pariinkin volkkariin sellasen laittanut (Golffeja).Kiertopumppu varmaan lisää letkulämmittimen tehoa,mutta kyllä neste kiertää aivan normaalillakin lämmittimellä.Moottorin nesteet ei lämpiä niillä öljypohjan lämmittimillä,mutta jos laittaa molemmat letkulämmittimen ja öljypohjavastuksen auto ei tiedä sitten pakkasesta mitään.Sekin on mahdollista.

Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 14.02.16 - klo:10:49
Onko tämä nyt ymmärrrettävä niin, että sinulla ja ramilla on jotain tajunnan räjäyttävää tietoa aiheesta, vaikka teidän viestien anti keskustelulle on puhdas nolla? No hyvä kun sentään uskotte itseenne.

Anteeksi kokemattomuuteni autojen suhteen.Voithan toki kertoa itse sitten niitä mutu kokemuksiasi.

Tämä säteilylämmittimen testi-ketju on ansiokas, koska siinä esiintyy erityisen paljon virhepäätelmiä ja argumentointivirheitä.   Jo aloitus testiasetelman kuvaus ei täytä tieteellisen testin järjestelyä. (Ei varmaankaan ollut sellaiseksi tarkoitettukaan ja siksi jatkokommentit ovat asioista oikeaa tietoa etsiville enimmäkseen ajanhukkaa.)

Onneksi pari linkkiä oikeisiin testeihin on esitetty, mutta niiden tutkiminen ja tulkinta veisi aikaa, joten helpointa on kirjoittaa vain omista kokemuksista.

http://yle.fi/uutiset/ole_parempi_nettikeskustelija_valta_yleisimmat_argumentaatiovirheet/8669205 (http://yle.fi/uutiset/ole_parempi_nettikeskustelija_valta_yleisimmat_argumentaatiovirheet/8669205)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe (https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe)

Lainaus käyttäjältä: JHS - 15.02.16 - klo:08:38
Tämä säteilylämmittimen testi-ketju on ansiokas, koska siinä esiintyy erityisen paljon virhepäätelmiä ja argumentointivirheitä.   Jo aloitus testiasetelman kuvaus ei täytä tieteellisen testin järjestelyä. (Ei varmaankaan ollut sellaiseksi tarkoitettukaan ja siksi jatkokommentit ovat asioista oikeaa tietoa etsiville enimmäkseen ajanhukkaa.)

Niin, tämä keskustelu kyllä sivuaa suomi24 keskusteluita ja juuri siksi en sinne kirjoita.

Muutamia huomioita (tai mielipiteitä) voisin tietysti tähän esittää eli sähkö- tai lämpöteho lämmittää moottoria. Vertailun vuoksi vaimon autossa on 300 W lämmitin ja omassa on 4,2 kW eli 4200 W lämmitin. Tehoero on merkittävä ja se myös näkyy ja tuntuu -30 asteen pakkasella. Seuraava huomio on jo ihan uuden keskustelun aihe. Vaimon auto on bensiinikäyöttöinen ja oma on diesel. Vaimon auto on yksinkertainen.... on siinä sentään ODB-portti. Omassa autossa on jonkin verran enemmän elektroniikkaa. Toinen käynnityy vaivatta kovillakin pakkasilla ja se on vaimon auto.

Tieteellinen vastaus ei  näillä reunaehdolla ole mahdollinen eli aluetta pitää rajata oikeilla tutkimuskysymyksillä. Uskon, että isompitehoinen lämmitin on tehokkaampi, mutta se riippuu missä ajoneuvossa se on.

Tulipa tuollainen video mieleen kun noista öljyistä on ollut puhe:

https://www.facebook.com/Official.Engine.Porn/videos/1080741565310594/ (https://www.facebook.com/Official.Engine.Porn/videos/1080741565310594/)

Harmi, ettei lämpötila ole tiedossa

Tervehdys
Kypsyin Webaston toimintavarmuuteen ja asensin Webaston paikalle 1000w pumpullisen tt-thermo letkulämmittimen.  Minulla on siis 250W öljypohjan säteilylämmitin ja tämä 1000w letkulämmitin ja akun ylläpito laturi ja maski melkein täysin tukittu. Niin ja defan sisätilalämmitin. Yli 25 asteen pakkaslähtö ei silti tunnu mukavalta, ainakaan alle 1,5 h lämmityksessä. Mutta joka aamu on lähtö ollut varma. Nythän tuo talven selkä on jo taitettu  8). Auto VW Passat Variantteja 1.9.

Lainaus käyttäjältä: FauWee - 01.03.16 - klo:20:32
Yli 25 asteen pakkaslähtö ei silti tunnu mukavalta, ainakaan alle 1,5 h lämmityksessä.

Eihän -25C koskaan tunnu mukavalta....  :P

Mutta mitä mukavuus tarkoittaa - jos sisätilojen lämpöjä, niin sisötilalämppärin teho ja lämppärin suuntaus vaikuttaa melkoisesti toki lämmitysjakson pituuden kanssa miten mukavaa lähtö on.

- 250W öljypohjan säteilylämmitin 
- 1000w letkulämmitin 
- akun ylläpito laturi ?w
- sisälämppäri ?w

Kympin sulakkeen taakse alkaa 1500-2000w sisälämppäri olla jo rajoilla.