Eli mitkä oireet jos puuttuu?
Aloin ihmettelemään, kun alkoi ravistamaan laittomalla nopeudella motari ajossa.
Kiristin pultit ja katsoin vanteiden keskiöön.
Osassa vanteita keskiöholkki joka umpinainen niin että vanteeseen kohdistuvaa keskiönapaa ei näy. Osassa näkyy.
Käynyt vain yhdessä huollossa jossa renkaat ollut pois. Pitäiskö alkaa kyselemään perään? :o
Kävin vielä tarkastamassa autosta. Holkit takana. Edessä ei. Ja tuntu ravistaminen tulevan etupäästä. Kysymys kuuluu kuuluuko vw:n vanteissa olla ko. passattiin nuo holkit? ::)
Alkuperäisissä vanteissa ei kuulu olla sovite renkaita, ainakaan Vw vanteissa
Ok, hyvä juttu. Ilmeisesti nuo takana olevat vanteiden keskiöholkit onkin vaan jotkut suojakupit jotka eivät keskitä vannetta. ;D
Eli ihmettelit kun edessä näkyy keskimerkki poistamalla vetarin pääty ja pultti, takana on etuvedossa laakerille peitelevy eikä näy pulttia. Nelikossa taas molemmissa päissä näkyy vetarin pääty ja pultti.
Haloo, haloo. Jos se keskiöreiän pyöreä (merkki)kansi on pois, niin siitä reiästä näkyy juuri noin mitä se kansi peittää taakseen; takana on näkyvissä pyöränlaakerin suojuskansi - "laakerin rasvakuppi/napakuppi".
Vanteen keskittävä mahdollinen soviterengas näkyy varmasti vasta kun vanne (pyörä) on irrotettuna. Pyörän täristäminen voi johtua puuttuvasta soviterenkaasta, joka voi irrota huomaamatta irtopyöriä käsiteltäessä.
Asia kannattaa tarkistaa.
Kysynpä marmorilta. ;D
Juu keskitysholkkeja ei kuulu olla orginaaleissa vw vanteissa.
Tärinän syytä etsitään seuraavassa huollossa. ???
Takuu 2 v Josta jäljellä 1 v 11 kk eli eiköhän siihen mennessä selviä. :o
Lainaus käyttäjältä: joukose - 28.04.15 - klo:21:06
Eli mitkä oireet jos puuttuu?
Aloin ihmettelemään, kun alkoi ravistamaan laittomalla nopeudella motari ajossa.
Kiristin pultit ja katsoin vanteiden keskiöön.
Osassa vanteita keskiöholkki joka umpinainen niin että vanteeseen kohdistuvaa keskiönapaa ei näy. Osassa näkyy.
Käynyt vain yhdessä huollossa jossa renkaat ollut pois. Pitäiskö alkaa kyselemään perään? :o
Kun unohdetaan nyt nuo keskiöiden erilaisuus mikä on normaalia, niin ongelma kuulostaisi vain renkaiden tasapainotusongelmalta.
Ilmeisesti tarkoitat nyt tehdasasennettuja kesärenkaita, jotka onneksi yleensä ovat hyvin tasapainossa mutta
- jäänyt kuitenkin heittoa mitä ei ole kaikilla konsteilla yritetty poistaa
- joku paino saattanut irrota, jolloin ihan varmasti tuntuu jollakin nopeudella
Lainaus käyttäjältä: KaiVee - 28.04.15 - klo:21:32
Alkuperäisissä vanteissa ei kuulu olla sovite renkaita, ainakaan Vw vanteissa
Myös tarvikevanteita saa (ja kannattaa) ostaa suorasovitteisina eli ilman soviterenkaita. On yksi murhe vähemmän.
Lainaus käyttäjältä: joukose - 29.04.15 - klo:09:26
Juu keskitysholkkeja ei kuulu olla orginaaleissa vw vanteissa.
Tärinän syytä etsitään seuraavassa huollossa. ???
Takuu 2 v Josta jäljellä 1 v 11 kk eli eiköhän siihen mennessä selviä. :o
Ei uuden auton renkaiden kuulu vatkata millään nopeudella et mars mars vaan huoltoliikkeeseen ASAP, ei seuraavaan huoltoon asti kannata tuollaisen kanssa odotella, amalgaamit irtoaa hampaista ennenkuin on seuraava huolto... ;)
Jos tasapainotus on ok, vika voi olla pyörän pyöreydessä.
Pyydä siis "kellottamaan" renkaat pyöreyden toteamiseksi. Jos jossain pyörässä "heittoa" eli soikeutta, niin sitten pitää kellottaa myös ko vanne. Sen jälkeen rengas asennetaan vanteelle niin että heitot kumoavat toisensa.
Jos pyörää ei saada heitottomaksi em toimenpiteelle menee rengas, vanne tai molemmat vaihtoon.
Tappelin itse aikoinaan Touranin kanssa tärinän takia. Saatiin kulku tasaiseksi ym kellotuksella ja passauksilla.
Eikös nuo pöreysvirheet ja tasapainotusongelmat pitäisi tulla esille nopeuksilla 100-130 km/h?
Näillä nopeuksilla ei mitään ongelmaa.
Nyt oli nopeutta kuitenkin testeissä huomattavasti enemmän. :o
Lainaus käyttäjältä: joukose - 29.04.15 - klo:20:14
Eikös nuo pöreysvirheet ja tasapainotusongelmat pitäisi tulla esille nopeuksilla 100-130 km/h?
Näillä nopeuksilla ei mitään ongelmaa.
Nyt oli nopeutta kuitenkin testeissä huomattavasti enemmän. :o
Pienissä nopeuksissa tuntuu "tutinana". Sitten muistelisin, että ainakin epätasapainoiselle renkaalle noin nopeudet 80 ja 120 ovat pahimmat. "Ominaistaajuuden" kertalukuja tai jotain sinnepäin.
Renkaista/vanteista minäkin ensin lähtisin syytä hakemaan. Saisi ainakin helpoiten ja nopeiten poissuljettua, itsemaksettuna halvitenkin. Tosin takuuthan sulla oli päällä.
Voihan se tulla voimansiirrostakin.
3C:n turkkilaiset orkkisalut on sen verran väljällä sovitteella, että alkavat täristää noin 140 km/h kohdalla jos ei laita teippiä ja/tai kiristä huolella pultteja.
Tosiaan tarkastin pulttien kireyden. Kaikki pultit oli mielestäni n. 1/4 kierrosta löysemmällä kuin aiemmissa autoissani. Että kun saksanmaalle tästä lähden lähiviikkoina niin eiköhän tule huolella kokeiltua vielä tuo kiristelyiden vaikutus. ;D
Tarkennetaan vielä eli huolella kiristämisellä tarkoitan tapaa, jossa pultit kiristetään vaikkapa kolmessa vaiheessa lopulliseen momenttiin. Tämä siis renkaiden vaihdon yhteydessä tai jos haluaa korjata tilannetta niin kaikki pultit ensin löysälle.
Kevytmetallivanteissa saattavat pultit katketa ajan myötä kovassa käytössä kertoi minulle kokenut automieshuoltaja-ammattilainen, siis jos sovitinrenkaat puuttuvat! ???
Lainaus käyttäjältä: joukose - 29.04.15 - klo:21:26
Tosiaan tarkastin pulttien kireyden. Kaikki pultit oli mielestäni n. 1/4 kierrosta löysemmällä kuin aiemmissa autoissani. Että kun saksanmaalle tästä lähden lähiviikkoina niin eiköhän tule huolella kokeiltua vielä tuo kiristelyiden vaikutus. ;D
Pulttien kireys tarkastetaan momenttiavaimella, ei lihasvoimalla. Jos aluvanteen n. 120Nm:n momentista pyöräyttää 1/4 aukipäin, niin se pultti on sen jälkeen "sormimomentissa" eli käytännössä auki.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 01.05.15 - klo:00:46
Kevytmetallivanteissa saattavat pultit katketa ajan myötä kovassa käytössä kertoi minulle kokenut automieshuoltaja-ammattilainen, siis jos sovitinrenkaat puuttuvat! ???
Suorasovitevanteissa ei ole soviterenkaita, koska reikä on sopiva keskiöön nähden!
Tarvikevanteet suunnattu moniin eri autoihin, jolloin vanne pitää sovittaa autoon noilla muovirimpuloilla. On niitä saatavina metallisia.
PS1. Juurikin momenttiavaimella kireys todetaan/tehdään, ei näppituntumalla.
PS2. Jep kiristys vaiheittain JA RISTIIN!
Toimiiko tuossa venäläinen momenttiavain eli kun naksahtaa niin vartti takas? ;D
Se momentit käännetään varresta kohdilleen ja kun naksahtaa niin se on siinä.
Lainaus käyttäjältä: pomo - 02.05.15 - klo:09:20
Se momentit käännetään varresta kohdilleen ja kun naksahtaa niin se on siinä.
Ja jos haluaa hifistellä, niin ei vedä suoraan tavoitemomenttiin, vaan esim 80Nm ensin ristiin rastiin kiristeltynä ja sitten uusi kierros tavoitemomentilla, menee (kuulemma) paremmin kohdilleen. Tiedä sitten onko näin, eräs tuttu vaan aikanaan opetti moisen niksin. Varmaan jotain kantta kiristäessä enempi hyötyä kuin pyöränpultteja vääntäessä.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 01.05.15 - klo:08:37
Suorasovitevanteissa ei ole soviterenkaita, koska reikä on sopiva keskiöön nähden!
Tarvikevanteet suunnattu moniin eri autoihin, jolloin vanne pitää sovittaa autoon noilla muovirimpuloilla. On niitä saatavina metallisia.
PS1. Juurikin momenttiavaimella kireys todetaan/tehdään, ei näppituntumalla.
PS2. Jep kiristys vaiheittain JA RISTIIN!
Itse en ota autooni vanteita, joissa on vanteen keskiössä soviterengas - sovirenkaiden katoaminen on aiheuttanut jo tarpeeksi päänvaivaa.
Lainaus käyttäjältä: Geoman - 02.05.15 - klo:10:02
Itse en ota autooni vanteita, joissa on vanteen keskiössä soviterengas - sovirenkaiden katoaminen on aiheuttanut jo tarpeeksi päänvaivaa.
+1
Lainaus käyttäjältä: pomo - 02.05.15 - klo:09:20
Se momentit käännetään varresta kohdilleen ja kun naksahtaa niin se on siinä.
Vitsi vitsi. Venäläin momenttiavain on tavallinen avain ja kun pultti naksahtaa niin vartti takas! :)
Rengasliikkeessä vedetään pulttiksella niin,että 200/nm lähellä totuutta.On myös ollut tapauksia jossa ao saatu jarrulevyt kieroiksi samalla kertaa. :o
Lainaus käyttäjältä: Karvesak - 09.05.15 - klo:13:47
Rengasliikkeessä vedetään pulttiksella niin,että 200/nm lähellä totuutta.On myös ollut tapauksia jossa ao saatu jarrulevyt kieroiksi samalla kertaa. :o
Taasen mitu-mutua. ??? On kiinni pyöristä ja autosta, missä käytetään millaisiakin momentteja.
Takaveto-Ladasta katkesivat pyöränpultit, jos kiristys oli yli 70 Nm. Monen auton pyöränmuttereista on "ammuttu" kierteet pulttipyssyllä. Monista aluvanteista ovat pulttien/mutterien teräsholkit irronneet...
Pitää noudattaa ohjemomentteja ja pitää kiristää ristikkäin ja kaikki samaan kireyteen.
Olipas miten vaan niin ei koskaan saa laittaa renkaita ilman keskiholkkeja jos ei muuten oli oikea koko.
120-140 Nm. Momenttiavaimella ja tarkistus muutaman kymmenen tai viimeistään 100km ajon jälkeen.
EIKÖ tää nyt oo selvä?
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.15 - klo:14:51
Olipas miten vaan niin ei koskaan saa laittaa renkaita ilman keskiholkkeja jos ei muuten oli oikea koko.
120-140 Nm. Momenttiavaimella ja tarkistus muutaman kymmenen tai viimeistään 100km ajon jälkeen.
EIKÖ tää nyt oo selvä?
;D No eipä se rengas mene autoon ilman keskiöholkkia;
vanne on sen renkaan keskiöholkki. Vanteessa ei käytetä holkkia, vaan siinä käytetään tarvittaessa soviterengasta. Holkki ja rengas ovat kaksi eri asiaa.
On pienempiäkin momentteja kuin tuo 120 Nm, mm. mainitussa Ladassa ja myös Opelissa.
Ja suurempiakin momentteja, esimerkiksi Volkswagenin Transporttereissa, Carawelleissä, ...
Keep smiling :)
Miksi pultit tai mutterit on kartiokannalla jos ne ei muka keskitä?
"vanne on sen renkaan keskiöholkki" No empäs ole koskaan tuollaista asiaa kuullut. Soviterengasta voidaan kutsua vaikka millä nimellä. Oikeat merkkikohtaiset vanteet eivät tarvitse mitään holkkeja eikä renkaita. Niissä on 0,1mm sovitusvara ja sillä sipuli.
Vain IDIOOTTI laittaa väljät vanteet ilman sovitteita paikalleen. Alumiini sovitteet ovat parhaat,mutta siinämielessä ongelmalliset,että saattavat jumittua rumpuun tai levypyörään aika tiukkaan. Muovisia nuo nykyään näyttää olevan.
Oli kyllä terävä huomio,että eri autoissa on erilaisia kiristysmomentteja. Tottahan toki on. Onhan niissä erivahvuisia pulttejakin.
Entäs sitten kun laitetaan pultit kiinni avaimenvarren päällä hyppelemällä ja sitten taas revitään rautaputkella auki?
Tuo 120-140 Nm on ihan hyvä arvo riittää jopa rallimiehillekkin.
Voisit vielä kertoa paljoko on kuorma-autossa ja Pasi panssariautossa.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 09.05.15 - klo:14:28
Taasen mitu-mutua. ??? On kiinni pyöristä ja autosta, missä käytetään millaisiakin momentteja.
Takaveto-Ladasta katkesivat pyöränpultit, jos kiristys oli yli 70 Nm. Monen auton pyöränmuttereista on "ammuttu" kierteet pulttipyssyllä. Monista aluvanteista ovat pulttien/mutterien teräsholkit irronneet...
Pitää noudattaa ohjemomentteja ja pitää kiristää ristikkäin ja kaikki samaan kireyteen.
Kahteen olen joutunut vaihtaan mutterit/pultit kun on ollut edellisellä vaihtajalla liian äkäinen pulttipyssy tai liikaa voimaa. Itsellä näppituntuva kehittynyt joten ei tarvitse momenttiavainta esiin ottaa vaikka sellinenkin on. ::)
Lainaus käyttäjältä: MarkoL - 09.05.15 - klo:22:06
Miksi pultit tai mutterit on kartiokannalla jos ne ei muka keskitä?
Kyllähän ne keskittää jos ovat sopivat, mutta jos vaihteleva dynaaminen kuorma/vääntömomentti tulee kokonaan pulttien varaan niin ne saattavat "väsyä".
Eikös ne ruuvit ole siinä pääsääntöisesti vedolla ja leikkauksella? Momenttia niihin ymmärtääkseni tulee kun niitä irroitetaan tai kiinnitetään?
Muoks: jos siis puhutaan (alumiini)vanteesta niin väsymisen ainakin teoriassa mahdollista. Siis vanteen osalta.
Lainaus käyttäjältä: enkero - 09.05.15 - klo:23:44
Eikös ne ruuvit ole siinä pääsääntöisesti vedolla ja leikkauksella? Momenttia niihin ymmärtääkseni tulee kun niitä irroitetaan tai kiinnitetään?
Muoks: jos siis puhutaan (alumiini)vanteesta niin väsymisen ainakin teoriassa mahdollista. Siis vanteen osalta.
Momentti (joka korreloi pultin jännitysvenymää) synnytetään ruuvin/mutterin kitkan kautta. Kun Ruuvi kiristetään momenttiin, niin siihen syntyy jännitys ->jännitysvenymä. Ruuvien kitka ja "jännitys" pitävät mm. pyörät paikoillaan.
Kaikilla metalleilla on väsymismahdollisuus, ei alumiini ole missään "erityisasemassa". Kaikki on rakenteesta ja sen mitoituksesta kiinni.
Eikös väsyminen yleensä ole seurausta dynaamisesta kuormituksesta? Momentti kuormittaa ruuvia lähinnä yksittäisiä kertoja, vedolla se on koko ajan kun on kiristetty momenttiin, eikö?
Jos nyt idealisoitaisiin sitä, että vanne olisi kiinni vain "keskittävien" ruuvien välityksellä hieman epäkeskeisesti, niin dynaaminen kuorma mutuiluni mukaan esiintyisi suuremmalla todennäköisyydellä (ja määrällä) vanteessa, jos se ruuviliitos pääsisi elämään. Ok, tokihan samoin ruuvinkin veto muuttuisi samalla taajuudella, mutta väsyminen ei tietääkseni ole aivan yhtä iso ongelma teräkselle kuin alumiinille.
Kaikista paras ratkaisu kun ostaa sopivalla "reijällä" olevat vanteet ja nimenomaan merkkivanteet niin ei tarvi mitään holkkeja tai rinkuloita.
Vielä parempi jos on massia niin merkkikohtaiset vanteet. Ainakin VW:n ja Audin merkkivanteet ovat todella laadukkaat ja kaikki pinnoitukset kestävät monta kertaa kauemmin kuin jossain Korea tai Made in Indonesia vanteissa. Näitä kakkavanteita liikkuu harvinaisen paljon rengaskaupoissa. Saavat kakkavanteistakin hyvän katteen.
Itse ostin muutama vuosi sitten Inter Actionin vanteet niin kahden talven jälkeen alkoi pintaan tulemaan kuplimista,ne oli Indonesia. HEH.
Voiko joku kertoa miksi aluvanteisiin tulee vikaa,heittoa tms. Itselläni on ollut lukuisia aluja eikä koskaan ole ollut heittoa.
Onko ainoa syy kanttarit?
Lainaus käyttäjältä: rami - 10.05.15 - klo:08:52
Kaikista paras ratkaisu kun ostaa sopivalla "reijällä" olevat vanteet ja nimenomaan merkkivanteet niin ei tarvi mitään holkkeja tai rinkuloita.
Vielä parempi jos on massia niin merkkikohtaiset vanteet. Ainakin VW:n ja Audin merkkivanteet ovat todella laadukkaat ja kaikki pinnoitukset kestävät monta kertaa kauemmin kuin jossain Korea tai Made in Indonesia vanteissa. Näitä kakkavanteita liikkuu harvinaisen paljon rengaskaupoissa. Saavat kakkavanteistakin hyvän katteen.
Itse ostin muutama vuosi sitten Inter Actionin vanteet niin kahden talven jälkeen alkoi pintaan tulemaan kuplimista,ne oli Indonesia. HEH.
Voiko joku kertoa miksi aluvanteisiin tulee vikaa,heittoa tms. Itselläni on ollut lukuisia aluja eikä koskaan ole ollut heittoa.
Onko ainoa syy kanttarit?
Toki "merkki"vanteet - jotka tulevat mistä milloinkin - ovat ne "parhaat", jos asiakkaan ja tehtaan maku kohtaavat (tai asiakas vaan ottaa ne, jotka myyjä pakettiin laittaa). Jos asiakas haluaakin jotain muuta esim. väriä, eri puolamääriä, leveyttä, ET:tä, jne, niin silloin on mentävä vapaille markkinoille. Sielläkin kannattaa ottaa järki käteen eikä hankkia niitä kaikkein halvimpia idän ihmeitä.
Vapailla markkinoilla useimmiten vanteisiin tulee keskiösovittimet ja niihin "optimoidut" pultit/mutterit, niitä ei kannata olla käyttämättä ns. säästösyistä.
Lainaus käyttäjältä: Eka Golf - 09.05.15 - klo:23:31
Kyllähän ne keskittää jos ovat sopivat, mutta jos vaihteleva dynaaminen kuorma/vääntömomentti tulee kokonaan pulttien varaan niin ne saattavat "väsyä".
Aikanaan vanhoissa autoissa ja etenkin urheiluautoissa oli keskiökiinnitys, jossa oli kolmesakarainen keskiöpultti, joka voitiin lyödä "vasaralla" kiinni, pyörimismomentti otettiin boorilla tai kiilalla. Olen sitä mieltä, että keskiö keskittää vanteen tarkasti ja ottaa suurimmat pysty- ja vaakavoimat sekä voimat sivusuunnassa (ulospäin auton kyljestä). Pulteille jää vääntömomentti ja ne varmistavat keskityksen.
Kuitenkin esim. Kupla-Volkkarissa oli pyörät keskitetty ja kiinnitetty 5 kpl pulteilla, mutta pultit olivat melkein vanteen ulkokehällä, napakeskitystä ei ollut vaan vanteessa oli suuri aukko keskellä - auton huippunopeus oli 110...115 km/h, paino 725 kg, teho 34 hv.
Lainaus käyttäjältä: MarkoL - 09.05.15 - klo:22:06
Miksi pultit tai mutterit on kartiokannalla jos ne ei muka keskitä?
Siksi, että kantaa saadaan suurempi pinta-ala kasvattamatta kannan halkaisijaa epäkäytännöllisen isoksi.
Pultteja ei myöskään noin yleisen koneenrakennuksen periaatteilla mitoiteta yleensä kantamaan leikkausta vaan voima siirretään vastinpintojen kitkan kautta. Pultit tekevät vain puristuksen noiden pintojen väliin.
Kierteiden rasvauksen kanssa pitää myös olla varovainen, koska samalla momentilla rasvattuun pulttiin tulee suurempi vetojännitys.
Kyllä ainakin skodalla tehtiin selväksi se, että ne pitää olla joko skodan omat orkkisvanteet, tai sitten jos on tarvikevanteet, pitää olla originaalimitoituksella eikä mitään soviteholkkeja.....itse en ole muunlaisia kuin suorasovitteisia ostanut enää valovuosiin.
Asiaa "duke7"! Vielä tiivistettynä: keskiö (reikä(+sovite) kontra napa ) keskittää pyörän (= rengas + vanne ), pultit/mutterit/kitka pitävät pyörän paikoillaan, tasapainotuksella "eliminoidaan" pysty- ja sivuttaisheitot.
Ns. alkuperäisvanteetkin ovat tunnettujen vannevalmistajien tuotteita; niin Audin, Fordin, M-B:n, jne. Esimerkiksi Alcar, Ronal, AEZ, ... valmistavat alihankintana näitä ns. alkuperäisiä automerkkien omia vanteita.
Nämä autojen "omat" vanteet ovat hintansa mukaisia, halvat ovat valitettavasti painavia; lisähintaan saa kyllä kevyitä (= keskeisen tärkeä hyvä ominaisuus vanteelle!). Todella hyvät vanteet ovat sitten todella hintavia ja ovat useimmiten muita kuin auton mukana ostettavia. Parhaat vanteet mitä olen omistanut ovat olleet OZ Ultraleggerat; olivat auton omia alkuperäisiä 4 kg/kpl kevyemmät ( ! ) - ja se tuntui ajossa ja polttoaineenkulutuksessakin.
Lainaus käyttäjältä: savolaiskollega - 10.05.15 - klo:12:35
Kyllä ainakin skodalla tehtiin selväksi se, että ne pitää olla joko skodan omat orkkisvanteet, tai sitten jos on tarvikevanteet, pitää olla originaalimitoituksella eikä mitään soviteholkkeja.....itse en ole muunlaisia kuin suorasovitteisia ostanut enää valovuosiin.
"Orkkisvanteet" ovat autotehtaan tilaamia ja edelleen myymiä (hyvä kate ). Vastaavan laatuisia, jopa parempia saa ns."tarvikevanteina" selvästi edullisemmin, mutta tämä "uhkapeli" edellyttää asiantuntevuutta ostajalta.
Tuo Skodan taktiikka ilmoittaa asiakkaalle, että pitää käyttää alkuperäisiä vanteita, on viisautta: 1) varmistetaan, että ei tule vääriä mitoituksia ja asennuksia ( takuu ja asioiden vastuunalaisuus ). Takaa kuluttajasuojan.
2) Skodalle liiketaloudellisesti hyvä.
Lainaus käyttäjältä: rami - 09.05.15 - klo:22:35
"vanne on sen renkaan keskiöholkki" No empäs ole koskaan tuollaista asiaa kuullut.
JFabiaK varmaankin vihjaili oikean terminologian käyttöön, tai siis sen puutteeseen. :)
Rengas + vanne = pyörä. Renkaan (eli sen mustan kumisen jutskan) keskellä on vanne, eikös se silloin ole renkaan "keskiöholkki"? ;)
Lainaus käyttäjältä: joukose - 29.04.15 - klo:21:26
Tosiaan tarkastin pulttien kireyden. Kaikki pultit oli mielestäni n. 1/4 kierrosta löysemmällä kuin aiemmissa autoissani. Että kun saksanmaalle tästä lähden lähiviikkoina niin eiköhän tule huolella kokeiltua vielä tuo kiristelyiden vaikutus. ;D
Juu kyllä nuo olivat vaan löysällä pultit olleet kiristyksen jälkeen. Euroopan teillä ajettu nyt sellaisilla nopeuksilla mitä uskalsin päästellä vajaa 3000 km ajetulla autolla eikä minkäänlaisia värinöitä.
Samalla ihmettelin noita uusia autoja kun ei niissä tarvitse 200 km:n ajon jälkeen kiristää aluvanteiden pultteja. Ilmeisesti laittavat tehtaalla kireämmälle kuin normaali momenttiin? Miten ne muuten pysyisivät löystymättä?
Ilmeisesti normaali kiristysmomentti määritetty niin että ei olla vielä lähelläkään pultin myötörajaa. Muutenhan noita katkeilisi yhtenään tee-se-itse-miesten hartiavoima momentilla. ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: joukose - 18.05.15 - klo:09:56
Ilmeisesti normaali kiristysmomentti määritetty niin että ei olla vielä lähelläkään pultin myötörajaa. Muutenhan noita katkeilisi yhtenään tee-se-itse-miesten hartiavoima momentilla. ;D ;D ;D
Juu ei nuita pultteja myötöön vedellä.. jos vedeltäisiin, saisi olla pultteja uusimassa joka kevät/syksy.
Monet pultit on 10.9 lujuusluokan tavaraa, eli likimain väkevintä mitä tarjolla näissä kokoluokissa on. Idea myötörajan alla pysymisessä on se, että kuomituskertoja voidaan kiristysten ja ajotilanteiden myötä sallia suurempi määrä kuin liki myötöön vedeltäessä. Vannehan on pultin jousivaikutuksella puristettu napaan kiinni - ei pultin leikkauksella kuten jotkut luulee.