VAGarena.fi

Oletko viritellyt autoasi ja muistanut käyttää sen muutoskatsastuksessa? Menikö läpi ilman ongelmia, pitikö tapella vai tuliko hylkäys? Mitä virityksiä tuli tehtyä ja paljonko koko lysti kustansi? Tänne keskustelua ja kokemuksia.

Edit: Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin varmaan sopisi paremmin otsikon "projektit" alle. Suurkiitos sille, joka viitsii tämän siirtää.

Itsellä on nälkä vähän kasvanut syödessä ja tuosta 90 kW:n 1.4 TSI:stä olisi kiva saada vähän enemmän irti, mutta tarkoitus olisi pitää päästöt ja kulutus kurissa. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti originaaliosien vaihtamista kevyempiin ja parempiin. Tällä hetkellä pyörii päässä mm. ajatus Milltekin resonoidun cat-back putkiston asentamisesta, mutta talouspuoli ei vielä anna myöten ja pitäisi ensin selvittää tuleeko tuossa yhtään säästöä painopuolella.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 30.03.10 - klo:14:03
Itsellä on nälkä vähän kasvanut syödessä ja tuosta 90 kW:n 1.4 TSI:stä olisi kiva saada vähän enemmän irti, mutta tarkoitus olisi pitää päästöt ja kulutus kurissa. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti originaaliosien vaihtamista kevyempiin ja parempiin. Tällä hetkellä pyörii päässä mm. ajatus Milltekin resonoidun cat-back putkiston asentamisesta, mutta talouspuoli ei vielä anna myöten ja pitäisi ensin selvittää tuleeko tuossa yhtään säästöä painopuolella.

Kun ilmeisesti asiaa olet tarkemminkin tutkinut, niin ovatko Milltekin putkistot muuten E-hyväksyttyjä ja/tai jonkin muun hyväksynnän kautta "katsastuskelpoisia"?   

Ei palkokasveja, mutta muistelen jonkin maahantuojan erikseen huomauttaneen hyväksynnän puuttumisesta, kun hintoja kyselin. Voi tietty olla, että sekoitan esim. Marteliuksen myymiin ja/tai valmistamiin tuotteisiin. Taisin nimittäin aikanaan aprikoida, tilaisiko Milltekkiä vaiko "De-Max" putkistoa 2,5 T S-Maxiin - auto vaan ehti sillä kertaa vaihtua ennen putkistoa ;D

Painonsäästökin on sinänsä mahdollinen ja esim. möhkössä alla oleva Hofelen (valmistuttama) tuote on selvästi kevyempi kuin alkuperäinen takavaimennin, mutta +2,3 tonnia painavassa autossa tietty se ja sama ::) Onko jollain 5-15 kg:n painonvähennyksellä sitten kevyemmässäkään autossa todellista merkitystä, on jokaisen itse arvioitava. Muitakin syitä putkiston vaihdolle toki on helppo keksiä  ;)

Lainaus käyttäjältä: PTG - 30.03.10 - klo:14:41
Kun ilmeisesti asiaa olet tarkemminkin tutkinut, niin ovatko Milltekin putkistot muuten E-hyväksyttyjä ja/tai jonkin muun hyväksynnän kautta "katsastuskelpoisia"?

Ei tässä ole itse asiassa vielä hirveästi tullut noihin detaljeihin kerennyt tutustua. Osin sen takia, että käytännössä kaikki virittely on ajankohtaista varmaan vasta ensi kesänä, jos silloinkaan. Tuunailu on lisäksi itselleni ihan uutta puuhaa, mutta tästä on kyllä tarkoitus kysyä samalla kun kysäisen tuon Milltekin putkiston painoa. Niin ja ei tosiaan mitään herneitä; huomautuksesi on paitsi asiallinen myös itselleni tärkeä. Mitään sellaista kun ei ole tarkoitus asentaa autoon, mitä ei saisi muutoskatsastettua ongelmitta.

LainaaOnko jollain 5-15 kg:n painonvähennyksellä sitten kevyemmässäkään autossa todellista merkitystä, on jokaisen itse arvioitava.

Olet aivan oikeassa. Pienistä puroista voi kuitenkin saada ihan konkreettisenkin virran, vaikka osa tuosta painonsäästöstä meneekin lisävarusteiden painonlisäyksen kumoamiseen.

Kiitos hyvästä topikista, itseäkin nimenomaan tämä asia kiinnostaa. Toivottavasti ketju pysyy asiassa.

Jotta ei sorruta abc:n baariin niin laitetaan valtion tietopaketti aiheesta.


Muutoskatsastus (http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksittäishyväksyntä/Muutoskatsastus/Muutoskatsastus.htm)
Lakia ja asetusta  (http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Lait+ja+asetukset/)
Tyyppihyväksyntä (http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Tyyppihyväksyntä/)
Testauslaitokset päästöille ja muille virityksille (http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Tutkimuslaitokset+ja+hyväksytyt+asiantuntijat/)


Sitten sellanen kohtuu hyvä tiivistys, jonka kuulin konttorilta. "Kaikkeen mikä on ilmansuodattimen ja katalysaattorin välissä on jätettävä ennalleen, niihin ei saa koskea ja tämä koskee myös moottorinohjausta."
Toki kaiken saa tehdä, mutta sitten saa varautua käymään esim vtt:llä testauttamassa auton, hankkimaan poikkeusluvan ja dokumentit moottorinmuutoskatsastukselle.
Putkisto saa katin jälkeen vaihdella lain mukaan vain silloin, kun se korvataan E hyväksytyllä osalla. Vaan jokainen inssi onneksi ymmärtää että pakoputkiston ruostuvat täällä nopeasti ja niitä korjataan käsiin saatavilla tarvikeosilla, joilla ei kovin usein ole hyväksyntää.
Auton alustan taas saa vaihtaa, kunhan on katsastuksessa esittää sopiva Tüv todistus yhteensopivuudesta.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 31.03.10 - klo:19:03
Sitten sellanen kohtuu hyvä tiivistys, jonka kuulin konttorilta. "Kaikkeen mikä on ilmansuodattimen ja katalysaattorin välissä on jätettävä ennalleen, niihin ei saa koskea ja tämä koskee myös moottorinohjausta."
Toki kaiken saa tehdä, mutta sitten saa varautua käymään esim vtt:llä testauttamassa auton, hankkimaan poikkeusluvan ja dokumentit moottorinmuutoskatsastukselle.
Putkisto saa katin jälkeen vaihdella lain mukaan vain silloin, kun se korvataan E hyväksytyllä osalla. Vaan jokainen inssi onneksi ymmärtää että pakoputkiston ruostuvat täällä nopeasti ja niitä korjataan käsiin saatavilla tarvikeosilla, joilla ei kovin usein ole hyväksyntää.
Auton alustan taas saa vaihtaa, kunhan on katsastuksessa esittää sopiva Tüv todistus yhteensopivuudesta.

Tämä tiivistelmä koskee siis uusia ja uudehkoja autoja. Vanhoja autoja saa laitella vapaammin.

...

Minulla on ollut auto, jossa oli vaihdettu moottori, laatikko, sisusta, madallusjouset, hammastanko tehostimineen yms. ja eipä niitä muutoskatsastettu.

Toki vanhoille autoille saa tehdä paljon enemmän, mutta tämän foorumin käyttäjillä tuntuu järjestäin olevan vähintään 2000 luvun auto alla, joissa kaikki yllämainitu asiat on voimassa. Tästä johtuen otin oikeuden keskittyä siihen tietoon, mitä oletan täällä tarvittavan.

Mitä niihin vahoihin tulee niin, yhtä lailla nekin pitäisi muutoskatsastaa, mutta löysien päästönormien takia virittämiselle on enemmän varaa.

Lainaus käyttäjältä: tn62634 - 31.03.10 - klo:19:43
Tämä tiivistelmä koskee siis uusia ja uudehkoja autoja. Vanhoja autoja saa laitella vapaammin.
...
Minulla on ollut auto, jossa oli vaihdettu moottori, laatikko, sisusta, madallusjouset, hammastanko tehostimineen yms. ja eipä niitä muutoskatsastettu.

Jep vanhempia autoja tosiaan saa laitella jonkin verran vapaammin, mutta Jonden linkittämien linkkien (ja muidenkin säännösten?) puitteissa siis niitäkin. Topicissa taas tuskin haettiin sitä, pystyykö 86 vuoden gorillaan laittamaan ahtimen ilman suurempia esteitä...

Niin ja joo aika moni meistä on ajanut muutoskatsastamatonta autoa... Se, että muutoksiin ei myöskään normikatsastuksessa välttämättä puututa, on topicin aloittajan kysymyksenasettelun puitteissa nähdäkseni irrelevanttia. Asian toisestakin puolesta toki voi keskustella, mutta yleensä jo edellä mainittu kysymyksenasettelukin riittää (muiden kuin kysyjän) palkokasveihin ;D

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 31.03.10 - klo:19:03
Sitten sellanen kohtuu hyvä tiivistys, jonka kuulin konttorilta. "Kaikkeen mikä on ilmansuodattimen ja katalysaattorin välissä on jätettävä ennalleen, niihin ei saa koskea ja tämä koskee myös moottorinohjausta."

Mielestäni noiden säädösten mukaan asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Jos muutos ei vaikuta liikenneturvallisuuteen, ja päästöt pysyvät valmistajan ilmoittamien päästönormien rajoissa, ei minusta pitäisi olla tarpeen hankkia poikkeuslupaa (380 e meni läpi tai ei) eikä muutoskatsastuksen kanssa pitäisi kaiken järjen mukaan olla ongelmia. Ainoa selkeä mutta on kulutuslukemat ja autovero.

Otetaan nyt kuitenkin ensin esimerkiksi tämä minun Scirocconi (90 kW). Samasta autosta on myytävänä 118 kW:n versio, jossa moottori on hieman erilainen (mm. yksi ahdin enemmän ja ilmajäähdytys vesijäähdytyksen sijaan), mutta käsittääkseni manuaalivaihteisto, jarrut ja alusta ovat ihan samaa tavaraa kummassakin tehoversiossa. Liikenneturvallisuus ei siis vaarannu, vaikka moottorinohjausta tai putkistoja vaihdellessa tehoja/vääntöä tulisi 28 kW/40 Nm lisää ja voimansiirronkin pitäisi kestää tällainen muutos ongelmitta. Tekniikkapuoleen ei muutoskatsastuksen pitäisi siis kaatua, sillä käyttöiän potentiaalinen lyheneminenhän ei pitäisi heitä kiinnostaa.

Autoverosta ja kulutuspuolesta muutoskatsastuksessa voidaan toki ihan perustellusti nipottaa, sillä tehojen lisääminen voi helposti muuttaa joko päästöjä tai kulutusta tai todennäköisesti molempia. Nämä asiat voinee testauttaa esim. VTT:llä ja luulisi, että sieltä saatu todistus auttaisi päätöksen teossa ilman, että varsinaista poikkeuslupaa tarvitsee hakea. Kulutushan ei välttämättä lisäänny lainkaan ja päästöjen osalta riittänee valmistajan ilmoittaman EU-normin rajoissa pysyminen - todellisuudessahan edes vakioautot eivät yleensä pääse valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

Edit: Liikenneministeriön päätös näyttäisi tukevan kantaani. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779)

Uusien autojen virittämisessä ongelmakohta on:

Lainaus käyttäjältä: FINLEX
7 § Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto ja muuttaminen

3. Käyttövoiman muutoksesta huolimatta vähäpäästöisen auton tulee säilyä vähäpäästöisenä.

Onko kukaan yrittänyt saada esim. VTT:ltä päästötodistusta uudehkoon viritettyyn autoon? Aika monella on softaviritteinen turbokone, mutta löytyykö keneltäkään täysin lain pykälät täyttävä sellainen? Kokemusten jaosta olisi varmasti hyötyä tälle forumille.

Muutenhan tehorajoiksi on määritelty automallin tehokkain versio + 20%, mutta kuitenkin korkeintaan 7kg/kW. Sciroccon tehokkain malli suomessa on 2.0 TSI:n 210 hv, joten tuo raja olisi siis 252 hv. Ellei sitten lasketa vielä Scirocco R:ää mallistoon mukaan, jolloin tehorajaksi tulee tuo 7kg/kW. Kuitenkin sellaiset rajat ettei yhden ahtimen 1.4:lla pääse lähellekkään vaihtamatta turboa.

Edit: Vähäpäästöisyydelle löytyy jonkinlainen määritelmä tuolta (pykälä 36): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020165 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020165)

Pykälän kahdeksan toinen momentti sanoo:

2. Vähäpäästöisen auton päästöihin vaikuttavia rakenteita ja laitteita saa vaihtaa vain auton valmistajatehtaan tai asianomaisen viranomaisen hyväksymiin laitteisiin; tällöin muutoksen kohteena olevaa autoa koskevien tai myöhempien päästövaatimusten tulee täyttyä.

Eli Sciroccolla riittäisi periaatteessa EU5-normin täyttäminen, mutta kysymys kuuluukin: Luetaanko softaviritys rakenteeksi tai laitteeksi? Jos kyllä, onko olemassakaan sellaista softaviritystä, jolla olisi jonkin viranomaisen hyväksyntä? Eikös nuo viritykset kuitenkin tehdä kullekin autolle erikseen?

Vähän epämääräisesti ilmaistu, mutta em. asetuslinkissä se lukee:

Lainaus käyttäjältä: FINLEX6 §
Moottorin muuttaminen

4. Ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella varustetun moottorin muuttaminen rinnastetaan moottorin vaihtoon.

Ahdetun moottorin lastutus on siis pykälien mukaan moottorin vaihto. Lastutus kun muuttaa moottoria, ja sen jälkeen tuo teksti on yksiselitteinen. Mistään asianomaisten viranomaisten hyväksymistä softavirityksistä en ole tietoinen.

Tosiaan. Tässä minun tapauksessani taitaa siis ainoa huolenaihe periaatteessa olla päästöt - olettaen, että en ole väärässä esim. jarrujen samankaltaisuuden suhteen. Tavoitteenahan ei tosiaan välttämättä ole edes tuo 28 kW:n piristys.

Päästöjen todistaminen viranomaisille onkin se vaikein ja kallein kohta virityksessä. Jarruista ja muista alustan eroista saat ihan paikallisesta vw liikkeestä todistuksen joka kelpaa konttorilla.

Ei taidakaan jäädä ihan päästöistä kiinni. Sekä vaihteisto että jarrut ovat eri paria 90 kW:n ja 118 kW:n versioissa. Jarrulevyjä taisi itse asiassa olla neljää eri kokoa sekä eteen että taakse, joten tuurilla 103 kW:n dieseliinkin on omat levyt. Vaihteiston suhteen ei ole ehkä niin väliä, mutta jarruista voisi tulla jo sanomista ainakin jos tehonlisäys olisi huomattava. Pieni tehonlisäys ei ehkä vielä vaatisi jarrujen vaihtamista tehokkaampiin, mutta pitänee silti alustavasti kysellä paljonko moinen remontti tulisi kustantamaan.

Wilburi mainitsi Voimaa.com:in tuolla toisessa topikissa, joten kysytään nyt täälläkin, että onko kenelläkään kokemuksia kyseisen lafkan virisoftista ja palvelusta?

Voimaa.comista en tiedä enkä ole kuullut. Mutta käsittäisin että softaavat vain bulkkisoftilla sen enempää hieromatta.
Minulla on vanhemmassa dieselissä emj-powerin softa(oli jo ostettaessa). Ja voin nyt äkkiseltään todeta että taitaa olla aika kuraa.
Pitäisi laittaa vakiosofta takaisin tai käydä Motorbitissä/Karalalla kääntymässä. Ennen uutta softaa pitäisi kuitenkin pistää tekniikkaa kuntoon, ja yhteiskustannus onkin jo sen verran iso etten viitsi satsata vanhaan arvottomaan käyttikseen.

Rocco voisi katsastuskonttorilla käydä kysymässä mitä sanovat jos annat heille TUV-todistuksen muutoskatsastusta varten. Sen pitäisi riittää, ilman sen suurempia tekniikanvaihtoja jarruihin/alustaan.

Edit: Tässä ABT:n sivustolta otettua. (http://www.abt-sportsline.de/tuning/shop/VW-Scirocco-1K8-Motortechnik_1259_1258_4/produkt/Abt-Leistungssteigerung-2970/)

Juu, tarkoitus on ollut ottaa yhteyttä katsastuskonttoriin ja kysellä heidän kantaansa erinäisiin muutoksiin. Tuurilla alustaa ei tosiaan tarvitsisi lähteä hirveästi päivittämään. Onko softauksien TUV-todistuksilla mitään arvoa? Tosin Motorbitin custom-softaanhan ei taida sellaista edes saada. Jos haluaa päästöt mittauttaa ja hyväksyttää VTT:llä, niin hintaa todistukselle tulee kuulemma n. 1600 e. Huonolla tuurilla pelkän softauksen kustannukset kipuavat siis johonkin 2200 euroon.

Jarrurempan hintaa marmoritiskiltä kysellessäni totesivat sen tulevan niin kalliiksi, että kannattaa mieluummin katsella esim. Brembon jarrukittien perään. MTM:n Brembo-setin hinnat alkavat n. 3700 eurosta ilman asennusta, joten halvalla ei silläkään tyylillä pääse. Odottelen vielä vastausta siihen tuleeko esim. tuon 118 kW:n version jarrujen asentaminen omaan autooni todella tuota kalliimmaksi. Jos tuon MTM:n setin päälle vielä laskisi softauksen worst-case kustannukset ja nuo OEM-madallusjouset marmoritiskihinnoin ja asennuksin, oltaisiin jo reilun 6500 euron tuunauslaskussa...

Saapi siis nähdä mihin kaikkeen sitä on varaa.

P.S. On muuten vähän kummallisen tuntuista infoa tuosta ABT:n softasta. Sivujen mukaan vakio 122-heppainen kiihtyy 0-100 km/h ajassa 10,9 s (9,7 s luvattu) ja viritetty 160-heppainen kiihtyy saman välin aikaan 10 s (vrt 8,0 s luvattu vakiokuntoiselle 160-heppaiselle). Päästöjen luvataan pysyvän samana, mutta päästöluokitukseksi ilmoitetaan silti EU4 vakiomoottorin täyttäessä normin EU5 vaatimukset. CO2-päästötkin ovat vakiona eri kuin mitä valmistaja ilmoittaa kyseiselle moottorille.

Nimenomaan kannattaa käydä katsastuskonttorilla kysymässä TUV-paprujen arvoa softauksessa. Niitä ei taida saada muilta kuin ABT:ltä. Ehkä MTM:ltä. Motorbitiltä ei mitään jakoja.
Päästötestin worst case on se että maksat vajaa 2000e, eikä auto mene läpi. Se ei välttämättä ole mikään huutojuttu.

ABT speksien paikkaansapitävyyksiin en sitten sanokaan mitään. Yleisesti juuri niitä tutki arvioituja teho/vääntö-lukemia enempää.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 29.06.10 - klo:13:32

P.S. On muuten vähän kummallisen tuntuista infoa tuosta ABT:n softasta. Sivujen mukaan vakio 122-heppainen kiihtyy 0-100 km/h ajassa 10,9 s (9,7 s luvattu) ja viritetty 160-heppainen kiihtyy saman välin aikaan 10 s (vrt 8,0 s luvattu vakiokuntoiselle 160-heppaiselle). Päästöjen luvataan pysyvän samana, mutta päästöluokitukseksi ilmoitetaan silti EU4 vakiomoottorin täyttäessä normin EU5 vaatimukset. CO2-päästötkin ovat vakiona eri kuin mitä valmistaja ilmoittaa kyseiselle moottorille.

Golf IV-osastolla ainakin näyttävät tiedot olevan ihan oikein:
http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/5K0_114_160_CAXA_HS_D.pdf (http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/5K0_114_160_CAXA_HS_D.pdf)
http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/5K0_114_210_CAVD_DSG_D.pdf (http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/5K0_114_210_CAVD_DSG_D.pdf)


.

No niin, kysytty on. TUV-papereilla voi tehdäkin jotain, jos moottori täyttää virityksen jälkeen samat normit kuin ennen viritystä ja TUV-paperista käy ilmi, että päästömittaus on tehty samojen standardien mukaan kuin millä VTT testaa. Tietyt tyyppihyväksyntävaatimukset pitää siis täyttää ja noissa valmisvirisoftissa tämä ei periaatteessa ole mikään ylitsepääsemätön este, jos softan valmistaja on vain jaksanut sijoittaa päästötesteihin niihin vaadittavat roposet. Custom-softiin tällaista on käytännössä mahdollista saada ja siten ainoa vaihtoehto on tapauskohtainen päästömittaus VTT:llä tai mahdollisesti muussa samat valmiudet omaavassa paikassa. Jos auto ei läpäise testiä, on tullut heitettyä suuri määrä euroja kankkulan kaivoon.

Pahasti näyttää siltä, että joko täytyy luopua piristämishaaveista tai lähteä moraalisesti arveluttavalle tielle... Tuolla ABT:n TUV-paperilla ei nyt siis ainakaan Sciroccon tapauksessa tee mitään.

Oli pakko vielä avautua ABT:lle tuosta Sciroccon upgradesta. Eiväthän nuo olleet saaneet kuin moottorin väännön oikein. Mikäs viripaja se sellainen on, joka ei edes tiedä minkälaista moottoria lähtevät parantelemaan... Toivotaan, että saavat järkevämmät lukemat nettiin.

Edit: Ja toivotaan vielä lisäksi, etteivät sävellä niitä järkevämpiä lukemia päästään.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 29.06.10 - klo:18:16
Tuolla ABT:n TUV-paperilla ei nyt siis ainakaan Sciroccon tapauksessa tee mitään.

Voisitko vielä täsmentää miksei noilla ABT TUV-papereilla tee mitään?!

Nuo ABT sivujen arvot on metsässä CC:nkin kohdalla, puhuvat mm. lähtömoottorista parissa kohtaa 109kW  vaikka 103kW se tietty on.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 29.06.10 - klo:22:13
Voisitko vielä täsmentää miksei noilla ABT TUV-papereilla tee mitään?!

Sen takia, että ABT ilmoittaa viritetyn 1,4 TSI Sciroccon päästöluokaksi EU4. Originaali on EU5, joten jos tuo sama EU4 lukee myös TÜV-papereissa, todistavat ne virityksen tehneen juuri sen mitä se ei saisi tehdä. Tämä siis sillä oletuksella, että tuo päästöluokitus on ylipäätään tehty tavalla, joka vastaa VTT:n mittausstandardeja.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 29.06.10 - klo:22:18
Sen takia, että ABT ilmoittaa viritetyn 1,4 TSI Sciroccon päästöluokaksi EU4. Originaali on EU5, joten jos tuo sama EU4 lukee myös TÜV-papereissa, todistavat ne virityksen tehneen juuri sen mitä se ei saisi tehdä. Tämä siis sillä oletuksella, että tuo päästöluokitus on ylipäätään tehty tavalla, joka vastaa VTT:n mittausstandardeja.

Tuli mieleen, että onkohan tuo perusmoottorin arvojen väärin ilmoittelu tahallista, koska tuossa CC TDIssäkin on perusmoottorin päästöarvot on ABTn lapussa liian suuret. Jospa jossain maassa on tärkeää näyttää ettei päästöarvot huonone eli lappuun pannaan perusmoottorin arvot vähintään samaksi kuin viritetyn. Vastaavasti todistus sitten näyttää ABT viritetyn päästöarvot oikein eli siitä ei jää homma kiinni kun auton päästöarvot mitataan muutoskatsastuksessa.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 29.06.10 - klo:22:40
Jospa jossain maassa on tärkeää näyttää ettei päästöarvot huonone eli lappuun pannaan perusmoottorin arvot vähintään samaksi kuin viritetyn.

Suomi on juuri tällainen maa. EU5 auton pitää pysyä EU5 autona viritettynäkin. Ja eihän katsastuksessa niitä perusmoottorin tietoja siitä ABT:n lappusesta katsota.

LainaaVastaavasti todistus sitten näyttää ABT viritetyn päästöarvot oikein eli siitä ei jää homma kiinni kun auton päästöarvot mitataan muutoskatsastuksessa.

Meinaatko nyt, että todistuksessa lukisi auton täyttävän EU5 eli ABT väittäisi päästöjen vähentyneen? Jotenkin en jaksa uskoa. Tai voihan totuus tuosta TÜV-todistuksesta olla toisaalta mitä vaan, kun melkeinpä kaikissa arvoissa on jotain hämärää. Jos siellä kuitenkin lukee EU4, niin se ei riitä.

Niin ja tosiaan, pitääkö ne pakokaasut sitten vielä mittauttaa siellä katsastuksessakin? Koko hyväksiluettavan TÜV-todistuksen etuhan olisi siinä, ettei tarvitsisi pistää pitkälle toista tonnia päästömittauksien suorittamiseen VTT:llä.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 29.06.10 - klo:22:51
Meinaatko nyt, että todistuksessa lukisi auton täyttävän EU5 eli ABT väittäisi päästöjen vähentyneen? Jotenkin en jaksa uskoa. Tai voihan totuus tuosta TÜV-todistuksesta olla toisaalta mitä vaan, kun melkeinpä kaikissa arvoissa on jotain hämärää. Jos siellä kuitenkin lukee EU4, niin se ei riitä.

Ajattelinpa vaan että jos jossain etelän maassa ei olla asioissa niin tarkkoja että kaivettaisiin autonvalmistajan speksit, vaan luetaan suoraan siitä TUV paperista, että hyvältä näyttää muutos. En oikeastaan väitä mitään, haenpa vain jotain selitystä ABTn huonoille sivuille. Tuntuu vaan niin oudolle että tuollainen puulaaki laittaisi vahingossa niin paljon samansuuntaisia virheitä sivuilleen. Jos kiinnostaisi tarpeeksi, pitäisi varmaan kysyä asiaa Königiltä tai ABT:lta.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 29.06.10 - klo:23:06
Ajattelinpa vaan että jos jossain etelän maassa ei olla asioissa niin tarkkoja että kaivettaisiin autonvalmistajan speksit, vaan luetaan suoraan siitä TUV paperista, että hyvältä näyttää muutos.

Tosiaan, voihan se näinkin olla. Katsotaan reagoiko ABT palautteeseeni mitenkään, vaikka en suoraan selitystä oudoille luvuille tivannutkaan.

LainaaEU5 auton pitää pysyä EU5 autona viritettynäkin.

Niin pitääkin, jos se siis on alunperin rekisteröity EU5:nä. Monia tekniikan puolesta EU5 määräykset täyttäviä autoja on kuitenkin rekisteröity EU4 mukaisina. Silloin niitä koskevat vain "nelostason" määräykset.

Lainaus käyttäjältä: Tupo - 30.06.10 - klo:08:36
Monia tekniikan puolesta EU5 määräykset täyttäviä autoja on kuitenkin rekisteröity EU4 mukaisina. Silloin niitä koskevat vain "nelostason" määräykset.

Vaikka kyseiset autot täyttäisivätkin EU5 määräykset teknisesti, niin onkohan näissä tapauksissa valmistaja ilmoittanut että ne täyttääkin vain EU4 määräykset? Vai miten EU5 määräykset täyttävä auto voidaan rekisteröidä EU4 täyttäväksi autoksi?

LMS:n  (http://www.lmstuning.fi/myyntiehdot)mukaan MTM:ltäkin saisi TüV paperit, ei tosin kaikkiin tapauksiin.
Valitettavasti vain MTM:n sivuilta ei löytynyt tarkempaa TüV tietoa.

LainaaVai miten EU5 määräykset täyttävä auto voidaan rekisteröidä EU4 täyttäväksi autoksi?

"Vitostason" mukainen auto täyttää tietysti myös alempien tasojen vaatimukset. Kysymys lienee yksinkertaisesti siitä, että ko. autot on rekisteröity sen mukaan, mitä määräykset vaativat. "Ylemmän tason" mukaisesta rekisteröinnistä ei kai ole mitään hyötyä - ehkäpä pikemminkin päinvastoin. Kehitys joka tapauksessa kehittyy ja valmistajat varautuvat jo tuleviin (tiukempiin) päästörajoihin. Siksi nyt myynnissä on jo muutamia EU6 määräykset täyttäviä autoja, vaikka ko. vaatimus tulee voimaan vasta 2015.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 30.06.10 - klo:09:11
LMS:n  (http://www.lmstuning.fi/myyntiehdot)mukaan MTM:ltäkin saisi TüV paperit, ei tosin kaikkiin tapauksiin.
Valitettavasti vain MTM:n sivuilta ei löytynyt tarkempaa TüV tietoa.

Kappas. Luovuin MTM:n osalta toivosta, kun softan yhteydessä ei ollut noista papereista mainintaa. Pitäisi varmaan kysellä noiden perään, joskin MTM:n softan arvot ovat sieltä huonommasta päästä. BSR:n ja APR:n sivustoilla ei myöskään ollut softien kohdalla mainintaa TÜV-papereista, mutta ehkä sieltäkin kannattaisi sitten kysyä.

BSR on sen verran pieni softalafka että tuskinpa tekee tyypityksiä. APR taisi olla jenkkiläinen lafka joten voi unohtaa sen suhteen todistuksen.

VTT:ltä tuli kiitettävän ripeästi mielestäni hyvin selkokielinen vastaus kyselyyni ja kirjoittajan luvalla julkaisen sen yhteystietoineen. Jos jollakin on asiaan liittyviä kysymyksiä, voi häneen kuulemma olla suoraan yhteydessä.

Huomentapäivää,

Vähäpäästöisiksi luokiteltujen autojen moottorien virittäminen on tosiaan haasteellista, kun haitallisten pakokaasupäästöjen taso ei saa lisääntyä yli sallittujen. Hommaa tosin helpottaa se, ettei pakokaasukokeessa käytetä missään vaiheessa kovin isoja tehoja, kun max. nopeus on 120 km/h ja kiihdytyksetkin aika maltillisia. Siten jos saa tehoalueen alapään pysymään kuosissa, voi homma onnistuakin.

Helpoimmalla pääsee, jos käyttää jotain ns. luokiteluja virityssarjoja, joille sarjan kokoaja on hankkinut hyväksymiset, ja toimittaa asiaan kuuluvat dokumentit sarjan mukana. Yleisimmin nämä taitavat olla saksalaista alkuperää.

Jos kuitenkin päätyy omatekoiseen viritykseen, pitää auto mittauttaa joko VTT:llä tai jossain muussa akkreditoinnin saaneessa laboratoriossa. Suomessa ei muita tällä hetkellä ole, mutta naapurimaaasta Ruotsista löytyy lähin Tukholman liepeiltä.

Kustannukset ovat luokkaa 2500 EUR, mutta tällöin on kyse vasta yhdestä mittauksesta. Se on riittävä vain, jos tulokset ovat yli 30 % pienemmät kuin sallitut enimmäisarvot. Jos mennään lähemmäs, mutta jäädään kuitenkin raja-arvojen alle, pitää mitata toinen ja jopa kolmaskin kerta, jotta saadaan tilastollisesti pätevä tulos. Uusinnat kerryttävät laskua 500 EUR per kerta, eli kolmen sarjalle tulee hinnaksi 3500 EUR. Tällaisissa tapauksissa meillä on ollut tapana tehdä esivalmistelujen yhteydessä ns. suuntaa antava koe, jolla voi jo ennustaa, onko mitään edellytyksiä hyväksyttävälle tulokselle. Jos jo siinä vaiheessa "mennään metsään", on lasku vain 1500 EUR, kun aika paljon tekemistä jää pois. Näihin sitten vielä ALV:t päälle (nyt 22 %).

Jos mittaus antaa hyväksyttävät tulokset, voidaan siitä annetulla todistuksella hyväksyttää muitakin autoyksilöitä, edellyttäen että muutokset on niin tarkasti kuvattu raportissa ja sen liitteissä, että toisestakin autosta voidaan todeta samat muutokset. Softan osalta tämä on kait vähän hankalaa, mutta tuskin sentään mahdotonta. Silloin kustannuksia voi jyvittää "kimppakavereille", jos sellaisia sattuu löytymään.

Tyyppihyväksymistä ei tällaisesta voi kuitenkaan antaa, kyse on aina ns. yksittäishyväksymisistä. Tyyppihyväksyminen tarkoittaa hyväksymistä, joka on viety viranomaisrekistereihin, ja siihen voi viitata pelkällä numerolla ilman erillisiä dokumentteja. Käytännössä kaikki uudet sarjavalmisteiset autot on tyyppihyväksyttyjä.

Hyvä kesää toivottaen,

-juhani

Juhani Laurikko
Senior Research Engineer, DTech
VTT
Propulsion and Energy Use in Vehicles
Biologinkuja 5, P.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland
Tel +358 20 722 5463, Fax +358 20 722 7048
email: Juhani.Laurikko@vtt.fi

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 30.06.10 - klo:10:17

Helpoimmalla pääsee, jos käyttää jotain ns. luokiteluja virityssarjoja, joille sarjan kokoaja on hankkinut hyväksymiset, ja toimittaa asiaan kuuluvat dokumentit sarjan mukana. Yleisimmin nämä taitavat olla saksalaista alkuperää.

Onkohan nyt sitten ABT:n tai jonkin muun tahon hankkima TÜV-paperi, mikä tuossa ylhäällä mainitaan. Itse ainakin ymmärän asian niin että on.

Kiitettävää toimintaa muuten tuolta VTT:n kaverilta että viitsi vastata, hatun noston arvoinen suoritus. :)

Lainaus käyttäjältä: sollila - 30.06.10 - klo:10:25
Onkohan nyt sitten ABT:n tai jonkin muun tahon hankkima TÜV-paperi, mikä tuossa ylhäällä mainitaan. Itse ainakin ymmärän asian niin että on.

Periaatteessa ilmeisesti kyllä, mutta katsastusmiehen puheiden perusteella TÜV-papereissakin voi olla eroja. Ratkaisevaa on siis se, onko nuo päästömittaukset tehty oikean standardin mukaisesti ja TÜV-papereista pitää tarkistaa, että sieltä löytyy juuri oikeat hyväksymiset. Mikään läpihuutojuttu ei TÜV-todistuksen näyttäminenkään siis ole.

Myös Wetterauerilta löytyy sivuston mukaan virisoftille TÜV-todistus.

http://www.wetterauer.de/w_content/indexmain.php?language=2 (http://www.wetterauer.de/w_content/indexmain.php?language=2)

ABT:llä oli heidän sanojensa mukaan väärät tiedot ladattavana. Tilanne on nyt korjattu ja numerot näyttävätkin huomattavasti mukavammilta. Alkuperäisen tiedot ovat kunnossa ja nyt tuunattu laitos kiihtyy nollasta sataan jopa nopeammin kuin mitä valmistaja ilmoittaa vakiokuntoiselle autolle. Päästöluokituskin on EU5.

http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/1K8_114_160_CAXA_HS_D.pdf (http://www.abt-sportsline.de/uploads/tx_comabt/1K8_114_160_CAXA_HS_D.pdf)

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 02.07.10 - klo:22:49
ABT:llä oli heidän sanojensa mukaan väärät tiedot ladattavana. Tilanne on nyt korjattu ja numerot näyttävätkin huomattavasti mukavammilta.

Hieno suoritus, pistit ABT:n ojennukseen :D

Ei taida moni kysellä saastearvojen perään kun vasta nyt huomattiin.

Lainaus käyttäjältä: Kupla73 - 02.07.10 - klo:23:03
Roccoscientist, joko sä nyt oot lastuttamassa Sciroccoa??  ::) Olisit vaan laittanut sen kaksoisahdetun niin olis yksi "huoli" vähemmän. ;D

Mutta sitten mulla olisi vuorostaan kaksoisahdetun mukanaan tuomat huolet ja suurempi kulutus. ;) Lisäksi tuo oman auton parantelu on itsessään hauskaa puuhaa, eikä sitä intoa oikein tehdasmalleilla saa laannutettua. Niin ja lastutus on tosiaan periaatteessa harkinnassa, mutta tällä hetkellä ollaan pienellä aikalisällä tuon kutittelun suhteen. Ongelmia kun tulee jatkuvasti lisää ja tuorein on start-stop-automatiikka, josta en halua luopua, mutta joka ei ilmeisesti ymmärrä turbon jälkikäytön päälle yhtään mitään.

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 02.07.10 - klo:23:13
Hieno suoritus, pistit ABT:n ojennukseen :D

Ei taida moni kysellä saastearvojen perään kun vasta nyt huomattiin.

Tai sitten tuo 122-heppainen Scirocco ei ole tuunaajien suosiossa. ;) Ilmeisesti noita lukemia ei tosiaan hirveän moni suurennuslasilla tiiraile tai vaihtoehtoisesti jaksa huomauttaa virheistä. Etkös sanonut, että CC:nkin tiedoissa oli ajoittain vähän outoja lukemia?

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 02.07.10 - klo:23:17
Etkös sanonut, että CC:nkin tiedoissa oli ajoittain vähän outoja lukemia?

Joo, ja on edelleen. Ne tietysti korjasi tiedot vain sinun koneesta, ei sitten tullut heille mieleen tarkistaa muitakin koneita >:(.
Jos ryhdyn joskus lastuttamaan ABT:llä (juuri nyt ei tosin tunnu todennäköiseltä, en ole vakuuttunut hyöty vs mahdolliset haitat suhteesta tässä CBAB DPF dieselissä), pitää munkin nähdä oikeat speksit. Otit ilmeisesti emaililla yhteyttä suoraan ABT:lle Saksaan?

Lainaus käyttäjältä: Arcca - 03.07.10 - klo:09:14
Otit ilmeisesti emaililla yhteyttä suoraan ABT:lle Saksaan?

Nettisivuilla oli lomake tuotteita koskevia tiedusteluita varten ja täytin sellaisen. (Sivusto muuten herjaa, jos ei laita puhelinnumeroa, vaikka sitä ei listata pakollisena tietona. Itse laitoin vain viivan ja se riitti.)

Omat projektihaaveeni saivat sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät ensin: Sain tarkempaa infoa jarrujen päivittämisestä vastaamaan 2.0 TSI:tä ja hinta tulisi todennäköisesti olemaan alle tonnin. Takajarrut ovat tuossakin samat kuin omassani, joten vaihtoon menisivät edestä

-satulankannattimet
-ilmausruuvit
-jarrulevyt ja -palat

Jotain muutakin pientä saattaisi mennä, mutta tuossa ne, mistä hinta käytännössä muodostuu töiden ohella. Valmistaja ei luonnollisestikaan tätä toimenpidettä suosittele, huvittavaa kyllä. Ikään kuin 2.0 TSI:n jarrut olisivat jotenkin epäluotettavammat, jos moottori onkin 1.4 TSI.

Sitten huonot: Start-stop-systeemi ei pidä silmällä turbon käyntinopeutta mitenkään. Jälkikäytöstä pitää siis itse pitää huolta, mikä nyt ei rauhallisessa arkiajossa ole ehkä suuri ongelma, mutta viritetyllä autolla ongelma vain korostuisi.

Miten nuo voivat maksaa niin paljon??

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 15.07.10 - klo:12:43Miten nuo voivat maksaa niin paljon??

OEM on OEMia ;)

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:11:10Sitten huonot: Start-stop-systeemi ei pidä silmällä turbon käyntinopeutta mitenkään. Jälkikäytöstä pitää siis itse pitää huolta, mikä nyt ei rauhallisessa arkiajossa ole ehkä suuri ongelma, mutta viritetyllä autolla ongelma vain korostuisi.

Eikös sen S&S:n voi ottaa napista pois? ::)

Lainaus käyttäjältä: -MTM- - 15.07.10 - klo:13:05
OEM on OEMia ;)

No siis tuohan on halpaa huvia. MTM:n kautta Brembon jarru-upgrade maksaa 3600 eurosta ylöspäin ja ABT:n jarrupäivitys taas maksaa sellaiset 1700 e. Molempiin vielä työt päälle. Toki osatkin ovat sitten järeämpiä.

LainaaEikös sen S&S:n voi ottaa napista pois? ::)

Saa toki, mutta se pitää sitten joka käynnistyksen jälkeen tehdä erikseen. Lisäksi ei sitä nyt ihan koko aikaa kuitenkaan halua välttämättä pois päältä pitää. Kaupunkiajossa tuo on ihan paikallaan, vaikka auto olisikin viritetty. Ja toki tuota voi kytkimelläkin kontrolloida, eli ei kyseessä nyt mikään maailmaa kaatava ongelma ole.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 30.06.10 - klo:09:31
Kappas. Luovuin MTM:n osalta toivosta, kun softan yhteydessä ei ollut noista papereista mainintaa. Pitäisi varmaan kysellä noiden perään, joskin MTM:n softan arvot ovat sieltä huonommasta päästä. BSR:n ja APR:n sivustoilla ei myöskään ollut softien kohdalla mainintaa TÜV-papereista, mutta ehkä sieltäkin kannattaisi sitten kysyä.

Tuskin MTM on käytäntöään tältä osin muuttanut. No niin tai näin, MTM:n TÜV-todistus tuli sakuista faksilla auton valmistusnumerolla varustettuna. Meni sitten aikanaan auton mukana eteenpäin.

Edit: lukekaa muuten huvikseen GTI Magazinen uusimman numeron "lastutesti" - koskee toki TDI-myllyä, jossa ei niin hirveästi löysiä ole, mutta antaa jotain osviittaa siitä, miten tehonlisäyksiin kannattaa suhtautua.  ::)

Tämä ei tosin muuta sitä, että ero kulussa voi silti olla todella merkittävä. Niin ja toisaalta olen lukenut useammankin ulkomaisen testin, jossa lupaukset on saavutettu ja jopa ylitetty...

Lainaus käyttäjältä: -MTM- - 15.07.10 - klo:13:05
OEM on OEMia ;)

Siis ymmärtäisin jos jarrusatulat tulisi myös mutta muuten en.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:11:10
Omat projektihaaveeni saivat sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät ensin: Sain tarkempaa infoa jarrujen päivittämisestä vastaamaan 2.0 TSI:tä ja hinta tulisi todennäköisesti olemaan alle tonnin. Takajarrut ovat tuossakin samat kuin omassani, joten vaihtoon menisivät edestä

-satulankannattimet
-ilmausruuvit
-jarrulevyt ja -palat

Jotain muutakin pientä saattaisi mennä, mutta tuossa ne, mistä hinta käytännössä muodostuu töiden ohella. Valmistaja ei luonnollisestikaan tätä toimenpidettä suosittele, huvittavaa kyllä. Ikään kuin 2.0 TSI:n jarrut olisivat jotenkin epäluotettavammat, jos moottori onkin 1.4 TSI.

Sitten huonot: Start-stop-systeemi ei pidä silmällä turbon käyntinopeutta mitenkään. Jälkikäytöstä pitää siis itse pitää huolta, mikä nyt ei rauhallisessa arkiajossa ole ehkä suuri ongelma, mutta viritetyllä autolla ongelma vain korostuisi.

Mielenkiintoinen projekti. Onko tietoa miten paljon 2.0 TSI ja 118kW 1.4TSI:n jarrut poikkeavat. Noita jarrusatulankannattimia oli tohon 118kW 1.4 TSI:hin paria mallia. Kirkuvat ja hiljaiset, kannattaa tarkistaa.

Lainaus käyttäjältä: PTG - 15.07.10 - klo:13:19Tämä ei tosin muuta sitä, että ero kulussa voi silti olla todella merkittävä. Niin ja toisaalta olen lukenut useammankin ulkomaisen testin, jossa lupaukset on saavutettu ja jopa ylitetty...

Nimenomaan. Lopputulos on niin paljon kiinni tekniikasta, paljonko on jätetty potentiaalia käyttämättä. Ja toiseksi softan laadukkuus.
Ohjelmointitapoja on monia, ja niissä jos jossain on helppo tehdä oikaisuja - toimivuuden ja kestävyyden kustannuksella.
Sen takia en yleisesti suosittele halpasoftia, ellei tarkemmin joku ole niitä tutkinut ja havainnut hyväksi.

Allekirjoittaneen 11-vuotias kymppitonnin työmatkapommi antoi dynossa renkailta samat teholukemat mitä valmistaja on alunperin moottorista ilmoittanut irtoavan. Ei yhtään hullummin vaikka yksi suutin takertelee ja siirtopumppu on pettämässä. :)
Pahinta on että siihen on edellinen omistaja EMJ-Powerin softan asennuttanut (en todellakaan pidä arvossa) ja epäilen että se rikkoo tuosta syöttöpumppua parin vuoden välein. Se nimittäin on uusittu 2-3vuotta sitten. :(

Lainaus käyttäjältä: tsiih - 15.07.10 - klo:19:59
Siis ymmärtäisin jos jarrusatulat tulisi myös mutta muuten en.

Satulat ovat samat niin 90 kW:n 1.4 TSI:ssä kuin 2.0 TSI:ssäkin. Tässä tarkempi hinta-arvioerittely:

-Satulankannattimet (5N0615125) n. 145 e x 2 = n. 290 e
-Ilmausruuvit (1K0615273A) n. 10 e x 2 = 20 e
-Jarrulevyt (1K0615301AA) n. 90 e x 2 = 180 e
-Jarrupalat (3C0698151C) n. 90 e
-Töiden osuus n. 250 e

Lainaus käyttäjältä: Wekotin - 15.07.10 - klo:20:29
Mielenkiintoinen projekti. Onko tietoa miten paljon 2.0 TSI ja 118kW 1.4TSI:n jarrut poikkeavat. Noita jarrusatulankannattimia oli tohon 118kW 1.4 TSI:hin paria mallia. Kirkuvat ja hiljaiset, kannattaa tarkistaa.

Tässä kohtaa asia muuttuu mielenkiintoiseksi. Maahantuonnista oli vastattu jarrujen päivityksestä 1.8 TSI:tä vastaaviksi ja huoltoneuvoja sanoi 1.8 TSI:n ja 2.0 TSI:n jarrujen olevan samanlaiset. Ainoa ongelma on, että 1.8 TSI Sciroccoa ei ole olemassakaan, joten vähän epäilyttää onko sittenkään tullut maahantuonnista ihan oikeaa tietoa. Toisaalta tuo 1.8 TSI on saman tehoinen kuin kaksoisahdettu 1.4 TSI, joten voi hyvin olla, etteivät 118 kW 1.4 TSI:n ja 2.0 TSI:n tosiaan poikkea toisistaan mitenkään. En yhtään tiedä mistä tuo 1.8 TSI on kuvioihin eksynyt, enkä huomannut asiaa autoa huollosta hakiessani kysyä.

Ei sattuisi löytymään tuon hiljaisen satulankannattimen varaosanumeroa, jotta voisin katsoa onko kyseessä tuo minulle kaupattu versio?

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:21:02
-Ilmausruuvit (1K0615273A) n. 10 e x 2 = 20 e

On siinä ilmaropulla hintaa, mutta mihin hemmettiin ne noita tarvii?

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:21:08

Ei sattuisi löytymään tuon hiljaisen satulankannattimen varaosanumeroa, jotta voisin katsoa onko kyseessä tuo minulle kaupattu versio?

Ei valitettavasti. J1978 foorumilta varmaan osaisi kaivella tuon esille. Hänhän tästä osasi kertoa ja hyvä niin. Jarrut eivät ole päivityksen jälkeen kertaakaan vinkuneet ja ennen vinku jatkuvasti ja joka kerta.

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 15.07.10 - klo:21:24
On siinä ilmaropulla hintaa, mutta mihin hemmettiin ne noita tarvii?

Jarruletkujen ilmaukseen, veikkaan. En tiedä miten nuo eroavat niistä, jotka löytyvät omasta autostani, mutta varaosanumero on eri ja siksi nekin täytyisi vaihtaa.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:21:32
Jarruletkujen ilmaukseen, veikkaan. En tiedä miten nuo eroavat niistä, jotka löytyvät omasta autostani, mutta varaosanumero on eri ja siksi nekin täytyisi vaihtaa.

Ilmaukseen tietenkin, mutta mikä vanhoissa on vikana ettei niillä voisi ilmata. Vai muuttuukohan se satulan asento niin paljon että tarvitaan erilainen roppu ilman ulostamiseen :-\

Lainaus käyttäjältä: Karvis - 15.07.10 - klo:21:34
Vai muuttuukohan se satulan asento niin paljon että tarvitaan erilainen roppu ilman ulostamiseen :-\

Huoltoneuvojakin tuota ihmetteli, mutta arveli kulman tai pituuden olevan hieman poikkeava.

Ok eli osat n. 600 e ja työn tekee näppärä tietysti itse.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 15.07.10 - klo:21:08
Maahantuonnista oli vastattu jarrujen päivityksestä 1.8 TSI:tä vastaaviksi ja huoltoneuvoja sanoi 1.8 TSI:n ja 2.0 TSI:n jarrujen olevan samanlaiset. Ainoa ongelma on, että 1.8 TSI Sciroccoa ei ole olemassakaan, joten vähän epäilyttää onko sittenkään tullut maahantuonnista ihan oikeaa tietoa.

En tiedä lukeeko huoltoneuvojani tätä forumia (terkkuja vain, jos lukee ;) ), mutta tänään tuli sähköposti, jossa tämän outouden syy selvisi. Kyseessä on siis puhdas typo ja teksti pätee nimenomaan kaksoisahdettuun 1.4 TSI:hin eli siinä on siis samat jarrut kuin 2.0 TSI:ssä.

Entäs paljon saa euroja menemään, kun päivitetään alusta vastaamaan noita parempia malleja.

En ole asiaa vielä varmistanut, mutta käsittääkseni noissa alustoissa ei ole eroja - ainakin jos R-malli unohdetaan. Etujousien jäykkyydessä voi toki olla pientä vaihtelua moottorien painoerojen johdosta.

Edit: Mutta toki tuo pitäisi vielä tarkistaa samalta taholta kuin jarruasiakin.

Pikasesti katottuna Jousia ja iskareita on 4 erilaista setti. Joten tuon alustan päivittämiseen ehkä helpoin tapa on hankkia alustasarja, jossa on hyväksyntä niin 1.4 kun 2.0 malliin. Vakaajissa taitaa eron tehdä vain tavallinen alusta vs. magnetic ride. Joten niitäkään ei taida joutua vaihtamaan.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 29.07.10 - klo:22:05
Pikasesti katottuna Jousia ja iskareita on 4 erilaista setti.

Ettei johdu siitä, että etuakselimassojen maksimi on eri moottoreille erilaiset? Tuohan ei sitten virityksen myötä muutu yhtään mihinkään.

LainaaVakaajissa taitaa eron tehdä vain tavallinen alusta vs. magnetic ride. Joten niitäkään ei taida joutua vaihtamaan.

Eihän tuo DCC käsittääkseni ole sama asia ole kuin Audin magnetic ride. Oma autoni on joka tapauksessa ihan tuolla vakioalustalla ilman säädettävää iskunvaimennusta.

Edit: Tarkistin asian ja magnetic ride on tosiaan eri juttu kuin DCC/ACC. Scirocco centralista lainattua, toivottavasti lontoo taipuu:

DavidH

I have some idea how it works,i'll try to summarise.

ACC uses electromechanical adjustable valves,developed by Ohlins,i've forgotten the name of the system but it's used before by Volvo and other marques.

It's an electromechanical valve,i think it takes about 10ms to make an adjustment,not as fast as the delphi magneride system but the big difference is that while magneride is purely reactive (i think,as it can afford to be because it's so bloody fast-the dampers themselves are capable of 1000 adjustments a second although the true speed is limited by the speed of the processing),the ACC is also predictive in that it takes data from more sensors (body position aswell as wheel position and also driver inputs-steering/throttle/braking),processes all that data through an algorythm and a dedicated computer,and decides the optimum damping for each wheel continuously.i think it's fast enough to adjust the compression and rebound damping seperately up to a decent wheel frequency-not sure though,i'll try to find the article i read about it which gives the frequency.

The delphi,from what i understand just uses wheel position sensors and so is a more reactive system,but it's speed means that it can afford to be.It's also arguably more reliable as it has no extra moving mechanical parts compared to a standard monotube damper,whereas the ACC will need to have motors and moving parts within the valves themselves i assume,which are electromechanical.So ACC is more complicated,there's more moving parts to get stuck/wear out/generally go wrong but i like the idea of it collating all this data and deciding the optimal damping,it sounds cool,like the eurofighter or something :D ,you know that when you turn in to a corner it's already adjusted the damping in anticipation,even before the suspension has loaded up-i think that's cool anyway.There's a video on VWs site somewhere showing how the system works,i'll find it and post a link.

Magneride essentially is a conventional monotube shock,but makes adjustments by altering the viscosity of the damper fluid (electromagnetically),so the vavle itself doesn't adjust,just the effective viscosity of the fluid.Since it's not mechanical,it can make adjustments very quickly (electricity is quite fast :D ) and so doesn't need all the additional data input from additional sensors,it can react so fast that it's able to control the damping optimally for each wheel from data just from 4 wheel position sensors.It's fast enough to adjust the compression and rebound damping sperately,from what i can gather,for each cycle/oscillation of the suspension up to a high wheel frequency since it's so fast.

I'll have a hunt for some articles,which can explain it better.

Lainaus käyttäjältä: PTG - 30.03.10 - klo:14:41
Kun ilmeisesti asiaa olet tarkemminkin tutkinut, niin ovatko Milltekin putkistot muuten E-hyväksyttyjä ja/tai jonkin muun hyväksynnän kautta "katsastuskelpoisia"?

Ovat taas viritysasiat hieman pyörineet päässä tuon cat back-putkiston tiimoilta ja tämä E-hyväksyntä nousi tietysti esiin. Pienen googlettelun perusteella löysin Mini2.fi:stä asiaa käsittelevän ketjun, jossa AKE:lta oltiin kysytty pakosarjan vaihdosta EU-tyyppihyväksyttyyn autoon: http://mini2.fi/forum/viewtopic.php?f=4&t=1641 (http://mini2.fi/forum/viewtopic.php?f=4&t=1641)

AKE:n vastaus kopioituna tähän:

Hei.

Pakoputkiston vähäiset muutokset, mukaan lukien putkiston kahdennukset, ovat
sallittuja seuraavin edellytyksin:

a) auton melu ei muutoksen jälkeen saa ylittää meluarvoja, jotka olivat
Suomessa voimassa auton käyttöönottoajankohtana tai 85 dB(A) taikka, mikäli
auton kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg, 92 dB(A), pienemmän arvon ollessa
määräävä;

b) pakoputken pään tai päiden on halkaisijaltaan ja sijoitukseltaan oltava
rakenneasetuksen määräysten mukainen; ja

c) katalysaattorin saa asentaa, mutta sitä ei saa poistaa, mikäli se on
välttämätön autoa koskevien pakokaasupäästömääräysten täyttämiseksi; mikäli
putkisto kahdennetaan, on myös katalysaattorit kahdennettava.

Auton on kuitenkin täytettävä myös muutoksen jälkeen sitä koskevat
pakokaasupäästövaatimukset. Pakosarjan E-hyväksynnästä ei ole erikseen
mainittu. Tällöin sitä ei voida erikseen vaatia.

Ilmeisesti siis cat back-putkiston ainoa kompastuskivi voi katsastuksessa olla tuo melutaso, jos ei nyt puhuta sitten mistään lehtipuhallintason ulostuloista.

Tuossa itse  yrittänyt etsiä Audi A3 3.2 Quattro putkisto.

Josta tulisi kahdella putkella kokomatkan taakse asti..
nyt tulee kaksi putke keskimmäiselle äänen vaimentimelle saakka.. Josta sitten jatkuu yhtenä putkena taakse..
Ei taida vaan löytyä sellaista putkistoa.. Jossa olisi molemmille puolille ulostulo viellä samassa..

Vain noita taka pönttöjä löytänyt missä tupla ulostulo.

Kaverin Octavia meni metsähallituksen puolelle ja piti mennä lunastukseen koska olihan siinä kaskovakuutus.Vakuutustarkastaja oli huomannut tehoboksin moottorin päällä ja ruvennut kyselemään muutoskatsastuksesta.Korvaus 0 euroa.Taitaa nyt ilmeisesti kaverille jäädä 15000e velkaa autosta joka on ihan paskana.Vallesmannit tarjoavat vielä tietenkin sakot laittomasta ajoneuvosta ja liikenteen vaarantamisesta. :-\

En jaksanut lukea koko ketjua, oliko tyhjentävä vastaus jo annettu, mutta olen joutunut perehtymään asiaan ja muutoskatsastanut onnistuneesti pari T4 transua 133 hv tehoille, olivat alunperin niitä 105 hv tehoisia.

Toimenpide 1.

Hanki maaahantuojalta todistus, että jarrut ja alusta vastaa tehokkaampaa. Aika vaikeeta, mutta saattaa onnistua. Maksaa varmuudella.

Toimenpide 2.

Tee edellä saamasi tietojen perusteella muutokset jos niitä tarvii. Usein ei tarvi.

Toimenpide 3.

Koita hommata jostakin ohjelma, jossa on TUV tai vastaava hyväksyntä sille, että moottorin päästöt vastaavat vastaavan tehoista tehtaan tekemää ja että tehoja on se tietty TUV-testatusti. Valitettavasti tälläistä ohjelmaa ei taida saada mistään, joten VTT:lle teho- ja päästömittaukseen. Saksalaisilta pajoilta, esim. MTM, saa myös suoraan hyväksynnän, mutta se pitää nykyään hakea auton VIN-koodille (suomalaisittain valmistenumerolle) eli jokaiselle autolle erikseen, joten halvempaa on käydä VTT:llä. Siellä yksi mittaus maksaa varmaan noin 1000-1500 e, hinta pitäisi löytyä ihan netistä hakemalla! Ohjelmistojen mukana tuleva TUV-hyväksyntä koskee vain tuota ohjelmistoa eli OHJELMISTO ON HYV�,,KSYTTY ei suinkaan sitä, että ohjelmiston asennuksen jälkeen autosi pakokaasupäästöt on hyväksytyllä tasolla. Tai sitä, että tehot ovat se tietty. TUV-hyväksyntiähän löytyy myös muoviastioista, monenlaisista sähkölaitteista ym.

Me saatiin aikanaan muutoskatsastettu transut Digituningin ohjelmistolla, siihen aikaan TUV antoin hyväksyntiä mallikohtaisesti ja digituning oli ne hakenut. Hyväksyntä lappu piti tilata valmistenumerolla Saksasta ja se maksoi luonnollisesti lisää, muitaakseni ohjelma 700 e ja hyväksyntä paperi 200e. Lainsäädäntö on muuttunut myös Saksassa, jossa TUV vaatii jokaisen auton testiin erikseen, hinta taisi siellä olla jossain vaiheessa 5000 e.

Lainaus käyttäjältä: pomo - 18.03.11 - klo:20:01
Saksalaisilta pajoilta, esim. MTM, saa myös suoraan hyväksynnän, mutta se pitää nykyään hakea auton VIN-koodille (suomalaisittain valmistenumerolle) eli jokaiselle autolle erikseen, joten halvempaa on käydä VTT:llä. Siellä yksi mittaus maksaa varmaan noin 1000-1500 e, hinta pitäisi löytyä ihan netistä hakemalla!

Menee pahasti alakanttiin. Halvin mittaus VTT:llä maksaa n. 1500 e + alv ja tällä selvitetään vasta onko autolla mitään mahdollisuuksia päästä varsinaisesta päästömittauksesta läpi. Kunnollisen päästömittauksen kokonaiskustannuksiksi tulee n. 2500 e + alv _jos_ auto pääsee riittävällä marginaalilla rajojen alle. Jos ollaan rajojen alle, mutta ei kuitenkaan riittävällä marginaalilla, tarvitaan useampi mittaus. Jokainen uusintamittaus maksaa 500 e +alv lisää.

Ketjun sivulta kaksi löytyy VTT:ltä saamani vastaus päästömittauksia koskevaan kysymykseen, jossa sama asia on ilmaistu vähän useammalla sanalla.

No niin, nepä on hinnat 4-5 vuodessa noussut aika rajusti! Mutta jos tuon aikoo tehdä, niin tuskin sillä nyt on väliä onko se 1500 vai 2000 e kohtuu kallista kuitenkin. Mutta, elämä on. Saksassa se tosiaan nykyään vielä kalliimpaa kun muistelen, että siellä se olis jotain 5000 e. En ole kyllä itse selvittänyt, mutta näin ne sanoi joskus kun kysyttiin noita ohjelmia ja Saksassa oli käytäntö muuttunut!

Lainaus käyttäjältä: PIPO - 18.03.11 - klo:19:35
Kaverin Octavia meni metsähallituksen puolelle ja piti mennä lunastukseen koska olihan siinä kaskovakuutus.Vakuutustarkastaja oli huomannut tehoboksin moottorin päällä ja ruvennut kyselemään muutoskatsastuksesta.Korvaus 0 euroa.Taitaa nyt ilmeisesti kaverille jäädä 15000e velkaa autosta joka on ihan paskana.Vallesmannit tarjoavat vielä tietenkin sakot laittomasta ajoneuvosta ja liikenteen vaarantamisesta. :-\

Sun kaveri on varmaan runtannut sen auton sinne sitten kännissä tai helvetinmoista ylinopeutta. Ei ne muuten 0 euroa tarjoa korvaukseksi. Tai jos tarjoaa niin kannattaa hommata asianajaja.

Lainaus käyttäjältä: pomo - 23.03.11 - klo:19:10
No niin, nepä on hinnat 4-5 vuodessa noussut aika rajusti! Mutta jos tuon aikoo tehdä, niin tuskin sillä nyt on väliä onko se 1500 vai 2000 e kohtuu kallista kuitenkin. Mutta, elämä on. Saksassa se tosiaan nykyään vielä kalliimpaa kun muistelen, että siellä se olis jotain 5000 e. En ole kyllä itse selvittänyt, mutta näin ne sanoi joskus kun kysyttiin noita ohjelmia ja Saksassa oli käytäntö muuttunut!

Juu, taitaa tulla useimmissa tapauksissa halvemmaksi panostaa suoraan siihen tehokkaampaan mallin.

Lainaus käyttäjältä: brainsurgery - 23.03.11 - klo:19:31
Sun kaveri on varmaan runtannut sen auton sinne sitten kännissä tai helvetinmoista ylinopeutta. Ei ne muuten 0 euroa tarjoa korvaukseksi. Tai jos tarjoaa niin kannattaa hommata asianajaja.

Luulisi, että vakuutusehdoissa on vaatimus auton laillisuudesta. Jos ajelee laittomalla autolla, niin eikö kyseessä silloin ole sopimusrikkomus, jolloin vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta? Siis näin karkeasti ajatellen. Toki voi olla niinkin, että vakuutusyhtiön pitää osoittaa laittoman muutoksen johtaneen onnettomuuteen, jos pelkästään sen perusteella haluavat evätä korvauksen.

Vakuutusehdoissahan on että auton pitää olla katsastettu ja määräysten mukainen.

Josta tuli mieleen että mitenköhän käy jos on tehoboksi ja on vaikka ketjukolarissa osallisena. Tuleekohan vakuutusyhtiöltä lasku vielä siitä edelläolevan auton korjaamisesta? Ainakin viritetyllä mopolla kolaroitaessa voi käydä niin.

Minusta sen viritetyn auton kuskin pitäis maksaa kaikki viulut, siis kaikkien kolariin joutuneide korjaukset myös, riippumatta osuiko ko.viritetty'linnaanperkele'luvaton auto siihen vai ei.
8)

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 24.03.11 - klo:16:26
Luulisi, että vakuutusehdoissa on vaatimus auton laillisuudesta. Jos ajelee laittomalla autolla, niin eikö kyseessä silloin ole sopimusrikkomus, jolloin vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta? Siis näin karkeasti ajatellen. Toki voi olla niinkin, että vakuutusyhtiön pitää osoittaa laittoman muutoksen johtaneen onnettomuuteen, jos pelkästään sen perusteella haluavat evätä korvauksen.

Korvaus voidaan evätä tai tehdä vähennystä mikäli voidaan osoittaa auton jonkin "laittoman" muutoksen vaikuttaneen onnettomuuden syntyyn. Eli tuossa aikaisemmassa 0e korvauksessa on tarvinnut olla taustalla paljon muutakin kuin tehoboksin olemassaolo... Boksin pelkkä olemassaolo ei vaikuta korvaukseen mitenkään, boksia itsessään ei korvata koska se ei ole vakuutettu.

Lainaus käyttäjältä: jjj84 - 24.03.11 - klo:18:09
Korvaus voidaan evätä tai tehdä vähennystä mikäli voidaan osoittaa auton jonkin "laittoman" muutoksen vaikuttaneen onnettomuuden syntyyn. Eli tuossa aikaisemmassa 0e korvauksessa on tarvinnut olla taustalla paljon muutakin kuin tehoboksin olemassaolo... Boksin pelkkä olemassaolo ei vaikuta korvaukseen mitenkään, boksia itsessään ei korvata koska se ei ole vakuutettu.

Metsähallitukseen ajaminen, niinkuin ko tapauksessa oli käynyt, kuulostaa kyllä minusta aika otolliselta onnettomuudelta jonka voi tehoboksin syyksi vakuutusyhtiö pistää.

Yhteys boksin ja ulosajon välillä pitää todistaa, arvailu ei riitä. Periaatteessa pitää todistaa, ettei vakiotehoisella onnettomuutta olisi syntynyt.

Vakuutusyhtiö kun ei voi mielivaltaisesti tehdä päätöksiä, vaan noudattavat korvauskäytäntöjä jotka ovat joskus jopa ristiriidassa vakuutusehtoihin nähden, koska ehtoja pitää lukea aina asiakkaan eduksi jos on tulkinnanvaraa. Välillä sitten käydään oikeudessa katsomassa, millainen tulkinta on oikea... Joku yhtiö voi kokeilla kepillä jäätä ja evätä tuollaisen, mutta viimeistään oikeusasteessa yhtiö tulee saamaan nenilleen. Eli faktoilla pelataan, oletuksilla ei pärjää hetkeäkään. Jos mennään oletuksilla, vakuutus tai-liikennevahinkolautakunta antaa nopeasti palautteen korjata korvauspäätös asiakkaan eduksi... ja niitä Suomessa noudatetaan kiltisti.

Virityspajat optimoi enää muutaman vuoden  :'( Tuskin takaavat ettei päästöt nouse  ??? pikkurikollisia  ???

Lainaus käyttäjältä: pomo - 18.03.11 - klo:20:01
En jaksanut lukea koko ketjua, oliko tyhjentävä vastaus jo annettu, mutta olen joutunut perehtymään asiaan ja muutoskatsastanut onnistuneesti pari T4 transua 133 hv tehoille, olivat alunperin niitä 105 hv tehoisia.

Toimenpide 1.

Hanki maaahantuojalta todistus, että jarrut ja alusta vastaa tehokkaampaa. Aika vaikeeta, mutta saattaa onnistua. Maksaa varmuudella.

Toimenpide 2.

Tee edellä saamasi tietojen perusteella muutokset jos niitä tarvii. Usein ei tarvi.

Toimenpide 3.

Koita hommata jostakin ohjelma, jossa on TUV tai vastaava hyväksyntä sille, että moottorin päästöt vastaavat vastaavan tehoista tehtaan tekemää ja että tehoja on se tietty TUV-testatusti. Valitettavasti tälläistä ohjelmaa ei taida saada mistään, joten VTT:lle teho- ja päästömittaukseen. Saksalaisilta pajoilta, esim. MTM, saa myös suoraan hyväksynnän, mutta se pitää nykyään hakea auton VIN-koodille (suomalaisittain valmistenumerolle) eli jokaiselle autolle erikseen, joten halvempaa on käydä VTT:llä. Siellä yksi mittaus maksaa varmaan noin 1000-1500 e, hinta pitäisi löytyä ihan netistä hakemalla! Ohjelmistojen mukana tuleva TUV-hyväksyntä koskee vain tuota ohjelmistoa eli OHJELMISTO ON HYV�,,KSYTTY ei suinkaan sitä, että ohjelmiston asennuksen jälkeen autosi pakokaasupäästöt on hyväksytyllä tasolla. Tai sitä, että tehot ovat se tietty. TUV-hyväksyntiähän löytyy myös muoviastioista, monenlaisista sähkölaitteista ym.

Me saatiin aikanaan muutoskatsastettu transut Digituningin ohjelmistolla, siihen aikaan TUV antoin hyväksyntiä mallikohtaisesti ja digituning oli ne hakenut. Hyväksyntä lappu piti tilata valmistenumerolla Saksasta ja se maksoi luonnollisesti lisää, muitaakseni ohjelma 700 e ja hyväksyntä paperi 200e. Lainsäädäntö on muuttunut myös Saksassa, jossa TUV vaatii jokaisen auton testiin erikseen, hinta taisi siellä olla jossain vaiheessa 5000 e.

Hyvin olet perehtynyt ::) Toimenpide 1 ja 2 eivät siis yksinään mahdollista ainakaan turbolla varustetun softatun auton katsastamista, mutta ei niistä toki haittaakaan ole.

Sakuissa ei muuten hirveästi taideta myydä autokamaa, joka ei olisi TûV-hyväksyttyä ja jos jokainen muutos maksaa tuon 5 000 euroa, kysymyksessä on epäilemättä maailman vaurain kansa, kun madallettu, softattu, jarrupäivitetty ja vaikkapa isommilla renkailla varustettu Polo kustantaisi 20 000 euroa lisää ;D

Niin valmistenumerollahan nuo todistukset tosiaan ovat esim. MTM:n tapauksessa aiemminkin tulleet joten faktaakin sivutaan. Toisaalta todistus ei jeesaa yhtään mitään, jos tehorajat ylittyvät=lisäys on verrokkiin nähden on yli 20 prossaa. Tuohon ongelmaan ei auta myöskään pirssin vieminen VTT:lle. Ihme muuten, että suurin osa viripeleistä on muutoskatsastamattomia :P

Se, että tehot eivät välttämättä lisäänny todistuksen mukaisesti, ei sekään liity katsastamiseen, mutta ihan hyvä pointti noin muutoin ja sellaisenaan jopa ns. faktaa poikkeuksia lukuun ottamatta ;D

Lainaus käyttäjältä: skula - 24.03.11 - klo:17:05
Minusta sen viritetyn auton kuskin pitäis maksaa kaikki viulut, siis kaikkien kolariin joutuneide korjaukset myös, riippumatta osuiko ko.viritetty'linnaanperkele'luvaton auto siihen vai ei.
8)

Nyt puhu äly (kääpiö).

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 16.02.11 - klo:15:46
Ovat taas viritysasiat hieman pyörineet päässä tuon cat back-putkiston tiimoilta ja tämä E-hyväksyntä nousi tietysti esiin. Pienen googlettelun perusteella löysin Mini2.fi:stä asiaa käsittelevän ketjun, jossa AKE:lta oltiin kysytty pakosarjan vaihdosta EU-tyyppihyväksyttyyn autoon: http://mini2.fi/forum/viewtopic.php?f=4&t=1641 (http://mini2.fi/forum/viewtopic.php?f=4&t=1641)

AKE:n vastaus kopioituna tähän:

Hei.

Pakoputkiston vähäiset muutokset, mukaan lukien putkiston kahdennukset, ovat
sallittuja seuraavin edellytyksin:

a) auton melu ei muutoksen jälkeen saa ylittää meluarvoja, jotka olivat
Suomessa voimassa auton käyttöönottoajankohtana tai 85 dB(A) taikka, mikäli
auton kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg, 92 dB(A), pienemmän arvon ollessa
määräävä;

b) pakoputken pään tai päiden on halkaisijaltaan ja sijoitukseltaan oltava
rakenneasetuksen määräysten mukainen; ja

c) katalysaattorin saa asentaa, mutta sitä ei saa poistaa, mikäli se on
välttämätön autoa koskevien pakokaasupäästömääräysten täyttämiseksi; mikäli
putkisto kahdennetaan, on myös katalysaattorit kahdennettava.

Auton on kuitenkin täytettävä myös muutoksen jälkeen sitä koskevat
pakokaasupäästövaatimukset. Pakosarjan E-hyväksynnästä ei ole erikseen
mainittu. Tällöin sitä ei voida erikseen vaatia.

Ilmeisesti siis cat back-putkiston ainoa kompastuskivi voi katsastuksessa olla tuo melutaso, jos ei nyt puhuta sitten mistään lehtipuhallintason ulostuloista.

No mikä tuossa linkissä viittaa siihen, että ilman E-hyväksyntää oleva pakoputkisto olisi hyväksyttävä katsastuksessa ::) Pakosarjaakin koskeva kommentti on muuten melko erikoinen, mutta tulkinta on kuin mielipide ja mielipide on kuin p.....reikä ja kaikilla meillä on tunnetusti omansa... :P

Vastauskin tuolta löytyy eli ei mikään, mutta tosiaan leiman saa ihan siitä riippumatta useimmissa paikoissa - ja jos sitten puututaan, VTT:ltä voi edellä viitatusti saada apua, mutta melko kallis putkisto siitä tuota kautta kylläkin tulee... ;D

Lainaus käyttäjältä: PIPO - 01.04.11 - klo:21:59
Virityspajat optimoi enää muutaman vuoden  :'( Tuskin takaavat ettei päästöt nouse  ??? pikkurikollisia  ???

::) ;D 8) ::) :P nyrkkipajoille saattaa tosiaan joskus tulla vaikeeta, jos päästömittaukset oikeastikin tiukkenevat. Toisilla taas toimintaolosuhteet paranevat, kun ovat jo alkuaankin täyttäneet vaaditut päästönormit myös viritettyinä... ::)

Lainaus käyttäjältä: PTG - 01.04.11 - klo:23:20
No mikä tuossa linkissä viittaa siihen, että ilman E-hyväksyntää oleva pakoputkisto olisi hyväksyttävä katsastuksessa ::)

Cat back-putkisto ei ole korvaa kuin sen pakoputkiston loppuosan katalysaattorilta lähtien ja juuri tällaisesta AKE:lta oli kysytty. AKE:n kanta taas oli lainaamasi tekstin mukainen eli sitä hyväksyntää ei voi katsastuksessa edellyttää, koska sellaisesta vaatimuksesta ei ole mainintaa. Toki katsastuksessa voidaan olla asiasta eri mieltä, mutta eikös AKE:n kanta ole se, jonka mukaan pitäisi näissä asioissa mennä?

LainaaVastauskin tuolta löytyy eli ei mikään, mutta tosiaan leiman saa ihan siitä riippumatta useimmissa paikoissa - ja jos sitten puututaan, VTT:ltä voi edellä viitatusti saada apua, mutta melko kallis putkisto siitä tuota kautta kylläkin tulee... ;D

Meinaatko, että E-hyväksyntä pitäisi sitten hakea VTT:ltä? Ei kai sellainen nyt kuitenkaan yhtä paljoa kustanna kuin nuo päästömittaukset. Päästöihin tuollainen cat back-putkisto ei vaikuta, joten päästömittauksiin ei sellaisen johdosta joudu.

Lainaus käyttäjältä: PTG - 01.04.11 - klo:22:49
Hyvin olet perehtynyt ::) Toimenpide 1 ja 2 eivät siis yksinään mahdollista ainakaan turbolla varustetun softatun auton katsastamista, mutta ei niistä toki haittaakaan ole.

Ei kai pomo noita yksinään riittäviksi väittänyt? Toimenpiteet 1 ja 2 ovat vaadittavia, mutta näiden lisäksi itse virityksenkin pitää tietenkin täyttää lain kirjaimen asettamat ehdot.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 01.04.11 - klo:23:54
Cat back-putkisto ei ole korvaa kuin sen pakoputkiston loppuosan katalysaattorilta lähtien ja juuri tällaisesta AKE:lta oli kysytty. AKE:n kanta taas oli lainaamasi tekstin mukainen eli sitä hyväksyntää ei voi katsastuksessa edellyttää, koska sellaisesta vaatimuksesta ei ole mainintaa. Toki katsastuksessa voidaan olla asiasta eri mieltä, mutta eikös AKE:n kanta ole se, jonka mukaan pitäisi näissä asioissa mennä?

Meinaatko, että E-hyväksyntä pitäisi sitten hakea VTT:ltä? Ei kai sellainen nyt kuitenkaan yhtä paljoa kustanna kuin nuo päästömittaukset. Päästöihin tuollainen cat back-putkisto ei vaikuta, joten päästömittauksiin ei sellaisen johdosta joudu.

Ei kai pomo noita yksinään riittäviksi väittänyt? Toimenpiteet 1 ja 2 ovat vaadittavia, mutta näiden lisäksi itse virityksenkin pitää tietenkin täyttää lain kirjaimen asettamat ehdot.

Pakoputkiston osalta totean vain, että linkin alkuperäisen kysymyksen osalta E-hyväksymätön putkisto oli todettu katsastuskelvottomaksi ja se, että tuo lopulta leiman sai on topicin kannalta suht irrelevanttia, vaikka edustaa toki lähtökohtaa, jonka mukaan 99 prossaa vireistä on muutoskatsastamattomia ja/tai ettei niihin kiinnitetä mitään huomiota.

Palaan edellisiin tarkemmin jossain vaiheessa, kun nämä tulkinnat hieman hiertävät, vaikkakin ovat omalta osaltani mm. pakoputkistomuutoksia lukuun ottamatta osastoa taakse jäänyttä elämää.... :P

Kysyn kuitenkin huvikseen jo nyt,
* miksi toimenpiteet 1 ja 2 olisivat automaattisesti vaadittavia? Millaiset jarrut muuten päivittäisitte mallisarjan ainoaan tai tehokkaimpaan versioon?
* mihin poistuu mahdollisuus/velvollisuus vaatia pakoputkiston vaatimustenmukaisuutta koskeva selvitys, jos putkisto ei ole hyväksytty tai sen vaatimustenmukaisuutta ei ole muullakaan tavoin osoitettu?
* mistä tulee idea siitä, että rengasmuutoksissa verrokkina olisi tiettyy ruutuun merkitty ns. tyyppihyväksytty fillari (lainasin toisesta topicista, kun ei ole autokohtainen systeemi) - tähän voi toki hetikin vastata eli vertailu pitäisi mielestäni siis suorittaa suhteessa rekkarista ilmeneviin vaihtoehtoisiin kokoihin.

Ohjeistuksessa sanotaan siis, että "Muutoskatsastusvaatimus määräytyy kuitenkin auton tyyppitietoihin merkittyjen alkuperäisten rengaskokojen perusteella."

Jep ja tuota kai voi sitten lukea myös niin, että kysymys olisi otteen kohdasta, jossa ns. tyyppihyväksytty fillari mainitaan, mutta kun siihen ei ole tarkoitettukaan mahtuvan kuin yksi koko, luen tuota sanamuotonsa mukaisesti siten, että kohdassa lisätiedot mainitaan vaihtoehtoiset koot (joihin vertailu voidaan/tulee suorittaa), enkä oikein ymmärrä, miksi tuota muulla tavoin edes voisi lukea...

Se, että lukuisat sekä tuumakoossa että leveydeltään autossa alunperin olevia pienemmät koot ilman eri mainintaa vaatisivat muutoskatsastusta, on ajatuksena muutenkin pikkuisen huvittava vai... ::)

Lainaus käyttäjältä: PTG - 03.04.11 - klo:18:27
Jep ja tuota kai voi sitten lukea myös niin, että kysymys olisi otteen kohdasta, jossa ns. tyyppihyväksytty fillari mainitaan, mutta kun siihen ei ole tarkoitettukaan mahtuvan kuin yksi koko, luen tuota sanamuotonsa mukaisesti siten, että kohdassa lisätiedot mainitaan vaihtoehtoiset koot (joihin vertailu voidaan/tulee suorittaa), enkä oikein ymmärrä, miksi tuota muulla tavoin edes voisi lukea...

Alkuperäisen rengaskokojen, eli monikko... jos autossa on toisella akselilla eri vannekoko tai rengaskoko jo auton tullessa tehtaalta, tuo sanamuoto toimii täydellisesti vaikka riville ei mahdukaan kuin yhden pyörien koot.

Lainaus käyttäjältä: PTG - 01.04.11 - klo:22:49
Niin valmistenumerollahan nuo todistukset tosiaan ovat esim. MTM:n tapauksessa aiemminkin tulleet joten faktaakin sivutaan. Toisaalta todistus ei jeesaa yhtään mitään, jos tehorajat ylittyvät=lisäys on verrokkiin nähden on yli 20 prossaa. Tuohon ongelmaan ei auta myöskään pirssin vieminen VTT:lle. Ihme muuten, että suurin osa viripeleistä on muutoskatsastamattomia :P

Itse tuossa viime vuoden lopulla auton muutoskatsastaneena softattuna... Mielestäni paperit eivät olleet valmistenumerolla, vaan niissä vain todistettiin valmistajan toimesta, että auto ja päästöt ovat ok isommillakin tehoilla. Paperia tosin oli muutama kymmenen sivua mutta enimmäkseen päästötaulukoita. Ilmeisesti valmistajan kertomana kaikki kelpaa.

Lainaus käyttäjältä: jjj84 - 03.04.11 - klo:18:35
Alkuperäisen rengaskokojen, eli monikko... jos autossa on toisella akselilla eri vannekoko tai rengaskoko jo auton tullessa tehtaalta, tuo sanamuoto toimii täydellisesti vaikka riville ei mahdukaan kuin yhden pyörien koot.

Totta, vaikkei vastaakaan alkuperäiseen kysymykseen ja/tai oikeuta/velvoita muihin kuin sanamuodon mukaisiin tulkintoihin, mutta oletko siis tuolla perusteella sitä mieltä, että vaihtoehtoisia kokoja pienemmätkin koot pitää muutoskastaa jos ja kun niitä ei ole erikseen mainittu niissä tilanteissa, joissa muutoskatsastamiseen velvoittavat kriteerit muutoin täyttyvät?

Sama siis Suomeksi eli 275/55-17" pitäisi muutoskatsastaa, vaikka rekisteriotteessa mainitaan mm. 275/40-20", jos tyyppihyväksytty-lokeroon on jt. leimattu 235/65-17".

Lainaus käyttäjältä: jf - 03.04.11 - klo:19:30
Itse tuossa viime vuoden lopulla auton muutoskatsastaneena softattuna... Mielestäni paperit eivät olleet valmistenumerolla, vaan niissä vain todistettiin valmistajan toimesta, että auto ja päästöt ovat ok isommillakin tehoilla. Paperia tosin oli muutama kymmenen sivua mutta enimmäkseen päästötaulukoita. Ilmeisesti valmistajan kertomana kaikki kelpaa.

Jep, mutta viittasin ko. kirjoittajan historiallisesti väärin päin ymmärrettyyn kertomukseen, enkä siis siihen, onko tuo ehdoton vaatimus ja/tai täyttääkö tuotakaan kautta kriteereitä.

Vaatimustenmukaisuuttahan tässä osoitetaan, joten valmistajan paperit ovat ilman muuta ihan ok ilman valmistenumeroon linkitystäkin.

Viripajan softan katsastaminen taas vaatii käytännössä TÜV-todistuksen ja tarvittaessa jotain muitakin todistuksia. Jälkimmäisillä ei taas yksinään tee mitään ja olen edelleen sitä mieltä, ettei niitä tietyissä tilanteissa muutenkaan tarvita.

Kyllä koulussa on opetettu katsomaan sitä etusivun kokomerkintää... tosin koulusta on jo aikaa :) Mutta alla trafi kertoo:

Auto on muutoskatsastettava, jos:
-          vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm
-          renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm

Esim:
Auton rekisteröintitodistukseen on merkitty rengaskoot 185/65 R15 ja 195/60 R15. Auton mallisarjatietoihin on merkitty lisäksi rengaskoko 205/45 R16, joka ei näy rekisteröintitodistuksessa. Tämä on mallisarjan suurin rengaskoko eli vertailurengas.

Tällöin autoon voidaan asentaa ilman muutoskatsastusta enintään 225 mm leveät renkaat (195+30 mm) 16” vanteilla (15”+26mm).
-----------------

Tuossa tosin puhutaan rengaskoosta joka ei näy rekkarissa, mutta jos se näkyisi, muuttaisiko se asiaa? Mielestäni ei koska se ei ole etusivun rengaskoko.

Lainaus käyttäjältä: PTG - 03.04.11 - klo:18:27
Pakoputkiston osalta totean vain, että linkin alkuperäisen kysymyksen osalta E-hyväksymätön putkisto oli todettu katsastuskelvottomaksi ja se, että tuo lopulta leiman sai on topicin kannalta suht irrelevanttia, vaikka edustaa toki lähtökohtaa, jonka mukaan 99 prossaa vireistä on muutoskatsastamattomia ja/tai ettei niihin kiinnitetä mitään huomiota.

Nyt menee mielestäni sen verran ohi tuon oman postaukseni, että en osaa sanoa mikä sinua tuossa nyt oikein hiertää. Pointtinahan ei ollut tuon yksittäisen mini-kuskin seikkailut katsastuskonttoreissa, vaan AKE:n kanta cat back -putkistoon:

Pakosarjan E-hyväksynnästä ei ole erikseen mainittu. Tällöin sitä ei voida erikseen vaatia.

Ketjusta löytyy myös Katsastajat.com:n kanta:

K: Mistä vuosimallista eteenpäin katalysaattori ja putkiston osat (esim.äänenvaimennin) pitää olla e-tyyppi hyväksyttyjä? Autoni on 6/98

V: - Katalysaattorin tulee aina olla e-hyväksytty, muissa osissa e-hyväksyntää ei tarvitse olla.

Mutta sitten tuosta ketjusta tietysti löytyi myös tämä (AKE):

Pakoputken vaihdon yhteydessä katalysaattori tulee tietysti säilyttää ja melut eivät saa olla autoa koskevia määräyksiä suuremmat. Varsinaista hyväksyntää ei vaihtoputkistolta edellytetä, mutta EU-tyyppihyväksyttyyn autoon ei saa tehdä sellaisia muuotksia, että se ei täyttäisi EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia.

Viimemainitun asian takia EU-tyyppihyväksyttyyn autoon vaihdettu pakoputkisto tulee olla E-/e-hyväksytty tai testattu vastaavien direktiivien mukaisesti. ( ks. LMp auton raketeen muuttamisesta 779/1998; 3§, 4 §, 9 § )

LainaaKysyn kuitenkin huvikseen jo nyt,
* miksi toimenpiteet 1 ja 2 olisivat automaattisesti vaadittavia? Millaiset jarrut muuten päivittäisitte mallisarjan ainoaan tai tehokkaimpaan versioon?

Koska turbollisen koneen softan virittäminen (käytännössähän tässä puhutaan turbokoneista, kun vapareista ei yleensä pelkällä softaamisella taida saada juuri mitään ylimääräistä irti) rinnastetaan moottorin vaihtoon, sanoo FINLEX seuraavaa:

a) auton jarrut, voimansiirto ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet vastaavat vertailumoottorilla varustettua autoa, mahdollinen vakiovarusteena oleva lukkiutumaton jarrujärjestelmä mukaan luettuna;

Jos osat vastaavat vertailumoottoria, niin silloinhan ei tietenkään tarvitse mitään vaihtaa, mutta tämä pitää tietenkin jotenkin osoittaa (kuten pomokin sanoi). Jos vertailumoottori on sama kuin mikä autossa alunperin oli, en tiedä vaadittaisiinko katsastuksessa mitään ylimäääräisiä lappusia. Jos kuitenkin lähtisin esimerkiksi omaa autoani virittämään, niin silloin tämä kohta a) ei enää täytykään kaikilla vertailumoottoreilla ja jo 160-heppaiseen versioon verrattuna pitäisi laittaa jarrut ja mahdollisesti vaihteisto vaihtoon.

Lainaa* mihin poistuu mahdollisuus/velvollisuus vaatia pakoputkiston vaatimustenmukaisuutta koskeva selvitys, jos putkisto ei ole hyväksytty tai sen vaatimustenmukaisuutta ei ole muullakaan tavoin osoitettu?

Ei mihinkään, mutta E-tyyppihyväksynnän tarpeesta on jaossa vähän ristiriitaista tietoa. Tyyppihyväksynnästä riippumattahan cat back-putkiston pitää täyttää seuraavat vaatimukset:

a) auton melu ei muutoksen jälkeen saa ylittää meluarvoja, jotka olivatSuomessa voimassa auton käyttöönottoajankohtana tai 85 dB(A) taikka, mikäli auton kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg, 92 dB(A), pienemmän arvon ollessa määräävä;

b) pakoputken pään tai päiden on halkaisijaltaan ja sijoitukseltaan oltava rakenneasetuksen määräysten mukainen;

LainaaOhjeistuksessa sanotaan siis, että "Muutoskatsastusvaatimus määräytyy kuitenkin auton tyyppitietoihin merkittyjen alkuperäisten rengaskokojen perusteella."

Lakitekstissä sanotaan:

2. Auto on muutoskatsastettava, jos:

a) vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm; tai

b) renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm.

3. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden. Jos renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.

"Alkuperäinen rengas" eli yksikkömuoto, joten tätä voi aika helposti tulkita miten päin vain.

Edit: Niin ja kyllä tuon mukaan liian pienetkin koot pitää muutoskatsastaa, eikä siinä ole minusta mitään huvittavaa. Kuvittelepa vaikka 165-levyiset renkaat 15" vanteilla Audi Q7:n alle. Pysyisivätkö ajo-ominaisuudet ääritilanteissa lähellä normia?

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 04.04.11 - klo:11:36Lakitekstissä sanotaan:

2. Auto on muutoskatsastettava, jos:

a) vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm; tai

b) renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm.

3. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden. Jos renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.

"Alkuperäinen rengas" eli yksikkömuoto, joten tätä voi aika helposti tulkita miten päin vain.

Edit: Niin ja kyllä tuon mukaan liian pienetkin koot pitää muutoskatsastaa, eikä siinä ole minusta mitään huvittavaa. Kuvittelepa vaikka 165-levyiset renkaat 15" vanteilla Audi Q7:n alle. Pysyisivätkö ajo-ominaisuudet ääritilanteissa lähellä normia?

Esimerkkisi on ihan relevantti. Eli koskee toki myös renkaan pienentämistä eikä vaatimuksessa tältä(kään) osin ole mitään huvittavaa. Sellaista en tosin väittänytkään, vaan ihmettelin tulkintojen järkevyyttä, jos tuo johtaa siihen, että erikseen mainittujen vaihtoehtoisten kokojen ääripäiden väliinkin mahtuvat koot tulisi muutoskatsastaa (vaikka mitat ja ominaisuudet vastaisivat vaihtoehtoisia kokoja eivätkä siten vaikuttaisi ääritilannekäytökseen).  

Kun LM:n päätös muutenkin on ajalta (=vuodelta 1998), jolloin vaihtoehtoisia kokoja ei tainnut juurikaan rekisteriotteella esiintyä, tuosta viittaamastasi yksikkömuodosta ei mielestäni voi vetää johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Sen sijaan päätöksen myöhemmistä soveltamisohjeista pitäisi pystyä vetämään johtopäätöksiä siitä, miten säännöstä pitäisi tulkita... sääli jos näin ei ole. :(

Kuinka mun käy katsastuksessa jos vaihda(ta)n kokonaan uuden putkiston jossa on taaksepäin siirretty race-kat ja varmaankin ilman leimoja koko putkisto ? Taitaa paras apu olla se että varaan kaverin (joka katsastelee työkseen) leimaaman tuon katsastuksen.  ;D

Lainaus käyttäjältä: PTG - 04.04.11 - klo:12:54
Esimerkkisi on ihan relevantti. Eli koskee toki myös renkaan pienentämistä eikä vaatimuksessa tältä(kään) osin ole mitään huvittavaa. Sellaista en tosin väittänytkään, vaan ihmettelin tulkintojen järkevyyttä, jos tuo johtaa siihen, että erikseen mainittujen vaihtoehtoisten kokojen ääripäiden väliinkin mahtuvat koot tulisi muutoskatsastaa (vaikka mitat ja ominaisuudet vastaisivat vaihtoehtoisia kokoja eivätkä siten vaikuttaisi ääritilannekäytökseen).

Totta, ei siinä minustakaan mitään järkeä ole. Samoin siinäkään ei ole minusta järkeä, että näistä asioista on katsastuskonttoreilla erilaisia tulkintoja. Lisäksi lähtökohtaisesti lain pitäisi minusta olla niin selkeä, että mitään kummempia sovellusohjeita ei tarvittaisi. Nyt on sitten laki, jonka sovellusohjeetkaan eivät takaa yhdenmukaista kohtelua eri katsastusasemilla.

Kaiken kaikkiaan hankala tilanne tällaiselle, jota edes hiukan kiinnostaa se oman auton lainmukaisuus - etenkin kun käytännön kokemus muutoskatsastuksista puuttuu ja yrittää kyselemällä selvittää asioita. Helpointahan olisi tietysti viedä jollekin sellaiselle katsastusmiehelle katsastettavaksi, joka ei turhista nipota.

Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 04.04.11 - klo:13:19
Kuinka mun käy katsastuksessa jos vaihda(ta)n kokonaan uuden putkiston jossa on taaksepäin siirretty race-kat ja varmaankin ilman leimoja koko putkisto ? Taitaa paras apu olla se että varaan kaverin (joka katsastelee työkseen) leimaaman tuon katsastuksen.  ;D

Jos et halua riskeerata hylsyä, niin noinhan tuo on parasta hoitaa. Muuten on ihan tuurista kiinni, että mihin kaikkeen se katsastussetä jaksaa puuttua.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 04.04.11 - klo:11:36
Nyt menee mielestäni sen verran ohi tuon oman postaukseni, että en osaa sanoa mikä sinua tuossa nyt oikein hiertää. Pointtinahan ei ollut tuon yksittäisen mini-kuskin seikkailut katsastuskonttoreissa, vaan AKE:n kanta cat back -putkistoon:

Pakosarjan E-hyväksynnästä ei ole erikseen mainittu. Tällöin sitä ei voida erikseen vaatia.

Ketjusta löytyy myös Katsastajat.com:n kanta:

K: Mistä vuosimallista eteenpäin katalysaattori ja putkiston osat (esim.äänenvaimennin) pitää olla e-tyyppi hyväksyttyjä? Autoni on 6/98

V: - Katalysaattorin tulee aina olla e-hyväksytty, muissa osissa e-hyväksyntää ei tarvitse olla.

Mutta sitten tuosta ketjusta tietysti löytyi myös tämä (AKE):

Pakoputken vaihdon yhteydessä katalysaattori tulee tietysti säilyttää ja melut eivät saa olla autoa koskevia määräyksiä suuremmat. Varsinaista hyväksyntää ei vaihtoputkistolta edellytetä, mutta EU-tyyppihyväksyttyyn autoon ei saa tehdä sellaisia muuotksia, että se ei täyttäisi EU-tyyppihyväksyntävaatimuksia.

Viimemainitun asian takia EU-tyyppihyväksyttyyn autoon vaihdettu pakoputkisto tulee olla E-/e-hyväksytty tai testattu vastaavien direktiivien mukaisesti. ( ks. LMp auton raketeen muuttamisesta 779/1998; 3§, 4 §, 9 § )

No ei tuossa(kaan) varsinaisesti mikään hierrä - no ehkä siis se, että alunperin painottamastasi AKE:n pakosarjaa koskevasta vastauksesta puuttui mielestäni olennaisin pointti, kuten tuosta AKE:n toisesta vastauksesta sinänsä jo ilmeneekin. Ohjetasolla (1.4.2004 Nro 10/208/2004) tämä hiertävä kohta on siis muotoiltu seuraavasti: "Muutosten jälkeen auton tulee muutoskohteiden ja niiden välillisten vaikutuskohteiden osalta täyttää niitä mahdollisesti koskevien erityisdirektiivien hyväksyntävaatimukset (esim. pakokaasupäästöjen, jarrujen, melun jne. osalta), mikä tulee pystyä osoittamaan. Varsinaisia muutoskohteiden uusia hyväksyntöjä ei kuitenkaan edellytetä."

Eli vaikka itse osalta ei hyväksyntää vaadita, pitää vaatimustenmukaisuus kysyttäessä pystyä osoittamaan ja milläs muulla kuin hyväksyttyjä osia käyttämällä tämä onnistuu ongelmitta +  pienellä jumpalla ehkä muun vaatimustenmukaisuuden osoittavan todistuksen kautta. Eli ratkaisevaa ei siis olisikaan se, pitääkö vaikkapa CB:n olla hyväksytty, vaan kysymys on siitä, päättääkö katsastaja tuolla kertaa ryhtyä epäilemään vaatimustenmukaisuutta vaiko ei.

Etukäteen tähän ei taas kukaan pystyne antamaan vastausta tai ainakaan vastaus ei sido ketään. Tähän käsittääkseni liittyy myös pakoputkistojen valmistajien/maahantuojien kommentit siitä, että käry voi käydä, kun E-hyväksyntä puuttuu.
 

No niin, nyt luulen ymmärtäväni. Kiitokset rautalangasta. =)

Tyhmä kysymys kokeneemmille: Onko E-tyyppihyväksytyssä putkistossa tuo koodi vain jonain leimana, vai pitääkö putkiston mukana tulla dokumentit tuosta tyyppihyväksynnästä?

Löytyi nimittäin putkistoasioita tutkaillessa tällainen:

(http://www.simons.se/Katalog/VW/040-H7DR_avgassystem_VW_Scirocco_2.0TFSI_1.4TSI_performance_exhaust.jpg)

Vasemmassa alanurkassa on maininta tyyppihyväksynnästä, mutta missään muualla en nähnyt tuota mainostettavan.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 04.04.11 - klo:17:02
Tyhmä kysymys kokeneemmille: Onko E-tyyppihyväksytyssä putkistossa tuo koodi vain jonain leimana, vai pitääkö putkiston mukana tulla dokumentit tuosta tyyppihyväksynnästä?

Löytyi nimittäin putkistoasioita tutkaillessa tällainen:

(http://www.simons.se/Katalog/VW/040-H7DR_avgassystem_VW_Scirocco_2.0TFSI_1.4TSI_performance_exhaust.jpg)

Vasemmassa alanurkassa on maininta tyyppihyväksynnästä, mutta missään muualla en nähnyt tuota mainostettavan.

Mikäs tuo nyt sitten on :o - no todennäköisesti Simons? ;D

Itse en kuulu noihin kokeneisiin, enkä kysymykseenkään varmuudella osaa vastata, mutta leimana tuo esim. valoissa on.

Ja jos tuningputkisto on erikseen hyväksytty, pitäisi siihen kaiken järjen mukaan saada mukaan tuosta kertova lappukin. En kuitenkaan ole perehtynyt siihen, miten tuota vaatimuksenmukaisuutta Ruotsissa käytännössä valvotaan (jos valvotaan), mutta Simonsin sivuilla sanotaan seuraavaa:

"Bestämmelser om avgassystem i Sverige Före 1995 fanns det inte något krav på typgodkännande av avgassystem i Sverige. I och med Sveriges medlemsskap i EU gäller nu EUs direktiv för avgassystem. Detta innebär att avgassystem till bilar ska vara typgodkända för att få användas i trafik. Ett avgassystem som har godkänts i ett EU-land får inte avvisas av ett annat EU-land. Dessa regler har funnits i många år inom EU men har i praktiken inte tillämpats så noga förutom i Tyskland. I Tyskland finns de också möjligheter att få avgassystem godkända på andra sätt (TÜF-Gutachten). Detta kan även gälla avgassystem som någon byggt själv.

I Sverige liksom i många andra länder tycks praxis vara att avgassystemet kontrolleras enbart om det bullrar allt för mycket.
Som tillverkare kan vi inte garantera att alla Simons Sportsystem godkänns av våra mydigheter i alla enskilda fall. Detta gäller
särskilt när ett eget avgassystem byggts av universaldelar.

Ansvaret för att fordonet godkänns av myndigheter måste därför vila på fordonsägaren. Rådgör gärna med Bilprovning. Simons
Sportsystem är anpassade enligt de riktlinjer som gäller inom EU (gäller ej universaldelar). De flesta Simons Sportsystem är
typgodkända. Certifikat tillhandahålles vid behov och i de fall sådana finns tillgängliga. I de fall då ett avgassystem ännu inte
blivit certifierat, kan i regel ljudnivåprotokoll tillhandahållas (gäller ej system byggda av universaldelar). Ovanstående gäller
endast för fordon i standardutförande. Skulle fordonet i fråga vara modifierat eller förändrat i någon mening, till exempel
ändrad förgasarutrustning, ändrad kompression eller modifierad transmission, förändras givetvis också ljudnivån som då kan
överstiga gällande normer. Bestämmelser om avgassystem utanför Sverige.

För andra länder än Sverige hänvisar vi till respektive importör att klargöra gällande regler."

Saattaapi siis toimia tai sitten ei 8). Noin muutoin itse suosittelisin "vähintään" TÜV-hyväksyttyä putkistoa, jos sopivaa varmuudella E-hyväksyttyä ei ole saatavissa. Se, ettei tuosta TÜV:sta yleensä erikseen mainita mitään (saksalaisten) valmistajien sivuilla, ei yleensä kerro siitä, ettei hyväksyntää ole, vaan siitä, että se on heillä itsestään selvää.

"Simppaan" tuskin kuitenkaan puututaan (vrt. Eurostainless), kun naapurissakaan ei katsota kieroon, mutta varmuus käsitykseni mukaan edellä viitatusti puuttuu ellei juuri kysymyksessä olevalla putkistolla ole riittävää hyväksyntää... Marteliuksen tyypit varmaan kertovat paitsi faktat myös oman tulkintansa asiasta, kun heität vaikkapa heitä meilillä.

Remus, MTM, ABT ja ei sakuna muistaakseni Superspint saattaisi tätä kautta myös toimia... Noista tosin kaikki eivät välttämättä ole todellisia CatBackejä, vaan pikemminkin viimeisen vaimentajan korvaavia "systeemejä"...  

Lainaus käyttäjältä: PTG - 04.04.11 - klo:18:35
Mikäs tuo nyt sitten on :o - no todennäköisesti Simons? ;D

Juu, Simons Sportsystemin cat back-putkisto (Doc-powerin sivuilla kulkee RAY:n nimellä). Sattumoisin se, mitä olen omaan autoon himoinnut, kun Milltekin vastaava maksaa melkein tuplasti. =) Saatan olla ihan kujalla, mutta käsittääkseni E-tyyppihyväksyntävaatimus on tullut samasta syystä tänne kuin Ruotsiinkin ja siten sen ei pitäisi olla täällä sen tiukempi. Tekstin perusteella tuntuisi siis aika samanlainen meininki olevan länsinaapurissa kuin täälläkin. TÜV-hyväksynnän tarpeesta en ole näiden putkistojen kohdalla kuullut, kun kyse on kuitenkin pelkästä rosteriputkesta eikä mistään sen kummempaa toiminnallisuutta edustavasta osasta.

Lainaa"Simppaan" tuskin kuitenkaan puututaan (vrt. Eurostainless), kun naapurissakaan ei katsota kieroon, mutta varmuus käsitykseni mukaan edellä viitatusti puuttuu ellei juuri kysymyksessä olevalla putkistolla ole riittävää hyväksyntää... Marteliuksen tyypit varmaan kertovat oman tulkintansa asiasta, kun heität heitä meilillä.

Riski on tosiaan pieni kun se näyttää lähes OEM-osalta ulostulojen puolesta, eikä takavaimentajakaan mitenkään silmiinpistävä ole. Mieluummin sitä kuitenkin ottaisi ilman riskiä, jos se vain on mahdollista. =) Pitänee tosiaan heittää tyyppejä maililla.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 04.04.11 - klo:18:45
TÜV-hyväksynnän tarpeesta en ole näiden putkistojen kohdalla kuullut, kun kyse on kuitenkin pelkästä rosteriputkesta eikä mistään sen kummempaa toiminnallisuutta edustavasta osasta.

Pitänee tosiaan heittää tyyppejä maililla.

Jep en tarkoittanutkaan keksiä lisää mahdollisia vaatimuksia, vaan sitä, että tuon pitäisi olla yksi (ja sellaisenaan usein helpoin/yleisimmin tarjolla oleva) tapa osoittaa vaatimustenmukaisuus.

Tähänhän tuolla "Simpan" sivuillakin viitataan. Sakuista löytyy siis lukuisia kustannustehokkaita vaihtoehtoja, joilta ei TÜV:n lisäksi pitäisi (voida) edellyttää muita selvityksiä, ja ko. todistus seuraa noissa mukana yleensä pyytämättäkin.

Marteliuksen heebot ovat oman käsitykseni mukaan sikäli hyvä kohde, että ovat ainakin aiemmin olleen varsin avoimia mahdollisten komplikaatioiden suhteen, kun taas jotkin "ns. viripajat" ovat myöntäneet "komplikaatioiden" mahdollisuuden vasta jos on ollut ns. pakko...

Lähetin tänään Marteliukselle kyselyä tuosta mainitsemastani putkistosta (pohjustus jätetty pois):

Kysymys siis kuuluukin, että riittääkö tuo hyväksyntä katsastussedille ja että saako
putkiston mukana automaattisesti tuohon hyväksyntään liittyvät dokumentit, joilla
katsastussedän (tai -tädin) epäilyjä auton asetustenmukaisuudesta voi yrittää hälventää?

Tietysti tässä samassa yhteydessä pitää kysyä sekin, että onko tuolla Simonsin
putkistolla (resonoitu?) kummempaa riskiä meluarvojen paukkumisen kanssa?

Marteliukselta tuli ripeästi vastaus.

Kyseinen putkisto on tyyppihyväksytty EU-säädösten mukaisesti. Tästä on hyväksyntänumero meistettynä äänenvaimentajan ulkovaippaan, josta sen katsastusviranomainen voi todeta. Paperisia dokumentteja ei tästä automaattisesti putkiston mukana seuraa, mutta tarvittaessa saan sellaisen kyllä tehtaalta hankittua. Viimeisten viiden vuoden aikana on noin 1 tai 2 tapausta tarvinneet paperidokumentin. Hyväksyntä takaa myös äänitason alittavan säädösten rajat, tämä on yksi läpäisykriteeri tyyppihyväksyntäprosessissa.

Eli kaiken kaikkiaan aika turvalliselta ostokselta vaikuttaa ja Marteliukselle pisteet hyvästä ja nopeasta vastauksesta. Ostokuumetta ei helpottanut Marteliuksen ilmoitus siitä että noita on vielä muutama kappale Ruotsin varastolla jäljellä...

Edit: Ja jos joku muukin kuulee nyt termistä "meistää" ensimmäistä kertaa, niin kyse ei tosiaan ole typosta. =)

Martelius päätti pahentaa ostokuumetta lähettämällä nuo dokumentit sähköisenä "valmiiksi tulevaa hankintaa varten". :D Dokumenteista käy ilmi, että kyse on E40H5-putkistolle saadun tyyppihyväksynnän jatkosta tahi laajennuksesta (extension) ja liitteenä olevasta automalliluettelosta löytyy selkokielellä oma, CAXA-moottorinen ajokkini. Tällä pitäisi siis katsastusmiehen hiljentyä, jos putkiston merkintä ei riitä.

Nopeasti sivusilmällä lukien.. Täytyy antaa iso plussa Marteliuksen toiminnalle!

Mites on jos vaihtaa alkuperäiseen ilmansuodattimen boksiin vakiota läpivirtaavamman suodattimen? Ei siis kartiosuodatinta vaan päältäpäin alkuperäisen näköisen, äänestähän sen saattaa kuulla, mutta mikä on tuomio katsastuksessa jos tuollaisen käyttäminen ilmenee?

Tuli käytyä leimalla, katsastusmies höpisi jotain alustastani ..... mutta ei sen kummempaa .....

Lainaus käyttäjältä: McVAG - 08.04.11 - klo:19:04
Mites on jos vaihtaa alkuperäiseen ilmansuodattimen boksiin vakiota läpivirtaavamman suodattimen? Ei siis kartiosuodatinta vaan päältäpäin alkuperäisen näköisen, äänestähän sen saattaa kuulla, mutta mikä on tuomio katsastuksessa jos tuollaisen käyttäminen ilmenee?

Saat tehdä ihan mitä haluat suodattimelle ja kotelolle, vaikka poistaa molemmat jos siltä tuntuu. Kyseinen varuste ei vaikuta auton katsastukseen millään tavalla. Ainoastaan takuun kanssa voi tulla ongelmia jos kone leipoo suodattimen puuttumisen takia tai ilmamäärämittari ottaa siipeensä.

Lainaus käyttäjältä: Jonde - 08.04.11 - klo:19:29
Saat tehdä ihan mitä haluat suodattimelle ja kotelolle, vaikka poistaa molemmat jos siltä tuntuu. Kyseinen varuste ei vaikuta auton katsastukseen millään tavalla. Ainoastaan takuun kanssa voi tulla ongelmia jos kone leipoo suodattimen puuttumisen takia tai ilmamäärämittari ottaa siipeensä.

Ei kait ihan mitä tahansa ..... joskaan ei ne imuäänet missään tapauksessa liian koviksi mene?

Lainaus käyttäjältä: McVAG - 08.04.11 - klo:19:04
Mites on jos vaihtaa alkuperäiseen ilmansuodattimen boksiin vakiota läpivirtaavamman suodattimen? Ei siis kartiosuodatinta vaan päältäpäin alkuperäisen näköisen, äänestähän sen saattaa kuulla, mutta mikä on tuomio katsastuksessa jos tuollaisen käyttäminen ilmenee?

Herää kysymys että miksi? �,,äntähän sillä saa enemmän, mutta tehoja ei yhtään. Ainoa mitä ilmavirran lisäämisellä saa aikaan on keltainen moottorin kuva kojelautaan.

Lainaus käyttäjältä: Qrmu - 08.04.11 - klo:20:17
Herää kysymys että miksi? �,,äntähän sillä saa enemmän, mutta tehoja ei yhtään. Ainoa mitä ilmavirran lisäämisellä saa aikaan on keltainen moottorin kuva kojelautaan.

Pari päivää vapaammin virtaavalla suodattimella ajanut. �,,äni muuttui hieman, herkemmin kiertää, ei varoitusvaloja eikä vikakoodeja.

Pääsi kokeilee Superbia missä 1.8 TSI koneeseen ajettu BSR Stage 1 softa. Selkeästi ripeämpi, alkoi entistä enemmän houkuttaa laittaa omaan sama. Yli tonnin hinta vaan sylettää, toisaalta samalla saa helposti vaiheettavan softa vakio-viri ja ei pitäisi näkyä liikkeen laitteilla. Ruotsissa näyttävät antavan moottoreille takuitakin BSR:n valtuuttamien asennusfirmojen kautta hoidetuille. Ehkei se ihan silmille tulisi, ainakaan pariin ekaan vuoteen jos ei älyttömästi revittelisi.

Oma putkisto (BSR Sport Flow, RAY:n valmistama samoin kuin tuo Simons) olisi tarkoitus noutaa tänään. Nyt herää kysymys, että missä tuon asennuttaisi paikalleen? Yksi korjaamo on ollut uteluiden suhteen hiljaa jo viikon ja toinen on ollut pari päivää. Onko kenelläkään hyviä kokemuksia tuollaisen cat back -putkiston asennuttamisesta pääkaupunkiseudulla?

Lainaus käyttäjältä: McVAG - 10.04.11 - klo:17:01
Pari päivää vapaammin virtaavalla suodattimella ajanut. �,,äni muuttui hieman, herkemmin kiertää, ei varoitusvaloja eikä vikakoodeja.

Pääsi kokeilee Superbia missä 1.8 TSI koneeseen ajettu BSR Stage 1 softa. Selkeästi ripeämpi, alkoi entistä enemmän houkuttaa laittaa omaan sama. Yli tonnin hinta vaan sylettää, toisaalta samalla saa helposti vaiheettavan softa vakio-viri ja ei pitäisi näkyä liikkeen laitteilla. Ruotsissa näyttävät antavan moottoreille takuitakin BSR:n valtuuttamien asennusfirmojen kautta hoidetuille. Ehkei se ihan silmille tulisi, ainakaan pariin ekaan vuoteen jos ei älyttömästi revittelisi.

BSR:n lupaamat tehonlisäykset on pääosin täyttä skeidaa.Kaasukarttaa muuttamalla tuntuu persiissä mukavalta mutta todellinen potku aivan jotain muuta.Puolella tuosta hinnasta saa oikeasti potkua jos haluaa, ja kaikki virit näkyy jos niin haluaa.

Lainaus käyttäjältä: RoccoScientist - 13.10.11 - klo:14:14
Oma putkisto (BSR Sport Flow, RAY:n valmistama samoin kuin tuo Simons) olisi tarkoitus noutaa tänään. Nyt herää kysymys, että missä tuon asennuttaisi paikalleen? Yksi korjaamo on ollut uteluiden suhteen hiljaa jo viikon ja toinen on ollut pari päivää. Onko kenelläkään hyviä kokemuksia tuollaisen cat back -putkiston asennuttamisesta pääkaupunkiseudulla?

Tuolla http://www.eurostainless.fi/ (http://www.eurostainless.fi/) on tullut yksi teetettyä ja toinen asennettua. Sijainti siis Tikkurilassa - siihen, onko se pääkaupunkiseudulla en ota kantaa :P ;D

Ei kylläkään ihan halpa mesta, mutta toisaalta jälkimmäisessäkin riitti säätöä, vaikka valmiista sarjasta pitikin olla kysymys ;D

Kiitos, PTG. =) Pitää pyytää tarjous.

Ei taaskaan mennyt niin kuin piti. Das Auto Huolto Oy:ssä todettiin, että valmistajan lupaukset putkiston istuvuudesta olivat liioiteltuja. Mukana tulleen sovitepalan kanssa jäi useampi milli välystä joka suuntaan ja koska heillä ei ollut rosterilankaa, ei hitsaaminenkaan ollut oikein vaihtoehto, sillä hitsaussauma olisi lähtenyt ruostumaan. Ei muuta kuin vanha putkisto takaisin ja kassalle. Antoivat kuitenkin alennusta, joten rahanmeno ei hirveästi harmita. Kaikeksi onneksi soitto Eurostainlessiin tuotti tulosta ja nyt sitten istuskellaan odottamassa asennuksen valmistumista.

Edit: Asennus sujui kiitettävän ripeästi ja nyt ollaan jo kotona teekupposen ääressä.

Alustasarjoissa ei ilmeisesti ole valittavissa E-hyväksyttyjä sarjoja, mut TÜV-todistus riittää muutoskatsastukseen näiden osalta. Kysymys siis kuuluukin, päteekö tämä sama käytäntö esim. jarruihin?