EDIT 30.5.2013 / vkjoki: EU-normikultuksen ja toteutuneen kulutuksen eroja käsittelevässä ketjussa alkoi tässä kohtaa monipuolinen ja vilkas keskustelu siitä, miten tankkausten perusteella lasketaan keskikulutus. Perustin tälle aiheelle uuden keskusteluketjun, jonka aloitusviestiksi tämä batman14:n postaus sopii mielestäni oikein hyvin.
- - -
Miten te luotatte niinkun tähän ''tankkaamisella mitattu'' menetelmään? Jos ajotietokone heittää sen 1-2 dl/100 km niin ei se nyt niin paljoa ole. Tankin tilavuushan lukee esim käyttöohjekirjassa, mutta onko se se ''absoluuttinen'' mitta? Eikö se ole tankin koko, eli jos tankkaat piripintaan niin että polttoaine on korkin kohdalla niin olet tankannut enemmän kuin mitä se ns. tilavuus on? Ja miten voitte tietää tarkalleen monta litraa on mennyt polttoainetta? Tuskin ajatte tankin ihan tyhjäksi niin että kone sammuu? :D Siellä voi siis olla 1-5 litraa ehkä polttoainetta ja heittoa voi olla aika paljon tuossakin laskumenetelmässä? Itse olen ajanut autolla esim niin että ''toimintasäde'' näytti 10 km, mutta tankkiin meni vain 56 litraa, vaikka tilavuus on 61 litraa.
Olenko vain hemmetin tyhmä kun en tajua jotain tässä, vai onko tässäkäin iso mahdollisuus että ei tämä tapa ole sitä ajotietokonettakaan tarkempi? Avatkaapa hieman, ja pyydän jo anteeksi etukäteen jos en nyt ole tajunnut jotain miten kulutusta mitataan tällä tavalla :D . Monien kirjoituksista paistaa vain läpi se että ''oma mitattu'' kulutusta luetaan kun raamattua niinkun desilitran tarkkuudella ja sitä pidetään tarkkana. Eli avatkaa minulle nyt vähän tätä kiitos :D
Chevrolet Cruze 2.0 163hp 360nm M6 -11 uudesta asti mitattu kulutus 6,01l/100km.
Tankkaan joka kerta siten, että ekan pistoolin katkaisun jälkeen seuraavaan tasalitraan.
Ja tosiaan tuossa lukemassa jokainen tankkaus ja niiden keskiarvo, täytän aina taulukkoon joten pysyy mukana. Alin tankillinen 5,48l/100km ja ylin 7,05l/100km.
Keskihinta 1,459â,¬/l ja tarkasteluväli on 2.7.11 - tähän päivään, tai siis edelliseen tankkauskertaan.
Saattaa olla, että käytän auton uudelleenohjelmoitavana tänä kesänä, on jännä nähdä, miten se vaikuttaa.
Taulukossa on myös mukana huollot ja renkaanvaihdot, jolloin pysyy kartalla, mikä on eri renkaiden kilometrisuorite ja koska sieltä näkee päivämäärän jolloin vaihdoin kesä/talvirenkaat, voi myös verrata kulutuksia renkaiden välillä, molemmat sarjat 225 leveitä, 17" ja 18". Ja kyllä, olen insinööri:)
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 28.05.13 - klo:12:26
Miten te luotatte niinkun tähän ''tankkaamisella mitattu'' menetelmään? Jos ajotietokone heittää sen 1-2 dl/100 km niin ei se nyt niin paljoa ole. Tankin tilavuushan lukee esim käyttöohjekirjassa, mutta onko se se ''absoluuttinen'' mitta? Eikö se ole tankin koko, eli jos tankkaat piripintaan niin että polttoaine on korkin kohdalla niin olet tankannut enemmän kuin mitä se ns. tilavuus on? Ja miten voitte tietää tarkalleen monta litraa on mennyt polttoainetta? Tuskin ajatte tankin ihan tyhjäksi niin että kone sammuu? :D Siellä voi siis olla 1-5 litraa ehkä polttoainetta ja heittoa voi olla aika paljon tuossakin laskumenetelmässä? Itse olen ajanut autolla esim niin että ''toimintasäde'' näytti 10 km, mutta tankkiin meni vain 56 litraa, vaikka tilavuus on 61 litraa.
Olenko vain hemmetin tyhmä kun en tajua jotain tässä, vai onko tässäkäin iso mahdollisuus että ei tämä tapa ole sitä ajotietokonettakaan tarkempi? Avatkaapa hieman, ja pyydän jo anteeksi etukäteen jos en nyt ole tajunnut jotain miten kulutusta mitataan tällä tavalla :D . Monien kirjoituksista paistaa vain läpi se että ''oma mitattu'' kulutusta luetaan kun raamattua niinkun desilitran tarkkuudella ja sitä pidetään tarkkana. Eli avatkaa minulle nyt vähän tätä kiitos :D
Olet tyhmä! ;)
Eivaan! Kun tankkaat piripintaan vaikka 100000 kohdalla ja tankkaat piripintaan 55 litraa 101000 kohdalla niin "tankillisen" kulutus on 5,5 litraa.
55/1000×100=5,5
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 28.05.13 - klo:12:26
Miten te luotatte niinkun tähän ''tankkaamisella mitattu'' menetelmään?
Ei sillä menetelmällä voikaan ilmoittaa yksittäisen tankkauksen kulutusta, se voi heittää vaikka kuinka paljon. Tankkauksista lasketaan keskiarvo ja pidän kohtalaisen tarkkana arvona oman autoni keskikulutusta, joka on laskettu yli 2000 litran tankkaamisesta ja noin 30tkm ajomatkasta. Näyttää olevan pienin yksittäisen tankillisen kulutus 5,38 mutta sillä nyt ei ole (valitettavasti) mitään tekoa todellisuuden kanssa.
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 28.05.13 - klo:12:26
Miten te luotatte niinkun tähän ''tankkaamisella mitattu'' menetelmään?
En minäkään juuri luottaisi yhden tankkauksen tietoihin. Yhden tankkauksen tiedoilla ei paljoa kannata alkaa pilkun oikealle puolelle laittaa numeroita.
Itse aikanaan säädin auton kulutusmittarin näyttämään vähemmän väärin ja noin 300 litran tankkauksella päästään jo melko hyvään tarkkuuteen. Uskaltaa jo laittaa yhden numeron pilkun oikeallekin puolelle. Mutta toki tämäkin mittaus pitää tehdä niin, että ensimmäinen ja viimeinen tankkaus tehdään samalla tankkauspistoolilla ja ensimmäiseen naksuun lopetetaan.
Lainaus käyttäjältä: bowtie81 - 28.05.13 - klo:12:34
Chevrolet Cruze 2.0 163hp 360nm M6 -11 uudesta asti mitattu kulutus 6,01l/100km.
Tankkaan joka kerta siten, että ekan pistoolin katkaisun jälkeen seuraavaan tasalitraan.
Ja tosiaan tuossa lukemassa jokainen tankkaus ja niiden keskiarvo, täytän aina taulukkoon joten pysyy mukana. Alin tankillinen 5,48l/100km ja ylin 7,05l/100km.
Keskihinta 1,459â,¬/l ja tarkasteluväli on 2.7.11 - tähän päivään, tai siis edelliseen tankkauskertaan.
Saattaa olla, että käytän auton uudelleenohjelmoitavana tänä kesänä, on jännä nähdä, miten se vaikuttaa.
Taulukossa on myös mukana huollot ja renkaanvaihdot, jolloin pysyy kartalla, mikä on eri renkaiden kilometrisuorite ja koska sieltä näkee päivämäärän jolloin vaihdoin kesä/talvirenkaat, voi myös verrata kulutuksia renkaiden välillä, molemmat sarjat 225 leveitä, 17" ja 18". Ja kyllä, olen insinööri:)
Tuu raportoimaan tänne kun saat ohjelman. Opelin konehan tuossa on? Kiva lukea näitä. :)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:12:43
En minäkään juuri luottaisi yhden tankkauksen tietoihin. Yhden tankkauksen tiedoilla ei paljoa kannata alkaa pilkun oikealle puolelle laittaa numeroita.
Itse aikanaan säädin auton kulutusmittarin näyttämään vähemmän väärin ja noin 300 litran tankkauksella päästään jo melko hyvään tarkkuuteen. Uskaltaa jo laittaa yhden numeron pilkun oikeallekin puolelle. Mutta toki tämäkin mittaus pitää tehdä niin, että ensimmäinen ja viimeinen tankkaus tehdään samalla tankkauspistoolilla ja ensimmäiseen naksuun lopetetaan.
ensimmäinen naksu ei aina ole paras, koska se vaihtelee virtauksen mukaan, jos ainetta tulee kovempaa, se voi pätkiä ennenkuin tankki on täysi, siksi vedän itse aina seuraavaan tasalitraa ja/tai kuuntelen koska tankki täyttyy, se kuulee myös.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:12:44
Tuu raportoimaan tänne kun saat ohjelman. Opelin konehan tuossa on? Kiva lukea näitä. :)
joo, opelin kone pitäisi olla, bsr lupaa insigniaan 192hp/420nm. Edellinen seat ei vienyt motorbitissä käynnin jälkeen enempää, mutta en pitänyt tarkkaa kirjaa, tai pidin, mutta ruutuvihkoon joka meni uudelle omistajalle kaupanpäälle:)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:12:43
En minäkään juuri luottaisi yhden tankkauksen tietoihin. Yhden tankkauksen tiedoilla ei paljoa kannata alkaa pilkun oikealle puolelle laittaa numeroita.
Itse aikanaan säädin auton kulutusmittarin näyttämään vähemmän väärin ja noin 300 litran tankkauksella päästään jo melko hyvään tarkkuuteen. Uskaltaa jo laittaa yhden numeron pilkun oikeallekin puolelle. Mutta toki tämäkin mittaus pitää tehdä niin, että ensimmäinen ja viimeinen tankkaus tehdään samalla tankkauspistoolilla ja ensimmäiseen naksuun lopetetaan.
Ei siihen naksuun voi luottaa. Polttoaine kuohuu eri valmistajilla, erillä, lämpötiloilla, kesä/talvilaaduilla, pumpuilla ym. Piripintaan tulee yksittäisetki tankkaukset desimaalin tarkkuudella. Pitkällä juoksulla tulee tottakai paljon tarkemmin napsun tai piripintaan tankkaajan kulutus laskettua.
batman, ei sitä tankkia tarvii tyhjäksi asti ajaa. Jaat tankatun polttoainemäärän ajetuilla kilometreillä niin saat todellisen keskilutuksen ajetulle tankkausvälillä. Toki eri paikoissa tehty tankkaus, auto kallellaan eri tavalla, tekee pientä heittoa mutta se kompensoituu useamman tankkauksen aikana.
Esim autolla on ajettu 738km, polttoainetta meni tankkiin 41.3L. Näpytellytellään laskimeen polttoainelukema deseinä joka jaetaan ajetuilla kilometreillä niin saadaan tankkausvälin keskikulutus. 413/738=0.559, eli autosi on tankkauksen välillä kuluttanut 5.59 litraa polttoainetta. Desaimaalipilkun paikkaa voi vaihtaa mielensä mukaan, se paikka ei ole oleellista laskennan aikana, mä lasken sen tolla tavalla koska numerot on helpompi näpytellä kännykän laskimeen ilman pilkkuja.
Tätä lukemaa voi sitten verrata ajotietokoneen lukemaan, kesäkelillä kun Webasto ei ole käytössä, oman auton ajotietokone näyttää noin 5-6% liian pieniä lukemia. Kun taas talvella puhutaan jopa yli 20% eroista tietokonenäytön ja todellisen kulutuksen välillä, kompuutteri kun ei huomio Webaston kulutusta, eikä vissiin kaikkia sähkölämmittimiä joita talvella käytetään.
Lainaus käyttäjältä: bowtie81 - 28.05.13 - klo:12:45
ensimmäinen naksu ei aina ole paras, koska se vaihtelee virtauksen mukaan, jos ainetta tulee kovempaa, se voi pätkiä ennenkuin tankki on täysi
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:12:50
Ei siihen naksuun voi luottaa.
Kun puhutaan useiden satojen litrojen tankkaamisesta, niin puolen litran heitolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Voi siis tankata piripintaan, ekaan naksuun, viidenteen naksuun tai mihin vain itse keksimäänsä rajaan. Kunhan tekee sen samalla tavalla ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla.
Välitankkaukset voi jättää vaikka vajaiksi.
Lainaus käyttäjältä: Murska - 28.05.13 - klo:12:50
Esim autolla on ajettu 738km, polttoainetta meni tankkiin 41.3L. Näpytellytellään laskimeen polttoainelukema deseinä joka jaetaan ajetuilla kilometreillä niin saadaan tankkausvälin keskikulutus. 413/738=0.559, eli autosi on tankkauksen välillä kuluttanut 5.59 litraa polttoainetta. Desaimaalipilkun paikkaa voi vaihtaa mielensä mukaan, se paikka ei ole oleellista laskennan aikana, mä lasken sen tolla tavalla koska numerot on helpompi näpytellä kännykän laskimeen ilman pilkkuja.
Tai sitten voi ladata puhelimeen (olettaen että on älypuhelin) sopivan sovelluksen johon vaan syöttää aina matkamittarin lukeman ja tankatun määrän. Ohjelma laskee sitten kaikkea mahdollista tilastotietoa. Jos syöttää vielä lisäksi tankkauksen loppusumman, saadaan hyvää trendikäppyrää esim. polttoaineen hintakehityksestä.
edit: Liitteenä ihan kuriositeettina dieselin hintakäppyrä viime elokuusta lähtien. Laatu vaihtui Pro Dieseliin heti kun se loppuvuodesta tuli markkinoille, eli peruslaadulla loppupää olisi alempana.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:12:53
Kun puhutaan useiden satojen litrojen tankkaamisesta, niin puolen litran heitolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Voi siis tankata piripintaan, ekaan naksuun, viidenteen naksuun tai mihin vain itse keksimäänsä rajaan. Kunhan tekee sen samalla tavalla ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla.
Välitankkaukset voi jättää vaikka vajaiksi.
Ei olekaan väliä, mutta jos haluaa laskea joka tankillisen erikseen ja ei halua heittoja tankkausten välillä.
Lainaus käyttäjältä: tet - 28.05.13 - klo:12:56
Tai sitten voi ladata puhelimeen (olettaen että on älypuhelin) sopivan sovelluksen
Mun puhelin on yhtä vajaaälyinen kun puhelimen käyttäjäkin, siksi mennään perinteisellä laskimella ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:12:57
Ei olekaan väliä, mutta jos haluaa laskea joka tankillisen erikseen ja ei halua heittoja tankkausten välillä.
Mitenkäs ne muuten laskee ekorun ajoissa kulutukset, ei ne ainakaan useaa tuhatta litraa kerkeä tankkaamaan?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:13:08
Mitenkäs ne muuten laskee ekorun ajoissa kulutukset, ei ne ainakaan useaa tuhatta litraa kerkeä tankkaamaan?
Piripintaan ne tankataan. Mutta auto on takakulmasta hiukan kohollaan tankkauksen aikana ja tankkauksen jälkeen ajetaan lyhyt (alle 500m) lenkki ja sen jälkeen tankataan uudestaan piripintaan. Lopuksi imettiin tankista muistaakseni litra pois, jotta polttoainetta ei valu ulos tankista ajaessa.
Ja sama juttu sitten ajon jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:12:53
Kun puhutaan useiden satojen litrojen tankkaamisesta, niin puolen litran heitolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Voi siis tankata piripintaan, ekaan naksuun, viidenteen naksuun tai mihin vain itse keksimäänsä rajaan. Kunhan tekee sen samalla tavalla ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Välitankkaukset voi jättää vaikka vajaiksi.
Juuri noin!
Esim. jos jakajana on 2 000 km, siinä on satoja kilometrejä jo 20 kpl, jolloin puolen litran ero suuntaan tai toiseen tankkauksessa ei vaikuta enää lopputulokseen.
Itse olen käyttänyt ensimmäisen naksun menetelmää, joka toimii luotettavasti lähes aina. Esimerkiksi viiden viimeisen tankkauksen osalta tankkauksesta lasketun kulutuksen suhde ajotietokoneen näyttöön on ollut:
100 %
98 %
100 %
100 %
99 %
Siis keskimäärin ero on ollut 0,6 % x 40 l = 0,24 litraa. Ã,,äriarvojenkin välinen ero on vain 2 %.
Ajotietokone on kalibroitu, siksi lukemat ovat niin lähellä toisiaan. Ajotietokoneen kulutusnäyttöä on säädetty 6 % alkuperäisestä ylemmäs.
Ei minulla ole koskaan tullut ulos vaikka piripintaan vedänkin. Tottakai tiedän että mitä pidempi matka ja useampi tankkaus niin tarkentuu lukemat. Mutta jos joka kerta laskee niin tietää onko esim. auto kunnossa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:13:41
Ei minulla ole koskaan tullut ulos vaikka piripintaan vedänkin.
Osassa autoissa tulee. Ja niistä tulee pahoja miinoja motoristeille. Valitettavan usein näkee jyrkissä rampeissa polttoainevanoja, mitä on tullut ulos piripintaan tankatuista autoista. Bensa nyt ei ole iso ongelma, kun se haihtuu nopeasti pois, mutta tupaöljy pysyy tien pinnalla pitkään.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 28.05.13 - klo:13:46
Osassa autoissa tulee. Ja niistä tulee pahoja miinoja motoristeille. Valitettavan usein näkee jyrkissä rampeissa polttoainevanoja, mitä on tullut ulos piripintaan tankatuista autoista. Bensa nyt ei ole iso ongelma, kun se haihtuu nopeasti pois, mutta tupaöljy pysyy tien pinnalla pitkään.
Kai se enemmän raskaasta kalustosta kuitennii tulee? :)
Tässä juttua EU normikulutuksesta.BMW ,Audi ja Mersu liiottelevat eniten Co2 arvoilla.
http://europe.autonews.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20130528/ANE/130529915/car-fuel-efficiency-in-europe-falls-further-below-automaker-claims&cciid=email-ane-daily&r=5668A4026245D9O#axzz2Ub1GUz3k (http://europe.autonews.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20130528/ANE/130529915/car-fuel-efficiency-in-europe-falls-further-below-automaker-claims&cciid=email-ane-daily&r=5668A4026245D9O#axzz2Ub1GUz3k)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.05.13 - klo:12:57
Ei olekaan väliä, mutta jos haluaa laskea joka tankillisen erikseen ja ei halua heittoja tankkausten välillä.
Mites saat (tai ylipäätään kukaan mukaan täällä saa) vältettyä niitä heittoja tankillisten välillä? Kun täytät x-määrän tankkiin esim. mittarista katsomalla tarkan litramäärän. Sen jälkeen ajat y-kilometriä, niin missä vaiheessa osaat aina päättää täsmälleen samaan aikaan, että tankissa on jäljellä tismalleen saman verran bensaa aina kun menet tankkaamaan uudelleen?
Eli kun tankkisi on "tyhjä" ja päätät mennä uudelleen tankkaamaan "täyteen" niin onko tankin pohjalla vielä 4 litraa, 1 litra, 2 litraa vai 3,5 litraa? Sitä on aika mahdoton tietää tarkalleen ja tadaa! saadaan parhaimmillaan isojakin heittoja mittaustuloksiin.
Sekään ei esim. olisi tarkka määre että "aina kun bensavalo on syttynyt menen tankkaamaan", koska tien kaltevuuksista riippuen valokin voi syttyä eri aikoihin. Oletetaan että ajaisit TÃ,,YSIN tasaisella maalla ja annat auton seisahtua niin pitkäksi aikaa ettei tankki lainehdi ollenkaan ja valo syttyy, niin miten saat tuon ajoitettua niin että se syttyisi aina saman välimatkan päässä bensa-asemasta?
Ainoa varma keino olisi ajaa tankki kirjaimellisesti
tyhjäksi, jolloin jäisit milloin mihinkin tien poskeen kun bensa sattuu oikeasti loppumaan ja sen jälkeen tankkaisit täsmälleen saman x-määrän bensaa paikanpäällä.. lisäksi tyhjäksi ajamalla saa hienosti vaurioitakin konepuolelle aikaiseksi, joten tuskin täällä kukaan on niin tehnyt.
Ei sitä tankkia tyhjäksi tarvitse ajaa. Riittää että katsoo paljon huoltoaseman taarattu mittari on näyttänyt tankkiin laitettavan. Sitten jakaa tämän luvun ajetulla kilometrimäärillä.
Yhdellä tankillella virhe näin toimien luokka 1-1,5 % kulutuksen seurannassa jos tankkiin laitetaan yli 40 litraa. Kymmenen tankillisen jälkeen virhe kulutusseurannassa enää promillen luokkaa.
Mistäs tietää tankkauksessa laittaa tankki juuri yhtä täyteen kun edellisellä kerralla?
Siis lopetetaanko tankkaus kun pistooli ekan kerran katkaisee ja oliko pistoolin eka katkaisu aina joka huoltiksella samassa täyttöasteessa ja oliko pistooli aina yhtä syvällä....?
Tuossa aikaisemmin oli laskukaava..jos piripintaan tankkaa niin sehä näkyy sieltä reijästä se polttoaine. Sulla vaan pitää olla edellisen vaikka nyt piripintaan tankkauksen kilometrimäärä ylhäällä. Eli uudelleen tankattu polttoainemäärä jaetaan sadoilla kilometreillä.
Esim. 50 litraa tankattu ja 921 km ajettu.
50 jaettuna 9.21 on 5.43l/100km
Minä olen laskenut tankkauksien yhteydessä kulutukset siitä, kun tankkauspistooli ekan kerran katkaisee polttoaineen syötön. Pientä virhettä varmaan tulee, mutta pitkään juoksuun virhe tasaantuu. Tarkempaan on vaikea päästä tavallisessa ajossa.
Lainaus käyttäjältä: V-O - 28.05.13 - klo:18:46
Mistäs tietää tankkauksessa laittaa tankki juuri yhtä täyteen kun edellisellä kerralla?
Siis lopetetaanko tankkaus kun pistooli ekan kerran katkaisee ja oliko pistoolin eka katkaisu aina joka huoltiksella samassa täyttöasteessa ja oliko pistooli aina yhtä syvällä....?
Kaytannossa silla ei ole pitkassa juoksussa mitaan merkitysta kun toimit joka tankkauksessa edes suurinpiirtein samalla tavalla niin muutaman tankillisen jalkeen heitto keskikulutuksessa on kokolailla pieni.
Totta, nyt vasta ajattelin ja laskin tarkemmin.
Jos esmes ajaa 800 km ja tankkaa 50 +/- 1 litraa niin kulutushan heittää vain +/- reilun desin verran eli 6,25 +/- 0,125 litraa. Sit kun vielä ajattelee matkamittarinkin mahdollista heittoa, niin puhutaankin jo kärpäsen sitasta hangella...
Lainaus käyttäjältä: jarkko_h - 28.05.13 - klo:18:22
Ei sitä tankkia tyhjäksi tarvitse ajaa. Riittää että katsoo paljon huoltoaseman taarattu mittari on näyttänyt tankkiin laitettavan. Sitten jakaa tämän luvun ajetulla kilometrimäärillä.
Yhdellä tankillella virhe näin toimien luokka 1-1,5 % kulutuksen seurannassa jos tankkiin laitetaan yli 40 litraa. Kymmenen tankillisen jälkeen virhe kulutusseurannassa enää promillen luokkaa.
(Varoitus: älä lue eteenpäin, mikäli vihaat pilkun viilaamista)
Juuri näin, mutta tuossa on edelleen se sama pikku probleema, eli milloin/miten tiedät käyttäneesi tuon tankkaamasi litramäärän?
PS. mistä tuo 1-1,5% oli saatu? :)
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 29.05.13 - klo:10:10
Juuri näin, mutta tuossa on edelleen se sama pikku probleema, eli milloin/miten tiedät käyttäneesi tuon tankkaamasi litramäärän?
Mikä tässä nyt on ongelmana?
Ajat tänään huoltoasemalle ja tankkaat tankin täyteen ja nollaat tripin.
Ajat tankin melko tyhjäksi (ei mitään väliä miten tyhjäksi) ja tankkaat taas tankin täyteen. Mielellään vastaavalla tavalla, kuin edellisellä kerralla, jotta hommassa on edes vähän järkeä.
Katsot paljonko trippimittari näyttää.
Katsot paljonko tankkasit.
Jaat tankatut litrat trippimittarin lukemalla ja kerrot sadalla.
Nyt tiedät paljonko tämän tankkausvälin keskimääräinen kulutus oli.
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 29.05.13 - klo:10:10
(Varoitus: älä lue eteenpäin, mikäli vihaat pilkun viilaamista)
Juuri näin, mutta tuossa on edelleen se sama pikku probleema, eli milloin/miten tiedät käyttäneesi tuon tankkaamasi litramäärän?
PS. mistä tuo 1-1,5% oli saatu? :)
Et sitä voi tietääkään jos ei mitään econenia tai muuta käytössä. Miksi se pitäisi tietää? Kun tiedät tankatun määrän ja kilometrit, voidaan keskikulutus laskea.
Nyt ymmärrän kantasi, haluat tietää paljonko pääset esim. 50 litralla ja paljonko on keskikulutus? Sehän on helppo. Edellisen tankkauksen yhteydessä trippi nollattu ja näyttää 800km, tankkaat sen jälkeen 52 litraa. 50 litralla pääsi siis 800/52×50=769,23km
Keskikulutus 50/769,23×100=6,5
Sama tulos tulee myös tankatun perusteella 52/800×100=6,5.
1,5% on mahdollisesta tankkausvirheestä.
En huomannut oliko tämä jo täällä.
http://www.theicct.org/sites/default/files/publications/ICCT_LabToRoad_20130527.pdf (http://www.theicct.org/sites/default/files/publications/ICCT_LabToRoad_20130527.pdf)
Ihan hyvää lukemista 8)
Oma kokemus on ollu toinen. Vanhalla -05 jakajapumpullisella leonilla pitkällä juoksulla eu normiston 135g keskikulutukseen oli hankala päästä. Nykyinen 1.6 tdi alittaa sen 114g helpohkosti.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.05.13 - klo:11:01
Nyt ymmärrän kantasi, haluat tietää paljonko pääset esim. 50 litralla ja paljonko on keskikulutus? Sehän on helppo. Edellisen tankkauksen yhteydessä trippi nollattu ja näyttää 800km, tankkaat sen jälkeen 52 litraa. 50 litralla pääsi siis 800/52×50=769,23km
Keskikulutus 50/769,23×100=6,5
Sama tulos tulee myös tankatun perusteella 52/800×100=6,5.
1,5% on mahdollisesta tankkausvirheestä.
ahaa totta, noinhan tuon erotuksen saa pois suljettua. Tuossa siis tuli nyt ketjun ensimmäinen järkevä/tarkempi kaava
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 29.05.13 - klo:17:37
Tuossa siis tuli nyt ketjun ensimmäinen järkevä/tarkempi kaava
No kerro toki mitä tyhmää ja vähemmän tarkkaa tuossa minun kertomassani menetelmässä oli.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 29.05.13 - klo:20:13
No kerro toki mitä tyhmää ja vähemmän tarkkaa tuossa minun kertomassani menetelmässä oli.
Pitää yrittää ymmärtää näitä aivoituksia.. O:-)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.05.13 - klo:20:22
Pitää yrittää ymmärtää näitä aivoituksia.. O:-)
Kyllä minä mielenkiinnolla odotan, mitä eroa autotonOnOnneton on keksinyt näiden välille:
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.05.13 - klo:11:01
Sama tulos tulee myös tankatun perusteella 52/800×100=6,5.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 29.05.13 - klo:10:17
Ajat tänään huoltoasemalle ja tankkaat tankin täyteen ja nollaat tripin.
Ajat tankin melko tyhjäksi (ei mitään väliä miten tyhjäksi) ja tankkaat taas tankin täyteen. Mielellään vastaavalla tavalla, kuin edellisellä kerralla, jotta hommassa on edes vähän järkeä.
Katsot paljonko trippimittari näyttää.
Katsot paljonko tankkasit.
Jaat tankatut litrat trippimittarin lukemalla ja kerrot sadalla.
Nyt tiedät paljonko tämän tankkausvälin keskimääräinen kulutus oli.
Onhan siinä vissi ero! ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.05.13 - klo:20:53
Onhan siinä vissi ero! ;)
Totta. Sä kirjoitit normaalin version ja mä väänsin rautaisesta :)
Mä oon nyt tuomari ja sanon että kummatkin on oikeassa. :P
Itse tankkaan lähes aina samalla teppo-oilin asemalla, usein jopa samalla pistoolilla ja ensimmäiseen naksuun. Eiköhän se naksun mahdollinen virhemarginaali 35tkm matkalla ole jo tasoittunut...
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 29.05.13 - klo:21:03
Mä oon nyt tuomari ja sanon että kummatkin on oikeassa. :P
Niin, minä ja b1mpo ollaan siis täsmälleen samaa mieltä tästä asiasta ;) Mun versio on vaan väännetty niin pitkästä langasta kun kaupasta löytyi, kun b1imbo kertoi asian lyhyesti ja ytimekkäästi.
autotonOnOnneton on vain sitä mieltä, että minun versioni on jotenkin tyhmempi ja epätarkempi, joten odottelen mielenkiinnolla perusteluita tälle väitteelle.
Lainaus käyttäjältä: Vaginisti - 29.05.13 - klo:21:03
Mä oon nyt tuomari ja sanon että kummatkin on oikeassa. :P
Itse tankkaan lähes aina samalla teppo-oilin asemalla, usein jopa samalla pistoolilla ja ensimmäiseen naksuun. Eiköhän se naksun mahdollinen virhemarginaali 35tkm matkalla ole jo tasoittunut...
On varmaan tasottunut! ^-^ Yksittäisen tankin saa vaan tarkemmin piripintaan laittamalla. Ei tuu sellasia tuloksia, että tää tankki meni tyyliin 5,5 ja seuraava 3,5..son vaan mun oma tyyli, ei mikään absoluuttinen totuus..
Molemmat laskukaavat toki oikein, mutta piti ymmärtää kysyjän ajattelutapa vastatessa.. ;)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 29.05.13 - klo:21:09
Niin, minä ja b1mpo ollaan siis täsmälleen samaa mieltä tästä asiasta ;) Mun versio on vaan väännetty niin pitkästä langasta kun kaupasta löytyi, kun b1imbo kertoi asian lyhyesti ja ytimekkäästi.
autotonOnOnneton on vain sitä mieltä, että minun versioni on jotenkin tyhmempi ja epätarkempi, joten odottelen mielenkiinnolla perusteluita tälle väitteelle.
älä nyt ota hernettä nenään Kukkanen, eihän tuo sinun selostus ollut millään tavalla tyhmempi, vaan hieman epätarkempi (vrt. b1mbon huomioon ottama 50l vs 52l erotus, eikä esim. "tankki lähes täyteen" määritelmällä)
Kuten tossa jo aikaisemmin leikillä tokaistiin niin on niissä "vissi ero tosiaan" :D nämä on ihan täysin heinän nus***ista/pilkun viilausta, joten huumorilla suosittelen ottamaan. Eiköhän jokaisella kuitenkin ole ihan riittävän tarkat omat laskelmat (kyllä, myös sinulla), mutta ainakin saatiin huumoria tästäkin aiheesta näköjään ;)
Häh, miten niin epätarkempi???
Anteeksi jos sekaannuin mutta ihmettelin vaan kun ihan selkeät kukkasen ohjaat minusta ainakin oli.
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 23.05.13 - klo:14:45
Allani siis on 2kk vanha Hyundai i30 1.4 MPI bensakoneella ja keskikulutukseksi on luvattu 5,6l/100km ja itselläni se on parhaimmillaan 4,9-5,1l/100km tankkausten mukaan tarkasti laskettuna.
Hassua autoton että olet aikaisemmin sepustanut tällaisen ja myöhemmin kysellyt miten lasketaan keskikulutus? Tuohon "4,9-5,1 tarkasti laskettuna" en oikein luota.
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 30.05.13 - klo:00:52
Kuten tossa jo aikaisemmin leikillä tokaistiin niin on niissä "vissi ero tosiaan" :D nämä on ihan täysin heinän nus***ista/pilkun viilausta, joten huumorilla suosittelen ottamaan. Eiköhän jokaisella kuitenkin ole ihan riittävän tarkat omat laskelmat (kyllä, myös sinulla), mutta ainakin saatiin huumoria tästäkin aiheesta näköjään ;)
Siis sinähän kirjoitit, että minun menetelmäni oli tyhmä ja epätarkka. Kun todellisuudessa se on täsmälleen sama kuin b1mbon menetelmä. Minä sitten kysyin perusteluita asialle ja vastauksena sinä alat puhumaan nus**misesta ja huumorista. No, tottahan se on, että onhan tämä ihan hauskaa ollut :)
Ja mitä ihmettä tarkoitat tuolla 50/52 litralla? Jos auton keskikulutus tiedetään tankkausvälille jonka kilometrit on luonnollisesti tiedossa, niin ei vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta selvittää tuosta kuinka paljon polttoainetta kuluu jollain kilometrimäärällä. Tai vaihtoehtoisesti kuinka monta kilometriä päästää tietyllä polttoainemäärällä.
Ja kaikista koomisinta on se, että juuri sinä kirjoittelit pari päivää sitten kuinka mittaat kulutukset "tarkasti" tankkauksien mukaan.
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 30.05.13 - klo:00:52
älä nyt ota hernettä nenään Kukkanen, eihän tuo sinun selostus ollut millään tavalla tyhmempi, vaan hieman epätarkempi (vrt. b1mbon huomioon ottama 50l vs 52l erotus, eikä esim. "tankki lähes täyteen" määritelmällä)
Tässä taitaa nyt olla edelleen pieni ajatusero joka ei ole kaikille osapuolille selvä, joten tuodaan se esiin. :) Kysymyksistäsi saa sen käsityksen, että yrität ymmärtää miten kulutuksen voi laskea siitä "ensimmäisestä" tankkauksesta. Kukkanen ei tätä hoksannut, jos olisi hoksannut hän tietenkin olisi painottanut että ei mitenkään.
Kun tankataan kaksi kertaa peräkkäin tankki täyteen, sillä ensimmäisellä tankkauksella vain varmistetaan että seuraavan tankkauksen tankkausmäärä kertoo todellisen kulutuksen. Tästä ensimmäisestä tankkausmäärästä ei lasketa yhtikäs mitään, sen voi unohtaa. Sillä jälkimmäisellä tankkauksella tankattu määrä on takuuvarmasti se määrä, jonka auto kulutti tätä tankkausta EDELTÃ,,VÃ,,LLÃ,, tankkausvälillä, siitä lasketaan kyseisen tankkausvälin kulutus.
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:07:57
Tässä taitaa nyt olla edelleen pieni ajatusero joka ei ole kaikille osapuolille selvä, joten tuodaan se esiin. :) Kysymyksistäsi saa sen käsityksen, että yrität ymmärtää miten kulutuksen voi laskea siitä "ensimmäisestä" tankkauksesta. Kukkanen ei tätä hoksannut, jos olisi hoksannut hän tietenkin olisi painottanut että ei mitenkään.
No jos tilanne on tämä, niin sitten lopetan ihmettelyni. Ei tullut todellakaan mieleen, että joku yrittäisi laskea ensimmäisen tankkauksen kulutusta "tankkausmenetelmällä".
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.05.13 - klo:07:52
No, tottahan se on, että onhan tämä ihan hauskaa ollut :)
Ja mitä ihmettä tarkoitat tuolla 50/52 litralla? Jos auton keskikulutus tiedetään tankkausvälille jonka kilometrit on luonnollisesti tiedossa, niin ei vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta selvittää tuosta kuinka paljon polttoainetta kuluu jollain kilometrimäärällä. Tai vaihtoehtoisesti kuinka monta kilometriä päästää tietyllä polttoainemäärällä.
:))
Nyt näkisin että oot asian ytimessä! ;)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.05.13 - klo:07:52
Jos auton keskikulutus tiedetään tankkausvälille jonka kilometrit on luonnollisesti tiedossa, niin ei vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta selvittää tuosta kuinka paljon polttoainetta kuluu jollain kilometrimäärällä. Tai vaihtoehtoisesti kuinka monta kilometriä päästää tietyllä polttoainemäärällä.
Toisille sitä on luotu, toisille ei! Eiköhän se hyvin tästäkin ketjusta käy ilmi... ;)
Kun kulutusta seurataan takkausmenetelmälää, toisten mielestä tankkaus kannattaa lopettaa ensimmäiseen naksuun, joidenkin mielestä toiseen, kolmanteen, neljänteen ... piripintaan. Kun tuota kulutusseurantaa on tullut harrastettua varsin perusteellisesti, olen päätynyt pitämään ensimmäistä naksua parhaana. Toiset ja kolmannet naksut eivät poista harvinaista, mutta mahdollista kuohumisongelmaa. Ja piripintaan tankkaamiseen tuhraantuu aikaa ja se sisältää mahdollisuuden monemoisiin pikku harmeihin. Ja kuten jo aiemmin esittämästäni lukusarjasta kävi ilmi, ensimmäisen naksun menetelmä aiheuttaa yhden tankin kulutusarvioon vain 1 %:n virheen suuntaan tai toiseen, jos tankkauspistoolia on pidetty täsmälleen samassa asennossa, vaikka olen tankannut milloin milläkin asemalla.
Jos pyritään mahdollisimman tarkkaan kulutuslaskentaan, ohjeeni on:
- tee kulutuslaskentajakson ensimmäinen ja viimeinen tankkaus saman jakelupumpun samalla tankkauspistoolilla
- katso, että aloitus- ja lopetustankkauksessa auto on vaakasuorassa
- pidä tankkauspistoolia täsmälleen samassa asennossa
- lopeta tankkaus samaan naksumäärään (minulla yksi naksu)
- välitankkaukset voi tehdä ihan miten tahansa, kunhan vain merkitsee litrat muistiin
Itseäni toistaen en luota napsuun yksittäisten tankkausten kohdalla, pitkäaikaisessa seurannassa sillä ei ole merkitystä. Litra kaksi tankkiin enemmän mahdollistaa vähän pidemmän toimintasäteen ja harvemman käynnin tankkausasemilla. ;)
Haittapuolia löytyy myös piripintaan täytöllä; kauemmin kestävä tankkaus, ylitäyttö, polttoainevuodot lämpölaajenemisesta johtuen..
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 30.05.13 - klo:09:03
Jos pyritään mahdollisimman tarkkaan kulutuslaskentaan, ohjeeni on:
Kannattaa tietysti miettiä, kuinka tarkka seuranta yleensä on järkevää. Jos lasketaan keskikulutusta yhdestä ainoasta tankkauksesta autollla joka kuluttaa noin 6 l/100 km, niin 50 l tarkkauksella yhden litran heitto tankatussa määrässä tekee reilun yhden desilitran virheen keskikulutukseen. Näkisin että jos lasketaan useamman tankkauksen keskiarvoa, niin noilla esittämilläsi menetelmillä ei ole juuri käytännön merkitystä.
Muutenkin täällä näkee huvittavan tarkkoja lukuja, kun porukat ilmoittelee keskikulutuksiaan. Kahden desimaalin käytölle ei kyllä ole mitään perusteita, ellei polttoainetta mitata tarkkuusvaa'an avulla. ;D
LainaaNo jos tilanne on tämä, niin sitten lopetan ihmettelyni. Ei tullut todellakaan mieleen, että joku yrittäisi laskea ensimmäisen tankkauksen kulutusta "tankkausmenetelmällä".
:P :D
"Sanotaan että matematiikka on kaunista, sanovat matemaatikot"
"Yksinkertainen on kaunista sanon minä, kutan varmaan Kukkanenkin" ;)
Tää on kuulkaas aivan alakoulumatikkaa.
Mutta sitten jos aletaan puhua omanoista ja päärynöistä, niin hedelmistä voidaan puhua vasta useiden, mieluiten kymmenen tuhannen kilometrin matkasta. Vasta pidemmällä aikavälillä ja toistetuilla tankkauksilla voidaan ruveta puhumaan absoluuttisesta totuudesta.
Datat vain talteen ekseliin tai johonkin tankkaussoftaan netissä. Ensimmäinen tankkaus jätetään huomioimatta. Välitankkaukset voi tehdä vaikka 5 litraa kerrallaan. Viimeinen tankki täyteen. Sitten vain lasketaan koko tankkausvälin litrat ja ajetut kilometrit yhteen ja sijoitetaan aiemmin mainittuun kaavaan.
Ite mittaileen myös jokaiselta tankkausvälillä, jotta näen "riittävän tarkasti eli suuntaa-antavasti" edellisen tankkausvälin kulutuksen. Käytän tekniikka "ensimmäisen naksun jälkeen seuraavaan puoleen litraan".
Sopiva tankkausmetodi riippuu autosta. Toisissa tankin saa helposti aika täyteen, toisissa kuohunta katkaisee mittarin tosi aikaisin. Nykyisessä kulkineessa Ocu Scout Tdi tankkaus on simppeliä. Täysillä ei voi mittarilla lorottaa, kun naksuu vähän väliä. Lorottelee vaan sillai kahva puolesavälissä, niin naksahtaa vasta kun on tankki jo aikas täynnä. Sit seuraavaan puoleen litraan tankkaan (esim 50,5 litraan viimeksi eilen). Edellinen auto Touran tdi oli pirun vaikea tankattava. Tankkiin meni balttiarallaa 10 litraa ekan naksun jälkeen, ja aikaa paloi pirusti.
Noista virheistä: Mittausepävarmuus on melkoinen. Mittarit erilaisia (tankkausnopeus vaihtelee jonkinverran ja taaraus on aina suuntaa-antava). Sitten vielä epävarmuutta tulee matkamittarin tarkkuudesta (toki virhe säilyy suurinpiirtein vakiona), puhutaan useiden prosenttien mittausepävarmuudesta. Monesti ulkokehältään pienemmillä bulkkitalvirenkailla virhe voi kasvaa ylöspäin useita prosentteja. Toki renkaiden kuluneisuuskin vaikuttaa jonkin verran. Eli navigointi tai peiserer-pyörä ainoat kohtuu luotettavat välineet matkan mittaamiseen :o
Jos ekan tai viidennen naksun tekniikassa puhutaan prosentin-kahden heitosta tankkausvälille, tämä ei vaikuta tulokseen "merkitsevillä numeroilla" tulosta esitettäessä. X,YZ litrassa satasella (esim 5.26) viimeinen digitti Z on täysin epävarma, keskimmäinenkin digitti Y vain suuntaa-antava. Esim kymmenen tankkauksen kulutusta laskettaessa viimeisetkin digitit saadaan datasta kohtuu luotettavasti ulos (poislukien matkamittarin virhe).
Mutta normikulutuksiin vertaamiseen vaadittaisiin matkamittarivirheen huomioiminen. Normikulutus on itselle vain suuntaa antava tieto. Itseä kiinnostaa autoa ostettaessa, puhutaanko "viiden, kuuden seitsemän vai kahdeksan litran autosta". Oikea kulutus selviää vasta käytännössä. Toki ottaisi päähän jos "viiden litran" auto veisikin kahdeksan litraa sadalle, toisinpäin ei niinkään :)
Niin onhan noita muuttujia vaikka kuinka paljon. Pointtini yksittäisten tankkien seurannalla oli se, että tietää mitä kuluttaa kärry perässä, lisälämmitin käytössä, leveämmillä renkailla, talvirajoituksilla, pitkillä reissuilla etc.
Ei ole minulle niin tärkeää yhdellä tankillisella desin kahden heitto.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 30.05.13 - klo:09:38
Nykyisessä kulkineessa Ocu Scout Tdi tankkaus on simppeliä. Täysillä ei voi mittarilla lorottaa, kun naksuu vähän väliä. Lorottelee vaan sillai kahva puolesavälissä, niin naksahtaa vasta kun on tankki jo aikas täynnä.
Oletko kokeillut kääntää pistoolia vaakatasoon, ainakin minulla se auttaa melko hyvin tuohon ongelmaan.
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:09:34
Kannattaa tietysti miettiä, kuinka tarkka seuranta yleensä on järkevää. Jos lasketaan keskikulutusta yhdestä ainoasta tankkauksesta autollla joka kuluttaa noin 6 l/100 km, niin 50 l tarkkauksella yhden litran heitto tankatussa määrässä tekee reilun yhden desilitran virheen keskikulutukseen. Näkisin että jos lasketaan useamman tankkauksen keskiarvoa, niin noilla esittämilläsi menetelmillä ei ole juuri käytännön merkitystä.
Muutenkin täällä näkee huvittavan tarkkoja lukuja, kun porukat ilmoittelee keskikulutuksiaan. Kahden desimaalin käytölle ei kyllä ole mitään perusteita, ellei polttoainetta mitata tarkkuusvaa'an avulla. ;D
Juuri näin!
Lainaus käyttäjältä: SNG - 30.05.13 - klo:09:38
Vasta pidemmällä aikavälillä ja toistetuilla tankkauksilla voidaan ruveta puhumaan absoluuttisesta totuudesta.
Datat vain talteen ekseliin tai johonkin tankkaussoftaan netissä. Ensimmäinen tankkaus jätetään huomioimatta. Välitankkaukset voi tehdä vaikka 5 litraa kerrallaan. Viimeinen tankki täyteen. Sitten vain lasketaan koko tankkausvälin litrat ja ajetut kilometrit yhteen ja sijoitetaan aiemmin mainittuun kaavaan.
Meidän A4:lla on ajettu nyt n. 56 tkm. Olen pitänyt kirjaa tankkauksista alusta lähtien. Aina on tankattu täyteen (ensimmäiseen naksuun) ja laskemalla jokaisen tankkausvälin kulutuksista keskiarvo saadaan kulutukseksi koko ajalta 6,21. Jos lasketaan "yhtenä" eli ottamalla huomioon kaikki ajetut kilsat ja tankatut litrat niin kulutukseksi saadaan 6,18 eli molemmilla tavoilla sama luku 6,2 l/100 km. Pitkässä juoksussa siis aivan sama miten laskee, kuten moni täällä on kirjoittanutkin. Ja enpä usko, että yksittäisissä tankkauksissakaan kovin suurta virhettä on ollut. Miltei jokaisen tankkausvälin laskettu kulutus on ollut 0,1-0,3 l (pääasiassa 0,2) suurempi kuin ajotietokoneen näyttämä.
Lainaalaskemalla jokaisen tankkausvälin kulutuksista keskiarvo saadaan kulutukseksi koko ajalta 6,21. Jos lasketaan "yhtenä" eli ottamalla huomioon kaikki ajetut kilsat ja tankatut litrat niin kulutukseksi saadaan 6,18 eli molemmilla tavoilla sama luku 6,2 l/100 km. Pitkässä juoksussa siis aivan sama miten laskee,
Joo, laskea voi mitä vaan ja miten vaan. Mutta jos haluaa laskea
keskikulutuksen, niin pitää jakaa tankattu (kokonais)litramäärä ajetuilla kilometreillä. Tankkausvälien keskikulutuksista laskettu keskiarvo on eri asia. Esim. minulla 114634 km matkalta laskettu keskikulutus on 7,3 l/100 km ja tankkausvälien kulutusten keskiarvo 7,4 l/100 km. Miksi näin? Siksi, että mukana on isolla kulutuksella, jopa 9,0 l/100 km (pakkanen, peräkärry, täysi kuorma, tms.), ajettuja lyhyitä tankkausvälejä.
Muistakaa toki että ''täyteen'' ei ole sama kuin se ensimmäinen naksu. Sen ensimmäisen naksun jälkeen saat tankkiin vielä litroittain jos vain jaksat venkslata pistoolilla. VW Touaregiin meni esim melkein aina 10 litraa vielä sen ensimmäisen naksun jälkeen.
LainaaVW Touaregiin meni esim melkein aina 10 litraa vielä sen ensimmäisen naksun jälkeen.
Niin kuin kirjoitin, täysin autokohtaista. Tourani oli tosiaan kanssa v-mäinen tankattava, kuten näköjään Toaregkin. Paisuntatilan täyttymisen herkkyys taitaa olla tässä se juurisyy. Jos ilma ei pääse helposti poistumaan tuosta sopukasta, tankki jää helposti tosi vajaaksi.
LainaaOletko kokeillut kääntää pistoolia vaakatasoon, ainakin minulla se auttaa melko hyvin tuohon ongelmaan.
Eipä ole tuota pahemmin tullut tutkittua. Kiitos vinkistä, täytyypä kokeilla!
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 30.05.13 - klo:10:30
Joo, laskea voi mitä vaan ja miten vaan. Mutta jos haluaa laskea keskikulutuksen, niin pitää jakaa tankattu (kokonais)litramäärä ajetuilla kilometreillä. Tankkausvälien keskikulutuksista laskettu keskiarvo on eri asia. Esim. minulla 114634 km matkalta laskettu keskikulutus on 7,3 l/100 km ja tankkausvälien kulutusten keskiarvo 7,4 l/100 km. Miksi näin? Siksi, että mukana on isolla kulutuksella, jopa 9,0 l/100 km (pakkanen, peräkärry, täysi kuorma, tms.), ajettuja lyhyitä tankkausvälejä.
Jos tankkausvälien keskikulutus on luotettava niin ihan sama tulos pitäisi tulla molemmilla tavoilla. Kyllä se sun iso kulutus on molemmissa laskuissa mukana... ;)
Lainaus käyttäjältä: batman14 - 30.05.13 - klo:10:39
Muistakaa toki että ''täyteen'' ei ole sama kuin se ensimmäinen naksu. Sen ensimmäisen naksun jälkeen saat tankkiin vielä litroittain jos vain jaksat venkslata pistoolilla. VW Touaregiin meni esim melkein aina 10 litraa vielä sen ensimmäisen naksun jälkeen.
Mitä väliä? Pääasia, että katkaisee polttoaineen syötön aina samassa täyttöasteessa. Ihan sama kuinka paljon sinne tankkiin sen jälkeen vielä mahtuu!
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 30.05.13 - klo:10:30
Joo, laskea voi mitä vaan ja miten vaan. Mutta jos haluaa laskea keskikulutuksen, niin pitää jakaa tankattu (kokonais)litramäärä ajetuilla kilometreillä. Tankkausvälien keskikulutuksista laskettu keskiarvo on eri asia. Esim. minulla 114634 km matkalta laskettu keskikulutus on 7,3 l/100 km ja tankkausvälien kulutusten keskiarvo 7,4 l/100 km. Miksi näin? Siksi, että mukana on isolla kulutuksella, jopa 9,0 l/100 km (pakkanen, peräkärry, täysi kuorma, tms.), ajettuja lyhyitä tankkausvälejä.
Kuinka voi tulla eri arvot jos kilometrimäärät ja tankkausmäärät samat? Eihän se nyt noin mee..
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:11:05
Kuinka voi tulla eri arvot jos kilometrimäärät ja tankkausmäärät samat? Eihän se nyt noin mee..
Tämä menee nyt hieman (tilasto)matemattiikan alkeiden puolelle, eli noista luvuista ei tule samat siitä syystä, että lasketaan eri asioita. Itse asiassa lähes täysin eri asioita. Toisessa tapauksessa lasketaan todellista kulutuskeskiarvoa missä tekijöinä kaikki ajetut kilometrit ja tankatut litrat. Toisesa tapauksessa lasketaankin eri tekijöistä koostuvaa suoritusta, eli muutaman luvun keskiarvoa.
Se miksi ne osuvat tässä tapauksessa aika lähelle toisiaan on siinä, että nuo erikseen lasketut keskiarvot hajoavat vain hieman toisistaan, tällöin niiden keskiarvolukujen keskiarvo osuu aika lähelle koko massan keskiarvoa.
Jos ette asiaa usko tai haluatte siihen perehtyä, suorittakaa muutama esimerkki laskuilla, missä nuo keskiarvot vaihtelevat isommin toisistaan :)
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 30.05.13 - klo:11:04Mitä väliä? Pääasia, että katkaisee polttoaineen syötön aina samassa täyttöasteessa. Ihan sama kuinka paljon sinne tankkiin sen jälkeen vielä mahtuu!
Juu siis ei sillä olekaan väliä, mutta häiritsee kun useimmat kirjottavat että tankkasi tankin ''aivan täyteen'', vaikka sinne menee vielä litroittain polttoainetta, mutta joo ei ole väliä tässä asiassa. Jäi vaan häiritsemään minua joten oli pakko kommentoida :D
Lainaus käyttäjältä: TuplaVW - 30.05.13 - klo:11:31
Tämä menee nyt hieman (tilasto)matemattiikan alkeiden puolelle, eli noista luvuista ei tule samat siitä syystä, että lasketaan eri asioita. Itse asiassa lähes täysin eri asioita. Toisessa tapauksessa lasketaan todellista kulutuskeskiarvoa missä tekijöinä kaikki ajetut kilometrit ja tankatut litrat. Toisesa tapauksessa lasketaankin eri tekijöistä koostuvaa suoritusta, eli muutaman luvun keskiarvoa.
Se miksi ne osuvat tässä tapauksessa aika lähelle toisiaan on siinä, että nuo erikseen lasketut keskiarvot hajoavat vain hieman toisistaan, tällöin niiden keskiarvolukujen keskiarvo osuu aika lähelle koko massan keskiarvoa.
Jos ette asiaa usko tai haluatte siihen perehtyä, suorittakaa muutama esimerkki laskuilla, missä nuo keskiarvot vaihtelevat isommin toisistaan :)
Nyt menee ylihilsepuolen matematiikaksi. Keskikulutus on tankattu polttoaine jaettuna ajetuilla kilometreillä. Ei siinä mitään keskiarvoja lasketa.
Heittoja voi tulla sun kaavoilla pyöristysvirheistä..
Oikein, TuplaVW! Hienoa, että joku on ollut matematiikan tunneilla hereillä.
Eikä "herneitä" niillekään, jotka eivät olleet. Minä nukuin joillakin muilla tunneilla. ;)
Yksinkertainen laskuesimerkki:
Ajat 200 km ja tankkaat 10 l => kulutus 5,0 l/100km.
Ajat 200 km ja tankkaat 10 l => kulutus 5,0 l/100km.
Ajat (kärry perässä täydellä kuormalla) 100 km ja tankkaat taas 10 l => kulutus 10 l/100km.
Kokonaisajomatka on siis 500 km ja polttoainetta kului 30 l => keskikulutus oli 6 l/100km.
"Toisella tavalla" laskettuna tulos on (5+5+10)/3 = 6,67 l/100km, mutta onkohan kyseessä keskikulutus?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:11:40
Nyt menee ylihilsepuolen matematiikaksi. Keskikulutus on tankattu polttoaine jaettuna ajetuilla kilometreillä. Ei siinä mitään keskiarvoja lasketa.
Näissä kahdessa tavassa on kysymys molemmissa keskiarvosta, mutta keskiarvojakin on erilaisia. Kokonaiskilometreistä ja kokonaislitroista laskien kyseessä on aikapainotettu keskiarvo. Yksittäisten tankkausten keskiarvoista laskien taas on kyseessä aritmeettinen keskiarvo. Ero johtuu siitä, että yksittäiset tankkaukset ovat eri pituiselle ajalle laskettuja (käytännössä tässä tapauksessa eri kilometrimäärille). Jos kaikilla tankillisilla olisi ajettu yhtä pitkä matka, tulisi näillä tavoilla laskien molemmilla sama tulos.
edit: Tupo ehtikin ensin käytännönläheisellä esimerkillä, tässä oli sitten teoreettisempi selitys. :)
edit2: Taitaa virallisesti olla termi "populaation keskiarvo" tuolle josta käytin nimeä aikapainotettu keskiarvo. Työssäni käytän aikapainotettu-sanaa prosessitietokannan laskemista keskiarvoista joissa kunkin datapisteen lukuarvo kerrotaan sen vaikutusajan pituudella ja nämä summat lopuksi jaetaan kokonaisajalla. Samasta asiasta on kuitenkin kyse.http://fi.wikipedia.org/wiki/Aritmeettinen_keskiarvo (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aritmeettinen_keskiarvo)
No ethän sä voi ilmoittaa kulutusta tankkauskertojen perusteella. Matemaatikko aattelee vähän liiankin monimutkaisesti.
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:11:45
Näissä kahdessa tavassa on kysymys molemmissa keskiarvosta, mutta keskiarvojakin on erilaisia. Kokonaiskilometreistä ja kokonaislitroista laskien kyseessä on aikapainotettu keskiarvo. Yksittäisten tankkausten keskiarvoista laskien taas on kyseessä aritmeettinen keskiarvo. Ero johtuu siitä, että yksittäiset tankkaukset ovat eri pituiselle ajalle laskettuja (käytännössä tässä tapauksessa eri kilometrimäärille). Jos kaikilla tankillisilla olisi ajettu yhtä pitkä matka, tulisi näillä tavoilla laskien molemmilla sama tulos.
Tupo ehtikin ensin käytännönläheisellä esimerkillä, tässä oli sitten teoreettisempi selitys. :)
Kyllä ! Näin autoilun kulutuksista puhuttaessa nuo eri tankkausten keskikulutukset (ja niiden poikkeaminen toisistaan eri vuodenaikoina tai eri olosuhteissa) ja koko ajomassasta laskettu kokonaiskeskikulutus lienevät ne oleellisimmat.
Yksittäisten keskikulutusten keskiarvon laskeminen on varsin turhaa (ja jopa harhaanjohtavaa koska se ei huomioi kokonaisajosuoritetta eli aikajanaa), ja pääsimmekin niiden eroavaisuudesta nyt hyvin yhteisymmärrykseen tet:n ja Tupo:n kanssa ;D
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:11:45
edit2: Taitaa virallisesti olla termi "populaation keskiarvo" tuolle josta käytin nimeä aikapainotettu keskiarvo. Työssäni käytän aikapainotettu-sanaa prosessitietokannan laskemista keskiarvoista joissa kunkin datapisteen lukuarvo kerrotaan sen vaikutusajan pituudella ja nämä summat lopuksi jaetaan kokonaisajalla. Samasta asiasta on kuitenkin kyse.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aritmeettinen_keskiarvo (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aritmeettinen_keskiarvo)
Tuota kaavaa ei voi soveltaa keskikulutukseen.
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 30.05.13 - klo:10:00
Meidän A4:lla on ajettu nyt n. 56 tkm. Olen pitänyt kirjaa tankkauksista alusta lähtien. Aina on tankattu täyteen (ensimmäiseen naksuun) ja laskemalla jokaisen tankkausvälin kulutuksista keskiarvo saadaan kulutukseksi koko ajalta 6,21. Jos lasketaan "yhtenä" eli ottamalla huomioon kaikki ajetut kilsat ja tankatut litrat niin kulutukseksi saadaan 6,18 eli molemmilla tavoilla sama luku 6,2 l/100 km. Pitkässä juoksussa siis aivan sama miten laskee, kuten moni täällä on kirjoittanutkin. Ja enpä usko, että yksittäisissä tankkauksissakaan kovin suurta virhettä on ollut. Miltei jokaisen tankkausvälin laskettu kulutus on ollut 0,1-0,3 l (pääasiassa 0,2) suurempi kuin ajotietokoneen näyttämä.
Oma A4 on pitkässä juoksussa syönyt muutaman desin enemmän. Kyseessä on 125 kW-versio. Tuossa -11 mallissa on s-s, jota ei -09:ssä ole. Tuolle ilmoitetaan muistaakseni 6,3 l/100 km eli hyvin oltiin vielä tuolloin linjassa toteutuneen ja teoreettisen välillä. -11 -mallille luvataan varmaan jo huomattavasti pienempi lukema.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:11:57
Tuota kaavaa ei voi soveltaa keskikulutukseen.
Niin mitä kaavaa, aritmeettistä vaiko tuota aikapainotettua josta tuossa loruilin? Aritmeettista voi soveltaa, muttei kannata kuten tuossa useampikin edellä on todennut. Aikapainotetun kaavaa voi soveltaa, jos laittaa painoiksi tankillisilla ajetut kilometrit. Eli jos kerrot jokaisen tankillisen keskiarvon kyseisen tankkausvälin ajomatkalla, lasket nämä summat yhteen ja lopuksi jaat kokonaiskilometreillä, niin saat oikean tuloksen. Toki paljon helpompaa on vain laskea suoraan kokonaisajomatkasta ja kokonaispolttoainemäärästä. ;) ;D
Lainaus käyttäjältä: Tupo - 30.05.13 - klo:11:42
Yksinkertainen laskuesimerkki:
Ajat 200 km ja tankkaat 10 l => kulutus 5,0 l/100km.
Ajat 200 km ja tankkaat 10 l => kulutus 5,0 l/100km.
Ajat (kärry perässä täydellä kuormalla) 100 km ja tankkaat taas 10 l => kulutus 10 l/100km.
Kokonaisajomatka on siis 500 km ja polttoainetta kului 30 l => keskikulutus oli 6 l/100km.
"Toisella tavalla" laskettuna tulos on (5+5+10)/3 = 6,67 l/100km, mutta onkohan kyseessä keskikulutus?
Mahtavaa rautalankaa!!!
Mäkin ajattelin ottaa saman asian puheeksi, mutta ajettelin sitten, että ehkä on parempi, että olen hiljaa 8)
Laitetaan tähän vielä yksi vanha iskulause kouluajoilta: "Keskiarvojen keskiarvo ei ole aina sama kuin koko lukujoukon keskiarvo."
Lainaus käyttäjältä: SNG - 30.05.13 - klo:09:38
Noista virheistä: Mittausepävarmuus on melkoinen. Mittarit erilaisia (tankkausnopeus vaihtelee jonkinverran ja taaraus on aina suuntaa-antava). Sitten vielä epävarmuutta tulee matkamittarin tarkkuudesta (toki virhe säilyy suurinpiirtein vakiona), puhutaan useiden prosenttien mittausepävarmuudesta. Monesti ulkokehältään pienemmillä bulkkitalvirenkailla virhe voi kasvaa ylöspäin useita prosentteja. Toki renkaiden kuluneisuuskin vaikuttaa jonkin verran. Eli navigointi tai peiserer-pyörä ainoat kohtuu luotettavat välineet matkan mittaamiseen :o
Mutta mehän selvitään tästä ongelmasta ilman Peiseler-pyörääkin. Korjataan lopputulosta vain hervantavakiolla!
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:12:21
Niin mitä kaavaa, aritmeettistä vaiko tuota aikapainotettua josta tuossa loruilin? Aritmeettista voi soveltaa, muttei kannata kuten tuossa useampikin edellä on todennut. Aikapainotetun kaavaa voi soveltaa, jos laittaa painoiksi tankillisilla ajetut kilometrit. Eli jos kerrot jokaisen tankillisen keskiarvon kyseisen tankkausvälin ajomatkalla, lasket nämä summat yhteen ja lopuksi jaat kokonaiskilometreillä, niin saat oikean tuloksen. Toki paljon helpompaa on vain laskea suoraan kokonaisajomatkasta ja kokonaispolttoainemäärästä. ;) ;D
Ei normitankkaajaa kiinnosta millä termillä kutsut tuota tilastotiedettä. Se vain ei sovi keskikulutuksen kaavaan. Esimerkiksi kaavaasi voidaan soveltaa polttoainehintoihin tai muuhun. Et voi ilmoittaa autosi keskikulutusta noin kuitenkaan.
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.05.13 - klo:07:52
Jos auton keskikulutus tiedetään tankkausvälille jonka kilometrit on luonnollisesti tiedossa, niin ei vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta selvittää tuosta kuinka paljon polttoainetta kuluu jollain kilometrimäärällä. Tai vaihtoehtoisesti kuinka monta kilometriä päästää tietyllä polttoainemäärällä.
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 30.05.13 - klo:08:30
Toisille sitä on luotu, toisille ei! Eiköhän se hyvin tästäkin ketjusta käy ilmi... ;)
Heh, osui (omaan nilkkaan) ja upposi! ;D :P :o
Onneksi täällä(kin) on itseä fiksumpaa porukkaa! Tupo et al. kirjoittavat ihan asiaa. Olis pitänyt taas kerran miettiä, ennenkuin lähtee lätisemään ihan mitä sattuu. No, väitän kuitenkin, ettei monen kohdalla montaa desiä mennä metsään vaikka keskikulutus laskettaisiin "keskiarvojen keskiarvona".
Mietippä mitä polttoaine on maksanu tuolla systeemillä, tai kaupassa käynti. Oho rahaa onkin mennyt yhtäkkiä eri määrä kuin sitä alunperin oli käytössä. Tuo on vaan tilastotiedettä ja ei sovellettavissa sinällään normaaliin elämään.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:13:21
Mietippä mitä polttoaine on maksanu tuolla systeemillä, tai kaupassa käynti. Oho rahaa onkin mennyt yhtäkkiä eri määrä kuin sitä alunperin oli käytössä. Tuo on vaan tilastotiedettä ja ei sovellettavissa sinällään normaaliin elämään.
Eli toisinsanoen et ymmärrä mistä tuossa edellä puhuin? ;) ;D Minä puolestani en vieläkään ymmärrä kummasta kaavasta puhut, joten voisitko kertoa tarkoititko aritmeettista vai aikapainotettua (vai pitäisiköhän nyt puhua matkapainotetusta)? Kumpaa niistä ei voi soveltaa mielestäsi polttoaineenkulutukseen?
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:13:30
Eli toisinsanoen et ymmärrä mistä tuossa edellä puhuin? ;) ;D Minä puolestani en vieläkään ymmärrä kummasta kaavasta puhut, joten voisitko kertoa tarkoititko aritmeettista vai aikapainotettua (vai pitäisiköhän nyt puhua matkapainotetusta)? Kumpaa niistä ei voi soveltaa mielestäsi polttoaineenkulutukseen?
Miksi toit tänne kaavan joka ei sovellu keskikulutukseen? Ymmärrän kyllä innostuksesi tilastotiedettä kohtaan.
Keskikulutus on edelleen tankattu litramäärä jaettuna ajetut kilometrit (l/100km). Ymmärrän kyllä kaavasi. Aritmeettinen tai karismaattinen, vain dippainssi tai professori pähkäilee yksinkertaisessa keskikulutuksen laskennassa tälläisiä.
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 30.05.13 - klo:13:14
Heh, osui (omaan nilkkaan) ja upposi! ;D :P :o
Onneksi täällä(kin) on itseä fiksumpaa porukkaa! Tupo et al. kirjoittavat ihan asiaa. Olis pitänyt taas kerran miettiä, ennenkuin lähtee lätisemään ihan mitä sattuu. No, väitän kuitenkin, ettei monen kohdalla montaa desiä mennä metsään vaikka keskikulutus laskettaisiin "keskiarvojen keskiarvona".
On totta että keskiarvojen keskiarvo ei kovin paljon poikkea tuosta varsinaisesta kokonaisuuden keskiarvosta, ja sehän johtuu kertauksena :) siis siitä että aika usein nuo tankkausvälit ovat kilometreinä suhteellisen samanmittaiset keskenään tai vastaavasti yksittäiset tankkauskeskikulutukset ovat keskenään lähes samoissa. Tällöin eroa ei synny.
Lupaan osaltani lopettaa OT:n tältä erää ;D ;) Vaikka matematiikka erinäisissä muodoissa onkin mielenkiintoista ja yksinkertaista ;)
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 30.05.13 - klo:13:14
Heh, osui (omaan nilkkaan) ja upposi! ;D :P :o
Onneksi täällä(kin) on itseä fiksumpaa porukkaa! Tupo et al. kirjoittavat ihan asiaa. Olis pitänyt taas kerran miettiä, ennenkuin lähtee lätisemään ihan mitä sattuu. No, väitän kuitenkin, ettei monen kohdalla montaa desiä mennä metsään vaikka keskikulutus laskettaisiin "keskiarvojen keskiarvona".
Jep jep, taisi itsellänikin kirjotukset mennä liian epäselviksi jossain kohtaa.. ;D niin kuin muutamat jo tuossa olivatkin oikein lukeneet, niin minulla oli kysymykset alunperin vain ja ainoastaan ensimmäisestä tankkauksesta. Lisäksi kuten joku tuossa jo lainaili aiempaa laskelmaani (ihmetellen että osaanhan minä laskea keskikulutuksen, jep :D ), niin tuosta pitkän aikavälin (sen normaalin jolla on jotain merkitystä oikeassa elämässä siis) kulutuksen laskemisesta ei minulla mitään kysymyksiä ole ollutkaan :D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:13:21
Mietippä mitä polttoaine on maksanu tuolla systeemillä, tai kaupassa käynti. Oho rahaa onkin mennyt yhtäkkiä eri määrä kuin sitä alunperin oli käytössä. Tuo on vaan tilastotiedettä ja ei sovellettavissa sinällään normaaliin elämään.
Nyt ei puhutaa bensa-automaattiin tungetusta rahasta, vaan keskimääräisestä polttoaineen kulutuksesta. Toki voimme puhua myös keskimääräisestä euromäärästä mitä kuluu sadan kilometrin ajamiseen. Siihen nämä täällä esitettyt kaavat pätevät aivan samalla tavalla.
Aletaanko seuraavaksi keskustelemaan jonomitoituksesta? Se on käytännössä melko samaa sarjaa kuin keskiarvojen keskiarvon laskeminen ;) Moni niin tekee, vaikka niin ei yleensä kannattaisi tehdä 8)
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 30.05.13 - klo:08:04
No jos tilanne on tämä, niin sitten lopetan ihmettelyni. Ei tullut todellakaan mieleen, että joku yrittäisi laskea ensimmäisen tankkauksen kulutusta "tankkausmenetelmällä".
Painun ottamaan kupin kahvia, jos saisin sitten kirjoitettua selkeämmin.. Sori siis Kukkaselle, kun syyllistyin itse pahimpana pitämääni virheeseen eli olettamiseen, että puhuttiin samasta asiasta. Kuten joku viisas joskus sanoi "Assumption is the mother of all fuck ups" 8)
Lainaus käyttäjältä: autotonOnOnneton - 30.05.13 - klo:14:06
Sori siis Kukkaselle, kun syyllistyin itse pahimpana pitämääni virheeseen eli olettamiseen, että puhuttiin samasta asiasta.
En vain osannut ajatella asiaa missään vaiheessa tältä kannalta, koska ensimmäisen tankkauksen kulutusta ei tankkausmenetelmällä pysty mittaamaan/laskemaan.
Tilastotieteen näkökulmaa soveltaen voidaan sanoa, että yksittäisistä tankkauksista ja koko ajosuoritteesta laskettu kulutuskeskiarvo on sama, jos tankkausten välillä ajettujen kilometrien jakauma noudattaa normaalijakaumaa. Minulla jakauma ei ole vino kumpaankaan suuntaan, joten saan yleensä desilitran tarkkuudella saman tuloksen kummallakin laskutavalla. Ja kuten on jo aiemminkin todettu, desin tarkkuus on näennäistä, koska esim. matkamittarin 1-3 %:n liikanäyttöä, eroja eri renkaiden vierintäkehien pituuksissa ja polttoaineen lämpölaajenemisen vaikutuksia ei yleensä oteta huomioon. Sanoisin, että 2-3 desin tarkkuus on jo kohtuullisen hyvin saavutettavissa. Siis sadasosalitroja ei kannata esittää koskaan.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:13:47
Miksi toit tänne kaavan joka ei sovellu keskikulutukseen? Ymmärrän kyllä innostuksesi tilastotiedettä kohtaan.
Keskikulutus on edelleen tankattu litramäärä jaettuna ajetut kilometrit (l/100km). Ymmärrän kyllä kaavasi. Aritmeettinen tai karismaattinen, vain dippainssi tai professori pähkäilee yksinkertaisessa keskikulutuksen laskennassa tälläisiä.
Anteeksi nyt vaan että menin tuomaan mielestäni selventävän tieteellisen näkökulman sinun ja TuplaVW:n väliseen kinasteluun. Teillä oli meneillään väittely jossa selkeästi ette päässeet yhteisymmärrykseen, yritin selittää mistä johtuu tuo teidän näkemyseronne. Mutta laskeskele sinä niinkuin haluat, TuplaVW laskee omalla tavallaan ja minä annan "My Cars" Android-sovelluksen laskea asian oman autoni osalta. Eiköhän jätetä tämä tähän...
Haa, itsekin tuumiskelin tuota otosten jakauman muotoa. Normaalijakautuneessa (Gaussin käyrä) keskiarvojen keskiarvo antaa likimäin oikeansuuntaisen tuloksen. Jakauma voi olla Gaussia kapeammin jakautunut, tai ääritapauksessa nakutetaan yhtä arvoa (tankillisen kilometrit, tankkausten litrat aina samat). Todellisuudessa auton kulutusjakauma tulee useampihuippuiseksi tai ainakin poikkeaa normaalijakaumasta aikalailla.
Itsellä Loppusyksyn/Alkukevään kulutukset aina alhaisimmat. Syynä talvirenkaiden pienempi vierintävastus, talvinopeusrajoitukset, heikomman ajettavuuden takia rauhallisempi ajotyyli ja kovien pakkasten puuttuminen.
Keskitalvella kulutus korkeimmillaan kovien pakkasten, lumen ja niiden kautta suurempien ajovastusten ja lämmityslaitteen viemän tehon, webaston käytön, suksiboksin paikallaanolon ja talvidieselin pienemmän energiasisällön takia. Talvirajoitukset lieventävät kulutuksen nousua. Nelikolla leikkiminen luonnollisesti nostaa kulutusta ;D
Kesällä leveät renkaat, kesänopeudet, ilmastointilaitteen käyttö ja reippaampi ajotyyli nostavat kulutusta.
Niin, en ole huomioinut matkamittarivirheen kasvua talvirenkailla (3% prosentteja matkassa). Suuremman nopeusmittarivirheen kompensoin ajossa.
Pitääpä huvikseen laskeskella keskiarvojen keskiarvoillakin kokonaiskulutusta, ja katsoa paljonko poikkeaa kokonaismatkan ja -litrojen mukaan lasketusta.
Mielenkiintoinen keskustelu periaatteessa hyvinkin triviaaleista asioista.
PS. Ja aina voi käyttää Herwoodinvakioita, muttei ole pakko :P
Lainaus käyttäjältä: tet - 30.05.13 - klo:14:48
Anteeksi nyt vaan että menin tuomaan mielestäni selventävän tieteellisen näkökulman sinun ja TuplaVW:n väliseen kinasteluun. Teillä oli meneillään väittely jossa selkeästi ette päässeet yhteisymmärrykseen, yritin selittää mistä johtuu tuo teidän näkemyseronne. Mutta laskeskele sinä niinkuin haluat, TuplaVW laskee omalla tavallaan ja minä annan "My Cars" Android-sovelluksen laskea asian oman autoni osalta. Eiköhän jätetä tämä tähän...
Eihän meillä ollut edes mitään väittelyä, autottomalle koitettiin selventää keskikulutuksen laskua molemmat. Siihen ei tuo sun kaava liittynyt millään tavalla? Perustelin rahan tuomista tähän sen takia että hahmottuu se ilma mikä tuossa keskiarvon keskiarvo -laskentakaavassa syntyy..
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.05.13 - klo:15:01
Eihän meillä ollut edes mitään väittelyä, autottomalle koitettiin selventää keskikulutuksen laskua molemmat. Siihen ei tuo sun kaava liittynyt millään tavalla? Perustelin rahan tuomista tähän sen takia että hahmottuu se ilma mikä tuossa keskiarvon keskiarvo -laskentakaavassa syntyy..
Jos nyt viitsisit lukea ketjua taaksepäin, niin huomaat että minä en kyllä ollut se joka toi tämän "keskiarvojen keskiarvon" kaavan tähän keskusteluun. Minä toin sille vain nimen: aritmeettinen keskiarvo. ::) Mutta hyvä että jatkoit jänkäämistä, nyt minullekin selvisi se mitä yritin tuossa monta kertaa kysyä, eli mikä noista mainitsemistani keskiarvoista oli se joka mielestäsi ei sovellu keskikulutuksen laskentaan. Se oli siis tämä aritmeettinen keskiarvo, ja siitähän me olimme molemmat koko ajan samaa mieltä että se on huono vaihtoehto keskikulutuksen laskentaan. :D :D
Eihän tällaisista kannata riitaa vääntää. On kuitenkin ihan virkistävää "aivojumppaa" välillä miettiä, mikä asioihin oikeasti vaikuttaa - ja etenkin, miten asian selittää / havainnollistaa niin, että toisetkin ymmärtävät, mitä yritämme sanoa. = On mielenkiintoista (yrittää) taistella Osmo A. Wiion viestinnän 1. lakia vastaan. ;)
Jopas yksinkertaisesta asiasta pystytään saamaan monimutkainen...lisänä tankkauksen tarkkuuteen...joskus 90-luvun alussa tuli osallistuttua taloudellisuusajokisaan, siellä huom! muistaakseni tankkausaukon puoleinen rengas ajettiin korokkeelle tankatessa, jotta tankkkiin ei jää ilmataskua.
Tällainen tilannehan saattaa tulla esiin, jos esim tankkauspisteessä on sadevesiviemäri ja tankkausaukon puoleinen rengas on siten reilusti alempana, jolloin vastapuolelle tankkiin jää ilmalukko ja polttoainetta menee vähemmän tankkiin ja tietysti päinvastoin..kun halutaan oikein tarkkoja olla ;D
Toisaalta en tiedä miten nykyautoissa on järjestetty, ettei tankkiin jää edellä mainittua ilmataskua?
Täällä kulutus laskettu samallalailla kun Kukkanen kirjoitti. Auto tankille, tankkaus niin piripintaan kun uskaltaa, ettei tule yli. Litrat jaettuna metreillä ja trippi nollille. Tankkaan melkein aina samalla huoltoasemalla, samassa paikassa. Heittoja toki tulee, koska aina ei uskalla pistää yhtä piripintaan, auto ei ihan samassa asennossa ja toisinaan tankkaan tietysti eri asemalla. Kun vuoden keskiarvon 9 400km laskee, niin aikas lähelle todellista päästään.
Scirocco 118 manuaali, keskikulutus näillä opeilla 1.1.2013-29.5.2013 5,99 ja ajotietokoneen mukaan 5,92.
Vertailuna VW Jetta 1.6 vm 1985 aj. noin 350 000 keskikulutus kesärenkailla ( savan kitkat ) 5,6 ja Peugeot 206 1,4 aj. 56 000 vm -06 kesärengaskulutus 5,33.
Tosin Sciroccon kulutuksessa on enimmäkseen talviajoa ja jälkimmäisissä ei juuri lainkaan kaupunkiajoa.
LainaaToisaalta en tiedä miten nykyautoissa on järjestetty, ettei tankkiin jää edellä mainittua ilmataskua?
Monessa nykyautossa on erikseen järjestetty niin, että tankkiin JÃ,,Ã,, "ilmatasku". Esim. monessa VW:ssä on tankkausaukossa pieni musta "lirputin", jota pitää painaa, jos haluaa tankata tankin aivan täyteen.
Meidän kulkupelit on vieneet keskimäärin aina kaiken polttonesteen tankista. Ei siinä auta keskiarvot eikä vakiot saati gaussin käyrät. Kaikki menee savuna ilmaan ja matka taittuu.
Tankkausten perusteella on tankissa ollut aina ollut keskimäärin 5-10 litraa jäljellä ja sitten taas tankataan täyteen. Numeroina keskikulutus ollut nykypelillä 7-8 litraa, tämä litran toleranssi on tähän asti riittänyt mainiosti. Voi sen näköjään näinkin laskea :)
Ohjekirjassa sanotaan, että Golf VII hälyyttää, kun polttoainetta on jäljellä 5 litraa. Ja totta tosiaa: heti tankkauskehoitusmerkkivalon sytyttyä kun tankkaa, tankkiin menee polttoainetta 45 - 46 litraa (tankin tilavuus on 50 litraa). Piippauksen kuuluessa range on yleensä ollut 80 - 100 km.
Tankatessa työnnän tankkauspistoolin niin syvälle kuin se menee ja sitten kallistan niin vaakasuoraan kuin se ilman voimankäyttöä menee. Kuohumisongelmaa Seiskassa ei ole. Ja tankkaus päättyy muutaman desin tarkkuudella täsmälleen samaan kohtaan.
Sellainenkin näkökulma tuli mieleen, että ei mitään "oikeaa keskikulutusta" ole olemassakaan. On ajoetappikohtaisia kulutuksia, on tankkausvälikohtaisia kulutuksia, on vuodenaikakohtaisia kulutuksia, on vuositason kulutuksia ja koko auton käyttöajän keskikulutuksia. Joku on kiinnostunut niistä kaikista, joku toinen ei mistään.
Jos yksittäisessä laskelmassa kaikki virheet esiintyisivät yhtaikaa, virhe voisi olla jopa + 2,5 l / 100 km. Näin se syntyisi:
- tankkauksen lopettamiskohdan muutos + 1,0 l
- matkamittarin virhe + 0,5 l
- polttoaineen lämpölaajenemisen vaikutus + 0,5 l
- renkaan vierintäkehän muutos + 0,5 l
Toki esimerkki on teoreettinen, koska kaikki virheet eivät oikeastaan koskaan esiinny yhtaikaa ja vaikutukseltaan samansuuntaisina.
Lainaus käyttäjältä: vkjoki - 30.05.13 - klo:20:36
Sellainenkin näkökulma tuli mieleen, että ei mitään "oikeaa keskikulutusta" ole olemassakaan. On ajoetappikohtaisia kulutuksia, on tankkausvälikohtaisia kulutuksia, on vuodenaikakohtaisia kulutuksia, on vuositason kulutuksia ja koko auton käyttöajän keskikulutuksia. Joku on kiinnostunut niistä kaikista, joku toinen ei mistään.
Tämäkin on totta. Itse tykkään seurata tankkausvälikohtaisia kulutuksia, koska niistä näkee hyvin eri muuttujien (keliolosuhteet, kuorma, renkaat ym.) vaikutuksen keskikulutukseen. Siinä olen tietysti tehnyt pienen virheen, että olen laskenut auton koko käyttöiän keskikulutuksen keskiarvon keskiarvona. Virhe on kylläkin ollut omalla kohdalla aika marginaalinen. Laskin eilen huvikseni viiden eri (kolme dieseliä, kaksi bensaa) omistuksessani olleen auton kulutukset molemmilla tavoilla. Erot keskikulutuksissa menetelmästä riippuen vaihtelivat muutamia senttilitroja.
^ Juuri noin! Tankkaustapani on niin hyvin vakioitu, että tankkausvälikohtaisessa kulutusseurannassa on järkeä - siis poikkauksellisen korkean tai matalan kulutusarvion syyt löytyvät ensi sijassa ajosuoritteesta, teistä ja säästä, mutta eivät tankkauksesta aiheutuneesta virheestä. Toki saadun kulutusarvon virhemarginaali tulee ottaa huomioon lukuja tulkittaessa.
Edellisen auton (Touran) aikaan, kun oli Excel pivotit erityisen hyvin hallussa, tuli leikittyä Tankkaus.comista imuroidulla datalla.
Käyräparvi kaikista tankkauksista oli hiukan kuin olisi haulikolla ammuttu. Kun siihen pistejoukkoon polynomisovitteita kokeilin niin suuremmilla potenssiluvuilla sovitteesta muodustui jonkin verran kaksihuippuinen. Talvi ja kesäkulutukset erottuivat. Silloin ei ollut vielä suksiboksia sotkemassa keski- ja kevättalven kulutuksia.
Mutta kuten 760 Turbokin totesi, kaikki kuluu mitä tankkiin laittaa :D
Kuitenkin kun ruvetaan keskustelemaan EU kulutuksesta ja siitä korkeammasta oman auton keskikulutuksesta, pitää olla muitakin faktoja kuin keskiarvojen keskiarvoja. Omat kulutukset eivät ole olosuhteiden ja mittausepävarmuuksien takia millään tavalla vakioituja kuten EU-normissa, jolle autot lienevät optimoitu. Voidaankin kysyä, onko EU-normissa mitään järkeä, kun ei vastaa millään tapaa tyyppiautoilijan ajoprofiilia.
Lainaus käyttäjältä: SNG - 31.05.13 - klo:08:22
Omat kulutukset eivät ole olosuhteiden ja mittausepävarmuuksien takia millään tavalla vakioituja kuten EU-normissa, jolle autot lienevät optimoitu. Voidaankin kysyä, onko EU-normissa mitään järkeä, kun ei vastaa millään tapaa tyyppiautoilijan ajoprofiilia.
Ei siinä olekaan, mutta niillä kulutus- ja päästölukemilla noita autoja nykyään markkinoidaan ja myydään. Valitettavasti moni menee "lankaan" uskoessaan, että niihin lukemiin päästään jokapäiväisessä ajossa. Vanhemmilla autoilla se olikin mahdollista, mutta monella nykyisellä ei päästä lähellekään. Itse en uuden A3:sen kohdalla uskonutkaan, että todellinen kulutus tulee olemaan lähellekään valmistajan ilmoittamaa, mutta silti olen hieman pettynyt noihin lukemiin.
Lainaus käyttäjältä: Voimasavu - 31.05.13 - klo:09:10
Ei siinä olekaan, mutta niillä kulutus- ja päästölukemilla noita autoja nykyään markkinoidaan ja myydään. Valitettavasti moni menee "lankaan" uskoessaan, että niihin lukemiin päästään jokapäiväisessä ajossa. Vanhemmilla autoilla se olikin mahdollista, mutta monella nykyisellä ei päästä lähellekään. Itse en uuden A3:sen kohdalla uskonutkaan, että todellinen kulutus tulee olemaan lähellekään valmistajan ilmoittamaa, mutta silti olen hieman pettynyt noihin lukemiin.
+1
^^ ..ja koska ihmiset yritetään pitää tyytyväisinä, säädetään kulutusmittarit näyttämään todellista pienempää lukemaa?
Vaatii kyllä insinööriluonteen, että viitsii jatkuvasti noin tarkkaan seurata kulutusta.
Tottakai sitä pitää jonkin verran seurata, että tietää auton olevan kunnossa.
Mutta että 4,22, tai 4,23 litraa sadalla? Tankata tarkasti? Pöh.
Minen jaksa, mutta jos joku tykkää, niin eihän se ole minulta pois.
Oikeastaan ainoa, missä tarkemmin seuraan, on jokavuotinen kesälomareissu.
Sekin liittyy enemmän rahan kulutusseurantaan.
Seuraavan vuoden budjetti on helpompi rakentaa, kun on jotain faktaa.
Aikanaan moottoripyörällä liikuttaessa erilainen tankkaustapa oli joskus ihan ongelma.
Siinä kun on pienempi tankki ja jos sattui pa. asemien välit ikävästi, niin joutui huonosti tankatun
pelin kanssa hyppäämään jatkuvasti tankilla.
Maailmalla kun ei aina saa tankata itse, ja vaikka kuinka yritit maanitella, että vielä vähän,
niin ei aina onnistunut.
Kun tästä aiheesta on keskustelttu viime päivinä vilkkaasti aivan muun topikin alla, arvioin tankkausmenetelmän tarkkuutta kuluneen kesän tankkausten perusteella. Ja sanottakoon aluksi, että ajotietokoneesta saa toki riittävän tarkan keskikultuksen kuinka lyhyelle matkalle tahansa, jos on ensin selvittänyt, kuinka monen prosentin virhe ajotietokoneen näytössä on (Vaggineilla ajotietokonen näyttää yleensä viitisen prosenttia alakanttiin, mutta jopa 20 %:n virheistä olen kuullut puhuttavan).
Näin olen tankannut viimeiset 10 kertaa:
- asemina Neste, St1, ABC ja Teboil
- auto aina suorassa
- tankkauspistooli aina samassa asennossa
- tankkauksen lopetus aina ensimmäiseen naksuun
- keskimääräinen tankkaus 40 litraa ja keskimääräinen ajomatka tankkausten välillä 760 km
Tankkauksesta laskettu kulutusarvio poikkesi ajotietokoneen lukemasta maksimissaan + - 2 % eli suurin vaihteluväli oli 4 %. Se tekee 40 litrasta 1,6 litraa. Jotta tuon 1,6 litran aiheuttama virhe olisi korkeintaan + - 1 dl, pitää ajomatkan olla vähintään 1 100 km, kun arvioidaan kulutusta tankkauksen perusteella. Nyrkkisääntöni on ollut, että tankkausmenetelmää voi käyttää, jos laskuissa on mukana vähintään kolme perättäistä tankkauskertaa ja ajomatka yli 2 000 km. Siispä pidän kiinni entisestä nyrkkisäännöstäni kuluneen kesän jälkeenkin.