Mietin minä, joka nyt sitten todennäköisesti luovun passatista kesämökkikauppojen vuoksi.
Harmittaa vain niin vietävästi kun on tullut pidettyä autoa kaikin puolin erittäin tarkasti.
Omien vaatimusten mukaan tilatusta on näköjään todella vaikea luopua ja ostaa joku max. 5000 â,¬ käyttöauto joksikin aikaa. >:( >:( >:(
Mites muilla, onko kohtalotovereita vai kaikkiko täällä ostelevat aina vain parempaa. ;D
Lainaus käyttäjältä: joukose - 05.02.13 - klo:17:25
Mites muilla, onko kohtalotovereita vai kaikkiko täällä ostelevat aina vain parempaa. ;D
Kyllä minä lasken itseni tähän kastiin. Esimerkiksi viime kuussa pyöriskelin todella kovan kuumen kourissa, mutta kaupat jäi tekemättä, kun vaihtohyvitys jäi niin pieneksi. Uusi auto oli kaikin puolin houkutteleva ja kiinnostava, mutta kun istuskelin omassa autossa ja mietin siitä saatavaa rahamäärää, niin olihan se pakko todeta itselleen, että ei ole ukolla järjen häivää päässä, jos tästä luovun kahvirahoja vastaan.
Vähän ajetusta kasikoneisesta käyttö/harrastejenkistä luovuin ja siirryin euro/ekoautoiluun pari vuotta sitten. Nyt kun olen laskeskellut, niin ihan yhtä kalliiksi se autoilu tulee kun ottaa huomioon järkyttävän arvonaleneman, dieselverot yms. kivat jutut.
Harrasteluonteisessa autossa ei arvo enää juurikaan alene. Huoletontahan tämä uudehkolla autolla ajaminen on mutta siinäpä ne positiiviset. Näissä kun ei ole mitään kummempaa fiilistä ja varustelukin on suht. karua kun kaikkia mahdollisia varusteita ei ollut varaa/järkeä ruksia tilaukseen.
Automaattia kaipaan eniten, sen jätin pois varusteista lähinnä tämän palstan pelottelemana ;D Mutta en kyllä tämän kokoluokan autoon välttämättä automaattia ottaisikaan vaikka olisi miten luotettavaa tekniikkaa. Viime aikoina on mielessä ollut vaihtaminen halvempaan/vanhempaan/isompaan automaattivaihteiseen autoon. Ajomäärä on kuitenkin näköjään tarkalleen 15tkm per vuosi, joten on melkein sama millä sen ajaa. Polon hyvitys esim. tällä hetkellä on kyllä niin naurettava, että vaihtaminen uuteen on kyllä aivan hukkaan heitettyä rahaa. Mutta tiedossahan se oli, mutta kyllä se silti iskee tajuntaan salakavalasti :D
Ei tosiaan ole ollu haikeeta luopua,ei autoihin saa eikä voikkaan rakastua ;D
Lainaus käyttäjältä: hylkiö - 05.02.13 - klo:17:45
Ei tosiaan ole ollu haikeeta luopua,ei autoihin saa eikä voikkaan rakastua ;D
Nyt olikin kyse
hyvästä luopumisesta. ;)
Omalla kohdalla tympi aikanaan farkkuPassatin vaihto Touraniin, se kun oli omalla tavalla aikanaan minun oma "unelma".
Onneksi Touran oli kuitenkin pidemmän päälle monilta ominaisuuksiltaa ihan hyvä minulle. Mutta aluksi uutta odotellessa otti päähän. Mutta minkäpä sitä ei perheen eteen tekisi.
Pientä haikeutta on ilmassa kun huomenna pitäisi luovuttaa liki moitteetta palvellut Ocu liikkeen riviin, mutta edellisen vaihdon aikaan oli paljon pahempi kohmelo kuin nyt, vaikka silloin vaihdossa meni täyspaska Yeti :-\
20v sitten Mersun SL vaihtui talonrakennukseen ja matka jatkui Opel Astralla. Vieläkin istuinlämmitintä, sisäilmankierrätystä yms. juttuja räplätessä tulee SL:lä mieleen, että kyllä asiat voisi olla paremminkin - vaikkei nytkään huono kärry ole alla.
Luopumisen tuskaa :'( helpotti, että pikku vikoja oli _paljon_ -(tosin Veho hoiti niitä todella mallikkaasti) ja korjaussarja pankkitilin saldossa - vaan kyllä se oli aika kiva :D
Kyllä on ollut vaikea luopua. Scoutti oli myynnissä jo vuosi sitten ja vaihtoehdoksi kävin katselemassa useampaakin vaihtoehtoa. Aina omaan autoon palatessa vaan tuntui siltä, että eipä tuo kyyti paljoa paranisi. Nyt pamahtaa kohta 200tkm rikki ja alkaa olla aika luopua, vaikka kyyneleet silmissä :o
Haikeus nousee helposti näin jälkeenpäin, vaikka luopuminen ei vaihtohetkellä kovin tiukkaa ole tehnytkään. Uusi on aina tuntunut entistä paremmalta, kumma kyllä, vaikka joskus eroavuudet ovatkin olleet monessa mielessä merkittäviä (kuten viime vaihdossa A4 --> XC60).
Joistakin aiemmista autoistani päällimmäisenä on vieläkin ajatus, että hyvä, kun pääsin eroon. Jokaisessa on kuitenkin ollut vahvuutensa ja heikkoutensa ja jokainen on ollut Yksilö. Jokainen on täyttänyt tehtävänsä vähintään 8:n arvoisesti, useimmat ansaitsevat jopa ysin. Erittäin harvoin on jääty tielle, jos kertaakaan.
Vaimo muistutti, että "sinä et koskaan ole haikaillut entisten autojen perään, mutta toista on minun". Tällainen "työnjako" tosiaan on meidän perheessä: Minä katson eteen- ja vaimo taaksepäin. Mutta elämän on jatkuttava ja autojen vaihduttava ;).
Minulla oli vuonna 2002 ostamani vuoden ikäinen Volvo S60 2.4T auto, jolle ei löytynyt saman veroista seuraajaa järjelliseen hintaan. Toki seuraajaksi tullut A6 oli esim. ajettavuudeltaan parempi auto, mutta Volvossa oli ensimmäisen omistajan ruksima runsas lisävarustus, ulkoväri, vaalea nahkaverhoilu ja suorituskyky sellaisia, joita ei ollut seuraajaan tuolloin mahdollisuuksia hankkia. Nykyisestä löytyy jälleen vastaava suorituskyky ja vaalea nahkaverhoilu, mutta täydellistä ulkoväriä kuutosen valikoimasta ei löydy eikä varustelua ole nykymittapuulla varaa nostaa Audin hinnoilla sille tasolle, mitä Volvossani aikanaan oli.
Aikoinaan vm.94 Venton vaihtaminen oli melko vaikeaa, sillä auto oli toiminut lähes moiteettomasti, ainoa mikä meni rikki oli keskuslukituksen alipainepumppu. Tämä Vento näkyy liikenteessä edelleenkin, ja on loistavassa kunnossa. Jos olisi auton pitänyt tähänpäivään asti, niin olisi varmasti ollut halpaa, ja huoletonta ajoa. Toisaalta, se auto mihinkä sitten vaihdoin oli kyllä myös harvinaisen "vaivaton" kulkine.
Lainaus käyttäjältä: VWRiddare - 05.02.13 - klo:20:36
Aikoinaan vm.94 Venton vaihtaminen oli melko vaikeaa, sillä auto oli toiminut lähes moiteettomasti, ainoa mikä meni rikki oli keskuslukituksen alipainepumppu. Tämä Vento näkyy liikenteessä edelleenkin, ja on loistavassa kunnossa. Jos olisi auton pitänyt tähänpäivään asti, niin olisi varmasti ollut halpaa, ja huoletonta ajoa. Toisaalta, se auto mihinkä sitten vaihdoin oli kyllä myös harvinaisen "vaivaton" kulkine.
Vento (-96) pysyi meilläkin pitkään, juuri käyttövarmuutensa vuoksi. Vikoja oli todella vähän, mutta ikävuodet (lähti vaihtoon 8,5 vuoden ja 185 tkm:n jälkeen) alkoivat jo painaa. Patalaiskahan tuo oli, ja seuraaja, Bora 1.8T, oli täysin eri auto, nykyaikainen, tehokas ja miellyttävä ajettava.
Lainaus käyttäjältä: Nipademu - 05.02.13 - klo:19:41
Nyt pamahtaa kohta 200tkm rikki ja alkaa olla aika luopua, vaikka kyyneleet silmissä :o
Eikös tuo oo vasta sisäänajettu? Vai eikö Vagit kestä enempää kilometrejä?
Lainaus käyttäjältä: MOP - 05.02.13 - klo:21:11
Eikös tuo oo vasta sisäänajettu? Vai eikö Vagit kestä enempää kilometrejä?
Seuraa areenaa pidempään, niin tiedät vastauksen :D Viisainta näistä olis luopua takuun umpeuduttua.
Voihan se olla vaikeaa..
Myyntihetkellä ei ole kaduttanut vissiin kunnolla yksikään myynti..
Myynnin jälkeen on tullut harmitusta.. Ei heti, mutta pienen ajan päästä, kun tajuaa että tuo olisi sittenkin ollut enemmän minun juttu.. Itseltä tälläinen tapaus löytyy, kun myin CC:n pois.. Toki siinäkin oli DSG, joka oli menossa.. Mutta takuu sen olisi hoitanut.. Mutta silti..
Eipä ole koskaan ikävä tullut. Vaihtoon on yleensä ollut syynä kilometrit ja ei itsellä luotto riitä tälle nykytekniikan kestävyydelle, kun rinkelit eivät pysyneet nipussa edes takuuaikaa, niin miten sitten sen jälkeen.
Viimeisin auto eli S3 aiheutti kaihomieltä. Jyväskylään kaupoille ajellessa lupasin kyllä itselleni, että parin vuoden päästä palataan S-kantaan takaisin. Autoilu on vahvasti mielikuvia ja fiiliksiä, harvoin (tuskin koskaan) tuonkaan auton ominaisuuksia tuli täysin hyödynnettyä.
Siviiliautojen kanssa ei ole koskaan harmittanut, kun niihin ei tunnu juuri ehtiä "kiintymäänkään". Enintään puolen vuoden jälkeen edellisen hankinnasta alkaa jonkinlainen puoliaktiivinen potentiaalisen uuden etsiskely ja yleensä kulkine vaihtuukin vuoden ikäisenä, vaihteluvälin ollessa 2000-luvulla 7-15kk.
Minulla on ollut kaksi auto, joista luopuminen harmitti. Ensimmäinen autoni, jonka ostin 16-vuotiaana ja rakensin kolme vuotta sekä ensimmäinen kilpa-autoni. Onneksi tämä kisapirssi on arvoisessa toimessa historic-karkeloissa!
LainaaSeuraa areenaa pidempään, niin tiedät vastauksen :D Viisainta näistä olis luopua takuun umpeuduttua.
Vähän ohi aiheesta, mutta mietin mitä korjauksia olen itse joutunut maksamaan, kun mittarissa on kohta 90tkm.
-Yksi xenon lamppu, josta maksoin 30%, eli alle 50eur. (plus normaalit huolot tietenkin)
Onhan joitakin korjauksia tehty mutta ne on mennyt tehtaan piikkiin.
No sen verran on joka kerran "kaduttanut" että olen aina seurannut noiden kotteroiden viipymistä vaihtoautorivissä. Mutta sitä oikeaa luopumisen tuskaa on tuottanut n. 1.5v sitten pois myyty prätkä, kun sen tilalle ei ole tullut mitään muuta kuin pieni tukku rahaa = koko motoilu on nyt oikeasti pois :'(
Yhdyn edelliseen tuosta prätkäasiasta. Mulla meni ns.kolarissa luotettavaakin luotettavampi prätkä lunastukseen ja siitä saatu rahatukko ei tuonut hymyä naamalleni. Sen jälkeen ei prätkää ole meidän perheeseen ainakaan vielä olmaantunut.
Yksi auto oli minulle se kultakimpale, josta luopuminen harmittaa vielä tänäkin päivänä. Se oli e39-korinen BMW 523i. Parempaa vehjettä en ole ennen enkä jälkeen ajanut. Miinuksena oli auton onneton varustelutaso surkeista soittimista aina ilmastoinnin ja cruisen puuttumiseen. Mutta plussaa oli aivan mahtavan varinätön ja voimakas/taloudellinen moottori, kabiinin täydellisyyttä hipova äänieristys rengas/moottoriäänistä (ainakin omasta mielestäni), sekä ajettavuus. Kuinka auto voikaan olla samalla kertaa pehmeä että jämäkkä. Vaihtoon meni pelkästään noiden miinuksien takia. Jälkeenpäin kun laskeskelee niin aika paljon halvemmaksi olisi tullut kyseiseen autoon asennuttaa noita lisävarusteita jälkikäteen, kuin tehdä huonoja auto-ostoksia, joita sen jälkeen tein. :'(
No yhden kerran on kyllä oikeasti harmittanut. GT Golf oli pakko vaihtaa pois kun tuli liisarissa aika täyteen. Tilalle tuli kaksi Skodaa, ensimmäinen ja viimeinen. Palstaa seuranneet tietänevät mielipiteeni Skoda Superbista. Sellaiset antipatiat tuosta hautausautosta että se heijastaa suhtautumisena koko tsekkimerkkiin.
Tänään pihasta lähtee Saab 9-3 SportCombi 1.9Tid 2009. Tulee ikävä sitä muotoilua, lämpiävyyttä(eber), alhaista melutasoa ja hyvää ajettavuutta.
Minulla kerkesi olla tuo auto 7 kk, jonka aikana rahaa meni korjauksiin ja asennuksiin n. 2000 euroa. Arvonpudotus kauppahinnoissa olikin sitten vain 900 euroa. Seuraava ostaja saa hyväkuntoisen kiesin. Ei tässä ole mitään järkeä, kun en tiedä mistä parempi tilalle (sama hintaluokka).
Tänään tuli luovutettua A5 pitkällä listalla varusteita. Ehdottomasti paras autoni tähän asti. Uudessa on paljon hyvää, mutta pieni haikeus iski taksiin loikatessa leasing firman pihalla.
Lainaus käyttäjältä: VWRiddare - 05.02.13 - klo:20:36
Aikoinaan vm.94 Venton vaihtaminen oli melko vaikeaa, sillä auto oli toiminut lähes moiteettomasti, ainoa mikä meni rikki oli keskuslukituksen alipainepumppu. Tämä Vento näkyy liikenteessä edelleenkin, ja on loistavassa kunnossa. Jos olisi auton pitänyt tähänpäivään asti, niin olisi varmasti ollut halpaa, ja huoletonta ajoa. Toisaalta, se auto mihinkä sitten vaihdoin oli kyllä myös harvinaisen "vaivaton" kulkine.
Toinen minkä vaihto kaduttaa, oli Venton jälkeen tullut valkoinen VW Golf Variant Firstline vm.2000. Auto oli aivan perusmalli, ei mitään krumeluureja, ei edes vakkaria. Heti uutena heitin sillä kalastusreissun Jäämerelle. Karigasniemelle kun ajoin, oli keskikulutus vaivaiset 4,1l/100, eli kulki melkein hajulla. Ainoa vika mikä autoon tuli, oli irronnut takalasin pissapojan letku takaluukussa. Mutta nälkä kasvoi syödessä ;D
Luovuin vuoden 1995 manuaali-Passatistani kesällä 2008. Olin ajanut sillä yli 250 tuhatta kilometriä. Uusi tuttu omistaja on nyt ajanut sillä 350 tuhatta ja aikoo ajaa vielä 100 tuhatta lisää. Toivotin hänelle hyviä ajoja. Ei minun ollut vaikea luopua tuosta hyvästä autosta, kun sen seuraaja on nykyisiin tarpeisiini paremmin sopiva Golf Plus DSG.
Kyse on siis matkamittarin kilometrilukemista.
Aikanaan jouduin rahapulan kourissa luopumaan rakkaasta menopelistäni: Opel Rekord C HT Coupe 1969 8) ... siinä oli mielestäni enemmän autoa kuin sen aikaisissa tuhnuksissa jotka kasari kaudella taisi olla yleisin teini auto.
Aika toki kultaa muistot mutta vanhoissa autoissa jokin on sen jälkeen ollut pätevä syy / vika kulkupelin päivittämiseen. Ja onhan se uuden auton tuoksu jotenkin koukuttava useamman kuukauden ajan. Saisikohan jostakin oikeasti tuoksua joka olisi lähellä uuden auton tuoksua... ainakaan wunderbaumin new car ei säväytä tuoksullaan.
Saisikohan nykyisen menopelin sisäpesu & otsonointi hiukan hillittyä autokuumetta edes vuodella eteenpäin ::)
Itselläni kun nuo työmatkat ovat tätä viimeistä 30 kuukauden työsuhdetta huomioimatta olleet kokolailla pyörällä kuljettavia niin autot ovat olleet enempi harraste- kuin paikasta A paikkaan B-kulkuvälineitä ja siksi niitä on tullut pidettyä hieman pidempään, ehkä isoimman väännön itseni kanssa tein silloin -99 kun pistin sen vm.89 Mazda 626 Sport Saloon GTI:n (129 tkm. mittarissa) eteenpäin, siinä auto joka oli kyllä todella helppo, ajoin siihen lasiin sen 8 v. aikana 100 tkm. ilman yhden yhtä ylimääräistä vikaa.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 08.02.13 - klo:23:52
isoimman väännön itseni kanssa tein silloin -99 kun pistin sen vm.89 Mazda 626 Sport Saloon GTI:n
Ei kun hattua ilmaan Ton-1, on sulla ollut hienokin pirssi(silloin joskus) Oliko sekin pun/musta teemalla ;)
Vaikka tuo punainen on värinä 'se' väri niin aina sitä käytettyä ei onnaa sillä saada - tämä oli metalliharmaa.
(http://i667.photobucket.com/albums/vv34/steelman_2/Muut%20autojutskat/th_Mazda626SportSaloon16vGTI-88003.jpg?t=1293996015)
Sitä ennen ollut edeltävän korin samainen toteutus ( eli M. 626 Sport Saloon GTI 8 v. 1986) oli tosin punainen 8) .
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 09.02.13 - klo:00:10
Sitä ennen ollut edeltävän korin samainen toteutus ( eli M. 626 Sport Saloon GTI 8 v. 1986) oli tosin punainen 8) .
Mulla aikoinaan kaveri Ruotsissa osti uuden Mazda 626 GTI. Oli kyllä melkoisen hieno ilmestys, jota me kateelliset salaa ihailtiin. Oli aikalailla erilainen varusteiltaan kuin "finskimodel" Oli isommalla koneella, ja paremmalla varustuksella, ja kulki kuin unelma.
Lainaus käyttäjältä: VWRiddare - 09.02.13 - klo:00:18
Mulla aikoinaan kaveri Ruotsissa osti uuden Mazda 626 GTI. Oli kyllä melkoisen hieno ilmestys, jota me kateelliset salaa ihailtiin.
Heh, tästä tulikin mieleeni eräs tunnustus jonka sain 2-3 vuotta sitten itseäni 3-4 vuotta nuoremmalta saman kulmakunnan miesedustajalta, hän muiden muassa oli myös kuolannut tuota peliäni( olin 23 v. kun tuon ostin), ja kuulemma olin heidän idoli muutenkin :) .
Oli tämä kyllä hauskanen juttu kuulla n. 40 v. miehen suusta 8) .
Hyvästä en mene sanomaan, mutta autoista mihin liittyy muistoja, on ollut vaikea luopua. Ne autot mitkä omisti parikymppisenä ja joilla heitettiin kaveriporukalla jos jonkinmoisia reissuja ympäri Suomea :D
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 08.02.13 - klo:23:52
Itselläni kun nuo työmatkat ovat tätä viimeistä 30 kuukauden työsuhdetta huomioimatta olleet kokolailla pyörällä kuljettavia niin autot ovat olleet enempi harraste- kuin paikasta A paikkaan B-kulkuvälineitä ja siksi niitä on tullut pidettyä hieman pidempään, ehkä isoimman väännön itseni kanssa tein silloin -99 kun pistin sen vm.89 Mazda 626 Sport Saloon GTI:n (129 tkm. mittarissa) eteenpäin, siinä auto joka oli kyllä todella helppo, ajoin siihen lasiin sen 8 v. aikana 100 tkm. ilman yhden yhtä ylimääräistä vikaa.
Oli vuosi 1985 ja päätin ostaa uuden auton. Koeajossa pari päivää BMW 316 2-ov. musta ja Mazda GTI Sport Saloon. Ostin BMW:n, jota kuitenkin pidin vain 4 kk ja 6000 km. Olisikohan Mazda olllut kauemmin. Seurtaavana ostin kuitenkin Honda Prelude 1.8 EX vuoden vanhan.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 09.02.13 - klo:21:47
Koeajossa pari päivää BMW 316 2-ov. musta ja Mazda GTI Sport Saloon. Ostin BMW:n, jota kuitenkin pidin vain 4 kk ja 6000 km. Olisikohan Mazda olllut kauemmin. Seurtaavana ostin kuitenkin Honda Prelude 1.8 EX vuoden vanhan.
Tuosta sinun lauseesta en saa kiinni Mazda:lla ajettuja kilometrejä muuten kuin koeajon puitteissa.
Lainaus käyttäjältä: Ton-1 - 09.02.13 - klo:21:58
Tuosta sinun lauseesta en saa kiinni Mazda:lla ajettuja kilometrejä muuten kuin koeajon puitteissa.
Esitin asiani varmaan vähän epäselvästi. Molemmat koeajossa olleet autot olivat "uusia" esittelyautoja. BMW:n ostin ( siis uuden ) ja Mazda jäi kauppaan. Eli Mazdalla ajoin vain nuo koeajokilometrit noin 600.
Onko hyvästä autosta luopuminen ollut vaikeaa? Tänään kävi perhe tampereelta sciroccoa katsomassa, pojan ensimmäiseksi autoksi tulossa ja täytyy sanoa,että jotenkin sitä tohon roccoon niin paljon tykästyi ettei mitkään hirveet JEE JEE auto meni kaupaks fiilikset ole.. :-\ auto ei heti lähtenyt mukaan vaan sovittiin,että tämän kuun aikana hakevat pois.. joten vielä on jokunen viikko aikaa roccolla ajaa ja uutta autoa etsiä ja sikäli hyvä et auto jäi hetkeksi omaan käyttöön niin helppo käydä koeajelemassa vaihtoehtoja.
Lainaus käyttäjältä: konga - 10.02.13 - klo:17:27
auto ei heti lähtenyt mukaan vaan sovittiin,että tämän kuun aikana hakevat pois..
Kai sä käsirahan sentään otit?
Lainaus käyttäjältä: Kukkanen - 10.02.13 - klo:18:02
Kai sä käsirahan sentään otit?
olisin voinut ottaa,mutta kun ei tosiaan hirveästi edes kiinnosta roccosta luopua niin sovittiin kaupat suullisesti ja toteutuu jos toteutuu.. oon yli 30 autoa myynyt yksityisenä ja luulen,että osaan sen verran lukea ihmisistä,että olen melko varma kauppojen synnystä.. olisin joka tapauksessa ottanut roccon myynnistä tän kuun jälkeen eli mulle aivan sama toteutuuko kauppa vai ei.. :) ja tosiaan sanoivat mahdollisesti jo ensi viikolla auton hakevansa ja oli niillä läppäri mukana ja olisivat sen voinut vaikka heti siitä maksaa.. parempi mulle niin voi vähän katsella rauhassa mahdollista seuraavaa autoa.
Lainaus käyttäjältä: konga - 10.02.13 - klo:18:07
olisin voinut ottaa,mutta kun ei tosiaan hirveästi edes kiinnosta roccosta luopua niin sovittiin kaupat suullisesti ja toteutuu jos toteutuu..
Sittenhän homma on ihan ok, jos mitään pakkoa ei ole autoa myydä.
Hyvästä autosta luopuminen oli helppoa, kun tilalle tuli Yeti! :D
Kaikki autot mitkä pelaa ja mitä enemmän niihin tulee kilometrejä - ovat haikeita luopua. Etenkin jos niihin liittyy kaikenlaisia muistoja esim. lomareissuista.
Usein auton reaaliarvo ja tunnearvo ovatkin eri sfääreissä.
Minulla oli Mercedes 220 CDI Elegans automaatti, jolla ajelin kolme ja puoli vuotta, ennenkuin ajoin kolarin, jolloin auto meni lunastukseen. MB oli hyvä auto, kestävä ja luotettava, siksi niitä on taksissa paljon. Ei ammattilaiselle se usein statuskalu ja sosiaalisen aseman osoittaja, joihin minäkin kuuluin. Kieltämättä oli liikennevaloista kiva lähteä kun vääntöä oli 400Nm, nopeutta tehdas lupasi 230, jota en koskaan päässyt kokeilemaan. Kun sitten kolarin jälkeen kävin hakemassa Octavia Combin (1,2 litran koneella). oli satanut lunta kun avasin Skodan oven, tipahti lunta penkille, ajattelin että tämmöistä ei Mersussa tapahtuisi. Aiemmin omistamassani VW Borassa oli sama ongelma, olikohan resepti sama ? Mersussa kaikki oli ajateltu tarkasti, kun oven avasi radio hiljeni, ei häirinnyt ulkopuolisia, vararenkaan vieressä oli ensimmäisenä tyylikkäät hanskat valmiina, ym. Ikävä ominaisuus oli dieselin ääni tyhjäkäynnillä, Skoda on pienillä nopeuksilla selvästi miellyttävämpi, osat vaihtuu kun nopeus nousee. Odotin, että Mersu olisi ollut hiljaisempi hintaansa nähden. Talvisin Lapinmatkoilla kulutus jäi 5,2 satasella, sanotaan, että Mersua on hyvä ajaa mutta niin on Skodaakin, melkeinpä parempi. Kolarin jälkeen, kun vastaan tuli samanlainen auto, pieni haikeus kävi mielessä. Olen ollut eläkkeellä kaksi vuotta, siitä ajasta noin puolet ajoin Mersulla ja eläkeajoihin se on turhan järeä ja kallis laite. Skoda sopii paremmin nykyiseen käyttööni, se on järkevä, tilava ja taloudellinen.
Lainaus käyttäjältä: konga - 10.02.13 - klo:17:27
Onko hyvästä autosta luopuminen ollut vaikeaa? Tänään kävi perhe tampereelta sciroccoa katsomassa, pojan ensimmäiseksi autoksi tulossa ja täytyy sanoa,että jotenkin sitä tohon roccoon niin paljon tykästyi ettei mitkään hirveet JEE JEE auto meni kaupaks fiilikset ole.. :-\ auto ei heti lähtenyt mukaan vaan sovittiin,että tämän kuun aikana hakevat pois.. joten vielä on jokunen viikko aikaa roccolla ajaa ja uutta autoa etsiä ja sikäli hyvä et auto jäi hetkeksi omaan käyttöön niin helppo käydä koeajelemassa vaihtoehtoja.
Itsekin olisin saanut loppusyksystä Sciroccon myytyä hyvään hintaa työkaverille. Pohdin siinä sitten, että mitä tilalle. Kun mikään ei kiinnostanut, eikä se Peugeot RCZ kaan niin paljon, että olisin jaksanut hakea koeajoon, sanoin etten myy koko autoa. Täytyy odotella uutta korimallia. Tykkään niin Roccon ulkonäösta, väristä, ajoominaisuuksista, pienestä kulutuksesta, halvoista vakuutusmaksuista ja muistakin ylläpitokustannuksista ja ennen käikkea hinta ei ole juurikaan pudonnut vaikka vuosi on jo vaihtunut kolmesti. Viimeksi kun ajoin auton talliin, taisin lausahtaa yksikseni " rakastan tätä autoa". ;D
Ei ole. Ne on vaan autoja. Vielä helpompi on luopua liisarista.