Dieselin aika on ohi

[Rauta7]

Eiköhän tämä ole EU pykälien säätäjienkin ongelma, jos moottorin esilämmittimet uusista autoista ”kielletään”? Myönnän että en pidä sähköjohdon vetelystä kohmeisin sormin, siksi käytin webastoa moottorinkin lämmitykseen ja sitten mm. minimoin aiheuttamiani päästöjä.

No jos sormet ovat noin kohmeessa viiden sekunnin johtosulkeisista, niin ei ajokuntokaan liene kovin vakuuttava; vai tulevatko niistä em. kylmäkäynnistyspakokaasuista nämä oireet? 

[HiTecci]

No jos sormet ovat noin kohmeessa viiden sekunnin johtosulkeisista, niin ei ajokuntokaan liene kovin vakuuttava; vai tulevatko niistä em. kylmäkäynnistyspakokaasuista nämä oireet? 

Mitenköhän sähköautot sitten, niitä kun joutunee asettelemaan narun jatkoksi kesät-talvet ja joka päivä

[a_jaba]

Ongelma vain noissa säteilylämmittimissä on se ettei ne lämmitä oikein mitään, edes sitä öljyä. Edellisessä autossa oli maahantuojan toimesta laitettu säteilylämmitin öljypohjaan (103kW moottorin lämmitin) vaikka defan listojen mukaan siihen kuului letkulämmitin (125kW moottori).

Monilla on lämpötolppa josta saa sähköä vain 2h ja se ei yksinkertaisesti riitä säteilylämmittimelle kuin pikku pakkasilla. Itse testasin -20c pakkasella ja 2h lämmityksellä niin VCDS:n mukaan jäähdytysnesteen lämpö oli -18c ja öljy -15c, eikä käynnistyksen jälkeen kovin nopeasti alkaneet edes muuttua eli lämmityksen vaikutus aika minimaalinen. Defa taitaa suositella säteilylämmittimelle 2x pidempää lämmitysaikaa kuin letku/lohkolämmittimelle. Testasin duunipaikalla lämmittää autoa 6h samoissa pakkasissa ja tulos oli jäähdytysneste -12c ja öljy -7c. Aika huono vitsi omasta mielestä.

Tän jälkeen tsekkasin lämmittimen asennuksen ja oli lämpötahnat oikein välissä ja mittasin vastuksen ja johdot ja kunnossa oli, vastuksen tehoksi huoneen lämmössä laskin vähän yli 300W kun defan listan mukaan se muistaakseni oli 295W. 125kW ja 103kW malleissa on sama öljypohja niin lämmitin istuu kyllä siihen öljypohjan kylkeen kuten kuuluu vaikka defa ei sitä 125kW mallille edes tarjoa. Kyllästyin pelleilyyn ja asensin koslaan uuden defan suositteleman letkulämmittimen. Kummasti rupes lämpenemään ja -20c pakkasilla ja 2h lämmityksellä meni jäähdytysnesteet kirkkaasti plussan puolelle, öljyhän ei tietenkään sillä lämmenny ollenkaan mutta aika nopeasti öljynlämmöt nousi käynnistyksestä samaan tasoon jäähdytysnesteen kanssa.

Näillä perusteilla itse en rupea säteilylämmittimestä maksamaan euroakaan. Jos joskus tulee tarve lämmittää autoa ja kabiinia roikalla ja autoon ei pysty asentamaan mitään veden lämmitintä (edes TT-Thermoa) niin asennan vaikka pelkän sisälämppärin.

[tet]

Kuka olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että ihan tosissaan tuodaan diesel hybridi markkinoille?

Ranskalaiset? Peugeot 3008 ja 508 ainakin on olleet saatavissa dieselhybridinä, esiteltiin joskus 2012 tienoilla. En tiedä onko enää markkinoilla.

[Rauta7]

Mitenköhän sähköautot sitten, niitä kun joutunee asettelemaan narun jatkoksi kesät-talvet ja joka päivä

OT-jatkoa hieman vielä:
Kaipa noita sähkömobiileja voidaan tulevaisuudessa ladata kuten kännyköitäkin - johdottomasti. Kokeilussa on noita induktioon perustuvia latausparkkipaikkoja ja ajoväyliä; lähin lienee Tukholmassa (?).

Näitten sähköpelien kanssa taitaa vaan tulla uusia ongelmia muuten, kuten ns. sähköallergiat, tahdistimien sekoamiset, jne. - erilaiset terveyttä koettelevat rasitteet.

[Rauta7]

Ongelma vain noissa säteilylämmittimissä on se ettei ne lämmitä oikein mitään, edes sitä öljyä. Edellisessä autossa oli maahantuojan toimesta laitettu säteilylämmitin öljypohjaan (103kW moottorin lämmitin) vaikka defan listojen mukaan siihen kuului letkulämmitin (125kW moottori).

Monilla on lämpötolppa josta saa sähköä vain 2h ja se ei yksinkertaisesti riitä säteilylämmittimelle kuin pikku pakkasilla. Itse testasin -20c pakkasella ja 2h lämmityksellä niin VCDS:n mukaan jäähdytysnesteen lämpö oli -18c ja öljy -15c, eikä käynnistyksen jälkeen kovin nopeasti alkaneet edes muuttua eli lämmityksen vaikutus aika minimaalinen. Defa taitaa suositella säteilylämmittimelle 2x pidempää lämmitysaikaa kuin letku/lohkolämmittimelle. Testasin duunipaikalla lämmittää autoa 6h samoissa pakkasissa ja tulos oli jäähdytysneste -12c ja öljy -7c. Aika huono vitsi omasta mielestä.

Tän jälkeen tsekkasin lämmittimen asennuksen ja oli lämpötahnat oikein välissä ja mittasin vastuksen ja johdot ja kunnossa oli, vastuksen tehoksi huoneen lämmössä laskin vähän yli 300W kun defan listan mukaan se muistaakseni oli 295W. 125kW ja 103kW malleissa on sama öljypohja niin lämmitin istuu kyllä siihen öljypohjan kylkeen kuten kuuluu vaikka defa ei sitä 125kW mallille edes tarjoa. Kyllästyin pelleilyyn ja asensin koslaan uuden defan suositteleman letkulämmittimen. Kummasti rupes lämpenemään ja -20c pakkasilla ja 2h lämmityksellä meni jäähdytysnesteet kirkkaasti plussan puolelle, öljyhän ei tietenkään sillä lämmenny ollenkaan mutta aika nopeasti öljynlämmöt nousi käynnistyksestä samaan tasoon jäähdytysnesteen kanssa.

Näillä perusteilla itse en rupea säteilylämmittimestä maksamaan euroakaan. Jos joskus tulee tarve lämmittää autoa ja kabiinia roikalla ja autoon ei pysty asentamaan mitään veden lämmitintä (edes TT-Thermoa) niin asennan vaikka pelkän sisälämppärin.

Jokainen saa toki ajatella ja toimia parhaaksi näkemällään tavalla. Itse olen ollut tyytyväinen Defan öljypohjalämmittimen tarkoituksenmukaiseen toimintaan, ja varsinkin sisätilalämmittimen kanssa; toki tolppakelloa ei ole ollut välissä, mutta sellaista väliaikaisesti käyttäneenä olen jaksanut kytkeä sen uudelle lämmitysjaksolle.

[teräksenharmaa]

Ongelma vain noissa säteilylämmittimissä on se ettei ne lämmitä oikein mitään, edes sitä öljyä.

Säteilylämmitintä tehokkaampaa tapaa lämmittää öljy ei ole. Vaikka moottorin kantta lämmittäisi 5 kilowatin teholla nesteiden kautta, niin ei sieltä kovin paljon lämpöä öljytilan pohjalle johdu.

En pidä em. säteilylämmittimistä, kakkosautoon onkin aina jokin defan letkulämmitin löytynyt. Aiheuttaako säteilylämmitin öljypohjassa öljylle pistemäistä lämpökuormaa, eli liian pitkä käyttö heikentäisi öljyä? Olen joskus työssäni purkanut työkoneen rikkoontuneet öljytilaan työnnetyn sähköllä toimivan vastuslämmittimen, öljy oli palanut vastuuseen kiinni.

Säteilylämmittimien teho leviää kyllä öljypohjaa pitkin niin laajalle alueelle, ettei tuosta ole vaaraa.

[BMF]

OT-jatkoa hieman vielä:
Kaipa noita sähkömobiileja voidaan tulevaisuudessa ladata kuten kännyköitäkin - johdottomasti. Kokeilussa on noita induktioon perustuvia latausparkkipaikkoja ja ajoväyliä; lähin lienee Tukholmassa (?).

Näitten sähköpelien kanssa taitaa vaan tulla uusia ongelmia muuten, kuten ns. sähköallergiat, tahdistimien sekoamiset, jne. - erilaiset terveyttä koettelevat rasitteet.

Onko se sähköallergiaa jos näkee priuksen jo kaukaa niin karvat nousee pystyy ja alkaa välitön pahoinvointi, sekä sydän jättää yhden lyönnin välistä ilman tahdistintakin?   

[a_jaba]

Säteilylämmitintä tehokkaampaa tapaa lämmittää öljy ei ole. Vaikka moottorin kantta lämmittäisi 5 kilowatin teholla nesteiden kautta, niin ei sieltä kovin paljon lämpöä öljytilan pohjalle johdu.

Olet täysin oikeassa! Ongelma vain on se että se tehokkain tapa on teholtansa jotain naurettavan ja säälittävän väliltä..

[BMF]

Olet täysin oikeassa! Ongelma vain on se että se tehokkain tapa on teholtansa jotain naurettavan ja säälittävän väliltä..

Kieltämättä omallakin maalaisjärjellä about 400W säteilylämmitin on hieman tussumpi kuin 5kW webasto. Webastossa on sekin etu että sen voi jättää tarpeen mukaan päälle vielä liikkeelle lähdettyä ja odotella että lämmöt nousee niin moottorilla, kuin sisätilassakin haluamalle tasolle joutusammin.

Aina ei ole aikaa kärytellä säteilylämmittimellä toista tuntia ennen lähtöä.

Muttaaa OT taitaa olla jo tämäkin juttu...

[HiTecci]

Säteilylämmittimien teho leviää kyllä öljypohjaa pitkin niin laajalle alueelle, ettei tuosta ole vaaraa.

Siinä on vaan se kökkö puoli että lämmön johtuessa öljypohjaa pitkin, sitä lämpöä myös katoaa siitä öljypohjasta merkittävässä määrin ympäröivään ilmaan => mitäpä jos öljypohjan voisi jotenkin eristää ulkopuolelta ja näin tuon "silitysraudan" lämpö tosiaan menisi sinne öljyyn eikä harakoille?

[vasara]

Siinä on vaan se kökkö puoli että lämmön johtuessa öljypohjaa pitkin, sitä lämpöä myös katoaa siitä öljypohjasta merkittävässä määrin ympäröivään ilmaan => mitäpä jos öljypohjan voisi jotenkin eristää ulkopuolelta ja näin tuon "silitysraudan" lämpö tosiaan menisi sinne öljyyn eikä harakoille?

Pohjapanssari lisäeristyksellä
Meneehän siitä osa harakoille, mutta on säteilylämmittimestä nykymuodossaankin havaittavaa hyötyäkin. Samalla tavalla vaikkapa letkulämmittimestä menee osa lämmöstä harakoille. Vanhan ajan lohkolämmitin olisi kenties energiatalouden kannalta edellisiä tehokkaampi.. mutta niitä nyt ei enää ole, joten se siitä.

[teräksenharmaa]

Olet täysin oikeassa! Ongelma vain on se että se tehokkain tapa on teholtansa jotain naurettavan ja säälittävän väliltä..

Ensimmäisen tunnin aikana öljyn lämmöt nousevat 30 astetta säteilylämmittimellä ja senkin jälkeen teho riittää nostamaan öljyn lämpöjä 15-20 astetta lisää.  Jos tuntuu, ettei teho riitä, niin asentaa sitten vaikka toisen lämmityselementin samaan öljypohjaan. Öljyn näillä kyllä saa lämpimäksi, mutta aivan kuten moottoria lämmittämällä ei öljy lämpene, ei myöskään öljyä lämmittämällä moottori lämpene. Moottorin jäähdytysnestettä lämmittämällä saavutetaan vain hyvin pieniä ja hitaita muutoksia alhaalla öljypohjassa makaavan öljyn lämmössä. Mittauksia aiheesta voi katsella vaikka tästä:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64467/Opinnaytetyo_Jan_Rautalin.pdf?sequence=1

[passo_s]

No jos sormet ovat noin kohmeessa viiden sekunnin johtosulkeisista, niin ei ajokuntokaan liene kovin vakuuttava; vai tulevatko niistä em. kylmäkäynnistyspakokaasuista nämä oireet? 

Kun ramppaa teollisuuslaitokselta toiselle ja illaksi hotelliin, ei ole aina tolppaa teollisuuslaitoksilla eikä aina edes hotelilla. Mikäli tämä Ilta-Sanomien asiantunteva uutisointi pitää paikkansa ,että uusien autojen webasto ei esilämmitä enää moottoria, minusta ja varmaan monesta muustakin työsuhdeautoilijana tuli ilman pilaaja.

[ile]

Kun ramppaa teollisuuslaitokselta toiselle ja illaksi hotelliin, ei ole aina tolppaa teollisuuslaitoksilla eikä aina edes hotelilla. Mikäli tämä Ilta-Sanomien asiantunteva uutisointi pitää paikkansa ,että uusien autojen webasto ei esilämmitä enää moottoria, minusta ja varmaan monesta muustakin työsuhdeautoilijana tuli ilman pilaaja.

Ei tarvitse olla edes karmean uusi auto. Omassa Allroadissa tehdas-eber toimii vakiona juuri noin. Mutta onneksi sen sai koodattua lämmittämään myös moottoria ja jopa marmoritiskillä tuon muutoksen saa hoidettua (avainsana N279 -venttiili).

Aika säälittävältä nuo a_jaban statistiikat säteilylämmittimestä kuulostaa. Käytännössä lähestulkoon yksi ja sama, jos öljyn lämmöt nousevat pitkällisen piuhassaolon jälkeen muutaman asteen.

[jt]

Näillä perusteilla itse en rupea säteilylämmittimestä maksamaan euroakaan. Jos joskus tulee tarve lämmittää autoa ja kabiinia roikalla ja autoon ei pysty asentamaan mitään veden lämmitintä (edes TT-Thermoa) niin asennan vaikka pelkän sisälämppärin.

Eikö tuon TT-Thermon pitäisi olla aika tehokas kun siinä on myös moottori joka pyörittää jäähdytysnestettä? Ylikuumenemisriskiä ei pitäisi olla termostaatin ansiosta. Omakohtaisesti myös lämmitin vielä hakusessa, josko ens talveksi laittaisi, säteilylämmitin ei niin houkuta kun hinta lähes sama, mutta lämmitysteho voi olla sitten vähän hakusessa.

[teräksenharmaa]

Aika säälittävältä nuo a_jaban statistiikat säteilylämmittimestä kuulostaa. Käytännössä lähestulkoon yksi ja sama, jos öljyn lämmöt nousevat pitkällisen piuhassaolon jälkeen muutaman asteen.

Nyt olisi hyvä ymmärtää, etteihän a_jaba ole missään vaiheessa mitannut sitä, kuinka paljon öljy lämpenee säteilylämmittimen lämmittämän. Edelleenkin se säteilylämmitinnon ainoa toimiva tapa lämmittää öljyä nopeasti ja merkittävästi. Vaikka kuinka koodauttaisit Eberiäsi, niin se taasen ei öljyä lämmitä merkittävästi.

[Enhancer]

Ja se taas on fakta, että Suomen pakkasissa (aika harvoin yli -25) öljyä on aivan täysin 100% turhaa lämmittää. 0W-viskositeetin öljy tietysti paras vaihtoehto mitä kylmempää on, mutta 5W myös käytännössä juoksevaa / riittävän notkeaa pakkasillakin.

Vesitila lämmittää suoraan sylintereitä, imusarjaa ja moottorin apulaitteita, välykset sylintereissä ovat pienemmät käynnistyshetkellä joten palamatonta polttoainetta joutuu vähemmän öljyn sekaan ja öljyä vähemmän palotilaan ja toki käynnistys on muutenkin helpompi.

Toki sitten jäähdytysnesteiden lämmittämisen varjopuoli on mahdolliset anturiongelmat, etenkin jos vesi ei kierrä pumpun avulla lämmitettäessä.

[Geoman]

Mikä vaikuttaa eniten moottorin kulumiseen kylmäkäynnistyksessä? Onko se voitelun puute vai metallin lämpötila vai joku muu?

Mikä mitkä diesel-auton käynnistyvyyden edellytykset kylmänä? Oma Golf Plus on vaikea käynnistymään kylmemmällä kuin -20 C-astetta ilman lämmittimiä.

Jos ajatellaan sisätilojen läpimyyttä on tehokkain polttoainekäyttöinen ilmapuhalluslämmitin, jota voi käyttää myös ajon aikana.

[a_jaba]

Nyt olisi hyvä ymmärtää, etteihän a_jaba ole missään vaiheessa mitannut sitä, kuinka paljon öljy lämpenee säteilylämmittimen lämmittämän. Edelleenkin se säteilylämmitinnon ainoa toimiva tapa lämmittää öljyä nopeasti ja merkittävästi. Vaikka kuinka koodauttaisit Eberiäsi, niin se taasen ei öljyä lämmitä merkittävästi.

Milläköhän perusteella en ole missään vaiheessa mitannut öljyn lämpötilaa? Oonkohan kirjottanu asian jotenki epäselvästi vai kommentoitko täällä täysin lukematta muiden viestejä?

Tässä ote tekstistä jonka kirjotin:

..autossa oli maahantuojan toimesta laitettu säteilylämmitin öljypohjaan..

Itse testasin -20c pakkasella ja 2h lämmityksellä niin VCDS:n mukaan jäähdytysnesteen lämpö oli -18c ja öljy -15c, eikä käynnistyksen jälkeen kovin nopeasti alkaneet edes muuttua eli lämmityksen vaikutus aika minimaalinen. Defa taitaa suositella säteilylämmittimelle 2x pidempää lämmitysaikaa kuin letku/lohkolämmittimelle. Testasin duunipaikalla lämmittää autoa 6h samoissa pakkasissa ja tulos oli jäähdytysneste -12c ja öljy -7c.

Omasta mielestäni olen ilmaissut aika selkeästi öljyn lämpötilan tekstissäni. Käsittääkseni kyseisessä BRD moottorissa öljyn lämpötila-anturi on samassa paketissa öljyn tasoanturin kanssa eli öljypohjan alaosassa. Jos anturi olisi esim. suodatinjalassa tai muualla lohkossa niin VCDS ei tietenkään näytä kuinka lämmintä öljy on öljypohjassa, mutta tällöin moottorin käynnistäminen ja öljynkierto näkyisi kohtalaisen nopeasti VCDS:n näyttämässä lämpötilassa.

[HiTecci]

Eikö tuon TT-Thermon pitäisi olla aika tehokas kun siinä on myös moottori joka pyörittää jäähdytysnestettä? Ylikuumenemisriskiä ei pitäisi olla termostaatin ansiosta. Omakohtaisesti myös lämmitin vielä hakusessa, josko ens talveksi laittaisi, säteilylämmitin ei niin houkuta kun hinta lähes sama, mutta lämmitysteho voi olla sitten vähän hakusessa.

TT on tehokas ja tosiaan lämmittää moottorin kauttaaltaan tasalämpöiseksi - tai no siis paikat joissa tuo jäähdytysneste ylipäätään kiertää. Mutta ongelman näissä Euro6-padoissa tuleekin siitä että auton sammuttamisen jälkeen tietyn ajan kuluttua (taisin aikaisemmin puhua virheellisesti 2h ajasta, kun se ilm. onkin 7h ) on moottorin lämpötilan oltava about sama kuin vallitseva ulkolämpötila. Ja nyt kun moottori on esilämmitetty esim. TT:llä oikein kunnolla, paukkaa auto vikatilaan kun se ei voi olla varma missä vika on, mikä lämpötila-antureista on sökönä => moottoriohjauksen tarkka lämpötilakontrolloitu suunniteltu lämpeneminen päästöjen vähentämiseksi heittää häränpyllyä => auto nakkaa itsensä pahimmillaan limb-modeen, jolla voikin sitten kävelyvauhtia yrittää nilkutella lähimpään korjamoon jos auton jäähtyminenkään ei tuota vikatilaa itsestään poista

Säteilylämmittimellä voi öljypohjaa lämmittää Euro6:kin ihan huoletta, sillä siellä ei ole lämpötila-anturia öljyn lämpötilaa kontrolloimassa. Ja kun se auton "äly"on kerran saatu mittaamaan nuo lämpötilansa olevan kondiksessa just heti sillä sekunnilla kun autoon kytketään virrat päälle, niin sen jälkeen sillä ei ole enää tuon aikaikkunan sisällä mitään väliä miten ne heittelee = jo valmiiksi lämmennyt öljy ei pääse sekoittamaan noita mittauksia kun se tehdään seuraavan kerran vasta tuon aikaikkunan loputtua uudelleen auton viimeisimmästä sammuttamisesta lukien ja näin hommahan pelittää

Ja juuri tuohon aikaikkunaan perustuu siis näiden polttoainetoimisten lämmittimien nykyasennuksetkin Euro6 autoihin. Ne kytketään auton väyliin kiinni ja ennen käynnistymistään ne huijaavat autoon mukamas virrat päälle, jotta tuo aikaikkuna siis saadaan starttaamaan itsensä alusta. No kun lämmitystä ei tuossa vaiheessa oltu vielä edes aloitettu, niin luonnollisestikin kaikki anturit kertovat lukemia mitkä "äly" hyväksyy ja näin ei sen lämmityksen jälkeenkään mitään vikatiloja enää ilmaannu kun se lämmitys tapahtuu tuon aikaikkunan sisällä

[teräksenharmaa]

Mikä vaikuttaa eniten moottorin kulumiseen kylmäkäynnistyksessä? Onko se voitelun puute vai metallin lämpötila vai joku muu?

Nämä puheet juontavat juurensa jonnekin vuosikymmenien taakse, jolloin paksut mineraaliöljyt jähmettyivät pakkasilla niin, etteivät esimerkiksi tulleet kaatamalla ulos kannusta. Tuollaista tavaraa oli hyvin hankala pumpata ja kylmäkäynnistyksen jälkeen sai odotella pitkään, ennen kuin öljy alkoi kiertämään moottorissa. Tuo oli luonnollisesti hyvin kuluttavaa moottorille. Nykyisinhän tuota ongelmaa ei ole ja puheet kulumisesta ovat vain historian inspiroima myytti.

Milläköhän perusteella en ole missään vaiheessa mitannut öljyn lämpötilaa? Oonkohan kirjottanu asian jotenki epäselvästi vai kommentoitko täällä täysin lukematta muiden viestejä?

Jos et kahden tunnin lämmityksellä saa kuin viiden asteen muutoksen, niin silloin ei ole mittausjärjestely kunnossa.

[a_jaba]

Jos et kahden tunnin lämmityksellä saa kuin viiden asteen muutoksen, niin silloin ei ole mittausjärjestely kunnossa.

No sinä uskot mihin tahdot. Itse luotan aika paljon enemmän VCDS:n arvoihin kuin erilaisen auton perusteella tehtyyn insinöörityöhön.

[Enhancer]

TT on tehokas ja tosiaan lämmittää moottorin kauttaaltaan tasalämpöiseksi - tai no siis paikat joissa tuo jäähdytysneste ylipäätään kiertää. Mutta ongelman näissä Euro6-padoissa tuleekin siitä että auton sammuttamisen jälkeen tietyn ajan kuluttua (taisin aikaisemmin puhua virheellisesti 2h ajasta, kun se ilm. onkin 7h ) on moottorin lämpötilan oltava about sama kuin vallitseva ulkolämpötila. Ja nyt kun moottori on esilämmitetty esim. TT:llä oikein kunnolla, paukkaa auto vikatilaan kun se ei voi olla varma missä vika on, mikä lämpötila-antureista on sökönä => moottoriohjauksen tarkka lämpötilakontrolloitu suunniteltu lämpeneminen päästöjen vähentämiseksi heittää häränpyllyä => auto nakkaa itsensä pahimmillaan limb-modeen, jolla voikin sitten kävelyvauhtia yrittää nilkutella lähimpään korjamoon jos auton jäähtyminenkään ei tuota vikatilaa itsestään poista

Säteilylämmittimellä voi öljypohjaa lämmittää Euro6:kin ihan huoletta, sillä siellä ei ole lämpötila-anturia öljyn lämpötilaa kontrolloimassa. Ja kun se auton "äly"on kerran saatu mittaamaan nuo lämpötilansa olevan kondiksessa just heti sillä sekunnilla kun autoon kytketään virrat päälle, niin sen jälkeen sillä ei ole enää tuon aikaikkunan sisällä mitään väliä miten ne heittelee = jo valmiiksi lämmennyt öljy ei pääse sekoittamaan noita mittauksia kun se tehdään seuraavan kerran vasta tuon aikaikkunan loputtua uudelleen auton viimeisimmästä sammuttamisesta lukien ja näin hommahan pelittää

Ja juuri tuohon aikaikkunaan perustuu siis näiden polttoainetoimisten lämmittimien nykyasennuksetkin Euro6 autoihin. Ne kytketään auton väyliin kiinni ja ennen käynnistymistään ne huijaavat autoon mukamas virrat päälle, jotta tuo aikaikkuna siis saadaan starttaamaan itsensä alusta. No kun lämmitystä ei tuossa vaiheessa oltu vielä edes aloitettu, niin luonnollisestikin kaikki anturit kertovat lukemia mitkä "äly" hyväksyy ja näin ei sen lämmityksen jälkeenkään mitään vikatiloja enää ilmaannu kun se lämmitys tapahtuu tuon aikaikkunan sisällä

Tämä ei kyllä yksinkertaisesti nyt pidä ainakaan kaikilta osin paikkaansa.

Lähipiirissä on 3kpl 2014-2018 vuosimallin Euro 6 -tuotoksia, Audi, VW ja BMW joista jokaisessa on jälkiasennettu polttoainekäyttöinen lämmitin. Mitään muuta liittymää noissa ei ole auton omiin sähköihin, kuin virransyöttö akulta ja auton sisäpuhaltimen ohjaus. Kaikki toimivat normaalisti, ei vikailmoituksia eikä muutakaan.

En toki sitä sano, etteikö jollain valmistajalla anturioletuksissa voi olla jotakin kuvaamasi kaltaisia ajastuksia. Käytännössä tuo tarkoittaisi siis sitä, että alle 7h käynnistyksestä antureiden sallittaisiin näyttää poikkeavia lukemia, mutta 7h jälkeen toleranssi on tiukempi jotta kontrolli antureiden vikaantumisen havaitsemiseksi säilytetään.

En vaan käytännön tasolla ymmärrä, mikä järki on peilata moottorin jäähdytysnesteen lämpötilaa ja vaikkapa polttoaineen lämpötilaa keskenään? Vikatila sitten siitä jos polttoaine on kylmää ja moottori lämmin. Huonoa suunnittelua tuollainen mielestäni ennemminkin on, kuin Euro 6 -sääntöjen mukanaan tuomaa hankaluutta.

Nämä puheet juontavat juurensa jonnekin vuosikymmenien taakse, jolloin paksut mineraaliöljyt jähmettyivät pakkasilla niin, etteivät esimerkiksi tulleet kaatamalla ulos kannusta. Tuollaista tavaraa oli hyvin hankala pumpata ja kylmäkäynnistyksen jälkeen sai odotella pitkään, ennen kuin öljy alkoi kiertämään moottorissa. Tuo oli luonnollisesti hyvin kuluttavaa moottorille. Nykyisinhän tuota ongelmaa ei ole ja puheet kulumisesta ovat vain historian inspiroima myytti.

Juurikin näin. Valmistajien testeissä joiden perusteella öljylle annetaan joku luokitus X, kuten vaikka VW 504.00/507.00, on tietyt kriteerit. Yksi näistä on öljykalvon paksuus / pysyvyys, eli se että voiteleva kalvo ei katoa mihinkään moottorin sammutuksen jälkeen.

Ei nykyautoissa kyllä oikeastaan missään olosuhteissa vähänkään olosuhteisiin sopivaa öljyä käytettäessä metalli toista kohtaa. Ehkäpä sitten juuri nuo esilämmitykseen tai lämmittämättömyyteen liittyvät välykset ovat yksi kulumiskohde, eli kylmässä moottorissa komponenttien välillä on normaalia suuremmat välykset. Dieselin käynnistyvyyteen kylmänä tai esilämmitettynä vaikuttaa toki eniten se fakta, että diesel ei höyrysty kylmänä ja syttyminen on siksi vaikeampaa. Jos sylinterissä on esilämmityksen ansiosta 20 astetta lämmintä jo valmiiksi, on hehkutulpalla pienempi työ nostaa lämpötila niin ylös että puristussytytys voi tapahtua.

[Enhancer]

No sinä uskot mihin tahdot. Itse luotan aika paljon enemmän VCDS:n arvoihin kuin erilaisen auton perusteella tehtyyn insinöörityöhön.

Muistetaan kuitenkin, että öljyn lämpötila-anturi öljypohjassa ei ole kosketuksissa öljyyn, vaan öljypohja on välissä. Öljy on todellisuudessa lämpimämpää, kuin mitä öljypohjan metalli anturin kohdalta.

[Mikey]

Dieselin kylmäkäynnistykseen liittyen mainittakoon, että sylinteriin syötettävän polttoaineen lämpötila on selvästi korkeampi kuin tankissa olevan dieselin lämpötila. KP-pumpun paine nostaa polttoaineen lämpötilaa.

Raskaassa kalustossa ei hehkutulppia ole lainkaan, koska kylmät sylinteripinnat ovat riittävän etäällä polttoaineen ruiskutuskohdasta ja puristuksen johdosta kuumentunut ilma kykenee sytyttämään p.a./ilma -seoksen. Henkilöautodieselissä sylinterin ja kannen pinnat ovat niin lähellä, että kompressoidun ilman lämpö menee kylmään metalliin eikä syttyminen onnistu ilman hehkutulppia.

Edelliseen viitaten väittäisin, että säteilylämmitin ei pysty mitenkään helpottamaan kylmän dieselin käynnistymistä vaan sen ainoa funktio on parantaa öljyn juoksevuutta käynnistyksen jälkeen.

[Oktaavi]

Oma diesel Ocu lähti -30 asteen pakkasessa käyntiin ilman lämmittämistä, mutta aika vaivalloisesti. 3h lämmitys säteilylämmittimellä, niin lähti käyntiin kuin kesäkelillä. Ei tuo polttoainetoimista lämmitintä voita, mutta on siitä selkeästi jotain hyötyä.

[Mikey]

^Ahaa... siirtyyköhän lämpöä sitten mäntien läpi pelipaikalle vai mikähän olisi mekanismi?

Itsellä kun on joskus ollut kaksi hehkua pimeänä, niin ilman (letku)lämmitystä auto on lähtenyt pelkän hehkutuksen voimin tulille vielä -8C:ssä mutta ei enää vaikkapa -15C:ssä. Lämmityksen jälkeen on kyllä käynnistynyt.

[Rauta7]

Raskaassa kalustossa ei hehkutulppia ole lainkaan, koska kylmät sylinteripinnat ovat riittävän etäällä polttoaineen ruiskutuskohdasta ja puristuksen johdosta kuumentunut ilma kykenee sytyttämään p.a./ilma -seoksen. Henkilöautodieselissä sylinterin ja kannen pinnat ovat niin lähellä, että kompressoidun ilman lämpö menee kylmään metalliin eikä syttyminen onnistu ilman hehkutulppia.

Mistä tämä "teoria" on peräisin??
Kyllä suora(puristus)sytytys tapahtuu pienessä lennokinmoottorissakin ( ilman hehkutulppaa ). Ei ole moottorin koosta kiinni.
Moottorin halutut käyttöominaisuudet ratkaisevat suoraruiskutussytyksen tai hehkutulppa-avusteisen kammiosytytyksen ( jaettu palotila). Näissä moottoreissa on sytytystapojensa vuoksi mm. erilaiset puristussuhteet, käyntiominaisuudet, tehokkuudet, ominaiskulutukset, jne.

[Mikey]

^Raudalla ei taaskaan ole faktat hallussa. Muistamme suola-gaten...

Isoissa dieseleissä ei tarvita hehkuja käynnistykseen syystä, jonka edellä mainitsin ja joka on kyllä tunnettu eikä omaa keksintöäni. Sittemmin myös isoihin moottoreihin on voitu laittaa hehkutulpat, mutta pääasiallisena tarkoituksena on pienentää startin jälkeisiä päästöjä.

Jos haluaa nostaa omia osakkeitaan toisten kustannuksella, niin kannattaa nokkia sellaisten aiheiden kohdalla, jotka ovat mielipideasioita. Jos käy hyppimään silmille asioissa, joissa on selkeä true/false -asetelma, niin silloin pitää faktojen olla kunnossa.