Autokuume on poltellut jo pidemmän aikaa ja keväällä tuli ajeltua yhden päivän ajan litraisella Ecoboost-focuksella. Sen tilat eivät riittäneet ja rengasmelukin oli kovaa, mutta litrainen moottori oli positiivinen yllätys. Enpä olisi uskonut, että noin pieni pannu voi kuljettaa Octaviaa satakunta kiloa painavampaa autoa niin vaivattoman tuntuisesti ja pienellä bensalla. Siitähän se ajatus sitten lähti. Toissa viikolla meni tilaukseen farkku Octavian uudella litraisella koneella, Style-varustein ja DSG:llä, väriksi valikoitui Moon White. Muitakin varusteita tuli ruksattua muutamia - mm. adaptiivinen vakkari, parkkiavustin (ollut edellisessä ja ollaan tykätty), sporttiratti vaihtoläpysköillä ja keinonahkaiset penkintaustat. Sporttialustaa pohdin edelleen, mutta paikallinen myyjä väitti sen lisäävän rengasmelua? Missään lähistöllä ei ollut pikkukoneisia esittelyautoja tarjolla, joten tilaus piti tehdä ajamatta. Olen ajellut aiemmin lyhyen lenkin litraisella Golf Sportsvanilla, DSG:llä sekin. Se on Octaviaa painavampi, mutta pikkukone kuljetti sitäkin mukavalla sykkeellä. Ainoa mikä Golfissa häiritsi oli start-stop:n toiminta - koneen käynnistyminen tuntui sisälle asti kolahduksena ja heilahduksena. Meidän ajoista suurin osa tulee kaupungista tai motarilta, eikä perässä keiku jäähallin kokoista kärryä, näiden puolesta litrainen riittää varmasti. Ja pitäisi sen riittää maantiellekin, kun 60-120 km/h väli näyttäisi menevän koeajovideoiden mukaan 10s tuntumaan - aika moni hyvänä matka-autona pidetty nyky-diesel ottaa tällä välillä pidemman ajan, eli eivät siis ole yhtään nopeampia ohituksissa :)
Ensimmäiset tällä moottorilla varustetut Octaviat ovat ymmärtääkseni päätyneet kilpiin tämän kuun aikana, joten käytännön kokemukset pikkumoottorilla kiinnostavat kovasti. Millainen se on ajossa? Mihin kulutus on asettunut? Osaako DSG-pitää kierrokset riittävän hyvin vetoalueella, vai joutuuko ahdinta odottelemaan? Miten start-stop toimii, käynnistyykö moottori nätisti? Onko kone normiajossa hiljainen, niinkuin koeajoissa kehutaan?
No jos se lisää melua, niin on se kyllä sitten vähäistä. 225/40/18 Dunlop ja sport alusta. Minusta ei ole meluisa vaikkapa Passatin 225/45/17 Michelin verrattuna. Huomattavan paljon parempi ajettavuus ja tasapainoisempi ulkonäkö. Erittäin paljon vastinetta rahalle, suosittelen.
Olisi mielenkiintoista tietää tuosta moottorin luonteesta, äänimaailmasta ja kulutuksesta enemmänkin. Vielä kuukausi täytyy odotella.
Vaimon kolmipyttyinen 90hv/170Nm corsa on niin mukava 6 vaihteisena voimalinjaltaan, että pistää aina hymyilyttämään sillä ajaessa. Moottori on niin hiljainenkin vielä vailla värinöitä, ettei äänet kuulu kabiiniin ollenkaan ja nopeus karkaa sitä kautta herkästi ylinopeudeksi. Auto siis hiljainen ja puhdikas pikkuautoksi, toista maata autona kuin fabia oli koeajossa. Kulutuskin pysyy corsalla kesäkelillä omassa ajossa alle viiden todellista ja octavialta odotan samaa. Vaimo toki ei osaa ajaa sellaisilla lukemilla.
Ajelin tänään Autokeskus Airportiin ja sieltä löytyi koeajoon litrainen Style farkku DSG:llä. Moottori oli kokonaisuutena positiivinen ylläri. Käynnistyy nätisti ja huomaamatta. Liikkeellelähdöissä on lyhyt rauhallinen hetki, mutta ahtimen herättyä voimaa on kivasti. Kone on tosi hiljainen - tyhjäkäynnillä ja alle 4000 rpm ei kuulu käytännössä mitään, sen jälkeen epätahtista murinaa, joka ei ainakaan minua häiritse millään tavalla. Pellin alla kone heiluu tyhjäkäynnillä kuin horkassa, mutta sisälle se ei välity ollenkaan. Automaatti pitää kierrokset hyvin vetoalueella, paitsi loivissa ylämäissä, joissa n.1700 rpm vedätyksissä kone jyrisee vähän. Luurin sekkarin mukaan 1700km ajettu esittelyauto pinkoi 0-100 välin 9,9s, 60-120 9,6s ja 90-120 5,7s. Info-näytön mukaan 45km reippaan lenkin kulutus oli 6,2, ajotyylistä oli taloudellisuus kaukana. Ei toi mikään raketti ole, mutta ero 1.4:seen oli pienempi kuin oletin. DSG piilottaa kivasti pienempää vääntöä, kun on aina oikea pykälä pesässä. Kannattaa käydä koittamassa, siinä se parhaiten selviää. Muuallakin kuin siellä varalaskupaikalla :D
Päivän Aamulehdessä lytättiin DSG:n toiminta sekä moitittiin kulutuksen olevan jotain ihan muuta kuin mitä luvattiin. Kuulemma pienempää vaihdetta tulee haettua erikseen vaihteistoa käskemällä useammin kuin aiemmin. Muuten ei sitten ollut löytynyt pahemmin mutisemista autosta tai moottorista.
Tiedä häntä sitten, luulisi että se sport-moodi laatikossa tekisi sen, että sisässä on normaaliin nähden lähes pykälää pienempi vaihde, paitsi jos ajaa motarivauhtia. Ehkäpä lehden koeajaja olisi kaivannut jotain fiksumpaa logiikkaa laatikkoon jossa valitaan pienempi vaihde vähän herkemmin, muttei ihan jatkuvasti.
Joskus viiden vuoden kuluttua vielä useammassa autossa on pieni litran luokkaa oleva pata ja kirjoituksissa ihmetellään, mikä idea on aikaisemmin ollut laittaa keulalle suurempi moottori. Kovillehan litran mittainen pata joutuu, ehkä kestävyyskin paranee tuntuvasti siihen mennessä.
OT: Renault on ilmoittanut laittavansa ainakin pikkuautojen dieselprojektit jäihin, joten Clion kokoluokkaan voi tulla vielä tätäkin pienempiä patoja...
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 10.09.16 - klo:09:20
Joskus viiden vuoden kuluttua vielä useammassa autossa on pieni litran luokkaa oleva pata ja kirjoituksissa ihmetellään, mikä idea on aikaisemmin ollut laittaa keulalle suurempi moottori. Kovillehan litran mittainen pata joutuu, ehkä kestävyyskin paranee tuntuvasti siihen mennessä.
Viiden vuoden päästä jos on polttomoottori, niin kaverina on myös säkökone. Ei tarvitse ihmetellä vetääkö vai jyristääkö vain, kun sähkökone vetää aina, kierroksista riippumatta. Muutama kk hybridillä on menty ja hyödyt näkyy selvästi.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 10.09.16 - klo:08:16
Päivän Aamulehdessä lytättiin DSG:n toiminta sekä moitittiin kulutuksen olevan jotain ihan muuta kuin mitä luvattiin. Kuulemma pienempää vaihdetta tulee haettua erikseen vaihteistoa käskemällä useammin kuin aiemmin. Muuten ei sitten ollut löytynyt pahemmin mutisemista autosta tai moottorista.
Tiedä häntä sitten, luulisi että se sport-moodi laatikossa tekisi sen, että sisässä on normaaliin nähden lähes pykälää pienempi vaihde, paitsi jos ajaa motarivauhtia. Ehkäpä lehden koeajaja olisi kaivannut jotain fiksumpaa logiikkaa laatikkoon jossa valitaan pienempi vaihde vähän herkemmin, muttei ihan jatkuvasti.
Kaleva oli myös sitä mieltä, että kuluttaa 1,5 kertaa enemmän kuin mitä valmistaja lupaa. Testissä kyllä kerrottiin, että autoon lastattiin yli 200 kg kuormaa ja kaksi aikuista matkustajaa ;D
Saattaahan tuo 400kg vaikuttaa kulutukseen....
^ Kerrottiinko Kalevassa kyytiläisten olleen jotain satakiloisia norsuja?
Aamulehdessä todettiin vain keskikulutuksen nousseen pari desiä, kun kyytiin laitettiin 200kg tavaraa. Mitenkään pienenä tuollaista reippaasti päälle kuuden litran kulutusta ei voi pitää, ellei pyörittely ole ollut kaupunkipainotteista.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 10.09.16 - klo:15:02
^ Kerrottiinko Kalevassa kyytiläisten olleen jotain satakiloisia norsuja?
Aamulehdessä todettiin vain keskikulutuksen nousseen pari desiä, kun kyytiin laitettiin 200kg tavaraa. Mitenkään pienenä tuollaista reippaasti päälle kuuden litran kulutusta ei voi pitää, ellei pyörittely ole ollut kaupunkipainotteista.
+ 1
Auton koko ja kulkuhalut (?) huomioon ottaen kulutus on kuitenkin pienemmästä päästä. Ei jää jalkoihin. ;)
Lainaus käyttäjältä: tmr97 - 10.09.16 - klo:09:28
Viiden vuoden päästä jos on polttomoottori, niin kaverina on myös säkökone. Ei tarvitse ihmetellä vetääkö vai jyristääkö vain, kun sähkökone vetää aina, kierroksista riippumatta. Muutama kk hybridillä on menty ja hyödyt näkyy selvästi.
No problem, jos vain hinta (kiitos Suomen ajoneuvoverotus) ja ajomatka söhköllä saadaan kohdalleen. ::)
Veikkaan kulutuksen asettuvan itselläni(kun auton saan) 5:n nurkille. Noissa lehtien koeajoissa on aina omaan ajoon verrattuna huomattavasti reippaammat kulutukset autossa kuin autossa. En tiedä edes miten mahtavat saada niin suuren kulutuksen. 😄
Lainaus käyttäjältä: repomies - 10.09.16 - klo:15:02
^ Kerrottiinko Kalevassa kyytiläisten olleen jotain satakiloisia norsuja?
Aamulehdessä todettiin vain keskikulutuksen nousseen pari desiä, kun kyytiin laitettiin 200kg tavaraa. Mitenkään pienenä tuollaista reippaasti päälle kuuden litran kulutusta ei voi pitää, ellei pyörittely ole ollut kaupunkipainotteista.
Minun pyöristys, eiköhän se keskimääräinen mies paina noin 80 kg x 2 =160 kg ja siihen päälle se reilu 200 kg kuorma kontissa. korjataan tarkoilla, että 360-400 kg lienee tarkka kuorma.
Sillä kuluttaa minusta vähän, mutta jutusta sai sen käsityksen, että kirjoittaja takertui ilmoitettua suurempaa kulutukseen. Eihän tuollainen massa voi olla vaikuttamatta kulutukseen varsinkaan noin pienessä koneessa!
Eihän koskaan käytännön elämässä kukaan pääse siihen tehtaalla speksattuun teoreettiseen normikulutukseen. Ei ainakaan normaalilla ajotavalla.
Kaveri sai tällä viikolla auton tällä moottorilla ja kävin ajamassa sillä lenkin. Mittarissa ei ollut kuin joitain kymmeniä kilometrejä, joten voimareservia ei kokeiltu muuten kuin normaalissa rauhallisess ajossa. Moottori oli positiivinen yllätys, eikä kuskin penkillä arvaisi kyseessä olevan kolmisylinterisen. Vääntöä on vähemmän kuin 1.4TSI, mutta ihan ripeästi tuolla pääsee. Suosittelen.
Kulutuksen osalta uusi meni samalla lenkillä (nummela -> porvoo) 5.2L/100km kun aiempi 1.2TSI Fabia vei 5.9L/100km. Nämä lukemat on ajotietokoneelta.
Lainaus käyttäjältä: pomo - 10.09.16 - klo:09:38
Kaleva oli myös sitä mieltä, että kuluttaa 1,5 kertaa enemmän kuin mitä valmistaja lupaa. Testissä kyllä kerrottiin, että autoon lastattiin yli 200 kg kuormaa ja kaksi aikuista matkustajaa ;D
Saattaahan tuo 400kg vaikuttaa kulutukseen....
Sama juttu (2hlö + 200kg, auto täynnä kamaa Tallinnasta Helsinkiin) oli tänään myös Turun Sanomissa. Missään ei vaan lue millainen matka autolla ajettiin ja onko kulutus ajotietokoneen ilmoittama vai tankkauksesta laskettu. Jutun mukaan kulutus vaihteli 6.3...6.8 välillä, josta kuorman vaikutuksen kerrottiin olevan pari desiä. Plussiksi autolle mainittiin suorituskyky, tavaratilan ja matkustamon varustelu, ajovalot ja vastine rahalle. Miinuksia oli DSG:n toimintalogiikka (jurnutus liian suurilla vaihteilla) ja norminmukainen vs. todellinen kulutus.
Testattu auto näytti olevan rekkarin mukaan sama kuin TM:n ja Autobildin koeajoissa. Autobildissä kirjoittelivat, että tasaisessa satasen nopeudessa kulutus huiteli vitosen kulmilla. Tämä kuullostaa samansuuntaiselle mitä jukkak kirjoitteli. Normikulutukset tuntuvat olevan ihan utopiaa nykyään. Viimeisillä neljällä-viidellä omalla autolla olen päässyt pelkkää maantietä ajelemalla lähelle yhdistetyn lukemaa. Pieni "virallinen" kulutus laskee onneksi vuosiveroa, vaikkei paikkaansa pidäkään.
TM:ssä oli vähän aikaa sitten pikkukoneisten vertailu ja siinä vähän Ocua kevyempi 1.0 TSI Golf vei maantielenkillä 4,7 ja kaupungissa 6,6 litraa sataselle. Olisi mielenkiintoista ajaa sama lenkki 1.4 ja 1.0 TSI malleilla - veikkaisin, että kaupungissa pienempi voittaa ja maantiellä ovat lähellä toisiaan.
Tuo sama juttu on näköjään julkaistu viime päivinä melkein kaikissa Suomen sanomalehdissä. Kulutuksen osalta juttu, otsikointi ja johtopäätökset olivat ns. journalistitasoa joten ei siitä sen enempää.
Itselläni on 80 000 km verran kokemusta 1.4 TSI:stä, 1.0 TSI:stä ei yhtään. 1.4 on osoittautunut kaikenlaisessa ajossa niin vähäruokaiseksi, että en usko 1.0:n olevan merkittävästi parempi. Pihistelemällä 1.0:lla varmasti pääsee todella pieniin lukemiin, mutta kun mukaan otetaan vaihtelevat olosuhteet, vaihteleva kuormitus ja vaihtelevat nopeudet, veikkaan, että ero jää sen jälkeen suhteellisen pieneksi.
Tällä forumilla 1.4:n omistajat ovat raportoineet 5,5-6,0 kulutuksia pitkällä aikavälillä. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisia lukemiin 1.0 pystyy!
Lainaus käyttäjältä: Seva - 12.09.16 - klo:11:35
Pihistelemällä 1.0:lla varmasti pääsee todella pieniin lukemiin, mutta kun mukaan otetaan vaihtelevat olosuhteet, vaihteleva kuormitus ja vaihtelevat nopeudet, veikkaan, että ero jää sen jälkeen suhteellisen pieneksi.
Tällä forumilla 1.4:n omistajat ovat raportoineet 5,5-6,0 kulutuksia pitkällä aikavälillä. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisia lukemiin 1.0 pystyy!
Samaa odottelen mielenkiinnolla minäkin. Virallisen kulutuksen ero on noiden välillä vain puoli litraa, joten tuskin tämä litrainen ihmeitä tekee 1.4:seen verrattuna. Kävin koittamassa litraista DSG:tä vielä uudelleen, kun paikallinen jälleenmyyjäkin sai sellaisen riveihinsä. Mittarissa oli lähtiessä 320km, eli sisäänajossa vielä. Toinen kerta ei tuonut ylläreitä - yhtä vääntävältä, mukavalta ja sivistyneeltä kone vaikutti edelleen. Ja pienten kierrosten jyrinä oli läsnä tässä toisessakin yksilössä, kun DSG halusi vedätellä 60-80 nopeuksissa ja tasakaasulla suurilla vaihteilla. Kaasua vähänkin painamalla vaihtoi kyllä nätisti pienempää, joten mitenkään suurena ongelmana en tätä pitänyt. Tällä kertaa kurvalin pääosin keskustan tuntumassa ja ajoin pienen pätkän satasen tietä -> kulutus ajotietokoneen mukaan 6,9. Vähemmällä pääsee takuuvarmasti, kun turhat kiihdytykset ja koneen äänen fiilistelyt jäävät pois. Minusta ääni on nätti, muistuttaa isoilla kierroksilla (etäisesti) V6:sta, pienillä kierroksilla on hiljainen. Eikä kuullosta millään kierrosluvulla rasittuneelta. Konepellin äänieriste muuten näyttäisi olevan pikkukoneessa vakiovarusteena, ainakin molemmissa esittelyautoissa näytti olevan paikallaan. Nyt pitäisi vaan jaksaa odotella vuodenvaihteeseen saakka, että saa auton alle ja pääsee kunnolla testailemaan.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 10.09.16 - klo:15:06
+ 1
Auton koko ja kulkuhalut (?) huomioon ottaen kulutus on kuitenkin pienemmästä päästä. Ei jää jalkoihin. ;)
Totta. Ei Octavia ole ihan pikkuauto kuitenkaan, ja kymmen sekuntia sataseen on ihan sellainen kelpo lukema jolla pysyy liikenteen mukana mainiosti. Ei sillä ehkä mielellään lähde maantiellä yhdistelmää ohittamaan, mutta toisaalta, tässä kyttäysyhteiskunnassa jokainen ohitus on riski lisäverotuksesta. One-point-slow + ACC lienee ihan toimiva kompromissi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.09.16 - klo:13:55
Huonommallakin tehopaino-suhteella onnistuu yhdistelmän ohitus aivan turvallisesti. Ihmettelen tällaisia kommentteja. Kuulostaa tiellä riskinottajan kommenteilta tällaiset kommentit.
Tietysti tehoreservi ja nopea reagointimahdollisuus lyhyen "ohitusikkunan" avautuessa on aina etu. Mutta käytännössä sitä tehoreserviä käytetään usein niin, että kaasua painetaan myös silloin kun näkyvyyttä ei ole ja vastaantulijat & ohitettavat huolehtivat tilan antamisesta. Oma havainto Suomen valtateiltä.
Kyllä II Ocu 1.2 TSI:lläkin on pärjännyt myös koko perheen lomakuorman kanssa, mutta nyt harkitsisin kyllä 1.4-litraista. Ruuhkaiset valtatiet ovat hiukan haasteellisia, jos koko ajan joku tulee vastaan ja toiset ajaa alle rajoitusten & jonoa kertyy...
Tietysti tuo 1.0 voisi olla se järkevin vaihtoehto päivittää auto uuteen ja jopa tehokkaampaan.
Koeajossa yhden - kahden hengen kuormalla pikkuturbo ehkä antaa helposti liian positiivisen kuvan todellisesta suorituskyvystä. Toisaalta oma päivittäinen ajo tapahtuu kaupungissa ja kehäteillä. Ja motareilla suurin osa pidemmistä siirtymistä. Jotta riittää kyllä.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 12.09.16 - klo:14:46
Koeajossa yhden - kahden hengen kuormalla pikkuturbo ehkä antaa helposti liian positiivisen kuvan todellisesta suorituskyvystä. Toisaalta oma päivittäinen ajo tapahtuu kaupungissa ja kehäteillä. Ja motareilla suurin osa pidemmistä siirtymistä. Jotta riittää kyllä.
Yksi on myös toimivuus DSG:n kanssa. En tiedä tästä uudesta 1.0:sta ja sen toiminnasta DSG:n kanssa, mutta itse olen päätynyt ostamaan lisää tehoa (tai oikeammin varmaan vääntöä) 1.2:n ja vanhemman pienitehoisemman 1.4:n sijaan, koska niiden kanssa ajaminen DSG:llä taajamassa ja kehäteillä tuntui varsin nykivältä. Jatkuvaa odotus - nykäys - vauhdin lisäys. 150+ hv:lla toimii enimmäkseen miellyttävämmän taisesesti, tai ainakaan mainittu ominaisuus ei ole niin voimakkaan häiritsevä.
^DSG on perinteisesti ollut vagien akilleen kantapää. Kunnon momentinmuunnin on mukavuudessa ihan omaa luokkaansa näihin verrattuna, mutta pitää niissäkin olla riittävästi vaihteita. Ero tulee siinä että dsg:n vaihdearpajaiset tuntee, mehulingossa vaihdot korkeintaan kuulee.
Jeesustelun siitä miten fantastisen helppoa rontti sataheppaisella autolla ohittelu on, jätän nyt kyllä omaan arvoonsa ja totean vaan että toiset ne osaa. Omat intressit näitä tipparelluja kohtaan kumpuavat nykyisestä kyttäysyhteiskunnasta jossa normaalista nilkanojennuksesta ohitustilanteessa rapsaistaan vähintäänkin rikesakkoa. ACC auttaa kummasti löytämään ZENin kun vaajakosken jälkeen tulee perä edellä vastaan pari rekkaa jotka vetävät > 10 henkilöauton possujunaa perässään samalla kun vastaan tulee vähän väliä autoa. Sen tietää ettei siitä sumpusta ohi mennä ennen Kuopion motaria, vaikka on sen 170 hevosta. Oikeastaan olisi henkisesti helpompaa ajella sellaisella 115 hepoisella jonka kanssa asiasta ei olisi minkäänlaista epäselvyyttä ysitien syheröillä.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 12.09.16 - klo:18:06Jeesustelun siitä miten fantastisen helppoa rontti sataheppaisella autolla ohittelu on, jätän nyt kyllä omaan arvoonsa ja totean vaan että toiset ne osaa.
Tekniikan Maailman numerossa 12/2016 oli isojen automaattivaihteisten perhesedanien koeajo, mukana mm. Ford Mondeo ja Skoda Superb. Autojen tehot vaihtelivat 141-160hv ja väännöt 340-380Nm haarukassa ja omapainot 1555kg (Superb) - 1715kg (Mondeo). Nämä kaupparatsujen peruskiesit pinkoivat 60-120 välin 242-281 metrissä, joka tekee ajassa noin 9,5-10,5s. Litraiselle Octavialle kellotin kännykän sekkarilla saman välin 9,7s. Tuo oli hätäiseen napattu mittarinopeudesta, realistinen lienee jossain 10-11 sekuntin välissä. Näyttää siltä, että Octavian keveys (1270kg) jeesaa tässäkin aika hyvin. Toki vääntävämmät isot dieselit ovat varmasti vähemmän herkkiä kuormalle. Eikä litrainen pysy ohituksissa lähellekään 1.4 TSI:n perässä, joka on muuten peruskiesiksi harvinaisen ripeä 60-120 välillä - 8 sekkaa ja 205metriä.
Itse ruksasin varustelistalta ACC:n, jospa sen kanssa jäisi muutama turha ohitus tekemättä.
Oma sokota meni vaiheloota-/tasauspyörästöremonttiin. Maahantuojan toimesta vuokra-autoksi 6-v manuaali 1.2tsi ambition sedan. Menee kyllä todella vähällä nämä bensatkin. Odotan tulevalta 1.0tsi vielä parempia lukemia kuin tässä. Keskinopeudella 7X pihasta pihaan ja 4,3l/100km näytti tieturi. Mittarinopeutta +100 ajoin yli puolet matkasta. Lämpenee nopeammin kuin diesel ja kulutus alkaa tippua myös nopeammin. Omat ajotavat ei vertailukelpoisia toisten ajamiin tietystikkään. Hankala sanoa paljonko tieturi valehtelee, omassa tdi:ssä desin pari tankkauksista mittaamalla. Öljyä vissiin kuluttaa tämä kun tikku puoöivälissä, miten lie sisäänajettu.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 13.09.16 - klo:10:16
Ihmettelen sitä, että millä tyylillä jengi oikein ohittelee, jos tuolla 1.0 TSI Oculla ei päästä ohi.
Niin ... litrainen menee DSG:nä 60-120 välin tismalleen samaan aikaan kuin uusi 1.4 TSI manuaali nelosvaihteella. Ei taida kovin moni manuaalikuski vaihtaa ohituksiin kolmosta? Viimeksi tuli itse tehtyä niin 1.2 16V Clio:n kanssa, kun se oli ainoa turvallinen tapa päästä rekasta ohi huiman 105Nm turvin :D
Mutta, ettei tämä ketju menisi pelkäksi ohituskeskusteluksi, niin onko kukaan käynyt koeajolla tai päässyt muuten ajamaan litraisella? Miltä tuntui? Mikä miellytti ja mitä jäi hampaankoloon? Miten liikkui ja minkä verran kulutti? Näitä alkaa olla jo ajossa pitkin Suomea, ekat luovutettiin automyyjän mukaan heinäkuussa.
Niin, täällä taitaa painaa mielikuva 1.0 tilavuudesta enemmän kuin sen oikea potentiaali. Ihmettelen sitä, koska se on kaikin puolin parempi kuin 1.2tsi, ainakin paperilla.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 13.09.16 - klo:10:39
Niin ... litrainen menee DSG:nä 60-120 välin tismalleen samaan aikaan kuin uusi 1.4 TSI manuaali nelosvaihteella. Ei taida kovin moni manuaalikuski vaihtaa ohituksiin kolmosta? Viimeksi tuli itse tehtyä niin 1.2 16V Clio:n kanssa, kun se oli ainoa turvallinen tapa päästä rekasta ohi huiman 105Nm turvin :D
Mutta, ettei tämä ketju menisi pelkäksi ohituskeskusteluksi, niin onko kukaan käynyt koeajolla tai päässyt muuten ajamaan litraisella? Miltä tuntui? Mikä miellytti ja mitä jäi hampaankoloon? Miten liikkui ja minkä verran kulutti? Näitä alkaa olla jo ajossa pitkin Suomea, ekat luovutettiin automyyjän mukaan heinäkuussa.
Kyllä tuolla 1.0 tsi ihan varmasti pääsee ohi, kun pääsee tuolla 1.2 tsi:lläkin, tietenkin esim. rs oculla pääsee varmasti pienemmissä väleissäkin kuin tuolla, mutta hyvin silläkin pääsee.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 13.09.16 - klo:13:30
Don't worry, alati tiukentuvat ympäristömääräykset ja direktiivit pitävät huolen siitä, että kenenkään autossa ei muutaman vuoden päästä ole yli yhden litran mottia. ;D >:( :P
Ei sillä polttomoottorilla mitään teekään, kun siitä sähkömoottorista (tai muusta) saadaan riittävästi tehoja irti.
Lainaus käyttäjältä: darthjysky - 13.09.16 - klo:15:30
Väittäisin että yksi merkittävimmistä tekijöistä autossa viihtymiseen liittyy juurikin tehokkaaseen moottoriin.
Väittäisin toisin ja myyntitilastot sen osoittaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 13.09.16 - klo:15:46
Väittäisin toisin ja myyntitilastot sen osoittaa.
Kuka viihtyy missäkin.
Jossakin sanottiin että auton tärkein lisävaruste on moottori.
Kyllähän autolla ilman ilmastointia voi ajaa, mutta enpä ostaisi rahalla autoa jossa ei ole automaatti-ilmastointia.
Aika vähällä pärjää, jopa 1,0 moottorilla ja voi kaikille jopa selittää että se on hyvä eikä kummempaa tarvitse, ihan kuin on sen manuaali-ilmastoinninkin kanssa tai jopa kokonaan ilman mutta eipä sitä(kään) kukaan usko...
Rahalla voi paljon sietokykyä korottaa, jokainen selittää itselle asiat miten haluaa.
Jos nyt omaa autoa ja sen hankintaa ajattelen karkeasti, ostan ennemmin 1.0tsi stylen, kuin 1.8tsi ambitionin. Moni tuntuu tekevän niin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 13.09.16 - klo:15:46
Väittäisin toisin ja myyntitilastot sen osoittaa.
Itse luulen, että raha vaikuttaa aika paljon moottorivalintaan, ainakin itselläni. Esimerkiksi nykyisessä merkissäni upgreidaus seuraavaan moottorikokoon, joka olisi tuonut tullessaan 28 hp lisää, olisi lisännyt auton hankintahintaa reilut 10.000 euroa, enkä katsonut tuota lisähintaa järkeväksi.
Skodalla on konsernissa vähän rajoitteita tämän piskuisen koneen osalta, dcc lienee ainut rajoitus ja tuotantoviikosta 35 alkaen ei ainakaan talvipakettiin saanut tuulilasin lämmitystä. Eli näillä eväin myyntiä on varmasti paljon tuolla koneella. Moni voi vaihtaa myös dieselinsä kun kulutus on vihdoin asiallinen. Niin itsekin tein.
Minäkin pidän tuota litraista konetta fiksumpana valintana kuin 1.6 disukkaa. Liian paljon on dieseleissä ollut egr ym. ongelmaa, minulla ei riitä luotto saastelaitteiden toimintaan ja kestoon.
Toki bensakoneestakin voi prakata vaikka mitä, mutta eiköhän ne jakoketjuongelmat ole jo takanapäin. Näissähän on kai hihna.
Makuasioista lienee turha kiistellä. Litrainen kone ei sovi kaikille, eikä ole tarkoituskaan - rahalla saa Ocuunkin lisää voimaa. Ne joita kiinnostaa tuulettaa vanhoja uskomuksia pikkukoneista, niin kannattaa käydä koeajolla. Kolmemukinen tuntuu takuulla rauhalliselle esim. RS:n jälkeen, mutta 1.4:sella ajelevat saattavat jo tykätä, ero on normiajossa yllättävän pieni. Minä ainakin yllätyin, useamman kerran 1.4:sella III-oculla ajelleena ja siitä tykänneenä.
Pienet koneet ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Jos Fordin 1.0 Ecoboostin ja Skodan/VW:n/Audin/Seatin 1.0 TSI:n jälkeen on edelleen sitä mieltä, että litraisella ei tee mitään, niin sehän on sitten siinä. Pari tonnia on pieni raha lisätehosta, jos sitä kokee tarvitsevansa.
Painosta puheen ollen eihän Octavia 1.0TSI mikään erityisen painava ole alkaen 1225kg omapainollaan. Ei ne 20v autot juurikaan kevyempiä olleet, jos ei pikkuautoja lasketa.
Pitäiskö jatkaa ohitus -ja suorituskykykeskustelua toisessa ketjussa, ettei mee tukkoon tää offtopicista... :)
Veikkaan, että tuollainen 1.0TSI isoilla kilometreillä ei tulevaisuudessa ole mikään myyntivaltti?! Itse ainakin karsastan/olen hyvin skeptinen tuollaisen kestävyyteen pidemällä aikavälillä. Mutta ostakoot/ajakoot, ketä noita pikku moottoreita haluaa. Siinä vaiheessa se tietysti on aivan sama, kun auton pistää vaihtoon ennen takuun päättymistä.
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32747.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32747.0)
Avasin uuden ketjun ohituksiin ja suorituskykyyn liittyen...
Lainaus käyttäjältä: xmasa - 13.09.16 - klo:23:21
Veikkaan, että tuollainen 1.0TSI isoilla kilometreillä ei tulevaisuudessa ole mikään myyntivaltti?! Itse ainakin karsastan/olen hyvin skeptinen tuollaisen kestävyyteen pidemällä aikavälillä. Mutta ostakoot/ajakoot, ketä noita pikku moottoreita haluaa. Siinä vaiheessa se tietysti on aivan sama, kun auton pistää vaihtoon ennen takuun päättymistä.
Ei todellakaan ole, etenkään ennen kuin kentällä alkaa olemaan 5 vuotta vanhoja 200 000 ajettuja yksilöitä useita...Itse en uskaltaisi lähteä tämän 1.0 TSI prototyyppitestaajaksi ellei kyseessä olisi leasing-peli, jolloin auton vaihtamista ei tarvitse murehtia.
Lainaus käyttäjältä: xmasa - 13.09.16 - klo:23:21
Veikkaan, että tuollainen 1.0TSI isoilla kilometreillä ei tulevaisuudessa ole mikään myyntivaltti?! Itse ainakin karsastan/olen hyvin skeptinen tuollaisen kestävyyteen pidemällä aikavälillä. Mutta ostakoot/ajakoot, ketä noita pikku moottoreita haluaa. Siinä vaiheessa se tietysti on aivan sama, kun auton pistää vaihtoon ennen takuun päättymistä.
Monethan povasivat Fordinkin litraisen hajoavan jo viimeistään 100 000 kilometrin rajalla. Hyvin kuitenkin kestää tuokin pikkupata ja hyvin ovat kestäneet Volkkarinkin hihnalla varustetut 1,2-1,4 litraiset. Niiden ketjuongelmien muistelu on aika turhaa, koska ne ongelmat eivät liity moottorin iskutilavuuteen.
Lainaus käyttäjältä: lao - 13.09.16 - klo:23:22
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32747.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32747.0)
Avasin uuden ketjun ohituksiin ja suorituskykyyn liittyen...
Kiitos lao :)
Eipä tuossa litraisessa koneessa pitäisi teknisesti mitään niin erikoista olla - yksi ahdin ja sekin perusmallia, nokkahihna kiertää öljykylvyn kautta (kuten Fordin pienessä ecoboostissa). Fordin koneeseen verrattuna sylinteriryhmä on valuraudan sijasta alumiinia, mutta jospa se nyt kestäisi bensakoneessa. Alu-lohkoihin ongelmat ovat olleet lähinnä dieseleissä ja täysalumiinisia bensakoneita on tehty isossa mittakaavassa jo vaikka kuinka kauan. Imu- ja pakonokat säätyvät molemmat, siinä on yksi mahdollinen vikakohde. Konsernin merkit kävivät noihin liittyen läpi ikävän harjoituksen 2.0 TFSI koneissa 2006-2009 paikkeilla, jospa siitä olisi jotain opittu. Fordin litraiset on todettu kestäviksi myös Saksassa (mm. Autobild 100 tkm kestotesti), jossa lasketaan välillä pitkiäkin pätkiä kaasu pohjassa. Itsellä on kohtalainen luotto, että tuo pannu pysyy kasassa Skodassakin. Ja jos ei pysy, niin takuu + takuuajan jälkeen otettava huoltosoppari (sen saa nykyään käytettyynkin) antaa lisäturvaa.
Ihan tarkennuksena: 1.0 Tsi:ssä ei jakohihna ole öljykylpyinen, vaan ihan kuiva. Muutoin teknisesti tuollainen kuin kuvattu.
Kiertääkö hihna öljyssä? Mielikuva jostain ettei kiertäisi, mutta voi johtua vaimon kolmepyttyisestä corsasta, jossa ei kierrä.
Monesti tehokkaammissa(isommissa) moottoreissa saattaa olla ongelma se, että ne karstoittuu kun ajetaan sukkasillaan ja tehoja ei voida hyödyntää yleisillä teillä. Moottori pysyy siis parempana kun sitä kuormitetaankin ja palaminen on puhtaampaa. Tuo mylly on suorituskykyisempi, kuin moni aikaisempi tdi tai vapaasti hengittävä, eli en jatka siitä sen enempää. Jos moottorissa on suunnitteluvirhe, on todennäköistä ettei se kestä ja siihen tosiaan ei iskutilavuus vaikuta. Viritysastehan tässä on sama kuin rs 230, paitsi vääntöä on suhteessa enemmän.
Kun täällä nyt niin pohditaan ja jahkaillaan tuota 1.0TSI konetta, niin voisin jakaa omia kokemuksia ja mielipiteitä. Tosiaan nyt reilu 2000km olen ajellut tuollaisella Combi 1.0TSI manuaalilla, jonka luovutus oli elokuun loppupuolella. Ehkä joskus enemmän infoa tuonne Autotalli -osioon.
Mutta tosiaan tuo moottori; aikaisempi autoni oli Golf mk6 2.0TDI DSG, joten melko paljon muuttui kokonaisuus Octaviaan vaihdettaessa. Itse olen ollut tämän lyhyen aikaa mitä tässä on ehtinyt kertymään hyvin tyytyväinen ko. pataan (vai olisiko "maitopurkki" oikea termi). Vääntöähän tuossa ei tietenkään ole samalla tavalla kuin entisessä, motari ajossa joutuu helposti vaihtamaan pienemmälle jos haluaa kiihdyttää kunnolla. Tosin itse en ole nähnyt tarpeelliseksi, vaikka suurin osa kilometreistä on tullut juuri motariajossa. Kaiken kaikkiaan voimavarat yllätti, kuinka näin pienestä moottorista saa kuitenkin noin vaivattoman ajettavan (vaikka manuaali). Käyntiääntä ei matalilla kierroksilla juurikaan kuule sisälle ja korkeammilla kun kuulee, huomaa heti eron 4-pyttyiseen koneeseen. Onko se huono asia vai ei, jokaisen oma päätös. Itseäni ei haittaa, vaikka totta kai mieluiten kuuntelisikin sitä suoraa kuutosta...
Yhteenvetona voisi todeta, että voimakoneissa on aina puolensa ja mukavuutensa, mutta henkilökohtaisesti pärjään vallan hyvin näinkin pienellä moottorilla. Keskikulutus on ollut, suuresta motari ajosta johtuen, jossain 6,1 L/100km tienoilla. Maantiellä lukemat on ollut vajaata litraa pienemmät. Golfi kuitenkin vei samoissa lukemissa dieseliä, joten mielestäni ihan ok. Eikä voi negatiiviseksi asiaksikaan sanoa, että vakuutusmaksut on useita satasia pienemmät vuodessa kuin Golfissa.
Lainaus käyttäjältä: J64 - 14.09.16 - klo:07:34
Ihan tarkennuksena: 1.0 Tsi:ssä ei jakohihna ole öljykylpyinen, vaan ihan kuiva. Muutoin teknisesti tuollainen kuin kuvattu.
Olet oikeassa, näihän se oli, kun asiaa tarkemmin tutki. Ei kierrä öljyn kautta, mutta on "extra-koteloitu" eli käytännössä pöly- ja likasuojattu tavallista paremmin.
Oli mielenkiintoista lukea Insinöörimajurin kokemuksia. Itse olen siirtymässä samoin diesel-mesestä (manuaali, 2013) DSG-Octaviaan. Mese on sen verran painavampi, että käytännön suorituskyky pysyy Mesen vääntävämmästä koneesta huolimatta ennallaan. Kattilan koko pienee 1.8->1.0, kulutus todennäköisesti kasvaa vähän, käyttövoimavero putoaa pois ja vakuutusmaksu laskee kolmisen sataa euroa vuodessa. Premium-merkeissä kasko on aivan tolkuttoman hintainen.
Hieman lainausta toiselta foorumilta kirjoittamistani kokemuksista. Koska kyse on Seat Leonista, mutta samalla 1.0 Tsi:llä (5-ovinen Ecomotive Style), niin menee ot, mutta vain lievästi, sillä moottorista ja sen ominaisuuksista tässä topicissa kait on tarkoitus keskustella. Ainakin pääosin.
Olin muutama päivä sitten lomamatkalla Virossa ja Latviassa ja tarkoituksella koetin kuinka vähällä pikku-Tsillä pääsee. Ajoa kertyi reilut 600 km, kulutus sekä ajotietokoneen, että tankkauksen perusteella tasan 4,0 l/100km. Olosuhteet olivat käytännössä ihanteelliset: suorat sileät tiet, ulkolämpötila 16-20 astetta, joten ei ilmastoinnin tarvetta, kyydissä kaksi henkilöä, taajama-ajoa vain hyvin vähän ja tärkeimpänä se, että ajo oli käytännössä tasanopeutta 90 Km/h mittarinopeudella Via Baltian ja muiden teiden rekkaliikenteen ohjaamana. Välissä toki vieläkin alempia nopeuksia 70 km/h ja 50 km/h- rajoitusalueilla.
Tällä litraisella on tosiaan mahdollista ajaa jopa neljällä litralla sata kilometriä, mutta vain jos ajonopeudet liikkuvat siinä 60-90 km/h mittarinopeudessa. Jos mennään todellista 100 km/h (mittarissa noin 105) aletaan lähestyä viittä litraa ja motarinopeuksissa, jos mittariin laitetaan vaikka 130 km/h, kulutus on kuuden litran luokkaa ja ylikin.
Kulutussäästön takia tällaista 1.0 Tsi:tä ei kannata hankkia jos ajo on pääasiassa moottoritienopeuksia. Kaksi ja neljä desiä suuremmat Tsi:t vievät varmaankin käytännössä saman. Ei tämä toisaalta enempääkään vie, mutta parhaan ominaiskulutuksen alue jää motarinopeuksissa taakse.
Toisaalta taajama- ja kaupunkiajo nostaa kulutusta melko vähän, oletettavasti vähemmän kuin noissa hieman suuremmissa moottoreissa.
Ihanteellinen käyttöympäristö tällaiselle litraiselle on maaseutu, kaupunkien reuna-alueet tai mikä vaan käyttöympäristö, joissa nopeusrajoitukset ovat pääosin maksimissaan 100 km/h.
Oma Leon on nyt noin 1700 km ajettu ja alusta (24.8.2016 käyttöönotto) lähtien on pitkän aikavälin kulutus nyt ajotietokoneen mukaan 4,5 l/100 km, keskinopeudella 66 km/h. Ajo on ollut kaikenlaista, mutta sitä kulutukselle myrkkyä olevaa moottoritietä ei juurikaan.
Muilta osin oikein mukava moottori. Edellisissä vagineissa (Octavia III 1.2 Tsi ja Toledo 1.2 Tsi) oli molemmissa paperilla vähemmän tehoa ja vääntöä, mutta kyllä ne ripeämmiltä tuntuivat. Tunnetta hämää se että tämä litrainen on lähes äänetön ja kiihdytettäessä nopeusmittariin vilkaisu aiheuttaa aina tunteen että ai, näin paljonko sitä vauhtia jo onkin. Mutta kyllä nuo 1.2 Tsi:t tätä litraista vahvemmat ovat ihan todellisuudessakin kierrosnopeuksilla 1000-1500 r/min, sen jälkeen ero tasoittuu ja ehkä menee 1.0 tsi:n eduksi. Mutta näinhän tekniset tiedotkin osin kertovat. Kuitenkin kaiken kaikkiaan hieno moottori, hiljainen, ei sammumistaipumuksia, vauhtipyörä lienee normaalia painavampi, sillä sammuttamisen jälkeen kannattaa hetki odottaa ennen kuin nostaa kytkimen, sillä moottori pyörii aavistuksen pidempään sammuttamisen jälkeen kuin esimerkiksi 1.2 Tsi-koneissa. Tuo painavahko vauhtipyörä lienee osasyynä helppoon kaupunkiajoon yhdistettynä automaattiseen kaasun lisäämiseen kytkintä nostettaessa.
Lainaus käyttäjältä: J64 - 14.09.16 - klo:14:04Tällä litraisella on tosiaan mahdollista ajaa jopa neljällä litralla sata kilometriä, mutta vain jos ajonopeudet liikkuvat siinä 60-90 km/h mittarinopeudessa. Jos mennään todellista 100 km/h (mittarissa noin 105) aletaan lähestyä viittä litraa ja motarinopeuksissa, jos mittariin laitetaan vaikka 130 km/h, kulutus on kuuden litran luokkaa ja ylikin.
Kulutussäästön takia tällaista 1.0 Tsi:tä ei kannata hankkia jos ajo on pääasiassa moottoritienopeuksia. Kaksi ja neljä desiä suuremmat Tsi:t vievät varmaankin käytännössä saman. Ei tämä toisaalta enempääkään vie, mutta parhaan ominaiskulutuksen alue jää motarinopeuksissa taakse.
Toisaalta taajama- ja kaupunkiajo nostaa kulutusta melko vähän, oletettavasti vähemmän kuin noissa hieman suuremmissa moottoreissa.
Mielenkiintoisia kokemuksia pikkukoneesta. Nämä osuvat hyvin yksiin eri kokoisista ja tyyppisistä moottoreista kertyneiden kokemusten kanssa. Tehokkaamman koneen kaikki rasitukselle alttiit osat pitää mitoittaa vahvemmiksi, jolloin suhteellinen kulutus pienellä kuormalla kasvaa. Suuremmissa nopeuksissa ja rajummassa ajossa tehoa tarvitaan enemmän, jolloin ero tasoittuu. Jokaisella moottorilla on tehokkain alueensa, jossa hyötysuhde on parhaimmillaan. Pienillä koneilla se tuntuu olevan taajama-alueet ja 80-100 km/h maantiet ... suuremmilla isommat tiet. Istuskelin eilen vajaat 400 km työkaverin vuoden vanhan Mersun (A180 bensa-automaatti) kyydissä - pelkkää motaria vakkari päällä vähän yli rajoituksen lähes koko matka -> kulutus oli 6,3. Jos Octavia menee saman lenkin samoihin lukemiin, niin minä olen tyytyväinen. Kaikessa muussa ajossa, tiukinta tori-rallia lukuunottamatta pitäisikin sitten mennä vähemmän.
Kävin lisäämässä tilaukseen matalamman alustan ja kesäksi on tulossa 17" alut, talvirenkaat saa mennä vakioille 16" vanteille.
8,6 l/100 km oli litraisen ecoboostin keskikulutus kun Saksassa pari päivää ajoin aamusta iltaan. Nopeus oli aina maksimi jos siihen oli mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 16.09.16 - klo:18:53
8,6 l/100 km oli litraisen ecoboostin keskikulutus kun Saksassa pari päivää ajoin aamusta iltaan. Nopeus oli aina maksimi jos siihen oli mahdollista.
Lukiokaverilla oli Fiat 600. Moni sanoi että tuo vie varmasti vähän bensaa, johon kaveri vastasi aina, vie tosi paljon kun aina täytyy ajaa kaasu pohjassa.
Myös Suzuki GSX-R 1000 185 hv vei omassa ajossani vähemmän bensaa kuin Honda CBR 600 RR 120 hv.
Ford Fiesta Black editionin testissä moittivat korkeata bensan kulutusta moottoritienopeuksissa. Kyseessä siis 1.0 ecoboost 140 hv.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 16.09.16 - klo:19:37
Lukiokaverilla oli Fiat 600. Moni sanoi että tuo vie varmasti vähän bensaa, johon kaveri vastasi aina, vie tosi paljon kun aina täytyy ajaa kaasu pohjassa.
Myös Suzuki GSX-R 1000 185 hv vei omassa ajossani vähemmän bensaa kuin Honda CBR 600 RR 120 hv.
Ford Fiesta Black editionin testissä moittivat korkeata bensan kulutusta moottoritienopeuksissa. Kyseessä siis 1.0 ecoboost 140 hv.
Sattumalta meiltä löytyy tallista Fiat 600, kuluttaa yli 10l/100km enemmän bensaa kuin Octaviani.
Leon ST 1.0 TSI ecomotive kys. moottorilla on ollut nyt käytössä kuukauden. Moottorin tasaisen vääntävä luonne on tullut selville. Matalilla 1000-1800 kierroksilla, suuremmalla kaasulla huomaa jyrinää, muuten moottori on suunnilleen äänetön. Kolmosen laulanta 3000rpm ylöspäin on omasta mielestä kivemman kuuloinen kuin neloskoneella, vähän kutosen äänien tapainen. Tehoa on peruskäyttöön ihan riittävästi. Koejon perusteella Seatin alusta+ohjaus tuntui luonnollisemmalta kuin Octavian. Octavia olisi ollut hinnaltaan 3-4k, kalliimpi vaikka tilaa toki olisi ollut vähän enemmän.
Kulutus on ensimmäisellä täydellä tankilla 910km ollut 5,1l/100km ajotietokoneen mukaan ja tankkauksen perusteella 5,2l/100km. Tämä ajo sisälsi kaupunkiajoa, ruuhka-ajoa ja ohitusteitä. Keskinopeus oli 38km/h. Hyvä lukema, ihan samoissa edellisen auton Ford Focus II -10 1.6TD 109hv kanssa.
Yllättävää on ollut miten nopeasti jäähdytysneste auton mukaan saavuttaa 90C. En ole ajanut yhtäkään autoa jossa lämmöt nousisi näin nopeasti. Tietää hyvää talven kylmille. Tietysti tämä ei kerro sisätilojen lämpeämisestä kaikkea mutta kuitenkin.
-Jukka
Kiinnostaisi tietää paljonko vie maantiellä, 80 ja 100 nopeusalueella.
Lainaus käyttäjältä: jukez76 - 19.09.16 - klo:15:48
Yllättävää on ollut miten nopeasti jäähdytysneste auton mukaan saavuttaa 90C. En ole ajanut yhtäkään autoa jossa lämmöt nousisi näin nopeasti. Tietää hyvää talven kylmille. Tietysti tämä ei kerro sisätilojen lämpeämisestä kaikkea mutta kuitenkin.
Monessa uudessa VAG-autossa lämpömittarin lukemalla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Näyttämä on tahallisesti laitettu rauhoittamaan käyttäjää eli se nousee liian nopeasti normaalilämpöön ja ylittää normaalilämmön vasta, kun ollaan todellisessa riskilämmössä.
Kyllähän se lämpö todellisuudessa heittää mittariin nähden, mutta aika tasaisena se näilläkin keleillä pysyy ja näyttää likimain oikein. Eli kyllä se viisari kertoo lämpenemisnopeudesta. Yleensä muutenkin lämpenemisvaiheessa se seuraa todellista, mutta ei pysy talvella mukana kaupungissa seistessä.
Ei siinä lämpömittarin toiminnassa ole mitään eroa onko auto lämpenemässä vai ei, se lämpötila vaan moottorin lämmettyä yleensä pysyy tasaiseksi vedetyn lämpötilakäyrän alueen sisällä - pl. talvella kovalla pakkasella. Sinne mittaristoon on siis väkerretty yleensä 90 asteen ympärille alue, jolla oikeasta lämpötilasta riippumatta lämpötilaksi näytetään 90. Lämpötilaan "90" noustaan enempi vähempi lineaarisesti, eli virhettä on koko lämpömittarin alueella, sitä enemmän mitä lähempänä ollaan tuon täysin tasaiseksi vedetyn lämpötilakäyrän osan päätyjä. Oikein mittaristo näyttää vain kuin rikkinäinen kello, eli silloin kun moottorin lämpötila sattumalta on oikeastikin 90 astetta. Aina muulloin enempi vähempi valehdellaan lämpötila, ja lukema on suuntaa antava.
Joskus törmäsin kotimaisen tunaajan webbisivuille, missä heppu oli ottanut mittaristosta eeprom-dumpin ja modannut siirtofunktion virkaa toimittavaa taulukkoa mittaristossa niin että neula näyttää aina sitä mitä anturi sanoo. Taisi olla joku kolopallo minkä mittaristoa heppu modasi. Valitettavasti en enää löytänyt ko. tarinaa, enkä muista miten hän oli onnistunut selvittämään oikeat bytet dumpista. Ei välttämättä kyllä avannutkaan päättelyään.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 19.09.16 - klo:16:36
Monessa uudessa VAG-autossa lämpömittarin lukemalla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa.
Joskus tuli ihmeteltyä tätä useammasta eri autosta VDCS:llä ja löysin silloin aiheesta jonkun dokkarinkin. Selvisi, että mittarin näkymä oli "rauhoitettu" niin, että 90 asteen saavuttamisen jälkeen viisari vakautetaan, kunnes lämpötila laskee alle 70 asteen tai nousee yli 110 asteen (lukemat noin lukuja, ei muista tarkasti enää). Monessa muussa autossa viisari elää paljonkin, mutta konsernin vehkeissä ei käytännössä normiajossa yhtään. Joskus SDI-Fabialla alkoi tosin viisari roikkua -25 pakkasella, kun alle nelosen kulutuksesta ei enää irronut riittävästi lämmitykseen.
Edit: Kun tarkemmin muistelee, niin ei lämpötilan edes tarvinnut nousta 90 saakka, että näytti ysikymppiä - olisiko joku 75 tai sinne päin riittänyt.
Lainaus käyttäjältä: tärpätti - 19.09.16 - klo:16:33
Kiinnostaisi tietää paljonko vie maantiellä, 80 ja 100 nopeusalueella.
Kahdella koeajolla tuli vähän tutkailtua lukemia ja meni ajotietokoneen mukaan farkku/DSG:nä (tuskin isoa eroa viistoperä/manuaaliin) tasaista 80 vauhtia noin nelosella ja satasta noin vitosella. Veikkaisin, et normiajossa (muuta liikennettä, vaihtuva rajoitus, ohituksia yms.) noihin saa laittaa puolisen litraa lisää.
Lainaus käyttäjältä: nemos - 19.09.16 - klo:16:36
Monessa uudessa VAG-autossa lämpömittarin lukemalla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa...
No, onneksi sieltä ajotietokoneen valikosta löytyy se öljyn lämpötila joka näyttää ihan oikeaa lukemaa.
Päässeet saksantaidot ruostumaan, niin piti ottaa google-kääntäjää avuksi. Tässä Lontooksi ADAC:n testin moottoriin ja kulutukseen liittyvät osat:
Golf 1.0 TSI MT6:
The performance of just 999 cc big Turbobenziners are perfectly adequate everyday . Only in a few situations ( fully loaded or about to motorway inclines ) one has the feeling to be underpowered with the small gasoline engine . Thanks to the lush torque of 200 Nm , the 1 / min is available in the range from 2000 to 3500, the small engine feels surprisingly sharply , which is reflected in the performance . The simulated overtaking from 60 to 100 km / h (measured at 2-3 . Gang ) brings the Golf in 6.2 s behind. Even when the elasticity measurements for the same speed range in the fourth ( 8.2 s ) , fifth ( 11.0 s ) and sixth gear ( 15.1 s ) shows the Wolfsburg despite the rather long , consumption-oriented gear ratio than adequate sustained power , so that the driver is rarely forced return .
The three-cylinder petrol engine despite Inherent disadvantages in terms of refinement cultured pleasant and is undoubtedly one of the quietest three cylinders on the market . And, although VW even dispensed with a soothing balance shaft . Vibrations are only at high load requirements at very low speeds ( below 1500 / min ) to be felt on the steering wheel . Then, the motor also tends to slight rumble , but disturbing the booming noises are never .
When consumption of the Golf 1.0 TSI BlueMotion is convincing. In ADAC EcoTest an average consumption of 5.1 l / 100 km was determined . The resulting CO2 emissions of 141 g / km is sufficient in fuel for Chapter 36 points . City is the consumption at 5.8 l / 100 km , the highway there are 4.4 l / 100 km and 6.1 on the autobahn l / 100 km .
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 19.09.16 - klo:21:47
Haluatko ostaa auton mitä pitää alkaa korjaamaan? Ei houkuttele käytettynä sellaista ostaa. Onhan sitä vaihtoehto ostaa käytetty, siinä säästää ja saa uuden hinnalla muutakin kuin karvalakkimallin mopon koneella ;)
Miksi kuitenkin ostelet käytettynä noita mopokoneisia karvalakkimalleja?
Jotenkin tuo pirujen maalailu seinille on vailla mitään logiikkaa. EA211 oon osoittautunut olevan hyvin luotettava moottoriperhe, eikä se nyt paljoa muuta, jos moottorissa on yksi sylinteri vähemmän. Näkyvin ero huoltajalle on vähäisempi pienempi määrä.
Oman 1.0TSI:n saapuminen lähestyy ja "vuokralla" oleva 1.2TSI lupaa hyvää kulutuksen suhteen. ~400km ajettu nyt ja ATK näyttää 4.6l/100km rangen ollessa parhaillaan yhteensä 1100km. Dieselin lukemilla siis mennään. Polttoaineena 95E10. Moottori lämpenee dieseliä nopeammin ja alkaa kuluttaa vähän nopeammin maantiellä. Oma 1.6TDI on kuluttanut vuoden ja reilun 30tkm ajossa 4.58, mukana webastokäyttö, joka nostaa kulutusta.
Menee vähän ohi otsikon, mutta menköön. Parin viikon päästä tulee vuosi täyteen 1.2 TSI DSG:llä ja hyvin on toiminut ja kaikkialle olen ehtinyt. Nyt valinta kohdistuisi luonnollisesti 1.0 litran moottoriin. Ajot on kylläkin pääasiassa työmatkaa välillä Espoo Niittykumpu - Helsinki Vallila. Satunnaisia mökki/laskettelu jne reissuja päälle. Ei vaan mitenkään meinaa päästä kaupungissa alle 6l/100km kun tankkauksista laskee. Joitain yksittäisiä ajoja on ollut ajotietokoneen mukaan alle 5,5l/100km, mutta ei tarvitse kovinkaan moniin valoihin pysähtyä ja pihistelyt menee pilalle. Maantiellä kyllä on alle 5l/100km kulutuksia nähty.
Lainaus käyttäjältä: Ambientti - 19.09.16 - klo:19:48
No, onneksi sieltä ajotietokoneen valikosta löytyy se öljyn lämpötila joka näyttää ihan oikeaa lukemaa.
Jep, tämmöstä näytti tänään mittarit:
https://www.dropbox.com/s/k2tcmz8idiwlsge/IMG_20160920_122631.jpg (https://www.dropbox.com/s/k2tcmz8idiwlsge/IMG_20160920_122631.jpg)
Öljyhän lämpenee hitaammin, kuin vesi ja käy hiukan kuumempana lämmettyään. Mikäs oli pointti?
Tuota yleistä pieni/iso/hybridi -keskustelua voi jatkaa täällä: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32828.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32828.0)
Lainaus käyttäjältä: Jyri - 21.09.16 - klo:14:14
Tuota yleistä pieni/iso/hybridi -keskustelua voi jatkaa täällä: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32828.0 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=32828.0)
Kiitos. Edelleen lukisin mielelläni kokemuksia litraisen Ocun koeajoilta ja tietysti myös omistajilta, kunhan heitä tänne ilmaantuu. Pitänee itsekin käydä vielä kerran testailemassa, omalle autolle ei ole määrätty vielä edes tuotantoviikkoa.
Ensiviikolla tulee niin jotain voin sitten kirjoitella.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.09.16 - klo:08:02
Ensiviikolla tulee niin jotain voin sitten kirjoitella.
Hienoa. Seuraan silti mielenkiinnolla mihin näilllä kyetään. Sinulla on kuitenkin tuoreessa muistissa myös kokemukset 1.6 TDI:stä, niin saadaan hyvää vertailua myös siihen. Minua kiinnostaa myös kovin mitä nuo repivät talven kylmillä keleillä bensiiniä kun pitää samalla lämmittää myös kabiinia.
Tää tunnin kirjoitussääntö pilasi pitkän kirjoituksen.
Jokatapauksessa odotan samanlaisia lukemia, kuin nykyisellä 1.6tdi:llä. Moottori lämpenee reilusti nopeammin tuossa 1.2tsi:ssä, kuin nykyisessä 1.6tdi:ssä. Samaa odotan litraiselta tai parempaa. Talvikulutusta tulee "sotkemaan" webasto. Nykyinen ei ole ollut niin hyvä yksilö kulutuksen kannalta, kuin edelliskoppanen. Vertaan nyt noilla pitkillä matkoilla olleisiin lukemiin. Vanha meni alle 4 kun tämä hiukan yli.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 19.09.16 - klo:18:25
Joskus tuli ihmeteltyä tätä useammasta eri autosta VDCS:llä ja löysin silloin aiheesta jonkun dokkarinkin. Selvisi, että mittarin näkymä oli "rauhoitettu" niin, että 90 asteen saavuttamisen jälkeen viisari vakautetaan, kunnes lämpötila laskee alle 70 asteen tai nousee yli 110 asteen (lukemat noin lukuja, ei muista tarkasti enää). Monessa muussa autossa viisari elää paljonkin, mutta konsernin vehkeissä ei käytännössä normiajossa yhtään. Joskus SDI-Fabialla alkoi tosin viisari roikkua -25 pakkasella, kun alle nelosen kulutuksesta ei enää irronut riittävästi lämmitykseen.
Edit: Kun tarkemmin muistelee, niin ei lämpötilan edes tarvinnut nousta 90 saakka, että näytti ysikymppiä - olisiko joku 75 tai sinne päin riittänyt.
Jep, oikean lämpötilan ollessa 75-110 näyttää mittari 90. Oikean lämpötilan ollessa 50-75, näyttää mittari välillä 50-90 lineaarisesti. Siinä kun on kahdeksan viivaväliä, niin yksi väli on reilu kolme astetta, puoliväli 62,5C . Toisen puolen näyttämästä ei onneksi ole tarkempia havaintoja...
Joissain autoissa ei ole lämpömittaria ollenkaan, vaan varoitusvalo korkealle lämmölle. Eli minulle tuo systeemi riittää jos kone on riittävän lämmin ja sisälle tulee lämmintä. Öljyn lämpö kertoo paljon lisää.
Nesteen lämpöä kuvastava mittari taitaa olla turhin mittari. Nykyisin kun on useita toisistaan riippumattomia jäähdytyskiertoja, niin yhdellä mittarilla ei edes voi nähdä kokonaisuutta. Samoin moottorit on usein rakennettu vaihtelemaan lämpötilaansa kulloiseenkin käyttötilanteeseen optimaaliseksi. Normaali llineaarinen lämpömittari heiluisi koko ajan, vaikka moottori toimisi täydellisesti.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.16 - klo:10:26
Nesteen lämpöä kuvastava mittari taitaa olla turhin mittari. Nykyisin kun on useita toisistaan riippumattomia jäähdytyskiertoja, niin yhdellä mittarilla ei edes voi nähdä kokonaisuutta. Samoin moottorit on usein rakennettu vaihtelemaan lämpötilaansa kulloiseenkin käyttötilanteeseen optimaaliseksi. Normaali llineaarinen lämpömittari heiluisi koko ajan, vaikka moottori toimisi täydellisesti.
Kyllä jäähdytysnesteen lämpömittari on polttomoottorissa erittäin hyvä ja jopa tarpeellinen tuottamaan turvallisuuden tunteen moottorin toiminnasta. Peruslämpö(tila) jäähdytyksessä on - ja tulee olla - loppujen lopuksi hyvinkin stabiili, eikä heiluva.
Pelkkä merkkivalo valvontaindikaattorina on aika yllättävä syttyessään - mikä meni rikki?!
Sähkömoottoriautoissa ei tarvita moottorin lämpömittaria.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.09.16 - klo:12:41
Kyllä jäähdytysnesteen lämpömittari on polttomoottorissa erittäin hyvä ja jopa tarpeellinen tuottamaan turvallisuuden tunteen moottorin toiminnasta. Peruslämpö(tila) jäähdytyksessä on - ja tulee olla - loppujen lopuksi hyvinkin stabiili, eikä heiluva.
Pelkkä merkkivalo valvontaindikaattorina on aika yllättävä syttyessään - mikä meni rikki?!
Sähkömoottoriautoissa ei tarvita moottorin lämpömittaria.
Miksi? Tai mitä tarkoitat peruslämmöllä?
Jostain SSP:stä luin tuosta sähköisen termostaatin ohjauksesta konsernipeleistä. Eli vaikkapa täyttä momenttia kaasupolkimelta pyydettäessä suljetaan osa kierrosta. Kyllä se vaihtelee se veden lämpötila. Öljynlämpömittari ja jäähdytysveden lämpötilan varoitusvalo voisi olla hyvä kombinaatio. Mittarin "90 asteinen vesi" yhdessä todellisuudessa 5 asteisen öljyn kanssa ei anna todellista kuvaa moottorin turvallisesta kuormitettavuudesta
EDIT:
teräksenharmaan kommentti olikin tuossa jo
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 22.09.16 - klo:10:26
Nesteen lämpöä kuvastava mittari taitaa olla turhin mittari. Nykyisin kun on useita toisistaan riippumattomia jäähdytyskiertoja, niin yhdellä mittarilla ei edes voi nähdä kokonaisuutta. Samoin moottorit on usein rakennettu vaihtelemaan lämpötilaansa kulloiseenkin käyttötilanteeseen optimaaliseksi. Normaali llineaarinen lämpömittari heiluisi koko ajan, vaikka moottori toimisi täydellisesti.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 22.09.16 - klo:12:41
Kyllä jäähdytysnesteen lämpömittari on polttomoottorissa erittäin hyvä ja jopa tarpeellinen tuottamaan turvallisuuden tunteen moottorin toiminnasta. Peruslämpö(tila) jäähdytyksessä on - ja tulee olla - loppujen lopuksi hyvinkin stabiili, eikä heiluva.
Pelkkä merkkivalo valvontaindikaattorina on aika yllättävä syttyessään - mikä meni rikki?!
Sähkömoottoriautoissa ei tarvita moottorin lämpömittaria.
Esimerkiksi 3. sukupolven EA888 tähtää pienillä tehoilla ajettaessa 107 asteeseen ja siitä lähdetään tiputtamaan tähtäintä kuormasta riippuen aina 85 asteeseen asti. Sähköisten termostaattien yksi parhaita puolia on juurikin se, että ei tarvitse tehdä yhtä suurta kompromissia moottorin lämpötilan kanssa, vaan lämpötilaa voidaan säätää tilanteeseen optimaaliseksi.
Eipä se mittarikaan kerro sitä, mikä sieltä rikko on. Tuskinpa suuri osa kuljettajista edes kovin hyvin ymärtää mittaria katsellessa, milloin on vikaa. Merkkivalo on pirusti tehokkaampi tapa saada viesti perille.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 22.09.16 - klo:09:00
Nykyinen ei ole ollut niin hyvä yksilö kulutuksen kannalta, kuin edelliskoppanen. Vertaan nyt noilla pitkillä matkoilla olleisiin lukemiin. Vanha meni alle 4 kun tämä hiukan yli.
Oliko saman merkkiset, malliset ja kokoiset renkaat? Meinaan vaikuttaa todella paljon tuo rengastus oman kokemukseni mukaan, ainakin passatissa. Toisaalta ekorenkaat yleensä kuluvatkin nopeammin, joten talodellinen säästö ei ole ihan suoraan laskettavissa polttoaineenkulutuksen eroista.
Saman merkkiset renkaat oli, energysaverit. Energysavereilla ajaa sen 60-90tkm, jos kulmat kunnossa ja ajotyyli järkevä. 2-3mm on silloin pintaa jäljellä. Eli ei ekorengas kova ole välttämättä kulumaan ja halvimmaksi nuo renkaat tulee kun vertaa hintaa kilometreihin tuossa kokoluokassa. Uudemmassa skeidassa on toki tuumaa suuremmat, mutta päästöthän on ilmoitettu niiden mukaan ja uudemmassa 15g pienemmät päästöt. Toki 15" renkailla menisi vähemmällä. Ajokokemuksia uudesta litraisesta joutuu vielä odottamaan kun 5v manuaaliloota vaihtuu uuteen ennen autojen vaihtoa, viikko toimitusaika ja asennus päälle.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.09.16 - klo:06:06
Öljyhän lämpenee hitaammin, kuin vesi ja käy hiukan kuumempana lämmettyään. Mikäs oli pointti?
Pointti oli se, että kuva tukee hyvin aiemmin esitettyä teoriaa lämpömittarin näyttämästä. Eli lämpömittari näyttää 90°C kun ollaan "lähellä" tätä arvoa. Lisäksi toiseen suuntaan mennessä, eli koneen jäähtyessä, roikkuu lämpömittari tiukasti lukemassa 90°C vaikka öljylämpömittari olisi painunut alle 60°C lämmön. Ja tästä kun koneen käynnistää, ei mitään hyppyä ylös öljyn lämmossä tapahdu, vaan ihan normaalisti lähtee öljyn lämpö nousemaan. Ajaessa lämmettyään öljylämpömittari pysyy aika tiukasti 90°C lukemassa, yleensä +-10°C
Eikö se mittari kerro jäähsytysnesteen lämmön ja öljynlämpö on luonnollisesti eri? Eri kaksi eri mittausta eri paikoista? Eihän ne tietenään voi samaa näyttää kun mittaavatkin eri paikasta eri aineita!
Pitäisiköhän nämä yleiset moottorin lämpötilavaihtelun keskustelut myös siirtää muualle? Otsikon mukaisella autolla kukaan ei varmasti ole ajanut vielä lämpötiloissa, jossa moottorin lämpiäminen olisi millään tavalla ongelma. Nopeasti tuossa autossa lämpötilaviisari nousee, mutta mitä sitten.
Onhan tuo moottori ollut konsernissa keulilla jo viime talvena.
Uusimmassa AutoBild-Suomí-lehdessä litraisten pikkuturbojen testin voitti Octavia selvästi. Mm. moottorin osalta suoritus oli paras. Kulutuserot olivat hyvin pieniä Kia Ceedin, Ford Fokuksen, Opel Astran ja Skoda Octavian kesken.
Lisäksi itse pari päivää sitten koeajoin ko. Octavian. Mielestäni on myös hinnan huomioon ottaen erinomaisen hyvä tuote. Lisävarusteiksi kannata harkita sport-istuimia ja madallettua alustaa. Jos auto muuten miellyttää ei kannata takertua mielipiteisiin moottorin lämpenemisestä talvella tai moottoritienopeuden kulutukseen, joka ei kuitenkaan ole suurempi kuin hieman isommilla koneilla. (Talviaikaan 120 nopeudet eivät edes ole käytössä.) Jos moottorin kestävyys epäilyttää, isompiakaan moottoreita ei ole erityisemmin tehty kestämään niin kuin ne olisi pystytty tekemään. KULUTUSyhteiskunnan tuotteiden kuulukin mennä vaihtokuntoon, jotta uutta saadaan myytyä... :'(
No nyt mopokone on jo parempi kuin rs230:nen ;D ;D ;D
http://m.iltalehti.fi/autot/2016092222355021_au.shtml (http://m.iltalehti.fi/autot/2016092222355021_au.shtml)
Milloinkihan kyseinen tyhjäntoimittaja poistaa skodalasit silmiltään ;D ;D ;D
Siis Skodan 1.0 TSI litratehot 115 hv.RS:n 115. Ford 1.0 litratehot 140.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.09.16 - klo:19:51
Siis Skodan 1.0 TSI litratehot 115 hv.RS:n 115. Ford 1.0 litratehot 140.
Ja amg mersussa litrateho 180.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.09.16 - klo:19:51
Ford 1.0 litratehot 140.
Siis mitä? 1.0 Ecoboost antaa 125 hevovoimaa minun tietääkseni.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 23.09.16 - klo:19:59
Ja amg mersussa litrateho 180.
190,4 hv/l löytyy A45:stä.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 23.09.16 - klo:19:59
Ja amg mersussa litrateho 180.
Mitäs maksaa mersun hevosvoima? Fordissa 126,.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.09.16 - klo:20:01
Siis mitä? 1.0 Ecoboost antaa 125 hevovoimaa minun tietääkseni.
Historia tuntee myös tuollaisen 140 hv mallin.
Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.09.16 - klo:20:17
Mitäs maksaa mersun hevosvoima? Fordissa 126,.
n. 360, alkaen hinta.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.09.16 - klo:20:01
Siis mitä? 1.0 Ecoboost antaa 125 hevovoimaa minun tietääkseni.
Ford Fiesta 1.0 ecoboost black/red edition esiteltiin muistaakseni syksyllä 2014 ja on yhä tuotannossa ja tilattavissa.
Lainaus käyttäjältä: BobSmith - 23.09.16 - klo:20:01
Siis mitä? 1.0 Ecoboost antaa 125 hevovoimaa minun tietääkseni.
Fordilta näyttää tulleen ainakin Fiestaan myös 140hv malli litraisesta:
http://www.vaunula.com/vaihtoautot/ford/fiesta/112105/ (http://www.vaunula.com/vaihtoautot/ford/fiesta/112105/)
Lainaus käyttäjältä: skriko - 23.09.16 - klo:20:17
Mitäs maksaa mersun hevosvoima? Fordissa 126,.
Aika huono moottori siis. Lada Priora седан:in vastaava 4000 ruplaa eli 55 euroa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 23.09.16 - klo:20:27
Aika huono moottori siis. Lada Priora седан:in vastaava 4000 ruplaa eli 55 euroa.
Thaimaassa taitaa olla 14 bahtia hevosvoima 0,36 euroa.
Kaikkien minusta riippumattomien kohellusten jälkeen sain uuden auton tänään ajoon. Kävin myös DSG:tä kokeilemassa aikaisemmin ja hienostihan se vaihto, vaikkakin kallis se on ostaa ja myydä. Manuaali tuli siis itselle. Mieluisalta vaikuttaa tuo moottori, risteyksissä ryömitys vain on kolmipyttyselle myrkkyä välityksistä johtuen. Moottori on todella hiljainen verrattuna 1.2tsi ja 1.6tdi, sekä vääntää yllättävän alhaalta, vaikkakaan vedätystä en harrasta. Sport alusta on paremman oloinen vakioon nähden 16" renkailla. Ei ole niin pintakova. En tiedä kuvittelenko, mutta pohjan muovisuojat saattavat hitusen vaimentaa. Tyytyväinen olen, vaikka vänkärin penkin alla ei ole laatikkoa enää, peili on huonompi ja ovivalot muuttuivat heijastimiksi. Canton ja adaptiivinen vakkari jäi testaamatta. Motor soundia koitin lämmitellä, en saanut toimimaan. Soitin hakee bt yli myös luurin musiikit. Ei tarvi siis luurista käsin soittaa. 8)
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 08.10.16 - klo:04:49
Mikä peili ja miten?
Taustapeili. On nätimpi ja sirompi kyllä, mutta näkee huonommin taakse. Automaattista himmennystä ei saa pois, joka ei sinänsä haittaa. Plussaa on ettei siinä ole merkkivaloa enää.
Ok, hyvä tietää.
Otin yön yli koeajoon litraisen DSG farkun, niin pääsi rauhassa testailemaan sitä eri ympäristöissä. Tämä on kolmas kerta, kun ajelen tällä kombinaatiolla ja voimalinjan toimivuus jaksaa vaan yllättää positiivisesti. Kone on hämmästyttävän hiljainen, hiljaisin millä itse olen ajanut. Alle kolmen tonnin sisään ei kuulu käytännössä mitään. Oli myös ilo huomata, että kone oli yön jälkeen kylmänä ihan yhtä hiljainen kuin lämpimänä. Liikkeellelähdöissä pannu vaatii hetken (noin sekunnin) malttia, että ahdin herää. Sen jälkeen voimaa onkin niin paljon, etten ainakaan itse kaipaa yhtään enempää. Hätäisellä kaasunkäytöllä luistoeston valo vilkkuu kuivallakin asvaltilla, perstuntumalla piikkivääntöä on enemmän kuin luvatut 200Nm. Koneen pariksi istuu hienosti DSG7, joka vaihtaa pehmeän määrätietoisesti ja osaa myös ryömityksen ylämäkeen ilman kaasua. Laatikko on saatu hyvin viritettyä pikkukoneen pariksi - pienellä kaasulla mennään isoilla vaihteilla (alle 2000 rpm) ja kaasua syvemmälle painettaessa haetaan aktiivisesti pienempää. Myös ylöspäinvaihdot tapahtuvat tämän jälkeen kaasua nostaessa rivakasti, toisin kuin esim. Mesen A/B-sarjalaisten kaksoiskytkinlaatikoissa. Koska Ocun konetta ei kuule sisälle, niin vaihtoja ei yleensä huomaa muusta kuin kiekkamittarista. Pienten kierrosten ja isojen vaihteiden lievästä "jyrinästä" pääsee eroon S-moodilla, joka nostaa kiekat parintonnin paremmalle puolelle. Huonoiksi puoliksi pitää mainita jonkunlainen rengasmelu, joka ei ainakaan vakioilla 16" Dunlopin kumeilla ollut onneksi jyrinää, enemmänkin sellaista yleismeluun sekoittuvaa huminaa. Itselle on tulossa kesäksi 17" kumit, kevät näyttää miten se vaikuttaa melutasoon. Rengasmelun suhteen Octavia on onneksi ihan eri planeetalta kuin esim. Uusi Focus - siinä on jyrinää ihan eri malliin.
Testailin vähän kulutuksiakin. Pelkässä keskusta-ajossa (reippaasti, mutta ennakoivasti) sain menemään 7,6 L/100km, keskinopeus 30 km/h. Mäkisellä isolla tiellä meni 5,5, vakkarissa tasainen 110 nopeus. Kahdeksaakymppiä menee tasaisella tiellä reilulla nelosella, satasta vitosella ja motarilla menee päälle kuusi. Kaikki lukemat ovat auton näytöstä poimittuja, eli todellinen on varmaan vähän enemmän. Auton kokoon ja pirteään kulkuun suhteutettuna menee vähällä - mutta käytännön ero vielä pirteämpään 1.4:seen tuskin on puolta litraa enempää.
Täytyy vielä tulla hehkuttamaan farkun sportti alustaa, on progressiivisempi kuin vakio 1.6tdi:n alusta, eli pintakovuutta ei ole nimeksikään. Kuitenkin mutkakäytös on mieluisampaa. Osansa tietysti tekee kevyempi keula. Myös mukulakivellä ajo on mieluisampaa. Molemmissa siis 16" renkaat energysavereillä. Moottori lämpenee monin verroin dieseliä nopeammin, joka siivittää lyhemmälläkin matkalla(10-20km) pieneen kulutukseen ilman hiukkasongelmia. Toki sisäänajo menossa, että kulutus vielä putoaa tuosta.
Kylmänä tosiaan moottori toimii mukavasti ilman ensimmäisten metrien ryyppyhaparointia, kuten vuokralla ollut 1.2tsi teki. Moottori on reilusti myös kylmänä tuota hiljaisempi. ATK näyttää ~5.1l/100km ensimmäisten ~140km:n matkalta. Erittäin tyytyväinen olen vielä.
Tuli hommattua Combi 1.0 TSI DSG. Skodaan päädyttiin hinnan ja sisätilojen yhdistelmän vuoksi. Aika harvaan tämän hinta- ja kokoluokan auton takakonttiin mahtuu lastenvaunut ja iso koira samaan aikaan, mutta tähän meni. Maahantuojan Winterpack-tarjous eli webasto kaupan päälle houkutteli myös kaupoille. Harva asia ottaa yhtä paljon päähän kun auton putsaaminen pakkasaamuna lumikasan alta. :o
Ajokokemuksia ja kulutuslukemia jaan kanssanne, kunhan saan auton, eli n. kolmen viikon päästä.
Lainaus käyttäjältä: Jepa - 09.10.16 - klo:19:49
Tuli hommattua Combi 1.0 TSI DSG. Skodaan päädyttiin hinnan ja sisätilojen yhdistelmän vuoksi. Aika harvaan tämän hinta- ja kokoluokan auton takakonttiin mahtuu lastenvaunut ja iso koira samaan aikaan, mutta tähän meni. Maahantuojan Winterpack-tarjous eli webasto kaupan päälle houkutteli myös kaupoille. Harva asia ottaa yhtä paljon päähän kun auton putsaaminen pakkasaamuna lumikasan alta. :o
Ajokokemuksia ja kulutuslukemia jaan kanssanne, kunhan saan auton, eli n. kolmen viikon päästä.
Onnea uudelle autolle.
Voin kertoa että sen auton esiinhakkaaminen jään sisästä webaston sulatettua lumet laseista kyljille ja ovien saumoihin, ottaa päähän myös melko paljon :o
Lainaus käyttäjältä: Jepa - 09.10.16 - klo:19:49
Tuli hommattua Combi 1.0 TSI DSG. Skodaan päädyttiin hinnan ja sisätilojen yhdistelmän vuoksi. Aika harvaan tämän hinta- ja kokoluokan auton takakonttiin mahtuu lastenvaunut ja iso koira samaan aikaan, mutta tähän meni. Maahantuojan Winterpack-tarjous eli webasto kaupan päälle houkutteli myös kaupoille. Harva asia ottaa yhtä paljon päähän kun auton putsaaminen pakkasaamuna lumikasan alta. :o
Ajokokemuksia ja kulutuslukemia jaan kanssanne, kunhan saan auton, eli n. kolmen viikon päästä.
Kyllä saat kauan sitä webastoa käyttää jos esim 10-20 cm lumikerroksen haluaa pois, tai edes sen 5 sentin. Toki jos on ajomatka pitkä niin sitähän voi käyttääkin pitkään ennen starttia. Nimimerkillä octaviassa 5 kw webasto ja max 30 min käyttö.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 09.10.16 - klo:20:58
Kyllä saat kauan sitä webastoa käyttää jos esim 10-20 cm lumikerroksen haluaa pois, tai edes sen 5 sentin. Toki jos on ajomatka pitkä niin sitähän voi käyttääkin pitkään ennen starttia. Nimimerkillä octaviassa 5 kw webasto ja max 30 min käyttö.
No joo, ehkä vähän liiottelin. Viime vuosina on tullut niin vähän lunta, että riittää jos sulattaa jäätyneet ikkunat ja lämmittää vähän kabiinia.
Lainaus käyttäjältä: Jepa - 09.10.16 - klo:22:34
No joo, ehkä vähän liiottelin. Viime vuosina on tullut niin vähän lunta, että riittää jos sulattaa jäätyneet ikkunat ja lämmittää vähän kabiinia.
hyvä kapistus joka tapauksessa, nyt joutui siitäkin luopumaan, mutta toisaalta auto on nyt katoksessa eikä taivasalla ja sisätilat lämpiää nopeammin terminillä 2 h ajastuksella, kuin 30 min webastolla. Moottori vaan ei lämpene :(
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 09.10.16 - klo:20:58Nimimerkillä octaviassa 5 kw webasto ja max 30 min käyttö.
Kyllä Ocussa saa webaston käymään 60 min yhdellä kertaa.
Lainaus käyttäjältä: Ocutj - 09.10.16 - klo:22:59
Kyllä Ocussa saa webaston käymään 60 min yhdellä kertaa.
Saa varmaan, minulla jälkiasennettu webasto mistä sai 120 min käyntiin. Käytin kuitenkin 95% käytöistä 30 min ajatusta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.10.16 - klo:22:48
Täytyy vielä tulla hehkuttamaan farkun sportti alustaa, on progressiivisempi kuin vakio 1.6tdi:n alusta, eli pintakovuutta ei ole nimeksikään.
Kuulostaa hyvälle! Lisää progressiivisuutta vakioalusta kaipaakin. Ei se huono ole, mutta alustan viritys voisi minusta olla paremminkin onnistunut. Pieneenkin autoon saadaan tehtyä tosi maukkaat alustat, hyvinä esimerkkeinä esim. uusimmankoriset BMW:n 1- ja 2-sarja tai Mersun A/B/CLA. Ocun tapauksessa maltillinen omapaino ja suuri kantavuus ovat kyllä alustanvirityksen kannalta melkoisen haastava yhdistelmä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.10.16 - klo:22:48
ATK näyttää ~5.1l/100km ensimmäisten ~140km:n matkalta. Erittäin tyytyväinen olen vielä.
Sinun ajo taitaa olla aika maantiepainotteista? Mitä keskinopeutta ATK näyttää? Mielenkiintoista kuulla mihin kulutus asettuu, kunhan kilsoja tulee lisää.
Kulutuksesta ei tosiaan voi vielä päätöksiä tehdä ja keskinopeuskin on pieni kaikenlaisten säätöjen ja virtojen päälläolon takia. Yleensä keskinopeudet olleet omassa ajossa 60-70km/h tankillisella. Näyttäisi ensimmäinen tankillinen menevän 850-950km range 0 ajettaessa. Webaston käyttö sotkee jo tähän aikaan vuodesta myös kuvioita. Lämpeneminen on huippunopeaa verrattuna dieseliin, varsinkin öljyjen osalta.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 08.10.16 - klo:21:44
Koneen pariksi istuu hienosti DSG7, joka vaihtaa pehmeän määrätietoisesti ja osaa myös ryömityksen ylämäkeen ilman kaasua.
Mitenkä kauan se kestää sitä luistattamista? Eikös se ole yksi suuri syy miksi nämä kytkimet näistä hajoaa että ihmiset ryömittää kuten perinteisellä mehumaija-automaatilla vai onko nyt tullut jotain parannusta kytkimen jäähdytykseen, ts. vieläkö se 7-pykäläinen on kuiva vai uiko öljyssä?
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 10.10.16 - klo:14:19
Mitenkä kauan se kestää sitä luistattamista? Eikös se ole yksi suuri syy miksi nämä kytkimet näistä hajoaa että ihmiset ryömittää kuten perinteisellä mehumaija-automaatilla vai onko nyt tullut jotain parannusta kytkimen jäähdytykseen, ts. vieläkö se 7-pykäläinen on kuiva vai uiko öljyssä?
Jaa-a. Kytkimet on edelleen kuivat. Eipä se kummallisempaa luistattamista ole kuin manuaalillakaan, lähinnä pysäköintitilanteissa ja parkkipaikoilla. Liikkeellelähdöissä laatikko tuntuu nappaavan kytkimet kiinni heti, kun auto vähänkin liikkuu. Oli vaan ylläri itselle, että laatikon- ja moottorinohjaukset saatu säädettyä niin, että taskuparkki onnistuu nykyään kohtuu sujuvasti myös ylämäkeen. Kun jarrua keventää, niin alkaa ryömiä ja nopeutta pystyy säätelemään jarrulla, kaasuun koskematta. Suunnanmuutoksissa on tosin pieni viive, eli mäkeen parkkeeraus ei ole edelleenkään hätäisen kuskin hommaa.
Mukava auto ollut reilu 1000km matkalla. Hiljaisempi kaikin puolin edeltäjäänsä verrattuna. Kulkuhaluja riittää normikäyttöön, vaikken niitä ole vielä ulosmitannut. Adaptiivinen vakkari on hyvä keksintö, siitä ei olekaan aikaisemmin kokemuksia. Sporttialusta on hyvä, vastaavan oloinen, kuin m-sport aikoinaan. Pintapehmeä ja jämäkämpi vakioon nähden. Ei tuo silti urheilullinen ole, varsinkaan 16" renkailla. Ohjaus saisi olla muuttuvavälityksinen vielä. ATK näytti eilen 4,7 ~400km matkalla. Kyllä se siitä tippuu ja todellisia lukemia muutaman tankkauksen jälkeen kerron sitten.
Nyt on kolmas tankki ajettu ja 320km sen päälle. Kokonaiskulutus on 5,4l/100km, ajotieturin mukaan 4,9l/100km. Eilen tuo 320km taittui vastatuuleen sadesäässä tieturin mukaan 4,5 lukemalla ja tänään takaisin kuivassa säässä kaverilla poiketen 4,2 lukemalla. Ennen poikkeamista keskinopeus näytti 85km/h ja 4,1l/100km. Tuon tämänpäiväisen 320km:n keskinopeus oli 82km/h ja 4,2l/100km. Näyttäisi näillä tankkauksilla ja webastokäytöllä ajotietokoneen virhe olevan alle 3 desiä. 2400+km ajettu nyt. Kulutukseen olen erittäin tyytyväinen toistaiseksi tällä sisäänajomäärällä. 16" 205/55 r2 kitkat olleet vajaa puolet matkoista alla. Kesärenkaat on saman kokoiset energysaver+.
Yksi asia ihmetyttää tuossa. Miksi siinä on sellainen kaasupoljin, kuin automaateissa, eli kickdown kaasun pohjassa? Onkohan se yliahtoa varten, vai onko eksynyt väärä poljin?
OT.
1.0tsi + muovisuojat + sport-alusta + canton on erittäin kova paketti. Kyytissä istuneet kehuneet autoa hiljaiseksi ja äänentoistoa. Siis varsinkin hintaansa nähden. Kehuja hiljaisuudesta tuli A4 ja e39 kuskeilta, eli varsin hiljaisten autojen omistajilta. Suosittelen ruksimaan noita varusteita ja moottoria samanlaisen, mutta 2014 -mallisen dieselin perusteella, on niissä eroa.
Vaikea uskoa että ne lisävarusteiset paksummat muovisuojat äänieristykseen juuri vaikuttaa. Paksumpi matsku ehkä resonoi vähemmän mutta kaikukoppanahan se siä edelleen toimii.
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 30.10.16 - klo:10:37
Vaikea uskoa että ne lisävarusteiset paksummat muovisuojat äänieristykseen juuri vaikuttaa. Paksumpi matsku ehkä resonoi vähemmän mutta kaikukoppanahan se siä edelleen toimii.
Ilma-äänen eteneminen saadaan katkaistua tiiviillä rakenteella. Mutta matalat taajuudet ja runkoäänet - siinä ei auta kuin katkokohdat (esim. apurunko ja kumipuslat) sekä suurempi massa (bitumi jne.), joka "imee" ilman & rakenteen värähtelyjä. :o :-\
En keksi miksi se hiljaisempi olisi kaikenkaikkiaan edeltäjäänsä nähden, kuin moottorin, alustan ja pohjamuovien takia. Musiikkiakin jaksaa paremmin kuunnella nyt matkalla ja se kuuluu. Pohjamuovit ei ole vain osin paksummat, vaan niitä on enemmän. Alta paistaa siis vain pakoputki osittain ja taka-akseli.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.10.16 - klo:11:07
En keksi miksi se hiljaisempi olisi kaikenkaikkiaan edeltäjäänsä nähden, kuin moottorin, alustan ja pohjamuovien takia. Musiikkiakin jaksaa paremmin kuunnella nyt matkalla ja se kuuluu. Pohjamuovit ei ole vain osin paksummat, vaan niitä on enemmän. Alta paistaa siis vain pakoputki osittain ja taka-akseli.
Renkaat vaikuttavat eniten - profiili, kuluneisuus ja onko kesä- nasta- vai kitka-. Melu vähenee -> ;)
Juu tiedän varsin hyvin. ;) Renkaat on samanmoiset. Tien kuluneisuus vaikuttaa meillä kaikkein eniten.
150 km takana uudella autolla pelkkää kaupunkiajoa. Liikkeelle lähtiessä tulee olo, että onkohan mulle annettu vahingossa 1.4 TSI, kun kulkee niin nätisti ja vaivattomasti. Illuusio varmasti särkyy moottoritiellä, joten parempi olla menemättä sinne. ;) Näillä nopeuksilla auto on hiljainen, mitä nyt uusista kitkoista kuuluu ontto kumina. Moottorin ääntä kuule kajuuttaan oikeastaan ollenkaan ja välillä ei pysty valoissa seistessään sanomaan onko auto käynnissä vai ei. Siitä päästäänkin minua vähän ärsyttävään asiaan, eli auton heilahteluun moottorin käynnistyessä. En ymmärrä miten noin pieni pata heilauttaa autoa käynnistyessään? Eihän sitä normaalisti edes huomaa, mutta keskustan ruuhkissa se jatkuva heiluminen alkaa ärsyttää ja olenkin pari kertaa ottanut sen takia start/stop automatiikan pois päältä.
Kulutuksesta ei ole vielä mitään kerrottavaa, ATK:nkaan lukemaakaan en muista. Tankkaan huomenna ensimmäisen kerran tankin täyteen ja aloitan seurannan. Lisää kulutuslukemista ja moottoritiekokemuksista myöhemmin.
Pikkasen harmittaa, että on vaan Ambition-varustelutasolla, mutta oli kiire saada auto pihaan ja tämän sain nopeasti ja kohtuu alella. Esim. noi b1mpon mainitsemat lisävarusteet ja Style olisi kelvannut, mutta pääseehän tälläkin paikasta a paikkaan b samalla tavalla. :)
Lainaus käyttäjältä: Jepa - 31.10.16 - klo:20:37
Siitä päästäänkin minua vähän ärsyttävään asiaan, eli auton heilahteluun moottorin käynnistyessä. En ymmärrä miten noin pieni pata heilauttaa autoa käynnistyessään? Eihän sitä normaalisti edes huomaa, mutta keskustan ruuhkissa se jatkuva heiluminen alkaa ärsyttää ja olenkin pari kertaa ottanut sen takia start/stop automatiikan pois päältä.
Tuossa tärähtelyssä tulee tuo 3 sylinterisyys esille. 3 sylinterinen on luonnostaan melko epäkesko tapaus.
Lainaa
Pikkasen harmittaa, että on vaan Ambition-varustelutasolla, mutta oli kiire saada auto pihaan ja tämän sain nopeasti ja kohtuu alella. Esim. noi b1mpon mainitsemat lisävarusteet ja Style olisi kelvannut, mutta pääseehän tälläkin paikasta a paikkaan b samalla tavalla. :)
Täytyy hattua nostaa. En pystyisi ostamaan autoa, joka ei ole itselleni just mieleinen. Mieleisenkin kanssa saan taistella itseni kanssa ettei mene 3v vanhana vaihtoon. Jos valitsisin jotain mistä tiedän jo etukäteen, että puuttuu jotain, niin veikkaan, että en kestäisi vuottakaan.
Samalla tavalla pääsee. Niinhän siihen -15 ambition sedaniinkin jo tottu kun vuokralla oli ja ihan tykkäsin.
Kulutusta tullut seurailtua, vaikka tiukka kone on vielä, että ei aivan voi sanoa tarkkaan tippuuko tuosta vielä. Suuntaa antavasti 16" kitkapyörillä kulutukset menevät gps maantienopeuksilla näin:
-80km/h, vähän alle neljä
-90km/h, vähän yli neljä
-100km/h, vähän vajaa viisi
-110km/h, reilu viisi
-120km/h, vajaa kuusi
Tuli käytyä pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla viikonloppuna, eli vähäisellä webastokäytöllä pitkää siivua. Pari-kolme kertaa lämmitin webastoa tuolla tankillisella. Atk näytti 4,5 ja tankkaus 4,69. Eli näyttäisi virhe olevan alle 2 desiä huomioiden nuo lämmitykset. Mukavia kulutuksia kyllä. Pienimmät pitkät siivut näytti 4,1 ja suurimmat sadesäällä Helsingistä kotiin vastatuuleen 5,3.
Vaivaton ja hiljainen on tuo moottori, että unohtuu vaihdella suuremmalle yllättävänkin usein.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 31.10.16 - klo:21:29
Täytyy hattua nostaa. En pystyisi ostamaan autoa, joka ei ole itselleni just mieleinen. Mieleisenkin kanssa saan taistella itseni kanssa ettei mene 3v vanhana vaihtoon. Jos valitsisin jotain mistä tiedän jo etukäteen, että puuttuu jotain, niin veikkaan, että en kestäisi vuottakaan.
Pelkkiä kompromisseja kaikki autot ovat ja joka autosta puuttuu jotain.
Jos on rahaa, niin ei tarvi ostaa komprosimmia! Ongelma ratkeaa viimeistään ostamalla muutama auto ;D
Hieman ihmetystä tässä moottorissa on aiheuttanut öljyjen epälooginen lämpeneminen verrattuna esim. 1.6tdi ja 1.2tsi moottoreilla varustettuihin vastaaviin autoihin. Ihan kuin anturi olisi väärässä paikassa tai kaikki öljy ei olisi kierrossa koko ajan. 1.2tsi lämpeni öljyjen osalta nopeasti, mutta tämä ei. Lisäksi öljyjen lämpö käyttäytyy epäloogisesti moottorin kuormittamiseen nähden.
Tuohon kaasupolkimen "kickdowniin" manuaalissa ei kukaan ole vielä kommentoinut?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:07:48
Hieman ihmetystä tässä moottorissa on aiheuttanut öljyjen epälooginen lämpeneminen verrattuna esim. 1.6tdi ja 1.2tsi moottoreilla varustettuihin vastaaviin autoihin. Ihan kuin anturi olisi väärässä paikassa tai kaikki öljy ei olisi kierrossa koko ajan. 1.2tsi lämpeni öljyjen osalta nopeasti, mutta tämä ei. Lisäksi öljyjen lämpö käyttäytyy epäloogisesti moottorin kuormittamiseen nähden.
Voisitko kuvailla tuota öljyn lämpenemisen epäloogisuutta tarkemmin?
Lainaus käyttäjältä: pomo - 01.11.16 - klo:07:17
Jos on rahaa, niin ei tarvi ostaa komprosimmia! Ongelma ratkeaa viimeistään ostamalla muutama auto ;D
Ei se rahakaan auta. Ihan jo perusasioissa on tarjolla pelkkää kompromissia. Esimerkiksi Teslassa on ylivoimaisesti parhaan tuntuinen voimalinja, mutta auton käyttösäde ei riitä, tankkaaminen on hidasta ja monet sisustan osat on tehty paremmin jo viidesosan Teslan hinnasta maksavassa Hyundaissa.
Kaikki ajomukavuudeltaan hyvät autot ovat pituudeltaan viiden metrin molemmin puolen, jonka vuoksi ne ovat hankalia ahtaissa paikoissa ja laivan oloisia dynaamisemmassa menossa.
Hitaammin lämpenee kuin 1.2tsi. Välillä nousee yli 50 samaa vauhtia ajaessa ja sitten saattaa vajota alle 50 takaisin. Yhtäkkiä kelaa nopeasti 70 ja laskee takaisin 60. Kiihdytyksessä saattaa laskea ja rullatessa vapaalla nousta. Näillä keleillä ei edes nouse juuri yli 90 pitkällä matkalla. Ilmeisesti siellä on muuttuva öljyn kierrätys, joka osaltaan selittäisi tämän ja kabiiniin tuleva lämpötila öljystä on otettu jostain muualta, kuin aktiivisesta kierrosta.
Neste siis lämpenee nopeasti ja puhaltaa sitä sisälle, siinä ei ole erikoista.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:07:48
Hieman ihmetystä tässä moottorissa on aiheuttanut öljyjen epälooginen lämpeneminen verrattuna esim. 1.6tdi ja 1.2tsi moottoreilla varustettuihin vastaaviin autoihin. Ihan kuin anturi olisi väärässä paikassa tai kaikki öljy ei olisi kierrossa koko ajan. 1.2tsi lämpeni öljyjen osalta nopeasti, mutta tämä ei. Lisäksi öljyjen lämpö käyttäytyy epäloogisesti moottorin kuormittamiseen nähden.
Tuohon kaasupolkimen "kickdowniin" manuaalissa ei kukaan ole vielä kommentoinut?
Itsellä juuri samanlainen havainto Seat Leonissa samalla moottorilla. Epäloogisuudella, jota teräksenharmaakin kyseli, tarkoittanet öljyjen lämpötilan nopeaa vaihtelua? Omassa öljyjen lämmöt esimerkiksi nousee ensin sinne 60 asteeseen, sitten tippuu ihan kymmenen-viidentoista sekunnin aikana takaisin sinne noin 50 asteeseen. Pysyy siellä jonkin aikaa ja sitten nousee nopeasti jälleen ihan lyhyessä ajassa esimerkiksi lähelle 70 astetta, tippuakseen taas ja noustakseen jälleen nopeasti ylös. Tätä tapahtuu siis koko ajan, mutta mitä pidempään ajaa, sen vähemmäksi vaihtelu käy. Myös öljyjen korkeimmat lämpötilat jäävät tuonne vähän reiluun 80 asteeseen omalla n. 30 km työmatkalla. Jotenkin en pidä noita noin nopeita muutoksia öljyn lämpötilassa edes mahdollisina, joten mieleen tulee joko öljyjen lämpötila-anturin virheellinen toiminta tai sitten sellainen sijainti, että nuo muutokset näkyvät liian herkästi ja liian suurina öljynlämpötilan näytössä.
Edit: luin huonosti, olitkin jo osittain vastannut kysymykseen. Mutta saman kalataiset havainnot siis sinullakin.
Juu lähinnä ominaisuudeksi tuota ajattelinkin ja normaaliksi, mutta ihmetystä herättää. Toinen on tuo kaasupoljin. Saa nähdä kuinka öljyt lämpenevät kovilla pakkasilla. Jos lämpeneminen on silloinkin hidasta ja maksimilämmöt öljylle on 80-90, laitan alamaskin umpeen. Leonissa vissiin ylämaski on umpinainen tällä moottorilla?
Nuo aikaisemmat havainnot kulutuksesta vs nopeus on lämpöisellä koneella ja tasamaastossa tuulettomalla säällä. Tällä hetkellä neljän tankkauksen jälkeen kulutus on 5.22l/100km. Olisi alle, jos ensimmäisen tankkauksen(5.9l/100km) jättää pois. Melkein litralla nousee kulutus talvella, kun työmatka on 27km ja webasto päällä melkein 4 kertaa sadalla.
Leonin ylämaski on umpinainen, sitä en tiedä onko jäähdyttimen alaosassa sähköisesti sulkeutuva kaihdin, kuten Golfissa. Sinne ei oikein kunnolla näe. Octaviassa ei liene sellaista?
Eniten huolettaa noissa matalissa öljyn lämpötiloissa se, kuinka öljyyn sitoutuva kosteus haihtuu. Siihen auttaisi korkeammat lämmöt.
Oma ajoprofiili on erittäin taloudellinen, ei juurikaan kaupunkiajoa, eikä myöskään motaria, joten pitkän aikavälin (n. 77 h ja 4300 km) on tällä hetkellä ajotietokoneen mukaan 4,4 l/100 km. Virhettä tuntuu tankkauksiin verrattuna olevan se 2 dl. Välillä tulee oikeita haamukulutuksiakin, kun olosuhteet ovat kohdallaan: eilen ensimmäinen työmatka-ajo Nokian R2-kitkoilla, joissa on erittäin pieni vierintävastus, Klaukkalasta Malmille 3,7 l/100 km. Normaalia muun liikenteen mukana ajelua, kylmällä moottorilla liikkeelle lähtö ja vain yksiin liikennevaloihin pysähtyen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.11.16 - klo:08:16
Ei se rahakaan auta. Ihan jo perusasioissa on tarjolla pelkkää kompromissia. Esimerkiksi Teslassa on ylivoimaisesti parhaan tuntuinen voimalinja, mutta auton käyttösäde ei riitä, tankkaaminen on hidasta ja monet sisustan osat on tehty paremmin jo viidesosan Teslan hinnasta maksavassa Hyundaissa.
Kaikki ajomukavuudeltaan hyvät autot ovat pituudeltaan viiden metrin molemmin puolen, jonka vuoksi ne ovat hankalia ahtaissa paikoissa ja laivan oloisia dynaamisemmassa menossa.
pitkä auto on hankala vain jos sitä ei osaa käsitellä. Vielä en ole kertaakaan ollut millään ajoneuvolla ahtaassa paikassa, aina on päässyt kääntymään tai peruuttamaan pois ???
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 01.11.16 - klo:10:22
pitkä auto on hankala vain jos sitä ei osaa käsitellä. Vielä en ole kertaakaan ollut millään ajoneuvolla ahtaassa paikassa, aina on päässyt kääntymään tai peruuttamaan pois ???
Todennäköisempänä pidän sitä, että vain ole ajanut suurten kaupunkien ahtaudessa etkä myöskään osaa kuvitella muuta kuin kotoisessa liikenteessä ajelua. Itselle tulee päivittäin tilanteita, joissa kettärämpi auto kääntyisi U-käännöksen kätevämmin, taittuisi vähemmin veivauksin ja sopisi usempaan ruutuun parkkiin. Toki pituuden lisäksi myös kääntösäde ja leveys vaikuttavat. Jos tilaa on, niin silloin sopii bussikin liiikkumaan, mutta sitä tilaa ei vain joka paikassa ole ylenmäärin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.11.16 - klo:10:43
Todennäköisempänä pidän sitä, että vain ole ajanut suurten kaupunkien ahtaudessa etkä myöskään osaa kuvitella muuta kuin kotoisessa liikenteessä ajelua. Itselle tulee päivittäin tilanteita, joissa kettärämpi auto kääntyisi U-käännöksen kätevämmin, taittuisi vähemmin veivauksin ja sopisi usempaan ruutuun parkkiin. Toki pituuden lisäksi myös kääntösäde ja leveys vaikuttavat. Jos tilaa on, niin silloin sopii bussikin liiikkumaan, mutta sitä tilaa ei vain joka paikassa ole ylenmäärin.
Helsingin liikenne on vantaalaiselle tuttua. Ahtaus on suhteellista ;)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:08:18
Hitaammin lämpenee kuin 1.2tsi. Välillä nousee yli 50 samaa vauhtia ajaessa ja sitten saattaa vajota alle 50 takaisin. Yhtäkkiä kelaa nopeasti 70 ja laskee takaisin 60. Kiihdytyksessä saattaa laskea ja rullatessa vapaalla nousta. Näillä keleillä ei edes nouse juuri yli 90 pitkällä matkalla. Ilmeisesti siellä on muuttuva öljyn kierrätys, joka osaltaan selittäisi tämän ja kabiiniin tuleva lämpötila öljystä on otettu jostain muualta, kuin aktiivisesta kierrosta.
Puhutteko siis oikeasti nyt öljyn lämpötilasta ja sen erikoisesta vaihtelusta?
Eikö tässä uudessa koneessa kierrä jäähdytysneste (vesi) ollenkaan?
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 01.11.16 - klo:10:22
Vielä en ole kertaakaan ollut millään ajoneuvolla ahtaassa paikassa
Et ole uskaltanut ajaa ahtaaseen paikkaan vai et ole löytänyt mistään ahdasta paikkaa?
Ahdas paikka on esim sellainen, josta pitää peruuttaa pois (ei mahdu kääntymään).
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 01.11.16 - klo:10:53
Et ole uskaltanut ajaa ahtaaseen paikkaan vai et ole löytänyt mistään ahdasta paikkaa?
Ahdas paikka on esim sellainen, josta pitää peruuttaa pois (ei mahdu kääntymään).
Yleensä peruutan ahtaaseen paikkaan, jos ahtays yllättää niin sitten peruutan pois
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:09:21
Juu lähinnä ominaisuudeksi tuota ajattelinkin ja normaaliksi, mutta ihmetystä herättää. Toinen on tuo kaasupoljin. Saa nähdä kuinka öljyt lämpenevät kovilla pakkasilla. Jos lämpeneminen on silloinkin hidasta ja maksimilämmöt öljylle on 80-90, laitan alamaskin umpeen. Leonissa vissiin ylämaski on umpinainen tällä moottorilla?
Itse vertailen nykyistä STE:n 1.4 litraista edelliseen 2.0 TSI:hin. Edellinen näytti öljyn lämmöksi melko helposti 105 astetta ja nykyinen ei pääse yli 85 asteen. Mutta tuo öljyn lämpöjen vaihtelu on nykyisin aika tavanomaista. Jäähdytys sanelee sen, mitä ne lämmöt ovat. Toisaalta taloudellinen kone ei saisi liian paljon hukata lämpöä öljyihinkään. 70 astetta haihduttaa kyllä vedet öljyistä. 80-90 asteessa tuo haihtuminen on jo nopeaa.
Maskeja kannattaisi tukki Suomessa jo syksyllä.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 01.11.16 - klo:10:48
Helsingin liikenne on vantaalaiselle tuttua. Ahtaus on suhteellista ;)
Liikkuminen on monin paikoin kovin erilaista kuin Suomen harvaan asutuissa pienissä kaupungeissa.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 01.11.16 - klo:10:51
Puhutteko siis oikeasti nyt öljyn lämpötilasta ja sen erikoisesta vaihtelusta?
Eikö tässä uudessa koneessa kierrä jäähdytysneste (vesi) ollenkaan?
Jäähdytysnesteen käyttäytyminen on normaalia, siksi siitä ei puhuta. Auto lämpenee kyllä aivan hyvin sisätiloiltaankin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 31.10.16 - klo:21:38
Kulutusta tullut seurailtua, ....kulutukset menevät gps maantienopeuksilla näin:
-80km/h, vähän alle neljä
-90km/h, vähän yli neljä
-100km/h, vähän vajaa viisi
-110km/h, reilu viisi
-120km/h, vajaa kuusi
Erittäin hyviä lukemia ovat.
Erityisesti tuo alle 6,0l nopeudella 120km/h on mielestäni kova lukema. Sehän vie siis saman kuin 2.0 TDI motarilla 120kmh:ssa todellista nopeutta?
Vai voiskohan se 1.0 viedä kuitenkin 6,0l tai yli tasaisella 120km/h gps-nopeudella..?
Tietysti tosi hyvä jos ei vie tuon enempää, mutta hiukan epäilyttää vielä noi luvut (myönnän en ole itse kokenut tätä 1.0:aa motariajossa).
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 01.11.16 - klo:10:51
Puhutteko siis oikeasti nyt öljyn lämpötilasta ja sen erikoisesta vaihtelusta?
Eikö tässä uudessa koneessa kierrä jäähdytysneste (vesi) ollenkaan?
Sekä minä, että uskoakseni myös b1mpo, puhumme nimenomaan öljyjen lämpötilan erikoisesta vaihtelusta. Kyllä 1.0 tsi:ssä on ihan tavallinen jäähdytys nesteellä ja se toimii kuten tavanomaisesti, eli näyttää lämmettyään aina sen 90 astetta. Oikeastihan jäähdytysnesteen lämpötila vaihtelee siinä 70-100 asteen välillä, mutta näytöllä näytetään vain tuo 90 astetta, jos moottori on normaalin toimintalämpötilan alueella.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:11:08
Jäähdytysnesteen käyttäytyminen on normaalia, siksi siitä ei puhuta. Auto lämpenee kyllä aivan hyvin sisätiloiltaankin.
Ok, tämä selvä. Kovaa ajoa sitten vaan, jos on sisältäkin lämmin auto.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 01.11.16 - klo:11:11
Erittäin hyviä lukemia ovat.
Erityisesti tuo alle 6,0l nopeudella 120km/h on mielestäni kova lukema. Sehän vie siis saman kuin 2.0 TDI motarilla 120kmh:ssa todellista nopeutta?
Vai voiskohan se 1.0 viedä kuitenkin 6,0l tai yli tasaisella 120km/h gps-nopeudella..?
Tietysti tosi hyvä jos ei vie tuon enempää, mutta hiukan epäilyttää vielä noi luvut (myönnän en ole itse kokenut tätä 1.0:aa motariajossa).
Nuo luvut on suuntaa antavia. 1.6tdi samalla kopalla vei aika tarkkaan 5 gps 120 vauhdissa keskimäärin. Aikalailla 2.0tdi:n lukemilla menee tämä litrainen, voimaa toki tuossa dieselissä myös reilusti enemmän tarvittaessa ja tietysti äänekkäämpi on käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.11.16 - klo:12:19
Nuo luvut on suuntaa antavia. 1.6tdi samalla kopalla vei aika tarkkaan 5 gps 120 vauhdissa keskimäärin. Aikalailla 2.0tdi:n lukemilla menee tämä litrainen, voimaa toki tuossa dieselissä myös reilusti enemmän tarvittaessa ja tietysti äänekkäämpi on käytännössä.
Okei, tuo on hyvä tieto myös. Itse olin siinä luulossa, että 1.6TDI ja 2.0TDI vievät hyvin lähelle saman jatkuvassa motariajossa. Ilmeisesti 1.6 menee kuitenkin selvästi pienemmällä (5,0), ja nyt tämä 1.0TSI menee siis samoihin kuin 2.0TDI (5,8-6,0).
Alamaski on ummessa, paitsi front assistin aukon verran. Ei suurta vaikutusta näillä keleillä, paitsi öljyn huippulämmöt nousee 96 asteeseen, mikä on hyvä juttu. Alle viiden menee omissa ajoissa, joka on hyvä juttu myös. Huonompi vetopito saattaa olla kun edellistä kevyempi keula, oli havaitsevinani. Toki auto vetää paremmin alhaalta, jonka takia sutii totuttua herkemmin. Kaasun käyttöä siis tarvii vielä liukkailla opetella dieselin jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.11.16 - klo:08:16
Ei se rahakaan auta. Ihan jo perusasioissa on tarjolla pelkkää kompromissia. Esimerkiksi Teslassa on ylivoimaisesti parhaan tuntuinen voimalinja, mutta auton käyttösäde ei riitä, tankkaaminen on hidasta ja monet sisustan osat on tehty paremmin jo viidesosan Teslan hinnasta maksavassa Hyundaissa.
Kaikki ajomukavuudeltaan hyvät autot ovat pituudeltaan viiden metrin molemmin puolen, jonka vuoksi ne ovat hankalia ahtaissa paikoissa ja laivan oloisia dynaamisemmassa menossa.
Porsche macama turbo, Audi rs6, Audi rs4? Bentleyllä on varmaan myös jos ei tartte farkkua? Bentayaga vaikutti kyllä hyvältä kun istuin sisällä, ei ollut viime vuonna vielä mahdollista ajaa... Ferrari f12, se on nelipaikkainen ja yllättävän hyvät tilat!
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 03.11.16 - klo:10:09
Alamaski on ummessa, paitsi front assistin aukon verran.
Miten toteutit? Itsekin miettinyt alamaskin tukkimista, mutta paras ratkaisu vielä hakusessa (kolmatta talvea lähdetään). Yhtään ratkaisua en ole vielä nähnyt.
Tammersuojan solumuovisia lätkiä saa lähes joka paikasta. Ei kovin kummoinen itsekään tehdä.
Lainaus käyttäjältä: pomo - 08.11.16 - klo:19:46
Porsche macama turbo, Audi rs6, Audi rs4? Bentleyllä on varmaan myös jos ei tartte farkkua? Bentayaga vaikutti kyllä hyvältä kun istuin sisällä, ei ollut viime vuonna vielä mahdollista ajaa... Ferrari f12, se on nelipaikkainen ja yllättävän hyvät tilat!
Noissakin on omat ongelmansa. Leveät renkaat tuovat melua ja kankeutta kääntymiseen. Huolto- ja tankkausvälit ovat lyhyitä. Raskas auto hyvin leveillä renkailla on huono pidoltaan. Ferrarin ja Audien alustatkin taitavat olla aika epämukavia ja näille keleille auttamattomasti liian matalia. Matalat renkaat rajoittavat etenemistä huonoilla teillä...
Lainaus käyttäjältä: migis - 09.11.16 - klo:08:22
Miten toteutit? Itsekin miettinyt alamaskin tukkimista, mutta paras ratkaisu vielä hakusessa (kolmatta talvea lähdetään). Yhtään ratkaisua en ole vielä nähnyt.
Tämän ajattelin itse tilata, heivata tuon kamalan näköisen yläostan ja käyttää vaan alamaskin peitettä ... tosin itselle tulee pääosin kaupunkiajoa, että ei taida olla kovin suurta hyötyä. Mutta eipähän ainakaan mene lunta täyteen :)
http://www.motormarket.fi/maskisuoja-skoda-octavia-2013-ts421-5.html (http://www.motormarket.fi/maskisuoja-skoda-octavia-2013-ts421-5.html)
Lainaus käyttäjältä: migis - 09.11.16 - klo:08:22
Miten toteutit? Itsekin miettinyt alamaskin tukkimista, mutta paras ratkaisu vielä hakusessa (kolmatta talvea lähdetään). Yhtään ratkaisua en ole vielä nähnyt.
Leikkasin sellaisesta pahvin näköisestä muovista. Kiinnitin kahdeksalla nippusiteellä, jotka ympyröin. Otin siis alamaskin sisälle. Kun kiinnittää sinne taakse jotakin, niin aivan reunasta reunaan ei voi laittaa kun ritilä ei mahdu puskuriin. Sen ymmärtää kun katsoo sitä irtonaisena.
(https://f8asjg.dm2304.livefilestore.com/y3mssUIsq0PZyN-jp-YETa58ukp5py4YgHkZHk8sym8h6qM87R0JoYYLNCEZTOXd2gvadMPuniKiy5LUCOhP5B_J3fWsd4hHuJGnNTyaH6Cq-hgH-JoxiTmCMcN2VSb1-Y4OUBPrxUNgfyTJ2jaegY3CTixXDVijsDvJBxOnvw_mm8?width=3771&height=2121&cropmode=none)
Ylämaskin(heko) tilasin slamitista. Samanlainen oli myös ocu 2:ssa. Tuli kahdella hakasruuvilla kiinni.
(https://f8bbya.dm2304.livefilestore.com/y3m2Y0Vt2aEapDp0913e6yd3t33bARUMbwFNbNh1GnIjy3dy3oybIVfWs50U_Lctj8hXnF5A8Ps0XTd9xSnIA8-JCr-sL5WHWkXXR6qI1wE88CLAhyuJar2Ts_buBlWYccEVnMlyOncFsi43PrGI8fiIm8BgiceLae76So1Fwm-1UE?width=3771&height=2121&cropmode=none)
Toistaiseksi öljyn lämmöt olleet 96 maksimissaan, eli ei ylikuumana.
^Bensakoneessa keulamaski? Onko tuo nyt tarpeen?
Ei paskaannu konehuone ja öljyt lämpenee nopeammin. Jos motaria ajelee, niin ei ole tarpeen. Ylämaskin peittämisellä on ehkä 1/3 vaikutus, jos sitäkään verrattuna alamaskiin. Lämpöä sisälle riittää kyllä ilman ylämaskia, itsellä nuo öljyt tärkeät myös talvella. Leonissa samalla koneella ylämaski on kokonaan kiinni ja golffissa säätyvät läpät. Kokeilumielessä ostin ja vielä ei ole tarvinnut irroittaa.
Mukava on kyllä tuo moottori, meno vain paranee kun notkistuu. Hiljaisuutta arvostan edelleen tuossa motissa myös. Sporttialusta on todella suositeltava pintapehmeytensä takia. DCC:n poisjäänti tuon koneen takia ei siis harmita yhtään. Muuttuvageometristä ohjausta kaipailisin tuon alustan yhteyteen ja sitä kautta myös sporttijakkarat olisi tarpeen. Ajonvakautus toimii hiukan ärhäkkäämmin edelliseen verrattuna, joka vähän ärsyttää, eli ei niin lennokkaasti voi päästellä. Toki se hyvin toimii. Voi johtua kyllä tuosta alustastakin, että mutkaisella tulee kovemmin kurvailtua. Luistonesto on hyvä ja auto etenee hyvin. Noh, näillä mennään.
Mä olen leikannut muovilevystä tällaisen ja laitan sen tuohon alamaskin päälle muutamalla nippusiteellä kiinni.
Tuo kolo on defan pistoketta varten.
(http://i770.photobucket.com/albums/xx349/terovaan/OCU%20III/DSC_0885.jpg) (http://s770.photobucket.com/user/terovaan/media/OCU%20III/DSC_0885.jpg.html)
Lainaus käyttäjältä: repomies - 12.11.16 - klo:19:19
^Bensakoneessa keulamaski? Onko tuo nyt tarpeen?
On hyvä asia. Mm. ahtimen putkistojen ja välijäähdyttimen lämpö- ja kondenssiongelmilta - jopa jäätymisiltä - vältytään. Myöskään vesiöljypuuroa ei synny venttiilikoneiston suojakannen sisäpintaan. Kannattaa seurata öljyn lämpötilaa, jonka tulisi olla haarukassa 90 - 105 astetta. Lämmin moottori toimii taloudellisemmin, kuluu vähemmän - ja se tuottaa myös sen sisätiloihin välttämättömän lämmön ainakin ilman lisälämmitintä (Eberspächer/Webasto) olevissa autoissa.
Olen käyttänyt ja käytän tätä kahden kerroksen maskisuojausta.
^No, kai siitä voi jotain apuakin olla, ainakin jos moottorissa on tunnetusti noita kondenssiongelmia. Ittellä kun on bensana vain vanha corolla, niin eipä tuota tartte peitellä. Se kun polttaa sen 6-7 litraa bensaa satasella niin lämpöä riittää sen mukaisesti. Eikä kondensoi tai kerää limaa kanteen, tai ole muitakaan murheita. Ainoa murhe on verottaja joka rankaisee co2-päästöistä vuosittain.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.10.16 - klo:01:26
Yksi asia ihmetyttää tuossa. Miksi siinä on sellainen kaasupoljin, kuin automaateissa, eli kickdown kaasun pohjassa? Onkohan se yliahtoa varten, vai onko eksynyt väärä poljin?
Olisiko nopeudenrajoittimen ns. Override? Eli kickdown-asento ohittaa asetetun maksiminopeuden.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 13.11.16 - klo:14:05
On hyvä asia. Mm. ahtimen putkistojen ja välijäähdyttimen lämpö- ja kondenssiongelmilta - jopa jäätymisiltä - vältytään. Myöskään vesiöljypuuroa ei synny venttiilikoneiston suojakannen sisäpintaan. Kannattaa seurata öljyn lämpötilaa, jonka tulisi olla haarukassa 90 - 105 astetta. Lämmin moottori toimii taloudellisemmin, kuluu vähemmän - ja se tuottaa myös sen sisätiloihin välttämättömän lämmön ainakin ilman lisälämmitintä (Eberspächer/Webasto) olevissa autoissa.
Olen käyttänyt ja käytän tätä kahden kerroksen maskisuojausta.
Niin, tässä koneessahan ei ole perinteistä välijäähyä, vaan nestekierto imusarjassa. Ei siis paleltumisongelmia perinteisen välijäähyn takia. Myös lämmön hallinta on monipuolinen kannessa olevan pakosarjan ja tuon välijäähyn ansiosta.
Tiivistäen noista keulan aukkojen tukkeista voisi sanoa, että nykymoottoreilla tulee toimeen kyllä ilmankin, mutta peitteillä/suojilla on lukuisia kulutusta, kestävyyttä ja mukavuutta parantavia vaikutuksia. Skodan keulalle saa niin halvalla noita hyvin asiallisia suojia, että itse en kyllä miettisi hetkeäkään, vaan asentaisin sellaisen heti kun sää muuttuu viileäksi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.11.16 - klo:22:10
Mukava on kyllä tuo moottori, meno vain paranee kun notkistuu. Hiljaisuutta arvostan edelleen tuossa motissa myös. Sporttialusta on todella suositeltava pintapehmeytensä takia. DCC:n poisjäänti tuon koneen takia ei siis harmita yhtään. Muuttuvageometristä ohjausta kaipailisin tuon alustan yhteyteen ja sitä kautta myös sporttijakkarat olisi tarpeen. Ajonvakautus toimii hiukan ärhäkkäämmin edelliseen verrattuna, joka vähän ärsyttää, eli ei niin lennokkaasti voi päästellä. Toki se hyvin toimii. Voi johtua kyllä tuosta alustastakin, että mutkaisella tulee kovemmin kurvailtua. Luistonesto on hyvä ja auto etenee hyvin. Noh, näillä mennään.
Kuulostaa oikein hyvälle! Ehkä tuo ohjaus tulee vielä joskus pikkukoneenkin yhteyteen ja samoin muuttuvageometrisesta ahtimesta on liikkunut huhua tuleviin EA211 moottorimalleihin. Sillä saisi varmaan sen pienenkin vääntömomentin odottelun risteyksissä minimoitua. Näkyykö tuo ominaisuus muuten myös manuaali-mallissa, vai onko vain DSG:n ominaisuus? Focusin litraisessa ecoboost-automaatissa tuota n. puolen sekunnin odottelua ei ollut juuri ollenkaan, kun momentimuuntimella toteutettu automaattilaatikko antoi sopivasti luistoa valoista lähtiessä jolloin ahdin pääsi nopeammin vauhtiin. Tosin Fordin öljyä vatkaava laatikko kuluttaa varsinkin kylmänä ihan eri malliin, taajama-ajossa omien koeajojen mukaan eroa Focus <-> Octavia välillä jopa 2-3 litraa sataselle.
Miten VDCS:llä aktivoitavissa oleva ESC Sport -asetus vaikuttaa tuohon ajonvakautukseen? Taitaa antaa luistella vapaammin, mutta pudottaako se luistoneston, etututkan ja ACC:n pois pelista?
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 14.11.16 - klo:08:09
Kuulostaa oikein hyvälle! Ehkä tuo ohjaus tulee vielä joskus pikkukoneenkin yhteyteen ja samoin muuttuvageometrisesta ahtimesta on liikkunut huhua tuleviin EA211 moottorimalleihin. Sillä saisi varmaan sen pienenkin vääntömomentin odottelun risteyksissä minimoitua. Näkyykö tuo ominaisuus muuten myös manuaali-mallissa, vai onko vain DSG:n ominaisuus? Focusin litraisessa ecoboost-automaatissa tuota n. puolen sekunnin odottelua ei ollut juuri ollenkaan, kun momentimuuntimella toteutettu automaattilaatikko antoi sopivasti luistoa valoista lähtiessä jolloin ahdin pääsi nopeammin vauhtiin. Tosin Fordin öljyä vatkaava laatikko kuluttaa varsinkin kylmänä ihan eri malliin, taajama-ajossa omien koeajojen mukaan eroa Focus <-> Octavia välillä jopa 2-3 litraa sataselle.
Miten VDCS:llä aktivoitavissa oleva ESC Sport -asetus vaikuttaa tuohon ajonvakautukseen? Taitaa antaa luistella vapaammin, mutta pudottaako se luistoneston, etututkan ja ACC:n pois pelista?
Ei tässä manuaalissa ahtojen nousuun ole juuri viivettä pienillä kierroksilla ja paljon vähemmän kuin 1.6TDI:ssä oli. Dieseli oli todella hengetön pienillä kierroksilla kakkosella risteyksistä käännyttäessä ja pois alta kiihdytettäessä. DSG tuo viivettä lähdöissä verrattuna momentinmuuntimeen jos ei käytä launch controllia.
Acc ja fa tippuu pois kun esp sport tai asr off on päällä. Asr off vs esp sport -eroista en vielä kuvaa ole saanut. Herkältä tuntuu esp sport -tilakin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 12.11.16 - klo:22:10
Mukava on kyllä tuo moottori, meno vain paranee kun notkistuu. Hiljaisuutta arvostan edelleen tuossa motissa myös. Sporttialusta on todella suositeltava pintapehmeytensä takia. DCC:n poisjäänti tuon koneen takia ei siis harmita yhtään. Muuttuvageometristä ohjausta kaipailisin tuon alustan yhteyteen ja sitä kautta myös sporttijakkarat olisi tarpeen.
Kone on miellyttävä, mukava kuulla. Mutta onko Ocun sporttialusta kovin pintapehmeä? Minusta ei ole, vaikka toki esim. RS:n alusta on vähän eri kuin 1.0TSI + sport-alusta? Nimenomaan Ocussa tuntuu olevan kaikki osat aika hyvin kohdallaan, mutta tuota jousitusmukavuutta alkaa melkein ensimmäisenä kaipaamaan lisää. Näin olen monen muunkin sport-alustalla ajavan kuullut sanovan.
Itse ottaisin autooni mieluummin juuri tuon progressiivisen ohjauksen kuin tehtaan sport-alustan, jos valita saisi. 1.0:aan saa vain toisen ja RS:ään pitää ottaa molemmat. Mutta näillä mennään, kuten sanottua.
Sporttialusta on pintapehmeämpi kuin vakio samoilla renkailla. Se oli syy miksi uskalsin sen ottaa, koska vakio on hiukan täryjyrä. Samaa havaintoa on joku tehnyt myös golf 7:ssä.
Ulkomaisten lehtikuvien ja Euroopanreissujen perusteella sport-alusta taitaa olla vakiona aikalailla kaikkialla Tanskan eteläpuolella. Samaa katselin jo Ocu II:sen aikana, autot näyttivät Saksassa paljon linjakkaammilta vähän matalampina ja lähes aina 17" vanteilla ... verrattuna suomen traktori-alustaan 15" pyörillä. Pintapehmeys on monen tekijän summa ja jousien lisäksi laadukkailla iskunvaimentimilla on suuri vaikutus. Octavian luovutukseen saakka kurvailen viimeisimmän korimallin B-sarjan mesellä, joka on tässä suhteessa esimerkillinen. Vakioilla 16" pyörillä alustassa on todella paljon progressiivisuutta ja sellaista jämäkkää pintapehmeyttä - jotain sellaista vaikeasti kuvattavaa ajettavuuden laatua, joka tulee laadukkaista komponenteista ja taitavasta alustan virityksestä. Octaviassa alustan virityn on toki haastavampaa pienemmän omapainon ja suuremman kantavuuden vuoksi, kustannustekijöistä puhumattakaan. Toivottavasti Sport-alustassa olisi jotain samaa, saas nähdä.
Englantilaiset on velmua porukkaa: https://m.youtube.com/watch?v=ToX1mLKb5lU
Lisää kokemuksia englannin kielellä, ratti on tosin väärällä puolella ja varusteet ei täsmää täällä myytäviin: https://m.youtube.com/watch?v=WwPFGwmPLMg
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 14.12.16 - klo:21:19
Englantilaiset on velmua porukkaa: https://m.youtube.com/watch?v=ToX1mLKb5lU
Irlantilaiset.
Montakohan piti ajelluttaa, että löytyi kolme-neljä tavista/maksettua jotka eivät huomanneet mitä eroa on 1.0TSI ja 1.8TSI:n välillä ;)?
Normaali tavan tallaaja, joka ei koskaan paina kaasua muutenkaan pohjaan, ei huomaa eroa. Ei siitä maksaa tarvi. Tottakai niissä eroa on, mutta normaalissa ajossa ei hirveästi, koska tuo on varsin ponnekas moottori. Ennakkoluulo on pahin noissa downsizing -moottoreissa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 14.12.16 - klo:22:32
Normaali tavan tallaaja, joka ei koskaan paina kaasua muutenkaan pohjaan, ei huomaa eroa. Ei siitä maksaa tarvi. Tottakai niissä eroa on, mutta normaalissa ajossa ei hirveästi, koska tuo on varsin ponnekas moottori. Ennakkoluulo on pahin noissa downsizing -moottoreissa.
Seuraavat maitopurkki moottorilla autot olen ajanut Ford fiesta 1.0 ecoboost, Ford b-max 1.0 ecoboost, Ford focus 1.0 ecoboost ja Seat Ibiza 1.2TSI.
Kyllä noilla kaupungissa pärjää, mutta en minä noilla rupeaisi matkaa ajamaan. Samaa mieltä on kahvipöytäkeskustelussa myös ne ihmiset jotka ajavat matkaa ja ovat noita kokeilleet.
Toki sinunkin pitää omaa ostoperustetta puolustella. Ymmärrän sen täysin.
BTW: Motarin rampeilla näkyy päivittäin näitä, jotka eivät ymmärrä että pedaalin saa ja tulee painaa pohjaan. Sitten yritetään ryhmittäytyä 40-50km/h vauhdilla sinne muiden joukkoon, jotka ajavat 100km/h.
Vaikken olisi ostanut autoa tuolla moottorilla, olisin edelleen samaa mieltä. Jos 1.2tsi ja 1.6tdi on hitaampia ja painavampia, miksi nyt tällainen keskustelu enää käydään? Käy kokeilemassa, niin ymmärrät sen, että tuo on yllättävän puhdikas ollakseen litrainen. Se ei edelleenkään raketti ole, en sitä sano, mutta muuta kuin litran koneelta odottaisi mielikuvan perusteella.
Ongelma tuolla tien päällä ei ole autojen moottorit, vaan kuskit. Ongelma on myös ajatusmaailmassasi muita tiellä liikkujia ajatellen. Siellä on paljon myös raskasta kalustoa, joka ei kiihdy, kuten heikoimmatkaan henkilöautot.
Lisää luettavaa, marraskuun lopulla julkaistu koeajo: http://www.automafia.net/2016/koeajo-skoda-octavia-combi-1-0-tsi-dsg-style/ (http://www.automafia.net/2016/koeajo-skoda-octavia-combi-1-0-tsi-dsg-style/)
Olisi mielenkiintoista kuulla 1.0 TSI koeajokokemuksia nykyisiltä 1.4 TSI kuskeilta. Normiajossa ero tuntuu olevan pienempi kuin paperilla ja DSG kaventaa sitä entisestään. Ohituksissa ja kaasu pohjassa isompi menee toki menojaan. Normiajossa suurin ero tuntuu kuitenkin olevan pienten kierrosten lyhyt odottelu ennen maitopurkin ahtimen heräämistä - yksnelonen on koko ajan paremmin "hereillä". Pienemmän ääni on omaan korvaan nätimpi ja hiljaisempi, vaikka ei suurempaakaan voi tässä suhteessa moittia. Mutta makuasioitahan nämä on, kunnon koeajolla se selviää.
Minulle dieselistä tähän bensaan siirtyminen vähensi viivettä kaasun vasteessa. Tässä en huomaa turbon viivettä juuri ollenkaan ja "piikkiä" matalilla kierroksilla ei tule. Itsellä siis manuaali. Kierroksia ei tule pidettyä muutenkaan alle 1500:n kiihdytyksissä. Alavääntö isommilla vaihteilla ei ole isompien moottoreiden tasolla, tietenkään, mutta pesee 1.6tdi:n. Myöskään äänimaailman tai minkään muun seikan takia tätä ei tarvitse ajattaa pienillä kierroksilla jos voimaa tarvitsee vähän enemmän. Kierrokset eivät siis häiritse ajamista ja siitä kertoo monesti unohdus vaihtaa isommalle.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.12.16 - klo:08:40
Minulle dieselistä tähän bensaan siirtyminen vähensi viivettä kaasun vasteessa. Tässä en huomaa turbon viivettä juuri ollenkaan ja "piikkiä" matalilla kierroksilla ei tule.
Luulisin, että tämä lehtienkin koeajoissa havaittu lyhyt turboviive liittyy enemmän DSG-laatikon yhteyteen. Manuaalilla ajellessa tulee painettua liikkeellelähdöissä luonnostaan vähän kaasua ja silloin turbo on jo hereillä kytkintä nostaessa. DSG:llä ajo sujuu parhaiten niin, että antaa ensin vedon kytkeytyä nostamalla jalan jarrulta, odottamalla hetken ja runttaamalla vasta sen jälkeen reilummin kaasua. Silloin ahdotkin nousevat vasta liikkeellelähdön jälkeen. Esim. Focusin maitopurkki-automaatissa perinteinen automaatti antaa luistoa liikkeellelähdöissä -> ei käytännössä yhtään viivettä. Mitenkään isosta asiasta ei ole kyse, ahtojen odottelu kestää alle sekunnin ... ja on niinkuin kirjoittelitkin, tuttua jokaiselle ahdetulla koneella ajavalle tietyissä tilanteissa. Pienellä koneella, jossa on hyvin vähän vääntöä ilman ahdinta, ilmiö korostuu. Esim. PSA:n 1.6 HDI (käytössä Citikan ja Pösön lisäksi monissa muissakin merkeissä, mm. Volvoissa ja Fordeissa) on hyvä esimerkki tästä. Elämän ja kuoleman raja 1500 rpm kohdalla on todella jyrkkä. Tähän ja moneen muuhun vastaavan kokoiseen dieseliin verrattuna 1.0 TSI on hyvin joustava moottori. Eikä sen kierrosalue lopu neljän tonnin jälkeen :)
Itse kävin koeajamassa Seat Leonin 1.0 tsi:llä ja yllätyin koneen jouhevuudesta. Alakierroksilla kone oli mielestäni hyvinkin kilpailukykyinen vähän vanhemman 1.4tsi:n (122hv) kanssa. Ainoana erona oli se, että litrainen veti tasaisesti ja ilman nykinöitä. Ajelen päivittäin myös uudella Golf 1.6 tdi:llä ja eroa siihen koneeseen on kuin yöllä ja päivällä, positiiviseen suuntaan. Tuo pikkudiesel on käyttöominaisuuksiltaan todella surkea kone. Ahtoviive on äärimmäisen pitkä ja alavääntö todella huonolla tasolla. Täyskaasukiihdytyksessä koneen vedossa tuntuu myös varsinkin alakierroksilla epätasaisuutta ja vaihdoissa veto loppuu piiiiiitkäksi aikaa.
Tuntuu siltä, että nykymoottorit ovat yleisesti ottaen menneet huonompaan suuntaan käyttöominaisuuksiltaan, kun vertaa vaikka vuosituhannen vaihteen menopeleihin. Omassa ajoissa oli joskus taannoin Focus 1.8tddi ja se oli aivan naurettavan mukava kone ajaa. Tehoa riitti ilmoitettuihin lukemiin suhteutettuna älyttömän hyvin ja vetoalue oli käytännössä viivasuora alusta loppuun asti. Kone ei myöskään kyykähtänyt vaihdoissa, vaan mukava veto jatkui välittömästi. Sama pätee myös nykyiseen jakajapumpulliseen 1.9tdi-koneiseen vekottimeen. ,,änihän näissä uusissa on toki pehmeämpi, mutta taitavat vaatia automaatin jos haluaa edetä jouhevasti.
Mulle on vaa vieläkin se auki, että mikä näissä ompelukoneissa on niin edistyksellistä. Uusimmassa tm:ssa on koeajossa megane tce130 ja toisiksi uusimmassa Ford Ecosport 125 heppaisena. Suorituskyvyssä ei ole mitään hurraamista ja kulutus vastaa maantielläkin, mutta erityisesti moottoritiellä kaksilitraisten vaparien tasoa jo vuosikymmenten takaa.
Edistyksellistä on kaasuun vastaavuus 1500-2500 kierroksilla turbon ansiosta, mutta mitattavissa oleva 60-120km/h suorituskyky on ylipitkien vaihteiston välitysten vuoksi samalla tasolla vanhojen 2 litraisten kanssa. Ja kun huipputeho on sama niin 0-100 arvot toki myös kun siinä se pelkkä teho ratkaisee.
Eli ei nyt tosiaan maata mullistavaa vanhoihin verrattuna :)
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 15.12.16 - klo:07:37
Ongelma tuolla tien päällä ei ole autojen moottorit, vaan kuskit. Ongelma on myös ajatusmaailmassasi muita tiellä liikkujia ajatellen. Siellä on paljon myös raskasta kalustoa, joka ei kiihdy, kuten heikoimmatkaan henkilöautot.
Kerrotko lisää tästä ongelmasta? Kiihdytyskaistoilla nimenomaan yhdistelmäkuskit ovat helisemässä näiden kanssa. Oli ne ajamassa siellä motarilla, kun tällainen esimerkin kaveri syöksyy eteen tai sitten, kun siellä rampilla lyö jarrut pohjaan yhdistelmän edessä.
Näin se vain on, että teho tuo myös turvaa, kun ajat pitkää matkaa ja eipähän muut pysty tekemään kiusaa jota sattuu tänä päivänä yllättävän paljon tiellä (Minuahan et ohita-kuskeilta).
Ja kyllä ajan myös ajoittain itse raskasta kalustoa joten tiedän mistä puhun.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.12.16 - klo:22:45
BTW: Motarin rampeilla näkyy päivittäin näitä, jotka eivät ymmärrä että pedaalin saa ja tulee painaa pohjaan. Sitten yritetään ryhmittäytyä 40-50km/h vauhdilla sinne muiden joukkoon, jotka ajavat 100km/h.
Lainaus käyttäjältä: icemii - 15.12.16 - klo:15:54
Edistyksellistä on kaasuun vastaavuus 1500-2500 kierroksilla turbon ansiosta, mutta mitattavissa oleva 60-120km/h suorituskyky on ylipitkien vaihteiston välitysten vuoksi samalla tasolla vanhojen 2 litraisten kanssa. Ja kun huipputeho on sama niin 0-100 arvot toki myös kun siinä se pelkkä teho ratkaisee.
Eli ei nyt tosiaan maata mullistavaa vanhoihin verrattuna :)
Tuosta 60-120 suorituskyvystä, niin kyllä se kannattaa hakea sitä pienempää tupaan ohitukseen, niin "ei tarvitse kärsiä pitkistä välityksistä." Aina huvittaa nää "väännöllä" ja isoimmalla vaihteella ohittajat :) vetopyörille välittyvä vääntö ratkaisee, ei moottorin vääntö.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:18:50
Kerrotko lisää tästä ongelmasta? Kiihdytyskaistoilla nimenomaan yhdistelmäkuskit ovat helisemässä näiden kanssa. Oli ne ajamassa siellä motarilla, kun tällainen esimerkin kaveri syöksyy eteen tai sitten, kun siellä rampilla lyö jarrut pohjaan yhdistelmän edessä.
Näin se vain on, että teho tuo myös turvaa, kun ajat pitkää matkaa ja eipähän muut pysty tekemään kiusaa jota sattuu tänä päivänä yllättävän paljon tiellä (Minuahan et ohita-kuskeilta).
Ja kyllä ajan myös ajoittain itse raskasta kalustoa joten tiedän mistä puhun.
Asenneongelma muita tiellä liikkujia kohtaan. Olet vain syyllistänyt pienitehoisten autojen kuskeja, vaikka ne autot kiihtyy paremmin, kuin yhdistelmät. Ei tiellä liikkuminen ole mitään kilpailua ja kiusantekoa. En minä ainakaan sitä varten tarvitse tehokasta autoa. Tehoa tuossakin on riittävästi, kun sujuvasti ohi pääsee perhe kyytissäkin. ;D
Sujuvaan ja järkevään ryhmittymiseen riittää pienempikin teho. Lähinnä kuskin ennakoinnista, havaintokyvystä ja rohkeudesta kiinni enemmän, kuin tehosta. Kaikki eivät vain osaa tai ymmärrä ajamisesta niin paljon kuin sinä. Vissiin Orivedelläkin oli autossa liikaa tehoa, kun yhdistelmän keulaan ajoi. Itse ajelen päivittäin hitaammalla pelillä kuin nuo yhdistelmät ja tiedän mitä on ajaa hitaalla vekottimella. Sujuvaan liikenteeseen liittyy muut asiat, kuin teho. Myöskin puolet autoista on varmaan hitaampia, kuin tällainen litrainen octavia. Oliko sama meuhkaaminen päällä kun 1.2tsi ilmestyi tai vaikkapa hondan pitkään vaalitut vaparit? Vai onko tämä vain trollaamista? Rellulla jopa 0.9 litrainen turbo. Bemarillakin taitaa löytyä tätä hitaampaa...
Eiköhän litraisella ehdi motarin rampistakin kelaamaan laittomat lukemat helposti, ja kortista pääsee eroon kaikilla nopeusrajoituksilla. Enemmän se on kuskista kiinni kuin autosta. Tehoista kun meuhkataan niin ei taida tälläkään palstalla olla yhtään autoa jossa on riittävästi tehoja.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:18:50Näin se vain on, että teho tuo myös turvaa, kun ajat pitkää matkaa ja eipähän muut pysty tekemään kiusaa jota sattuu tänä päivänä yllättävän paljon tiellä (Minuahan et ohita-kuskeilta).
Toisille se on turvaa mutta toisille turhaa. Näissä tehon tuoman turvan kuvitelmissa niillä "kiusaajilla" on aina joku 100hp dieseli tai vastaava pienitehoinen auto. Koska muutenhan se teho ei tuo mitään turvaa jos sillä "kiusaajalla" on sitä enemmän.
Lainaus käyttäjältä: multsi - 15.12.16 - klo:15:45
Mulle on vaa vieläkin se auki, että mikä näissä ompelukoneissa on niin edistyksellistä. Uusimmassa tm:ssa on koeajossa megane tce130 ja toisiksi uusimmassa Ford Ecosport 125 heppaisena. Suorituskyvyssä ei ole mitään hurraamista ja kulutus vastaa maantielläkin, mutta erityisesti moottoritiellä kaksilitraisten vaparien tasoa jo vuosikymmenten takaa.
Se parilitrainen vapari on parhaillaan korkeanopeuksisessa moottoritieajossa. Pienemmillä kuormilla hyötysuhde laskee nopeasti. Esimerkiksi vuoden -96 numerossa 20 TM testasi Ausi A3 1.8:n. Kulutukset s 60/120/kaup.
-96 A3: 6,2/9,0/9,3
Ecosport: 5,0/9,5/7,3
A3 on siis korkeissa nopeusissa taloudellisempi, mutta kaupungissa se kuluttaa jo paljon enemmän, vaikka onkin 105 kiloa keveämpi. Tuo kuudenkimpin nopeus on hyvin lähellä minimikulutusta Audille, mutta Ecosportin käyrä laskee vielä jyrkästi tuota alemmilla nopeuksilla.
Miksi tuo Ecosport on sitten noin janoisa korkeissa nopeuksissa? Syy löytyy auton koosta ja mallista. Ecosport on hulppeat 23 senttiä korkeampi ja 3 senttiä leveämpi kuin vanha A3. Hyvin korkea ja leveähkö mutta hyvin lyhyt auto on muodoltaankin sellainen, että ilmanvastuksen muotokerroinkin on heikko. Tuota tiiliharkon aerodynamiikalla varustettua auton kun viedään moottoritienopeusille, niin soppaa palaa paljon. Ei tuo Ecosport menisi moottoritiellä ainakaan yhtään vähemmällä, jos siihen asennettaisiin tuon A3:n 1,8 litrainen. Kaupungissa ja pienissä nopeuksissä menisikin sitten paljon enemmän kuin mitä sama moottori imi alkuperäisessä korissaan. Fordillakin on tullut tuosta litraisesta uusia versioita, joista mielenkiintoisin on versio, joka toimii pienellä kuormalla kahdella sylinterillä.
Kun asennetaan moderni litrainen moottori aerodynaamiseen koriin, niin kyllä silloin mennään menneitä vuosikymmeniä taloudellisemmin. Tuo kyseinen Fordin moottori on jo vähän ikääntynyt. Kunhan Volkkarin uusi litrainen saadaan mitattua jossakin vertailukelpoisessa korissa, niin se kaikissa tilanteissa kulutukset tulevat olemaan paljon parempia kuin mihin vanha A3 pääsi, vaikka A3 saakin hieman tasoitusta paremmasta bensasta.
EDIT: Lisätään vielä yksi vertailu. 80-luvun puolivälin Scorpio on Ecosportis 22 senttiä matalampi ja sentin kapeampi. Scorpio on varmaankin möys muotokertoimeltaan parempi. Silti Scorpio vie hieman enemmän 120:n nopeudessa. Jos tuo Scorpion moottori asennettaisiin Ecosportiin, niin moottoritiellä alkaisi soppa maistumaan.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 15.12.16 - klo:19:48
Eiköhän litraisella ehdi motarin rampistakin kelaamaan laittomat lukemat helposti, ja kortista pääsee eroon kaikilla nopeusrajoituksilla. Enemmän se on kuskista kiinni kuin autosta. Tehoista kun meuhkataan niin ei taida tälläkään palstalla olla yhtään autoa jossa on riittävästi tehoja.
En ihan heti usko, että Suomesta löytyisi yhtään ramppia, jossa ei ehtisi kiihdyttämään rajoituksen yläpuolelle litraisella Octavialla. Jos tuollainen kummajainen jostain löytyy, niin kokeilisin kyllä ajaa mielelläni itsekin sen läpi.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:27
En ihan heti usko, että Suomesta löytyisi yhtään ramppia, jossa ei ehtisi kiihdyttää rajoituksen yläpuolella litraisella Octavialla. Jos tuollainen kummajainen jostain löytyy, niin näkisin kyllä mielelläni itsekin sen.
Oulu ja Laanilan ramppi etelään päin. Eikä tarvi olla edes talvikeli.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:20:35
Oulu ja Laanilan ramppi etelään päin. Eikä tarvi olla edes talvikeli.
Melko vaikea uskoa, kun aikoinaan tuota ramppia ajellessa alla oli 75 hevosvoimanen 70-keskiluokan "sportti" ja silläkin pääsi hienosti vauhtiin. Nykyisinhän siellä taitaa olla rajoituskin maksimissaan sata ja kynnys tiputtaa nopeuksia olosuhteiden mukaan aika alhainen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:42
Melko vaikea uskoa, kun aikoinaan tuota ramppia ajellessa alla oli 75 hevosvoimanen 70-keskiluokan "sportti" ja silläkin pääsi hienosti vauhtiin. Nykyisinhän siellä taitaa olla rajoituskin maksimissaan sata ja kynnys tiputtaa nopeuksia olosuhteiden mukaan aika alhainen.
No et sinä tuolla 75 hevosvoimaisella 70-keskiluokan sportillakaan ole kelannut tuolla rampilla yli 100km/h todellista nopeutta. Halusit esimerkin ja sait sellaisen eikä varmana ole Suomen ainoa ramppi.
Turussa ohitustiellä helsinkiin päin menijöillä on parikin sellaista ramppia et ei saa kunnolla nopeutta ennen kuin ollaan jo liikennevirrassa.
Kylläpä noi rampit on pahoja paikkoja "joillekkin" ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.12.16 - klo:22:45
Seuraavat maitopurkki moottorilla autot olen ajanut Ford fiesta 1.0 ecoboost, Ford b-max 1.0 ecoboost, Ford focus 1.0 ecoboost ja Seat Ibiza 1.2TSI.
Kyllä noilla kaupungissa pärjää, mutta en minä noilla rupeaisi matkaa ajamaan. Samaa mieltä on kahvipöytäkeskustelussa myös ne ihmiset jotka ajavat matkaa ja ovat noita kokeilleet.
Vakiona, kyllä. Mutta kun tuosta litraisesta Fiestasta ottaa sen 160 hevosvoimaa niin menee ihan kivasti.
Tähän asti kaikki kokeilleet ovat luulleet 1.6 turboksi...
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.12.16 - klo:21:20
Kylläpä noi rampit on pahoja paikkoja "joillekkin" ;D
Eikä pelkästään rampit. Myös itse tiet ovat usealle pahoja paikkoja, oli nopeus mikä tahansa, niin aina 10-20km/h hitaampaa moni ajelee.
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.12.16 - klo:21:20
Kylläpä noi rampit on pahoja paikkoja "joillekkin" ;D
Olet täysin oikeassa. Joillekkin nuo rampit on ongelma ja sitä näkee melkein päivittäin. Onneksi itsellä on sellainen AUTO ja RENGASTUS ettei se ole ollut ikinä ongelma. Asia erikseen sitten raskaammalla kalustolla.
Ja ihan tarkoituksella en ottanut yhtä ramppia tähän keskusteluun. Katsoin koska sinä tartut tähän asiaan. Eikä mennyt kauaa!
Kyllä osa rampeista on suunniteltu huonosti, mutta sitä varten ei tarvi onneksi ferraria ostaa ja Kimi Räikkönen olla. 😂
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:21:39
Olet täysin oikeassa. Joillekkin nuo rampit on ongelma ja sitä näkee melkein päivittäin. Onneksi itsellä on sellainen AUTO ja RENGASTUS ettei se ole ollut ikinä ongelma. Asia erikseen sitten raskaammalla kalustolla.
Ja ihan tarkoituksella en ottanut yhtä ramppia tähän keskusteluun. Katsoin koska sinä tartut tähän asiaan. Eikä mennyt kauaa!
Kai sulla on isossakin autossa nastat alla ettei vaan olisi liukasta? ;)
Lainaus käyttäjältä: sakal83 - 15.12.16 - klo:21:20
Kylläpä noi rampit on pahoja paikkoja "joillekkin" ;D
Moni kärsii ,,ramppikuumeesta" (ei Tramppikuumeesta) .... :o :P :'(
Entäs jos on alla litrainen ocu ja kitkarenkaat ... pitänee kiertää kaikki rampit kaukaa :o ;D
Miten tää pikkukonetopic menee aina ohitus/kiihdytys/ramppi/tehonpuute/mopomalli keskusteluun? Litrainen menee 60-120 välin suurinpiirtein samaan kuin esim Ateca 1.4 TSI ACT, uusi 2.0 TDI Superb tai viimevuoden mallia oleva BMW 318D (noin 9,7 sekkaa / 250 m). Eikö niilläkään ehdi?
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 15.12.16 - klo:22:19
Entäs jos on alla litrainen ocu ja kitkarenkaat ... pitänee kiertää kaikki rampit kaukaa :o ;D
Miten tää pikkukonetopic menee aina ohitus/kiihdytys/ramppi/tehonpuute/mopomalli keskusteluun? Litrainen menee 60-120 välin suurinpiirtein samaan kuin esim Ateca 1.4 TSI ACT, uusi 2.0 TDI Superb tai viimevuoden mallia oleva BMW 318D (noin 9,7 sekkaa / 250 m). Eikö niilläkään ehdi?
Koska jos on rekkakuski, taksimies tai kaikkitietävä jumala (=sama asia kuin edelliset), oma softattu nokipannu on taivaallinen raketti ja varustettu niillä ainoilla oikeilla renkailla, niin on täysin oikeutettu tulla tänne haukkumaan 1.0 litraisilla ajavat ramppien tukkijoiksi, solvata heidän hankintojaan ja lisäksi voi huoletta itse tukkia ne samat rampit sillä yhdistelmällä.
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 15.12.16 - klo:22:32
Koska jos on rekkakuski, taksimies tai kaikkitietävä jumala (=sama asia kuin edelliset), oma softattu nokipannu on taivaallinen raketti ja varustettu niillä ainoilla oikeilla renkailla, niin on täysin oikeutettu tulla tänne haukkumaan 1.0 litraisilla ajavat ramppien tukkijoiksi, solvata heidän hankintojaan ja lisäksi voi huoletta itse tukkia ne samat rampit sillä yhdistelmällä.
AAMEN!
Lainaan vielä 87-vuotiasta appiukkoa. Minä en sitä maitopurkin kokoista moottoria ota, että olen tientukkona ;). Päätyi sitten ford:n sijaan ottamaan Seatin ja vielä DSG:llä...
Itsellä nyt reilu 7tkm takana otsikon mukaisella moottorilla. Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus, rampeille liittymisessä ei ole vielä ollut mitään ongelmaa ;)
Kun paperilla vertaa Ocua ja edellistä autoani, Golf 6 2.0TDI, kiihtyvyys ero 0-100 on vain noin 0,6s. Tässä huomaa hyvin suuret ennakkoluulot noihin downsizing moottoreihin, ne vaan ovat nykypäivää. Useasti tuntuu unohtuvan massan merkitys, esim. Ocu on 200kg kevyempi kuin ex-Golf.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 15.12.16 - klo:22:19
Eikö niilläkään ehdi?
Ehtii, koska ne ei oo 1.0 ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:20:54
Halusit esimerkin ja sait sellaisen eikä varmana ole Suomen ainoa ramppi.
Millaisen summan olet valmis panostamaan veikkauksesi taakse?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:21:39
Olet täysin oikeassa. Joillekkin nuo rampit on ongelma ja sitä näkee melkein päivittäin. Onneksi itsellä on sellainen AUTO ja RENGASTUS ettei se ole ollut ikinä ongelma.
Mitähän teen väärin. kun itselläni ei vielä yksikään ramppi ole ollut ongelma, vaikka alla autoina ja renkaina on ollut varsin laajalta sektorilta kaikenlaisia vaihtoehtoja?
Hyvä itsetunto. ;D
Eipä ole rampit ikinä olleet ongelma.
Edes tuolla ihan vapaastihengittävällä 1.1L Hondalla.
...CBR...
10V päästä sitten kinataan staattorin tilavuudesta. ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 16.12.16 - klo:00:55
Millaisen summan olet valmis panostamaan veikkauksesi taakse?
Kerro toki mikä sinusta on sellainen sopiva summa ja ilmoita ajankohta sekä tuo sinun tuo 75 heppainen autosi sinne, niin saan nauraa. Yli viisi vuotta tuli tuota ramppia ajeltua päivittäin ja kirottua miksi joillekkin se on ongelma. Ja saat kokeilla tasan kerran!
Lainaus käyttäjältä: Insinöörimajuri - 15.12.16 - klo:22:37
Kun paperilla vertaa Ocua ja edellistä autoani, Golf 6 2.0TDI, kiihtyvyys ero 0-100 on vain noin 0,6s. Tässä huomaa hyvin suuret ennakkoluulot noihin downsizing moottoreihin, ne vaan ovat nykypäivää. Useasti tuntuu unohtuvan massan merkitys, esim. Ocu on 200kg kevyempi kuin ex-Golf.
Mihin tuota 0-100 kiihtyvyyttä tarvitaan? Tärkein ominaisuus kiihtyvyydessä on tuo 60-120km/h ja väitän, että tuossa noiden kahden auton välinen ero onkin sitten huomattavampi.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 23.08.16 - klo:08:48
60-120 km/h väli näyttäisi menevän koeajovideoiden mukaan 10s tuntumaan - aika moni hyvänä matka-autona pidetty nyky-diesel ottaa tällä välillä pidemman ajan, eli eivät siis ole yhtään nopeampia ohituksissa :)
Tässä video alle 9 sekunttia dieselistä.
https://www.youtube.com/watch?v=Sjr6iDfDU-c (https://www.youtube.com/watch?v=Sjr6iDfDU-c)
Niin. Missä on sellainen tilanne, että täytyisi kiihdyttää 60-120 kaasu pohjassa? Kolmosella toki tuo väli menee kuitenkin varsin kivuttomasti, eikä vaihteitakaan tarvi vaihtaa. Valtaosa autoista ei kykene siihen aikaan edes, puhumattakaan kuskeista tehokkammillakin autoilla. Kyllä se on ennakointi tärkein, niin ei tarvi turhia riskejä ottaa. En ainakaan itse muuttaisi ajotyyliäni tehokkaammallakaan autolla. Miksi kinastelet turhasta asiasta? Paljon on myyty jo tätä ennen octaviaa 1.2tsi ja 1.6tdi moteilla, jotka ovat hitaampia kaikin puolin. Mikä tästä tekee niitä huomomman suorituskyvyltään? Vastaappa vaikka tähän?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.16 - klo:06:57
Mihin tuota 0-100 kiihtyvyyttä tarvitaan? Tärkein ominaisuus kiihtyvyydessä on tuo 60-120km/h ja väitän, että tuossa noiden kahden auton välinen ero onkin sitten huomattavampi.
Otetaan tällainen esimerkki: rampin yläpäässä liikennevalot, josta kiihdytetään motarille missä 100km/h nopeusrajoitus. Toki sitä en voi kieltää etteikö noiden kahden 120Nm ero väännössä jossain tuntuisi, tietenkin se tuntuu, mutta pointtina olikin kuinka käyttökelpoinen tuo 1.0TSI on. Ex-Golf oli DSG-laatikolla ja kyllähän se voimalinja kokonaisuudessaan mielestäni toimi erittäin hyvin yhteen. Siltikin, erittäin harvoin tämän 7tkm aikana on tullut tilanne jolloin kaipaisi tuota isompaa, vääntävämpää ja tehokkaampaa moottoria.
Ja koska autoilu on kuitenkin yksi kokonaisuus, en voi myöskään väittää ettenkö olisi tyytyväinen myös vakuutusmaksujen laskuun ja 450, pienempään veroon. Näiden kahden auton välillä minun tulisi ajaa yli 35tkm vuodessa, jotta diesel olisi kannattavempi.
Siitä varmasti kaikki on yhtämieltä, että voima on kivaa, mutta myös pienemmällä pärjää varsin hyvin. Ne on ne ennakkoluulot...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 16.12.16 - klo:06:57
Kerro toki mikä sinusta on sellainen sopiva summa ja ilmoita ajankohta sekä tuo sinun tuo 75 heppainen autosi sinne, niin saan nauraa. Yli viisi vuotta tuli tuota ramppia ajeltua päivittäin ja kirottua miksi joillekkin se on ongelma. Ja saat kokeilla tasan kerran!
Tarkoitin kyllä tätä keskustelun aihetta eli litraista Octaviaa. Kuten kirjoitin, tuota 70-luvun autoa minulla ei ole ollut aikoihin, eikä sellaisia ihan helpolla löydy. Tämähän ei tietenkään ole sulle ongelma, koska maitopurkilla ei voi ehtiä - eihän?
Karpalla on vissiin astetta haastavammat ajo-olosuhteet, tai hänestä tuntuu siltä. Silloin ei kannata 1.0tsi:tä ostaa.
[ maitopurkilla ei voi ehtiä - eihän?]
Litran maitopurkeissa on eroa.
Omasta autosta en kirjoittele, koska kuka sitä omaansa haukkuisi tai uskottavasti kehuisi, vuokra-autoja voi avoimesti arvostella... ;)
Lomareissuilla on usein tullut päädyttyä VW Poloon, koska se on sisätiloiltaan riittävä neljälle, mutta myös ulkomitoiltaan ahtaisiin paikkoihin mahtuva. 1.4 vaparilla tai TSI-moottorilla on myös pärjännyt niin vuoristossa kuin motarillakin, vaikka autot ovat olleet vaihtelevan kuntoisia.
Nyt tuli vastaan manner-Epsanjassa Europcarin tuliterä Polo, vain 200 km ajettuna. Avaimet kouraan, navi paikalleen ja matkaan. Ensi kilometreistä alkaen auto vaikutti vähän aiempia kokemuksia laiskemmalta, mutta varsinainen yllätys tuli juurikin tällaisessa "rampissa", jossa ei meinattu ehtiä rekan alta pois. Kaasua sai painaa tosissaan ja vaihtaa pienemmälle. Päivästä selvittiin, mutta ihmettelin voiko uusi TSI olla näin tukossa. No, auton tietoja tarkemmin tutkiessa selvisi, että kyseessä olikin 1.0 Polo, 75 hv:n vapari, ei 1.2 TSI. Tämän havainnon jälkeen ei ajokäytöksessä ollut enää mitään ihmeteltävää.
Hassun hauskaa on lukea näitä kommentteja 1.0 TSI:n riittämättömyydestä, koska maitopurkki. Seuraavaksi tietysti aiheeksi tulee, kestääkö se turbolla rääkätty maitopurkki, mutta siitä ei varmaa luuloa enempää vielä ole.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:08:15
Niin. Missä on sellainen tilanne, että täytyisi kiihdyttää 60-120 kaasu pohjassa?
Jokainen tietysti tyylillään. Itse kiihdytään käytännössä aina rampista sen mitä reki menee, samoin ohituksissa. En tiedä montako kertaa mahtaa päivässä olla lappu lattiassa, mutta monta. En aja ylinopeutta, enkä kaahaa. Tässä tullaan taas siihen, että kuitenkin jokainen hankkii itselleen juuri sen sopivimman menopelin. Joku haluaa mennä kovempaa, joku toinen taas ei. Sillä se ei parane, että aletaan taas toisen päätöstä, tai tarvetta arvostelemaan. Ei ole meilläkään kakkosautossa edes litraista, vaan 900-kuutiota. Enemmän kuin hyvin tuollakin pärjää halutessaan. Jollekin riittää 75hp, toiselle taas 500hp ei ole mitään.
Tehon ja suorityskyvyn puolesta viritetyt ompelukoneet ovat korvanneet 1.6-litraiset, joka oli standardina tässä kokoluokassa varmaan 40 vuotta. Käytiinkö aihemmin väittelyä siitä, riittääkö Corollaan/Golfiin tms. 1.6 litrainen? Suorituskyky on meinaan aika samaa luokkaa.
Paitsi että nämä turbolliset on mieluisampia ja alhaalta puhdikkaampia. Käytännön suorituskyky vastaa kaksilitraista vapaasti hengittävää ennemminkin.
Se on toki totta, että alavääntöä niissä on enemmän. Paikaltaan kiihdytettässä eroa ei sitten olekkaan, kierroksia noissa täytyy toki käyttää jos haluaa liikkua rivakammmin. Omasta mielestä "kepittäminen" on iha mukavaa puuhaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:12:31
Paitsi että nämä turbolliset on mieluisampia ja alhaalta puhdikkaampia. Käytännön suorituskyky vastaa kaksilitraista vapaasti hengittävää ennemminkin.
Ainakin saman tehoista ja painoista 1.6 vaparia hieman puhdikkaampaa meno on. Oma vertailu 1.6 P11 Primeraan, 106 hv. Ocu II ja Nissan suunnilleen saman painoisia. Ehkä 2-litraiset kuitenkin menee menojaan...
Niin ja bensaa menee n. 1,5 vähemmän /100km maantie-motariajossa...
Hevosvoimat kertovat huippukiihtyvyyden ja huippunopeuden tietysti. Käytännön suorituskyvyllä tarkoitan sitä normaaliajoa. Tuossa on vääntö alempana, kuin kahden litran vapareissa ja sitä kautta meno on aika lailla samanlaista. Molemmissa on n. 200Nm vääntöä, mutta vaparissa huippuvääntö on ylempänä ja enempi piikkimäinen noin keskimäärin
Tutkin mielenkiinnosta vähän mitattuja tuloksia tämän vuoden TM:stä. Otin mukaan myös muutamia autoja edellisiltä vuosilta, alla listaa hitaimmasta nopeimpaan. Octavian litraista ei ole kellotettu TM:ssä, mutta Golf 1.0 TSI:n tulokset löytyvät 10/2016 numerosta. Kahden oman kellotuksen mukaan (tasaisella, kahden hengen kuormalla) Octavia menee 60-120 välin maitopurkki-DSG:nä 9,7 sekuntiin, joka vastaa matkassa noin 250 metriä, eli tulokset näyttäisivät olevan hyvin lähellä Golfin vastaavia. Kaikki ajat ovat nopeimmalla vaihteella mitattuja (manuaalilla yleensä kolmosvaihde, automaatilla kaasu pohjassa).
Suluissa näkyy myös 0-100 aika, jos se oli jutusta saatavilla. Itselle suurin yllätys oli, että 0-100 ja 60-120 ajat ovat hyvin usein lähellä toisiaan:
Lehti nro Merkki ja malli......................................60-120 s/m...(0-100 s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 06/2016 Kia Sportage 1.6 ISG Urban EX...............13,1s/330m...(11,3s)
TM 23/2016 Ford Ecosport 1.0..................................12,7s/325m
TM 12/2016 Renault Espace 160 Twin turbo...............12,7s/331m
TM 21/2016 Ford Mondeo 1.5 TDCI Econetic..............12,6s/327m
TM 16/2016 Suzuki Vitara 1.6 VVTI 4WD GLX............12,3s/313m
TM 04/2016 Honda Jazz 1.3i Elegance CVT Navi.........12,1s/313m...(12,5s)
TM 09/2016 Toyota Prius Premium............................12,0s/314m...(12,3s)
TM 10/2016 Kia Ceed 1.0 ISG EX Ecodynamics................. /300m...(11,1s)
TM 19/2016 Kia Niro Business Luxury (hybrid)...........11,3s/296m
TM 07/2016 Ford S-Max 2.0 TDCi 150 Powershift.......11,2s/297m...(11,1s)
TM 10/2016 Ford Focus 1.0 Ecoboost Titanium.................../289m...(10,7s)
TM 15/2016 Vw Tiguan 2.0 TDI 4Motion DSG.............10,7s/281m
TM 12/2016 Hyundai i40 Sedan 1.8 CRDi 7DCT Style........./281m...(10,9s)
TM 05/2016 BMW 218i Active Tourer Business Sport...10,9s/275m
TM 10/2016 Toyota Auris 1.2T Active................................/275m...(10,3s)
TM 06/2016 Vw Touran Highline 1.4 TSI 110Kw DSG. 10,3s/271m...(10,4s)
TM 12/2016 Kia Optima 1.7 CRDi Business DCT................./268m...(11,0s)
-----------------------------------------------------------------------------------------------
TM 10/2016 Golf 1.0 TSI Comfortline Bluemotion.............../257m...(10,2s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 12/2016 Ford Mondeo 2.0 TDCi 150 hv Powershift......../256m...(10,1s)
TM 10/2016 Renault Megane Hatchback Tce 130 Zen........./251m...(10,3s)
TM 13/2016 Jaguar F-Pace 20d A Prestige...................9,6s/250m...(10,0s)
TM 03/2016 Opel Astra 1.4 Turbo Exoflex M6..............9,8s/247m
TM 17/2016 Ford Edge 2.0 TDCi Powershift Titanium....9,5s/247m....(9,9s)
TM 12/2016 Renault Talisman dCi 160 EDS Intens.........../247m....(9,8s)
TM 02/2016 Subaru Levorg 1.6i GT-N.........................9,5s/244m....(9,2s)
TM 12/2016 Mazda6 Sedan 2,2 Skyactive-D Premium A....../245m....(9,5s)
TM 12/2016 Skoda Superb 2.0 TDI 150 DSG...................../242m....(9,5s)
TM 10/2016 Opel Astra Enjoy 1.4 Turbo Ecoflex 92kw......../241m...(10,1s)
TM 10/2016 Peugeot 308 Active Puretech 130.................../230m....(9,1s)
TM 16/2016 Volvo S90 D4 A Business.........................8,4s/217m
TM 21/2016 Kia Optima PHEV business (hybrid)...........8,1s/212m
TM 11/2016 MB E 220 d A Premium Business AMG.......7,7s/200m....(7,8s)
TM 14/2016 BMW i3 60 Ah REX.................................7,5S/200m
TM 20/2016 Alfa Romea Giulia 2,2 Diesel A..................7,5s/195m
TM 05/2016 Audi A4 Avant 2.0 TFSI 140Kw S tronic......7,4s/193m....(8,2s)
Vertailun vuoksi muutamia autoja vanhemmista lehdistä:
TM 02/2015 Skoda Octavia Combi 1.6 TDI DSG.........12,3s/333m...(12,1s)
TM 06/2014 Seat Leon ST 1.2 TSI DSG.....................12,3s/324m...(12,0s)
TM 06/2009 Skoda Octavia 1.4 TSI Ambiente.............10,3s/294m...(10,5s)
TM 12/2003 Audi A3 2.0 FSI 110kw.........................10,5s/267m....(9,5s)
TM 13/2014 Golf Sportsvan 92kw DSG.......................9,8s/256m....(9,9s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 10/2016 Golf 1.0 TSI Comfortline Bluemotion.............../257m...(10,2s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 15/2009 Seat Exceo 2.0 TDI 143 Style...................9,6s/250m...(10,0s)
TM 23/2014 Vw Passat 2.0 TDI Hingline DSG...............9,4s/243m....(9,2s)
TM 04/2001 Audi A4 1.8T quattro...............................9,4s/238m....(9,5s)
TM 11/2013 Skoda Octavia 1.4 TSI Elegance................8,0s/205m....(8,7s)
Kulutuksista olisi mielenkiintoista tehdä samanlainen vertailu, mutta siihen ei nyt aika riitä. Ehkä joku toinen päivä :)
Varsin pätevältä näyttää maitopurkiksi. Mietin tuossa tuota vääntöäkin, joka on dieselmäisen kova 200Nm/l. Jopa monet dieselit eivät yllä tuolle tasolle, siis suurin osa. 😁
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:17:39
Varsin pätevältä näyttää maitopurkiksi. Mietin tuossa tuota vääntöäkin, joka on dieselmäisen kova 200Nm/l. Jopa monet dieselit eivät yllä tuolle tasolle, siis suurin osa. 😁
Erilainen viritysaste ::)
Lainaus käyttäjältä: Popo - 16.12.16 - klo:10:37No, auton tietoja tarkemmin tutkiessa selvisi, että kyseessä olikin 1.0 Polo, 75 hv:n vapari, ei 1.2 TSI.
Kevytmaitoa ... tai rasvatonta ;D
Lainaus käyttäjältä: multsi - 16.12.16 - klo:12:21
Tehon ja suorityskyvyn puolesta viritetyt ompelukoneet ovat korvanneet 1.6-litraiset, joka oli standardina tässä kokoluokassa varmaan 40 vuotta. Käytiinkö aihemmin väittelyä siitä, riittääkö Corollaan/Golfiin tms. 1.6 litrainen? Suorituskyky on meinaan aika samaa luokkaa.
1.6 oli varsin hyvän kokoinen pata vaikkapa 80-luvulla juuri tuossa Sunny/Corolla/Golf/Kadett -luokassa, vaikka ruiskuja ei vielä juurikaan ollut. Autot taisivat tuolloin painaa reilun 900 kg:n luokkaa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:17:39
Varsin pätevältä näyttää maitopurkiksi. Mietin tuossa tuota vääntöäkin, joka on dieselmäisen kova 200Nm/l. Jopa monet dieselit eivät yllä tuolle tasolle, siis suurin osa. 😁
Dieselin ongelmahan ei ole etteikö vääntöä saisi, sitä olisi yleinsä liikaa, joten se rajataan usein voimansiirrolle suotuisaksi.
Kyllä sitä vääntöä on tässäkin rajattu. Oon nähny 250Nm lappusen vakiopalikoilla. Kyllä se alkaa bensastakin löytymään näköjään vääntöä, toki suuremmalla kulutuksella.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:17:39
Varsin pätevältä näyttää maitopurkiksi. Mietin tuossa tuota vääntöäkin, joka on dieselmäisen kova 200Nm/l. Jopa monet dieselit eivät yllä tuolle tasolle, siis suurin osa. 😁
Nämä asiat ovat aina enemmän ja vähemmän kompleksisia. Eri osien kuormituksia dominoivat eri asiat kuten, männän nopeus, lämpö, palopaine ja niin edelleen. Miten käy esimerkiksi tuon ominaisväännön kanssa, jos sen laskeekin mäntää kohden? Kaikki nämä puheet jostakin mystisestä viritysasteesta ja sen vaikutuksesta kestävyyteen ovat yleensä vain puhdasta mutuilua.
Hyvät kyydit sai tuollaisella vanhalla 1.6 "isolohkolla" kevyessä korissa, kun suurin osa autoista oli kuitenki 1.3:sia. Esimerkiksi Corolla 1.6 XSi kiihtyi mittauksessa 0-100 10.1 sek vuonna -90 ja kulutus silti korkeintaan sama kuin vaikka Auris 1.2 turbolla. Suorituskyvyssä uudemmat vastineet jäävät monesti noiden taakse.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 15.12.16 - klo:20:35
Oulu ja Laanilan ramppi etelään päin. Eikä tarvi olla edes talvikeli.
Niin edelleenkin jäi nyt epäselväksi se, haluatko edelleen kokeilla sen, kumpi nauraa lopulta? Jos sinua jänskättää, niin voin toki käydä testaamassa tuon rampin ihan vain tieteen ja foorumikeskustelun vuoksikin. Käykö sinulle muuten konsernin sisältä Ocu:n sisarmallit Golf, A3 ja Leon, jos niiden saatavuus on parempi?
Lainaus käyttäjältä: multsi - 17.12.16 - klo:17:04
Hyvät kyydit sai tuollaisella vanhalla 1.6 "isolohkolla" kevyessä korissa, kun suurin osa autoista oli kuitenki 1.3:sia. Esimerkiksi Corolla 1.6 XSi kiihtyi mittauksessa 0-100 10.1 sek vuonna -90 ja kulutus silti korkeintaan sama kuin vaikka Auris 1.2 turbolla. Suorituskyvyssä uudemmat vastineet jäävät monesti noiden taakse.
Kaikissa TM:n 10/2016 kulutusmittauksissa Auris kuluttaa vähemmän kuin tuo Corolla. 120 km/h nopeudessa ero on vain pari desiä + erot bensojen energiasisällössä, mutta 60 km/h nopeudessa ero kulutukset ovat jo 3,8 vs. 4,7 eli prosenteissa jo paljon Auriksen eduksi. Mitä pienemmällä kuormalla mennään, sitä isompi ero on. Suorituskyky noilla on tasoissa kun kepitetään aktiivisesti huipputehon tuntumassa, mutta jos ei ole kierrokset korkealla ja optimaalinen vaihde silmässä, niin Auris lienee selvästi suorituskykyisempikin. Auriksen kanssa testissä ollut litrainen Golf on molempia taloudellisempi jo 120 nopeuteen puoli sekuntia nopeampi.
Nuo -90 vuoden tulokset Corollalle näyttävät olevan aika kärkipäätä aikakaudelleen. Oihan se ilmoitetuissa tehoissakin kärkeä. Jo TM:n 16/1992 vertailussa 1.6 Corolla kuluttaa 5-6 desiä enemmän eri nopeuksissa. Vuonna 1997 1.6 Corollalle mitattiin enää 10,7 sekuntia 0-100 ajaksi. Päästöluokat, kolariturvallisuus ja varustelu lienevät syöneet suorituskykyä.
Jos verrataan Volkkareita keskenään, niin nuo mainitut TM 16/1992 ja TM 10/2016 antavat meille seuraavan parin verrattavaksi:
-92 Vento 1.8 / -16 Golf 1.0
kiihtyvyys 0-100 sekuntia: 13,4 / 10,2
kulutus 60 km/h l/100 km: 5,4 / 3,7
kulutus 120 km/h l/100 km: 8,4 / 7,0
60-120 isoimmalla vaihteella metriä: 723 / 536
Itse sanoisin, että tosi harvoin nuo uudet pikkuturbot jäävät vanhojen mallien taakse missään ominaisuudessa. Jos rusinoita poimii pullasta, niin tuossa uudemmassa vertailussa ollut 1.2 litrainen Pösö kiihtyi satkuun 9,1 sekunnissa kuluttaen maltillisesti. Sitä vastaan jokainen voikin lähteä etsimään verrokkia menneiltä vuosikymmeniltä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.12.16 - klo:17:04
Niin edelleenkin jäi nyt epäselväksi se, haluatko edelleen kokeilla sen, kumpi nauraa lopulta? Jos sinua jänskättää, niin voin toki käydä testaamassa tuon rampin ihan vain tieteen ja foorumikeskustelun vuoksikin. Käykö sinulle muuten konsernin sisältä Ocu:n sisarmallit Golf, A3 ja Leon, jos niiden saatavuus on parempi?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:42
Melko vaikea uskoa, kun aikoinaan tuota ramppia ajellessa alla oli 75 hevosvoimanen 70-keskiluokan "sportti" ja silläkin pääsi hienosti vauhtiin. Nykyisinhän siellä taitaa olla rajoituskin maksimissaan sata ja kynnys tiputtaa nopeuksia olosuhteiden mukaan aika alhainen.
Koeta nyt päättää, kun autokin vaihtuu lennossa? Ei muuta, kuin kojelautakamera näyttöön ja käyt 1.0TSI octavialla ajamassa, yksi veto ja yli 100km/h todellista nopeutta.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.12.16 - klo:18:00Mitä pienemmällä kuormalla mennään, sitä isompi ero on. Suorituskyky noilla on tasoissa kun kepitetään aktiivisesti huipputehon tuntumassa, mutta jos ei ole kierrokset korkealla ja optimaalinen vaihde silmässä, niin Auris lienee selvästi suorituskykyisempikin.
Juuri näin. Automaattivaihteinen pikkuturbo liikkuu perusautoilijan käsiteltävänä paljon vauhdikkaammin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.12.16 - klo:18:00
Nuo -90 vuoden tulokset Corollalle näyttävät olevan aika kärkipäätä aikakaudelleen. Oihan se ilmoitetuissa tehoissakin kärkeä. Jo TM:n 16/1992 vertailussa 1.6 Corolla kuluttaa 5-6 desiä enemmän eri nopeuksissa. Vuonna 1997 1.6 Corollalle mitattiin enää 10,7 sekuntia 0-100 ajaksi. Päästöluokat, kolariturvallisuus ja varustelu lienevät syöneet suorituskykyä.
Itse sanoisin, että tosi harvoin nuo uudet pikkuturbot jäävät vanhojen mallien taakse missään ominaisuudessa. Jos rusinoita poimii pullasta, niin tuossa uudemmassa vertailussa ollut 1.2 litrainen Pösö kiihtyi satkuun 9,1 sekunnissa kuluttaen maltillisesti. Sitä vastaan jokainen voikin lähteä etsimään verrokkia menneiltä vuosikymmeniltä.
Mulla on lehdet mökillä, mutta oletan tuon 16/92 vertailun olevan sen, missä oli mukana vento, Corolla, Lancer, Sunny ja jotain muita.
Vertailussa erityisesti Corollan moottoria kehuttiin sitkeäksi, taloudelliseksi ja suorituskykyiseksi. Viitsitkö katsoa mitkä ovat sen tasaisen lukeman kulutukset vaikka maantiellä 80kmt ja motarilla 100/120, ja verrata niitä auriksen lukuihin jos sulla on ne? Entäs sitkeyslukemat, josta Corollaa erityisesti tuolloin kehuttiin? Muistaakseni Corolla ei ollut noista kaikista vähiten kuluttava.
No, auton tietoja tarkemmin tutkiessa selvisi, että kyseessä olikin 1.0 Polo, 75 hv:n vapari, ei 1.2 TSI.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 16.12.16 - klo:20:31
Kevytmaitoa ... tai rasvatonta ;D
No, ei meillä punaista täysmaitoa ole koskaan juotukaan, piimää joskus lounasruokaloissa hörppään. Sehän on niinku dieseliä... 8)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 17.12.16 - klo:16:52
Nämä asiat ovat aina enemmän ja vähemmän kompleksisia. Eri osien kuormituksia dominoivat eri asiat kuten, männän nopeus, lämpö, palopaine ja niin edelleen. Miten käy esimerkiksi tuon ominaisväännön kanssa, jos sen laskeekin mäntää kohden? Kaikki nämä puheet jostakin mystisestä viritysasteesta ja sen vaikutuksesta kestävyyteen ovat yleensä vain puhdasta mutuilua.
Jos mäntää kohden laskee, niin siinäkin pitää tilavuus ottaa huomioon. Jokatapauksessa Skodan mallistossa tuo on vääntävin moottori kaksoisahdetun dieselin kanssa Nm/l.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 16.12.16 - klo:17:39
Varsin pätevältä näyttää maitopurkiksi. Mietin tuossa tuota vääntöäkin, joka on dieselmäisen kova 200Nm/l. Jopa monet dieselit eivät yllä tuolle tasolle, siis suurin osa. 😁
TM 10/2016 Golf 1.0 TSI Comfortline Bluemotion.............../257m...(10,2s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 12/2016 Ford Mondeo 2.0 TDCi 150 hv Powershift......../256m...(10,1s)
Mielenkiintoinen vertailupari, osoittaa miten kehitys kulkee vastaanpanemattomasti eteenpäin kuin mummo lumihangessa...... ;D ;D :D :D ::) ::) :o
Lainaus käyttäjältä: Ranssi - 16.12.16 - klo:21:41
1.6 oli varsin hyvän kokoinen pata vaikkapa 80-luvulla juuri tuossa Sunny/Corolla/Golf/Kadett -luokassa, vaikka ruiskuja ei vielä juurikaan ollut. Autot taisivat tuolloin painaa reilun 900 kg:n luokkaa.
+ 1 ;)
Lainaus käyttäjältä: multsi - 17.12.16 - klo:17:04
Hyvät kyydit sai tuollaisella vanhalla 1.6 "isolohkolla" kevyessä korissa, kun suurin osa autoista oli kuitenki 1.3:sia. Esimerkiksi Corolla 1.6 XSi kiihtyi mittauksessa 0-100 10.1 sek vuonna -90 ja kulutus silti korkeintaan sama kuin vaikka Auris 1.2 turbolla. Suorituskyvyssä uudemmat vastineet jäävät monesti noiden taakse.
Massan liikuttelu vaatii energiansa koneen koosta riippumatta (vrrt. nykytrendi omamassan alentaminen..) :o
+ 1
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 16.12.16 - klo:20:31
Kevytmaitoa ... tai rasvatonta ;D
Taidan mennä huomenna ostamaan bonuskaupasta purkin rasvatonta maitua (jotta elän tarpeeksi pitkään nähdäkseni söhköautojen invaasion) ja sitten maanantaina tilaamaan Slowmotion 1.6TDi seuraajaksi (yhtä aneeminen kuin kuskikin) maitopurkki 1.0TSin - niin maailma pelastuu.... :P
Lainaus käyttäjältä: multsi - 17.12.16 - klo:18:35
Mulla on lehdet mökillä, mutta oletan tuon 16/92 vertailun olevan sen, missä oli mukana vento, Corolla, Lancer, Sunny ja jotain muita.
Vertailussa erityisesti Corollan moottoria kehuttiin sitkeäksi, taloudelliseksi ja suorituskykyiseksi. Viitsitkö katsoa mitkä ovat sen tasaisen lukeman kulutukset vaikka maantiellä 80kmt ja motarilla 100/120, ja verrata niitä auriksen lukuihin jos sulla on ne? Entäs sitkeyslukemat, josta Corollaa erityisesti tuolloin kehuttiin? Muistaakseni Corolla ei ollut noista kaikista vähiten kuluttava.
Joo sama testi. Toyota oli testin toiseksi taloudellisin, jääden Nissanista 1-2 desiä eri nopeuksissa. Nissan oli taasen Toyotaa selvästi heikompi suorituskyvyssä. Ero 0-100 kiihdytyksessä 1,5 sekuntia.
Mittaustuloksia -92 Corolla 1.6 / -16 Auris 1.2
kulutus 80 km/h: 6,0 / 4,9 l/100 km
kulutus 100 km/h: 7,0 / 6,1 l/100km
kulutus 120 km/h 8,4 / 7,7 l/100km
Sitkeys 60-120 4. vaihde: 495 / 371 metriä
Sitkeys 60-120 5. vaihde: 642 / 509 metriä
Sitkeys 60-120 6. vaihde: -- / 717 metriä
Sitkeydessä tuoreemmassa testissä Toyota oli ryhmän huonoin kahdella isoimmalla vaihteella. Ero kolmeen parhaaseen kutosella oli noin 200 metriä. Vanhemmassa testissä erot ovat pienempiä ja Toyota on kolmanneksi paras.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.12.16 - klo:18:13
Koeta nyt päättää, kun autokin vaihtuu lennossa? Ei muuta, kuin kojelautakamera näyttöön ja käyt 1.0TSI octavialla ajamassa, yksi veto ja yli 100km/h todellista nopeutta.
Päättää mitä? Siinä vaiheessa kun esimerkkisi annoit, niin ei ollut mitään vaihtoehtoja autolle.
Ovatko vastaavat konsernisisaret sallittuja ja haluatko panostaa arvauksellesi?
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:00:18
Päättää mitä? Siinä vaiheessa kun esimerkkisi annoit, niin ei ollut mitään vaihtoehtoja autolle.
Ovatko vastaavat konsernisisaret sallittuja ja haluatko panostaa arvauksellesi?
Et onnistu sillä 75 heppaisella ja topic:ssa käsitellään vain octavia 1.0 TSI:tä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 17.12.16 - klo:18:13
Koeta nyt päättää, kun autokin vaihtuu lennossa? Ei muuta, kuin kojelautakamera näyttöön ja käyt 1.0TSI octavialla ajamassa, yksi veto ja yli 100km/h todellista nopeutta.
Soon sillälailla, että maitopurkit ja 75 heppaset pysykööt poissa rampeilta. Ovat vaan jaloissa ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:00:18
Päättää mitä? Siinä vaiheessa kun esimerkkisi annoit, niin ei ollut mitään vaihtoehtoja autolle.
Ovatko vastaavat konsernisisaret sallittuja ja haluatko panostaa arvauksellesi?
Kyllä tässä aika tarkasti auton määrittelit:
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:27
En ihan heti usko, että Suomesta löytyisi yhtään ramppia, jossa ei ehtisi kiihdyttämään rajoituksen yläpuolelle litraisella Octavialla. Jos tuollainen kummajainen jostain löytyy, niin kokeilisin kyllä ajaa mielelläni itsekin sen läpi.
Että siitä vaan kokeilemaan.
Suomessa on liian lyhyitä kihdytyskaistoja ja jopa ilman kiihdytyskaistaa, ei autoja voi niiden perusteella valita. Siihen ei auta kovempikaan kiihtyminen, jos vaikka liukas keli. Tää on aivan turhaa lässytystä tällä hetkellä. Ihmisiä on liikenteessä paljon myös sellaisia, jotka eivät ymmärrä autosta tuon taivaallista. Ihmisiä on myös sellaisia,jotka ajavat rauhallisesti aina tai evät osaa ennakoida. Myöskin sellaisia on paljon, jotka eivät uskalla painaa kaasua pohjaan ettei auto lähde käsistä. Nämä asiat eivät millään tavalla liity tähän litraiseen moottoriin.
Suurimmalla osalla kiihdytyskaistoista on joku edessä jarruttamassa, vaikka tuolla litraisella ajelee. Kaikki kiihdytyskaistat, joissa itse tulee pääsääntöisesti ajettua, auton kiihtyvyys on rittänyt kirkkaasti sakkorajan yli.
Nollasta sataseen alta 11 sekuntin kiihtyvä auto välttää Suomessa ihan hyvin. Ei sen kanssa ehkä juhlita tai leveillä mutta se välttää. Yhä enemmän minusta tuntuu siltä että tuollainen litrainen turbokone on juuri sopiva monelle ja etenkin kakkosautoihin. Miksei siihen perheen ykkösautoonkin jos taloudellisuutta erityisesti ajatellaan, noissa bensakoneissa kun on vähemmän ongelmia kuin dieseleissä saastelaitteiden tai kaksoismassojen osalta joten se taloudellisuus menee hyvin liki disukkaa ellei jopa jää voitollekin. Eikä tarvitse niin pelätä pakkasta ja lämpenevätkin nopeammin.
Mikään ei tietysti estä valmistajaa sössimästä näitäkin koneita jollain aivopierulla, aika näyttää miten kestävät. Esimerkiksi volkkarin vanhat kaksilitraiset bensaturbokoneet joiden viritysaste on matalampi, ovat monet aika öljysyöppöjä. Tämän litraisen TSI:n osalta ei ole vielä kunnon kestotestiä nähty, asia selviää sitten kun näillä padoilla on ajettu sen parisataa tuhatta vähän laajemmalla otannalla.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.12.16 - klo:15:28
Nollasta sataseen alta 11 sekuntin kiihtyvä auto välttää Suomessa ihan hyvin. Ei sen kanssa ehkä juhlita tai leveillä mutta se välttää. Yhä enemmän minusta tuntuu siltä että tuollainen litrainen turbokone on juuri sopiva monelle ja etenkin kakkosautoihin. Miksei siihen perheen ykkösautoonkin jos taloudellisuutta erityisesti ajatellaan, noissa bensakoneissa kun on vähemmän ongelmia kuin dieseleissä saastelaitteiden tai kaksoismassojen osalta joten se taloudellisuus menee hyvin liki disukkaa ellei jopa jää voitollekin. Eikä tarvitse niin pelätä pakkasta ja lämpenevätkin nopeammin.
Kun lukee esimerkiksi tätä palstaa, niin V,,IT,,N että nimenomaan bensakoneissa on ollut ongelmia jakoketjujen kanssa. Se että kaksoimassakytkimen, egr:n tai vastaavan joutuu korjaamaan 200-300tkm väliin, niin se on ihan normi remonttia verrattuna, että 60tkm vaihdetaan kaksi kertaa jakoketju.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.12.16 - klo:15:28
Mikään ei tietysti estä valmistajaa sössimästä näitäkin koneita jollain aivopierulla, aika näyttää miten kestävät. Esimerkiksi volkkarin vanhat kaksilitraiset bensaturbokoneet joiden viritysaste on matalampi, ovat monet aika öljysyöppöjä. Tämän litraisen TSI:n osalta ei ole vielä kunnon kestotestiä nähty, asia selviää sitten kun näillä padoilla on ajettu sen parisataa tuhatta vähän laajemmalla otannalla.
Turboautoja on ollut 80-luvulta saakka, mutta ongelma on ollut nimenomaan VAG-konsernilla saada ne kestämään. Otan verrokkina oman vanhan nissan bluebird:n, jonka näin vielä myynnissä. Auto vuosimallia 1987 ja ajettu yli 400tkm aukaisematta mottia tai vaihtamatta turboa. Moni epäili myös 1.0 litraista ford:n ecoboostia, joka on valittu useasti vuoden moottoriksi, mutta ainakaan tuosta ei ole tullut minun korviini tai silmiini pahaa sanottavaa. Samoin on sanottu, että sen kestoiäksi on arvioitu 200tkm, joka on rehellistä. Mitä vag-konsernin 1.2-1.4 moottoreihin tulee, niin toivon käyttäjien kannalta, että vag-konserni on oikeasti niihin panostanut. Sen verran surullisen kuuluisia nuo 1.2-1.4TSI:t ovat etteivät edes kelpaa vaihdossa oikeastaan mihinkään. Enkä edes ota dsg:tä tähän keskusteluun, joka on oma tarinansa.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:15:19
Tarjosin kyllä sinulle toistuvasti tilaisuutta laittaa panoksia peliin, mutta koppia et syystä tai toisesta ottanut. Ihan vain tieteen vuoksi en viitsi lentää Ouluun suomipäiviä tuhlaamaan. Tietenkin sinä keksit jotain valitettavaa siitäkin, jos kokeilen tuon rampin vasta sitten, kun sattuu olemaan jotain muutakin asiaa käydä Suomessa Helsinkiä lähempänä Oulua. Tuo jatkuvat kitinä kun näkyy olevan kovin luontaista.
Hommataan sukset ja sauvat, niin tulee hyvä hiihtäjä noilla selityksillä! Netissä moni aina uhoaa ja tosipaikan tullen selitykset on tätä sinun luokkaa.
Heitetään jollekkin foorumilaiselle haaste, että saadaan väitökselle loppu: Voiko joku foorumilainen käydä 1.0 TSI octavialla kokeilemassa tuon Oulun Laanilan rampin etelään päin kojelautakameran kera ja laittaa videon tänne nähtäväksi? Eli talla pohjaa ja saako kelattua ennen, kuin ramppi loppuu 100km/h todellista nopeutta.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 18.12.16 - klo:15:28
Nollasta sataseen alta 11 sekuntin kiihtyvä auto välttää Suomessa ihan hyvin. Ei sen kanssa ehkä juhlita tai leveillä mutta se välttää. Yhä enemmän minusta tuntuu siltä että tuollainen litrainen turbokone on juuri sopiva monelle ja etenkin kakkosautoihin. Miksei siihen perheen ykkösautoonkin jos taloudellisuutta erityisesti ajatellaan, noissa bensakoneissa kun on vähemmän ongelmia kuin dieseleissä saastelaitteiden tai kaksoismassojen osalta joten se taloudellisuus menee hyvin liki disukkaa ellei jopa jää voitollekin. Eikä tarvitse niin pelätä pakkasta ja lämpenevätkin nopeammin.
Käytännössä dieselissä ei ole yhtään enempää ongelmia, reippaamassa / kuorman kanssa ajaessa nostaa kulutusta suhteessa huomattavasti bensaa vähemmän, sekä lämpenee huomattavasti pikkubensaa nopeammin, jos viitsiny ruksia "webaston".
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 17.12.16 - klo:22:33
TM 10/2016 Golf 1.0 TSI Comfortline Bluemotion.............../257m...(10,2s)
------------------------------------------------------------------------------------------------
TM 12/2016 Ford Mondeo 2.0 TDCi 150 hv Powershift......../256m...(10,1s)
Mielenkiintoinen vertailupari, osoittaa miten kehitys kulkee vastaanpanemattomasti eteenpäin kuin mummo lumihangessa...... ;D ;D :D :D ::) ::) :o
Sinänsä mielenkiintoinen, että verrataan tuollaista matolaatikkoa oikean kokoiseen autoon ?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 18.12.16 - klo:16:03
Kun lukee esimerkiksi tätä palstaa, niin V,,IT,,N että nimenomaan bensakoneissa on ollut ongelmia jakoketjujen kanssa. Se että kaksoimassakytkimen, egr:n tai vastaavan joutuu korjaamaan 200-300tkm väliin, niin se on ihan normi remonttia verrattuna, että 60tkm vaihdetaan kaksi kertaa jakoketju.
Turboautoja on ollut 80-luvulta saakka, mutta ongelma on ollut nimenomaan VAG-konsernilla saada ne kestämään. Otan verrokkina oman vanhan nissan bluebird:n, jonka näin vielä myynnissä. Auto vuosimallia 1987 ja ajettu yli 400tkm aukaisematta mottia tai vaihtamatta turboa. Moni epäili myös 1.0 litraista ford:n ecoboostia, joka on valittu useasti vuoden moottoriksi, mutta ainakaan tuosta ei ole tullut minun korviini tai silmiini pahaa sanottavaa. Samoin on sanottu, että sen kestoiäksi on arvioitu 200tkm, joka on rehellistä. Mitä vag-konsernin 1.2-1.4 moottoreihin tulee, niin toivon käyttäjien kannalta, että vag-konserni on oikeasti niihin panostanut. Sen verran surullisen kuuluisia nuo 1.2-1.4TSI:t ovat etteivät edes kelpaa vaihdossa oikeastaan mihinkään. Enkä edes ota dsg:tä tähän keskusteluun, joka on oma tarinansa.
Hommataan sukset ja sauvat, niin tulee hyvä hiihtäjä noilla selityksillä! Netissä moni aina uhoaa ja tosipaikan tullen selitykset on tätä sinun luokkaa.
Heitetään jollekkin foorumilaiselle haaste, että saadaan väitökselle loppu: Voiko joku foorumilainen käydä 1.0 TSI octavialla kokeilemassa tuon Oulun Laanilan rampin etelään päin kojelautakameran kera ja laittaa videon tänne nähtäväksi? Eli talla pohjaa ja saako kelattua ennen, kuin ramppi loppuu 100km/h todellista nopeutta.
Minä taas väitän että näissä uuden sukupolven koneissa ei ole mitään jakopääongelmia. Ainakin tässä omassa autossa 1,4 on jakopää hihnalla ja tarkastus on ekan kerran 240 000km. Sama lienee 1,0 padassa. Foortin litran purkki on kuulema melko janoinen kokoisekseen. Sen on myös autolehdet todenneet.
Lainaus käyttäjältä: japa - 18.12.16 - klo:16:22
Minä taas väitän että näissä uuden sukupolven koneissa ei ole mitään jakopääongelmia. Ainakin tässä omassa autossa 1,4 on jakopää hihnalla ja tarkastus on ekan kerran 240 000km. Sama lienee 1,0 padassa. Foortin litran purkki on kuulema melko janoinen kokoisekseen. Sen on myös autolehdet todenneet.
No eipä noilla uusilla 1.0 TSI-moottoreilla ole paljoa edes ajettu saati muita kokemuksia, kun taas 1.0 ecoboost on jo yli neljä vuotta vanha moottori. Ja ei en ole ylistämässä sitä, mutta se on verrokki muille valmistajille.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 18.12.16 - klo:16:06
Käytännössä dieselissä ei ole yhtään enempää ongelmia, reippaamassa / kuorman kanssa ajaessa nostaa kulutusta suhteessa huomattavasti bensaa vähemmän, sekä lämpenee huomattavasti pikkubensaa nopeammin, jos viitsiny ruksia "webaston".
Joo niitä volkkarin diesel-webastoja on toosi kiva kaivaa esiin ja putsailla. Jotain tuostakin tiedän. Onhan näissä volkkarin dieseleissä ollut vaikka mitä murhetta. Nuo kaksoismassat nyt on vielä pientä, pumppusuutinkoneissa meni suuttimia ja nokka-akseleita, alkupään kannet halkeili, kaksilitraisissa porsii öljypumpun akseli kun kilsoja tulee, ja vähän vanhemmissa tasapainohässäkän ketju joka on myös siinä kriittisellä polulla välittämässä öljypumpulle voimaa. 16-venttiilisissä menee imusarjoja kun läppämekanismi pettää ja dpf paineanturihan on tietty kulutustavaraa. Todella paljon ikävyyksiä, siihen päälle nuo egr-venttiilit ja egr-coolerit sekä sammutusläpän viat niin ei tartte enää ainakaan itseni noita harkita.
TSI-ketju oli oma murheensa ja sitä ennen oli bensavehkeissä monesti puolavikoja, mutta puolavika ei sentään jättänyt tielle jos vain yksi meni, ja se ketjukin on jo historiaa. Heittänen seuraavan arvan TSI suunnalle jos konsernivehkeeseen sorrun, ihan kuten b1mpo. Minun kilsoillani se on järkevämpi valinta ykkösautoonkin, kun ei tule enää oikein 20tkm edes vuoteen. Jos mitä polttoaineessa vähän dieselissä säästää sen huoltotiskillä häviää.
Noin yleisesti, tuon tasoiseen "ei kiihdy rampilla" provoiluun ei kannata mennä mukaan, kertoo lähinnä kirjoittajasta itsestään. Itse ajoin ajokortin vuonna 1985 ja autona oli sen ajan unelma, BMW 316, teho 90hv ja vääntöä 140Nm.
1980 luvun GTI autot olivat tuolla 115hv tasolla ja väännössä hävisivät runsaasti 200Nm tasolle. Silti kenellekään ei olisi tullut mieleen aloittaa keskustelua, että ne on paskoja siksi, että niillä ei pääse rampista liikenteen sekaan.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 18.12.16 - klo:00:11
Mittaustuloksia -92 Corolla 1.6 / -16 Auris 1.2
kulutus 80 km/h: 6,0 / 4,9 l/100 km
kulutus 100 km/h: 7,0 / 6,1 l/100km
kulutus 120 km/h 8,4 / 7,7 l/100km
Sitkeys 60-120 4. vaihde: 495 / 371 metriä
Sitkeys 60-120 5. vaihde: 642 / 509 metriä
Sitkeys 60-120 6. vaihde: -- / 717 metriä
Sitkeydessä tuoreemmassa testissä Toyota oli ryhmän huonoin kahdella isoimmalla vaihteella. Ero kolmeen parhaaseen kutosella oli noin 200 metriä. Vanhemmassa testissä erot ovat pienempiä ja Toyota on kolmanneksi paras.
Kiitti! Onhan siinä sitten noin litra tultu alaspäin 25 vuodessa jos Toyotia vertailee keskenään. Mut jos Corollaa vertaa tuohon litraiseen ecosporttiin vaikka, niin taitaa corolla pienemmällä mennä. Ecosportin kori toki nostaa sen kulutusta paljon, mutta ei tuo sama moottori focuksessakaan mikään talousihme ole.
Tuossa -97 vertailussa on uudempi mulkosilmä malli, jossa on hieman kuristettu, mutta muuten sama moottori kuin tuossa -92 mallissa. Se on huomattavasti raskaampi(turvallisempi) malli, eikä moottori ole tuossa enää parhaimmillaan. 2000 faceliftiin tuli sitten vvt-i moottorit, jotka ovat huomattavasti modernimpia.
Tuli mieleen tuosta väännöstä vielä se, että onko tämän motin yhteydessä sama 7v. dsg, kuin muissakin max. 250Nm moteissa? On maksimiväännöllä pulssimaisempi käynti tässä, kuin nelipyttyisissä, eli vaihteisto lujemmalla. Saa nähdä kuinka manuaalikin kestää. Vaikka kokonaisvääntö jää tuosta 250Nm, on pyttykohtainen vääntö suurempi, joka on iskultaan tappavampi voimansiirtoa ajatellen.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.12.16 - klo:20:41
Tuli mieleen tuosta väännöstä vielä se, että onko tämän motin yhteydessä sama 7v. dsg, kuin muissakin max. 250Nm moteissa? On maksimiväännöllä pulssimaisempi käynti tässä, kuin nelipyttyisissä, eli vaihteisto lujemmalla. Saa nähdä kuinka manuaalikin kestää. Vaikka kokonaisvääntö jää tuosta 250Nm, on pyttykohtainen vääntö suurempi, joka on iskultaan tappavampi voimansiirtoa ajatellen.
Jostain muistan lukeneeni, että olisi sama laatikko kuin 1.4 ja 1.8 bensoissa ja 1.6 dieselissä. Kun en muista lähdettä, niin varmaksi en uskalla väittää. Aika näyttää miten kolmapyttyisen tärinät on vaimennettu, mikäli siihen on eritystä tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 18.12.16 - klo:20:41
Tuli mieleen tuosta väännöstä vielä se, että onko tämän motin yhteydessä sama 7v. dsg, kuin muissakin max. 250Nm moteissa? On maksimiväännöllä pulssimaisempi käynti tässä, kuin nelipyttyisissä, eli vaihteisto lujemmalla.
Ei tämä ihan noin yksinkertainen kysymys ole, koska moni muukin asia vaikuttaa kokonaisuuteen. Vauhtipyörien koossa ja vaimentimissa voi olla eroa, kierrosalueissa voi olla eroa ja välityksissäkin voi olla eroa. Onko tuon vaihteiston ongelmat muutenkaan lähtöisin väännöntuoton epätasaisuudesta vai pienten kuivien kytkimien heikosta liikkeelle lähtöjen/vaihtojen (lämpö) kestosta?
Kaksoismassaa mennyt noista myös. Tottakai ajetut kierrokset vaikuttaa, eikä asia ole aivan yksiselitteinen. Jokatapauksessa pienempiin pyttymääriin siirryttäessä vääntömomentti pulssittuu. Hitaalta tuossa koneessa tuntuu kierrosten palautuminen, joten kai siellä manuaalissakin jonkinmoinen limppu on mukana myös.
Onko joku otsikon mukaisen kulkineen omistaja huomannut s/s käytöksen muuttuneen laturinvaihtokampanjan jälkeen? Omasta mielestäni sammuu edelleen turhan herkästi, jopa auton liikkuessa, kun yrittää hitaasti ryömittää punaisiin valoihin. Itsellä siis DSG vaihteisto.
Mikä laturinvaihtokampanja? Nykyisin nuo sammuu jo liikkeessä -> normaalia.
Lainaus käyttäjältä: TAG - 18.12.16 - klo:17:59
Noin yleisesti, tuon tasoiseen "ei kiihdy rampilla" provoiluun ei kannata mennä mukaan, kertoo lähinnä kirjoittajasta itsestään. Itse ajoin ajokortin vuonna 1985 ja autona oli sen ajan unelma, BMW 316, teho 90hv ja vääntöä 140Nm.
1980 luvun GTI autot olivat tuolla 115hv tasolla ja väännössä hävisivät runsaasti 200Nm tasolle. Silti kenellekään ei olisi tullut mieleen aloittaa keskustelua, että ne on paskoja siksi, että niillä ei pääse rampista liikenteen sekaan.
Aivan. Ei lisättävää. Kummasti ne linja-autotkin selviää samoista rampeista 50 Lehtimäen bussimatkalaista kyydissä ja kohta mennäänkin 100 km/h. Veikkaan suurimmat osan olevan vain liian ennakkoluuloisia ja eivät ole edes kokeilleet mitään nykyistä 1l ahdettua moottoria henkilöauton nokalla.
Lainaus käyttäjältä: lao - 19.12.16 - klo:19:43
Veikkaan suurimmat osan olevan vain liian ennakkoluuloisia ja eivät ole edes kokeilleet mitään nykyistä 1l ahdettua moottoria henkilöauton nokalla.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 14.12.16 - klo:22:45
Seuraavat maitopurkki moottorilla autot olen ajanut Ford fiesta 1.0 ecoboost, Ford b-max 1.0 ecoboost, Ford focus 1.0 ecoboost ja Seat Ibiza 1.2TSI.
Vain yksi kysymys Lao:lle vahtaisitko tuon oman auton moottorin litraiseen?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 19.12.16 - klo:19:59
Vain yksi kysymys Lao:lle vahtaisitko tuon oman auton moottorin litraiseen?
En :D Mutta suorituskyvyn vaatimustasoissa on eroja. Se on myös tieysti, että mihin tottuu ja mikä on auton käyttötarve. Litranen riittää kauppakassiin tai kevyellä kuormalla hieman isompaankin. En halua edes kuvitella perhe kyydissä auto kuormattuna lähteväni litrasella maantiellä ohitukseen, ellei tilaa ole ja reilusti. Sen mitä itse huomannut niin menohalut loppuu kuormattuna 80 km/h kohdalla ja kevyemmällä kuormalla 100 kohdalla, toisille riitää toisille ei. Itse kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.
Valitettavasti myös raha/käyttökulut ratkaisevat osan ottamaan litraisen, vai kehtaakohan kukaan tunnustavansa, että ottaisi litraisen mielummin kuin 2l moottorin, jos toinen tarjoaisi samaan rahaan/käyttökuluihin/kulutukseen yli tuplatehot? Johonkin se raja on vedettävä, toisilla se on vain ylempänä mitä voi sijoittaa auton moottoriin ja kuluihin.
Lainaus käyttäjältä: lao - 19.12.16 - klo:20:56
En :D Mutta suorituskyvyn vaatimustasoissa on eroja. Se on myös tieysti, että mihin tottuu ja mikä on auton käyttötarve. Litranen riittää kauppakassiin tai kevyellä kuormalla hieman isompaankin. En halua edes kuvitella perhe kyydissä auto kuormattuna lähteväni litrasella maantiellä ohitukseen, ellei tilaa ole ja reilusti. Sen mitä itse huomannut niin menohalut loppuu kuormattuna 80 km/h kohdalla ja kevyemmällä kuormalla 100 kohdalla, toisille riitää toisille ei. Itse kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.
Valitettavasti myös raha/käyttökulut ratkaisevat osan ottamaan litraisen, vai kehtaakohan kukaan tunnustavansa, että ottaisi litraisen mielummin kuin 2l moottorin, jos toinen tarjoaisi samaan rahaan/käyttökuluihin/kulutukseen yli tuplatehot? Johonkin se raja on vedettävä, toisilla se on vain ylempänä mitä voi sijoittaa auton moottoriin ja kuluihin.
Kiitos. Ajattelemme tämän asian juuri samallalailla. Erona että minä tyydyn mielummin käytettyyn autoon tehokkaammalla moottorilla, kuin uuteen tehottomaan. Toki kauppakassiksi voisin tuollaisen hankkia ja voi hyvinkin olla moottori mitä suosittelen appiukolle, kun ja jos on seuraavan kerran vaihtamassa autoa ja käyttökokemusta on kertynyt.
Niin ajattelen minäkin mutta tiedän hyvin, että litraisella pärjää loistavasti liikenteen rytmissä, ja ohituskin onnistuu loistavasti.
Se, mikä on riittävästi tehoa on edelleen avoinna oleva kysymys :)
Varmaan 400 hv riittäisi ?
Ei ainakaan 350-heppaisella AMG:lla tullut pahemmin mieleen, että tehoa pitäisi olla enemmän. Massaa oli se ~1600 kg. Eli tonnin painoisella autolla pärjännee jo reilulla 200 hevosella. Tämä minun 2 c.
Lainaus käyttäjältä: lao - 19.12.16 - klo:20:56
Sen mitä itse huomannut niin menohalut loppuu kuormattuna 80 km/h kohdalla ja kevyemmällä kuormalla 100 kohdalla, toisille riitää toisille ei. Itse kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.
Valitettavasti myös raha/käyttökulut ratkaisevat osan ottamaan litraisen, vai kehtaakohan kukaan tunnustavansa, että ottaisi litraisen mielummin kuin 2l moottorin, jos toinen tarjoaisi samaan rahaan/käyttökuluihin/kulutukseen yli tuplatehot? Johonkin se raja on vedettävä, toisilla se on vain ylempänä mitä voi sijoittaa auton moottoriin ja kuluihin.
Silti nuo 120:een yltävät ohituskiihtyvyydet ovat vertailukelpoisia moniin tuttuihin ja turvallisiis moottorikokoihin, eli tuskin se nyt täysin vielä sataseen hyytyy. Huippujakin riittää seuraavaan tasalukuun. Ensimmäisillä autoillani huiput oli siinä 150 lähellä ja kiihdytys sataseen vei yli 15 sekuntia. Monessa paikassa tuo tarvitsi ennakointia ohituksiin, mutta tarpeettoman paljonkin noita ohituksia tuli tehtyä ongelmitta. Mukavaahan se on nykyisin, kun voi rennosti matalilla kierroksilla ohittaa, mutta aika vähälläkin teholla ohi pääsee.
Nykyisen autoni hinnalla olisi ollut helppo ostaa enemmänkin sylintereitä ja varsinkin iskutilavuutta. Enpä noita osaa isommin kaivata, kun tälläkin suorituskyvyllä nopeudet karkaavat huomaamatta sakkorajan eli. Varsinkin jos Suomessa erehtyy ajamaan, niin ohittaminen ei ole mikään haaste oikein millään modernilla autolla, mutta nopeusrajoituksien mukaan ajaminen on jatkuvaa taistelua.
Kävin koeajamassa 1.0 TSI + DSG yhdistelmän Octavia farkkukorissa. Makuasioitahan nämä ovat ainakin osittain, mutta itselleni jäi fiilis, että alle 2000 rpm koneessa ei tapahdu mitään. Sen jälkeen "käyttövääntöalue" alkaa aika terävästi. Tuli mieleen entisajan turbokoneet, joissa käytös samanlainen.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 20.12.16 - klo:00:02
Silti nuo 120:een yltävät ohituskiihtyvyydet ovat vertailukelpoisia moniin tuttuihin ja turvallisiis moottorikokoihin, eli tuskin se nyt täysin vielä sataseen hyytyy. Huippujakin riittää seuraavaan tasalukuun. Ensimmäisillä autoillani huiput oli siinä 150 lähellä ja kiihdytys sataseen vei yli 15 sekuntia. Monessa paikassa tuo tarvitsi ennakointia ohituksiin, mutta tarpeettoman paljonkin noita ohituksia tuli tehtyä ongelmitta. Mukavaahan se on nykyisin, kun voi rennosti matalilla kierroksilla ohittaa, mutta aika vähälläkin teholla ohi pääsee.
Nykyisen autoni hinnalla olisi ollut helppo ostaa enemmänkin sylintereitä ja varsinkin iskutilavuutta. Enpä noita osaa isommin kaivata, kun tälläkin suorituskyvyllä nopeudet karkaavat huomaamatta sakkorajan eli. Varsinkin jos Suomessa erehtyy ajamaan, niin ohittaminen ei ole mikään haaste oikein millään modernilla autolla, mutta nopeusrajoituksien mukaan ajaminen on jatkuvaa taistelua.
Tässä kommentissa unohdetaan samantien, että liikennesuoritusten määrä on kasvanut huomattavasti 80-luvulta samoin ajoneuvojen määrä. Tämän lisäksi tänä päivänä peltilehmän sisällä on yhä itsekkäämpi ihmisiä, kun katsoo päivittäin tuota perseilyä liikenteessä. Se että joku valittaa ettei selviä ilman sakkoja tehokkaalla autolla ja se on jatkuvaa taistelua, niin kannattaa käyttää sitä vakionopeudensäädintä, joka löytyy melkein kaikista tämän päivän autoista (Jos ei löydy niin 600 eurolla saa asennettua pätevän sellaisen). 20 vuotta ollut kortti ja 0 ylinopeussakkoa (Toki todennäköisyys kasvaa ja se on ohitustilanne missä sakko pamahtaa). Kilometrejä tulee tänäkin vuonna yli 50tkm.
Ei kyllä DSG ajata kiihdyttäessä kunnolla pienillä kierroksilla. Se kyllä pykältää pienemmälle aika nopsaan kaasupoljinta painaessa. Eikä tuo kone anna mitään terävää piikkiä. On se kyllä jännä, että 1.0 ja 3 pyttyä luo toisile sellaisen mielikuvan, että sillä ei kerkeä, kun samaan aikaan mallistossa on vielä hitaampiakin. Se on tietysti kuskista kiinni pärjääkö. Ennakoimattomudessa ja aikataulun kireydessä piilee onnettomuusriskit, siihen ei suuretkaan tehot auta, vaan monesti pahentaa asiaa. Jotkut ajaa töikseen paljon hitaampia kulkuneuvoja ja pärjäävät silti tuolla liikenteessä, hermotko siis paremmin hallussa? Sanotaan nyt vielä, että liikenteessä on suuri osa sellaisia ihmisiä, jotka eivät noitakaan voimavaroja uskalla käyttää, mitä tämä tarjoaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 20.12.16 - klo:07:03
Tässä kommentissa unohdetaan samantien, että liikennesuoritusten määrä on kasvanut huomattavasti 80-luvulta samoin ajoneuvojen määrä. Tämän lisäksi tänä päivänä peltilehmän sisällä on yhä itsekkäämpi ihmisiä, kun katsoo päivittäin tuota perseilyä liikenteessä. Se että joku valittaa ettei selviä ilman sakkoja tehokkaalla autolla ja se on jatkuvaa taistelua, niin kannattaa käyttää sitä vakionopeudensäädintä, joka löytyy melkein kaikista tämän päivän autoista (Jos ei löydy niin 600 eurolla saa asennettua pätevän sellaisen).
En tiedä miten 80-luku tähän liittyy, kun silloin mulla ei ollut edes korttia. Jos liikennemäärä sattuu olemaan suurin, niin silloin ei ohitella tarvitsekaan, koska hyötyä ei ohituksista juurikaan saa. Suomessa tuo on toki harvinainen tilanne.
Suomessa on kansallisena erikoisuutena tapa vaihdella noita nopeusrajoituksia koko ajan. Vaikka autostani löytyy kehittynyt vakkari ja nopeusrajoitusten tunnistus, niin nuo eivät harmillisesti osaa omatoimisesti pitää nopeutuksia rajoituksen mukaisena, vaan kuskin tehtäväksi jää edelleen kyttäillä niitä tikkareita sen sijaan, että seuraisi tietä, liikennettä ja olosuhteita.
Lainaus käyttäjältä: Jussi101 - 20.12.16 - klo:06:54
Kävin koeajamassa 1.0 TSI + DSG yhdistelmän Octavia farkkukorissa. Makuasioitahan nämä ovat ainakin osittain, mutta itselleni jäi fiilis, että alle 2000 rpm koneessa ei tapahdu mitään. Sen jälkeen "käyttövääntöalue" alkaa aika terävästi. Tuli mieleen entisajan turbokoneet, joissa käytös samanlainen.
Missä tilanteissa ilmiö tuli esille? Käsinvalinnalla, suurilla vaihteilla((ko)? Minun ajamani yksilöt lähtivät molemmat vetämään nätisti 1400 rpm paikkeilta ja paras vääntö oli parin tonnin jälkeen. Ja DSG kepitti pienempää aina, kun vähänkin varvasta heilautti. Alle 1700 rpm kone pitää pientä murinaa tai ehkä enemmänkin kevyttä jyrinää, jonka enemmän aistii kuin kuulee. Sama on bongattu lehtien koeajoissa. Jos vertaikukohtana on vaikkapa Nissan/Rellu 1.2 bensaturbo, niin litrainen tuntuu todella joustavalta. Tuo toinen lähes maitopurkki on kyllä kierroksilla pirteä sekin, mutta hyytyy kuin kärpäspaperiin alle 1500 rpm.
Fordin litrainen on joustavampi, muttei 1.0 TSI:n veroinen sekään. Autobildin 12/2016 litraisten farkkujen vertailussa 80-120 aika vitosvaihteella oli 14,4s (Focus) vs. 11,5s (Octavia).
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 19.12.16 - klo:17:41
Mikä laturinvaihtokampanja? Nykyisin nuo sammuu jo liikkeessä -> normaalia.
Takaluukun tarrassa kampanjakoodi aikamoisilla harakanvarpailla, mutta se on joko 27E5, 27t5 tai loogisesti miettien 27F5.
Tosi mukava, kun liruttelee vaikkapa kiertoliittymään ja s/s sammuttaa auton ja ohjaustehostin heittää pyyhkeen kehään. Onneksi s/s:n saa sentään eliminoitua.
Lainaus käyttäjältä: Neliveto - 21.12.16 - klo:13:59
Tosi mukava, kun liruttelee vaikkapa kiertoliittymään ja s/s sammuttaa auton ja ohjaustehostin heittää pyyhkeen kehään. Onneksi s/s:n saa sentään eliminoitua.
Miksiköhän pudottaa tehostuksen pois? Ihmettelin samaa koeajoilla. Mese sammuu myös 10 km/h kohdalla, mutta tehostus pysyy päällä. Saisikohan tuon koodattua VDCS:llä tai OBDEleven-softalla pysymään päällä aina, kun autossa on virta päällä?
StartStopin saa myös koodattua pysyvästi pois, ohjeet löytyy googlella.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 20.12.16 - klo:10:18
Fordin litrainen on joustavampi, muttei 1.0 TSI:n veroinen sekään. Autobildin 12/2016 litraisten farkkujen vertailussa 80-120 aika vitosvaihteella oli 14,4s (Focus) vs. 11,5s (Octavia).
Focus on painavampi ja vaihteiston välitykset/kokonaisvälityssuhde ovat pitempiä kuin Octaviassa.
Polttoaineenkulutukseltaan vag:n litrainen on etevämpi - on toki uudempikin kuin "pelin avanneen" Fordin. Fordin kone on sinänsä yllättänyt epäilijät luotettavuudellaan ja jopa kestävyydelläänkin.
Ohjaustehostimelle on valinta auto sammuksissa vcds:llä, en oo testannu. Auto käynnistyy kun rattia liikuttaa sammuksissa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.12.16 - klo:14:20
Ohjaustehostimelle on valinta auto sammuksissa vcds:llä, en oo testannu.
Täytyy testailla, kun saan oman auton ajoon.
Kikkailin konfiguraattorilla Facelift-mallin kanssa ja päästöjen/kulutuksen nousu on outoa - 1.0 DSG Farkku kombinaatiolla maantiekulutukseen on tullut lisää kaksi desiä, kaupunkiin kolme. Teho/vääntö on ennallaan, paino on muutaman kilon tarkkuudella sama ja huippunopeus kasvanut kilsalla, eli ilmanvastuskerroin tuskin on ainakaan huonontunut.
Uudet päästönormit nostaa kulutusta.
Lainaus käyttäjältä: JFabiaK - 21.12.16 - klo:14:15
Focus on painavampi ja vaihteiston välitykset/kokonaisvälityssuhde ovat pitempiä kuin Octaviassa.
Polttoaineenkulutukseltaan vag:n litrainen on etevämpi - on toki uudempikin kuin "pelin avanneen" Fordin. Fordin kone on sinänsä yllättänyt epäilijät luotettavuudellaan ja jopa kestävyydelläänkin.
Fordin kulutus nousee aika nopeusti kuorman kasvaussa. Olisikohan niin, että lisärikastusta tarvitaan enemmän kuin Volkkarin versiossa. Nythän tuosta Fordinkin koneesta on uudet versiot esitelty ja nähtäväksi jää, mille tasolle uudet koneet pääsevät.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 21.12.16 - klo:15:28
Uudet päästönormit nostaa kulutusta.
Mitkä uudet päästönormit? Eivätkö molemmat ole Euro 6 normin moottoreita?
http://m.iltalehti.fi/autot/2015043019601853_au.shtml (http://m.iltalehti.fi/autot/2015043019601853_au.shtml)
Tuo WLTP-normi tulee vasta syyskuussa ja se tulee heiluttelemaan lukemia tuntuvasti. Nämä Golfin lukemat on mitattu vanhalla syklilla.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 21.12.16 - klo:16:30
Fordin kulutus nousee aika nopeusti kuorman kasvaussa.
Tämän huomasi selvästi jo pidemmällä koko illan koeajolla. Moottoritiellä kulutus alkoi nousta nopeasti. Samoin reippaassa kaupunkiajossa Focus ecoboost automaatti kulutti melkein ysin sataselle, Octavia DSG vei samalla sykkeellä pari litraa vähemmän. Myös Fordin kylmäkulutus oli kovaa, ekat 5km nollakeliaamuna näytti 11,1 sataselle :o
Sinänsä Focusin suorituskyky oli positiivinen ylläri. Ehkä tuntuma tuli automaatista, joka pitää kiekat rauhallisessakin ajossa aika ylhäällä. DSG puolestaan vedättelee välillä vähän liiankin pienillä kiekoilla, normiajossa konetta ei juuri edes kuule sisälle. Tämäkin varmaan selittää ison osan kaupunkikulutuksen erosta.
En kyllä tuijottaisi kovin tarkkaan noita kulutuksia ajotietokoneesta, tankkaus kertoo enempi.
Alle 2 desiä itsellä heittää, webasto sotkee tällä hetkellä tarkempaa mittausta. Kesällä sitten saa vasta luotettavaa tietoa, kun ei tule niin pitkää matkaa ajettua.
Toi webasto kyllä vie yllättävänkin paljon bensaa. 25min + 25min päivässä ja lähes 3 litraa /100 kovempi kulutus nyt samanlaisella ajoprofiililla.. Ehkä nyt taipuu hieman offtopicciin.
Lainaus käyttäjältä: Antti O - 22.12.16 - klo:10:52
Toi webasto kyllä vie yllättävänkin paljon bensaa. 25min + 25min päivässä ja lähes 3 litraa /100 kovempi kulutus nyt samanlaisella ajoprofiililla.. Ehkä nyt taipuu hieman offtopicciin.
Niinno riippuu tietty jos ajat tosi vähän, tai et minnekään niin näkyyhän se sitten l/100km kulutuksessa paljonkin. 5 kW lämmitin syö jotain 0,5 l/h luokkaa.
No onko puoli litraa tunnissa paljon? Reilu pari desiä vajaan puolen tunnin lämmitys. Mutta ongelmana on kun silloin ei kerry yhtään kilometriä, niin jos alkaa laskemaan sen kulutusta l/100km niin se voi olla mitä vaan.
Tuossa "rääkätty" 1.0 TSI koneella, ei mitenkään huonosti liiku.
https://www.youtube.com/watch?v=-6mdEUO5mDs (https://www.youtube.com/watch?v=-6mdEUO5mDs)
Lainaus käyttäjältä: splitxyz - 22.12.16 - klo:13:32
Tuossa "rääkätty" 1.0 TSI koneella, ei mitenkään huonosti liiku.
https://www.youtube.com/watch?v=-6mdEUO5mDs (https://www.youtube.com/watch?v=-6mdEUO5mDs)
Ihmeen sitkeältä vaikuttaa mittarin neulan liikkeen perusteella. Vaikeuksia teettäisi kyllä eräällä rekkamiehellä pysyä rampissa pelkällä nupillakaan tuon perässä ;).
Lainaus käyttäjältä: Ambientti - 22.12.16 - klo:13:14
No onko puoli litraa tunnissa paljon? Reilu pari desiä vajaan puolen tunnin lämmitys. Mutta ongelmana on kun silloin ei kerry yhtään kilometriä, niin jos alkaa laskemaan sen kulutusta l/100km niin se voi olla mitä vaan.
Talvella jos ajaa pätkäajoa, niin kulutus nousee jokaa tapaukseesa tuntuvasti.
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 22.12.16 - klo:13:56
Ihmeen sitkeältä vaikuttaa mittarin neulan liikkeen perusteella. Vaikeuksia teettäisi kyllä eräällä rekkamiehellä pysyä rampissa pelkällä nupillakaan tuon perässä ;).
Myöskään satasen ylittäminen ei näyttänyt olevan mikään raja, vaan kiihtyvyyttä riitti sen jälkeenkin siihen malliin, ettei ohittamisessa ole mitään erityistä haasteta.
Tässä toinen pätkä, jossa koko väli 0-200. Videon alusta näkee selvästi koneen tärinän pellin alla, onneksi se ei tunnu sisälle saakka:
https://youtu.be/0sbSlFX3LEc
Eipä tuo sen kummemmalta kuulosta / näytä kuin 2.0 TSI. Samanlainen helvetin ruma räminä molemmissa.
Kiihtyvyyksiä voi verrata kun pistää nämä videot pyörimään rinnakkain
220hp 2.0 TSI kohdasta 0:33 https://youtu.be/qzaOLUo275E?t=33
1.0 TSI kohdasta 1:01 https://youtu.be/0sbSlFX3LEc?t=61
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 22.12.16 - klo:15:18
Eipä tuo sen kummemmalta kuulosta / näytä kuin 2.0 TSI. Samanlainen helvetin ruma räminä molemmissa.
Kiihtyvyyksiä voi verrata kun pistää nämä videot pyörimään rinnakkain
220hp 2.0 TSI kohdasta 0:33 https://youtu.be/qzaOLUo275E?t=33
1.0 TSI kohdasta 1:01 https://youtu.be/0sbSlFX3LEc?t=61
Sniiki, hyvää joulua!
PS. Joku voi pitää kiihtyvyysvertailua "vittuiluna", en minä. Mielestäni 1.0 TSI on hyvä laite hintaansa nähden ja tarjoaa riittävästi suorituskykyä arkipäivään. :)
Lainaus käyttäjältä: splitxyz - 24.12.16 - klo:22:05
Sniiki, hyvää joulua!
PS. Joku voi pitää kiihtyvyysvertailua "vittuiluna", en minä. Mielestäni 1.0 TSI on hyvä laite hintaansa nähden ja tarjoaa riittävästi suorituskykyä arkipäivään. :)
Myöhäistä hyvää joulua sinnekin. Ei ollut vittuilua. Kyllä tuo 1.0 viisari oikeasti ihmeen ripeästi minusta nousi, mutta laitoin silti vertailuksi räsän lähinnä tuon "paljon puhutun" 0-100 kiihtyvyyden vuoksi. Ite oon pärjäilly VAGin vanhemmilla 1.2 ja 1.4 pikkubensaturboilla ihan ok autobahnallakin sinne 150-170kmh vauhteihin, sen jälkeen loppuu yleensä menohalut. Banhalla toki on tilaa kiihdytellä pidempäänkin. Pikkukone aiheuttaa päänsärkyä itelle vain pienillä teillä kun on vähän ohitustilaa. Itsellä ei hermot riitä nykimään pitkän jonon perässä ja jos ei siitä helposti pääse ohi niin maailma murenee ja tulee itku, siksi itse turvaudun vähän isompaan vaihtoehtoon niin kauan kun siihen tässä veroparasiittilassa on varaa.
Eli riskejä otetaan enemmän tehokkaammilla autoilla huonojen hermojen takia? Vallan mainiosti tuolla on päässyt ohi riskeeraamatta ja sakkojakin olisi tullut huomaamatta. Eikä ohituksissa ole tullut mieleenkään tehojen riittämättömyys. Itse ohitan yleensä sillä tavalla, ettei se herätä kanssa-autoilijoissa pahennusta. Itsellä on arvokkaita kyytiläisiä myös monesti kyytillä, joten ajaminen on vastuullista senkin takia. Golffia on myyty 85 heppaisena myös, jos oikein tehottoman auton haluaa.. Jos usein vetäisin painavaa peräkärryä tai asuntovaunua, olisi siinä tapauksessa joku tehokkaampi moottori järkevämpi. Eikä yhtään tuntunut pahalta hypätä tuohon kansanautoon tehokkaammasta m-sport hybridistä, vaikka puolensa siinäkin oli. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:13:11
Eli riskejä otetaan enemmän tehokkaammilla autoilla huonojen hermojen takia? Vallan mainiosti tuolla on päässyt ohi riskeeraamatta ja sakkojakin olisi tullut huomaamatta. Eikä ohituksissa ole tullut mieleenkään tehojen riittämättömyys. Itse ohitan yleensä sillä tavalla, ettei se herätä kanssa-autoilijoissa pahennusta. Itsellä on arvokkaita kyytiläisiä myös monesti kyytillä, joten ajaminen on vastuullista senkin takia. Golffia on myyty 85 heppaisena myös, jos oikein tehottoman auton haluaa.. Jos usein vetäisin painavaa peräkärryä tai asuntovaunua, olisi siinä tapauksessa joku tehokkaampi moottori järkevämpi. Eikä yhtään tuntunut pahalta hypätä tuohon kansanautoon tehokkaammasta m-sport hybridistä, vaikka puolensa siinäkin oli. ;D
Kaikki on taas suhteellista. Tekeekö se ohituksesta vaarallisen jos tehokkaalla autolla se menee helposti mutta mopokoneella samassa paikassa ei voisi edes kuvitella menevänsä ohi? Siinä sitten maitopurkkikuski kauhistelee kun teho puhuu ja tehdään turvallinen ohitus isolla moottorilla ;D ja kirjoitellaan siitä vaikka tänne...
Kuten aiemminkin totesin, ajotyyli ei ole muuttunut kummemmaksi, vaikka tehokkaammasta siirtynyt tehottomampaan. Nämä on loppujen lopuksi asennekysymyksiä.
En ala väittämään vastaan. Jokainen kokekoot ohitustarpeen ja koneen riittävyyden miten haluaa. Ei tässä ole nyt kuitenkaan kyse mistään kuoleman uhmaamisesta. Huumorin voi jokainen tuolta seasta suodattaa pois jos se on liian huonoa.
1 sekuntikin on silti pitkä aika ohituksessa, etenkin kiihtyvyydessä että pääsee ohitusnopeuteen. Pienellä koneella en uskalla lähteä ohi monissa kohdissa, joissa isommalla pääsisi heittämällä. Jos tilannetta on muuten vaikea uskoa niin kuvittele vertailun vuoksi kärjistetysti jokin ohitustilanne 1.0 TSI autolla ja sama kohta sitten 150-200 heppaisella kilokyykyllä. Kummalla pääsee sutjakammin, ketään vaarantamatta ohi?
Mutta en siis ole siinä 1.0 TSI mollauskerhossa jäsenenä, päin vastoin. Ymmärrän silti eron isomman ja pienemmän koneen välillä. Olen ajanut niin hirvittävillä ranskalaisilla vapari pikkudiesel viritelmillä, että 1.0 TSI on suorastaan sporttinen niihin verrattuna :)
Ja toinen fakta on se, että teillämme liikkuu hitaampia kuskeja ja ajoneuvoja, kuin mihin tämä "maitopurkki" kykenee vastuullisella kuskilla.
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 29.12.16 - klo:13:22
En ala väittämään vastaan. Jokainen kokekoot ohitustarpeen ja koneen riittävyyden miten haluaa. Ei tässä ole nyt kuitenkaan kyse mistään kuoleman uhmaamisesta. Huumorin voi jokainen tuolta seasta suodattaa pois jos se on liian huonoa.
1 sekuntikin on silti pitkä aika ohituksessa, etenkin kiihtyvyydessä että pääsee ohitusnopeuteen. Pienellä koneella en uskalla lähteä ohi monissa kohdissa, joissa isommalla pääsisi heittämällä. Jos tilannetta on muuten vaikea uskoa niin kuvittele vertailun vuoksi kärjistetysti jokin ohitustilanne 1.0 TSI autolla ja sama kohta sitten 150-200 heppaisella kilokyykyllä. Kummalla pääsee sutjakammin, ketään vaarantamatta ohi?
Mutta en siis ole siinä 1.0 TSI mollauskerhossa jäsenenä, päin vastoin. Ymmärrän silti eron isomman ja pienemmän koneen välillä. Olen ajanut niin hirvittävillä ranskalaisilla vapari pikkudiesel viritelmillä, että 1.0 TSI on suorastaan sporttinen niihin verrattuna :)
Turvallisuutta on monenlaista...veikkaan että kilokyykyillä on jonkun verran enempi väkeä lähtenyt "nahkurin orsille".
Ohittaminen on ennakointia ja toisten kuskien kannalta se olisi suotavaa, että ohitus on myös ennakoitavissa. Siihen riittää tehottomampikin auto. Ja ohitusnopeus on aina muuttuva. Jos yhtään rivien välistä yrittää lukea, niin painotan vastuullisuutta, ennakointia ja havaintokykyä ohi tehojen tai niiden riittämättömyyden.
Ps. Bemarit hallitsevat kolaritilastoja, se on varmaan sitä tehon puutetta, vai johtuisiko asenteesta? Eikä minulla ole tarvetta puolustella autohankintaani näillä puheilla. Tuollakin rahalla olisi saanut melko tehokkaankin pelin.
Lainaus käyttäjältä: Ishvan - 29.12.16 - klo:13:27
Turvallisuutta on monenlaista...veikkaan että kilokyykyillä on jonkun verran enempi väkeä lähtenyt "nahkurin orsille".
Ja jokaisen foorumitekstin voi ymmärtää väärin jos oikein yrittää.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:13:30
Ohittaminen on ennakointia ja toisten kuskien kannalta se olisi suotavaa, että ohitus on myös ennakoitavissa. Siihen riittää tehottomampikin auto. Ja ohitusnopeus on aina muuttuva. Jos yhtään rivien välistä yrittää lukea, niin painotan vastuullisuutta, ennakointia ja havaintokykyä ohi tehojen tai niiden riittämättömyyden.
Mutta eihän tässä nyt puhuttu ennakoinnista vaan moottoreiden eroista?
Alan kallistua toisten mielipiteisiin siitä, että tässä ketjussa pääasia on perustella omia hankintoja.
Joutuu tässä ennakointiakin valistamaan, koska sitä toiset eivät ymmärrä puolustaessaan "suurta" tehoa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:13:36
Joutuu tässä ennakointiakin valistamaan, koska sitä toiset eivät ymmärrä puolustaessaan "suurta" tehoa.
Liikennekäyttäytymiskeskustelulle on oma osio. Herneet ovat virtuaalimaailmassa ilmeisesti huomattavasti todellisia vastineitaan keveämpiä, koskan ne sinkoavat kärsään näin helposti. Kerroin että VAGin pikkuturbot on omasta mielestä päteviä ja riittäviä kaikkeen muuhun kuin ohittamiseen pikkuteillä, jolloin se tarkoitti oitis sitä että olen vastuuton kaahari ja minut pitää passittaa takaisin autokouluun.
(https://media.giphy.com/media/l0MYBghm9GjCg6EiQ/giphy.gif)
(https://media.giphy.com/media/xT9KVg9SneKPYwR9Kw/giphy.gif)
Niin, itse en ole kokenut tuolla ohittamista vaikeaksi edes pikkuteillä. Esim. Veteli-Kuortane-välillä ei ole ollut mitään ongelmaa ja perä edellä vastaantulijoita riittää. Ja kyllä, nyt sielläkin ollut liikennettä tähän aikaan vuodesta. Tehon riittävyys on siis kuskista, ei autosta kiinni. Tehoista puhumisen ja niiden riittämisestä voit itse hoitaa toisessa topikissa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:14:53
Niin, itse en ole kokenut tuolla ohittamista vaikeaksi edes pikkuteillä. Esim. Veteli-Kuortane-välillä ei ole ollut mitään ongelmaa ja perä edellä vastaantulijoita riittää. Ja kyllä, nyt sielläkin ollut liikennettä tähän aikaan vuodesta. Tehon riittävyys on siis kuskista, ei autosta kiinni. Tehoista puhumisen ja niiden riittämisestä voit itse hoitaa toisessa topikissa.
Tehottomammalla autolla ei kuski ohittele paikoissa missä sillä ei pääse ohi ja syntyy mielikuva että tehoja on riittävästi. Raskaalla ajaessa ohi tulee yleensä kaikki henkilöautot, tosin tiukoissa tilanteissa ohittaja ei ole ollut 200+ heppanen auto kyseessä vaan ohi on tultu nuhapumpulla. Tämä todettu välillä vantaa jkl. Oma mopodieselikin riittää ohituksiin, niissä paikoissa kun sillä pääsee ohi, mutta tiedostan että esim prätkällä ne ohitukset meni paljon sujuvammin kun sellaisella vielä ajoin. Sitten tehoa on riittävästi ohitukseen kun ei enää pito riitä kiihdytyksessä ja silloin ei tule niin suurella todennäkösyydellä virhearviota ohituksessa kun sitä tehoa on reservissä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:14:53
Niin, itse en ole kokenut tuolla ohittamista vaikeaksi edes pikkuteillä. Esim. Veteli-Kuortane-välillä ei ole ollut mitään ongelmaa ja perä edellä vastaantulijoita riittää. Ja kyllä, nyt sielläkin ollut liikennettä tähän aikaan vuodesta. Tehon riittävyys on siis kuskista, ei autosta kiinni. Tehoista puhumisen ja niiden riittämisestä voit itse hoitaa toisessa topikissa.
Onkin tosiaan luonnollista että siirryn puhumaan moottoreiden tehoista toiseen ketjuun ja pyhitetään "1.0 TSI - kokemuksia" -otsikolla oleva ketju liikennekäyttäytymisestä puhumiseen. Tällä foorumilla on ilmeisesti nykyään tarkoitus haastaa kaikesta riitaa. Vaikka kehuu pientä moottoria mutta toteaa että onhan se isompi kivempi, niin piru on irti. Sama asia kuin tulisit väittämään että 1 M, on parempi kuin 10 M,, koska kyllä 1 M, on ihan tarpeeksi kaikille ja 10 M, aiheuttaa mielenhäiriöitä ja ylenpalttista tuhlaamista.
PS. Vetelissä on liikennettä niinkuin Flow-festareilla on persuja.
Mitenkäs paljon ihmiset ajaa vain paikallisesti? Vetelissä ei asu paljoa ihmisiä siis, mutta tietä ajelee muutkin. ;) Itse ajoin tuon pätkän aikoinaan aina Helsinkiin töihin ajellessa, myös tehokkaammallakin autolla. Tehot riittävät nytkin. Sinulle ei sovellu tuo moottori, monelle muulle se riittää. Minulle turvaa tuo ennakointi. Saat olla sitä mieltä, että teho tuo turvaa. Itse olen sitä mieltä, että tuolla pääsee ohi tarpeen tullen ja se riittää minulle. Jos tuolla ei pääse turvallisesti ohi, niin minun mielestä on kuskissa vika.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:15:34
Mitenkäs paljon ihmiset ajaa vain paikallisesti? Vetelissä ei asu paljoa ihmisiä siis, mutta tietä ajelee muutkin. ;) Itse ajoin tuon pätkän aikoinaan aina Helsinkiin töihin ajellessa, myös tehokkaammallakin autolla. Tehot riittävät nytkin. Sinulle ei sovellu tuo moottori, monelle muulle se riittää. Minulle turvaa tuo ennakointi. Saat olla sitä mieltä, että teho tuo turvaa. Itse olen sitä mieltä, että tuolla pääsee ohi tarpeen tullen ja se riittää minulle. Jos tuolla ei pääse turvallisesti ohi, niin minun mielestä on kuskissa vika.
Jos 1,0 tsi teho ei vaan fysiikan lakien mukaan riitä ohitukseen niin onko vika kuskissa? Tai on se siten ettei se ostanut tehokkaampaa autoa ;D
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 29.12.16 - klo:13:16
Tekeekö se ohituksesta vaarallisen jos tehokkaalla autolla se menee helposti mutta mopokoneella samassa paikassa ei voisi edes kuvitella menevänsä ohi?
Ei varmastikaan tee. Kyllä moottorin tietynasteinen tehokkuus tuo ohituksiin sellaista vaivattomuutta, jota ainakin itse arvostan. Omassa A3-koppurassani on hevosvoimia 150, joten mistään urheiluautosta ei todellakaan ole kyse. Ero aikaisempaan 2-litraiseen vapariin (115 hv) on kuitenkin selvä.
Toinen juttu on sitten se, että tehokkaalla autolla ajavan ohituskynnys voi laskea liikaa. Tästä voi aiheutua vaaratilanteita, koska tehokkaallakaan autolla ei voi ohittaa turvallisesti aivan missä vain. Riskiohituksiin voi toki syyllistyä myös "mopokoneella" ajava siinä missä (miehekkäällä) tehomyllylläkin posottava, mutta "tehoautoilijoilla" saattaa ehkä keskimäärin olla pikkuisen matalampi kynnys toimia myös niukoilla marginaaleilla. Veikkaan, että keskimääräistä selvästi tehokkaampia autoja hankkivilla saattaa lähtökohtaisesti olla suurempi taipumus ns. urheilulliseen ajotapaan. Tällaisen ajotavan omaavat henkilöt saattavat olla esimerkiksi muita haluttomampia jonossa köröttelyyn.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 29.12.16 - klo:13:16
Siinä sitten maitopurkkikuski kauhistelee kun teho puhuu ja tehdään turvallinen ohitus isolla moottorilla ;D ja kirjoitellaan siitä vaikka tänne...
Autopalstoilla saattaa käsitys liikenteen todellisuudesta joskus hieman hämärtyä. Veikkaan, että valtaosaa noista "mopokoneilla" (ja vähän suuremmillakin) liikkuvista ei hiukkaakaan kiinnosta millaisella autolla joku heidät ohittaa. Valtaosa autoilijoista on vain matkalla kotiin, töihin ja mökille, eivätkä he todennäköisesti kiinnitä minkäänlaista huomiota ohittavan auton tehoihin tai pakoputkien määrään. Riskiohituksiin huomio tietysti kiinnittyy, mutta niihin voi syyllistyä millaisella autolla tahansa.
Noissa VAG:n uusissa litran "mopokoneissa" näyttää olevan 116 heppaa. Ottaen huomioon, millaisilla autoilla ennen vanhaa ajettiin, tuntuu jossain määrin oudolta ajatukselta, että näillä "mopokoneilla" ajavat joutuisivat joihinkin kummallisiin vaikeuksiin esimerkiksi moottoriteiden liittymissä. Ymmärrän hyvin, että kaikille eivät tuon tehoiset autot riitä (eivät riitä minullekaan), mutta väitteet siitä, ettei "mopokoneilla" pääsisi sujuvasti liikennevirtaan, ovat kyllä hivenen huvittavia. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, etten ole itse toistaiseksi tuollaisella "mopokoneella" ajanut. (Tosin tietyissä piireissä 1.4 TSI:kin todennäköisesti lasketaan "mopokoneisiin"). Mutta siihen nähden, että Koiviston aikaan rampilta pääsi sujuvasti liikennevirtaa 80-heppaisellakin "mopolla", tuntuu erikoiselta ajatella, että tänä päivänä se ei enää onnistuisi 116-heppaisella turbolla. Nopeusrajoituksethan eivät noista päivistä ole muuttuneet. Sanoisinkin, että mahdolliset ramppivaikeudet ovat paljon todennäköisemmin seurausta kuljettajan taidoista kuin moottorin kilowateista.
No jos puhutaan ihan ajoista niin paljonko menee lisäaikaa ohitukseen? Veikkaan että 3 sekuntia riittää hyvin jos nyt puhutaan erosta tyyliin 110hv vs. 160hv? Jos "tehokkaalla" autolla lähtee ohi sellaisissa paikoissa jossa se on tuosta 3 sekunnista kiinni, niin voisi vähän miettiä omia riskinottohalujaan liikenteessä.
Just joulun ruuhkassa mietin että kun tämä 1.6tdi on vielä mopompi kuin 1.0tsi ja tälläkään ei ollut mitään ongelmia ohituksissa. Rekkoja ja jonopoukkoilua, voi miettiä oliko sitten kuinka fiksua ajamista, mutta ei ollut tehon puutteen kanssa minkään näköisiä ongelmia.
Vähän riskillä mennään jos ohitusmarginaalit on sekunnin kahden luokkaa.. 8)
Harvoinpa ohituksissa kaikkea laitetaan peliin... ainakin itsellä loppunopeus olisi sen verran miehekäs, että olisi kohtuu kallis paukku jos sattuisi mittaus kohdille. Olen ajanut kymmenillä eri autoilla ja myös kolmipyttyisillä mopoilla... jopa ahtamattomilla ja ahdetuillakin, kaikilla olen päässyt ohi.
Varmaankin dsg olisi kuitenin minun valinta litraiselle koneelle kaveriksi, jotta ei tarttisi hämmentää niin kovin paljon vaihteita. (sellaista ei ole tullut vastaan vielä, eli en ole kokeillut) Joka tapauksessa jos minulla ei olisi rahaa laittaa autoon kovin kauheasti, niin 1.0 TSI on hyvä budjettivaihtoehto, uusi on aina uusi. :)
Se on vain monelle kompastuskivi tuo 1.0 ja 3 pyttyä. Tehopainosuhde on tässä se oikeampi mietintämyssyssä oleva asia. 116hp ja 1250kg ei kuulosta pahalta normaaliin käyttöautoon. Sillä voi laskeskella sitten todellista suorituskykyä halutessaan.
Jos nyt asiasta tämän auton ja moottorin käyttökokemuksiin. Nyt on yli 8tkm ajettu. 5.3l/100km kaikki ajot ja webaston osuus siitä n. 3-5dl. Ajo on ollut paikoin reipastakin polttoainetta säästelemättä. Pienin tankillinen 4.7l/100km ja suurin oli ensimmäinen tankkaus 5.9l/100km. Öljyä ei ole tarvinnut lisätä. Vaivattomampi ajolleen, kuin nuo dieselit ja paljon mieluisampi moottori. Ei montaa desiä häviä tuolle aikaisemmalle 1.6tdi:lle, jossa oli webasto myös. Tankatun perusteella siis. Ajotietokoneessa ei suurta virhettä ole, kuin webaston esilämmityksen takia. Bensawebasto kuluttaa enemmän, kuin diesel. Jos miinusta moottorista haluaa hakea, niin pieni ahtovinkuna on joillain kierroksilla. Ihan kuin olisin 1.2tsi:stä lukenu samaa joskus. Pitää huollossa mainita.
No siirrytään nyt sitten tähän mustavalkoiseen vääntöön kun kerran halutaan. En tiedä kuka on sekunnin marginaaleista puhunut. Itse mainitsin että ohituksessa sekuntikin kiihtyvyydessä on aika paljon.
Testeistä kaivettuja:
2.0 TSI RS Skoda 60-100 4,6s 80-120 6,0s
1.0 TSI Skoda 60-100 13,9s 80-120 14,1s
Niillä teillä joita itse tarkoitin hankaliksi ohitusten suhteen, tommoinen 8-9 sekuntia melkoisen pitkä aika. Te jotka ohitatte aina niin säntillisesti, kokeilkaapa joskus pienemmällä tiellä tehdyn ohituksen jälkeen, omalle kaistalle paluun aikaan alkaa laskea vaikka viisi sekuntia lisää, että missä kohtaa sitten olisitte (ja se laskenta ei ala ykkösestä). Se muutama sekuntikin tekee 100kmh vauhdissa 100m. Vastaan tuleva auto lähestyy samaa vauhtia joten tuon voi kertoa kahdella. Aika pitkiä tyhjiä suoria alkaa kaivata ohituksiin.
Veikkaan ettei ole herkkua kinnata 1.0:lla täydellä lastilla noissa ylämäkeen olevissa ohituskaistapaikoissakaan.
Vaikkei sillä mitään merkitystä tunnu olevan, painotan nyt edelleen että hyvinhän tuo 1.0 TSI yleisesti ottaen riittää, kun omien kokemusten mukaan riittää lussumpi 1.2 TSI;kin, mutta itse ajan mielummin jollain karvan verran tehokkaammalla.
Kun katsoo mitä autoja liikenteessä tänä päivänä on niin veikkaan, että tuo 1.0tsi on nopeampi mitä 50% muusta autokannasta vaikka pieni moottori onkin.
En minä ole väittänyt ainakaan, ettei tehokkaammalla autolla pääsisi nopeammin ohi. Ei tässä siitä ole kysymys, vaan riittääkö normaaliin ajoon tuon litraisen moottorin voimavarat. Kyllä riittää omasta mielestä. Nuo kiihtyvyysarvot ei pidä edes laskennallisesti paikkaansa keskenään.
Ps. Siis esim. 1.0 kiihtyy hitaammin 60-100, kuin 0-100. 😂
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 29.12.16 - klo:17:27
Testeistä kaivettuja:
2.0 TSI RS Skoda 60-100 4,6s 80-120 6,0s
1.0 TSI Skoda 60-100 13,9s 80-120 14,1s
Millä vaihteella nämä on ajettu? Tuskin 1.0 TSI:llä menee edes 0-100km/h tuota 13,9 sekuntia, joten se varmasti pystyy aika paljon parempaan aikaan välillä 60-100km/h, kuin tuo jonka tuohon olet kaivanut?
Edit: Taitaa olla tästä tieteellisestä testistä: http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/pihi-muttei-tossukka-skoda-octavia-1-0/ (http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/pihi-muttei-tossukka-skoda-octavia-1-0/)
Jossa ei kerrota mitään mittauksita: "Ohituskiihtyvyys 60"100 km/h vie 13,9 sekuntia, jossa on parannusta entiseen 1,1 sekuntia. Kiihdytys välillä 80"120 km/h kestää 14,1 sekuntia, jossa on kohennusta aiempaan peräti 2,7 sekuntia."
Lainaus käyttäjältä: puolihop - 29.12.16 - klo:17:41
Millä vaihteella nämä on ajettu? Tuskin 1.0 TSI:llä menee edes 0-100km/h tuota 13,9 sekuntia, joten se varmasti pystyy aika paljon parempaan aikaan välillä 60-100km/h, kuin tuo jonka tuohon olet kaivanut?
Vahva veikkaus nelosella, koska luulisi RS:n olevan aavistuksen nopeampi 80-120km/h välillä kolmosvaihteella.
Nojoo nuo lukemat ei kyllä pidä paikkansa, vaan enpä enää muokatakaan pysty. Huonosti löytyy googlettamalla. Tsekkiläissivun (http://www.auto.cz/test-skoda-octavia-1-0-tsi-85-kw-staci-litr-96143) mukaan 1.0 TSI olisi 60-100 7,9s ja 80-120 11,5s.
RS oli kepitetty nelosella 60-100 ja vitosella 80-120.
Toiselle kelpaa Lapinkulta, toinen ostaa käsityöläisoluen. Jokainen ajakoon millä lystää, tämä keskustelu on ilmeisesti liian kivuliasta.
E: moottori.fi oli kaivanut lukemansa täältä, 5. ja 6. vaihteella nuo aiemmat luvut (näille 220hp 2.0 TSI:n vastaavat 5,8s ja 7,5s):
http://www.autorevue.cz/skoda-octavia-10-tsi-vykon-i-spotreba-lepsi-nez-u-12-tsi-a-14-tsi-g-tec (http://www.autorevue.cz/skoda-octavia-10-tsi-vykon-i-spotreba-lepsi-nez-u-12-tsi-a-14-tsi-g-tec)
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 29.12.16 - klo:18:14
Toiselle kelpaa Lapinkulta, toinen ostaa käsityöläisoluen. Jokainen ajakoon millä lystää, tämä keskustelu on ilmeisesti liian kivuliasta.
Jaksuhali. Mä yritin vääntää ihan samaa ja nyt joku toinen teki kaksi sivua.
Lainaus käyttäjältä: Sniiki - 29.12.16 - klo:13:32
Alan kallistua toisten mielipiteisiin siitä, että tässä ketjussa pääasia on perustella omia hankintoja.
Tässähän yksi 1.0 TSI omistaja soimaa meitä isommilla/tehokkaammilla moottoreilla ajavia kaahareiksi ja hurjastelijoiksi.
Itse tosin väitän, että jos lähdetään vaikka isoa yhdistelmää ohittamaan, niin turvallisempaa se on tehdä tehokkaalla autolla, kuin tehottomalla. Perustelut: Saavutat tavoitellun ohitusnopeuden nopeasti, sinun ei tarvitse ajaa lusikka pohjassa (Lue: loppunopeus on suurempi todennäköisesti tehottomalla autolla) ja todennäköisesti myös poliisin sattuen kohdelle ajat marginaalin sisällä sakoitta. Ai mistä tiedän 150tkm tullut jurruuteltua 90 heppaisella dieselillä.
Ja kyllä minusta on mukava lähteä autolla liikenteeseen jolla kerkeää, kun yleensä aina mukana neljä henkilöä + useasti peräkontti täynnä tavaraa sekä koira. Nämä on niitä elämän valintoja.
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 29.12.16 - klo:15:12
Raskaalla ajaessa ohi tulee yleensä kaikki henkilöautot, tosin tiukoissa tilanteissa ohittaja ei ole ollut 200+ heppanen auto kyseessä vaan ohi on tultu nuhapumpulla. Tämä todettu välillä vantaa jkl.
Lainaus käyttäjältä: belkin67 - 29.12.16 - klo:16:28
Joka tapauksessa jos minulla ei olisi rahaa laittaa autoon kovin kauheasti, niin 1.0 TSI on hyvä budjettivaihtoehto, uusi on aina uusi. :)
Olen myös huomannut, että nämä jotka ovat ostaneet viimeisillä rahoilla sen uuden nuhapumpun ovat juuri niitä tyyppejä jotka näyttävät ohituskaistalla miten lusikka pohjassa ajetaan ohi jonosta. Sitten on meitä jotka ohitetaan tuo possujuna ohituskaistojen välissä ja saadaan ajaa rauhassa nuo ohituskaistat ilman näitä kamikatzekiihdyttäjiä ;).
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:13:30
Ps. Bemarit hallitsevat kolaritilastoja, se on varmaan sitä tehon puutetta, vai johtuisiko asenteesta? Eikä minulla ole tarvetta puolustella autohankintaani näillä puheilla. Tuollakin rahalla olisi saanut melko tehokkaankin pelin.
Olen myös huomannut, että harvemmin nämä bemarit tekevät kiusaa toisin, kuin nuhapumpuilla ajavat. Yleensä ovat ohittaneet minut eivätkä ole toista kertaa tulleet peräedellä vastaan pidemmälläkään etapilla. Tätä minä arvostan liikenteessä. Jos menevät, niin menevät eivätkä ole pahoittamassa mieltänsä. Seuraava auto onkin todennäköisesti 530XD tai 535XD.
Tämä on huikea keskustelu, kiitos siitä.
1.0TSI riittäisi varmasti minullekin sen 80% ajoistani. Se mihin se ei todennäköisesti riitä, on kaikki venetrailerinvedot kesäaikaan ja muut mökkeilyyn kuuluvat kärrihommat. Varmaan tuo jaksaa kärryäkin vetää, mutta uskoisin että huumori loppuu kun Skodan farkkukorissa on ensin neljä ihmistä ja luukku täynnä tavaraa ja lisäksi vielä se reiluhko telikärri perässä. Ja jos tuo 1.0 TSI ei riitä tähän vetomestarin hommaan, niin joudun ostamaan sitä varten sitten toisen auton. Se on kuitenkin fiksumpaa ostaa se "ykkösauto" vähän isommalla padalla, niin voi pärjätä vaikka yhdellä autolla. Näin siis minulla, kaikkihan eivät kärryjä vetele.
Mutta sitten kun 1.0 TSI:tä saa Skodaan 150hv ja 300nm (tai yli) viriasteella, niin sitten perun puheeni ja käyn hakemassa tarjouksen.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.12.16 - klo:18:37
Jaksuhali. Mä yritin vääntää ihan samaa ja nyt joku toinen teki kaksi sivua.
Tässähän yksi 1.0 TSI omistaja soimaa meitä isommilla/tehokkaammilla moottoreilla ajavia kaahareiksi ja hurjastelijoiksi.
Itse tosin väitän, että jos lähdetään vaikka isoa yhdistelmää ohittamaan, niin turvallisempaa se on tehdä tehokkaalla autolla, kuin tehottomalla. Perustelut: Saavutat tavoitellun ohitusnopeuden nopeasti, sinun ei tarvitse ajaa lusikka pohjassa (Lue: loppunopeus on suurempi todennäköisesti tehottomalla autolla) ja todennäköisesti myös poliisin sattuen kohdelle ajat marginaalin sisällä sakoitta. Ai mistä tiedän 150tkm tullut jurruuteltua 90 heppaisella dieselillä.
Ja kyllä minusta on mukava lähteä autolla liikenteeseen jolla kerkeää, kun yleensä aina mukana neljä henkilöä + useasti peräkontti täynnä tavaraa sekä koira. Nämä on niitä elämän valintoja.
Olen myös huomannut, että nämä jotka ovat ostaneet viimeisillä rahoilla sen uuden nuhapumpun ovat juuri niitä tyyppejä jotka näyttävät ohituskaistalla miten lusikka pohjassa ajetaan ohi jonosta. Sitten on meitä jotka ohitetaan tuo possujuna ohituskaistojen välissä ja saadaan ajaa rauhassa nuo ohituskaistat ilman näitä kamikatzekiihdyttäjiä ;).
Olen myös huomannut, että harvemmin nämä bemarit tekevät kiusaa toisin, kuin nuhapumpuilla ajavat. Yleensä ovat ohittaneet minut eivätkä ole toista kertaa tulleet peräedellä vastaan pidemmälläkään etapilla. Tätä minä arvostan liikenteessä. Jos menevät, niin menevät eivätkä ole pahoittamassa mieltänsä. Seuraava auto onkin todennäköisesti 530XD tai 535XD.
Tämä keskustelu menee aivan lapselliseksi. Haukut autoa nuhapumpuksi ajamatta sitä. Olen vain todennut omaan tarpeeseeni rittäväksi tuon koneen. Olisin toki voinut ostaa tehokkaamman auton vaikka tuolla rahalla, eiks niin? Enkä ole tehokkaampien autojen kuskeja kaahareiksi haukkunut, vaan tämän keskustelun perusteella asenteissa on korjaamista. Tarvit tehoa ohi päästäksesi, se on sinun oma ajatusmalli ohittamisesta, ei kaikkien. Aina kun tehopainosuhde kovenee, kulkee ja kiihtyy auto kovempaa -> fysiikan laki?
Meitä on myös neljä henkeä ja koira, mutta harvoin koko porukalla ajetaan luukku täynnä, eli tarve on erilainen, vaikkakin joulureissu meni aivan hyvin kuormattunakin ilman tien tukkona olemista. En aja ohituskaistalla yhtään eri vauhtia, jos ei ohitustarpeen takia. Eikä minua haittaa vaikka minut ohitetaan, kunhan ei eteen jäädä roikkumaan.
Miksi bemarit ovat eniten kolaroituja? Tehon tai merkin tuoma asennne, vakuutuspetos rikkinäisen auton takia, isojen vanteiden ja huonojen renkaiden(ei varaa kunnon renkaisiin, nähnyt olen tämänkin), vai jonkun muun syyn takia? Minulla ei siis ole bemareita vastaan mitään, kuten ei niiden kuskejakaan.
Jokin ylemmyyden tunne sinulla on "tehokkaammasta" autostasi, koska kuvittelet toisista autoilijoista tuollaisia juttuja. Osa kiihdyttää ohituskaistalla korkeammasta nopeusrajoituksesta johtuen, kiusallaan tai ajattelemattomuuttaan. Tuskin kukaan sen takia, että on "tehoton" moottori. ;D
Enkä tiedä miksi tällä kyseisellä moottorilla varustettuna haukutaan nuhapumpuksi, jos octaviassa on vielä hitaampiakin moottoreita ja niilläkin kerkeää, puhumattakaan 85hv golffista tai muista automerkeistä ja malleista. Jopa bemarilla, audilla ja mersulla on hitaampia uusia autoja.
Joku patoutuma taitaa olla kun noin vaivaa tai pelkkää trollausta.
Vielä kehuakseni tuota moottoria. On aivan törkeän hiljainen, varmaan konsernin hiljaisin moottori, jos ei sähkömoottoreita lasketa. Se oli yksi syy tuon auton voimalinjaan päätyessä.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 29.12.16 - klo:19:15
1.0TSI riittäisi varmasti minullekin sen 80% ajoistani. Se mihin se ei todennäköisesti riitä, on kaikki venetrailerinvedot kesäaikaan ja muut mökkeilyyn kuuluvat kärrihommat.
Totta että kärry perässä voimavarat tulee nopeammin vastaan. Mutta toisaalta kärryn kanssa joutuu köröttelemään sen 80 km/h kuitenkin, eikä suorituskyvyn riittävyydestä ohitukseen tarvitse huolehtia kun itse on siellä tien tukkona.
Ja aikaisempaan eli ohitusaikoihin palatakseni oleellista on se kauanko siellä vastaantulijan kaistalla menee aikaa, ei se kuinka nopeasti e kiihtyy mihinkin vauhtiin. Toki ne on verrainnollisia, mutta ei mitenkään niin että jos menee 60-120 joku sekunti pitempään niin se sama sekuntimäärä on se vastaantulijan kaistalla vietetty lisäaika.
Tehottomalla autolla/kulkineella ajamisessa vaan ei ole mitään ajamisen iloa. Tehoa pitäisi olla sen verran, kun kaasun polkaisee pohjaan niin selkä painautuu kunnolla selkänojaan. Ehkä sitä joskus on varaa ostaa kulkine, kunnon moottorilla.
Alle 4000, saa 300hv nelivedon, jopa alle 3000,. Eli ei se hankintahinta ole kallis.
Ajamisen iloa tuo se, että on hyvä taloudellimen kyyti ja ehjänä perillä. Toisille teho tuo ajamisen iloa. Eikä kumpaakaan voi moittia.
Lainaus käyttäjältä: Ambientti - 29.12.16 - klo:21:09
Totta että kärry perässä voimavarat tulee nopeammin vastaan. Mutta toisaalta kärryn kanssa joutuu köröttelemään sen 80 km/h kuitenkin, eikä suorituskyvyn riittävyydestä ohitukseen tarvitse huolehtia kun itse on siellä tien tukkona.
Kärrystä ja voimavaroista tulee hieman mieleen tilanne, jossa "veturi" ei oikein meinaa edes saada kuormaa liikkeelle. Ja sellaista tilannetta tuskin aivan helposti tulee eteen sillä litran "mopomoottorillakaan". Ja jos tulee, niin silloin kuorma on kyllä todennäköisesti sellainen, että vaikeuksissa on myös 1.4 TSI tms. Jos taas kyse on moottorin ohitusvalmiuksista, niin siinä tapauksessa olen kyllä "Ambientin" kanssa samoilla linjoilla: kyllä kärry sen ohitustarpeen/mahdollisuuden aika lailla deletoi, oli alla sitten 1.0 TSI tai 1.4 TSI.
Sanoisin niin, että on aika vaikea keksiä ajotilannetta, jossa ajaminen tuollaisella litran moottorilla muuttuisi objektiivisesti arvioituna mahdottomaksi tai edes vaikeaksi verrattuna vaikkapa 1.4:een. Ihmiset hoitivat ennen ajonsa reilusti alle 100 hv:n autoilla, ja perille päästiin. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi palata takaisin noihin autoihin tai hevoskyytiin. Olisi ehkä kuitenkin rehellisempää todeta, että suurimmalle osalla ihmisistä ne yli 120 menevät hevosvoimat ovat tarpeellisia lähinnä siksi, että ne tekevät ajamisesta
hauskempaa. Kärry liikkuu ja ohi pääsee sadallakin hepalla ihan hyvin.
Lainaus käyttäjältä: xmasa - 29.12.16 - klo:21:40
Tehottomalla autolla/kulkineella ajamisessa vaan ei ole mitään ajamisen iloa. Tehoa pitäisi olla sen verran, kun kaasun polkaisee pohjaan niin selkä painautuu kunnolla selkänojaan. Ehkä sitä joskus on varaa ostaa kulkine, kunnon moottorilla.
+1
Vielä kun ajo-ominaisuudetkin pitää olla hyvät, eikä niin että jokainen tuulenpuuska vie kevyttä kopperoa sivuun. Hinta/vm johti neloskoneen valintaan, seuraava todennäköisesti kutoskone, siinä on sitten moottoria ja tehoakin kahden maitopurkin verran ;D
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 29.12.16 - klo:21:49
Sanoisin niin, että on aika vaikea keksiä ajotilannetta, jossa ajaminen tuollaisella litran moottorilla muuttuisi objektiivisesti arvioituna mahdottomaksi tai edes vaikeaksi verrattuna vaikkapa 1.4:een. Ihmiset hoitivat ennen ajonsa reilusti alle 100 hv:n autoilla, ja perille päästiin. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi palata takaisin noihin autoihin tai hevoskyytiin. Olisi ehkä kuitenkin rehellisempää todeta, että suurimmalle osalla ihmisistä ne yli 120 menevät hevosvoimat ovat tarpeellisia lähinnä siksi, että ne tekevät ajamisesta hauskempaa. Kärry liikkuu ja ohi pääsee sadallakin hepalla ihan hyvin.
Tässä vain unohdetaan se, että 80 heppaa 800kg autossa on paljon enemmän, kuin 115 heppaa 1250kg autossa ;). Tehopainosuhde ei aina ole mennyt eteenpäin, vaikka nyt autojen painoa ollaan saatu tiputettua.
Ja kyllä 100 hepallakin pääsee ohi, mutta se vaatii paljon enemmän ennakointia ja vaihdekepin sompaamista. Kuten olen todennut voisin tuollaisen 1.0TSI:n ottaa kauppakassiksi, mutta en perheen ykkösautoksi jolla liikutaan pidempää matkaa perheen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 29.12.16 - klo:20:21
Enkä tiedä miksi tällä kyseisellä moottorilla varustettuna haukutaan nuhapumpuksi, jos octaviassa on vielä hitaampiakin moottoreita ja niilläkin kerkeää, puhumattakaan 85hv golffista tai muista automerkeistä ja malleista. Jopa bemarilla, audilla ja mersulla on hitaampia uusia autoja.
Unohda jo hevosvoimat, sekunnit, kiihtyvyydet ja nopeudet suorituskyvystä puhuttaessa, sillä suorituskykyä mitataan litroilla ja sylintereiden lukumäärällä. Onhan tämä litrainen tietenkin nopeampi kuin 1,2 TSI ja 1,6 TDI, jostain 1,6 FSI:stä puhumattakaan, mutta maitopurkilla ei vain ehdi millään. Ymmärrän kyllä, että tämä on hämmentävää.
Verrattuna tuohon Golf V 1,6 FSI:hin Maitopurkki-Golf kiihtyy satkuun sekunnin aikaisemmin ja väli 60-120 km/h taittuu Maitopurkilla vaihteilla 4, 5 ja 6 nopeammin, kuin mihin tuo 1,6 FSI pystyy pykälää pienemmällä vaihteella. TM:n tasaisen nopeuden kulutukset ovat 0,9-1,4 maitopurkkia pienemmät Maitopurkille.
Minulla alkaa olemaan kohtsillään autonvaihto ajankohtainen.
Nettiautosta katselen esim. atecaa.
Houkuttelevalta näyttää nuo litraiset, mutta niitä ei ole nelikkona, eikä automaattina.
Muutoin tuo maitopurkki voisi ollakin vaihtoehto kiisselille, pienen kulutuksensa takia.
(Kaameita hintoja pyytävät esittelyautoista, joilla on ajettu jopa kymppitonni) :(
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 29.12.16 - klo:22:05
Tässä vain unohdetaan se, että 80 heppaa 800kg autossa on paljon enemmän, kuin 115 heppaa 1250kg autossa ;). Tehopainosuhde ei aina ole mennyt eteenpäin, vaikka nyt autojen painoa ollaan saatu tiputettua.
Tuo pätee ainoastaan pienissä nopeuksissa, missä ilmanvastus ei tunnu. Golf GTI (TM 05/85) 112 hv/980 kg ja Golf Maitopurkki-edition (TM 10/16) 115 hv/1215 kg käynevät vertailuparista. Paikaltaan lähdettäessä GTI on kolme kymmenystä nopeampi 50:n nopeuteen, sataseen mennään tasan samassa ajassa ja 120:n nopeuteen Maitopurkki kiihtyykin jo puoli sekuntia nopeammin. Monikohan oli tuolloin 80-luvulla sitä mieltä, ettei Golf GTI:n suorituskyky riitä Suomen nopeuksiin?
Mikähän voisi olla tuollainen 80kg/800 kiloa esimerkki? Nopealla etsimisellä en tuollaista löytänyt 80-luvulta, mutta esimerkiksi TM 10/86:n vertailussa Kadett ja Escort ovat 90 hv / 930 kg. Molempien suorituskyky jää kaikissa mittauksissa selvästi heikommaksi kuin Maitopurkki-Golfin. Nykyauton laajempi tehoalue ja useampivaihteinen laatikko auttavat.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 29.12.16 - klo:23:04
Tuo pätee ainoastaan pienissä nopeuksissa, missä ilmanvastus ei tunnu. Golf GTI (TM 05/85) 112 hv/980 kg ja Golf Maitopurkki-edition (TM 10/16) 115 hv/1215 kg käynevät vertailuparista. Paikaltaan lähdettäessä GTI on kolme kymmenystä nopeampi 50:n nopeuteen, sataseen mennään tasan samassa ajassa ja 120:n nopeuteen Maitopurkki kiihtyykin jo puoli sekuntia nopeammin. Monikohan oli tuolloin 80-luvulla sitä mieltä, ettei Golf GTI:n suorituskyky riitä Suomen nopeuksiin?
Mikähän voisi olla tuollainen 80kg/800 kiloa esimerkki? Nopealla etsimisellä en tuollaista löytänyt 80-luvulta, mutta esimerkiksi TM 10/86:n vertailussa Kadett ja Escort ovat 90 hv / 930 kg. Molempien suorituskyky jää kaikissa mittauksissa selvästi heikommaksi kuin Maitopurkki-Golfin. Nykyauton laajempi tehoalue ja useampivaihteinen laatikko auttavat.
Kiitos faktoista, näin se vaan on. Sitten herääkin kysymys onko yleinen tekniikan kehitys maailmassa saanut ihmisten vaatimustason nousemaan 80-luvulta? Eli 80-luvun riittävä ei ole enää 2017 riittävä :)? Nyt kärhämöidään jos 1000 EUR käytetyssä autossa ei olekkaan ilmastointia...
Lainaus käyttäjältä: lao - 29.12.16 - klo:23:19
Kiitos faktoista, näin se vaan on. Sitten herääkin kysymys onko yleinen tekniikan kehitys maailmassa saanut ihmisten vaatimustason nousemaan 80-luvulta? Eli 80-luvun riittävä ei ole enää 2017 riittävä :)? Nyt kärhämöidään jos 1000 EUR käytetyssä autossa ei olekkaan ilmastointia...
Niinpä, moni kaipaa sitä uusinta uutta.
Vaimolle ostin -98 polon tonnilla, jolla oli ajettu 80 000km. :) Hyvin tyytyväinen on ollut, eikä ole valittanut puutteista.
(vappuna -15)
Huh huh. Täällä alkaa olla meininki sellaista kevyttä "Automiesten" Suomi24-tasoa. ;D
Maitopurkit, nuhapumput, ajamisen ilot, viimeisillä rahoilla ostetut, ei ehdi millään... Ota näistä nyt selvää. Mutta onhan se niinkin, että osa meistä kokee täysin samanlaisen asian aivan eri tavoin. Joku nauttii joustavasta eleettömästä liikkumisesta pintakaasulla, toisen on talla pohjassa uppouduttava sportti-penkkeihin saadakseen kiksit. Kaikki ovat oikeassa? Vai olisiko mielipide toisella väärä?
Se nyt ainakin on tullut selväksi, ettei malliston pienin moottori ole koskaan riittävä. Vaikka kilpailijan tehokkain olisi siihen verrattava. Ei riitä. Koska on olemassa parempi ja tehokkaampi. Ja turvallisempi, joka lisää turvallista marginaalia vaaratilanteissa. Ja Vaaraa ei voi välttää. Siksi tehot. Tai ehkä ymmärrän tahallani väärin, kun olen nähnyt tämän marginaalin mitätöintiä tarpeeksi monta kertaa.
Jatkakaa...
Lainaus käyttäjältä: Popo - 29.12.16 - klo:23:47
Mutta onhan se niinkin, että osa meistä kokee täysin samanlaisen asian aivan eri tavoin. Joku nauttii joustavasta eleettömästä liikkumisesta pintakaasulla, toisen on talla pohjassa uppouduttava sportti-penkkeihin saadakseen kiksit. Kaikki ovat oikeassa?
Kyllä, kaikki ovat oikeassa. Ihmiset hakevat autoltaan ja autoilultaan erilaisia asioita. Siinä missä joku haluaa kokea penkkiin liimaantumisen tunteen, laskee toinen bensakulutusta ja muita käyttökuluja. Esimerkiksi. Nämä valinnat ihmisille suotakoon. Näitä "rampilta ei pääse liittymään" tai "ei millään ehdi" tyyppisiä kommentteja kuitenkin hieman ihmettelen. Mihin "ei ehdi"? Mielestäni ne kertovat enemmän esittäjiensä omista autoilupreferensseistä (halu liimaantua penkkiin) kuin ko. autojen todellisista ominaisuuksista käytännön liikennetilanteissa.
Moni asia ja ehkä erimielisyyskin ratkeaisi, jos joku kykenevä järjestäisi maitopurkkien kiihhdytyskisat livenä...... :o ;D
Lainaus käyttäjältä: Ambientti - 29.12.16 - klo:21:09
Totta että kärry perässä voimavarat tulee nopeammin vastaan. Mutta toisaalta kärryn kanssa joutuu köröttelemään sen 80 km/h kuitenkin, eikä suorituskyvyn riittävyydestä ohitukseen tarvitse huolehtia kun itse on siellä tien tukkona.
Ambientin ja mattisen kärrykommentteihin vielä sellainen näkökulma, että kannattaa katsoa myös mitä sen otteen mukaan saa vetää milläkin moottorilla. Ei ole aina kysymys siitä että lähteekö se kärry liikkeelle pihanurmikolta vai ei. Esim. nykyiseeni verrattuna siinä on 110kg eroa jarruttoman kärryn massassa. 600 vai 700kg, siinä on sen verran iso ero että menee traikut, veneet ja harrastukset uusiksi jos pitäisi 1.0 85kw versiolla noita omia romuja vedellä.
Mutta kuten todettua "kevyeen" ajoon (lue: normaaliin ajoon) nämä sopivat ihan hyvin. Eilen tuli juuri ajeltua 300km 0.9TCe:llä enkä huomannut siitä mitään näppylöitä saaneeni. Tänään kyllä tuli otettua taas RS alle. :)
Ei ole enää navigaattoria, jossa oli kojelautakamera. Muuten olisin voinut laittaa videon siitä, kuinka vaikeaa tällä on ohittaa varsinkin pikkuteillä. ;D
Kyllä kärrytarpeet smäärittelee koneen, myös 1.2tsi:n kohdalla oli niin.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 30.12.16 - klo:08:14
Moni asia ja ehkä erimielisyyskin ratkeaisi, jos joku kykenevä järjestäisi maitopurkkien kiihhdytyskisat livenä...... :o ;D
Niin ... tai keskityttäis kaikki siihen, mihin avasin tämän ketjun alunperin - kokemuksiin ko. laitteesta! Kumma juttu, että eniten sanottavaa tuntuu olevan niillä, jotka eivät ole litraista Octaviaa edes nähneet, saati kyydissä istuneet tai itse testanneet. Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu ja on sanomattakin selvää, että maitopurkin kokoinen pata isohkossa autossa saa jengin provosoitumaan. Joskus on ihan terveellistä tuulettaa omia ajatuksia kunnon koeajolla.
Minä saan omani ajoon ensi viikolla. Kilsat kertyvät pääosin motarilta ja kaupungista, joten sitten nähdään mihin kulutus asettuu ns. rankassa ajoympäristössä ja miltä litrainen alkaa tuntua pidemmän päälle, kolmen pirteän dieselin jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 30.12.16 - klo:08:16
Ambientin ja mattisen kärrykommentteihin vielä sellainen näkökulma, että kannattaa katsoa myös mitä sen otteen mukaan saa vetää milläkin moottorilla. Ei ole aina kysymys siitä että lähteekö se kärry liikkeelle pihanurmikolta vai ei.
Tämä on hyvä huomio. Oma "vetoharrastus" on lähinnä satunnaisten lautakuorminen kuskailua paikallisesta rautakaupasta kesämökille, eikä niissä hommissa ole vielä rajat tulleet lähellekään. Toisaalta kovin suuria eroja ei noissa rekisteriotteiden maksimivetomassoissa välttämättä ole.
Gudmundin kommentista päätellen litraisessa maksimikuorma jarruttomalla kärryllä on 600 kg. Omassa koppurassani (1.4 TSI) se on 650 kg. Tässä vertailussa ero jää siten melko pieneksi. Toki näinkin pieni ero voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, jonka vaikutuksesta "traikut, veneet ja harrastukset" menevät uusiksi. Joten ainakin kannattaa etukäteen varmistautua asiasta, ennen kuin "mopomoottorin" hankkii. Muuten voi käydä samoin kuin entiselle isännälle, joka vasta auton ostettuaan totesi sen tavaratilan liian pieneksi. ;D ;D ;D
620kg jarruton ja 1300kg jarrullinen. Paremmat vetopainot on vissiin kuin leonissa ja golffissa.
Okei. Eli meikäläisellä (A3/1.4 TSI 110 kW) litran koneeseen vaihtaminen merkitsisi 30 kg pudotusta jarruttomassa maksimivetopainossa. Edellyttäen, että massa (620 kg) olisi sama myös litraisessa A3:ssa. Tässä suhteessa "mopomoottoriin" siirtyminen ei siis olisi kovin suuri muutos.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 29.12.16 - klo:19:15
...Mutta sitten kun 1.0 TSI:tä saa Skodaan 150hv ja 300nm (tai yli) viriasteella, niin sitten perun puheeni ja käyn hakemassa tarjouksen.
Luulisi tuohonkin saavan kun 100hv 1.0 Ecoboost-Fiestaan saa 165hv /250Nm pienellä askartelulla.
Mikä syy mahtaa olla että tähän ei saa lämmitettävää tuulilasia? Erittäin Hyödyllinen varuste lähdettäessä liikkeelle jäätyneellä tai huurtuneella tuulilasilla. Omassa ei tuota ole kun 1.4 tsin yhteyteen tuon sain vasta 2015 mallivuodesta eteenpäin. 2014 malli olisi pitänyt ottaa 1.8 tsinä. On kyllä monesti harmittanut tuon puuttuminen. Ihmeellistä panttaamista maahantuojalta/valmistajalta.
Ei kuulu enää winterpackiin viikosta 35 eteenpäin tämän moottorin yhteydessä. Itsellä viikolla 34 valmistuneessa tuo on. Hyvää tuuria siis! ;D Eikö sitä erikseenkään saa?
Tuosta moottorista saa 140-150 heppaa ja 250Nm pelkällä ohjelmalla. Vakiona mitattu jossain 118 hummaa ja 220Nm. Melko paljon vääntöä on jo nyt vakiona tuon kokoiseen myllyyn.
Dyno-video löytyy täältä: https://youtu.be/GUto4y2u0Ro
Lappu näkyy kohdassa 0:36. Siltä tuo tuntuukin pers-dynolla, että vääntöä on enemmän kuin luvatut 200Nm.
Ei taida uskaltaa DSG-mallia paljon softailla, menee väännöt helposti yli 250Nm.
Myyjä jutteli syksyllä, että tehtaalla olisi saatavuusongelmia lämmitettävän lasin kanssa ja olisivat siksi joutuneet rajoittamaan sen myyntiä pikkukoneen yhteydessä. Ei ilmeisesti tullut omaanikaan, vaikka tilasin auton vikana kamppispäivänä, kun lasi vielä oli winter-packissä mukana :-\
En tiedä ymmärsikö kaikkia, että se kytkentämassan -30kg voi ola käytännössä varsin merkityksellinen, koska se siis tarkoittaa, että autoon ei saa kiinnittää kärryä, jossa kokonaismassa on tuon yli. Aika moni kärry on nykyään 650-70kg maksimi kokonaismassalla. Toki pienempikin kärryjä löytyy!
Lainaus käyttäjältä: pomo - 31.12.16 - klo:07:45
En tiedä ymmärsikö kaikkia, että se kytkentämassan -30kg voi ola käytännössä varsin merkityksellinen, koska se siis tarkoittaa, että autoon ei saa kiinnittää kärryä, jossa kokonaismassa on tuon yli. Aika moni kärry on nykyään 650-70kg maksimi kokonaismassalla. Toki pienempikin kärryjä löytyy!
Kyllä sitä saa vetää, kunhan kärry ei kuormattuna paina yli auton sallitun vetomassan:
"Autolle suurin sallittu perävaunumassa on vetotilanteessa 1 500 kg (tieto löytyy pääsääntöisesti rekisteriotteesta). Perävaunun kokonaismassa on rekisteriotteen mukaan 1 800 kg. Perävaunun vetäminen autolla on sallittua, jos perävaunun todellinen massa vetotilanteessa on enintään 1 500 kg."
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/peravaunut (http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/peravaunut)
Lainaus käyttäjältä: pomo - 31.12.16 - klo:07:45
En tiedä ymmärsikö kaikkia, että se kytkentämassan -30kg voi ola käytännössä varsin merkityksellinen, koska se siis tarkoittaa, että autoon ei saa kiinnittää kärryä, jossa kokonaismassa on tuon yli. Aika moni kärry on nykyään 650-70kg maksimi kokonaismassalla. Toki pienempikin kärryjä löytyy!
Tähän on hyvä muistisääntö. Ajokokortin kytkentämassarajoitukset katsotaan kokonaismassasta (omapaino+max.kantavuus), mutta ajoneuvon kytkentämassarajoitukset ovat aina todellisia massoja, eli jätät vaan kuormaamatta ihan täyteen kantavuuteen niin saat sitä vetää. Jos kärry 650kg kokonaismassalla, mutta auton kytkentämassa 630kg, niin huolehdit vaan että kärry+kuorma ei paina kuin 630kg.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 30.12.16 - klo:11:57
620kg jarruton ja 1300kg jarrullinen. Paremmat vetopainot on vissiin kuin leonissa ja golffissa.
Jarrullinen vetopaino on kyllä hyvä. Tulevassa (maanantaina) työsuhdekikottimessa vain 150 kg enemmän vaikka on isolohko 1,6 l cdti a6 farkku astra.
Mitähän kilpailija fordin vastaavasta litraisesta löytyy vetopainoja ?
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 31.12.16 - klo:20:32
Jarrullinen vetopaino on kyllä hyvä. Tulevassa (maanantaina) työsuhdekikottimessa vain 150 kg enemmän vaikka on isolohko 1,6 l cdti a6 farkku astra.
Mitähän kilpailija fordin vastaavasta litraisesta löytyy vetopainoja ?
Yleisö vaatii kuvia, kun olette tientukkona noilla maksimivetopainoilla... ;D ;D ;D. Nehän on ratkaiseva tekijä miten kuorma siirtyy. Tulee mieleen kun piti miettiä lähdetääkö vetämään paritonnin painoista jarrullista kärryä 205 heppaisella ja 420nm vääntävällä D5 AWD volvolla vai 2.5TDI etuvetoisella primastarilla. Jälkimmäisessä oli isompi vetopaino, mutta ei tarvitse arvata kummalla oli parempi vetää ja kummassa kuorma tuntui.
Sama hupi tuli vastaan luupäällä, kun joku yritti 220CDI mersulla ohi, kun oli peräkärry/remppatarvikkeita + 300kg laattaa takapenkillä ja varovasti ylitin stop-merkillä varustetun päätien ja tuo mersu oli lähtemässä ohi. Huomasi että peräkärry häviää horisonttiin ja palasi kiltisti omalle kaistalle.
On vetoAUTOJA ja on vetoPAINOJA. Eikä tämä tarkoita, että niitä vetopainoa tarvitsisi edes ylittää.
Autobildin mukaan Litraisella Focus-farkulla saa vetää jarruttomana 655kg ja jarrullisena 1200kg. Litraisella Astralla samat lukemat on 620/1150kg ja Kia Ceedillä 600/1200kg.
Lehdessä 12/2016 oli litraisten manuaalivaihteisten farkkujen vertailu.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.16 - klo:21:55
Yleisö vaatii kuvia, kun olette tientukkona noilla maksimivetopainoilla... ;D ;D ;D. Nehän on ratkaiseva tekijä miten kuorma siirtyy. Tulee mieleen kun piti miettiä lähdetääkö vetämään paritonnin painoista jarrullista kärryä 205 heppaisella ja 420nm vääntävällä D5 AWD volvolla vai 2.5TDI etuvetoisella primastarilla. Jälkimmäisessä oli isompi vetopaino, mutta ei tarvitse arvata kummalla oli parempi vetää ja kummassa kuorma tuntui.
Sama hupi tuli vastaan luupäällä, kun joku yritti 220CDI mersulla ohi, kun oli peräkärry/remppatarvikkeita + 300kg laattaa takapenkillä ja varovasti ylitin stop-merkillä varustetun päätien ja tuo mersu oli lähtemässä ohi. Huomasi että peräkärry häviää horisonttiin ja palasi kiltisti omalle kaistalle.
On vetoAUTOJA ja on vetoPAINOJA. Eikä tämä tarkoita, että niitä vetopainoa tarvitsisi edes ylittää.
Ei ollut raukka tuikuttanu meseään ;D
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.16 - klo:21:55
Yleisö vaatii kuvia, kun olette tientukkona noilla maksimivetopainoilla... ;D ;D ;D. Nehän on ratkaiseva tekijä miten kuorma siirtyy. Tulee mieleen kun piti miettiä lähdetääkö vetämään paritonnin painoista jarrullista kärryä 205 heppaisella ja 420nm vääntävällä D5 AWD volvolla vai 2.5TDI etuvetoisella primastarilla. Jälkimmäisessä oli isompi vetopaino, mutta ei tarvitse arvata kummalla oli parempi vetää ja kummassa kuorma tuntui.
Sama hupi tuli vastaan luupäällä, kun joku yritti 220CDI mersulla ohi, kun oli peräkärry/remppatarvikkeita + 300kg laattaa takapenkillä ja varovasti ylitin stop-merkillä varustetun päätien ja tuo mersu oli lähtemässä ohi. Huomasi että peräkärry häviää horisonttiin ja palasi kiltisti omalle kaistalle.
On vetoAUTOJA ja on vetoPAINOJA. Eikä tämä tarkoita, että niitä vetopainoa tarvitsisi edes ylittää.
Hyviä käyttökokemuksia, kiitos. ;D Vaikka tehoa on enemmän volvossa ja kärry kiihtyy nopeammin, se ei tarkoita sitä, että se olisi parempi vetoauto nelivetonakaan tuolla normaalissa liikenteessä. En siis väitä sitä huonoksi, mutta työkalut on erikseen. Myöskin kilpailuhenkeä löytyy, joka ei ole hyvä asia, kuin radalla. Mersukuski varmaan ajatteli ajavansa hitaammasta ohi, mutta ei arvannut jonkun olevan halukas näyttämään "tehojaan" kärry perässä, jolloin yleensä ajellaan rauhallisemmin.
Hyvää uutta vuotta kuitenkin ja malttia! :)
Vuoden viimeinen kysymys:
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 12.09.16 - klo:21:14Pitää varmaan itsekkin tuollainen käydä koeajamassa ja tehdä yhteenveto onko mistään kotoisin. Ensin ajan tuon ecoboost ford:n.
Milloin?
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 31.12.16 - klo:21:55
Yleisö vaatii kuvia, kun olette tientukkona noilla maksimivetopainoilla... ;D ;D ;D. Nehän on ratkaiseva tekijä miten kuorma siirtyy. Tulee mieleen kun piti miettiä lähdetääkö vetämään paritonnin painoista jarrullista kärryä 205 heppaisella ja 420nm vääntävällä D5 AWD volvolla vai 2.5TDI etuvetoisella primastarilla. Jälkimmäisessä oli isompi vetopaino, mutta ei tarvitse arvata kummalla oli parempi vetää ja kummassa kuorma tuntui.
Sama hupi tuli vastaan luupäällä, kun joku yritti 220CDI mersulla ohi, kun oli peräkärry/remppatarvikkeita + 300kg laattaa takapenkillä ja varovasti ylitin stop-merkillä varustetun päätien ja tuo mersu oli lähtemässä ohi. Huomasi että peräkärry häviää horisonttiin ja palasi kiltisti omalle kaistalle.
On vetoAUTOJA ja on vetoPAINOJA. Eikä tämä tarkoita, että niitä vetopainoa tarvitsisi edes ylittää.
No tähän voin sen verran kommentoida vaikka offaria onkin, että kyllä minulla on hyvästä vetoautosta kokemuksia ja tiedän minkälainen sen pitää olla. Viime kesänä vaihdoin pois +500 hv/700 nm nelivedolla varustetun auton jonka jarrullinen vetopaino oli 3500 kg, kiihtyvyys n. 5 sekuntia sataseen, huippunopeus n. 270 kmh ja omapaino n. 2700 kg. Täyttää varmaan sinunkin kriteerit ?
Hinasin sillö myös parin tonnin kärryä muutamaan kertaan. Ilmajousilla kun oli veturi niin eipä paljon painanut mutta käyttökustannukset olivat aika kovat. Kun näitä sun juttuja lukee niin tälläinen ilmeisesti olisi ainoa oikea auto ?
Vaihdossa tuli 326 hv/450 nm takaveto johon ei mahdu perhe kyytiin eikä saa koukkuakaan asentaa. Perheen järkiautoksi tulee opeli isolohkolla 136hv/320 nm ja sillä meinaan tarvittaessa vetää 1300 kg asuntovaunuakin. Enkä usko, että sillä sinun jaloissasi pyörin yhdessäkään rampissa normaalinopeuksien puitteissa. Skodakin oli vaihtoehto mutta käyttöedun verotusarvon myötä olisi skodillac ollut 1,6 l diesel 105hv/250 nm dsg 7 ja varusteiltaan huomattavasti vaatimattomampi.
Jotenkin turhaa meuhkaamista tehoista ja niiden tarpeesta kun kyseessä ei ole maksimaalinen eteneminen autobaanalla Saksassa, ja sielläkin pärjäsin litraisella ecoboostilla ihan kohtuullusesti mittarin näyttäessä parhaillaan 203 kmh. Juuri äsken palasin italiasta ja siellä oli käytössäni peogeotin 2008 3 syl puretech. Se oli kyllä laiska 82 hv (?) mutta matkanopeus oli 130-140 kmh keskimäärin ja huiput gps:n mukaan 178 kmh. Suurin ongelma oli moottorin kierrokset 140kmh/4500 rpm ja siitä syystä sisään kuuluva moottorimeteli mutta tätä ongelmaa tuskin skodasta löytyy ?
Toisaalta allekirjoituksessasi olevien kulkineiden teholukematkaan eivät niin kummoisia ole, että nekään olisi riittävän tehokkaita läheskään kaikille autoilijoille. Riittävät toki sinulle ja toiset pärjää maitopurkkimoottoreillakin. Saattavat perkule ajaa ohikin.
Tuo moottori on niin hiljainen, että täytyy melkein kattoa viisarista kierroksia monesti. 140km/h nopeudessa ei moottori ääntä pidä. En tiedä vaikuttaako sitten alustan lisävarusteiset ylimääräiset suojalevyt asiaan itselläni. Kierrokset silloin karvan yli 3000.
Minulla on sellainen muistikuva,että Suomessa olisi rajoitettu nopeus peräkärri käytössä yleisillä teillä?
(Perävaunua vedettäessä suurin sallittu nopeus on aina enintään 80 km/h. Jos vedetään jousittamatonta perävaunua, suurin sallittu nopeus on 60 km/h.)
Vaikka sinulla on kuormaa/peräkärry, niin saat kiihdyttää ripeästi tuohon sallittuun 80km/h nopeuteen. Myös risteysalueella ohittaminen on laissa kiellettyä ja en minä rupea jarrua polkemaan siinä vaiheessa, kun olen kiihdyttämässä tuohon tavoitenopeuteen. Olen useamman kerran huomannut, että jos sinulla on kärry perässä usealla on oletuksena, että auto ei sen jälkeen kiihdy. Mistähän tuo johtuu? Eikä se tarkoita mitään kilpailuhenkeä. Ja ei en ajele kärry perässä motarilla tai vastaavilla 100-120km/h.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 31.12.16 - klo:22:45
Myöskin kilpailuhenkeä löytyy, joka ei ole hyvä asia, kuin radalla. Mersukuski varmaan ajatteli ajavansa hitaammasta ohi, mutta ei arvannut jonkun olevan halukas näyttämään "tehojaan" kärry perässä, jolloin yleensä ajellaan rauhallisemmin.
Tuollainen Q7/Tuareg/cayenne on mitä mainioin vetoauto, jos sitä kysyit? Etkä ole tientukkona kärryn kanssa ja viittaan tuohon edelliseen kirjoitukseeni.
Lainaus käyttäjältä: JakeS - 01.01.17 - klo:02:34
No tähän voin sen verran kommentoida vaikka offaria onkin, että kyllä minulla on hyvästä vetoautosta kokemuksia ja tiedän minkälainen sen pitää olla. Viime kesänä vaihdoin pois +500 hv/700 nm nelivedolla varustetun auton jonka jarrullinen vetopaino oli 3500 kg, kiihtyvyys n. 5 sekuntia sataseen, huippunopeus n. 270 kmh ja omapaino n. 2700 kg. Täyttää varmaan sinunkin kriteerit ?
Hinasin sillö myös parin tonnin kärryä muutamaan kertaan. Ilmajousilla kun oli veturi niin eipä paljon painanut mutta käyttökustannukset olivat aika kovat. Kun näitä sun juttuja lukee niin tälläinen ilmeisesti olisi ainoa oikea auto ?
Octavia hiljainen :D :D :D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:09:01
Tuo moottori on niin hiljainen, että täytyy melkein kattoa viisarista kierroksia monesti. 140km/h nopeudessa ei moottori ääntä pidä. En tiedä vaikuttaako sitten alustan lisävarusteiset ylimääräiset suojalevyt asiaan itselläni. Kierrokset silloin karvan yli 3000.
Eikö 80km/h rajoituksella saa kärryä vetää 80km/h (+ poliisin ilmoittama sallittu toleranssi). Olen myös huomannut, että tasan 80km/h (Todellista nopeutta) ajaminen kärry perässä on melko rasittavaa kiitoksia raskaan kaluston.
Lainaus käyttäjältä: arsik - 01.01.17 - klo:10:00
Minulla on sellainen muistikuva,että Suomessa olisi rajoitettu nopeus peräkärri käytössä yleisillä teillä?
(Perävaunua vedettäessä suurin sallittu nopeus on aina enintään 80 km/h. Jos vedetään jousittamatonta perävaunua, suurin sallittu nopeus on 60 km/h.)
Ford on jo ajettu joten eiköhän tuo skeidakin tule koeajettua tänä tuonna. Jos ei liikkeestä, niin vuokra-autona tuollainen saattaa hyvinkin tulla alle.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 31.12.16 - klo:22:57
Vuoden viimeinen kysymys:Milloin?!
Juuri hyppäsin 330e M-Sport hybridistä, joka on äänekkäämpi, pompottavmpi alusta ja pienempi. Se oli hyvä auto, ei vain minun makuun. Octaviassa on hiljainen MOOTTORI, eikä tuo muutekaan häiritsevän äänekäs ole. Olet tien tukkona kärry perässä aina, kun rajoitus on yli 80. En usko kuitenkaan olevani kenenkään tientukkona, etkä varmasti ole sinäkään. Rajoitukset koskee kaikkia ja jos niiden puitteissa ajelee, niin ei väliä, vaikka ottaa formulalähtöjä jos tykkää. Toiset tykkää maltillisemmin kiihdytellä, eikä siihen teho liity millään tavalla. Eli lopetatko tuon oman päähänpinttymän jauhamisen nyt? Se on sinun päässäsi tuo ongelma, ei muissa autoilijoissa.
Minä en ymmärrä sinun pakonomaista tarvetta ylistää kyseistä moottoria/autoa paitsi, että pönkität omaa ostopäätöstäsi. Itse pystyn kirjoittamaan omista kalliimmistakin hankinnoista kriittisesti. En myöskään ymmärrä vetopainojen hehkuttamista mihin tartuin, koska noilla tehoilla ei kannata ruveta maksipainoja vetelemään ( https://www.youtube.com/watch?v=AyXgMal3C1U (https://www.youtube.com/watch?v=AyXgMal3C1U) ) . Ihmettelen myös sinun pätemistäsi, että kaikki muut hieman tehokkaammilla autoilla ajavat ovat kaahareita. Kohta miljoona kilometriä menee minulla rikki ja 0 ylinopeussakkoa.
Kuten olen aiemmin todennut octavia tuolla 1.0tsi:llä voi olla ihan pätevä kauppakassi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:10:58
Juuri hyppäsin 330e M-Sport hybridistä, joka on äänekkäämpi, pompottavmpi alusta ja pienempi. Se oli hyvä auto, ei vain minun makuun. Octaviassa on hiljainen MOOTTORI, eikä tuo muutekaan häiritsevän äänekäs ole. Olet tien tukkona kärry perässä aina, kun rajoitus on yli 80. En usko kuitenkaan olevani kenenkään tientukkona, etkä varmasti ole sinäkään. Rajoitukset koskee kaikkia ja jos niiden puitteissa ajelee, niin ei väliä, vaikka ottaa formulalähtöjä jos tykkää. Toiset tykkää maltillisemmin kiihdytellä, eikä siihen teho liity millään tavalla. Eli lopetatko tuon oman päähänpinttymän jauhamisen nyt? Se on sinun päässäsi tuo ongelma, ei muissa autoilijoissa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:10:31
Ford on jo ajettu joten eiköhän tuo skeidakin tule koeajettua tänä tuonna. Jos ei liikkeestä, niin vuokra-autona tuollainen saattaa hyvinkin tulla alle.
Minulla olisi pyyntö? Mitäs jos jättäisit yhden postauksen kirjoittamatta ja kävisit sillä aikaa koeajolla? Litrainen Octavia löytynee vielä hetken aikaa (kunnes vaihtavat esittelyautot FL-mallisiksi) lähes jokaisesta suuremmasta Skoda-liikkeestä. On aika vaikea tuomita autoa ajamatta, vaikka kuinka kova rattimies olisikin ;)
Luulisi riittävän kun tuo oman mielipiteensä jostain asiasta julki, ei tarvi hlvt:lisiä lainauksia toisten teksteistä, ja tarttua johonkin yksityiskohtaan, jokaisella on oma mielipide johonkin autoon. se suokoon.Tuskin siitä tarvii jankuttaa ja lainailla toisen sanomisia.
Samaa mieltä, tässä ketjussa jo 90% menee ohi otsikosta.. sen vuoksi en ole juurikaan muutamaa tiettyä ketjua tällä palstalla enää seurannut, kun keskustelu on täyttä eipäs juupas jankuttamista..
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:12:28
Minä en ymmärrä sinun pakonomaista tarvetta ylistää kyseistä moottoria/autoa paitsi, että pönkität omaa ostopäätöstäsi. Itse pystyn kirjoittamaan omista kalliimmistakin hankinnoista kriittisesti. En myöskään ymmärrä vetopainojen hehkuttamista mihin tartuin, koska noilla tehoilla ei kannata ruveta maksipainoja vetelemään ( https://www.youtube.com/watch?v=AyXgMal3C1U (https://www.youtube.com/watch?v=AyXgMal3C1U) ) . Ihmettelen myös sinun pätemistäsi, että kaikki muut hieman tehokkaammilla autoilla ajavat ovat kaahareita. Kohta miljoona kilometriä menee minulla rikki ja 0 ylinopeussakkoa.
Kuten olen aiemmin todennut octavia tuolla 1.0tsi:llä voi olla ihan pätevä kauppakassi.
Se asenteesi muita tiellä liikkujia kohtaan paistaa läpi teksteistäsi. Ei saa kovin vastuullista kuvaa kirjoituksistasi ja se on sinusta itsestä kiinni, ei autoista. Siitä johtuu nämä minun sanomiset.
Luuletko, että olisin kateellinen "hevosvoimistasi" tai, että minun täytyisi omaa ostostani pönkittää jotenkin? Olen kirjoittanut myös kriittisesti tästä autosta. Tuo moottori nyt vain on hyvä kokoisekseen, siitä ei pääse mihinkään ja siihen tämä topikki keskittyy. Se ei ole kuuraketti, eikä kilpa-auto, mutta hoitaa perheen kuljetuksen mallikkaasti. Myös mainitsin, että 4000, ja alle saa 300 heppasia nelivetoja, esim. Audilta, eli pienellä panostuksella pääsee tehokkaammalla autolla ajelemaan. Sellaiselle ei vain ole tarvetta.
Maksimipainot määräytyy monesta tekijästä ja ne on otettu huomioon laskennoissa. Ei ole kyse hevosvoimista pelkästään. Lisäksi kun noita autoja virittelet tehokkaammiksi, oletko ottanut jarrut, alustan ja muut asiat tehojen tasalle, myöskään muutoskatsastusta unohtamatta?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:14:03
Lisäksi kun noita autoja virittelet tehokkaammiksi, oletko ottanut jarrut, alustan ja muut asiat tehojen tasalle, myöskään muutoskatsastusta unohtamatta?
Kun ostaa sen mallisarjan tehokkaimman version, niin siinä on valmiina isoimmat jarrut. Mitä taas alustaan tulee, niin yleensä se on vaihtunut aina parempaan kuten konin fsd. Samoin jarrulevyt ja palat on yleensä vaihtunut. Uretaanipuslia ei käyttöautoon kannata vaihtaa. Vanteet on yleenså vaihtuneet alkuperäisistä huomattavasti kevyempiin, että jousittamaton massa putoaa ja pitö paranee.
Mitä asenteisiin tulee, niin montakos lottovoittoa herralle on mahtanut kertyä?
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:14:03
Lisäksi kun noita autoja virittelet tehokkaammiksi, oletko ottanut jarrut, alustan ja muut asiat tehojen tasalle, myöskään muutoskatsastusta unohtamatta?
Laittomiahan nuo tuplatehoiset taitavat olla ja se muutoskatsastus monelta unohtuu, mutta jos ajelee rajoitusten mukaisia nopeuksia Suomessa, niin miksipä sitä esimerkiksi jarrujakaan tarvitsi päivittää.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.01.17 - klo:16:37
Laittomiahan nuo tuplatehoiset taitavat olla ja se muutoskatsastus monelta unohtuu, mutta jos ajelee rajoitusten mukaisia nopeuksia Suomessa, niin miksipä sitä esimerkiksi jarrujakaan tarvitsi päivittää.
Taas tuli huti. Sinulla voi olla radalla ja vartilla 2 baria ahtoja ja tieliikenteessä 1 bar. Täysin laillista ja auto muutoskatsastettu tuolle! Ja jos auto on mallisarjan tehokkain, jossa on mallisarjan parhaat jarrut ei niitä tarvitse päivittää. Toki moni minä mukaan lukien päivitän vähintään kunnon levyt ja palat sekä asianmukaiset jarrunesteet.
Joku on aina mallisarjan tehokkain ja sen mukaiset jarrut, se ei tarkoita muuta kuin sitä, että ne on mitoitettu sen mallisarjan tehokkaimman mukaan riittäviksi. Jos sitä virittää, niin hyvä olisi silti lisätä jarruvoimaakin samalla. Eli on parannettavissa nuo jarrut tehokkaimmassakin.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:17:28
Joku on aina mallisarjan tehokkain ja sen mukaiset jarrut, se ei tarkoita muuta kuin sitä, että ne on mitoitettu sen mallisarjan tehokkaimman mukaan riittäviksi. Jos sitä virittää, niin hyvä olisi silti lisätä jarruvoimaakin samalla. Eli on parannettavissa nuo jarrut tehokkaimmassakin.
Väärin. Kannattaa tutustua asiaan, jos argumentit on hakusessa näissä asioissa. Lisää löydät trafi:n sivuilta, jos päätät joskus ruveta autoa laittamaan. Eikä se tarkoita vain isompia vanteita, alumiinisia polkimia sekä uutta vaihdekepin nuppia.
Oikein ihan maalaisjärjelläkin. Tehoa saa kyllä nostaa tietyn prosenttimäärän, mutta tuplaaminen vaatii jo järeämpiä jarruja, jos niitä tehoja käyttää. Voit vapaasti käydä radalla kokeilemassa melkein mitä tahansa vakiotakin autoa ja huomaat jarrujen rajallisuuden käytännössä. Yksi tai kaksi täysjarrutusta vaikka satasen vauhdista ei tee jarruista vielä hyviä. Olen autoja laitellut jo ihan tarpeeksi, nyt on valmis sellainen. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:19:49
Oikein ihan maalaisjärjelläkin. Tehoa saa kyllä nostaa tietyn prosenttimäärän, mutta tuplaaminen vaatii jo järeämpiä jarruja, jos niitä tehoja käyttää. Voit vapaasti käydä radalla kokeilemassa melkein mitä tahansa vakiotakin autoa ja huomaat jarrujen rajallisuuden käytännössä. Yksi tai kaksi täysjarrutusta vaikka satasen vauhdista ei tee jarruista vielä hyviä. Olen autoja laitellut jo ihan tarpeeksi, nyt on valmis sellainen. ;D
Montakohan kierrosta olet elämäsi aikana kiertänyt radalla itse ratin takana... :o ? Tää keskustelu alkaa olla jo surkuhupaisaa. Se tehojen määräkö korrelloi jarrujen kokoa vai käytetty huippunopeus mistä auto pitää saada pysähtymään ja mihin etäisyyteen sekä kuinka usein? Ihan näin maalaisjärjellä ajateltuna. Monessa tehokkaassa autossakin saattaa olla surkeat jarrut, mutta perästä löytyy vielä jarruvarjo...
Vai meinaatko ettei Octaviassa ole tarpeeksi isot jarrut 1.0TSI moottorille, vaikka siinä olisi 10-20 heppaa enemmän?
Kyllä, tehokkaammissa autoissa on yleensä isommat jarrut. Ja kyllä, 1.0 octaviassa on painoonsa nähden tehokkaat jarrut. Vetopaino leoniin ja golffiin verrattuna on siksi varmasti osaltaan parempi. Vieläpä taitaa olla fs3 jarrut noissa toisissa vastaavalla koneella. Ja jarrut riittävät enempäänkin voimaan tässä, sillä 150hv malleissa samat 288mm jarrut ainakin edessä.
Ja riittävästi olen rataa kiertänyt. Käy nyt ajamassa niin ei tarvi vänkäillä.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:20:29
Kyllä, tehokkaammissa autoissa on yleensä isommat jarrut. Ja kyllä, 1.0 octaviassa on painoonsa nähden tehokkaat jarrut. Vetopaino leoniin ja golffiin verrattuna on siksi varmasti osaltaan parempi. Vieläpä taitaa olla fs3 jarrut noissa toisissa vastaavalla koneella. Ja jarrut riittävät enempäänkin voimaan tässä, sillä 150hv malleissa samat 288mm jarrut ainakin edessä.
Ja riittävästi olen rataa kiertänyt. Käy nyt ajamassa niin ei tarvi vänkäillä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:15:27
Kun ostaa sen mallisarjan tehokkaimman version, niin siinä on valmiina isoimmat jarrut.
Vai meinaatko, että jos otat vaikka RS5/R8 audin, M3 bemarin, GTR:n ja ajat sellaisella radalle, niin sinun pitää olla ensimmäisenä niihin päivittämässä jarruja? Siis niin, kuin aikuisten oikeasti?
Ja vastuullinen tuunaaja isontaa niitä kun voimaa otetaan reilusti enemmän. Ja puhuttiin ihan normaaleista autoista. Myöskin noihin saa rahalla hiilikuitujarruja.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:21:09
Ja vastuullinen tuunaaja isontaa niitä kun voimaa otetaan reilusti enemmän. Ja puhuttiin ihan normaaleista autoista. Myöskin noihin saa rahalla hiilikuitujarruja.
Meinaatko ettei noissa esimerkki autoissa ole riittävät jarrut esimerkiksi sinulle, kun käyt ajamassa sitä rataa?
No ei niitä hiilikuitujarruja huvikseen ole noihin saatavana. Valmistaja siis laittaa yleisesti suurempaa jarrua tehokkaampiin tai painavampiin automalleihin ja vastuullinen tuunaaja virittäaessään reilusti vaikka nyt sitten olisi mallisarjan tehokkain. Mutta se siitä jarruista.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:21:27
No ei niitä hiilikuitujarruja huvikseen ole noihin saatavana. Valmistaja siis laittaa yleisesti suurempaa jarrua tehokkaampiin tai painavampiin automalleihin ja vastuullinen tuunaaja virittäaessään reilusti vaikka nyt sitten olisi mallisarjan tehokkain. Mutta se siitä jarruista.
Eli jos ostat mallisarjan tehokkaimman auton missä tulee tehokkaimmat jarrut esimerkiksi nuo hiilikuitujarrut, niin ne ei riitä sinulle tai esimerkiksi radalle, kun virität autoa. Laajennetaan käsitys vaikka porcheen?
Se TeroPetteri "tuunaa" yleensä tuota 1.0 TSI:tä asentamalla siihen perseestä perämoottoriin kaikkea turhaa millä ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa (Kuten mahdolisimman isot ja painavat renkaat/vanteet). Ainoa mitä tuollaiseen kannattaisi oikeasti tehdä on vain tiputtaa massaa jolloin auto olisi tehokkaampi. Masssan pienentäminen myös edes auttaa jarruja. Tämän lisäksi mitä TeroPetterit eivät mieti on jousittamaton massa, jota kannattaa autossa olla mahdollisimman vähän. Näistä keskusteleminen rataa ajavan B1mpon kanssa on, kuin hakkaisi päätä seinään.
Kylläpäs sitä ollaan ylimielisiä. Hiilikuitujarrut on yleensä lisävaruste, ei vakiona. Lopettaisitko nyt nämä jarrujutut ja käyt koeajolla, saat tulla kokeilemaan jos haluat. Turha viisastella kevennyksistä, täällä varmaan moni tietää painon merkityksen autossa ja vanteissa.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:21:55
täällä varmaan moni tietää painon merkityksen autossa ja vanteissa.
Valitettavasti ei tiedä. Ja esitänkin sinulle kysymyksen paljonko jousittamattoman massan tiputtaminen kilolla vaikuttaa käytännössä itse autoon?
Jatketaanko ihan oikeasti "Octavia 1.0 TSI - kokemuksia?" ...Ei kiitos muuta p*skaa.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:22:03
Valitettavasti ei tiedä. Ja esitänkin sinulle kysymyksen paljonko jousittamattoman massan tiputtaminen kilolla vaikuttaa käytännössä itse autoon?
Hitausmomentillisen vai momentittoman massan pudotus? Entä puhuttiinko tässä vaikutuksesta alustan toimivuuteen vaiko kiihtyvyyteen vaiko jostain ihan kolmannesta asiasta? Vastaus lienee joko afrikkalainen tai eurooppalainen pääskynen.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 01.01.17 - klo:17:28
Joku on aina mallisarjan tehokkain ja sen mukaiset jarrut, se ei tarkoita muuta kuin sitä, että ne on mitoitettu sen mallisarjan tehokkaimman mukaan riittäviksi. Jos sitä virittää, niin hyvä olisi silti lisätä jarruvoimaakin samalla. Eli on parannettavissa nuo jarrut tehokkaimmassakin.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:18:16
Väärin. Kannattaa tutustua asiaan, jos argumentit on hakusessa näissä asioissa. Lisää löydät trafi:n sivuilta, jos päätät joskus ruveta autoa laittamaan. Eikä se tarkoita vain isompia vanteita, alumiinisia polkimia sekä uutta vaihdekepin nuppia.
Ei tarvitse mennä kuin 15 vuotta ajassa taaksepäin ja katsoa Audin RS6:sta, sellainen 2 tonnin malmikasa jossa rapiat 550 hevosta ja jarruina 365mm/330mm kiekot. Kummasti vaan nuokin "mallisarjan parhaat" ja "huipputehokkaat" jarrut muuttuvat edamjuustoksi jo parin ratakierroksen jälkeen, vai onko asialla joku Putinin trollitehdas joka useilla sadoilla erilaisilla nimimerkeillä pauhaa omaa propagandaansa ulkomaisilla audifoorumeilla?
Lainaus käyttäjältä: europe - 01.01.17 - klo:22:23
Jatketaanko ihan oikeasti "Octavia 1.0 TSI - kokemuksia?" ...Ei kiitos muuta p*skaa.
+1
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 01.01.17 - klo:16:42
Taas tuli huti. Sinulla voi olla radalla ja vartilla 2 baria ahtoja ja tieliikenteessä 1 bar. Täysin laillista ja auto muutoskatsastettu tuolle!
Mistä tällä kertaa osuit ohi? Kaikkeahan voi tehdä, mutta sinä nyt et ainakaan voi vakiotehoisella 1,9 TDI Oculla voi kadulla ajaa, koska suorituskykyisemmilläkään et lähikauppaa kauemmaksi pysty lähtemään. Tuollainen Ocu hyytyisi jo ensimmäiseen ramppiin käytössäsi ja kärryn kanssa et pääsisi pihaltasi pois. Haluan myös nähdä sen perusnakuttajafarkun, josta on tehty täysin katulaillinen raaseri omine kisakarttoineen radalle ja vartille. Millä hyväksynnät omaavalla virisarjalla olet nuo tuplat ottanut?
1.0 TSI keskustelu?
Onko kellään tietoa, koska uusi 2017 hinnasto julkaistaan? Pitää varmaan käydä liikkeestä kyselemässä. Tässä 1.0 TSI:ssä näyttäisi päästöt menevän alle 110g/km, joten luulisi että jokunen satku hinnasta tippuu taas.
Päästöt nousee, mutta eikös hinnastoa ole jo?
http://web.skoda.fi/lataukset/uusi-octavia/uusi-octavia/hinnasto (http://web.skoda.fi/lataukset/uusi-octavia/uusi-octavia/hinnasto)
http://web.skoda.fi/lataukset/uusi-octavia/uusi-octavia/hinnasto-combi (http://web.skoda.fi/lataukset/uusi-octavia/uusi-octavia/hinnasto-combi)
Hups sori, tuossahan lukeekin että laskettu vuoden 2017 mukaan hinnat...
Mutta asiaan, voi tosiaan olla että lähtee 1.0 jo tällä viikolla tilaukseen (kello on jo yli puolenyön). Ambitionissakin on jo pirun kova hinta-laatusuhde ja lähemmäs 120 hepan tehot ja 220Nm todellinen vääntö lisäävät entisestään kiinnostusta.
https://youtu.be/GUto4y2u0Ro
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 01.01.17 - klo:23:29
Mistä tällä kertaa osuit ohi? Kaikkeahan voi tehdä, mutta sinä nyt et ainakaan voi vakiotehoisella 1,9 TDI Oculla voi kadulla ajaa, koska suorituskykyisemmilläkään et lähikauppaa kauemmaksi pysty lähtemään. Tuollainen Ocu hyytyisi jo ensimmäiseen ramppiin käytössäsi ja kärryn kanssa et pääsisi pihaltasi pois. Haluan myös nähdä sen perusnakuttajafarkun, josta on tehty täysin katulaillinen raaseri omine kisakarttoineen radalle ja vartille. Millä hyväksynnät omaavalla virisarjalla olet nuo tuplat ottanut?
Kyseisen ocun uusi omistaja totesi jälkikäteen, että kummasti nousi busteri paremmin järvestä, kuin vapari hiacella eikä tarvinnut olla tientukkeena. Tästäkin on aikaa pari vuotta joten pointtisi oli?
Ja tuplatehot olen ottanut bluebird:stä, joka edelleen taitaa olla Suomen tehokkain CA18ET:llä ja kaikki oli muutoskatsastettu sekä auto katulaillinen.
Koskas käyt sen Laanilan rampin ajamassa vai vieläkö keksit selityksiä puoli vuotta?
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.17 - klo:07:13
Kyseisen ocun uusi omistaja totesi jälkikäteen...
Osaatko ikinä lopettaa? Kommenttisi ei liity MILL,,,,N tavalla tämän ketjun aiheeseen.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 02.01.17 - klo:07:17
Osaatko ikinä lopettaa? Kommenttisi ei liity MILL,,,,N tavalla tämän ketjun aiheeseen.
Eiköhän tuo lopettaminenkin ole useamman kauppa? Vai oletko eri mieltä?
Teräksenharmaan vetoa tosin odottelen, joka liittyi hyvinkin tähän 1.0TSI:n, kun heitti haasteen ettei Suomesta löydy sellaista motarinramppia missä 1.0TSI:llä ei saisi laillisia nopeuksia kelattua.
Kehittäkää oma ketju tuohon suomi24h keskusteluunne, te sabotoitte koko keskustelupalstan... Jos ei ole mitään älykästä sanottavaa, pitää tajuta olla hiljaa...
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.01.17 - klo:07:13
Kyseisen ocun uusi omistaja totesi jälkikäteen, että kummasti nousi busteri paremmin järvestä, kuin vapari hiacella eikä tarvinnut olla tientukkeena. Tästäkin on aikaa pari vuotta joten pointtisi oli?
Koskas käyt sen Laanilan rampin ajamassa vai vieläkö keksit selityksiä puoli vuotta?
Ponttini on se, että tuo on laiton viritys.
Vierailen Laanilassa heti kun vain Pohjois-Suomessa olen liikkeellä. Kaikki menee alkuperäisen aikataulun mukaan ja selitykset ovat vain harhaisen mielesi luoma jankutus.
Mutta joo, eiköhän tämä ollut tässä. Jatkan niiden kanssa, jotka osaavat keskustella aiheestakin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 02.01.17 - klo:11:54
Ponttini on se, että tuo on laiton viritys.
Onhan ne teropetterin led kilpivalotkin laittomat, kuten myös led polttomot skeidan päivävaloissakin. Myös sinäkin syyllistyt/olet syyllistynyt laittomuuksiin tien päällä ::)
Pitää kysyä, kun ei tiedä. Onko tuo Octavian 1,0 TSI kehitetty tästä Citigon 0,99-moottorista?
Sylinterimitat ja puristussuhde ovat Autobildin mukaan samat, joten arvatenkin jossain määrin sama perusrakenne niillä on. Liikkuvista osista tuskin löytyy paljon samaa ahtamattoman ja ahdetun välillä, mm. tuplaantuneen vääntömomentin vuoksi.
Samaa EA211-moottoriperhettähän nuo 1-1,4 litraiset ovat.
Samaa arvelin. Olen ajellut tuolla Citigon 75 kW ASG-vaihteella ja kyllähän se kaipaisi tätä TSI-ominaisuutta. Mutta hinta tietenkin ratkaisee. Citigolla on todella opeteltava ennakoiva ajotyyli, jos ylämäki on näköpiirissä. :)
Tässä epätieteellinen vertailu 1.0tsi ja 1.2tsi välillä. Google kääntäjä kääntää auttavasti.
http://autobible.euro.cz/skoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost/ (http://autobible.euro.cz/skoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost/)
Yllättävää oli se, miten vähän kuorma, joka vastaa omaa kuormaa maksimissaan käytännössä, vaikuttaa kiihtyvyyteen. Yllättävää on myös se, miten vähällä aineella 1.2tsi menee ja mihin kykenee pienemmän väännön takia.
Tässä AMS:n vertailu Golf 1.0 TSI:n, 1.2 TSI:n ja 1.6 TDI:n välillä.
http://www.volkswagen.de/content/medialib/vwd4/de/dialog/testberichte/golf_testberichte/golf_ams1715_052-pdf/_jcr_content/renditions/rendition.download_attachment.file/golf_ams1715_052.pdf (http://www.volkswagen.de/content/medialib/vwd4/de/dialog/testberichte/golf_testberichte/golf_ams1715_052-pdf/_jcr_content/renditions/rendition.download_attachment.file/golf_ams1715_052.pdf)
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 02.01.17 - klo:18:41
Tässä AMS:n vertailu Golf 1.0 TSI:n, 1.2 TSI:n ja 1.6 TDI:n välillä.
http://www.volkswagen.de/content/medialib/vwd4/de/dialog/testberichte/golf_testberichte/golf_ams1715_052-pdf/_jcr_content/renditions/rendition.download_attachment.file/golf_ams1715_052.pdf (http://www.volkswagen.de/content/medialib/vwd4/de/dialog/testberichte/golf_testberichte/golf_ams1715_052-pdf/_jcr_content/renditions/rendition.download_attachment.file/golf_ams1715_052.pdf)
Erot eivät ole suurensuuria, mutta toki ne saadaan saksalaisella täsmällisyydellä esiin.
Paljon ajavalle 1.6Tdi on paras valinta. 1.2TSi on moottoriltaan "sivistyinein" käynniltään.
Yllättävää kyllä, 1.0TSi on (aavistuksen verran) hiljaisin, sillä on lyhyin jarrutusmatka ja vielä nopein 0-100km/h. Lisäksi tämä on nopein "kaksinkertaisessa kaistanvaihdossa".
Pikkuisen kun maitopurkki vielä kehittyy, niin disuka voi jäädä toiseksi ja onhan vm. selvästi kalliimpikin..... :o :) ;) :D ;D
On tuon 1.0tsi:n käynti sivistyneempi, kuin 1.2tsi:n, joka on melko äänekäs varsinkin kaupungissa ja kylmänä. Jos konehuoneeseen kurkistaa koneet käynnissä, niin silloin nelipyttynen näyttää sivistyneemmältä. Octaviassakin tuo 1.2tsi oli äänekäs, puhumattakaan fabiasta sillä kaasutellessa. Toki äänekkyys ei häiritse isommissa vauhdeissa.
Tarkemmin kun miettii, niin kesällä testaamassani Golf Sportsvanissa tuo maitopurkki kuullosti äänekkäämmältä. Ehkä tuossa on mallikohtaista eroa. Litrainen Ocu on koneääniltään hiljaisin (hybridit poislukien) auto jolla olen itse ajanut.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 02.01.17 - klo:19:09
Erot eivät ole suurensuuria, mutta toki ne saadaan saksalaisella täsmällisyydellä esiin.
Paljon ajavalle 1.6Tdi on paras valinta. 1.2TSi on moottoriltaan "sivistyinein" käynniltään.
Yllättävää kyllä, 1.0TSi on (aavistuksen verran) hiljaisin, sillä on lyhyin jarrutusmatka ja vielä nopein 0-100km/h. Lisäksi tämä on nopein "kaksinkertaisessa kaistanvaihdossa".
Pikkuisen kun maitopurkki vielä kehittyy, niin disuka voi jäädä toiseksi ja onhan vm. selvästi kalliimpikin..... :o :) ;) :D ;D
Lukaisin myös testin läpi ja sen pohjalta 1.0 TSI olisi aika selvä voittaja Suomessa, jos huomioidaan käyttövoimavero. Ei oikein sellaista ajomäärää ole, jolla 0,5L kulutuseron saisi paikattua dieselin käyttövoimaverot. Pitäisi ajaa noin 40 000km vuodessa, että oltaisiin vasta tasoissa. Itse valitsisin tuosta porukasta ilman muuta 1.0 TSI:n jos Suomeen pitäisi rekisteröidä auto.
Tässä tsekkivertailussa 1.2 TSI Octavia kulutti aavistuksen vähemmän kuin 1.0 TSI. Tosin 1.2 oli 24 tuhatta ajettu ja eri renkailla, 1.0 oli Skoda Auton pressiautoja. Kommenteissa kolmisylinterisen käyntiä verrataan Warreen.
https://translate.google.com/translate?sl=cs&tl=en&js=y&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fautobible.euro.cz%2Fskoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost%2F&edit-text= (https://translate.google.com/translate?sl=cs&tl=en&js=y&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fautobible.euro.cz%2Fskoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost%2F&edit-text=)
Alkukielinen: http://autobible.euro.cz/skoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost/ (http://autobible.euro.cz/skoda-octavia-1-0-tsi-vs-1-2-tsi-cernobila-zalezitost/)
DSG:stä itsellä sen verran kokemusta että omassa Tigussani oleva DG500-maalinen 7-vaihteinen laatikko tuntuu ihan mukavalta. Suurin sallittu vetomassa jarruin varmasti riittää, 2500kg. Joskus olen miettinyt mitä DSG tykkää ison kuorman liikkeelle vetämisestä kun se joutuu luistamaan. Lisäksi vielä kakkosellakin ryömiessä on valmistaja ohjelmoinut sen luistamaan. Lukittuu vasta arviolta 10km/h nopeudessa. Luusisi että luistaminen on huono DSG:lle. Kuitenkin esim tässä uudessa Tiguanissa tuo 2500kg:n vetomassa on tarjolla vain ym. laatikkomallilla. Manuaalina siihen ei saa sitä vetomassaa millään moottorilla. Eli ei sen ihan pienestä luistamisesta pitäisi heti räjähtää.
http://www.appari.fi/vv-auto/vw_cars.nsf/(vw5_t)?open&m=AD1#diesel (http://www.appari.fi/vv-auto/vw_cars.nsf/(vw5_t)?open&m=AD1#diesel)
http://www.appari.fi/vv-auto/vw_cars.nsf/(vw5_t)?open&m=AD1#bensiini (http://www.appari.fi/vv-auto/vw_cars.nsf/(vw5_t)?open&m=AD1#bensiini)
Lainaus käyttäjältä: TAG - 02.01.17 - klo:21:07
Lukaisin myös testin läpi ja sen pohjalta 1.0 TSI olisi aika selvä voittaja Suomessa, jos huomioidaan käyttövoimavero. Ei oikein sellaista ajomäärää ole, jolla 0,5L kulutuseron saisi paikattua dieselin käyttövoimaverot. Pitäisi ajaa noin 40 000km vuodessa, että oltaisiin vasta tasoissa. Itse valitsisin tuosta porukasta ilman muuta 1.0 TSI:n jos Suomeen pitäisi rekisteröidä auto.
Kyllä näin asia on helppo käsittää pienellä km-määrällä. Jos verrataan 150tkm / 5v. ajettua 1.0TSi vs. 1.6TDi, niin olisi erittäin mielenkiintoista (spekulatiivista) verrata jm-arvoja. Suuremmalla hyvityserolla (sisäänajetun) disukan ja ehkä turbon vaihtoa vaativan maitopurkin pienempi hinta kompensoituvat. Mutta tätähän ei kukaan voi tietää, sen enempää kuin tulevia autoverotuksenkaan kuvioita. :o
P.S. pienillä km ja etupäässä taajama-ajoon 1.0TSi voisi hyvinkin olla "oma valintani"
Lainaus käyttäjältä: pajunen3 - 03.01.17 - klo:13:08
DSG:stä itsellä sen verran kokemusta että omassa Tigussani oleva DG500-maalinen 7-vaihteinen laatikko tuntuu ihan mukavalta. Suurin sallittu vetomassa jarruin varmasti riittää, 2500kg. Joskus olen miettinyt mitä DSG tykkää ison kuorman liikkeelle vetämisestä kun se joutuu luistamaan.
Lähtökohtaisesti märät kytkimet eivät ole niin herkkiä luistamisen suhteen kuin kuivat.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 03.01.17 - klo:13:15
Kyllä näin asia on helppo käsittää pienellä km-määrällä. Jos verrataan 150tkm / 5v. ajettua 1.0TSi vs. 1.6TDi, niin olisi erittäin mielenkiintoista (spekulatiivista) verrata jm-arvoja. Suuremmalla hyvityserolla (sisäänajetun) disukan ja ehkä turbon vaihtoa vaativan maitopurkin pienempi hinta kompensoituvat. Mutta tätähän ei kukaan voi tietää, sen enempää kuin tulevia autoverotuksenkaan kuvioita. :o
P.S. pienillä km ja etupäässä taajama-ajoon 1.0TSi voisi hyvinkin olla "oma valintani"
Minkä takia tuota litraista ajatellaan aina paremmaksi kaupunkiin ja dieseliä motarille/maantielle?
1.0 tsi:ssähän on parempi ohituskiihtyvyys noiden testien mukaan?
Vai tarkoitetaanko tässä dieselin huonoutta kaupungissa kapean tehoalueen takia?
Taitaa olla varmempi tuo bensa vaikka turbon joutuisikin vaihtamaan, dieselistä menee samoilla kilometreillä dpf, egr ja kaksoismassavauhtipyörä vaihtoon huonolla tuurilla.. :-\
Diesel soveltuu omasta mielestä maantielle "paremmin" hitaamman lämpenemisen, dpf:n ja pienemmän kulutuksen takia varsinkin paljon ajettaessa. Itse tulin toimeen kaikissa ympäristöissä yhtä hyvin pikkudieselillä, kuin tällä bensalla.
Ps. Jos vetotarpeita olisi paljon tai raskas auto, olisi diesel ehdoton reilun 30tkm vuosiajoilla omalla kohdallani.
Edelliseen lisäten. Manuaalilla ajellen 1.6tdi:n vaihdevälitykset eivät olleet niin hyvät, kuin tässä litraisessa. Tämä litrainen on myös hyvin joustava moottori kierrosalueeltaan dieseliin verrattuna. Tarkoitan sitä, että 5 vaihdetta dieselissä oli liian vähän kun moottori "huusi" tai jurnutti esim. 50 ja 70 nopeuksissa. 80 päälle ei ollut mitään ongelmaa. Tässä onneksi vielä 6 pykälää.
Tänään tuli ensimmäistä kertaa ajettua vähän kylmemmällä. Minulla on alamaski peitossa. Lämmöt pysyivät tuossa 80-90 asteisena kaupunkiajossa ja öljyt 65-70 asteissa. Ajotyyli on rauhallinen. Maantiellä öljy kipusi gps 90 vauhdissa sinne 90 asteen korville. Eli hyvin tuo tuntuu lämpenevän dieseliin verrattuna. Kulutusta tuntuu nostavan pakkasella jonkin verran, siis yli viiden meni. Myös kierroksia pitää tyhjäkäynnillä korkeammalla(n.1100), vaikka moottori lämmin ja s/s toimii.
Ps. Pakkasta oli 20 ja kylmä kova tuuli.
Omassa ei ole maskisuojia, eilen moottoritietä ajellessa lämmöt koko ajan 90 astetta ja öljyn lämpövaihteli 80-90 (kuten lämpimämmälläkin kelillä). Paremmin tarkenee kuin edellisillä diesel-autoilla, jossa näissä lämpötiloissa (-20) oli pakko laittaa maskisuojaa, jotta lämmöt nousi 90:een.
Lainaus käyttäjältä: Insinöörimajuri - 05.01.17 - klo:10:17
Omassa ei ole maskisuojia, eilen moottoritietä ajellessa lämmöt koko ajan 90 astetta ja öljyn lämpövaihteli 80-90 (kuten lämpimämmälläkin kelillä). Paremmin tarkenee kuin edellisillä diesel-autoilla, jossa näissä lämpötiloissa (-20) oli pakko laittaa maskisuojaa, jotta lämmöt nousi 90:een.
Dieselissä on pienempi kulutus ja moottorin lämpötila jopa laskee tyhjäkäynnillä.... eli on energiatehokkaampi. :o
Lainaus käyttäjältä: Insinöörimajuri - 05.01.17 - klo:10:17
Omassa ei ole maskisuojia, eilen moottoritietä ajellessa lämmöt koko ajan 90 astetta ja öljyn lämpövaihteli 80-90 (kuten lämpimämmälläkin kelillä). Paremmin tarkenee kuin edellisillä diesel-autoilla, jossa näissä lämpötiloissa (-20) oli pakko laittaa maskisuojaa, jotta lämmöt nousi 90:een.
Mulla on tuo 2.0TDI ajossa, ja ei ole tarvittu maskinsuojia vielä kertaakaan ja kolmas talvi jo menossa. Aina on tarjennut sekä auto että kuski, eli normilämmöt. Toki autolla pitää ajaa eikä vain parkkipaikalla käyttää, jos haluaa koneen normaalilämmön saavuttaa.
Hyvä että myös tämä 1.0 TSI toimii pakkasilla ilman keulapahveja. Jotenkin olen aina pitänyt epämiellyttävänä lisätä auton keulaan jotain "lämpölevyjä", kyllä täällä etelä-Suomessa pitäisi talvi pärjätä ilman auton keulan tuunausta.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 05.01.17 - klo:10:32
Dieselissä on pienempi kulutus ja moottorin lämpötila jopa laskee tyhjäkäynnillä.... eli on energiatehokkaampi. :o
Kovin suurta eroa kulutuksessa ei ole tämän bensan ja dieselin välillä, mutta ihan asiaa puhut. Ilmeisesti tässä 1.0TSI:ssä on kehittyneempi "lämmönhallinta".
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 05.01.17 - klo:10:41
Mulla on tuo 2.0TDI ajossa, ja ei ole tarvittu maskinsuojia vielä kertaakaan ja kolmas talvi jo menossa. Aina on tarjennut sekä auto että kuski, eli normilämmöt. Toki autolla pitää ajaa eikä vain parkkipaikalla käyttää, jos haluaa koneen normaalilämmön saavuttaa.
Vanha 1.9TDI ei lämmennyt näillä keleillä kuin n. 75 asteeseen, 2.0TDI:llä tarvittiin jo -30 pakkasta jotta lämpöjen kanssa oli vaikeampaa. Sisällä kyllä tarkeni, kiitos sen sähkövastuksen jota 1.9 ei ollut.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 05.01.17 - klo:10:41
Mulla on tuo 2.0TDI ajossa, ja ei ole tarvittu maskinsuojia vielä kertaakaan ja kolmas talvi jo menossa. Aina on tarjennut sekä auto että kuski, eli normilämmöt. Toki autolla pitää ajaa eikä vain parkkipaikalla käyttää, jos haluaa koneen normaalilämmön saavuttaa.
Minulla on myös RS TDI ja ilman webastoa olisi aika kauhea ajella näillä keleillä. Ei ainakaan pääkaupunkiseudun liikenteessä lämpene millään normilämpöiseksi, jos kabiinissa haluaa pitää 18-19 astetta. Tuonkin sisälämmön saavuttamiseen menee puoli tuntia. Sama koski aiempaa 2.0 TDI autoa.
Lainaus käyttäjältä: Gudmund - 05.01.17 - klo:10:41
Mulla on tuo 2.0TDI ajossa, ja ei ole tarvittu maskinsuojia vielä kertaakaan ja kolmas talvi jo menossa. Aina on tarjennut sekä auto että kuski, eli normilämmöt. Toki autolla pitää ajaa eikä vain parkkipaikalla käyttää, jos haluaa koneen normaalilämmön saavuttaa.
Hyvä että myös tämä 1.0 TSI toimii pakkasilla ilman keulapahveja. Jotenkin olen aina pitänyt epämiellyttävänä lisätä auton keulaan jotain "lämpölevyjä", kyllä täällä etelä-Suomessa pitäisi talvi pärjätä ilman auton keulan tuunausta.
Lähes kaikillä nykyautoillä pärjää talven ilman viimasuojia, mutta suojien kanssa pärjäisit vielä paremmin.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 05.01.17 - klo:13:24
Lähes kaikilla nykyautoillä pärjää talven ilman viimasuojia, mutta suojien kanssa pärjäisit vielä paremmin.
Mielestäni pääpointit käyttää maskisuojaa ainakin dieseleissä ovat (saa täydentää):
1) moottori lämpiää etenkin lyhyillä matkoilla nopeammin ja lämpöä riittää enemmän myös sisään
2) moottoriin ei pääse kertymään kondenssivettä tai kylmälimaa kun saavuttaa nopeammin käyntilämpönsä
3) ahtoilman imuputkeen ei pääse muodostumaan jäätä, mikä voisi sulaessaan päästä turboon tai koneeseen (katastrofi :-X)
4) loogisesti moottori myös jäähtyy parkissa hitaammin, viima ei puhalla suoraan konehuoneeseen
5) kulutus pienenee, selvemmin lyhyillä matkoilla
6) myös vaihdelaatikko ja perä notkistuvat nopeammin ja kulutus pienenee etenkin kovemmalla pakkasella
7) alumiiniseen jäähdytinkennoon ei lennä syövyttävää suolakuraa, joka aikaa myöten myös tukkii lamelleja (kesän ongelma)
Sitten kun bensamoottorin kulutus lähestyy riittävästi disukaa, niin sekin alkaa tarvita ainakin toista maskipeittoa. ;)
8) pienempi ilmanvastus vähentää kulutusta suurissa nopeuksissa
9) kivet eivät riko jäähdyttimiä
10) moottoriöljy säilyy paremmassa kunnossa
11) puhtaampi moottoritila
Nyt on uusi auto alla ja mittariin on kertynyt nelisensataa kilometriä. Ensivaikutelma on positiivinen ja pieni kone on osoittautunut pirteäksi tapaukseksi. Kirjoittelin Autotalli-osioon alkuvaheen fiiliksiä: http://www.vagarena.fi/index.php?topic=34079.msg586165#msg586165 (http://www.vagarena.fi/index.php?topic=34079.msg586165#msg586165)
Muutama sana vielä adaptiivisesta vakkarista - se on osoittautunut todella päteväksi varusteeksi. Soittimen valoikoista löytyi jopa valinta kiihdytysnopeudelle - Eco, Normal tai Sport. Näin talvikelissä keskimmäinen tuntuu toimivan parhaiten. Vakkari pysähtyy nätisti edelläajavan perään liikennevaloissa ja lähtee viiksestä vetämällä seuraamaan edelläajavaa. DSG:n kanssa aktivointinopeus on alle kävelyvauhdin eli viiksestä voi vetää heti auton ryömiessä kaasuun koskematta. Mutta se oli ylläri, vaikka käyttöohjekirjassa siitä varoiteltiinkin, että paikallaan olevia kohteita tuo ei tunnista ollenkaan, olivatpa ne sitten kuinka suuria tahansa. Mutta jos edellä menevä auto tms. liikkuu vähänkin, niin tunnistaa joka kerta. Haiskahtaa tahallaan tehdyltä ominaisuudelta, jota voisi ehkä myös säätää VDCS:llä...?
Saksankieliseltä ADAC:n sivulta lueskelin, että Octavian automaattijarrutus toimii suuremmilla nopeuksilla Lane Assist -kameran kanssa, eli käyttää kamerakuvaa tilanteen analysointiin. Vaikuttaakohan tuo sama myös adaptiiviseen vakkariin? Kesän Golf-koeajolla se pysähtyi paikallaan seisovan autojohon perään, tosin jarrutus alkoi vähän myöhään. Ei uskalla samaa koittaa näin talvella :P
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 15.12.16 - klo:20:27
En ihan heti usko, että Suomesta löytyisi yhtään ramppia, jossa ei ehtisi kiihdyttämään rajoituksen yläpuolelle litraisella Octavialla. Jos tuollainen kummajainen jostain löytyy, niin kokeilisin kyllä ajaa mielelläni itsekin sen läpi.
Pari litraisella neliveto disukalla sai talvikelillä tuossa Laanilan rampilla etelään päin 108km/h todellista nopeutta nastarenkailla ilman sutimisia ennen, kuin ramppi loppuu. Siitä kokeilemaan!
Vieläkö jaksat? Jos on liukasta ja vajaa veto, on aivan sama kuinka paljon niitä hevosia on? Aika monesti täällä Tampereen seudulla tulee kiihdytettyä rampeista vahingossa ylinopeuksille asti tällä litraisellakin, toisin kuin edellisillä dieseleillä, joilla sitä ei juuri vahingossa tapahtunut suurempien moottoriäänienkin takia, joista nopeuden pystyy päättelemään. Yleensä noilla rampeilla on aina joku edessä, ettei karstojakaan pääse polttelemaan. Vai pitäisköhän ennen ramppia oikein pysähtyä, että toiset pääsee alta.. ;D
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 31.01.17 - klo:21:45
Vieläkö jaksat? Jos on liukasta ja vajaa veto, on aivan sama kuinka paljon niitä hevosia on? Aika monesti täällä Tampereen seudulla tulee kiihdytettyä rampeista vahingossa ylinopeuksille asti tällä litraisellakin, toisin kuin edellisillä dieseleillä, joilla sitä ei juuri vahingossa tapahtunut suurempien moottoriäänienkin takia, joista nopeuden pystyy päättelemään. Yleensä noilla rampeilla on aina joku edessä, ettei karstojakaan pääse polttelemaan. Vai pitäisköhän ennen ramppia oikein pysähtyä, että toiset pääsee alta.. ;D
Haaste heitetty, niin siinä on vertailukohta, mutta sinä ainakin tartuit tähän? Eikä kukaan ole kieltänyt kokeilemasta kesällä...
Olipa tänään tällainen octavia 1.0 tsi dsg vara-autona kun oma superbi oli maalaamossa.
En tiennyt aluksi millä koneella ocu oli. Ajelin taajamassa töihin ja veikkasin pirteyden takia 1.4 tsi ja kävi varovasti mielessä jopa 1.8 tsi.
Kaivelin pihassa papereita ja meinasi leuka tippua latiaan kun lapussa luki 1.0 tsi.
Tämähän on oikein fiksu peli perusajoihin. Hämmästyttävän hyvin vääntää pienillä kierroksilla kun lähtee valoista.
Oli pakko lähteä vielä uudestaan kokeilemaan maantielle ja ajelin perinteisen 50km testilenkin. Kulutus 5.1. Ajoin sitten saman lenkin myöhemmin omalla superbilla 1.4tsi ACT DSG niin kulutus 6.1l. Nämä siis ajotietokoneesta ja ovat suuntaa antavia.
Täytyy sanoa että pienellä menee tuo 1.0tsi jos paikkansa pitää. Onhan noissa massa eroa jonkun verran mutta tuollainen leikkisä testi.
Jonnekkin 70km/h tuo 1.0tsi jaksaa vielä kiihtyä mutta sitten alkaa hidastumaan. Ohittaessa saa vähän ennakoida.
Jos olisi järkeä päässä niin tämähän riittäisi perusajoihin. Fiksupeli.
Ihan vastaavat kokemukset on täältäkin 2200 km ajojen jälkeen. Normiajoon hienosti riittävä kone ja testaamaan päässeet kaverit ja tutut eivät olisi millään uskoneet litraiseksi - ei äänen eikä pirteyden perusteella. Kone on ihmeen vääntävä ja todella hiljainen normaaleilla käyttökierroksilla. Suuremman koneen myötä ahtoviive pienenee, se on normiajossa omien kokemusten mukaan suurin ero yks'nelosen ja tämän välillä. Ja tietty pedaalia syvemmälle runttaamalla suurempi tuntuu sporttisemmalle, mutta siitä puuttuu pikkukoneen makea kurnutus 8)
Pelkässä maantie/moottoritieajossa tuntuu vievän tankkausten perusteella ja talvirajoituksilla n. 5,5 litraa sataselle, kaupungissa meneekin sitten kaikki mitä tankkiin laittaa ... kone ja koko auto paranee koko ajan, kun kilsoja tulee lisää. Ohjaus on herkistynyt, DSG on alkanut oppia tavoille ja vaihtaa täysin pehmeästi ja auto rullaa paremmin. Kulutus on ollut laskusuunnassa koko ajan, taitaa olla uutuudenjäykkyyttä.
Olen myös ollut hyvin tyytyväinen tuohon manuaaliin. Kulutus noussut pätkemmässä ajossa webaston käytön takia. Se on siis monta kertaa satkulla käytössä. 5,5 on tankatun perusteella nyt käytännössä talviajoa pelkästään ajettuna. Helposti itse ajossa menee alle 5, jopa neljän nurkille todellista. Saas nähdä kun kesäkelit alkaa sitten joskus ja webastoa ei tarvi poltella. Auto on herkistynyt itsellä vasta tuossa 10tkm nurkilla.
Oikein faktoja täytynyt metsästää verrattuna toisiin käyttöautoihin, kun tuntuu siltä, että joidenkin täytyy vängatä tuosta ohituskiihtyvyydestä. Eihän tuo todellakaan raketti ole, mutta nopeampi, kuin paperilla antaa ymmärtää. Aivan riittävä perus kuljetin, jos ei raskaita kärryjä tarvitse jatkuvasti vetää.
Tulipa tänään tehtyä ainakin osittainen väliöljynvaihto ja hiukan myöhässä 16tkm nurkilla. Öljyä meni reilu 2,7l ja ulos tuli vajaa 2,3 litraa ilman suodattimen vaihtoa. Puolisen litraa siis kuluttanut uudesta, ei paha. Suodatin oli poikittain, että ei sinne paljoa jäänyt suotimeenkaan. 4 litraa ilmoitettu tilavuus. Typerästi ja vanhanaikaisesti suodatin alakautta vaihdettava. Näyttäisi se tällä käytöllä virallisesti 30tkm olevan vaihtoväli ja vajaa sen kun alkaa vuoden välein huollot pyöriä. Dieselissä oli helppo yläkautta koko operaatio tehdä ja imemälläkin sai kaikki öljytikun reijästä, ei tarvinnu kömpiä alle. 8)
Prismassa oli yllättäen mobilin esp x2 vw 508 öljyä, ei mistään muualta löytyny tampereelta. Öljy oli vihertävää ja varsin litkua, kuten pitääkin näissä. ;D
Vähän kokemuksia 19tkm matkalta.
Aloitetaan negatiivisista. Vaihteistossa on vikaa kytkettäessä kutosvaihdetta vapaalla rullauksen jälkeen. Vaihde rusahtaa päälle, ellei pidä kytkintä muutamaa sekuntia pohjassa. En tiedä onko säädössä vai synkrossa vikaa. Vitosta käyttämällä toimii rusahtamatta. Pitää käydä lomalla näyttämässä. Takaluukussa on pieni sinkkikupla. Tuulilasinpesuneste ei tule samalla voimalla kuin edellisessä, varsinkin kylmällä. Kuskin oven lasin avausnapissa on samaa vikaa kuin mallisarjan alussa joillakin. Muuta negatiivista mainittavaa ei ole.
Positiivista on paljonkin liittyen alustaan, ohjaukseen(huolellisen nelipyöräsäädön jälkeen) ja moottoriin. Auto ei vetele ja sportalusta pelaa arkiajossa hienosti joskus reippaamminkin kurvatessa. Myöskään 17" 225/45 renkaat ei aiheuta negatiivisia ajatuksia kulutuksen tai vetelyn suhteen.
Tuli käytyä ,,htärissä lauantaina lasten kanssa ja 4,3l/100km oli todellinen kulutus mennen ja tullen. Keskinopeus oli ~84km/h luokkaa. Todellinen kulutus talvelta ja keväältä webaston kera on 5,3l/100km ja tippuu kovaa kyytiä. Kaksi edellistä tankillista ollut 4,55l/100km ja 4,76l/100km. Voimaa on ollut riittävästi ja pois alta kiihdytys hymyilyttää edelleen kone huomioon ottaen.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 20.06.17 - klo:10:53
Vähän kokemuksia 19tkm matkalta.
Aloitetaan negatiivisista. Vaihteistossa on vikaa kytkettäessä kutosvaihdetta vapaalla rullauksen jälkeen. Vaihde rusahtaa päälle, ellei pidä kytkintä muutamaa sekuntia pohjassa. En tiedä onko säädössä vai synkrossa vikaa. Vitosta käyttämällä toimii rusahtamatta. Pitää käydä lomalla näyttämässä. Takaluukussa on pieni sinkkikupla. Tuulilasinpesuneste ei tule samalla voimalla kuin edellisessä, varsinkin kylmällä. Kuskin oven lasin avausnapissa on samaa vikaa kuin mallisarjan alussa joillakin. Muuta negatiivista mainittavaa ei ole.
Positiivista on paljonkin liittyen alustaan, ohjaukseen(huolellisen nelipyöräsäädön jälkeen) ja moottoriin. Auto ei vetele ja sportalusta pelaa arkiajossa hienosti joskus reippaamminkin kurvatessa. Myöskään 17" 225/45 renkaat ei aiheuta negatiivisia ajatuksia kulutuksen tai vetelyn suhteen.
Tuli käytyä ,,htärissä lauantaina lasten kanssa ja 4,3l/100km oli todellinen kulutus mennen ja tullen. Keskinopeus oli ~84km/h luokkaa. Todellinen kulutus talvelta ja keväältä webaston kera on 5,3l/100km ja tippuu kovaa kyytiä. Kaksi edellistä tankillista ollut 4,55l/100km ja 4,76l/100km. Voimaa on ollut riittävästi ja pois alta kiihdytys hymyilyttää edelleen kone huomioon ottaen.
Onko tässä jokin syy miksi kirjoittelet tähän etkä tuonne Uuden Octavian viat/murheet palstalle? Aika vähän taitaa alusta, ohjaus, renkaat, vaihteisto, maalipinta, pissapojanpaine tai ikkunan avauspainike liittyä 1.0tsi moottoriin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 20.06.17 - klo:18:57
Onko tässä jokin syy miksi kirjoittelet tähän etkä tuonne Uuden Octavian viat/murheet palstalle? Aika vähän taitaa alusta, ohjaus, renkaat, vaihteisto, maalipinta, pissapojanpaine tai ikkunan avauspainike liittyä 1.0tsi moottoriin.
En jaksa moneen paikkaan kirjoitella ja "talliin" en viitsi laittaa. Nuo ongelmat hoitunee seuraavassa huollossa, ainakin uskon niin. Kyllähän tuo on eri auto ajaa tuolla moottorilla, kuin vaikkapa 2.0 dieselillä ihan painonsakin takia. Keula ohjautuu ihan eri lailla. Tuota vaihteistoa ei myöskään ole vissiin toisien moottoreiden yhteydessä. Eli moni asia liittynee kuitenkin tuohon kyseiseen moottoriin. Koita kestää. ;)
Kulutusta ei voi kuin ihmetellä. Ajoin eilen mökille kulutusmittarin mukaan 4.1 l/100km kulutuksella ja illalla takaisin täsmälleen samat lukemat. Matkasta osa valtatietä, osa pienempää maantietä, vähän pientä mökkitietä ja osa kaupungissa. Ajo oli normaalia ajoani, ei kaahausta, mutta ei mitään taloudellisuusajoakaan. Tämän kokoisella bensa-automaattiautolla ei varmasti pienemmällä pääse.
Alle 4 menee parhaimmillaan myös taajamassa/kantatiellä. Tämän tankin kulutukseksi tietokone arpoo 4.2l/100km, joka ei kaukana todellisuudesta ole. Ajettu 716km, 67km/h keskinopeus. Vielä näyttäisi range 450km, mutta epäilen, että en niin pitkälle pääse, että 1160km menisi tankillisella. 195 energysavereilla ois hauska kokeilla näiden 225:n sijaan. ;D
Jos joku miettii joskus vaununvetoa kyseisellä moottorilla niin kyllä onnistuu, eikä tehnyt edes tiukkaa. ;)
(http://preview.ibb.co/miTEpk/IMG_20170710_130710_01.jpg) (http://ibb.co/mbkG25)
Lainaus käyttäjältä: jjanne - 23.07.17 - klo:21:18
Jos joku miettii joskus vaununvetoa kyseisellä moottorilla niin kyllä onnistuu, eikä tehnyt edes tiukkaa. ;)
(http://preview.ibb.co/miTEpk/IMG_20170710_130710_01.jpg) (http://ibb.co/mbkG25)
Eihän se vetäjästä koskaan tiukalta tunnu, mutta takanaolijat saattavat olla eri mieltä. ;D
Ihan kyselen vaan. Mutta onko 1l koneen hankkijoilla ollut mielessä koneen elinikä? Onko se sitten 100tkm? Toki olen vanhaa koulukuntaa ja ehkä väärissä ajatuksissa "mitä isompi kone, sen paremmin kestää kilometrejä". Itsekkin 1l ajaneena voin todeta että oiva kone kauppakassiin/kaupunkiin. Mutta koska olen sitä mieltä että 100tkm jälkeen ne menee tukkoon niin en ole alla 2l koskaan omistanut.
On litraisen kestävyys ollut sen verran mielessä että kun auton ostaa uutena, eikä pidä sitä takuuaikaa pidempään, ei moisella asialla ole kovin kummoista merkitystä. Saattaahan se jälleenmyyntiarvoon jonkin verran vaikuttaa mutta muuten se on enemmän tulevien omistajien huoli.
On ehkä aavistuksen asian vierestä mutta itsekin mietin Fordin 1.0 Ecoboostin kestävyyttä ennen uuden Fiestan ostoa ja kävi ilmi että nokkahihnan vaihto tehdään 240tkm kohdalla ja niitä on jo tehty.
Että ainakin sen 250tkm tuon pitäisi kestää, tuskin Volkkari sen heikompaa konetta on tehnyt.
Nykyaikainen turbomoottori käy kuitenkin lähes koko ajan osakuormalla jolloin sylinteripaineet ja rasitukset ovat pienet.
Toki kaasu pohjassa ajettaessa varmaan rasittuu enemmän kuin 2.0 vapaastihengittävä kone.
Lainaus käyttäjältä: OctyRO - 24.07.17 - klo:01:34
Ihan kyselen vaan. Mutta onko 1l koneen hankkijoilla ollut mielessä koneen elinikä? Onko se sitten 100tkm? Toki olen vanhaa koulukuntaa ja ehkä väärissä ajatuksissa "mitä isompi kone, sen paremmin kestää kilometrejä". Itsekkin 1l ajaneena voin todeta että oiva kone kauppakassiin/kaupunkiin. Mutta koska olen sitä mieltä että 100tkm jälkeen ne menee tukkoon niin en ole alla 2l koskaan omistanut.
Fordin 1.0 3-syl. elinkää ovat saksalaiset riippumattomat autoinssit jo muutama vuosi sitten selvittäneet, ja päässeet 150tkm kestoikään. Valitettavasti ei ole linkkiä tähän. IMO turbo taitaa joutua kovimmalle. Hakusanoiksi voi laittaa vaikka ford focus 1.0 EB lebensdauer Langlebigkeit ja yrittää googlata. :o
Lainaus käyttäjältä: jjanne - 23.07.17 - klo:21:18
Jos joku miettii joskus vaununvetoa kyseisellä moottorilla niin kyllä onnistuu, eikä tehnyt edes tiukkaa. ;)
(http://preview.ibb.co/miTEpk/IMG_20170710_130710_01.jpg) (http://ibb.co/mbkG25)
Paljon vaunu painaa?
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 24.07.17 - klo:07:49
On ehkä aavistuksen asian vierestä mutta itsekin mietin Fordin 1.0 Ecoboostin kestävyyttä ennen uuden Fiestan ostoa ja kävi ilmi että nokkahihnan vaihto tehdään 240tkm kohdalla ja niitä on jo tehty.
Että ainakin sen 250tkm tuon pitäisi kestää, tuskin Volkkari sen heikompaa konetta on tehnyt.
Nykyaikainen turbomoottori käy kuitenkin lähes koko ajan osakuormalla jolloin sylinteripaineet ja rasitukset ovat pienet.
Toki kaasu pohjassa ajettaessa varmaan rasittuu enemmän kuin 2.0 vapaastihengittävä kone.
Minä olen eri mieltä enkä vertaisi Ford:n ja VAG-konsernin litraisia motteja varsinkin, kun katsoo noita TFSI-moottorin ja dsg-laatikon ongelmia. Ecoboost on ansainnut arvostuksensa litraisella moottorilla vag-konsernin 1.0TSI:n suhteen odotellaan niitä ensimmäisiä 200-300tkm rajan rikkojia. Sitten tiedetään onko hyvä motti vai ei ;).
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.07.17 - klo:09:13
Minä olen eri mieltä enkä vertaisi Ford:n ja VAG-konsernin litraisia motteja varsinkin, kun katsoo noita TFSI-moottorin ja dsg-laatikon ongelmia. Ecoboost on ansainnut arvostuksensa litraisella moottorilla vag-konsernin 1.0TSI:n suhteen odotellaan niitä ensimmäisiä 200-300tkm rajan rikkojia. Sitten tiedetään onko hyvä motti vai ei ;).
Meinaatko että se Fordin kaksoiskytkin on ollut ongelmaton? Ei ole, voin kertoa...
Lainaus käyttäjältä: ropellihattu - 24.07.17 - klo:09:16
Meinaatko että se Fordin kaksoiskytkin on ollut ongelmaton? Ei ole, voin kertoa...
Aika selvästi kirjoitin ecoboostin moottorista ja kun katsoo näitä kahta valmistajaa, niin kyllä VAG-konserni on melkoisessa pyörityksessä ollut pari vuotta mm. jakoketjujen ja öljynsyönnin kanssa. Ja kyllä tiedän 1.0TSI:ssä on palattu takaisin jakohihnaan, kun ketju kesti joissa tapauksessa huomattavasti vähemmän, kuin jakohihna.
Lainaus käyttäjältä: seatts - 24.07.17 - klo:08:28
Paljon vaunu painaa?
Meillä oli uutena vuonna 1988 ostettu tuollainen Matkaaja 8004, SX2 -malli. Kokonaismassa oli muistaakseni ~1150 kg. Silloin se liikkui Audi 100 Avant Quattron perässä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.07.17 - klo:09:50
Aika selvästi kirjoitin ecoboostin moottorista ja kun katsoo näitä kahta valmistajaa, niin kyllä VAG-konserni on melkoisessa pyörityksessä ollut pari vuotta mm. jakoketjujen ja öljynsyönnin kanssa. Ja kyllä tiedän 1.0TSI:ssä on palattu takaisin jakohihnaan, kun ketju kesti joissa tapauksessa huomattavasti vähemmän, kuin jakohihna.
Niin itse DSG:n tuossa vastauksessasi mainitsit, joten siksi kysyin että luuletko että Fordin kaksoiskytkinvaihteistot ovat olleet ongelmattomia.
Mutta totta on, että aika näyttää. Aika moni asiahan siihen kestävyyteen vaikuttaa.
Lainaus käyttäjältä: kirsko1 - 24.07.17 - klo:09:55
Meillä oli uutena vuonna 1988 ostettu tuollainen Matkaaja 8004, SX2 -malli. Kokonaismassa oli muistaakseni ~1150 kg. Silloin se liikkui Audi 100 Avant Quattron perässä.
Saman verran painaa tuokin.
Litrasella saa vetää max 1300kg perävaunua.
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 24.07.17 - klo:07:58
Fordin 1.0 3-syl. elinkää ovat saksalaiset riippumattomat autoinssit jo muutama vuosi sitten selvittäneet, ja päässeet 150tkm kestoikään. Valitettavasti ei ole linkkiä tähän. IMO turbo taitaa joutua kovimmalle. Hakusanoiksi voi laittaa vaikka ford focus 1.0 EB lebensdauer Langlebigkeit ja yrittää googlata. :o
Sinänsä aika turhaa lueskella arvauksia, kun meillä on jo tietoakin. Hyvin monella litraisella Fordilla on jo ajettu tuota pidempään ilman ongelmia. Autobildin kestotestin jälkeen moottori oli oikein hyvässä kunnossa, eikä ollut mitään syytä olettaa, että moottorin kilometrin olisivat vähissä.
Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 24.07.17 - klo:09:13
Minä olen eri mieltä enkä vertaisi Ford:n ja VAG-konsernin litraisia motteja varsinkin, kun katsoo noita TFSI-moottorin ja dsg-laatikon ongelmia. Ecoboost on ansainnut arvostuksensa litraisella moottorilla vag-konsernin 1.0TSI:n suhteen odotellaan niitä ensimmäisiä 200-300tkm rajan rikkojia. Sitten tiedetään onko hyvä motti vai ei ;).
Johan tuo EA211 on ollut yksi markkinoiden eniten myytyjä moottoreita jo useita vuosia, eikä siitä kuule oikein mitään ongelmia kestävyydessä.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 25.07.17 - klo:00:51
Johan tuo EA211 on ollut yksi markkinoiden eniten myytyjä moottoreita jo useita vuosia, eikä siitä kuule oikein mitään ongelmia kestävyydessä.
Samaa mieltä, minulla oli edellisessä autossa (5/2014) nelipyttyinen EA211 ja nykyisessä pienempi kolmipyttyinen EA211, omasta mielestä molemmat mainioita moottoreita.
Tämän litraisen kestoa ei vielä voi arvioida, mutta tuskin moottorin mekaanisissa komponenteissa ongelmia on. Jakohihnakin on käytännössä "ikuinen". Muutenkin harva nykypäivän moottori mekaanisesti antautuu(voitelu, laatu ja lämmön hallinta), vaan vikoja on apulaitteissa ja jakopäissä. Tuntuu ennemminkin olevan niin, että monet isommat moottorit menevät tukkoon, kun niitä ei pysty kuormittamaan tarpeeksi ilman sakon pelkoa. Lisäksi lyhyessä pätkäajossa isommat moottorit(massa) lämpenee hitaammin.
Kesälomalla tullut ajeltua nelisen tuhatta kilometriä ja todellinen kulutus ollut ~4,6l/100km, vaikka taloudellinen ajo ollut välillä kaukana. Eli omassa käytössä alle viiden lukemilla mennään.
Linkissä ohitus 4-vaihteella. Vauhti karkasi sakkolukemiin tälläkin tässä esimerkissä, yleensä en ohita tuollaisia nopeuksia, eikä tuossakaan olisi ollut tarvetta.
https://youtu.be/M8U4iMDcjbQ
Lisäksi moottoritieajossa lukemat on maltillisia. 135 oli vakkarissa kokeilumielessä ja keskinopeus oli parhaillaan 134(nollasin motarille päästyäni).
(https://2vv6wa.dm2304.livefilestore.com/y4m0OmiRx15_XiE8RpLCKZst2zaX_vvNACro7SLLRB0IqNTUy3zZ9XYBKGZVSZaRX-Ng93cZ2iBxiJEesW1t0ujBXm4c74wxPDirQ30821Vm-6IQMWszo4FYHWLAaPjkrGErxTdq18g2wC_gVqSt4b5FdhiWt6FHz9WVsQJ9RiHzmIhWX_HK9R0FNiix1eoZEKvpnzsl54mL-NhU5Ke8J0jhg?width=4032&height=3024&cropmode=none)
(https://2lv6wa.dm2304.livefilestore.com/y4mWFjNiPM-aaSbovKhK0SKEF0EbsYpEOcK4oMiuLr6KqJULOstZFwuiv3he8Awp4ugIJV4LaOt-QV-WJeHYXkzq7jBP7_zVaz-QbmGxfbYu917V6Zeteu9XT3cOYb5nCSCOpj4N2z91i5D--d_k7dhtqbojOLsPbvWzKW7cLQti-67zX2B1yoxXiBvh0fu7OwdH0Eio-jKxFxBBXzlgIIceg?width=4032&height=3024&cropmode=none)
(https://21v6wa.dm2304.livefilestore.com/y4mQc5uVbIPdm6R50_1pkahXVRpBgU8YK1nDRNW777bOVja3B21QOSa8VY2jOAIFHtkbQxsIq8WLKAlfFmrWvOZAQ60iaB8jIUocClvkHHXFp5dAlGhtENACmUH5oa8_Q6WnkljzlngLc-YC6UZy3ciX7qFAcS8fdCXefZlgpbPST4o2oCJ4OgcGq-gZsWLYe5hbKf2hFUHkp_YqTqt6M51Dw?width=4032&height=3024&cropmode=none)
Öljyjen lämmöt pyöri sadan nurkilla.
Kyllähän nämä nyky ajan bensa koneet melkoisia säästöpossuja on, pienellä kulkevat, varmasti mainio kone tuo litranen. Myös oma kulkine kulkee yllättävän pienellä, eilen noin 100 km matka maantietä ja pienempiä teitä ja vähän taajamaa 4,9 l kulutuksella, kuskin lisäksi kyydissä 3 aikuista ja koira🤗, harmi kun en huomannut ottaa kuvaa näytöstä, tämä siis ajotietokoneen näyttämä kulutus. Kyse on tuosta allekirjoitukseni koppimoposta. Pienellä menee, kun ottaa huomioon kuorman, auton koon ja on kuitenkin melkein kaksisataa heppanen kone, toki mihinkään litrasen Octavian kulutuksiin pääse, niistä voi vain haaveilla
Ite ajellut nyt 800km viikossa tammikuusta lähtien ja kulutus ollut 6litrassa, omasta ajosta on ~90% mottoritietä ja sellasta 125-130kmh.
Tyytyväinen ollut kyllä kun edellinen mersu vei yli 7litraa samassa ajossa diiseliä.
Näyttää noi kaksilitraisetkin menevän maantiellä pienellä ja sellaista voisi harkitakin, ellei sähkö kolkuttelisi takaraivossa vähän väliä. ;D
Ajotietokone ja todellisuus ei aina kohtaa, jos heittoa saattaa olla 0.5-0.7 litraa.
Ainakin tuoreissa VW:n tuotteissa ajotietokone näyttää melko tarkasti. Itselläni on ollut vuosimallit -13 ja -16, joiden ajotietokoneet ovat näyttäneet 0,1-0,2 litran verran väärin. Foorumilla moni muukin on kirjoittanut tuollaisista virheestä.
Minulla on Seat Leon ST 1.0 TSI (vm. 2017). Sen ajotietokone näyttää vain 0,1 litraa vähemmän mitä tankkauksista ja kilometreistä laskettu on. Kiitettävän tarkka.
Mulla kuten pihistelijällä, erotus 0.1litraa eli näyttää karvan liian vähän. Kyllä sen kanssa elää.
En ole tarkasti mitannut polttoainelaatujen vaikutusta ajotietokoneeseen, mutta pääsääntöisesti 98:a kuluu 0,1-0,2l ajotietokoneen näyttämää enemmän. Aivan kuin 95:a kuluisi lähemmäs näyttämää, mutta varmuutta ei ole, kun niin vähän käyttänyt.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 25.07.17 - klo:17:29
En ole tarkasti mitannut polttoainelaatujen vaikutusta ajotietokoneeseen, mutta pääsääntöisesti 98:a kuluu 0,1-0,2l ajotietokoneen näyttämää enemmän. Aivan kuin 95:a kuluisi lähemmäs näyttämää, mutta varmuutta ei ole, kun niin vähän käyttänyt.
Minä olen huomannut saman. Aluksi olin innoissani kokeillessani 98:a ensimmäistä kertaa - ajotietokone näytti lupaavia lukuja. Tankkauksilla huomasi, etteivät ne aivan pitäneetkään paikkaansa. Palasin sitten takaisin 95:een ja tarkkuus parani.
Ajotietokoneen lukemat vaihtelevat oikeasta kulutuksesta riippuen ihan auton käytöstä. Jos on esim paljon tyhjäkäyntiä ja webaston käyttöä, niin heittoa on enemmän. Mutta kyllä oma 1.4tsi ainakin valehtelee 0,4-0,8l.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 25.07.17 - klo:17:29
En ole tarkasti mitannut polttoainelaatujen vaikutusta ajotietokoneeseen, mutta pääsääntöisesti 98:a kuluu 0,1-0,2l ajotietokoneen näyttämää enemmän. Aivan kuin 95:a kuluisi lähemmäs näyttämää, mutta varmuutta ei ole, kun niin vähän käyttänyt.
Noin 3000 km Lapin kierros takana 1.4 TSI manualilla. Kulutus ajotietokoneen mukaan 5,0 l/100 km, tankkauksista laskettuna 5,3 l/100 km. Polttoaineena 95. En ole koskaan kuullut, että oktaaniluvulla olisi vaikutusta ajotietokoneen tarkkuuteen. Jos on, niin millähän perusteella?
Energiasisältö on eri oktaaneissa erona. Webaston esilämmitys tässä sotkee tietysti, mutta kesällä sitä ei ole. Ajonaikaisen se laskee mukaan, mutta tarkkuudesta ei ole tietoa, kun käytän esilämmitystä. Tyhjäkäynti ei vaikuta tarkkuuteen, koska samalla tavalla se laskee suuttimien läpi menevän tavaran.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 25.07.17 - klo:21:25
Energiasisältö on eri oktaaneissa erona. Webaston esilämmitys tässä sotkee tietysti, mutta kesällä sitä ei ole. Ajonaikaisen se laskee mukaan, mutta tarkkuudesta ei ole tietoa, kun käytän esilämmitystä. Tyhjäkäynti ei vaikuta tarkkuuteen, koska samalla tavalla se laskee suuttimien läpi menevän tavaran.
Ainakin omassa virheprosentti kasvaa sitä mukaa mitä enemmän auto on ollut tyhjäkäynnillä. Samalla tavalla se 98:kin menee suuttimista läpi kuten myös tyhjäkäynnillä, mutta laskee näyttävästi väärin.
Samalla tavalla se laskee suutinten läpi menevän määrän tyhjäkäynnilläkin. Se ei ole vakio tyhjäkäynnilläkään, vaan muuttujia on paljon mm. polttoainelaatu, imuilman lämpötila, ilmanpaine, polttoaineen lämpötila, moottorin lämpötila, jne. Tyhjäkäyntiä ei erikseen tule harrastaa ja kuka sitä pitkiä aikoja edes tekee? Minulla ei ole heittoa käytännössä kuin webastoa esikäyttämällä tai tankkausvirheestä johtuvaa, jonka olen minimoinut tankkaamalla piripintaan ja pitkällä juoksulla se korjaantuukin itsestään.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.07.17 - klo:09:24
Tyhjäkäyntiä ei erikseen tule harrastaa ja kuka sitä pitkiä aikoja edes tekee?
Ainakin ne, jotka valuttelevat vapaalla säästääkseen polttoainetta.
Minä rullailen vapaalla aika paljon. En ole huomannut sen vaikuttavan ajotietokoneen kulutuslukemien heittoon. Tai sitten, koska rullaan vapaalla säännöllisesti heitto on systemaattista.
Olen laskenut joka tankilliselta todellisen kulutuksen. Ajotietokone on näyttänyt keskimäärin 0.2 l/100 km liian vähän. Kahdella edelliselläkin autollani virhe on ollut sama, joten tämä tarkkuus ei ollut yllätys. Käytän vain ysikasia. Auto on Octavia Combi 1.0 DSG.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 26.07.17 - klo:10:36
Ainakin ne, jotka valuttelevat vapaalla säästääkseen polttoainetta.
Rullailen myös vapaalla paljon, en ihan aina joka paikassa jaksa, mutta paljon silti. Ajotietokone ei ole siitä moksiskaan. En ymmärrä miksi sen pitäisi vaikuttaa mm. yllä luettelemieni seikkojen takia.
En todellakaan valuta autoa vapaalla ;D Mikä järki siinä on? Itselläni vaan auto sattuu välillä olemaan tyhjäkäynnillä kun en liiku, koettakaa kestää. En kuitenkaan pidä sitä minuuttitolkulla tyhjäkäynnillä.
Vapaalla rullaus ei muuten todellakaan kuluta vähemmän, jos joku sillä luulee pennejä säästävänsä. Moottorijarrutus jää silloin puuttumaan joka taas pysäyttäisi bensankulutuksen.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:14:43
En todellakaan valuta autoa vapaalla ;D Mikä järki siinä on? Itselläni vaan auto sattuu välillä olemaan tyhjäkäynnillä kun en liiku, koettakaa kestää. En kuitenkaan pidä sitä minuuttitolkulla tyhjäkäynnillä.
Vapaalla rullaus ei muuten todellakaan kuluta vähemmän, jos joku sillä luulee pennejä säästävänsä. Moottorijarrutus jää silloin puuttumaan joka taas pysäyttäisi bensankulutuksen.
Itseäni askarruttaa teknisenä kysymyksenä tämä: Kun tullaan mäki alas moottorijarrutuksella niin katkeaako polttoaineen syöttö kokonaan? Jos katkeaa niin silloinhan moottori sammuisi, koska pelkällä ilmalla polttomoottori ei kuitenkaan käy. Nyt kyse siis normiautosta ei hybrideistä tms., jotka osaavat sammuttaa ja käynnistää itse auton polttomoottorin tietokoneen ällin mukaan optimoiden polttoaineen kulutusta.
Lainaus käyttäjältä: esko - 26.07.17 - klo:15:13
Itseäni askarruttaa teknisenä kysymyksenä tämä: Kun tullaan mäki alas moottorijarrutuksella niin katkeaako polttoaineen syöttö kokonaan? Jos katkeaa niin silloinhan moottori sammuisi, koska pelkällä ilmalla polttomoottori ei kuitenkaan käy. Nyt kyse siis normiautosta ei hybrideistä tms., jotka osaavat sammuttaa ja käynnistää itse auton polttomoottorin tietokoneen ällin mukaan optimoiden polttoaineen kulutusta.
Kyllä se katkeaa kokonaan. Kun kierrokset ovat laskeneet tarpeeksi niin bensansyöttö taas käynnistyy. Moottori ei ns. sammu koska auto on liikkeessä.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:14:43
Vapaalla rullaus ei muuten todellakaan kuluta vähemmän, jos joku sillä luulee pennejä säästävänsä. Moottorijarrutus jää silloin puuttumaan joka taas pysäyttäisi bensankulutuksen.
Kyllä rullaus vain kuluttaa vähemmän ja senttejä säästyy. Taloudellisen ajon tärkein ohje on, että älä paina jarrua. Sama koskee moottorijarrutusta (onhan siinäkin kyse jarruttamisesta). Esim. 1,0 TSI:n tyhjäkäyntikulutus on vain 0,5 l/h. Vapaalla rullatessa kulutusero moottorijarrutukseen on hyvin pieni, mutta vauhti hidastuu selvästi hitaammin. Kannattaa moottorijarruttaa vain, jos pitää hidastaa nopeammin kuin vapaalla hidastuisi.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 26.07.17 - klo:16:32
Kyllä rullaus vain kuluttaa vähemmän ja senttejä säästyy. Taloudellisen ajon tärkein ohje on, että älä paina jarrua. Sama koskee moottorijarrutusta (onhan siinäkin kyse jarruttamisesta). Esim. 1,0 TSI:n tyhjäkäyntikulutus on vain 0,5 l/h. Vapaalla rullatessa kulutusero moottorijarrutukseen on hyvin pieni, mutta vauhti hidastuu selvästi hitaammin. Kannattaa moottorijarruttaa vain, jos pitää hidastaa nopeammin kuin vapaalla hidastuisi.
Eli rullaus kuluttaa väh. 0,5l enemmän kuin moottorijarrutus. Vauhtihan ei juuri hiljene moottorijarrutuksessa, jos käytät tarpeeksi isoa vaihdetta. Pari linkkiä aiheesta: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/435284-nailla-vinkeilla-saastat-bensaa-vaihteiden-vaihto-on-harvalla-hallussa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/435284-nailla-vinkeilla-saastat-bensaa-vaihteiden-vaihto-on-harvalla-hallussa)
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/moottorijarrutus-osaatko-hidastaa-oikein/5776686#gs.YBbliT0 (https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/moottorijarrutus-osaatko-hidastaa-oikein/5776686#gs.YBbliT0)
Jos taas olet se, joka alamäessä rullailee 100kmh ja ylämäessä ajat 60kmh, niin kiroan sinut. Sellaisia pitäisi sakottaa liikenteen häiritsemisestä. >:(
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:16:43
Eli rullaus kuluttaa väh. 0,5l enemmän kuin moottorijarrutus.
Ei se minun käsitykseni mukaan ihan noin mene. Jos rullauksen voi aloittaa alamäessä jopa monta sataa metriä ennen risteystä, moottorijarrutuksen voi aloittaa vasta lähellä risteystä, ettei vauhti putoa liian aikaisin. Eli silloin ajetaan pidemmän aikaa isommalla kulutuksella. Kyllä kulutus on pienin silloin, kun vauhtia ei tarvitse jarrulla tai moottorilla lainkaan hidastaa.
Tuossa pari viestiä ylempänä kun on vähän puhuttu bensalaaduista niin osaisiko joku viisas sanoa, että kumpaa bensaa tässä koneessa on parempi käyttää? Itse ajanu koko ajan 98:lla, mutta onko siitä mitään käytännön hyötyä :o
Ensi viikolla alkaa Lapin reissu jossa tulee helposti se 2500km niin tekisi kyllä mieli tankata sitten halvinta bensaa jos sillä ei kulutus nouse paljoa :)
Lainaus käyttäjältä: mikama83 - 26.07.17 - klo:18:47
Tuossa pari viestiä ylempänä kun on vähän puhuttu bensalaaduista niin osaisiko joku viisas sanoa, että kumpaa bensaa tässä koneessa on parempi käyttää? Itse ajanu koko ajan 98:lla, mutta onko siitä mitään käytännön hyötyä :o
Ensi viikolla alkaa Lapin reissu jossa tulee helposti se 2500km niin tekisi kyllä mieli tankata sitten halvinta bensaa jos sillä ei kulutus nouse paljoa :)
Käsittääkseni moottori on suunniteltu polttoaineelle, jossa etanolia on max 10%, miksi siis käyttää polttoainetta jossa etanolia vain 5%? Ruohonleikkureihin ja muihin vanhemman mallin koneisiin sopii tuo 98E5 paremmin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:19:36
Käsittääkseni moottori on suunniteltu polttoaineelle, jossa etanolia on max 10%, miksi siis käyttää polttoainetta jossa etanolia vain 5%? Ruohonleikkureihin ja muihin vanhemman mallin koneisiin sopii tuo 98E5 paremmin.
Vaikka moottori kestäisi monenlaisilla polttoaineilla ajoa, niin bensa on monessakin mielessä etanolia parempaa polttoainetta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:16:43
Eli rullaus kuluttaa väh. 0,5l enemmän kuin moottorijarrutus. Vauhtihan ei juuri hiljene moottorijarrutuksessa, jos käytät tarpeeksi isoa vaihdetta.
Moottoritus hukka energiaa enemmän kuin tyhjäkäynti. Pienikin kiihdytys vie aivan eri tavalla bensaa kuin tyhjäkäynti. Mieti joskus sitä, että miksi tuo vapaakytkintoiminto on rakennettu monien automaattilaatikoiden eko-moodeihin ja miksi taloudellisuusajon parhaat tulokset ajetaan rullausta hyödyntäen.
Aikaisemmin oli 2.0tfsi josta oli mitattu tehoeroja ja pienempää kulutusta paremmalla bensalla niin siitä jääny tuo mielikuva. Mutta ehkä nyt sitten uskallan hyvällä omallatunnolla tankata tähän myös tuota 95:sta :D
Sitä ei varmaan kukaan kiistä että onhan se 98 kuitenkin parempaa moottorille kuin 95.
Lainaus käyttäjältä: mikama83 - 26.07.17 - klo:20:15
Aikaisemmin oli 2.0tfsi josta oli mitattu tehoeroja ja pienempää kulutusta paremmalla bensalla niin siitä jääny tuo mielikuva. Mutta ehkä nyt sitten uskallan hyvällä omallatunnolla tankata tähän myös tuota 95:sta :D
Sitä ei varmaan kukaan kiistä että onhan se 98 kuitenkin parempaa moottorille kuin 95.
95 bensassa on enemmän etanolia (alkoholia), jolla on benziiniä pienempi energia-arvo. Moottorit, joissa on nakutustunnistin pystyvät käsittääkseni hyödyntämään (tunnistamaan) suuremman energiasisällön -> suurempi teho. Muista moottoreista on vaikeampi disukamiehen sanoa mitään.
Jos letkut ja muut muoviosat vain kestävät alkomaholia, niin ei se moottori siitä kärsi.
Nim. seuraava autoni on benziinillä kulkeva. :o
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:14:43
Vapaalla rullaus ei muuten todellakaan kuluta vähemmän, jos joku sillä luulee pennejä säästävänsä. Moottorijarrutus jää silloin puuttumaan joka taas pysäyttäisi bensankulutuksen.
Tämä juttu taitaa olla aika pitkälti muiden toimesta jo perusteltu, mutta mainittakoon että minäkin kokeilin rullaustekniikkaa yhdellä sadan kilometrin siivulla suuntaansa ja ainakin ajotietokone näytti normaalia pienempiä lukemia koko matkalle. Silloin kun takana ei ollut ketään annoin myös vauhdin hiipua ylämäissä hieman eli pyrin pitämään polkimen pintakaasulla, vastaavasti otin joissain alamäissä vauhtiakin ettei meno hyydy alkamassa olevaan ylämäkeen. Testin tein manuaalivaihteisella corollalla.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 26.07.17 - klo:21:28
Tämä juttu taitaa olla aika pitkälti muiden toimesta jo perusteltu, mutta mainittakoon että minäkin kokeilin rullaustekniikkaa yhdellä sadan kilometrin siivulla suuntaansa ja ainakin ajotietokone näytti normaalia pienempiä lukemia koko matkalle. Silloin kun takana ei ollut ketään annoin myös vauhdin hiipua ylämäissä hieman eli pyrin pitämään polkimen pintakaasulla, vastaavasti otin joissain alamäissä vauhtiakin ettei meno hyydy alkamassa olevaan ylämäkeen. Testin tein manuaalivaihteisella corollalla.
Niin, alamäessä kiihdyttäminen (ylämäkeä varten) on ainakin rekkamiesten vanha temppu. Silloin ei monesti tarvitse painaa kuin kevyesti kaasua, että pääsee kiipeämään ylös mäen harjanteelle. Ehkä nopeuden tippuminen on rekalle hyväksyttävämpää ? Ainakin motaria PKS -> Turkuun ajaessa taktiikka on toiminut. 3C 1.9 TDi man. Paskatilla näytti MFA perillä tasan 4,0l/100km. Keskinopeutta en enää muista, mutta on se ollut lähempänä 90 kuin 80km/h.
Täältä siis löytyy ne kaikki maanteiden törpöt, jotka viis välittävät muista saati nopeusrajoituksista kun hidastelevat alinopeutta rullailemalla vapaalla, ja alamäissä taas mennään niin paljon kun vaan pääsee. >:(
Paljonko euroja oikeasti olette muka säästäneet vapaalla rullaamalla? Kuinka monta bensadesiä vuodessa säästätte? Siihen auton näyttämään kulutuslukemaan ei kannata luottaa. Oletteko ajatelleet, että jos sammutatte auton kun rullaatte vapaalla, niin bensaa kuluisi vielä vähemmän? Sehän olisi taas selvää säästöä.
Tuo vapaalla rullaus saattaa kuluttaa vähemmän, jos on mahdollista rullailla häiritsemättä muuta liikennettä ja jättää liikennesäännöt huomioimatta, mutta sellaista paikkaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulta löydy. Enemmän se sopii johonkin kulutuskilpailuihin, muttei normaaliin liikenteeseen. Luulen kuitenkin, ettei vapaalla rullaajat vaan osaa käyttää moottorijarrutusta oikein ja siksi rullailevat.
Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää ;D
Rekan vauhti hiipuu väkisinkin raskaalla kuormalla ylämäessä. Siinä pätee hiukan erilainen sääntö, kuin henkilöautolla, joka ei hyydy mäkiin. Eli raskaalla kalustolla nopeammin mäen päällä oleminen vie vähemmän ainetta, toki niin että jos tehoa riittää, voi ennen nousun loppumista hiukan höllätä ja antaa alamäen tehdä kiihdyttävän työn. Rekalla voi myös rullata ja monet uudet kuorma-autot osaakin automaattivaihteisena tehdä sen myös. Itse harrastin yöllä ajaessani aikanaan sitä, että tutulla reitillä yritin olla mäen päällä siten, että alamäessä sai rullata niin, ettei vauhti menisi yli rajoittajan. Se toi myös mielenkiintoa tylsään ajamiseen ja polttoainetta säästyi useampi litra satkulla. Harmi kun se ei näkynyt tilissä. ;D
Mielestäni volkkarin 110 heppainen 1.0tsi on tehokkaampi e85:llä, kuin bensalla. Jostain luin sellaista.
Rullauksen kannalla olen ja epäilijöiden kannattaa itse kokeilla, ennenkuin alkaa vänkäämään aiheesta omin päätelmin. Uusi 1.5tsi osaa sammua myös rullauksen aikana, jolloin säästyy vielä enemmän ainetta. Koko systeemi lähtee ennakoinnista ja halusta ennakoida. Muuten siitä ei ole juuri hyötyä, jos ajotyylinä on kaasu, jarru ja veto päällä jatkuvasti.
Pihistelijän lukemat ei onnistu, kuin rullausta hyödyntämällä. Sillä tiputtaa ajosta riippuen litrankin yhdessä hyvän ennakoinnin kanssa. Eikä siinä tarvitse olla tien tukkona jos sen osaa. Ennakointi lisää myös turvallisuutta ja tekee ajosta sujuvampaa. Minullakin on kesän kulutus ollut 4.6l/100km noilla 225 renkailla, eikä se onnistu ellei osaa ajaa taloudellisesti.
Varmasti saa ennakoiden, körötellen ja rullaillen kulutukset alas.
Jotta ei luulla tuota konetta maagisen pihiksi niin vastaveto..
Vantaa viitasaari tänään, katolla whispbar teline, thilen proride 591 ja598 telineet sekä pari retkipyörää. Kontissa tarpeeksi rojua ja keulaa pilaamassa lisävalot. 225 kumit.
Acc päällä koko matkan, motaripätkä 120 todellista, maantie 100 todellista kun tikkari salli. 45min ruuhkapätkä hartolassa jossa startstop käytteli autoa muutaman minuutin välein että kabiinin lämpö ei nouse liikaa. Seisottiin siis 30min paikallaan sitten lopou mateluun tietyön kohdalta.
Keskikulutus auton mukaan 7.0.
Isoinpiin mäkiin dsg haki jo vitosta että jaksoi pitää vauhdit kohdallaan tai kiihtyä rekoista ohi, petomäki jne.
Syö se jos antaa syödä ja kuormaa on. Ei ainakaan näytyänyt olevan vastatuulta merkittävästi.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 26.07.17 - klo:22:20
Rekan vauhti hiipuu väkisinkin raskaalla kuormalla ylämäessä. Siinä pätee hiukan erilainen sääntö, kuin henkilöautolla, joka ei hyydy mäkiin. Eli raskaalla kalustolla nopeammin mäen päällä oleminen vie vähemmän ainetta, toki niin että jos tehoa riittää, voi ennen nousun loppumista hiukan höllätä ja antaa alamäen tehdä kiihdyttävän työn. Rekalla voi myös rullata ja monet uudet kuorma-autot osaakin automaattivaihteisena tehdä sen myös. Itse harrastin yöllä ajaessani aikanaan sitä, että tutulla reitillä yritin olla mäen päällä siten, että alamäessä sai rullata niin, ettei vauhti menisi yli rajoittajan. Se toi myös mielenkiintoa tylsään ajamiseen ja polttoainetta säästyi useampi litra satkulla. Harmi kun se ei näkynyt tilissä. ;D
Mielestäni volkkarin 110 heppainen 1.0tsi on tehokkaampi e85:llä, kuin bensalla. Jostain luin sellaista.
Rullauksen kannalla olen ja epäilijöiden kannattaa itse kokeilla, ennenkuin alkaa vänkäämään aiheesta omin päätelmin. Uusi 1.5tsi osaa sammua myös rullauksen aikana, jolloin säästyy vielä enemmän ainetta. Koko systeemi lähtee ennakoinnista ja halusta ennakoida. Muuten siitä ei ole juuri hyötyä, jos ajotyylinä on kaasu, jarru ja veto päällä jatkuvasti.
Pihistelijän lukemat ei onnistu, kuin rullausta hyödyntämällä. Sillä tiputtaa ajosta riippuen litrankin yhdessä hyvän ennakoinnin kanssa. Eikä siinä tarvitse olla tien tukkona jos sen osaa. Ennakointi lisää myös turvallisuutta ja tekee ajosta sujuvampaa. Minullakin on kesän kulutus ollut 4.6l/100km noilla 225 renkailla, eikä se onnistu ellei osaa ajaa taloudellisesti.
- rekat ei liittyneet tähän keskusteluun mitenkään
- vw ja sen e85... hmh.... noh kiihdytysautotkin liikkuvat etanolilla
- kyse oli vapaalla rullauksesta vs moottorijarrutus, molemmissa kannattaa hyödyntää ennakointia
- montako euroa siis säästätte vapaalla rullauksella kuin moottorijarrutuksella?
- millä taloudellisen ajon kurssilla olette käyneet kun olette keksineet käyttää vaihde vapaalla rullausta?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:38
- rekat ei liittyneet tähän keskusteluun mitenkään
- vw ja sen e85... hmh.... noh kiihdytysautotkin liikkuvat etanolilla
- kyse oli vapaalla rullauksesta vs moottorijarrutus, molemmissa kannattaa hyödyntää ennakointia
- montako euroa siis säästätte vapaalla rullauksella kuin moottorijarrutuksella?
- millä taloudellisen ajon kurssilla olette käyneet kun olette keksineet käyttää vaihde vapaalla rullausta?
Joku muu otti puheeksi rekat, niin annoin vastauksen.
Tarkoitin tuolla volkkarin koneella vain sitä, että siinä etanolin käyttö lisääkin tehoa, kun tässä vähentää.
Hyvin ennakoiva ajotapa sallii rullauksen vapaalla, vähän ennakoiva ei. Rullauksen voi havaita vähentävän kulutusta ilman kurssejakin. 8)
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:15
Luulen kuitenkin, ettei vapaalla rullaajat vaan osaa käyttää moottorijarrutusta oikein ja siksi rullailevat.
Minä taas luulen että sinä provoilet kun et enää muuta keksi.
Vapaalla rullailu ei tule minulta mitenkään luonnostaan, koska yleensä ajan automaattivaihteisella autolla ACC päällä antaen sen jarrutella omia aikojaan alamäissä. Nopeus on hyvin tasainen mutta auto jarruttelee menoa sekä moottorilla että ihan jarruilla alamäissä, ja ylämäet kiivetään reippaalla kaasulla ja monesti pienemmällä vaihteella. Taloudellista tuo ei ole, se on helppo havaita ajamalla sama reitti joskus "jalalla".
Oikeaoppisesti tehtynä pysähdyksiin mennään moottorijarrutuksella, eli silloin kun pitää jarruttaa, se tehdään moottorilla mahdollisuuksien mukaan. Koska moottorijarrutus on joissain autoissa melko voimakas isoimmallakin vaihteella, vaatii moottorijarrutuksen aloitus kokemusta jos haluaa pihistellä vapaalla sitä ennen. Minulta tuon arviointi ei onnistu mitenkään täydellisesti, mutta veikkaan että juuri noin moni todella taloudelliseen ajoon pyrkivä tekee. Ensin rullataan jonkin matkaa ja sitten kun on aika oikeasti hidastaa laitetaan vaihde sisään ja annetaan moottorin jarruttaa. Kytkin tuossa kuluu varmasti hieman enemmän kuin aivot narikassa ajaen, koska vaihtoja tulee normaalia enemmän.
Talousmielessä säästön määrä varmaan riippuu paljon alueesta (maaston mäkisyydestä) taidoista ja kilsojen määrästä. Itselleni tuo ei ole mikään tekijä, kyllä kyse on puhtaasti kiinnostuksesta siihen että onko ajotyylillä mahdollista vähentää kulutusta. Enkä noin keskimäärin jaksa pihistellä. Olen kuitenkin tuota rullailua nyt kokeillut ja mikäli tuohon corollan kulutusmittariin on luottaminen niin kyllä se minullakin tuntuu toimivan oikeaan suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 27.07.17 - klo:06:00
Minä taas luulen että sinä provoilet kun et enää muuta keksi.
Vapaalla rullailu ei tule minulta mitenkään luonnostaan, koska yleensä ajan automaattivaihteisella autolla ACC päällä antaen sen jarrutella omia aikojaan alamäissä. Nopeus on hyvin tasainen mutta auto jarruttelee menoa sekä moottorilla että ihan jarruilla alamäissä, ja ylämäet kiivetään reippaalla kaasulla ja monesti pienemmällä vaihteella. Taloudellista tuo ei ole, se on helppo havaita ajamalla sama reitti joskus "jalalla".
Oikeaoppisesti tehtynä pysähdyksiin mennään moottorijarrutuksella, eli silloin kun pitää jarruttaa, se tehdään moottorilla mahdollisuuksien mukaan. Koska moottorijarrutus on joissain autoissa melko voimakas isoimmallakin vaihteella, vaatii moottorijarrutuksen aloitus kokemusta jos haluaa pihistellä vapaalla sitä ennen. Minulta tuon arviointi ei onnistu mitenkään täydellisesti, mutta veikkaan että juuri noin moni todella taloudelliseen ajoon pyrkivä tekee. Ensin rullataan jonkin matkaa ja sitten kun on aika oikeasti hidastaa laitetaan vaihde sisään ja annetaan moottorin jarruttaa. Kytkin tuossa kuluu varmasti hieman enemmän kuin aivot narikassa ajaen, koska vaihtoja tulee normaalia enemmän.
Talousmielessä säästön määrä varmaan riippuu paljon alueesta (maaston mäkisyydestä) taidoista ja kilsojen määrästä. Itselleni tuo ei ole mikään tekijä, kyllä kyse on puhtaasti kiinnostuksesta siihen että onko ajotyylillä mahdollista vähentää kulutusta. Enkä noin keskimäärin jaksa pihistellä. Olen kuitenkin tuota rullailua nyt kokeillut ja mikäli tuohon corollan kulutusmittariin on luottaminen niin kyllä se minullakin tuntuu toimivan oikeaan suuntaan.
Yritän vain saada selville paljonko te tällä vapaalla rullaamisella säästätte, mutta siihen en ole vastausta saanut. Vapaalla rullaaminenhan on kiellettyä mm. busseissa ja rekoissa liikenneturvallisuuden takia, mutta henkilöautoissa se toki on sallittua.
^Vastaus on tietenkin "se riippuu". Koska se riippuu niin monesta tekijästä. Sinänsä kysymys on ihan validi, mutta tarkempi vastaus edellyttäisi ihan tutkimusta jossa ajetaan muuten enempi vähempi samalla tapaa ja erona on vain tuo vapaalla rullaus. Tuollainen tutkimus vaatisi mielellään vielä paljon toistoja ollakseen luotettava. Nyt on lähinnä näitä "kulutusmittari näyttää yllättävän pieniä kulutuksia".
Hommasta tekee haastavan vielä se, että keskinopeus on hankala saada pysymään samana eri ajotyyleillä. Kulutustahan on tiettyyn rajaan asti yksinkertaista pudottaa ihan vaan keskinopeutta laskemalla. Ollakseen vertailukelpoista, pitäisi keskinopeus säilyttää samana, rullailee vapaalla tai ei.
^ Niin, aattelin vaan kun tuolla aiemmin sanottiin että vapaalla rullauksella "kulutus vähenee ja senttejä säästyy", niin löytyykö siitä jotain todistetta että esim montako senttiä/100km säästyy. Muutenhan tämä on vain mutua.
En ole sentään ainoa, joka näin ajattelee vapaalla rullauksesta: http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0 (http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0) 8)
Omistan Superb 1.4 Tsi ACT DSG... tein pitkäaikaisen kokeilun Eco-tilassa(rullailee vapaalla), kesto yli 6kk. Nyt palasin (3 viikkoa sitten) piruuttani Normal-tilaan ja polttoainetta ajotietokoneen mukaan menee täysin samanlailla...ainakaan omalla ajotyylilläni en saanut huomattavaa eroa näiden kahden väliin. Ehkä jopa menisin sanoon, että Normal-tilassa ajoni on taloudellisempaan. Kerään myös polttoaine tankkauksesta tulevat kuitit ja näissäkään ei ole isoja eroja.
Offtopiccii, mutta keskustelen aiheeseen liittyvä :D
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.07.17 - klo:07:35
^ Niin, aattelin vaan kun tuolla aiemmin sanottiin että vapaalla rullauksella "kulutus vähenee ja senttejä säästyy", niin löytyykö siitä jotain todistetta että esim montako senttiä/100km säästyy. Muutenhan tämä on vain mutua.
En ole sentään ainoa, joka näin ajattelee vapaalla rullauksesta: http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0 (http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0) 8)
tuossa myös aiheeseen liittyvä kokeilu
https://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen/moottorijarrutus-vai-vapaalla-rullaaminen- (https://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen/moottorijarrutus-vai-vapaalla-rullaaminen-)
Ehkä se vaatii järeämpää aivotyöskentelyä, että sitä rullausta osaa hyödyntää. ;D Ehkä se vaatii oikeaa asennetta liikenteessä ja oppimisessa. Esimerkiksi Tampereella ohitustietä päivittäin ajavien on helppo testata tuon rullauksen merkitystä kulutukseen, varsinkin jos se on iso osa työmatkaa. Eikä sitä voi sanoa kuinka paljon rahaa tuo rullaus säästää, koska se on vain osa ennakoivan ajotyylin osaamisessa. Myöskin kilometrit vaikuttaa asiaan. Monta muutakin tekijää vaikuttaa asiaan.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.07.17 - klo:07:09
Yritän vain saada selville paljonko te tällä vapaalla rullaamisella säästätte, mutta siihen en ole vastausta saanut. Vapaalla rullaaminenhan on kiellettyä mm. busseissa ja rekoissa liikenneturvallisuuden takia, mutta henkilöautoissa se toki on sallittua.
Miksi vapaalla rullailu on kiellettyä? Minusta se on kiellettyä vain teknisistä syistä ajoneuvosta riippuen, esim. vaihteiston takia. Tottakai talviliukkailla rekalla ajaessa kannttaa välttää painavan kärryn eteen tulemista, mutta sehän estyy näillä ennaikoivilla ajotavoilla. ;) Liikennöitsijä voi tietysti perustaa yksioikoisen näkemyksen kieltämällä ja vetoamalla turvallisuuteen, mutta onko mitään faktaa laittaa?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.07.17 - klo:07:35
^ Niin, aattelin vaan kun tuolla aiemmin sanottiin että vapaalla rullauksella "kulutus vähenee ja senttejä säästyy", niin löytyykö siitä jotain todistetta että esim montako senttiä/100km säästyy. Muutenhan tämä on vain mutua.
En ole sentään ainoa, joka näin ajattelee vapaalla rullauksesta: http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0 (http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0) 8)
Minulle riittää todisteeksi se, että autonvalmistajat ovat alkaneet käyttää rullausta moottorijarrutuksen sijaan. Monessakin automerkissä jos laittaa ECO ajomoodin päälle (automaattivaihteet), niin auto ei moottorijarruta vaan rullaa vapaalla, kun nostat jalan kaasulta. Muissa kuin ECO moodeissa taas moottorijarrutus on käytössä.
Koska 1.0 TSI:n moottorijarrutus isoimmalla vaihteella on aika heikkoa, käytän nykyään moottorijarrutusta enemmän kuin entisillä dieseleilläni. Esimerkiksi monet alamäet ovat niin jyrkkiä, että vauhti säilyy vaihde päällä kuutosella. Vaihde vapaalla menisi ylinopeuden puolelle. Sitä vastoin loivissa, joissa vauhti pysyy tasaisena rullaan. Suurimmat säästöt vapaalla rullaus tuo taajamassa. Siellä ei tarvitse olla kuin aavistuksen kaltevuutta ja vauhti pysyy tasaisena satoja metrejä. Sitten kun näkee liikennevalojen vaihtuvan punaiseksi, heti vaihde silmään ja moottorijarrutukseen.
Itselleni tuo automaattivaihteistojen vapaalla rullaus eco-moodissa on myös selvä merkki vapaalla rullauksen kannattavuudesta.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.07.17 - klo:07:35
En ole sentään ainoa, joka näin ajattelee vapaalla rullauksesta: http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0 (http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/taloudellinen-ajo-0) 8)
Tämä keskustelu ja varsinkin linkitetty Tuulilasi lehden kysymys herätti tarpeen laskea teoreettinen kulutus tässä Tuulilasin esimerkissä. Kysymyshän oli seuraava?
Ajan moottoritiellä 120 km/h ja aikeenani on kääntyä seuraavasta liittymästä. Heitän vaihteen vapaalle 0,5 km ennen liittymän loppupäätä ja annan auton rullata liittymän loppussa olevaan risteykseen saakka.
Vaimoni ajaa samaa moottoritietä samaan liittymään samaa nopeutta mutta jarruttaa 5-vaihteella viimeiset 250m. Hän joutuu pitämään kaasun avulla nopeutta 250 m pitempään kuin minä. Molempien nopeus on sama liittymän lopussa olevaan risteykseen tultaessa.
Tässä joutuu tekemään muutaman olettamuksen, jotta laskeminen onnistuu.
Mikä on se liittymän lopussa oleva nopeus? Suurta vaikutusta tällä ei ole, mutta se vaikuttaa vapaalla rullaavan kulutukseen, sillä hitaammalla nopeudella matka kestää kauemmin ja kun kulutus on aikaan sidottu l/h, myös kulutus kasvaa. Asetin loppunopeuden olemaan 60 km/h.
Toinen olettamus on, että vapaalla rullaavan vauhti hidastuu suunnilleen lineaarisesti, jolloin rullauksen keskinopeus olisi noin 90 km/h. Todellisuudessa kovemmassa vauhdissa ilmanvastus hidastaa enemmän ja vauhti ei hidastu lineaarisesti, mutta tähän vaikuttaa myös ajoradan kaltevuus eri kohdissa.
Kolmas olettamus pitää tehdä auton kulutuksesta 120 km/h nopeudessa. Tosin tässäkään ei tiedetä ajoradan kaltevuutta, joka vaikuttaa kulutukseen. Arvion auton kulutukseksi 6 l/100km.
Neljäs olettamus on auton tyhjäkäynti kulutus, jonka poimin tästä keskustelusta 0,5 l/h.
Näistä lähtökohdista lasketaan ensin rullaavan auton kulutus.
Ajomatka 0,5 km
Keskinopeus 90 km/h
Keskivauhti 1/90*3600 = 40 sek/km
rullaus aika 40*0,5 = 20 sek
kulutus 0,5 l/h
kulunut polttoaine 0,5/3600*20 = 0,0028 l
Sitten lasketaan moottorinjarruttavan auton kulutus 250 m matkalla, jossa pitää ylläpitää vauhtia. Toiset 250 m on sitten nolla kulutus, joten koko 500 m kulutus tulee tällä alkumatkalla.
Ajomatka 0,25 km
Keskinopeus 120 km/h
kulutus 6 l/100km
kulunut polttoaine 6/100*0,25 = 0,0150 l
Onhan tuossa suuri ero. Moottorijarruttava kulutti 5 kertaa enemmän. Laskin myös rullaavan auton kulutuksen 60 km/h keskinopeudella, jolloin kulutus oli 0,0042. Tosin määrät ovat niin pieniä, että tällaisia tilanteita pitää olla aika paljon, jotta tuosta tulisi merkittämää eroa kokonaiskulutukseen. Veikkaan, että optimi olosuhteissa osaava ja hyvin ennakoiva ajotavan osaava kuski pystyy kyllä kulutusta tällä tavalla pienentämään, mutta normaali kuski ei tästä juurikaan hyödy. Tässä esimerkissähän myös rullaavan auton keskinopeus on alhaisempi kuin moottorijarruttavan, joka myös vähentää kulutusta. Moottorijarruttavahan voisi sitten ajaa moottoritiellä aavistuksen hiljempaa, jotta keskinopeus molemmilla olisi sama. Toisaalta jos edessä on ruuhka tai liikenne valot, joihin joutuu pysähtymään, ei tällä keskinopeudella taas ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Itselläni on DSG automaatti ja siinä en jaksa vaihdetta vapaalle työnnellä, joten moottorijarrutusta tulee käytettyä. Todennäköisesti uudessa autossa on tämä vapaa rullaus Eco moodilla ajettaessa. Saa nähdä oppiikohan sillä ajamaan. En ole vielä käynyt koeajamassa tällaista autoa. Osaakohan se käyttää tarvittaessa moottorijarrutusta esim. alamäessä vakkarilla ajaessa vai alkaako se heti jarrulla hidastamaan liian kovaksi kiihtyvää vauhtia? Tai osaako se jarruttaa moottorilla kaupungissa, kun aloittaa varovaisen jarruilla jarruttamisen vapaa rullauksen jälkeen?
Osaa jarruttaa moottorilla Eco-moodissa kun näpäyttää jarrua.
Ja aika herkästi käyttää jarruja estämään liian suuren nopeuden vaakionopeussäätimellä ajettaessa.
Muutenkin tuo ennakoiva vakionopeussäädin varmasti lisää kulutusta kun se jarruttelee maantiellä hitaampaa ajoneuvoa saavutettaessa.
Jos vaihtaa kaistaa ajoissa niin ei tietenkään silloin mutta kun en aina muista...
Lainaus käyttäjältä: Petunet - 27.07.17 - klo:13:05
Osaa jarruttaa moottorilla Eco-moodissa kun näpäyttää jarrua.
Ja aika herkästi käyttää jarruja estämään liian suuren nopeuden vaakionopeussäätimellä ajettaessa.
Muutenkin tuo ennakoiva vakionopeussäädin varmasti lisää kulutusta kun se jarruttelee maantiellä hitaampaa ajoneuvoa saavutettaessa.
Jos vaihtaa kaistaa ajoissa niin ei tietenkään silloin mutta kun en aina muista...
Itselläni on automaattivaihteinen auto, mutta kysyn nyt muuten vaan. Jos nykyaikaisella manuaalivaihteisella autolla ajaa moottorijarrutuksella mäkeä alas jalka siis kaasupolkimelta pois kokonaan ja painaa kesken mäen kytkinpolkimen pohjaan osaako auto käynnistyä itse. Aiemmin tuolla todettiin että polttoaineen syöttö on kokonaan poikki ja moottori siis käytännössä sammuksissa ja pyörii vetopyöristä "takaisin" tulevan voiman avulla.
Asialla ei liene käytännön tasolla suurta merkitystä, mutta kiinnostaa nyt kuitenkin.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 27.07.17 - klo:07:09
Yritän vain saada selville paljonko te tällä vapaalla rullaamisella säästätte, mutta siihen en ole vastausta saanut. Vapaalla rullaaminenhan on kiellettyä mm. busseissa ja rekoissa liikenneturvallisuuden takia, mutta henkilöautoissa se toki on sallittua.
Missäs sellainen pykälä on että rullailu on raskaalla kiellettyä? :o
Onko muuten missään henkilöautossa sellaista vakkaria että auto tietää tien profiilin, mäet yms. (kerran jos on valmistajan auto sen tien ajanut) ja osaa automaattisesti ottaa mäen päällä kaasun pois ja laittaa rullaukselle ja alamäessä jos liikaa nousee vauhti niin laittaa moottorijarrutuksen päälle? Volvolla tuo on raskaalla puolella ja vielä lisäksi osaa kiihdyttää ennen mäkeä, jotta ahtopaineet nousee ennen mäkeä. Kiihdytys ennen mäkeä rajoittajallehan ei ole hyödyllistä, ellei sillä saavuteta tilannetta että ei tarvitse vaihtaa vaihdetta pykälää alemmas, jolloin ahtopaineet ei laske vaihtotapahtuman aikana. Kaksoiskytkinvaihteistolla tuokaan ei ole ongelma.
Lainaus käyttäjältä: esko - 27.07.17 - klo:14:32
Jos nykyaikaisella manuaalivaihteisella autolla ajaa moottorijarrutuksella mäkeä alas jalka siis kaasupolkimelta pois kokonaan ja painaa kesken mäen kytkinpolkimen pohjaan osaako auto käynnistyä itse.
Jotenkin outo kysymys... polttoaineen syöttö on kokonaan poikki, mutta jatkuu jälleen kun kierrosluku tippuu riittävän lähelle tyhjäkäyntiä. Eli kyllä se osaa käynnistyä itse, jos sen noin haluaa ajatella. Tosin minä en ole koskaan mieltänyt moottoria myöskään sammuneeksi silloin kun se pyörii huomattavasti tyhjäkäynnin ylittävällä kierrosnopeudella, vaikka polttoainetta ei juuri sillä hetkellä ruiskutettaisikaan.
Eikä sen kovin nykyaikainen auto tarvitse olla, ihan tuolta 80-luvulta on ruiskuauto käyttäytynyt tällä tavoin...
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 27.07.17 - klo:14:58
Missäs sellainen pykälä on että rullailu on raskaalla kiellettyä? :o
Toivottavasti ei missään, koska esim Volvon i-Shift pudottaa ihan itsestään auton vapaalle kun jalan nostaa kaasulta.
Lainaus käyttäjältä: saq - 27.07.17 - klo:10:59
Onhan tuossa suuri ero. Moottorijarruttava kulutti 5 kertaa enemmän. Laskin myös rullaavan auton kulutuksen 60 km/h keskinopeudella, jolloin kulutus oli 0,0042. Tosin määrät ovat niin pieniä, että tällaisia tilanteita pitää olla aika paljon, jotta tuosta tulisi merkittämää eroa kokonaiskulutukseen. Veikkaan, että optimi olosuhteissa osaava ja hyvin ennakoiva ajotavan osaava kuski pystyy kyllä kulutusta tällä tavalla pienentämään, mutta normaali kuski ei tästä juurikaan hyödy. Tässä esimerkissähän myös rullaavan auton keskinopeus on alhaisempi kuin moottorijarruttavan, joka myös vähentää kulutusta. Moottorijarruttavahan voisi sitten ajaa moottoritiellä aavistuksen hiljempaa, jotta keskinopeus molemmilla olisi sama. Toisaalta jos edessä on ruuhka tai liikenne valot, joihin joutuu pysähtymään, ei tällä keskinopeudella taas ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Itselläni on DSG automaatti ja siinä en jaksa vaihdetta vapaalle työnnellä, joten moottorijarrutusta tulee käytettyä. Todennäköisesti uudessa autossa on tämä vapaa rullaus Eco moodilla ajettaessa. Saa nähdä oppiikohan sillä ajamaan. En ole vielä käynyt koeajamassa tällaista autoa. Osaakohan se käyttää tarvittaessa moottorijarrutusta esim. alamäessä vakkarilla ajaessa vai alkaako se heti jarrulla hidastamaan liian kovaksi kiihtyvää vauhtia? Tai osaako se jarruttaa moottorilla kaupungissa, kun aloittaa varovaisen jarruilla jarruttamisen vapaa rullauksen jälkeen?
Perustellusti kalkuloitu. Yksi muuttuja puuttuu - ainakin ns. Bluemotion mallit lataavat auton akkua juurikin moottorijarrutuksien aikana, jolloin liike-energiaa saadaan talteen myös akun varauksen kasvun muodossa. Tämä tosin riippuu myös akun (tai Webastollisten 2 akun) varaustilasta, jota tuskin normiauton kuljettaja tietää. Ja akun lämpötilasta, moottorin kierrosluvusta jne.
Rullaaminen lienee tehokkainta pienemmillä paikallisteillä, joissa on paljon kohtuujyrkkiä mäkiä taajaan peräkkäin. Ainakin B7 TDi Passatti kuluttaa lämpimänä akku tod.näk. varattuna n. 0,3l/h tyhjäkäynniillä. Ja rullaa jokseenkin kevyesti. ;)
Lainaus käyttäjältä: M_M - 27.07.17 - klo:15:15
Jotenkin outo kysymys... polttoaineen syöttö on kokonaan poikki, mutta jatkuu jälleen kun kierrosluku tippuu riittävän lähelle tyhjäkäyntiä. Eli kyllä se osaa käynnistyä itse, jos sen noin haluaa ajatella. Tosin minä en ole koskaan mieltänyt moottoria myöskään sammuneeksi silloin kun se pyörii huomattavasti tyhjäkäynnin ylittävällä kierrosnopeudella, vaikka polttoainetta ei juuri sillä hetkellä ruiskutettaisikaan.
Eikä sen kovin nykyaikainen auto tarvitse olla, ihan tuolta 80-luvulta on ruiskuauto käyttäytynyt tällä tavoin...
Toivottavasti ei missään, koska esim Volvon i-Shift pudottaa ihan itsestään auton vapaalle kun jalan nostaa kaasulta.
Kysymys voi olla toki outo. Kysyin siksi kun aiemmin tässä ketjussa asiantuntijat kertoivat, että ruiskukone katkaisee polttoaineen syötön kokonaan. Polttomoottori ei voi käydä ilman polttoainetta, sen täytyy siis olla sammuksissa.
Tai sitten polttoaineen syötön kokonaan katkaisu ei pidäkään paikkaansa, tässä se pointti.
Onhan noilla ruisku- ja kaasutinmoottorisilla tullut ajettua kun ajokorttikin on ollut jo 43v.
Uteliaisuuttani vaan kyselen...
Kyllä se nyt vaan katkeaa se polttoaineen syöttö. ,,lkää nyt siitä alkako vääntämään. 😄
Bensa - ja dieselmoottoreissa moottorijarrutuksen toimintatavat eroavat hieman toisistaan ja tosiaan moottorijarrutuksen polttonesteen katkaisu tapahtuu vain tietyn kierrosrajan yläpuolella.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:15
Täältä siis löytyy ne kaikki maanteiden törpöt, jotka viis välittävät muista saati nopeusrajoituksista kun hidastelevat alinopeutta rullailemalla vapaalla, ja alamäissä taas mennään niin paljon kun vaan pääsee. >:(
Paljonko euroja oikeasti olette muka säästäneet vapaalla rullaamalla? Kuinka monta bensadesiä vuodessa säästätte? Siihen auton näyttämään kulutuslukemaan ei kannata luottaa. Oletteko ajatelleet, että jos sammutatte auton kun rullaatte vapaalla, niin bensaa kuluisi vielä vähemmän? Sehän olisi taas selvää säästöä.
Tuo vapaalla rullaus saattaa kuluttaa vähemmän, jos on mahdollista rullailla häiritsemättä muuta liikennettä ja jättää liikennesäännöt huomioimatta, mutta sellaista paikkaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulta löydy. Enemmän se sopii johonkin kulutuskilpailuihin, muttei normaaliin liikenteeseen. Luulen kuitenkin, ettei vapaalla rullaajat vaan osaa käyttää moottorijarrutusta oikein ja siksi rullailevat.
Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää ;D
Sinulla on jo aika kokoelma väitteitä tähän kysymykseen rullauksen vaikutuksesta kulutuksee. Ensin rullauksen ei todellakaan pitänyt säästää, sitten rullauksen piti kuluttaa väh. 0,5l enemmän ja nyt rullaus saattaakin kuluttaa vähemmän. Todistat osaltasi hienosti sen, kuinka pehmoisia argumentteja usein yritetään tukea tyhjänpäiväisellä suun soittelulla.
Rullaamisen hyödyntäminen vaatii pitkälle ennakointia, eikä se kaikilta onnistu. Kaupungeissa, jos osaa ennakoida riittävän kauas, on paljon tilaisuuksia rullaten pienentää kulutusta. Eipä tuota moottorin sammuttamista tarvitse paljon miettiä, koska autoni tekee sen automaattisesti. Monesti matkasta yli puolet menee rullaten polttomoottori sammuksissa. Reilun 30 tankillisen ja yhden vuodenaikojen kierron kokemuksella nykyisestä autostani voin sanoa, että ajotietokone näyttää hyvin luotettavasti. Webaston käyttäminen toki lisää virhettä jonkin verran, mutta ei sekään kovin suurta eroa tee. Tankillisen keskinopeudetkin ovat vaihdelleet välillä 25-100 km/h, mutta silti hyvin ovat kulutuslukemat osuneet kohdilleen.
Minä en ole pitänyt tuota rullaus toimintoa käytössä, koska varsinkin alamäissä vauhti kasvaa aivan liikaa, reilusti sakko lukemiin, eli alamäissä saa muuten seistä vähän väliä jarrulla
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:15
Paljonko euroja oikeasti olette muka säästäneet vapaalla rullaamalla? Kuinka monta bensadesiä vuodessa säästätte?
Kysymyksestä syntyy sellainen vaikutelma, että sen esittäjä epäilee polttoainesäästön olevan melko pieni, ehkä jopa olematon. Näin voi hyvin olla. Itse asiassa lienee niin, että ajotavoilla saavutettavat polttoainesäästöt ovat useimmiten kohtalaisen pieniä. Epäilenkin, että melko harva taloudellisen ajotavan harrastaja tavoittelee mitään taloutta mullistavia säästöjä polttoaineenkulutuksessa ja bensalaskuissa. Kyse on todennäköisesti usein periaatteesta; on mielenkiintoista kokeilla erilaisia tapoja säästää polttoainetta. Jos tämä onnistuu, tuottaa se kuskille mielihyvää, vaikka säästöillä ei ehkä lainanlyhennyksiä maksettaisikaan. Täysin poissuljettua ei ole sekään, että joillekin meistä tuottaa tyydytystä myös pienentyneen polttoaineenkulutuksen myötä vähentyneet päästöt. Niilläkään ei maailmaa pelasteta, mutta periaatteelliselta kannalta tämäkin on positiivinen seikka.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:15
Tuo vapaalla rullaus saattaa kuluttaa vähemmän, jos on mahdollista rullailla häiritsemättä muuta liikennettä ja jättää liikennesäännöt huomioimatta, mutta sellaista paikkaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulta löydy.
Mihinköhän tämä ilmoitus perustuu?
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 26.07.17 - klo:22:15
Oletteko ajatelleet, että jos sammutatte auton kun rullaatte vapaalla, niin bensaa kuluisi vielä vähemmän?
Tuota en kieltämättä ole tullut ajatelleeksi, mutta sinä mitä ilmeisimmin olet. Ehkä olet jopa kokeillutkin? Minkälaista säästöä syntyi?
^Minä muuten olen kokeillut tuota moottorin sammuttamista rullatessa. En tosin säästääkseni polttoainetta, vaan saadakseni tuntuman ohjauksesta ilman tehostusta.
Pirun vaarallistahan tuo on jos tulee tarve äkkinäiselle väistölle, kun tehostusta ei ole. Jarrutehostin toimahtaa yhden polkaisun verran, ABS ei varmaan pelaa eikä mikään ajovakauden hallinta toimine myöskään. Ja metsähallitus voi kutsua, mikäli napsaisee vahingossa rattilukon päälle eikä reaktiot riitä avaamaan sitä sitten kun se lukittuu. Ei voi suositella kenellekään. Paitsi jos haluaa kokeilla miltä se nyt sitten tuntuu.
Onko kukaan muu muuten huomannu että dsg-laatikolla varsinkin isommilla vaihteilla ja reilulla kaasulla auto kiihtyy hieman "aaltomaisesti"? Tämän huomaa myös kierroslukumittarista kun sitä tarkkaan katsoo ja tietenkin parhaiten kun käyttää manuaalipuolta että voi samalla vaihteella vedättää.
Mietin että onko tämä ominaisuus vai ei? Itsellä siis Golffi, mutta hiljaista on tuolla volkkarin keskuteluissa vielä näistä mailleista.
Joo kaikissa 1.2 ja 1.4 dsg bensa moottoreissa mulla ollut tuota aaltoilevaa kiihtymistä juuri niinkuin kuvailet. Kysyin sitä aikoinaan ja on kuulemma ominaisuus ei vika. Nykyisessä autossani joka 2 litranen bensa tuota taasen ei esiinny vaikka kuinka väännöllä kiihdyttää.
Ok no joo eihän se nyt liian häiritsevä juttu ole, mutta huomaa kyllä jos kiinnittää siihen huomiota. Mutta kiitos vastauksesta :)
Ongelma esiintyy myös uudessa Superbissa 1.4 TSI ACT DSG:llä. Varsinkin kylmänä 3 vaihteella kiihdytys on aaltomaista ihankuin kytkin luistaisi. Yksi kytkin jo vaihdettiin ja ei auttanut ongelmaan. Muutaman päivän toimi ok.
Ajattelin asiaa tiedustella uudestaan huollosta. En muista että aikaisemmat Octavian kuivat DSG:t olisivat tehneet tätä. Kun autolla on ajettu 15km niin ongelma poistuu.
Ongelma esiintyy etenkin sateen jälkeen koisteina aamuina. Erittäin ilkeän tuntuista kun kiihdytettäessä tuntuu että kytkin luistaa ja nopeuden nosto on aaltomaista.
Minusta tämä on vika.
Lainaus käyttäjältä: livejungle - 28.07.17 - klo:22:06
Ongelma esiintyy myös uudessa Superbissa 1.4 TSI ACT DSG:llä. Varsinkin kylmänä 3 vaihteella kiihdytys on aaltomaista ihankuin kytkin luistaisi. Yksi kytkin jo vaihdettiin ja ei auttanut ongelmaan. Muutaman päivän toimi ok.
Ajattelin asiaa tiedustella uudestaan huollosta. En muista että aikaisemmat Octavian kuivat DSG:t olisivat tehneet tätä. Kun autolla on ajettu 15km niin ongelma poistuu.
Ongelma esiintyy etenkin sateen jälkeen koisteina aamuina. Erittäin ilkeän tuntuista kun kiihdytettäessä tuntuu että kytkin luistaa ja nopeuden nosto on aaltomaista.
Minusta tämä on vika.
Tuo on hankalasti viaksi lueteltavissa. Monissa ajamissani VW konsernin peleissä esiintyy vastaavaa, paitsi ehkä tehokkaimmasta päästä, Cuprat, VW Golf R ja Audi S3. Mietin mikä S3 oli allekirjoituksessa, mutta Superbihan se. Ajattelin Audi S3:sta farkkuna ja mitä, jaa ei sitä olekaan? 1.0 DSG moottorit ylipäätänsä ovat aika tehottomia ja ehkä tuo em. ongelma esiintyy helpommin, tosin vakuutuin 1.0 =>1.4 TSI:ksi kun ajelin yhtä= vääntöä sen verran ja kun ei kovemmin "tykittänyt".
Tämäkin kirjoitus ja sen painoarvo lähellä nollaa kun ei mitään konkreettista tule ilmi, vaikea kirjata mitään kun ei selkeää "ongelmaa" itsellä ollut 1.0 kokemuksissa. Kahden litran koneissa tuota en ole huomannut.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 26.07.17 - klo:22:34
Varmasti saa ennakoiden, körötellen ja rullaillen kulutukset alas.
Jotta ei luulla tuota konetta maagisen pihiksi niin vastaveto..
Vantaa viitasaari tänään, katolla whispbar teline, thilen proride 591 ja598 telineet sekä pari retkipyörää. Kontissa tarpeeksi rojua ja keulaa pilaamassa lisävalot. 225 kumit.
Acc päällä koko matkan, motaripätkä 120 todellista, maantie 100 todellista kun tikkari salli. 45min ruuhkapätkä hartolassa jossa startstop käytteli autoa muutaman minuutin välein että kabiinin lämpö ei nouse liikaa. Seisottiin siis 30min paikallaan sitten lopou mateluun tietyön kohdalta.
Keskikulutus auton mukaan 7.0.
Isoinpiin mäkiin dsg haki jo vitosta että jaksoi pitää vauhdit kohdallaan tai kiihtyä rekoista ohi, petomäki jne.
Syö se jos antaa syödä ja kuormaa on. Ei ainakaan näytyänyt olevan vastatuulta merkittävästi.
Ja vähemmällä menee ilman pyöriä. Paluumatkalle (pyörät jäi väliajaksi tuonne ja katolta otin thulet konttiin) tuli 5.4 ja Heinola vantaa motaripätkä 125 acc asetuksena kuuteen litraan.
En kuvaa liikkuvassa autossa joten tuossa on pätkät 60,50 ja 40 aluetta mukana. Lähtiessä 40min tauolla jäähtynyt auto heinolasta. Keskari 113 koivukylän rampille siltatyömaista huolimatta.
Pihihän tuo on kun olosuhteet on kohdallaan.
Jos jotain on sanotava niin moottoriääni on vaimea vaikka olis s vaihteistosta ja lappu lattiassa. Ei tunnu että olis yhtään ripeä muyya jalkoihin ei jää myöskään. Tylsä pihi ja yllätyksetön paketti. 1.2 reference leon st verrattuna täysin eleetön ja persdyno väittää hitaaksi vaikkei kello tue tuntumaa.
(http://preview.ibb.co/hHd9fQ/IMG_20170729_213520.jpg) (http://ibb.co/gj3aLQ)
image uploader (http://fi.imgbb.com/)
(http://preview.ibb.co/f20uEk/IMG_20170729_213528.jpg) (http://ibb.co/cxpnZk)
Skodakuume iski ja vanha octavia farkku olisi menossa vaihtoon. Onko kokemuksia uuden 1.0 koneen lämpenemisestä talvella? vaatiko vebaston ja miten lämpenee ilman sitä?
Kyllä itse sanoisin kahden talven kokemuksella että, webasto on tarpeellinen, välillä joutuu ajossakin pitämään päällä kun pakkanen kiipeää yli -15c
Lainaus käyttäjältä: Jonde - 30.07.17 - klo:00:57
Kyllä itse sanoisin kahden talven kokemuksella että, webasto on tarpeellinen, välillä joutuu ajossakin pitämään päällä kun pakkanen kiipeää yli -15c
Onko keulan ilmanottoaukkoja tukittu vai pääseekö ajoviima vapaasti jäähdyttämään moottoria?
FL mallissa ylämaskissa on 3cm alalaidasta auki ja alamaskissa. kromilistan alapuolella reiät kennossa ehkä 2/3 alueelta. Eli jo tehtaalta reilusti yli puolet maskeista ummessa.
Omassa vielä pohjan muovilevyt ja kun dieselistä tuttu pellin äänieristekin on vakiona niin lähes kaikki on jo tehtynä tehtaan puolesta.
Otin winterpäkin kuitenkin, ei talvikokemusta.
Itselleni winterpack oli itsestäänselvyys, koska nykyiset säteilylämmittimet ovat totaalisen susia verrattuna entisaikojen lohkolämmittimiin.
Lainaus käyttäjältä: Skeida-autoilija - 29.07.17 - klo:23:58
Skodakuume iski ja vanha octavia farkku olisi menossa vaihtoon. Onko kokemuksia uuden 1.0 koneen lämpenemisestä talvella? vaatiko vebaston ja miten lämpenee ilman sitä?
Lämmöt nousee nopeasti ja hyvin tarkenee sisälläkin vaikka ulkona -20 pakkasta. Tämä siis viime talvena pk-seudulla ja autossa ei ole webastoa eikä mitään viimasuojia tms.
Lainaus käyttäjältä: Jonde - 30.07.17 - klo:00:57
Kyllä itse sanoisin kahden talven kokemuksella että, webasto on tarpeellinen, välillä joutuu ajossakin pitämään päällä kun pakkanen kiipeää yli -15c
Vaikea tietää mistä moottorista puhut, kun 1.0TSI tuli myyntiin Ocussa tarkalleen vuosi sitten.
Oma 1.0tsi on vw nokalla ja tottelee koodia CHZC ja ei ole talvella mitään viimasuojia kun siihen ei niitä saa.
Lainaus käyttäjältä: esko - 27.07.17 - klo:14:32
Itselläni on automaattivaihteinen auto, mutta kysyn nyt muuten vaan. Jos nykyaikaisella manuaalivaihteisella autolla ajaa moottorijarrutuksella mäkeä alas jalka siis kaasupolkimelta pois kokonaan ja painaa kesken mäen kytkinpolkimen pohjaan osaako auto käynnistyä itse. Aiemmin tuolla todettiin että polttoaineen syöttö on kokonaan poikki ja moottori siis käytännössä sammuksissa ja pyörii vetopyöristä "takaisin" tulevan voiman avulla.
Asialla ei liene käytännön tasolla suurta merkitystä, mutta kiinnostaa nyt kuitenkin.
Tämä neliveto-RS on aina automaattivaihteinen joten ei ole kytkinpoljinta.
Polttoaineen syötöstä ovat näköjään muut jo vastanneetkin.
Itse käytän viimasuojia talvella. Ei ole kylmä tullut, enkä usko, että kylmä tulisi ilman niitäkään. Pidän niitä lähinnä moottorin suojaamiseksi loskalta kylmältä. Niitä voisi pitää melkein helteisiin asti. Itsellä on webasto, eli sähkövastukset puuttuu ilmakanavista. Lämpöisempi tämä litrainen on kuin dieselit, eikä webastoa tarvitse ajon aikana laittaa päälle.
Ps. Maskisuojan voi tehdä myös oma-alotteisesti itse, jos meinaa kylmä tulla. En jaksaisi valittaa, vaan tekisin sillä aikaa.
Näin paljon juttua moottorista, joten pitää kysellä täältäkin :)
Mites 1.0 TSI vertaantuu 1.2 DIG-t -moottoriin? 10 Nm vääntöä enemmän ja pitäisi kiihtyä 0-100 hieman nopeammin + pienemmät kulutuslukemat. Mitenkäs tuo kiihtyvyys yleisesti? Alla Ateca vs. Qashqai:
http://www.autoexpress.co.uk/toyota/c-hr/98512/toyota-c-hr-vs-seat-ateca-vs-nissan-qashqai (http://www.autoexpress.co.uk/toyota/c-hr/98512/toyota-c-hr-vs-seat-ateca-vs-nissan-qashqai)
Tuon linkin mukaan: 1.0 TSI 1.2 DIG-T
0-60/30-70mph 10.7/10.3 secs 11.2/11.4 secs
30-50mph in 3rd/4th 4.6/6.4 secs 5.9/7.7 secs
50-70mph in 5th/6th 9.7/13.1 secs 13.7/20.2 secs
Tuli myös ostettua Octavia 1.0 DSG farkku. Arvoin Auris Hybridin ja tämän välillä mutta sain loppujen lopuksi Ocusta niin hyvän tarjouksen ja kun maantiejoa tulee reilu 30 tkm vuoteen niin uskon että mieleisemmän auton hankin. Tai se nähdään kun ensiviikolla auton saan ja kilometrejä alkaa karttumaan 80 km/päivä.
Asun Virossa ja täällä Toyota ja Skoda kilpailee myydyimmän auton tittelistä, oli siis hyvä kilpailuttaa molempia, varsinkin kun entinen Prius meni suoralla kaupalla alta pois eli ei tarvinnut vaihdokkia tyrkyttää.
Mutta muutama kysymys Ocusta tietäville. LED-lisävalojen hinta oli niin korkea että jätin ne kauppaan, onko kukaan itse asentanut tai asennuttanut muualla lisävaloja näihin? Häiritseekö asennus omaa järjestelmää? Vetokoukku? Onko kukaan asenuutanut sitä muualla kuin Skodalla?
Täällä on kamppis päällä Octaviassa ja takuu on 4v / 100000km eli ottavat rahaa lisävarusteista, siksi oli edellämainittujen varusteiden hinnat selkeästi korkeammat kuin kilapailijalla.
Ledvalolliseen FL malliin laitoin lisävalot. Lisää vcds ja lisävalotopicissa. Korjausjohdolla sähkökeskuksen päästä, kytkin väliin ja tulipellistä läpi. Oli tyhjä läpivientikumi jarrun paikkeilla, vaati akun irroituksen.
Halogenvalolliseen luulisi perusasennuksen käyvän myös. Jos vain saa herätteen umpiosta ulos.
Ok, täytyy käydä nuo läpi ja juttelemassa hovihuollon kanssa asiasta.
Lainaus käyttäjältä: iltanen - 15.08.17 - klo:10:53
Näin paljon juttua moottorista, joten pitää kysellä täältäkin :)
Mites 1.0 TSI vertaantuu 1.2 DIG-t -moottoriin? 10 Nm vääntöä enemmän ja pitäisi kiihtyä 0-100 hieman nopeammin + pienemmät kulutuslukemat. Mitenkäs tuo kiihtyvyys yleisesti? Alla Ateca vs. Qashqai:
http://www.autoexpress.co.uk/toyota/c-hr/98512/toyota-c-hr-vs-seat-ateca-vs-nissan-qashqai (http://www.autoexpress.co.uk/toyota/c-hr/98512/toyota-c-hr-vs-seat-ateca-vs-nissan-qashqai)
Tuon linkin mukaan: 1.0 TSI 1.2 DIG-T
0-60/30-70mph 10.7/10.3 secs 11.2/11.4 secs
30-50mph in 3rd/4th 4.6/6.4 secs 5.9/7.7 secs
50-70mph in 5th/6th 9.7/13.1 secs 13.7/20.2 secs
Uskoisin että 1.0 TSI moottorissa on käytännössä vääntö laajemmalla alueella vs 1.2 DIG (vaikea sanoa kun ei näe vääntökäyriä). Yleensä VAG konsernin vehkeiden tiedot ovat jonkin verran alimitoitettuja, eli jos paperilla 200 nm, voi olla n 220 nm dynossa. Mitä kiihtyvyyteen tulee, en usko että eroja paljon huomaa noin pienillä marginaaleilla. "Perstuntuma" tosin voi väittää muuta auton muista ominaisuuksista johtuen. Ohituksissa veikkaan että VW konsernin 1.0 TSI vääntää reippaammin/vahvemmin mitä testituloksetkin puoltavat.
Lämmöstä sen verran, etten kokenut 1.0 TSI olevan kylmä viime talvena, oli sijaisautona jonkin aikaa. Tosin Etelä-Suomessa ei kovin kylmä ollut. Itse luulin että 1.0 TSI oli 1.4 TSI rauhallisesti ajettaessa, sen verran alhaalta vääntää/vetää.
Omat kokemukset toistaiseksi rajoittuvat litraisen osalta vartin koeajoon mutta meillä on toisena autona MY14 Beetle 1.2 + DSG, siihen verrattuna tuntui vartin ajon perusteella samalta. En huomannut normaalissa ajossa eroa, kierroksilla litraisessa tuli sitä kolmosen ääntä mutta ei häiritsevästi. Aski tuntui pitävän aavistuksen pidempään vaihdetta sisällä, ehkä se vain tuntui siltä.
Kulutuksen seuraaminen on varmaankin mielenkiintoista, Beetle menee 80 km / päivä työajossa oman tieturin mukaan juuri alle kuudella litralla, nyt jo myyty Prius meni litraa vähemmällä.
Meillä on mökki, koira, harrastus, kärryn vetoon 2004 CRV automaatti, 2.0 bensa. Nauratti kun tuo litrainen on vääntävämpi, tehokkaamman oloinen, hiljaisempi ja CRV:llä menee se 10 litraa sadalla vaikka kuinka nätisti ajaa. Toisaalta siinä on 388tkm mittarissa ilman suurempia murheita eli perustekniikka on alkuperäistä, näinköhän litraisella 400tkm pääsee konetta ja voi ansiirtoa avaamatta?
Lainaus käyttäjältä: splitxyz - 29.08.17 - klo:17:42
Uskoisin että 1.0 TSI moottorissa on käytännössä vääntö laajemmalla alueella vs 1.2 DIG (vaikea sanoa kun ei näe vääntökäyriä). Yleensä VAG konsernin vehkeiden tiedot ovat jonkin verran alimitoitettuja, eli jos paperilla 200 nm, voi olla n 220 nm dynossa.
Siinä on se 220 Nm. Tässä yksi mittaus.
(http://autobible.euro.cz/wp-content/uploads/2016/08/graf-1024x723.jpg)
Tukevan väännön ansiosta antaa hyvin tehoja käyttökierroksilla. Itse en juuri kierrätä yli 3000 r/min. Ei tarvitse.
Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 29.08.17 - klo:22:36
Tukevan väännön ansiosta antaa hyvin tehoja käyttökierroksilla. Itse en juuri kierrätä yli 3000 r/min. Ei tarvitse.
Eikö moottori karstoitu kun noin pienillä kierroksilla ajelee? Toki useimmin se haittaa vasta seuraavaa omistajaa.
^varmaan karstoittuu jos pätkäajoa ajaa kylmällä koneella himmaillen jatkuvasti. Tuolla pihistelijän autolla rullaillaan ~40tkm vuoteen, tokko pääsee pahemmin karstoittumaan kun niin pitkää siivua tulee.
Lainaus käyttäjältä: Hidalgo - 30.08.17 - klo:12:54
Eikö moottori karstoitu kun noin pienillä kierroksilla ajelee? Toki useimmin se haittaa vasta seuraavaa omistajaa.
Saattaapi olla enemmän todella matalia kiekkoja (huomaamattomasti) käyttävän - yllätys DSG:n ongelma.... (vaihtoautopuolelta kuultua)...... :o
Taxit kiertävät tätä ajamalla sportt asennossa (ehkä kuskitkin ;)).
Lainaus käyttäjältä: vwmies - 30.08.17 - klo:14:20
Saattaapi olla enemmän todella matalia kiekkoja (huomaamattomasti) käyttävän - yllätys DSG:n ongelma.... (vaihtoautopuolelta kuultua)...... :o
Taxit kiertävät tätä ajamalla sportt asennossa (ehkä kuskitkin ;)).
Ei DSG mitenkään erityisen alhaisia kierroksia käytä. Normaaliajossa päästään helposti yli 3k kierrosten, ja tämä perustuu ihan kokemukseen. Toki jos ei liiku muun liikenteen tahtiin, niin ehkä motarille mentäessä voi muiden ajoa häiritä "kiihdyttämällä" pintakaasulla 2km matkan ennen oikeaa nopeutta.
Lainaus käyttäjältä: repomies - 30.08.17 - klo:13:29
^varmaan karstoittuu jos pätkäajoa ajaa kylmällä koneella himmaillen jatkuvasti. Tuolla pihistelijän autolla rullaillaan ~40tkm vuoteen, tokko pääsee pahemmin karstoittumaan kun niin pitkää siivua tulee.
Ei vuotuinen km-määrä mitenkään estä karstoittumista, vaan ajotyyli ja lisäksi toki juuri kuten myös sanoit, pätkäajot.
Juuri moottoritielle kiihdyttäessä tulee käytettyä korkeampia kierroksia. Tarpeen mukaan niin paljon, että ehtii muun liikenteen virtaan.
Moottoritien rampillakaan ei tarvitse vinguttaa punarajalle. Jos katsoo tuota tekokäyrää, on tehot kokolailla vakiot 4000-6500 r/min. Minä vaihdan jo 5000 r/min kohdalle, kun tarvitsen nopeaa kiihdytystä. Ei ole juuri eroa verrattuna, jos vinguttaisi 6000 r/min asti.
Itse en ostaisi 1 litraista. Kehottaisin myös harkitsemaan ennen litraisen ostamista jos on samantyylinen kuin mekin, ostetaan aina uusi ja pidetään kauan. Harkitsemaan sitä, kasvaako perhe ja lapset tai tarpeet. Kai litraisella yksin pärjää, mutta 2-3 matkustajaa painaa ja kulku hidastuu. Varsinkin ohitukset ovat vaarallisia.
edellisestä kirjoituksesta lainattu.
"Kyllähän autolla ilman ilmastointia voi ajaa, mutta enpä ostaisi rahalla autoa jossa ei ole automaatti-ilmastointia."
Oma kommentti, meillä ei ole vielä opittu käyttämään ilmastointia automaatilla, ei kesällä, ei talvella. Joskus on kokeiltu 50 km ja siirrytty entiseen tapaan.
Meillä on aina vain tuulilasiin, kesähelteellä myös kasvoille. Puhallin useimmiten 1 ja lämpö 18 astetta. Puhallinnopeutta joutuu kyllä syksyllä ja talvella ikkunoiden hikoilun takia lisäämään 3 asti, mutta harvoin.
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 05.09.17 - klo:13:44
Itse en ostaisi 1 litraista. Kehottaisin myös harkitsemaan ennen litraisen ostamista jos on samantyylinen kuin mekin, ostetaan aina uusi ja pidetään kauan. Harkitsemaan sitä, kasvaako perhe ja lapset tai tarpeet. Kai litraisella yksin pärjää, mutta 2-3 matkustajaa painaa ja kulku hidastuu. Varsinkin ohitukset ovat vaarallisia.
edellisestä kirjoituksesta lainattu.
"Kyllähän autolla ilman ilmastointia voi ajaa, mutta enpä ostaisi rahalla autoa jossa ei ole automaatti-ilmastointia."
Oma kommentti, meillä ei ole vielä opittu käyttämään ilmastointia automaatilla, ei kesällä, ei talvella. Joskus on kokeiltu 50 km ja siirrytty entiseen tapaan.
Meillä on aina vain tuulilasiin, kesähelteellä myös kasvoille. Puhallin useimmiten 1 ja lämpö 18 astetta. Puhallinnopeutta joutuu kyllä syksyllä ja talvella ikkunoiden hikoilun takia lisäämään 3 asti, mutta harvoin.
Hyvä automaatti-ilmastointi kyllä toimii ::)
Lainaus käyttäjältä: Adokcs - 05.09.17 - klo:13:44
Itse en ostaisi 1 litraista. Kehottaisin myös harkitsemaan ennen litraisen ostamista jos on samantyylinen kuin mekin, ostetaan aina uusi ja pidetään kauan. Harkitsemaan sitä, kasvaako perhe ja lapset tai tarpeet. Kai litraisella yksin pärjää, mutta 2-3 matkustajaa painaa ja kulku hidastuu. Varsinkin ohitukset ovat vaarallisia.
Tuokaan suositus ei taida perustua mihinkään muuhun kuin puhtaaseen mutuiluun.
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 05.09.17 - klo:14:13
Itse en ostaisi 1 litraista. Kehottaisin myös harkitsemaan ennen litraisen ostamista jos on samantyylinen kuin mekin, ostetaan aina uusi ja pidetään kauan. Harkitsemaan sitä, kasvaako perhe ja lapset tai tarpeet. Kai litraisella yksin pärjää, mutta 2-3 matkustajaa painaa ja kulku hidastuu. Varsinkin ohitukset ovat vaarallisia.
Tuokaan suositus ei taida perustua mihinkään muuhun kuin puhtaaseen mutuiluun.
Ei ainakaan kokemukseen. Minä en ole huomannut mitään eroa yksin ajaen tai neljä päällä.
Heh, tää oli aika hyvä. ,,lkää ostako litraista sillä litrainen siis hajoaa pitkään pidettynä koska.....? Ja sillä ei siis pääse turvallisesti ohi, no eihän se todennäköisesti kiihdy paremmin kuin vain puolet Suomessa liikenteessä olevista autoista(mutu). Omalla kohdalla kesällä pari mökkireissua 3 aikuista ja takapaksi piripinnassa ruokaa, juomaa ja kaikenmaailman härpäkkeitä, koirakin neljäntenä matkustajana. Ei puudu litrainen tällä kuormalla, mulla se on Leonissa mutta tuskin suurta eroa Octaviaan. Ohittamisen turvallisuudella ei ole mitään tekemistä auton kanssa vaan pelkästään kuljettajan. Ohitukseen lähdetään tilanteen mukaan auton voimien sallimissa rajoissa.
Ja automaatti-ilmastointi jota käytetään manuaalisesti, siinä meni rahat kankkulan kaivoon. Se automaatti tarkoittaa sitä että valitaan haluttu lämpötila ja sitten siihen ei kosketa (ikinä). Itsellä neljässä viimeisessä kaarassa (nykyinen Leon ST mukaanlukien) ollut automaatti-ilmastointi ja laitan sen 20 asteeseen ja sitten en koske siihen. Leon tuli minulle toukokuussa ja säätöihin en ole koskenut sen jälkeen. Joskus kylmällä saattaa sitten joutu laittamaan huurteenpoistolle, edellinen auto Huihai Santa Fe osasi tehdä senkin automaattisesti itse lämpötilan perusteella.
Tikulla silmään, joka vanhoja muistaa, mutta Suomen teillä liikkuu edelleen paljon autoja joiden käytännön suorituskyky on selvästi heikompi, kuin 1.0 tai 1.2 TSI-moottoristen. Kuitenkin niissä on kuutiotilavuudeltaan suurempi moottori. Minut ainakin 1.2 TSI sai "huijattua" välittömästi, kun 1.6 Nissan Primeran jälkeen lähdin koeajolle. Toki 1.0 TSIN:n suorituskyky on huonompi kuin 1.4 TSIn ja sitten on vielä RS:n 2.0 245 hv-moottori... ;)
Pikku-turbon tehottomuus tuntuu lähinnä kaupunkioloissa, kun heti liikkeelle lähtiessä vääntö on huono. Toisaalta valtateillä ajeleekin siten koko ajan laajalla parhaan väännön alueella ja kun jättää vaaralliset ohitukset suosiolla väliin (oli tehoja tai ei), niin kuormattuna lomareissut ovat sujuneet hyvin.
15-20 v sitten keskikokoisen perheauton 2-litraisessa vapaastihengittävässä bensamoottorissa oli tehoa keskimäärin 115-130 hv, vääntöä 175-190 Nm, omapaino 1400-1600 kg. Tällaista autoa pidettiin silloin suhteellisen suorituskykyisenä, koska samoja autoja myytiin myös 1,6-1,8 l versioina. Verratkaapa näitä nykyisen Ocu 1.0 TSI:n vastaaviin lukemiin. Eli puhtaasti lukujen valossa, kumman arvelette liikahtavan ohituksissa reippaammin? Aivan.
Auto Zeitung vertaili Golfia 1.0 TSI ja 1.4 TSI (125 hv). Ohituskiihtyvyyksissä 1.0 TSI oli selvästi parempi. Jos 1.4 TSI:llä selviää ohituksista, 1.0 TSI:llä selviää vielä paremmin. Minulla ei ole ollut mitään ongelmia kummankaan kanssa. Päinvastoin.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 05.09.17 - klo:14:35
Ei ainakaan kokemukseen. Minä en ole huomannut mitään eroa yksin ajaen tai neljä päällä.
Massa vaikuttaa kiihtyvyyteen ja jos autossasi ei teho kasva massan kasvaessa niin kiihtyvyys heikkenee, ei mutuilua vaan fysiikkaa...
Lainaus käyttäjältä: Popo - 05.09.17 - klo:15:19
Pikku-turbon tehottomuus tuntuu lähinnä kaupunkioloissa, kun heti liikkeelle lähtiessä vääntö on huono. Toisaalta valtateillä ajeleekin siten koko ajan laajalla parhaan väännön alueella ja kun jättää vaaralliset ohitukset suosiolla väliin (oli tehoja tai ei), niin kuormattuna lomareissut ovat sujuneet hyvin.
Oma kokemus on juuri päinvastainen.
Viimeiset 3 autoa olleet pieniä bensaturbokoneita, 0.9, 1.2 ja 1.0, sitä edelliset 2.0 ja 2.8 bensavapareita. Pikkukoneet mielestäni parhaimmillaan kaupungissa ja taajamassa, maantiellä vain jää kaipaamaan isomman tarjoamaa ripeyttä ohituksissa mutta kuten todettu, nekin on vain kuskista kiinni ja tilannetajusta. Rellun 0.9 oli mielestäni ripeämpi ohituksissa kuin tämä nykyinen vag 1.0 mutta se selittynee pienemmällä omamassalla vaikka tehoja on reilusti vähemmän.
Lainaus käyttäjältä: Vekkula - 05.09.17 - klo:22:13
Oma kokemus on juuri päinvastainen.
Viimeiset 3 autoa olleet pieniä bensaturbokoneita, 0.9, 1.2 ja 1.0, sitä edelliset 2.0 ja 2.8 bensavapareita. Pikkukoneet mielestäni parhaimmillaan kaupungissa ja taajamassa, maantiellä vain jää kaipaamaan isomman tarjoamaa ripeyttä ohituksissa mutta kuten todettu, nekin on vain kuskista kiinni ja tilannetajusta. Rellun 0.9 oli mielestäni ripeämpi ohituksissa kuin tämä nykyinen vag 1.0 mutta se selittynee pienemmällä omamassalla vaikka tehoja on reilusti vähemmän.
Lähinnä tarkoitin 1.2 pikku-turbon heikkoa vääntöä aivan tyhjäkäynnin jälkeen, jos manuaalivaiheisella tarjoaa liian pikaisesti suurempaa vaihdetta vaikkapa pienessä ylämäessä. DSG tai muu automaatti tuon "ongelman" ehkä ratkaisee. Toki oma ajosuoritteeni ajallisesti tapahtuu pääasiassa kaupungissa lyhyessä työmatka-ajossa, kehäteillä & pääväylillä. Jatkuva valtateiden ajelu hitaiden rekkojen joukossa olisi saattanut kypsyttää jo. Toistaiseksi on pärjätty ilman räjähtävää voimaa ja bensankulutus on kiitettävän vähäistä max 100 kmh. Moottoritiellä tuntuu myös ohitettavia riittävän. 2.0 litraisilla tai isommilla vapareilla en ole vakituisesti ajellut, joten vertailukohta lähes puuttuu. En ole varma edistäisikö turvallisuutta meikäläisen osalta mikään RS Octavian tyylinen auto. Teho-marginaalia ripeisiin ohituksiin saa toki olla, mutta ei liikaa, ettei järki sumennu... ::)
Sikäli Popo on varmaan asian ytimessä, että esmes 1.0TSI vs. 1.4TSI vääntöalueen alussa on 500 kierroksen ero suuremman hyväksi. 2000 vs. 1500.
Lainaus käyttäjältä: ropellihattu - 06.09.17 - klo:08:58
Sikäli Popo on varmaan asian ytimessä, että esmes 1.0TSI vs. 1.4TSI vääntöalueen alussa on 500 kierroksen ero suuremman hyväksi. 2000 vs. 1500.
Ketju 1.2 TSI:n osalta suurin vääntö alkaa 1550 rpm todella jyrkästi nousten "käyrän mukaan" ja sen huomaa ajossa myös. Lieneekö 1.0 TSI:n osalta maltillisempi muutos, kun tuo huippuvääntö muutenkin on ylempänä...
Silloin, kun vielä vertailtiin "ketjuvetoisten" eroja, raportoitiin 1.4 TSI:n osalta juurikin tuon tyhjäkäyntiä seuraavan väännön olevan selvin ero 1.2-moottoriin. Tehoissahan ero ei niin kovin suuri muuten ollut.
Tämä on täysin päättelyä ja mutuilua, mutta niinhän ne "ei pikkuturbolla pärjää ja se porsii, koska litran mitta"-faktatkin usein ovat... 8)
Hymyilyttavän paljon herättää epäluuloja tämä litran mylly ... ollakseen näinkin hyvä käyttöauton kone. Takana on nyt 8900 km ja maitopurkin parina on DSG-laatikko. Edelleen jaksaa hymyilyttää koneen hyvät puolet - hiljaisuus, pirteys, tasainen käynti ja taloudellisuus, varsinkin tasaisessa maantieajossa. Pienimmillään on menty Järvenpää-Lohja väli auto täynnä porukkaa 110 vakkarissa 4,5 kulutuksella. Miinuspuolia ovat ajoittainen pieni nykiminen varsinkin sadesäällä ja isolla kuormalla motarin ramppien kiihdytykset, niissä vääntöä voisi olla vähän enemmän. Ja se noin puolen sekunnin hetki risteyksissä kaasun nostamisen jälkeen, ennenkuin ahdot nousevat, silloin ei ole ketään kotona. Tähän saattaa vaikuttaa myös laatikon ohjelmointi, koska S-asennolla viive on lyhyempi. Manuaalilla viive tuntuu jostain syystä pienemmälle. Ehkä niissä tulee antaneeksi luonnostaan hyrrälle vauhtia jo ennen kytkimen nostamista.
DSG muuten tunnistaa mäet. Kaupunkivauhdeissa se vaihtaa ylämäen alkaessa yhden, joskus kaksikin pykälää pienemmälle ja mäen päällä takaisin. Tämä siis ilman kaasulla kikkailua. Pienten kierrosten (<1500rpm) jyrinää ei siis kuulu enää käytännössä ikinä, kun laatikko on oppinut tavoille. Kylmänä vaihdot ovat vähän viipyileviä ja joskus aavistuksen nykiviä, eikä mukavuus ole silloin perinteisen automaatin tasolla. Lämpimänä vaihtaa nätisti ja tasaisesti kaasunasennosta riippumatta.
^
Pakkohan sen on vaihtaa kaupunkimäessäkin pykälää pienemmälle kun ei koneessa ole vääntöä. Dsg ei tunnista mäkiä ollenkaan vaan muuttuneen väännöntarpeen.
Volvo isee -vakkari sitten tunnistaa mäet ja kaikki muutkin maailman teiden profiilit missä sillä on kerran ajettu...
Lainaus käyttäjältä: Patomursu - 07.09.17 - klo:22:20
^
Pakkohan sen on vaihtaa kaupunkimäessäkin pykälää pienemmälle kun ei koneessa ole vääntöä. Dsg ei tunnista mäkiä ollenkaan vaan muuttuneen väännöntarpeen....
En usko, tekee saman, vaikka kaasua keventää mäessä ja antaa vauhdin laskea, eli väännöntarve pienenee. Manuaali-valinnalla menee saman kohdan isolla vaihteella kiihtyen, mutta jyristellen. Reilut 200Nm kyllä riittäävät kiipeämään mäkien päälle, ei ole siitä kiinni :D
Epäluuloja on tuota kohtaan muilla, itsellä siirtymäriittinä ollut aina riittävän pieniä pannuja niin tuo tuntuu vallan tehokaalle (ja sitähän se onkin).
Kun on aloittanut 1.2 vapari kolmepyttypolosta, jatkanut 1.4 vapari vitosgolffiin, siitä 1.2 TSI Ocu2seen ja nyt on alla 1.0TSI Ocu3FL DSG niin onhan tuo virkeä.
Ainoa joka noista historian vehkeistä on ollut laiska oli golffi, siinäkin kaikki normiajot hoitui mallikkaasti ja jälkikäteen lisätty vakkari antoi mukavuuden ajoon. Vain isoimmissa nelostien mäissä ,,änekosken paikkeilla piti avustaa joko pienemmällä pykälällä tai vauhdinannolla jotta pääsi about halutusti mäen päälle.
Tämä 1.0TSI DSG taas on jo raketti tuohon aiempaan nähden. Jos ei veto riitä niin DSG hakee pienempää ja taas mennään. Kiihtyy vielä niissä pahimmissakin mäissä pari pyörää katolla, pari kontissa + väliverhoon asti kamaa täynnä, 2 aikuista ja 2 lasta kyydissä. Hakee toki jo vitosta pesään mutta niin sen kuuluukin.
Omassa en ole Joke_R huomaamia nykimisiä huomannut, mutta tuota ei kovin kummasti kiusatakaan. Liikkeellelähdöt nykäisee usein edelleen, en muista odottaa sitä sekkaa vaan on jo sentin painettuna kaasu kun kytkin nappaa kiinni. Korvien välistähän tuo vika tulee. Kulutuspuoli on pienempi kuin edellisessä, vaikka rengaskoko on 225/45R17 edellisen 16" vakiota vastaan. Puolisen litraa taitaa olla alle. Niin koneen näyttämänä kuin todellista, heittoa joku 3dl/100km. Auton valehtelema on jossain 5,3 l/100km nyt pitkäaikaista, todelliset siellä 5.5 tai vähän yli riippuen ruuhkista, ajoista ja siitä mitä on katolla. Kesällä oli koko ajan vähintään teline ja 2x pyörätelineet. Nyt pelkkä teline. Keulallakin lisävalot. Ja ajot käytännössä aina ACC päällä.
Kestosta ei tietenkään ole mitään havaintoa, vanha 1.2TSI man oli viaton 140k asti jolloin vaihtoon meni, tämä on nähnyt vasta 10k eli ei kunnolla kokemuksia.
Näin manuaalimiehenä hieman arvelluttavat tuon DSG:n nykimiset ja viipyilyt, joista tässä ylempänäkin on kerrottu. Vai onko niin, että kyseessä on vain pikkumurhe muuten hyvin toimivassa paketissa?
1.0 TSI:n "suorituskyvyttömyyttä" olen kommentoinut jo aikaisemmin. Ei siitä sen enempää.
Ihmettelen tälläkin palstalla esitettyjä "varmoja tietoja" siitä, että 1.0 TSI ei ole kestävä moottori pitkässä juoksussa. Tuskin kenelläkään on vielä mitään vakavasti otettavia kokemuksia asiasta kun moottori on ollut myynnissäkin vasta pari vuotta. Arvailuja voi aina esittää, mutta ei niitä kannata naamioida tiedoksi.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 08.09.17 - klo:07:34
Epäluuloja on tuota kohtaan muilla, itsellä siirtymäriittinä ollut aina riittävän pieniä pannuja niin tuo tuntuu vallan tehokaalle (ja sitähän se onkin).
Kun on aloittanut 1.2 vapari kolmepyttypolosta, jatkanut 1.4 vapari vitosgolffiin, siitä 1.2 TSI Ocu2seen ja nyt on alla 1.0TSI Ocu3FL DSG niin onhan tuo virkeä.
Ainoa joka noista historian vehkeistä on ollut laiska oli golffi, siinäkin kaikki normiajot hoitui mallikkaasti ja jälkikäteen lisätty vakkari antoi mukavuuden ajoon. Vain isoimmissa nelostien mäissä ,,änekosken paikkeilla piti avustaa joko pienemmällä pykälällä tai vauhdinannolla jotta pääsi about halutusti mäen päälle.
Tämä 1.0TSI DSG taas on jo raketti tuohon aiempaan nähden. Jos ei veto riitä niin DSG hakee pienempää ja taas mennään. Kiihtyy vielä niissä pahimmissakin mäissä pari pyörää katolla, pari kontissa + väliverhoon asti kamaa täynnä, 2 aikuista ja 2 lasta kyydissä. Hakee toki jo vitosta pesään mutta niin sen kuuluukin.
Omassa en ole Joke_R huomaamia nykimisiä huomannut, mutta tuota ei kovin kummasti kiusatakaan. Liikkeellelähdöt nykäisee usein edelleen, en muista odottaa sitä sekkaa vaan on jo sentin painettuna kaasu kun kytkin nappaa kiinni. Korvien välistähän tuo vika tulee. Kulutuspuoli on pienempi kuin edellisessä, vaikka rengaskoko on 225/45R17 edellisen 16" vakiota vastaan. Puolisen litraa taitaa olla alle. Niin koneen näyttämänä kuin todellista, heittoa joku 3dl/100km. Auton valehtelema on jossain 5,3 l/100km nyt pitkäaikaista, todelliset siellä 5.5 tai vähän yli riippuen ruuhkista, ajoista ja siitä mitä on katolla. Kesällä oli koko ajan vähintään teline ja 2x pyörätelineet. Nyt pelkkä teline. Keulallakin lisävalot. Ja ajot käytännössä aina ACC päällä.
Kestosta ei tietenkään ole mitään havaintoa, vanha 1.2TSI man oli viaton 140k asti jolloin vaihtoon meni, tämä on nähnyt vasta 10k eli ei kunnolla kokemuksia.
Taidetaan olla "samaa sakkia". 1.3 Madza 323, 1.4 Pösö 306, 1.6 Nissan Primera meikäläisen "siirtymäriittinä" antaa saman tyylisen suhtautumisen pärjäämiseen moottorilla. Jos autoilu-ura olisi lähtenyt käyntiin vähintään kaksilitraisella nuorisoautolla, olisi meikäläisen näkemys riittävästä suorituskyvystä tod näk toisenlainen...
Se kieltämättä häiritsee, kun kirjoitellaan näiden normaalin suorituskyvyn omaavien autojen vaarallisuudesta koko perheelle kuormattuna yms. hieman syyllistävää, kun ei ole varmuuden vuoksi kahden litran kuutiotilavuutta ja siihen vielä turboa päälle. Yhtä totuutta ei ole, liikenneturvallisuudessakaan. Ja kun mulla on vielä alla nastarenkaat, niin vaarannan myös koko ihmiskunnan... ::)
Pitää käydä koeajamassa tuo 1.0 TSI, jossakin muodossa. III Ocu 105 hv 1.2 TSI vaikutti ajossa lähes II Oculta. Uusi kori vain kevyempi. Litraisessa sitä tehoa ja vääntöäkin on lisätty, joten kumma jos ei pärjäile paremmin.
Kestävyydestä ei tosiaan voi parin vuoden jaksolla kuin mutuilla. Nämä keskustelut valitettavasti alkavat kuivua siinä vaiheessa, kun aikaa ja kilometrejä alkaisi olla vanhimmilla yksilöillä takana tarpeeksi. Yleensä siinä vaiheessa jutustelu hiljenee viimeistään, kun tulee uutta tekniikkaa tarjolle. Esim. II Ocu 1.2 TSI-keskustelu loppui aika laille siihen, kun III Octavia tuli tarjolle. Toki jakoketjusta on tarinoitu... ;)
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 07.09.17 - klo:22:33
En usko, tekee saman, vaikka kaasua keventää mäessä ja antaa vauhdin laskea, eli väännöntarve pienenee.
Tuolloin kierroslukukin laskee ja samalla laskee myös pienemmälle vaihtamiseen vaadittu vääntöraja.
Lainaus käyttäjältä: Seva - 08.09.17 - klo:09:12
Ihmettelen tälläkin palstalla esitettyjä "varmoja tietoja" siitä, että 1.0 TSI ei ole kestävä moottori pitkässä juoksussa. Tuskin kenelläkään on vielä mitään vakavasti otettavia kokemuksia asiasta kun moottori on ollut myynnissäkin vasta pari vuotta. Arvailuja voi aina esittää, mutta ei niitä kannata naamioida tiedoksi.
Mielikuvat 70-luvun moottoreista vain elävät omaa elämäänsä. Tuoreemmista kokemuksista kannattaisi katsoa, miten sama moottoriperhe eli EA211 on kestänyt ja miten muut modernit kolmisylinteriset ovat kestäneet. Kovasta yrityksestä huolimatta kukaan ei ole vielä onnistunut löytämään mitään mainitsemisen arvoista vikaherkkyyttä EA211:stä ja Fordin kolmisylinterinen, joka on ollut jo melko pitkään markkinoilla, on myös osoittautunut luotettavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 08.09.17 - klo:09:35
Se kieltämättä häiritsee, kun kirjoitellaan näiden normaalin suorituskyvyn omaavien autojen vaarallisuudesta koko perheelle kuormattuna yms. hieman syyllistävää, kun ei ole varmuuden vuoksi kahden litran kuutiotilavuutta ja siihen vielä turboa päälle. Yhtä totuutta ei ole, liikenneturvallisuudessakaan. Ja kun mulla on vielä alla nastarenkaat, niin vaarannan myös koko ihmiskunnan... ::)
Kestävyydestä ei tosiaan voi parin vuoden jaksolla kuin mutuilla. Nämä keskustelut valitettavasti alkavat kuivua siinä vaiheessa, kun aikaa ja kilometrejä alkaisi olla vanhimmilla yksilöillä takana tarpeeksi. Yleensä siinä vaiheessa jutustelu hiljenee viimeistään, kun tulee uutta tekniikkaa tarjolle. Esim. II Ocu 1.2 TSI-keskustelu loppui aika laille siihen, kun III Octavia tuli tarjolle. Toki jakoketjusta on tarinoitu... ;)
Itse sanoinsin, että tehon suhteen ohituksen turvallisuudessa on kuin onkin yksi totuus. Turvallisuus on nimittäin ainoastaan kuskin päässä. Ohituspaikka pitää aina valita auton suorituskyky huomioiden, eikä sellaista autoa olekaan, jota huono kuljettaja ei voisi kolaroida. Toki suorituskykyiselle autolle on vähän enemmän ohituspaikkoja tarjolla, mutta se ei ole turvallisuutta.
Keskustelun hiljaisuus on varma merkki siitä, että kaikki toimii hyvin.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 08.09.17 - klo:09:35
Yhtä totuutta ei ole, liikenneturvallisuudessakaan.
Minusta tuntuu, että nimenomaan liikenneturvallisuuden suhteen
on olemassa jotakin totuuksia. Kuten esimerkiksi tämä:
Lainaus käyttäjältä: teräksenharmaa - 08.09.17 - klo:09:44
Turvallisuus on nimittäin ainoastaan kuskin päässä. Ohituspaikka pitää aina valita auton suorituskyky huomioiden, eikä sellaista autoa olekaan, jota huono kuljettaja ei voisi kolaroida. Toki suorituskykyiselle autolle on vähän enemmän ohituspaikkoja tarjolla, mutta se ei ole turvallisuutta.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 08.09.17 - klo:09:35
Ja kun mulla on vielä alla nastarenkaat, niin vaarannan myös koko ihmiskunnan... ::)
Ei nastarenkaiden käyttäjä koko ihmiskuntaa vaaranna. Tosiasia kuitenkin on, että maissa, joissa nastarenkaiden käyttö on yleistä, seuraa siitä tiettyjä kiistattomia haittoja sekä tiestön kunnolle että ihmisten terveydelle. Ei tämän vuoksi kuitenkaan tarvitse itseään ruoskimaan ryhtyä, mutta aina silloin tällöin on ehkä paikallaan pohtia, kuinka tarpeelliset nastat omassa ajossa loppujen lopuksi ovat. Oma epäilykseni on, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni valitsee nastat siksi, että niin tullut aina toimittua.
Lainaus käyttäjältä: Seva - 08.09.17 - klo:09:12
Näin manuaalimiehenä hieman arvelluttavat tuon DSG:n nykimiset ja viipyilyt, joista tässä ylempänäkin on kerrottu. Vai onko niin, että kyseessä on vain pikkumurhe muuten hyvin toimivassa paketissa?
Toimii niin hyvin ettei manuaalimoodia ole tullut koitettua kuin pari kertaa.
Vaihdeläpysköitäkin alle 10 kertaa. Sporttimoodia testin vuoksi juuri sen kymmenkunta ja siinä se onkin sitten.
Niin eleetöntä (tasaisen tylsää) että pitää tikusta kaivaa asiaa. Liikkeellelähdöt on joko pehmeitä tai ripeitä, pehmeään joutuu tosiaan odottamaan että kytkin nappaa ja sen se tekee vähän hitaasti. Viipyilyistä, jos on manuaalilla tottunut lisäkaasulla tuikkaamaan pikkuväliin niin se on dsgn kanssa haaste. Startstopilla sammunut kone ja risteyksestä äkkiä lähtö ei oikein mahdu samaan ajatukseen.
Manuaaliin ei taida olla paluuta.. ACC, DSG ja tuo litranen hoitaa pelin niin nätisti. Tulee pidettyä turvavälitkin automaattisesti.
Huomenna pyörähtää 30tkm litraiseen, reilu vuosi menty ilman minkäänlaista ongelmaa. Moottori käynyt koko matkan tasaisesti, nykimistä ei ole ollut ja sisustasta ei ole kuulunut natinoita, asia josta itse olen hyvin tarkka. Ainoa moite taitaa olla etuparkkitutkien haamuilmaisut erityisesti lumisateiden aikaan, ex-Golf mk6 ei kertaakaan antanut haamuja. No niitä lumisateita oli melko vähän viime talvena ja jos jatkuu niin huoltoon. Vai mahtaako toi olla Ocu III tyyppi"ominaisuus"?
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.09.17 - klo:10:10
Minusta tuntuu, että nimenomaan liikenneturvallisuuden suhteen on olemassa jotakin totuuksia. Kuten esimerkiksi tämä:
Ei nastarenkaiden käyttäjä koko ihmiskuntaa vaaranna. Tosiasia kuitenkin on, että maissa, joissa nastarenkaiden käyttö on yleistä, seuraa siitä tiettyjä kiistattomia haittoja sekä tiestön kunnolle että ihmisten terveydelle. Ei tämän vuoksi kuitenkaan tarvitse itseään ruoskimaan ryhtyä, mutta aina silloin tällöin on ehkä paikallaan pohtia, kuinka tarpeelliset nastat omassa ajossa loppujen lopuksi ovat. Oma epäilykseni on, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni valitsee nastat siksi, että niin tullut aina toimittua.
Liikenneturvallisuus ON kuskin päässä, ei epäilystäkään. Tosin yksilöiden päässä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on turvallista. Keskustelu ei oikein etene. Sikäli kun olen tällä palstalla seurannut näkemyksiä tarvittavista tehoista rampeissa ja possujunien ohituksissa... ;)
Tämä pääkaupunkiseudun nasta/kitka-keskustelu on mielenkiintoinen. Eihän täällä pääsääntöisesti ole ns. talvikeliä lainkaan. Lumista tietä ei näe, mutta märkä asfaltti voi jäätyä, jolloin vain nasta pitää. Pohjoisempana ja yleisesti suolaamattomilla teillä sitä talvikeliäkin taas on enemmän tarjolla. Tiedän, että tämä näkemys on paljon esillä paikallisen rengasvalmistajan toimesta, mutta lienee siinä jotain järkeä.
Tapahan nastoilla ajaminen toki minulle on, sitä kuvittelee, että voi lähteä varmemmin aina liikkeelle. Omassa takaraivossa vaikuttaa nuoruuden pakkolähtö lokakuun pakkasaamuna kesärenkailla, joka päättyi jäätyneessä ylämäessä puukaiteen tolppaan. Ikävistä yhteensattumista johtuen ei talvi- eli nastarenkaita oltu vielä saatu alle. En muista, saiko silloin vielä laittaa nastat virallisesti jo lokakuussa...
Lainaus käyttäjältä: Popo - 08.09.17 - klo:11:36
Liikenneturvallisuus ON kuskin päässä, ei epäilystäkään. Tosin yksilöiden päässä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on turvallista. Keskustelu ei oikein etene. Sikäli kun olen tällä palstalla seurannut näkemyksiä tarvittavista tehoista rampeissa ja possujunien ohituksissa... ;)
Ehkäpä se keskustelu etenee juuri siten, että johtopäätös on tuo edellä mainittu. Eli se, että ihmisten näkemykset turvallisuudesta vaihtelevat, eikä yksimielisyyttä tältä osin ole saavutettavissa. Minäkin muistan lukeneeni näistä "possujunista" :D. Toisaalta en muista, koska olisin sellaisen itse viimeksi nähnyt. Mökkimatkasta on melkein kaksi kolmasosaa motaria, ja loppumatka onkin sitten ohituskaistatietä. Voi olla, että minun on helpompi olla turvallinen kuski kuin niiden, jotka joutuvat niiden "junakohtauksien" kanssa taistelemaan.
Lainaus käyttäjältä: Popo - 08.09.17 - klo:11:36
Tämä pääkaupunkiseudun nasta/kitka-keskustelu on mielenkiintoinen. Eihän täällä pääsääntöisesti ole ns. talvikeliä lainkaan. Lumista tietä ei näe, mutta märkä asfaltti voi jäätyä, jolloin vain nasta pitää.
Pääkaupunkiseutua koskevan rengaskeskustelun ydin on mielestäni juuri tuossa varautumisen ja varautumisesta aiheutuvien haittojen suhteessa. Toisin sanoen, kuinka mielekästä on hyväksyä nastarenkaista aiheutuvat erilaiset haitat sen nojalla, että joskus voi tulla eteen sellainen keli, jossa nastarengas mahdollisesti on kitkaa parempi. Itse ajoin pitkään nastoilla, koska olin tottunut ajattelemaan, että talvirengas = nastarengas. Vähitellen tämä alkoi kuitenkin tuntua epätarkoituksenmukaiselta. Tiet ovat melkein koko ajan sulia, ja kun sula pinta sitten joskus harvoin jäätyi, ei siinä oikein tuntunut pitävän nastakaan. Nastarenkaan käytöstä aiheutuvat haitat alkoivat alkoivat olemaan selvästi hyötyjä suuremmat. Tämä on se syy, miksi itse aikoinani vaihdoin nastat kitkoihin.
Lainaus käyttäjältä: mattinen - 08.09.17 - klo:13:29
Ehkäpä se keskustelu etenee juuri siten, että johtopäätös on tuo edellä mainittu. Eli se, että ihmisten näkemykset turvallisuudesta vaihtelevat, eikä yksimielisyyttä tältä osin ole saavutettavissa. Minäkin muistan lukeneeni näistä "possujunista" :D. Toisaalta en muista, koska olisin sellaisen itse viimeksi nähnyt. Mökkimatkasta on melkein kaksi kolmasosaa motaria, ja loppumatka onkin sitten ohituskaistatietä. Voi olla, että minun on helpompi olla turvallinen kuski kuin niiden, jotka joutuvat niiden "junakohtauksien" kanssa taistelemaan.
Pääkaupunkiseutua koskevan rengaskeskustelun ydin on mielestäni juuri tuossa varautumisen ja varautumisesta aiheutuvien haittojen suhteessa. Toisin sanoen, kuinka mielekästä on hyväksyä nastarenkaista aiheutuvat erilaiset haitat sen nojalla, että joskus voi tulla eteen sellainen keli, jossa nastarengas mahdollisesti on kitkaa parempi. Itse ajoin pitkään nastoilla, koska olin tottunut ajattelemaan, että talvirengas = nastarengas. Vähitellen tämä alkoi kuitenkin tuntua epätarkoituksenmukaiselta. Tiet ovat melkein koko ajan sulia, ja kun sula pinta sitten joskus harvoin jäätyi, ei siinä oikein tuntunut pitävän nastakaan. Nastarenkaan käytöstä aiheutuvat haitat alkoivat alkoivat olemaan selvästi hyötyjä suuremmat. Tämä on se syy, miksi itse aikoinani vaihdoin nastat kitkoihin.
Samaa näkemystä täälläkin. Vaan eikös se ollut niin, että se "possujuna" piti ohittaa ennen sitä ohituskaistaa tehoilla, tai suorastaan estää sen muodostuminen ohittamalla nyt heti välittömästi, kun vähänkin mahdollista. ::)
Tässä on nyt muutama viikko aikaa perustella nastarenkaiden tarpeellisuus ennen uusien ostoa, siihen toisaalta riittänevät maakuntamatkojen vaatimukset. Ellei myös kitkojen pidosta jäällä ilmene jotain uutta syksyn rengastestien yhteydessä tai muuten...
Lainaus käyttäjältä: mabe - 08.09.17 - klo:10:12
Manuaaliin ei taida olla paluuta.. ACC, DSG ja tuo litranen hoitaa pelin niin nätisti. Tulee pidettyä turvavälitkin automaattisesti.
+1
Tuo pieni (nippa nappa havaittavissa oleva ja lähinnä sateiseen/kosteaan keliin liittyvä) nykiminen taitaa olla DSG-mallien ominaisuus. Kaverilla on vastaava litrainen DSG FL-malli ja siinä ihan sama pieni nypyttäminen kuin minulla. Manuaalikuskeilta en ole samaa kuullut. Mutta kone+laatikko toimii niin hyvin yhteen, että nämä muutamat pienet miinukset ovat lähinnä pientä tottumista vaativia ominaisuuksia. Uskomattoman hyvä kombo tuo on perheauton voimalinjaksi ja kevyellä kaasulla hyvin taloudellinen.
Voi olla, että laatikko tosiaan haistelee pelkkää väännöntarvetta. Mutta pointti oikeastaan oli, että muutaman tuhannen kilsan jälkeen pienten kierrosten jyrinää ei ole enää kuulunut, kun laatikko on alkanut herkemmin hakea pienempää noissa ~1500 rpm vedätyksissä. Maantiellä ja motarilla on ohituksia lukuunottamatta käytännössä aina seiska silmässä mäkien suuruudesta riippumatta, mutta siellä kierroksiakin on lähes aina yli parin tonnin.
Mitä öljyä olette käyttäneet 1,0 tsi Octaviassa? Jotkut näyttävät laittavan uudempaa 0W20 öljyä, mutta ymmärtääkseni ohjekirjassa lukee VW 504 luokituksen riittävän. Silloin öljy on 5W30.
Useampi kuukausi ajoa takana 1.0 TSI:llä (pre-FL). On kyllä mukava yhdistelmä tuo DSG+ACC, kohta alkaa varmaan arvostamaan Webastoa myös kun ilmat kylmenee. Kiihtyy riittävän hyvin omaan ajoon. Start-stopin toiminnasta en tykkää ja kytken sen yleensä pois jos muistan.
Lainaus käyttäjältä: Kolis - 11.09.17 - klo:21:41
Mitä öljyä olette käyttäneet 1,0 tsi Octaviassa? Jotkut näyttävät laittavan uudempaa 0W20 öljyä, mutta ymmärtääkseni ohjekirjassa lukee VW 504 luokituksen riittävän. Silloin öljy on 5W30.
Ei hetkeen ole tullut kirjoiteltua, eikä tässäkään ketjussa ruuhkaa ole. Huollossa laittoivat 5w30 ja se maistuu koneelle yli lisäystarpeen huoltovälillä. 0w20 riitti huoltovälille. Otanta on kapea, mutta laittaisin 0w20. Itsellä huolenpitosoppari, niin en viitsinyt omaa öljyä kiikuttaa. Tulevaisuudessa laitan 0w20.
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 28.01.18 - klo:23:52
Ei hetkeen ole tullut kirjoiteltua, eikä tässäkään ketjussa ruuhkaa ole. Huollossa laittoivat 5w30 ja se maistuu koneelle yli lisäystarpeen huoltovälillä. 0w20 riitti huoltovälille. Otanta on kapea, mutta laittaisin 0w20. Itsellä huolenpitosoppari, niin en viitsinyt omaa öljyä kiikuttaa. Tulevaisuudessa laitan 0w20.
Täytyypä olla itsekin tarkkana, että sinne ei huollossa laiteta muuta kuin 0W-20 öljyä, joka siihen kuuluu. Ensimmäisen öljynvaihdon tein itse ja teen vielä toisenkin ennen ensimmäistä varsinaista huoltoa, joten siihen asti ainakin ajetaan varmasti oikeilla öljyillä. Ehkä on parempi viedä huoltoon omat öljyt, niin tietää, ettei tule väärää.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 08.09.17 - klo:07:34
Epäluuloja on tuota kohtaan muilla, itsellä siirtymäriittinä ollut aina riittävän pieniä pannuja niin tuo tuntuu vallan tehokaalle (ja sitähän se onkin).
Kun on aloittanut 1.2 vapari kolmepyttypolosta, jatkanut 1.4 vapari vitosgolffiin, siitä 1.2 TSI Ocu2seen ja nyt on alla 1.0TSI Ocu3FL DSG niin onhan tuo virkeä.
Ainoa joka noista historian vehkeistä on ollut laiska oli golffi, siinäkin kaikki normiajot hoitui mallikkaasti ja jälkikäteen lisätty vakkari antoi mukavuuden ajoon. Vain isoimmissa nelostien mäissä ,,änekosken paikkeilla piti avustaa joko pienemmällä pykälällä tai vauhdinannolla jotta pääsi about halutusti mäen päälle.
Tämä 1.0TSI DSG taas on jo raketti tuohon aiempaan nähden. Jos ei veto riitä niin DSG hakee pienempää ja taas mennään. Kiihtyy vielä niissä pahimmissakin mäissä pari pyörää katolla, pari kontissa + väliverhoon asti kamaa täynnä, 2 aikuista ja 2 lasta kyydissä. Hakee toki jo vitosta pesään mutta niin sen kuuluukin.
Omassa en ole Joke_R huomaamia nykimisiä huomannut, mutta tuota ei kovin kummasti kiusatakaan. Liikkeellelähdöt nykäisee usein edelleen, en muista odottaa sitä sekkaa vaan on jo sentin painettuna kaasu kun kytkin nappaa kiinni. Korvien välistähän tuo vika tulee. Kulutuspuoli on pienempi kuin edellisessä, vaikka rengaskoko on 225/45R17 edellisen 16" vakiota vastaan. Puolisen litraa taitaa olla alle. Niin koneen näyttämänä kuin todellista, heittoa joku 3dl/100km. Auton valehtelema on jossain 5,3 l/100km nyt pitkäaikaista, todelliset siellä 5.5 tai vähän yli riippuen ruuhkista, ajoista ja siitä mitä on katolla. Kesällä oli koko ajan vähintään teline ja 2x pyörätelineet. Nyt pelkkä teline. Keulallakin lisävalot. Ja ajot käytännössä aina ACC päällä.
Kestosta ei tietenkään ole mitään havaintoa, vanha 1.2TSI man oli viaton 140k asti jolloin vaihtoon meni, tämä on nähnyt vasta 10k eli ei kunnolla kokemuksia.
Nyt kun on 25K mittarissa niin ei paljoa lisättävää. Ei havaittuja ongelmia.
Kuorma tuntuu, täysi 5 henkeä autossa vaikuttaa kiihtyvyyteen jo merkittävästi. DSG paikkaa asiaa mutta ajon raskauden tuntee jo.
Kaksi pyörää katolla pakottaa DSGn hakemaan joihinkin mäkiin jo vitosta kun kutoselle pudotus riittää ilman pyöriä.
Talven varustus:
Alin maskinritilä ja ylämaski ummessa, lisävalot, anoppilaatikko katolla ja 225 hawkit alla hakka8 nastoin.
Liikkellelähdöissä suditaan edelleen, nastat ropisee. Ei osaa, ei millään. Pitäisi malttaa odottaa se 2s valon vaihtumisesta koskematta kaasuun (startstop päällä). Jalka hakee jo kaasulle ja taas ruovitaan. Vetopito liikkeellelähdössä "riittävä" mutta jotenkin kaipaisi kytkintä ja 205 kumeja pahimmilla keleillä liikkeellelähtöön.
Kerran on tullut pikkutiellä napattua keppi manuaalimoodiin kun ei uskaltanut antaa dsgn arpoa mitään vaihteisiin liittyvää liukkauden vuoksi, muuten Dllä mennään ja läpyskät kokeilujen jälkeen unohtuneet kokonaan.
Koko omistusajan keskikulutus 5,8l/100km tankeista laskettuna. Tuo sisältää kesällä pyörätelineet katolla ja välillä parit pyörätkin, talvella anoppilaatikko katolla ajoa joulukuusta eteenpäin. Alla käppyrässä kulutus pisteinä, ilmatieteenlaitoksen lämpökäppyrä sinisellä ja juokseva keskiarvo (joo ei ole kelpo lukema mutta vähän suuntaa antamassa). Tankeilla ajettu kaikkea 540 ja 870km väliltä eli milloin sattuu tankkailemaan lähes tyhjää ajojen mukaan. Viimeisin tankki kovimmalla kulutuksella, 6,4 jolloin oli ajeltu vasta 690km ja silti tankkiin katosi 44 litraa. Tässä enemmän pätkää ja webastoa. Ekaan naksuun täytetään aina ja 95 käytössä.
(http://preview.ibb.co/gzJbO7/k_ppyr.png) (http://ibb.co/eKz5GS)
Onko näissä uusimmissa 1.0TSI moteissa DSG yhä vaan ongelmallinen? olikos se nyt se 7-pykäläinen kuiva-versio?
Miten on DSG:t kestänyt näissä, vaikkakin taitaa olla porukoilla vielä suht. pieniä km-suoritteita ko. kombinaatioilla?
Lainaus käyttäjältä: mabe - 15.02.18 - klo:09:46
Liikkellelähdöissä suditaan edelleen, nastat ropisee. Ei osaa, ei millään. Pitäisi malttaa odottaa se 2s valon vaihtumisesta koskematta kaasuun (startstop päällä). Jalka hakee jo kaasulle ja taas ruovitaan. Vetopito liikkeellelähdössä "riittävä" mutta jotenkin kaipaisi kytkintä ja 205 kumeja pahimmilla keleillä liikkeellelähtöön.
Onko sulla Autohold/Hillhold päällä?
Ainakin Leonissa tuo tekee sen että kone ei herää ennenkuin koskee kaasuun ja tulee usein sutimista.
Ilman Autoholdia starttaa heti kun jarrua hellittää ja kytkin ehtii napata kiinni ennen kuin jalka on kaasulla.
Tämä oli hyvä tieto, kiitos siitä. Leonin kanssa tuskaillut juuri tuota ominaisuutta.
HillHold taitaa olla päällä (jossain valikoiden uumenissa säädöt ja vaikuttaa samalle kuin vanha jossa tuo oli), autoholdia ei voi olla kun ocuissa on vanhanaikainen käsin käytettävä käsijarru.
Auto kyllä käynnistyy jarrun nostosta oikein. Oma jalka vain on nopeahko ja auton startti aavistuksen hidas jolloin sutimista tulee herkästi.
Jos sammuttaa startstopin niin lähtee sen puolisen sekkaa nopeammin jolloin sutii harvemmin. Tuntuu vain jo hölmölle tyhjäkäyttää lämmintä autoa valoissa kun on tottunut hiljaisempaan kabiiniin.
Litran mukissa on kuiva DSG7. Ei ongelmia mutta eipä ole kilometrejä kertynyt semmoisiin lukemiin että pitäisikään.
Eiköhän tuo ole vuosien saatossa jotain parantelua saanut, ei pelota.
Samaa pelottelua oli 1.2TSI ketjukoneesta, oma ex oli viimeisiä niitä ja ei ongelmia 140k aikana jolloin vaihtoon päätyi ja nykyinen tilalle.
Täällä pyörähtää kohta 15tkm mittariin, ei ylläreitä. Auto käy ja kukkuu niinkuin uutenakin. Isomman kuorman kyllä huomaa, samoin motarien rampeilla joutuu painamaan pedaalia syvemmälle. Reippaammalla kaasunkäytöllä ei tarvitse kenenkään jaloissa pyöriä silloinkaan. Pikkukone on kivan hiljainen, joten pedaalia polkee ihan mielikseen. DSG onnistuu jotenkin kivasti piilottamaan pientä konetta, mutta kylmänä vaihdot ovat vähän nykiviä, lämpimänä ihan tasasia. Koneen hiljaisuuden huomaa varsinkin, kun käy testailemassa muita - esim. 1.5 TSI Karoq oli litraiseen verrattuna melkoinen möykkääjä.
Mutta kulutus on alkanut vähän mietityttää. Millaisia kulutuksia teillä muilla on talvella pätkä-ajossa? Mun ajoprofiili on kyllä raskas (asun 3km päässä keskustasta, ajo on melkein pelkkää valoista valoihin suhailua, yksittäiset reissut ovat usein 2-10km mittaisia. Talvellakin webasto laulaa ainakin 20 min päivässä. Olen nakutellut kaikki tankkaukset sripmonitoriin ja tällä hetkellä keskikulutus on 7,16 sataselle. Pienin tankillinen on 5.25 (keskikesällä Turku-Jämsä-Turku 110 vakkarissa) ja suurin 9.55 (talven pakkasilla muutaman kilsan siivua + weba päällä yleensä kerran päivässä). Pidempiä reissuja (+100 km) osuu yleensä joka toiseen tai kolmanteen tankilliseen, niistä suurin osa on motaria talvella 110 ja kesällä 130 vakkarissa. Ajotyyli on yleensä nätti ja ennakoiva.
Maantiekulutukset tuntuu ihan järkeville (tasainen 90 -> 4.8...5.2, pienin yksittäinen 4.5) mutta kaupungissa saa kyllä ajella tosi nätisti hyvin lämmitetyllä autolla, että pääsee alle seiskan lukemiin.
https://www.spritmonitor.de/de/detailansicht/821095.html (https://www.spritmonitor.de/de/detailansicht/821095.html)
Tässä omat kulutuslukemat, tosin manuaali koneella mutta eipä noissa dsg vr. manuaali hirveitä eroja ole.
https://www.spritmonitor.de/de/detailansicht/863598.html (https://www.spritmonitor.de/de/detailansicht/863598.html)
Lainaus käyttäjältä: Miktoy - 01.03.18 - klo:21:27
Tässä omat kulutuslukemat ...
Sun ajo taitaa olla melkein pelkkää maantietä? Mikä sulla on ollut tankillisten keskinopeus (keskinäytöstä näkee)? Mulla se on yleensä 28-33 km/h, alle kutosen kulutuksiin pääsen jollain 50+ lukemilla ja pienimmillä tankillisilla keskinopeus on ollut 60-70 paikkeilla.
Pitkää siivua ajamalla tämä litraihme näyttää menevän tosi pienellä (jokusen desin pihiä 1.4:sta vähemmällä), mutta on ainakin mulla herkkä raskaalle kaasujalalle. Vähänkin kun antaa lyhyemmillä pätkillä lapikasta, niin kulutus nousee helposti parikin litraa. Edelliset autot ovat olleet dieseleitä, joissa ajotapa, kylmyys tai olosuhteet muutenkin vaikuttavat paljon vähemmän kulutukseen. Loppupeleissä on tietty ihan sama alkaako pitkän ajan lukema kutosella vai seiskalla - tämä on vain kiinnostava aihe :D
Ajaako kukaan bensakonekuskeista (melkein) pelkkää kaupunkia? Tai tunteeko kukaan octavia-taksikuskia, joka ajaisi bensavehkeellä? Kaupunkitaksin ajoprofiili olisi todennäköisesti hyvin lähellä omaa.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 02.03.18 - klo:08:11
Sun ajo taitaa olla melkein pelkkää maantietä? Mikä sulla on ollut tankillisten keskinopeus (keskinäytöstä näkee)? Mulla se on yleensä 28-33 km/h, alle kutosen kulutuksiin pääsen jollain 50+ lukemilla ja pienimmillä tankillisilla keskinopeus on ollut 60-70 paikkeilla.
Pitkää siivua ajamalla tämä litraihme näyttää menevän tosi pienellä (jokusen desin pihiä 1.4:sta vähemmällä), mutta on ainakin mulla herkkä raskaalle kaasujalalle. Vähänkin kun antaa lyhyemmillä pätkillä lapikasta, niin kulutus nousee helposti parikin litraa. Edelliset autot ovat olleet dieseleitä, joissa ajotapa, kylmyys tai olosuhteet muutenkin vaikuttavat paljon vähemmän kulutukseen. Loppupeleissä on tietty ihan sama alkaako pitkän ajan lukema kutosella vai seiskalla - tämä on vain kiinnostava aihe :D
Ajaako kukaan bensakonekuskeista (melkein) pelkkää kaupunkia? Tai tunteeko kukaan octavia-taksikuskia, joka ajaisi bensavehkeellä? Kaupunkitaksin ajoprofiili olisi todennäköisesti hyvin lähellä omaa.
Minusta tuo sinun keskikulutuslukema 7,16 l/100km on jopa huiman alhainen bensamoottoriselle autolle jossa on webasto ja tuolla ajoprofiililla. Minulla saman tyyppinen keskinopeus tankkaamaan mennessä kuin sinulla mutta yksittäiset siirtymät yleensä 4 - 11 km suuntaansa. Tälläinen ei-ladattava Toyotan/Lexuksen hybridikään ei pystyisi ihmeisiin tuollaisissa 3 km pätkäajossa, todennäköisesti keskikulutuslukemat olisi myös lähempänä tuota seitsemää kuin viittä litraa sadalle. Melkein suosisin lihasvoimin liikkumista noilla kilometreillä. Jos autolla olisi pakko liikkua niin energiatehokkain varmasti olisi jokin plug-in tai sähköauto.
Oletko muuten mitannut kulutusta tankilliselta tankille tankkiin menneistä litroista ja ajetuista kilometreista laskemalla? Onko tuo autosi keskikulutus nyt täyden vuoden ajalta mitattu?
Suurin osa ajostani on tosiaan maantietä mutta silloinkin kuormaa on noin 100kg työkaluja yms mukana.
Välillä tulee vedettyä peräkärryä jne, tuossa kun on kaikki ajot todellisen kulutuksen mukaan. Nämä arvot eivät ole ajotietokoneen ilmoittamia paitsi kilometrien osalta. Kulutuslukemat tulee suoraan tankatuista litroista. Kesällä alla pyörii 18" kumit jotka nostaa kulutusta.
Keskinopeus luultavasti keskiarvollisesti näillä ajoillani on tuossa 60-70km/h välillä.
Kyllähän tällä koneella pienemmällekin pääsee kun itse olen vasta 6. "paras" pienimmällä kulutuksella. Pienin keskikulutus on 5.06l / 100km kun minulla 5.4l/100km. Mitenkään erityisesti en pyri pieneen kulutukseen, silloinhan tulisi aina ajettua 70km/h kun oma ajotyylini on noin +10km/h mittarissa sallittua enemmän pienen mittarivirheenkin takia. Myös jos tavoitteita olisi niin pitäisi kuormaa karsia ja olla vetämättä kärryä. Muuten taas vaikutan normaalin ajon lisäksi kulutukseen ennakoimalla tulevia tilanteita eli mahdollisimman paljon moottorijarrulla kuin että jarrulla jarruttaisi. Eli on/off tyyppisen ajamisen välttäminen. Hyvä esilämmitys myös webastolla pienentää kulutusta näin talvisin.
Lainaus käyttäjältä: Foxit - 02.03.18 - klo:09:48
Oletko muuten mitannut kulutusta tankilliselta tankille tankkiin menneistä litroista ja ajetuista kilometreista laskemalla? Onko tuo autosi keskikulutus nyt täyden vuoden ajalta mitattu?
Kulutus on 13kk ajalta, litrat todellisista tankkauksista ja kilsat mittarista.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 02.03.18 - klo:08:11
Ajaako kukaan bensakonekuskeista (melkein) pelkkää kaupunkia?
Olen ajanut kaksi tankillista pelkkää kaupunkia. Toinen oli marras-joulukuussa. Laskettu keskikulutus oli 5,9 l/100km ja keskinopeus 29km/h. Toinen oli helmikuun pakkasilla, 6,2 l/100km ja 27km/h. Aamuisin lähden tallista (n.+9-12C) ja päivällä mahdollisuuksien mukaan koitan käyttää moottori- eli öljypohjalämmitintä. Auto on Octavia farmari 1.0 DSG -17.
Lainaus käyttäjältä: tsi1490 - 05.03.18 - klo:20:28
Olen ajanut kaksi tankillista pelkkää kaupunkia. Toinen oli marras-joulukuussa. Laskettu keskikulutus oli 5,9 l/100km ja keskinopeus 29km/h. Toinen oli helmikuun pakkasilla, 6,2 l/100km ja 27km/h. Aamuisin lähden tallista (n.+9-12C) ja päivällä mahdollisuuksien mukaan koitan käyttää moottori- eli öljypohjalämmitintä. Auto on Octavia farmari 1.0 DSG -17.
Pienellä olet päässyt! Lämpimästä tallista lähtö tekee varmasti eroa talviaikaan, minulla auto on ulkona. Mistä kaupungista on kyse?
Katselin läpi omia vanhoja tankkauksia spritmonitorista ja pienimmillään olen päässyt pelkkää cityä (Turku) rundaamalla 6.7, 6.9 ja 7.3. Jos tankilliseen osuu about kolmannes maantietä, niin kulutus putoaa kutosen paikkeille ja kaksi kolmasosaa maantietä niin ollaan about 5.5 lukemissa. Pelkkää maantietä 110 vakkarissa tankillinen menee 17" kesärenkailla hiukan vitosen päälle. Kaupungissa kerta-ajomatkat ovat usein niin lyhyitä, että kone käy ison osan ajasta alle 90 asteisena. Toisaalta ajotapa on hyvinkin maltillinen - kevyellä kaasulla, paljon moottorijarrua, välillä rullailuakin.
Minkä verran ajettuja yksilöitä porukoilla alkaa olemaan? Itsellä pyörähti tuossa 46tkm viikonloppuna mittariin. Edelleenkään en ole löytänyt valittamista autosta tai moottorista ylipäätään.
36 tkm, ei valittamista eikä ongelmia. Keskikulutus koko ajalta 5,3, enimmäkseen matka-ajoa.
Lainaus käyttäjältä: Joke_R - 06.03.18 - klo:11:35
Pienellä olet päässyt! Lämpimästä tallista lähtö tekee varmasti eroa talviaikaan, minulla auto on ulkona.
Eniten eroa kaupunkiajossa syntyy matkan pituudesta. Pääsen aamulla ajamaan 10km työmatkani talvellakin 5.5-6 kulutuksella. Puolet lyhyemmällä matkalla ei alle kuuden pääse.
Kesällä muuten meni yksi tankillinen lasketulla alle viiden litran kulutuksella. Siinä oli 320km kaupunkia ja 530km maantieajoa. Maantieajossa on vauhdilla iso vaikutus. Mutkaisilla pikkuteillä kulutus putoaa aivan neljän litran tuntumaan.
Nyt kun talvi alkaa tulla loppusuoralle ja suurimmassa osassa Suomea on ollut ihan kunnon talvi, millaisia ovat 1.0 TSI koneen talviominaisuudet? Kuinka nopeasti alkaa puskea lämpöä ohjaamoon ja kuinka lämpö riittää? Sekä moottorin muut käyttöominaisuudet?
Nopeasti tuntuu lämpeävän tämä pikkukone - tullut testattua monta kertaa, kun on unohtanut napsauttaa webaston päälle. Käy nätisti kylmänäkin ja vetää tasaisesti. DSG on ainoa, mistä kylmyyden huomaa. Ainakin minulla se vaihtaa vähän epätasaisemmin kylmänä, lämpimänä puolestaan todella nätisti.
Kovan kaupunkikulutuksen mysteeri alkaa selviämään. Ihmetystä on siis herättänyt se, että ajotietokoneen lukemat ovat olleet kovia lyhyillä matkoilla, vaikka moottori on ollut lämmin (webastolla) ennen lähtöä. Webaston käyttö näkyy tankilla noin litran-puolitoista ajotietokoneen näyttämää kovempana kulutuksena. Kesällä virhe on desin-kahden luokkaa. Tein pikku testailua, kulutukset on ajotietokoneesta:
Eilen illalla lähdin liikkeelle puolilämpimällä autolla ilman webastoa, autolla oli ajettu viimeksi noin tunti sitten. Ajoin 12 km lenkin kaupunkiajoa monien valojen läpi -> 5,5 L/100km.
Tänään aamulla pidin weban päällä ennen lähtöä 20 min (eli kone oli lämpimämpi kuin eilen lähtiessä) ja sama reitti -> 7,5 L/100km.
Näyttää siltä, että weba lisää kulutusta kahdella tavalla: polttoainetta palaa itse lämmitykseen ja kulutus kasvaa laturin kuormituksen kautta, kun akkuun pitää saada takaisin lämmityslaitteen puhaltimen kuluttama virtamäärä. Tehdas webaston mukana tulee tehokkaampi laturi ja isompi akku, jolloin virtaa riittää hyvin jopa 4-10 km päivämatkoilla ja 20 min päivittäisellä lämmitysajalla. Virta ei ole loppunut kertaakaan, ei edes tämän talven kovilla pakkasilla.
Auton hankinta edessä ja ajatuksena ollut octavia combi 1.0 tsi dsg.
Tuoreita kokemuksia ko. autosta??
Jumaalle kommentteina: 30tkm huollossa on auto nyt, ei mitään mainittavaa. Boksi tai pyöräteline katolla aina ja 17" kumit. Tähän mennessä keskikulutukset 5.8l/100km tankeista laskettuna koko ajalta.
Ei mitään erikoista, parempi kuin edellinen manuaali 1.2tsi ainakin toistaiseksi ja siinäkään ei ollut mitään vikaa koko 4,5v pitoajalla. Mitäs siitä tuleekaan, 140tkm.
Huollon havaintoja ennakkoon:
Öljyksi Veho valuttaa 0w30 kun ei niillä muuta ole. Näköjään lukee keruulapussa Shell ect 0W30 C2/C3 Helix. Ehkä vuoden päästä taas "oikea" 0W20 sisään.
Kysyin erikseen tiskillä.
Radiolle ajanevat päivityksen, android auto pätkinyt, tai ei ottanut yhteyttä ekalla kerralla Boleron ja puhelimen väliin.
Sanoisinko että tasainen ja edelleen mukava pirssi. Uutena nitisi hetken jostain ratin paikkeilta, loppui ajallaan eikä ole tullut takaisin.
ACC, DSG, Webasto, rattilämmitys, KESSY jne pelaa ja kukkuu.
Lainaus käyttäjältä: mikama83 - 28.07.17 - klo:11:23
Onko kukaan muu muuten huomannu että dsg-laatikolla varsinkin isommilla vaihteilla ja reilulla kaasulla auto kiihtyy hieman "aaltomaisesti"? Tämän huomaa myös kierroslukumittarista kun sitä tarkkaan katsoo ja tietenkin parhaiten kun käyttää manuaalipuolta että voi samalla vaihteella vedättää.
Mietin että onko tämä ominaisuus vai ei? Itsellä siis Golffi, mutta hiljaista on tuolla volkkarin keskuteluissa vielä näistä mailleista.
Olen ajellut nyt 300km 1.0TSI DSG Leonilla ja itse olen havainnut (kuvitellut?), että pintakaasukiihdytyksessäkin kiihtyvyys ei ole ihan lineaarista vaan vaihtohetkillä (tuntumaan) tulee pieni kuoppa. Onkohan muilla vastaavia havaintoja vai kuvittelenko?
Syyskuusta alkaen ajeltu litraisella DSG farkulla, nyt 23 tkm mittarissa ja ei mitään ihmeellistä. Käyttö 40 km työajoa konttorille muutaman kerran viikossa ja muutaman 2-3tkm pitkä työmatkan olen tuolla ajellut myös. Pääasiassa ajelen itsekseni ja tavaraakaan ei niin kauheasti ole mukana.
Kulutus työmatka-ajossa reilun viisi, talvella (lohko, nastarenkaat, nokkamaski) desin-kaksi isompi. Maantiellä rajoitusten mukaan ajellessa mennään alle viiden, myös nastarenkailla.
Ajotapani on ihan normaali, en kaahaa ja pyrin ennakoimaan.
Öljyn kulutuksesta sen verran että jossain kympin kohdalla lisäsin kaksi desiä että sain pinnan ylämerkkiin ja ennen 20 tkm huoltoa en sitten edes katsonut öljytasoa. Asun Virossa ja täällä Skodan huoltoväli on 20 tkm / vuosi eli huollossa auto kävi taannoin jo ekan kerran.
Muutama viikko sitten luovuimme vanhasta koukullisesta autosta eli Ocu sai koukun viime viikolla ja tässä on kesän aikana erilaisia rakennusprojekteja joten kilometrejä tulee myös kärry perässä pitkälle syksyyn. Sen huomasin että kun kärry on perässä ja siinä jonkin verran painoa niin kyllä kulutus nousi litralla taajama-ajossa.
Siis Virossa on ihan maahantuojan antama virallinen huoltoväli 20tkm/1v? Onpa fiksusti hoidettu.
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 28.05.18 - klo:13:26
Siis Virossa on ihan maahantuojan antama virallinen huoltoväli 20tkm/1v? Onpa fiksusti hoidettu.
Huoltoväli 20 tkm / 1 vuosi ja takuu 4 vuotta / 120 tkm
Lieneekö syy ja seuraus tuo pidempi takuu? :). Onkohan kukaan ostanut uutta noilla ehdoilla Virosta, ja rekisteröinyt Suomeen? Eikö tuon nykyään pitäisi olla mukavasti mahdollista.
Se on varmaan näin. Voin myydä tuon minun Skodan sopivasti Suomeen jos joku haluaa / uskaltaa koittaa. Olen pohtinut Karoqia / Kodiakia tilalle mutta ei viitsisi vielä vaihtaa. Tai ainakin nyt tuntuu siltä että voisi koittaa sen 100-120 tkm tuolla ajella, fiksumpi ehkä sitten alkaa vaihtohommiin.
Lainaus käyttäjältä: Madise - 29.05.18 - klo:12:09
Se on varmaan näin. Voin myydä tuon minun Skodan sopivasti Suomeen jos joku haluaa / uskaltaa koittaa. Olen pohtinut Karoqia / Kodiakia tilalle mutta ei viitsisi vielä vaihtaa. Tai ainakin nyt tuntuu siltä että voisi koittaa sen 100-120 tkm tuolla ajella, fiksumpi ehkä sitten alkaa vaihtohommiin.
Tarkoitin lähinnä uuden ostamista, EU-alueella pitäisi uusi voida ostaa mistä vain, joskin yleensä autoveroton hinta on muualla kalliimpi kuin Suomessa.
Virossa ei olisi paha käydä takuuasioita hoitamassa, jos Helkamafia ei suostuisi hoitamaan takuuta.
Octavian varmaan saa sopivammin Viron kautta vaikka maksaa autoverotkin Suomeen, Skodalla ja Toyotalla on kova kipailu myydyimmän auton tittelistä täällä ja se näkyy molempien hinnoissa. Minäkin olin viime syksynä jo päättänyt ostaa Auriksen farkkuhybridin mutta Octaviasta tuli sellainen tarjous että se oli ostettava.
Tuossa listahinnat, voimassaolevat ja käteisellä ostettaessa ei tule päälle mitään rek. tai toim.kuluja eli siitä tinkaamaan.
https://az749841.vo.msecnd.net/sitesetee/alv1/85a3544c-a0a1-40ae-8659-34d20ae143bb/2017OctaviaFL_EST.acea2d48093dbe573db108a1846948b6.pdf
Uuden auton veronhan saa Suomen hinnastosta eli vertaaminen on aika helppoa, päälle hakukustannus ja rekisteröintikatsastus.
Joitakin traktorimönkijöitä kauttani menee Suomeen ja niissä asia on yksinkertainen kun ei ole autoveroa. Takuut hoituu ihan normaalisti Suomessa mutta JOS Suomessa on pidempi takuu kuin tehtaan normaali 2 vuotta niin sitä niihin ei saa.
Jonkin verran näytti olevan varuste-eroja viron ja suomen välillä.
Styleä vertasin elegance plus versioon combina.
Jos en väärin katsonut niin parkkitutkat ja kamera ei kuulunut vakiona, kessy oli.
Lisävarustehinnaston mukaan adaptiivinen vakkari oli vähän kalliimpi jne.
Luultavasti perusauton saisi halvemmalla, lisäpalikoissa voi olla eroja jotka keikuttaa hintaa puoleen ja toiseen.
Jos ei kaikkia kotimaan stylen himmeleitä kaipaa tai haluaa valita omat lempivarusteet niin voi päästä halvemmalla.
Eteläsuomen asukeille varteenotettava vaihtoehto varsinkin jos ei ole vaihdokkia menossa liikkeeseen.
Kävin itsekin leikkimässä konfiguraattorilla. Style G-Teciä ei kannattaisi Virosta hakea. Sen sijaan hinnat alkaen 1.2tsi manuaali 14500, :O.
Ja konfiguraattori tarjosi heti kärkeen takuulaajennusta, 5v/150tkm 390, :D
Lainaus käyttäjältä: Enhancer - 30.05.18 - klo:21:43
...Ja konfiguraattori tarjosi heti kärkeen takuulaajennusta, 5v/150tkm 390, :D
Tuo kelpaisi kovasti täälläkin...
Minulle ne varusteet ei kauheasti merkitse tai tottakai ne perushommat eli automaatti, vakkari, ilmast. jne mutta muuten olen valmis tekemään kompromisseja. Viime syksynä olin jo siis mielessäni päättänyt tarttua Auriksen farkkuhybridi tarjoukseen mutta lähdin heittämään esimiestä Skodalle kun haki uuden Kodiakkinsa pois. Tuli siinä samalla puheeksi minun autohommat ja myyjä kysyi että käykö lattialla ollut showroom auto, ajettu vajaa sata km mutta ei ole rekattu? No kävi kun siinä nuo perusvarusteet oli ja tipahti 3900:- hinnasta pois suoralla kaupalla.
Värinkin huomasin katsoa vasta kun laskun mailiin sain.
Mutta näin se on Suomessakin, jos satut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja et ole kauhean "kranttu" väristä tai jostain varusteista niin saattaa saada hyvänkin tarjouksen.
Käytiin tänään koeajamassa tällainen 1.0 TSI combi. Hyvät fiilikset kyllä jäi ja vaimonkin epäluulot karisivat tuollaisen pikkukoneen ominaisuuksista.
Ei ole ollenkaan pois suljettu vaihtoehto että seuraava liisari olisi 1.0 TSI liftaback style parin tonnin lisävarusteilla. Kuukausihinnassa pääsee kuitenkin 120 euroa alempaan maksuun mitä TDI RS maksaisi. Ei tuon RSn kyyti ole noin paljon parempaa.
Katotaan vaan mitä tämä uusi päästömittaustapa tekee hinnoille.
Liftback 1.0 TSI Ocu manuaali talvisessa maantieajossa 84 km/h keskituntinopeudella kulutti n. 4 litraa sadalla kilsalla. Ei hassummin.
Muita havaintoja:
2. Vaihteen ja peruutusvaihteen välitykset hieman pitkät omaan makuun.
Moottorin kierrokset laskee hitaanlaisesti, kun sammuttaa tai loikkaa 2. vaihteella suoraan 6:lle.
Pyöriikö siellä isompimasainen vauhtipyörä koneessa?! Pitää vähän niinku odotella kytkimen kanssa kun auton sammuttaa, muuten nytkähtää eteenpäin. Tottumiskysymys.
Lämpiää -10 C keleillä hyvin. Kylmemmästä ei kokemuksia.
Octavia Combi 1.0 TSI DSG ollu nyt 2viikkoa ajossa ja loistavasti kyllä toimii. Ainoa ongelma on sutiminen liikkeelle lähdössä ;)
Hiljainen moottori verrattuna vanhaan disukkaan. Kulutuksia pitää alkaa seuraileen kun pääsen itse enemmän ajelemaan.
Yllätyksenä tuli, että sain vielä vanhalla hinnalla joka laski muutaman satasen arviosta ja vanhalla ajoneuvoverolla koska tilasin ennen 1.9. :)
Osaisko joku ottaa täällä kantaa tällaiseen. Käytiin just ajamassa noin 40km Octavia 1.5TSI DSG:llä, ja kulutuslukemat olivat ihan tolkuttomia nykyautolle. Toinen vertailupätkä on lyhyt maantiepätkä, jossa kokoajan loiva nousu. Kaupunkipätkä puolestaan "ydinkeskustassa" kaks lenkkiä, jossa ei ole liikennevaloja, ja oli täysin ruuhkatonta. Eli tiheään tulee hidastuksia lähes nollille, kun "pimeitä" tasa-arvoisia risteyksiä. Alla vertailuautot samoilla pätkillä:
VW Passat Variant 2006 2.0TDI 170HV, manuaali (Matka: 5.5 Kaupunki: 8.0)
Toyota Auris Touring Sports Hybrid, 1.8 bensa (Matka: 6.9 Kaupunki 7.1)
VW Golf Variant 1.6 TDI DSG (Matka: 4.7 Kaupunki 6.4)
Skoda Octavia Combi 1.5TSI DSG (Matka: 6.8 Kaupunki: 9.7)
Lopuksi Skodalla vielä tuollainen meille suht. tyypillinen taajamapätkä, kulutus 6.8. Vastaaava meni Auriksella noin 5.5. DSG:t ajettu Eco-asetuksella, ja koitettu kiihdyttää suht kevyesti, ei kuitenkaan madellen, ja kaupungissa käytännössä jarrutettu moottorilla niin paljon kuin mahdollista. Tuossa Skodassa kyllä pisti merkille tuo, ettei se juurikaan sillä moottorilla hidasta, vaan rullaa ihan pirun pitkästi.
Eli mistä mahtoi kiikastaa? Onko 1.0TSI sitten käytännössä kuitenkin paljon taloudellisempi, vaikka ilmoitetut lukemat on aika samoissa?
Lainaus käyttäjältä: op76 - 23.01.19 - klo:22:48
Eli mistä mahtoi kiikastaa? Onko 1.0TSI sitten käytännössä kuitenkin paljon taloudellisempi, vaikka ilmoitetut lukemat on aika samoissa?
Eihän vain ollut talvi ja kylmä sää kun Octaviaa ajoit ja muilla helpommat olosuhteet? Siihen päälle vielä ehkä kylmäkäynnistys? Sinänsä kulutus kuulostaa kyllä isolta, kun itse en päässyt edes RS:llä tuollaisiin kulutuksiin normaalissa ajossa.
Kylmä sää oli kaikilla autoilla, mutta kaikki testit on ajettu lämpimällä koneella ja esim. tuo matka-ajo lentävällä lähdöllä, vakkari päällä, ja sadan metrin tarkkuudella samalla pätkällä. Tokihan nuo on vain ajotietokoneen ilmoittamia lukemia, mutta ei niissä ole kyllä isoja eroja ollut todelliseen kulutukseen mitä omalle kohdalle on sattunut.
Eikös tuossa testissä ollut vertailu hybrid tojotaan ja pariin tdi-koneeseen sekä 1.5evoon.
Litranen dsg ottaa ainakin kohtalaisen reilusti turpaan kun keli viilenee ja matka on lyhyehkö.
Omassa ajossa esimerkkejä: Pelkkää työmatkaa ajettaessa pääsee (korjatulla kulutusmittarilla) nollakelissä alle viiden, parhailla kevät/syksysäillä neljän pintaan, -20 kelissä kuuteen.
Lyhyemmät pätkät ja kunnolla pakkasta alkaa ollakin jo lähempänä kymmentä.
Viimeiset tankilliset menneet
23.1. 6,6 (boksi katolla)
14.1 6,8 (boksi lisätty katolle puolivälissä tankkia)
31.12 5,6 l/100 laskettuna.
Koko aikavälin 07/2017 - 01/2019 (5000 - 55000) kulutus nyt 5,77l /100km.
Kone herkistyi hieman ekan 5000 aikana mutta pienin tankillinen ikinä on 5.1l/100km, suurin 6.9l/100km.
Käytössä webasto, 225mm leveät renkaat, whispbar kattoteline, keulassa lisävalo, kesällä pari pyörätelinettä katolla, nyt vanha jetbag suksiboksi (töröttää kaiteen päällä eikä modernisti syvemmällä). Nokka tukittu vasta viime viikolla, ala ja ylämaski.
Perusajoprofiili 35km työmatka, kehää, tuusulanväylää jne, keskinopeudet ruuhkaa hieman vältellen jossain 55 paikkeilla.
Lainaus käyttäjältä: mabe - 24.01.19 - klo:09:17
Lyhyemmät pätkät ja kunnolla pakkasta alkaa ollakin jo lähempänä kymmentä.
Minulla on kyllä tosi harvinaista, jos jollain lyhyellä reissulla kaupungissa menee yli 7l/100km 1.0 TSI:llä. Tänä aamuna auraamattomilla teillä 10km taajamassa 5.9l/100km. Mittari näyttää talvella jokseenkin oikein, kun alla ovat 60-sarjalaiset. Eilen muuten sama auratuilla teillä ja muutaman asteen vähemmän pakkasta 5.3l/100km.
Lainaus käyttäjältä: Konnaa - 17.01.19 - klo:17:16
Octavia Combi 1.0 TSI DSG ollu nyt 2viikkoa ajossa ja loistavasti kyllä toimii. Ainoa ongelma on sutiminen liikkeelle lähdössä ;)
Hiljainen moottori verrattuna vanhaan disukkaan. Kulutuksia pitää alkaa seuraileen kun pääsen itse enemmän ajelemaan.
Käytössä on Leon ST 1,4 DSG ja Leon 1,0 DSG ja kyllä hevosvoimien eron huomaa rajussa, muttei tavallisessa ajossa. 1,0 litraisessa minua häiritsee vain kaksi asia, ärähkä lähtö ja ärsyttävä moottorin vibraatio alhaisilla kierroksilla. Sport vaihde auttaa vähentämään vibraatiota, mutta samalla lisää lähdön ärähkyyttä vielä enemmän. Kulutus on molemmissa lähes sama, long term 1,4 - 6,6 ja 1,0 - 6,5 l/100km.
18kk alkaa olla täynnä litraisella + DSG:llä ajelua takana. 44tkm tuli aamusta mittariin ja edelleen auto pelaa kuin pitääkin, mitään murheita ei ole ollut ja kulutuskin on pysynyt samana eli kesärenkailla lähellä viittä ja nastarenkailla lähempänä kuutta. Talvikulutus on välillä kuin kesällä mutta raskaammissa olosuhteissa lähellä kuutta. Raskaammat olosuhteet= tiet lumisia ja loskaisia / kovat pakkaset.
Sekin tuli koitettua retkellä että -31 astetta ei ole ongelma Ocun käynnistykseen vaikka auto ei ole roikan päässä.
Autoa ei ole erikoisemmin hierottu vaan se on ollut ihan käytössä, toki kesällä työmatkaa tuli ajeltua prätkällä ja jostain syystä syksystä ajelin työmatkoja mielummin pihaan ilmestyneellä Citigolla eli silloin Octavia enimmäkseen seisoi katoksessa.
Tammikuussa ajelin työreissun niin Suomen kuin Ruotsinkin lapissa, (2 vkoa / reilu 4 tkm) ja matkalla tuli useastikin mieleen että Ocuhan pelaa varsin hyvin ja mitään ongelmia ei ole ollut eikä edes resonointeja yms. ole ilmennyt. Orastava vaihtokuumekin katosi kun asioita hetken mietti.
Toki autolla ajetaan varsin vähän kaupungissa sillä työmatkaa tulee reilu 80 km / päivä ja se on maantietä, näitä pidempiä reissuja tulee jokunen vuodessa ja ajelen autolla pääasiassa yksin eikä kuormaakaan juuri kyydissä ole.
Meillä täällä lahden eteläpuolella on huoltoväli 15tkm / 12 kk ja eilen katsoin öljypinnan eli sitäkään ei ole tarvinnut huoltovälillä lisäillä.
Eli se orastava maasturikuume meni ja ostin siihen lääkkeeksi halvan maasturin, sellaiseksi maaseudun yleiskulkuneuvoksi talvikaudelle mönkijän sijaan / lisäksi.
Meillä on täällä Skodan perustakuu 4v. / 120tkm ja näyttää että se tällä saa ajella melkein 4 v. täyteen ennen takuun päättymistä, enpä taida vaihdella Ocua mihinkään vaan ajellaan taloudellisesti ja suhteellisen mukavasti sinne asti.
Olen siis hyvin tyytyväinen siihen mitä hankin 44 tkm sitten, koen että olen saanut rahalleni vastinetta.
Hyvin on kyllä litrainen pelannut, nyt mittarissa 78tkm. Remontteja ei ole tehty, vain perushuollot mitä tälle välille on mahtunut. Aikaisempina talvina oli Hakkapeliitta 8 nastat ja tämä talvi on menty CVC7 kitkoilla. Ajettavuus ja hiljaisuus parani selvästi.
Niin tyytyväinen olen ollut Ocu 1.0TSI:n, että tuli laitettua tilaus sisään uudesta. Tällä kertaa automaattina.
Välihuomioita täältäkin.
Vajaa 2v ja 60 000km lähestyy (huolto muutaman viikon päästä).
Ei ongelmia. Minkäänlaisia.
Litranen + dsg kuluttaa sen mitä tankkiin kaadetaan, öljyä ei ole lisätty kertaakaan.
Nyt kokonaisuudessaan 5,8l/100km koko omistusajalta. Viimeiset tankit olleet kovia, lapinreissu boksi katolla nosti enemmän kuin viime vuonna, lähempänä 6,5 oli kulutus koko helmikuun, pahin tankki 6.8.
Pariin otteeseen on opeteltu heijaamaan dsgn kanssa. Ei ole kivaa mutta ei se ole moottorin vika.
Longlifellä mennään, toinen huolto siis tulossa. Ei ylimääräisiä operaatioita varattuna huoltoon, kaikki pelaa.
Kuinka monella on webasto ocussa? Auton vaihto olisi ajan kohtainen ja noita 17 vuotisia tuntuu saavan siinä 20k hujakoilla. Joissakin webasto ja joissakin ei.
3 vuotta ollut focus litran padalla ja pärjännyt ilman webastoa. Pärjänneekö siis myös tällä vagin maitopurkilla ilman?
Lainaus käyttäjältä: _tomi - 10.03.19 - klo:12:54
Kuinka monella on webasto ocussa? Auton vaihto olisi ajan kohtainen ja noita 17 vuotisia tuntuu saavan siinä 20k hujakoilla. Joissakin webasto ja joissakin ei.
3 vuotta ollut focus litran padalla ja pärjännyt ilman webastoa. Pärjänneekö siis myös tällä vagin maitopurkilla ilman?
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
^ Ehkäpä et juuri siksi ymmärräkään. Sitä mitä ei ole koskaan omistanut niin sitä on vaikea kaivata ;D
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Et ole omistanut, mutta omistat mielipiteen, että ainoa, joka hyötyy on niiden myyjä.
Suomessa on talvi joka vuosi ja ainakin itse arvostan, että auto lämpiää. Webastolla myös ajoon lähtiessä paljon nopeampaa, kuin ilman.
Monesti ei osaa arvostaa sellaista mitä ei ole, mutta jos kerran sellaisen on omistanut ei siitä enää luovu!
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Hienosti argumentoitu ;D
Etelämpänäkö kuin Suomessa pitäisi ”webastomania” olla? Toki Ruotsissa niitä on enemmän.
jos lähdet lämpimästä tallista, työpaikallasi auto on lämpimässä tiloissa ja et ikinä pysäköi kadulle niin et varmaan mihinkään. eihän lohkolämppäriäkään tarvitse mihinkään kyllä nykyauto käynnistyy -30 pakkasellakin.
työkaverin firman autossa ei ole webastoa eikä lohkolämppäriä mutta bemullaan näyttä silti pärjäävän, tosin jos auto olisi oma niin ehkä sitten.
jokainen tietysti arvostaa eriasioita mutta itse en ainakaan diesel autossa jaksa odotaa puolta tuntia että ilmastointi tuottaisia lämminta ilmaa.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Onhan se varsin kätevää lämmittää webastolla, jos ei ole esim. työmaalla roikkapaikkaa. On myös kyläpaikkaa tai kaupan parkkis, joissa ei ole aina roikkaa. En ainakaan kylässä ollessani kehtaa pyytää roikkaa, jotta saan auton lämpimäksi. Onhan se myös mukava, jos joku odottaa hetken autossa kovilla pakkasilla, kun auto pysyy lämpöisenä. Jos vaikka kovilla pakkasilla matkustaa autojunalla, on kiva kun auto lähtee nätisti tulille ja on heti ajovalmis. On niin lukuisia käyttötarkoituksia, missä webasto(polttoainekäyttöinen lisälämmitin) on hyödyllinen. Lisäksi säästyy aikaa ja lasit, kun niitä ei tarvitse juuri raaputella. Jos on paljon lyhyttä ajoa, on silloin hyvä tietää, kuinka webastoa käyttää, jottei akku tyhjene tai laite karstaannu.
Itse en luopuisi. Eikä oikein käytettynä ole ollut muutamassa vuodessa huollon tarvettakaan.
https://autojerry.fi/hinnat/webaston-asennus-hinta/
Keskihinta: 1700 ,
Vaihtelee n. 1255 , " 2100 ,
Webasto maksaa noin 10-15 % auton hinnasta ja montaako kertaa vuodessa sitä käytetään? Minusta tämä on silkka hulluutta, lämpimät vaatteet ja taksi tulee halvemmaksi.
Omaani maksoi tasan 0 euroa ja sitä tulee käytettyä talviaikaan päivittäin.
Tulee halvemmaksi kuin toppatakki...
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:16:21
https://autojerry.fi/hinnat/webaston-asennus-hinta/
Keskihinta: 1700 ,
Vaihtelee n. 1255 , " 2100 ,
Webasto maksaa noin 10-15 % auton hinnasta ja montaako kertaa vuodessa sitä käytetään? Minusta tämä on silkka hulluutta, lämpimät vaatteet ja taksi tulee halvemmaksi.
Nuo ovat jälkiasennuswebastoja, kalliimpia ja huonompia käyttää kun niitä ei ole integroitu auton järjestelmiin jonka takia kaikki ei toimi ikään kuin automaattisesti. Tilasin viikko sitten uuden Golfin mm. Webastolla, hintaa tehdasvehkeellä oli 778 , joka oli peräti 2,3% auton hinnasta. Se on joka lantin arvoinen, en ole ainakaan kymmeneen vuoteen lähtenyt liikkeelle kylmällä autolla enkä aio aloittaa tälläkään moista hölmöilyä kun ei tarvitse. Hanskoja en käytä ajaessani kun ei tarvitse, siitä aion edelleen pitää kiinni. Vanhemmiten tuppaa tuo masokismi vähenemään ja oppii arvostamaan mukavuutta.
Juuri tulin hiihtämästä, parin tunnin lenkki ja puoli tuntia autolla kotiin. Olipa mukava hypätä suksilta Webaston lämmittämään autoon. Ja sähköttömällä mökillä kun laittaa auton käyntiin parinkympin pakkasyön jälkeen niin moottori, kuski ja matkustajat arvostavat kyllä Webastoa. Itse kullakin on omat käyttötarpeensa ja olosuhteensa. Totta sekin että liki 40 vuotta on ilman pärjännyt, mutta enää ei tule autoa ilman Webastoa tai vastaava.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Ilmankos, noin 770 euroa, 2 %, on myös viilennystoiminto.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:16:21
montaako kertaa vuodessa sitä käytetään? Minusta tämä on silkka hulluutta, lämpimät vaatteet ja taksi tulee halvemmaksi.
Kesällä tulee autoa viilennettyä, kun joskus joutuu aurinkoon pysäköimään. Talvella nyt tulee käytettyä lähes päivittäin, joten on kyllä yksi käytetyimmistä lisävarusteista...
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Haha tää on aika vahva lausunto ;D. ”En ole koskaan omistanut” - varsinainen tämän aiheen asiantuntija. :D
Toki jos auto on aina, siis aina, sähköjohdon vieressä ja siinä on kunnolliset esilämmityslaitteet niin mitäpä sillä..
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:16:21
https://autojerry.fi/hinnat/webaston-asennus-hinta/
Keskihinta: 1700 ,
Vaihtelee n. 1255 , " 2100 ,
Webasto maksaa noin 10-15 % auton hinnasta ja montaako kertaa vuodessa sitä käytetään? Minusta tämä on silkka hulluutta, lämpimät vaatteet ja taksi tulee halvemmaksi.
Itse käytän pari kertaa päivässä työpäivinä, että laske siitä. Omassa autossa ei ole muita esilämmitysmuotoja, eikä ole lämmintä tallia. Tonnin nurkilla(muistaakseni 1300,) oli silloin talvipaketti, johon kuului webaston lisäksi tuulilasin lämmitys ja takaistuimen reunapaikkojen lämmitys. Alle 4,5% oli auton kokonaishinnasta tuo silloin. Nythän ja monesti tuo paketti on octaviaan ja skodiin kaupanpäällinen. Kesällähän tuon saa myös vaihtamaan sisäilmaa, jolloin auto on viileämpi lähtiessä ja ilmastoinnin alkutyö jää vähemmälle. Minusta erinomainen myös turvallisuutta lisäävä varuste. Myös liikkeelle pääsee nopeammin, kuin säteilijän lämmittämänä jos sattuu ennakoimattomia menoja. Tehohan tuossa on säteilijään nähden karkeasti kymmenkertainen, eli melkein saunan kiukaan verran.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:16:21
https://autojerry.fi/hinnat/webaston-asennus-hinta/
Keskihinta: 1700 ,
Vaihtelee n. 1255 , " 2100 ,
Webasto maksaa noin 10-15 % auton hinnasta ja montaako kertaa vuodessa sitä käytetään? Minusta tämä on silkka hulluutta, lämpimät vaatteet ja taksi tulee halvemmaksi.
Ksuuk kirjoittaa 1.0 koneen lämpenemisongelmista toisessa ketjussa, saattaisi polttoainelämmittimestä olla sinullekin hyötyä 8)
”1,0 TSI DSG kylmällä ei sitten lämpenee tyhjäkäynnillä millään. Kaksi esimerkkiä:
1) Aamulla käynnistän auton pihassa, noin vartin kuluttua öljyn ja jäähdyttimen lämpötila ei ole noussut viiva ylemmäs.
2) Illalla käynnistin auton kaupungissa, siitä heti noin 5 km kävelyvauhdin nopeudessa jonossa ja vasta noin 4 km päästä öljy ja jäähdyttimen lämpötilan viiva katosivat ja näyttivät 50 astetta.
Ja kun DSG pitää myös kierrokset matalana, niin vasta kotimatkan (noin 30 km) lopussa kädet ei enää palele.”
Tyhjäkäynnillä ei kyllä lämpeä mutta ajossa hyvin. Mulla ihan se perinteinen lämmitin ja kyllä 2km jälkeen puhaltaa lämmintä vaikka olisi vain tunnin lämmitys kovalla pakkasella.
Suosittelen autoon kuin autoon maskin suojaa talveksi. Joissain autoissa saa ostaessa sellaisen mukaan ja joissain autoissa on sähköinen kaihdin. Ei tarvitse lämpöjen kanssa miettiä ja ihmetellä lämpenemisnopeutta. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. ;D
Lainaus käyttäjältä: mikama83 - 10.03.19 - klo:23:10
Tyhjäkäynnillä ei kyllä lämpeä mutta ajossa hyvin. Mulla ihan se perinteinen lämmitin ja kyllä 2km jälkeen puhaltaa lämmintä vaikka olisi vain tunnin lämmitys kovalla pakkasella.
Siinä on varmasti se sähkövastus ilmakanavassa, jos ei ole tehtaan webastoa. Se on hyvä mukavuusvaruste sekin. 1.6tdi:ssä sellanen oli aikanaan ja tosi nopeesti puhalsi lämmintä kelillä kuin kelillä, vaikkei kone vielä lämmin ollutkaan.
Kiitos vastauksista.
Eli jos/kun ocu tulee hommattua, niin pidetään webastoa silmällä. ;)
Muttei täysin ehdottomana. ;D
Se on vähänkuin neliveto, kerran jos ollut webasto tai neliveto alla niin ei ilman "pärjää" :D
sivukommenttina, yli 10 vuotta dieselillä ajaneen vaihdoin 2-koriseen 1.2 tsi octaviaan ja lämmöt ovat dieseleihin nähden riittäneet hyvin, toki maskisuojaa käytän. Vanhemmilla on 1.0 TSI Fabia ja se lämpiää mielestäni nopeammin kuin 1.2 TSI, joten en näe, että tuo on mikään ongelma näissä. Tottakai ne ei tyhjäkäynnillä oikein lämpene, mutta sama se on kaikissa taloudellisissa koneissa, ei vain kulu tarpeeksi energiaa. 1.0 lämpiää varmaan osin siksi paremmin, että vähemmän massaa ja olisiko useampi termari joilla ohjataan jäähdytysnesteen kulkua kun kone kylmä.
Näissä uudemmissa konetyypeissä mm. pakokaasujen jäähdytys lämmittää konetta. Myös ahtopaineen jäähdytys lämmittää moottoria. Eli lämpöä käytetään hyväksi ja jäähdytyskin toimii hyvin. Siellä on öljylle ja nesteelle kiertoja, jotka toimii muuttuvasti tarpeen mukaan. Pientä eroa on 1.2tsi:n ja esim. 1.0tsi:n välillä. Pienempi massa lämpenee nopeammin, mutta myös jäähtyy nopeammin.
joskus muistan lukeneeni, että 1.2 TSI vanha jakoketjukone ei ole EGR:ää, en ole mistään löytänyt faktatietoa, ja onkohan sama vielä uudessa 1.0TSI:ssä, että ei ole tarvetta pakokaasujen takaisinkierrolle? Tämähän olisi hyvä, vähentäisi imuventtiilien karstoittumista.
Kyllä jokaisessa näissä taitaa egr olla, ei kai niitä noxeja muuten pois saa? En varmaksi sano. Suorasuihkutus itsessään karstoittaa venttiileitä, eikä se egr taida olla siihen syy, vaikka sellainen löytyisikin. En tiedä onko uusissa koneissa se karstoittuminen vielä ongelma.
Lainaus käyttäjältä: ksuuk - 10.03.19 - klo:13:13
Itse en ole koskaan omistanut webastolla varustettua autoa enkä ymmärrä miksi Suomessa on webastomania, koska ainoa joka webastosta hyötyy, on webaston myyjä. :).
Väärin. Siitä hyötyy myös polttoaineen myyjä ja valtio!
Lainaus käyttäjältä: E-mies - 10.03.19 - klo:22:24
Ksuuk kirjoittaa 1.0 koneen lämpenemisongelmista toisessa ketjussa, saattaisi polttoainelämmittimestä olla sinullekin hyötyä 8)
Oikeastaan ratin lämmitys olisi hyvä lisäys. :).
Mites muiden litranen mekkaloi kylmänä? Oma pitää aikamoista räminää/resonointia jostain pakosarjan/putkiston suunnalta, kun auto käy käynnistyksen jälkeen sen noin minuutin korkeammilla kierroksilla.
Kun kierroksen tasaantuu sinne vajaaseen tuhanteen niin käy nätisti, ei mitään ylimääräisiä ääniä.
Kuuluukohan tuo pärinä-räminä-resonointi asiaan vain olisko syytä mainita kesän huollossa?
Takaluukun sulkemisnappi luukussa rupeaa olemaan aivan mykkä, toimii aina kun huvittaa. Onneks menee kakesta ja sisältä napista kiinni kuitenkin.
Vähän järkytyin kesärenkaiden vaihdon jälkeen, rengasmeteli on aikamoinen. Alla on 205/55/16 -koossa Continentalin EcoContact -renkaat 5-6mm pinnalla. Ja onhan noi todella vempulat ajaa muutenkin, tuon alkuperäisen alustan kanssa auto niiailee ja vaappuu aikalailla. :(
Lainaus käyttäjältä: jaston - 28.04.19 - klo:15:35
Vähän järkytyin kesärenkaiden vaihdon jälkeen, rengasmeteli on aikamoinen. Alla on 205/55/16 -koossa Continentalin EcoContact -renkaat 5-6mm pinnalla. Ja onhan noi todella vempulat ajaa muutenkin, tuon alkuperäisen alustan kanssa auto niiailee ja vaappuu aikalailla. :(
Oliko talvirenkaat kitkat? Itsellä oli kitkat talvella alla (2-talvea ajettu) ja vaihdoin joku aika sitten kesärenkaat Nokian Hakka Green 2 (viime syksyltä), sama koko, melutaso ei hypännyt, saattoi itseasiassa laskea karhealla pinnalla ja jykevyyttä tuli ajamiseen ihan eri lailla - suosittelen lämpimästi, hinta jäi all 400e kun syksyllä vaihtoi. Ei niiaile. Auto Touran, vakio alusta.
Hakkapeliitta 8:t oli talvella ja yllätyin oikein kuinka vähän ropisivat sisälle verattuna pre-fl Octaviaan samoilla renkailla.
Mutta kyllä toi alustan vetelyys ainakin näillä Eco-Continentaleilla on melko ikävää. Tiedä sitten tosiaan paranisiko eri renkailla. Ei viitsisi turhaan ostella kun nämä on vielä pinnoiltaan ok.
Lainaus käyttäjältä: jaston - 28.04.19 - klo:15:35
Mites muiden litranen mekkaloi kylmänä? Oma pitää aikamoista räminää/resonointia jostain pakosarjan/putkiston suunnalta, kun auto käy käynnistyksen jälkeen sen noin minuutin korkeammilla kierroksilla.
Kun kierroksen tasaantuu sinne vajaaseen tuhanteen niin käy nätisti, ei mitään ylimääräisiä ääniä.
Kuuluukohan tuo pärinä-räminä-resonointi asiaan vain olisko syytä mainita kesän huollossa?
Täällä myös pitää melkoista räminää, luultavasti jokin pakoputken lämpösuoja pelti resonoi noilla kovemmilla kierroksilla. Jos saat huollossa korjattua niin ilmoittele täällä mistä johtuu. Kun joskus muistaisin niin voisin könytä oman auton alle laittamaan vaikka pieniä paloja äänieristettä pelteihin jos loppuisi ääni.
Pitääkö muilla alusta kitinää hidastetöyssyissä yms? Taas kun katto auki ajellut ja jos ikkunatkin avaa niin kuuluu joustoissa metallinen vinkuna. Huollossa eivät vikaa löytäneet vaikka selvästi kuuluu heiluttamalla autoa kattokaiteista.
Lainaus käyttäjältä: Miktoy - 28.04.19 - klo:23:03
Täällä myös pitää melkoista räminää, luultavasti jokin pakoputken lämpösuoja pelti resonoi noilla kovemmilla kierroksilla. Jos saat huollossa korjattua niin ilmoittele täällä mistä johtuu. Kun joskus muistaisin niin voisin könytä oman auton alle laittamaan vaikka pieniä paloja äänieristettä pelteihin jos loppuisi ääni.
Pitääkö muilla alusta kitinää hidastetöyssyissä yms? Taas kun katto auki ajellut ja jos ikkunatkin avaa niin kuuluu joustoissa metallinen vinkuna. Huollossa eivät vikaa löytäneet vaikka selvästi kuuluu heiluttamalla autoa kattokaiteista.
Kuukauden päästä huolto, katsotaan mitä kommentoivat tuosta äänestä.
Mulla ei ainakaan kuulu mitään kitinöitä töyssyissä, kokeilin heilutella myös kattokaiteista, mutta hiljaista oli.
Lainaus käyttäjältä: Miktoy - 28.04.19 - klo:23:03
Pitääkö muilla alusta kitinää hidastetöyssyissä yms? Taas kun katto auki ajellut ja jos ikkunatkin avaa niin kuuluu joustoissa metallinen vinkuna. Huollossa eivät vikaa löytäneet vaikka selvästi kuuluu heiluttamalla autoa kattokaiteista.
Pitää ja juttua on ollut yleisessä murheiluketjussa. Eivät tehneet huollossa mitään ainakaan omalleni. Kuivilla keleillä kuului selvästi, kosteilla syys/kevät keleillä ei niinkään. Liekö sitten juuri samaa kuin sun autossa.
Lainaus käyttäjältä: migis - 30.04.19 - klo:08:58
Pitää ja juttua on ollut yleisessä murheiluketjussa. Eivät tehneet huollossa mitään ainakaan omalleni. Kuivilla keleillä kuului selvästi, kosteilla syys/kevät keleillä ei niinkään. Liekö sitten juuri samaa kuin sun autossa.
Saman huomannut että märällä kelillä ääntä ei ole. Johtuu varmasti kuivuudesta mutta voiteluakaan iskarin männänvarsiin viitsi laittaa kun kerää sitten kaiken pölyn itseensä.
Tuli laitettua 1.0TSI (81kW). Tyhjäkäynnin suuruus ihmetyttää joka on 950 kierroksen kieppeillä. Tällöin autolla ajettu reilusti useita kymmeniä kilometrejä lämpimällä säällä. Mites muilla tyhjäkäynti kierrokset näyttää?
Lainaus käyttäjältä: Rapeol - 01.06.19 - klo:22:01
Tuli laitettua 1.0TSI (81kW). Tyhjäkäynnin suuruus ihmetyttää joka on 950 kierroksen kieppeillä. Tällöin autolla ajettu reilusti useita kymmeniä kilometrejä lämpimällä säällä. Mites muilla tyhjäkäynti kierrokset näyttää?
Kylmällä koneella kierrokset on 30-60sek korkealla, reilusti yli 1000 kierroksen.
Sen jälkeen tippuu reilusti alle 1000:een kierrokseen.
Lainaus käyttäjältä: Rapeol - 01.06.19 - klo:22:01
Tuli laitettua 1.0TSI (81kW). Tyhjäkäynnin suuruus ihmetyttää joka on 950 kierroksen kieppeillä. Tällöin autolla ajettu reilusti useita kymmeniä kilometrejä lämpimällä säällä. Mites muilla tyhjäkäynti kierrokset näyttää?
Täysin normaalia, tiputtaa kierrokset normaaliin tyhjäkäynti lukemiin kun katalysaattorin lämpö nousee 400-asteeseen.
Lainaus käyttäjältä: jaston - 28.04.19 - klo:15:35
Mites muiden litranen mekkaloi kylmänä? Oma pitää aikamoista räminää/resonointia jostain pakosarjan/putkiston suunnalta, kun auto käy käynnistyksen jälkeen sen noin minuutin korkeammilla kierroksilla.
Kun kierroksen tasaantuu sinne vajaaseen tuhanteen niin käy nätisti, ei mitään ylimääräisiä ääniä.
Kuuluukohan tuo pärinä-räminä-resonointi asiaan vain olisko syytä mainita kesän huollossa?
Takaluukun sulkemisnappi luukussa rupeaa olemaan aivan mykkä, toimii aina kun huvittaa. Onneks menee kakesta ja sisältä napista kiinni kuitenkin.
Auto kävi huollossa ja näihin ominaisuuksiin ei löytynyt mitään korjaustoimenpidettä. Tuota tyhjäkäyntiresonointia ei asentaja ollut kuullut ollenkaan. Oli kylläkin ilmeisesti kuunnellut sitä konehuoneesta, kun ääni tulee selvästi auton alta.
Takaluukun sulkemispainike luukussa on toiminut nyt kesäkeleillä lähes virheettömästi ja toimi myös huoltopäivänä. Ei mitään vikakoodeja muistissa, joten sekin asia jäi ainakin vielä mysteeriksi. Tekivät kuulemma jonkinlaisen takaluukun säädön kuitenkin...mitä se sitten mahtaakaan tarkoittaa...
Pitkästä aikaa tähän ketjuun juttua, muilla vissiin toimii laitteet ok?!
n. 60 tkm ajettu 2017 Octavia 1.0 TSI. EPC + Start/Stop vikavalo, tehot alamaissa.
Kaasuläppäkotelo rikki, osa hieman vajaa 500 EUR. :'(
Lainaus käyttäjältä: DSL - 13.08.21 - klo:17:46
Pitkästä aikaa tähän ketjuun juttua, muilla vissiin toimii laitteet ok?!
n. 60 tkm ajettu 2017 Octavia 1.0 TSI. EPC + Start/Stop vikavalo, tehot alamaissa.
Kaasuläppäkotelo rikki, osa hieman vajaa 500 EUR. :'(
Tuosta kannattaisi vähän rähjätä. Meillä meni samalla moottorilla olevasta Leonista kaasuläppä tismalleen samalla tavalla. Huollossa myönsivät, että tuon ikäisissä on todella paljon valmistusvirheosia kaasuläppäpuolella, minkä myötä kaasuttimia laukeilee tiheästi. Meillä meni takuuseen, mutta Skodaa ja VW:tä on sen verran liikenteessä, että VAGilta on vähän vastuutonta sysätä selvä heidän virheensä kuluttajille.
Lainaus käyttäjältä: AapeliK - 14.08.21 - klo:08:11
Tuosta kannattaisi vähän rähjätä. Meillä meni samalla moottorilla olevasta Leonista kaasuläppä tismalleen samalla tavalla. Huollossa myönsivät, että tuon ikäisissä on todella paljon valmistusvirheosia kaasuläppäpuolella, minkä myötä kaasuttimia laukeilee tiheästi. Meillä meni takuuseen, mutta Skodaa ja VW:tä on sen verran liikenteessä, että VAGilta on vähän vastuutonta sysätä selvä heidän virheensä kuluttajille.
Joo samaa mieltä; tunnettu vika näissä ja olisi luullut vastaantulon olleen ees jonkin verran näin vähän ajetulla/nuorella autolla. Ehkäpä tämä on heidän tapansa pitää asiakkaat. VW:llä merkkiuskollinen asiakas saa vuoden lisätakuun maksusta, -uskoton rahaa vastaan, Skodalla ei edes rahasta. Ehkäpä se kertoo jotain.
Niinpä uutta konsernin sähköautotekniikkaa en uskaltanut ottaa viime kesänä 2 v. takuulla vaan vaihdoin merkkiä. Valinta ei kaduta nyt ollenkaan... :)
Lainaus käyttäjältä: DSL - 13.08.21 - klo:17:46
n. 60 tkm ajettu 2017 Octavia 1.0 TSI. EPC + Start/Stop vikavalo, tehot alamaissa.
Kaasuläppäkotelo rikki, osa hieman vajaa 500 EUR. :'(
Tyyppivian kohdalla yleensä goodwill on vaan kysymisen asia.
Viikko sitten ostin noin 70tkm ajettuna tämmösen sokotan. Mistäköhän se startin jälkeen noin 20 sekkaa kestävä rämisevä käyntiääni oikeen johtuu? Myyjä sanoi että se on tässä moottorissa ominainen juttu, enkä sen enempää asiaa silloin ajatellut kun se tosiaan tapahtuu joka startilla.
Kyllä vaan tuntuu hyvältä paketilta. Voimaa on omiin mieltymyksiin erittäin tarpeeksi ja menee pienellä kulutuksella. 800km testireissun keskikulutus tasa 5. Tuosta noin puolet moottoritietä.
Komepyttynen kuulostaa kyllä härskiltä kun antaa kiekkoja 🤪
Lainaus käyttäjältä: fugda - 29.09.21 - klo:08:16
Viikko sitten ostin noin 70tkm ajettuna tämmösen sokotan. Mistäköhän se startin jälkeen noin 20 sekkaa kestävä rämisevä käyntiääni oikeen johtuu? Myyjä sanoi että se on tässä moottorissa ominainen juttu, enkä sen enempää asiaa silloin ajatellut kun se tosiaan tapahtuu joka startilla.
Kyllä vaan tuntuu hyvältä paketilta. Voimaa on omiin mieltymyksiin erittäin tarpeeksi ja menee pienellä kulutuksella. 800km testireissun keskikulutus tasa 5. Tuosta noin puolet moottoritietä.
Komepyttynen kuulostaa kyllä härskiltä kun antaa kiekkoja 🤪
Nyt on asiakas koijattu eikä ääni ole normaali käynistettäessä!
Mitään härskiä en ole tuossa kolmepyttyisen äänessä huomannut. Mitä nyt jollainlailla "hurisee", jos kiihdyttää täyskaasulla.
Leonissa pärisee turbon hukkaportin tanko, kylmällä koneella starttaus ja kädellä tangosta kiinni niin hiljenee huomattavasti. Vaimo ajaa autolla 99% ajasta eikä se häntä kiinnosta joten asialle ei ole tehty mitään. Auto ollut meillä uudesta asti ja ääni ollut niin kauan kuin muistan, luulin itsekkin ominaisuudeksi ennenkuin yhden kerran piruuttani avasin pellin ja kuuntelin tarkemmin mistä ääni tulee.
LainaaMistäköhän se startin jälkeen noin 20 sekkaa kestävä rämisevä käyntiääni oikeen johtuu?
Tuo käynnistyksen jälkeinen hetkellinen korkea tyhjäkäynti kuuluu asiaan, on minulla tehnyt sitä kaikissa TSI koneissa. Muistelen että liittyisi katallysaattorin lämmitykseen ehkä. Räminästä en osaa sanoa, itselläni ei varsinaisesti rämise mutta ei se moottorin ääni sillä hetkellä kovin kaunis ole auton ulkopuolella.
Alussa 3 pyttynen kuullosti mukava sporttiselta kierrätettäessa verrattuna 4 pyttyseen :). Nyt ääneen jo tottunut ja normaali ajossahan tuosta 3 pyttysestä ei sisälle juuri ääntä kuulu.
Lainaus käyttäjältä: nalle80 - 07.10.21 - klo:10:22
Tuo käynnistyksen jälkeinen hetkellinen korkea tyhjäkäynti kuuluu asiaan, on minulla tehnyt sitä kaikissa TSI koneissa. Muistelen että liittyisi katallysaattorin lämmitykseen ehkä. Räminästä en osaa sanoa, itselläni ei varsinaisesti rämise mutta ei se moottorin ääni sillä hetkellä kovin kaunis ole auton ulkopuolella.
Alussa 3 pyttynen kuullosti mukava sporttiselta kierrätettäessa verrattuna 4 pyttyseen :). Nyt ääneen jo tottunut ja normaali ajossahan tuosta 3 pyttysestä ei sisälle juuri ääntä kuulu.
Juu, Scala, mutta samalla koneellahan se taitaa olla. Kylmänä rolahtaa käynnistyksessä ja käyntiääni on hieman mekaaninen kunnes on hetken lämmennyt. Lämpimänä rolahtaa kun käynnistää mutta ei sen jälkeen anna mitään ylimääräisiä ääniä. Nyt olen ajanut hieman tuolla 1.4 TFSI koneisella ja sehän kuulostaa ihan isolohkolta verrattuna tuohon kolmepyttyiseen ;D
Lainaus käyttäjältä: AjR1978 - 07.10.21 - klo:08:20
Leonissa pärisee turbon hukkaportin tanko, kylmällä koneella starttaus ja kädellä tangosta kiinni niin hiljenee huomattavasti. Vaimo ajaa autolla 99% ajasta eikä se häntä kiinnosta joten asialle ei ole tehty mitään. Auto ollut meillä uudesta asti ja ääni ollut niin kauan kuin muistan, luulin itsekkin ominaisuudeksi ennenkuin yhden kerran piruuttani avasin pellin ja kuuntelin tarkemmin mistä ääni tulee.
Oma Octavia 1.0 TSI MY18 tekee ihan samaa. Merkkihuolto ei löytänyt mitään vikaa. Foorumit on täynnä tarinoita samasta aiheesta. Taitaa kaikilla VAG merkeillä olla tätä "ominaisuutta" ainakin 1.0 ja 1.2 TSI koneissa. Joku avasi tuon toimintaa toisella foorumilla mutten nyt löydä kyseistä ketjua. Hukkaportti on ilmeisesti jousitettu(?) ja ohjauslaite vetää sen kiinni katalysaattorin esilämmityksen jälkeen. Aukiasennossa ja kylmällä koneella yhdystangossa on pieni välys koska vivusto/turbo lämpenee kovasti käytössä, joten niveleen on jätetty sitä varten toleranssia ettei ala kuumana ahdistamaan. Halpaa tekniikkaa niin rakenteissa tingitään. Näin tämä siis selitetty toisaalla. Fiksummat korjatkoon.
Ilmeisesti pärinän/räminän määrässä ja omistajien sietotasossa on eroja. Toiset ei valita ja toisia häiritsee. Itselle riitti kun selvisi mistä ääni tulee. En pidä erityisen vakavana. VW kaiketi on ainakin kehitellyt jotain korjaavaa klipsiä 1.2 koneisiin. Kai sen jollain jousiprikalla saisi rauhoittumaan. Skodan en oo kuullut reagoivan aiheeseen.
Aiheesta lisää googlella haulla "1.0 TSI wastegate rattle"
Onkos näissä ensimmäisissä (vm-2016-...) 1.0TSI koneissa ollut mitä tyyppivikoja? Alkaa näitä saamaan tuolta lahden eteläpuolelta sopuhintaan ja autoverot tuodessa todella pienet.
Lainaus käyttäjältä: cdm1977 - 07.10.21 - klo:20:14
Oma Octavia 1.0 TSI MY18 tekee ihan samaa. Merkkihuolto ei löytänyt mitään vikaa. Foorumit on täynnä tarinoita samasta aiheesta. Taitaa kaikilla VAG merkeillä olla tätä "ominaisuutta" ainakin 1.0 ja 1.2 TSI koneissa. Joku avasi tuon toimintaa toisella foorumilla mutten nyt löydä kyseistä ketjua. Hukkaportti on ilmeisesti jousitettu(?) ja ohjauslaite vetää sen kiinni katalysaattorin esilämmityksen jälkeen. Aukiasennossa ja kylmällä koneella yhdystangossa on pieni välys koska vivusto/turbo lämpenee kovasti käytössä, joten niveleen on jätetty sitä varten toleranssia ettei ala kuumana ahdistamaan. Halpaa tekniikkaa niin rakenteissa tingitään. Näin tämä siis selitetty toisaalla. Fiksummat korjatkoon.
Juu aivan normaalia tuo ääni. Varsinaista mekanismia en tiedä, mutta liittyy juurikin katalysaattorin lämmitykseen. ,,äni loppuu seinään, kun katin lämpötila saavuttaa 400 astetta.