Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - arq

#1
Myydään / Jetta VI taakkatelineet Thule
05.04.21 - klo:16:05
Thulen lukolliset taakkatelineet Jetta VI sovituksella.

60 ,

Nouto Turusta tai ostajan maksamana lähetys minne tahansa.

050 4868809
#2
Myydään / MYYTY - saa poistaa
05.04.21 - klo:16:00
..
#3
Omasta VW:stä (2012, reilu 200tkm) on vaihdettu mekatroniikka takuuna pari vuotta sitten. Nyt DSG:stä hajosi siirtäjähaarukat ja synkro(t), tähän ei enää ole mitään tehtaan tai maahantuojan osallistumista. Uudemmissa tuo siirtäjäasiakin on ymmärtääkseni korjattu.
#4
Edelleen ottamatta kantaa siihen mikä on oikea tulos niin tuossa Kauppalehden artikkelissa Sunnari tyrmää tutkimuksen lähinnä heittelemällä yliolkaisesti vastineita todistamatta mitään oikeaksi tai vääräksi. Silti sitä pidetään uskottavana koska asiantuntija. Ihan esimerkkinä omaan silmään tarttui kohta "Koska nastarenkaita käytetään vain noin puolet vuodesta, oletettu absoluuttinen luku tulisi jakaa kahdella." Se irronnut pöly siis vaan maagisesti katoaa sillä hetkellä kun lakisääteinen talvirengaskausi kalenterin mukaan loppuu?  ;D

#5
Juuri näin. Totuus lienee jossain tuolla välillä.


Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 10.10.18 - klo:19:28
^Tokihan valmistaja tuotteitaan puolustaa. Kauppalehden Nokia kommenteissa nastarenkaita ei väitetty haitattomiksi, mutta ruotsalaisen 'tutkimuksen' luvut ja lööppiotsikkotason johtopäätelmät oli yliampuvia. Totuuden tai edes sitä liipaten puhuminen ei tänä päivänä oikein kiinnosta ketään => liioittelu, provosointi ja puhdas paskan puhuminen saa enempi julkisuutta.
#6
Kumpi? :)

Sama rengasvalmistajan asiantuntija on näköjään aiemminkin ollut asian äärellä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/30/nasta-juttu-kasikirjoitus

Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 10.10.18 - klo:19:07
Mutta meni läpi heittämällä  ;D
#7
Nuo välttämättömät ja tuikitarpeelliset menot eivät varmasti jää keneltäkään huomiotta ja niihin todellakin tarvitaan niitä verovaroja. Tässä yhteydessä on kai keskusteltu vain siitä, onko sen verokertymän kerääminen asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalista. Tässäkin keskustelussa on useampaan otteeseen nostettu näkökulma ettei yhtälö ole ihan niin yksinkertainen. Jos autoveroa alennetaan se tarkoittaa samansuuruista verokertymän menetystä vain jos 100% siitä säästyneestä osasta päätyy sukanvarteen eikä kulutukseen. Se tarkoittaa toki myös sitä, että autoveron alennuksella ei voisi olla vaikutusta autojen myyntimäärään koska se kerryttäisi jo itsessään verotuloja alv:n sekä yhteisöverojen muodossa.

Lainaus käyttäjältä: mattinen - 10.10.18 - klo:18:16
Hirvittävän verotaakan alla sankarillisesti viimeiset voimanrippeensä aamuruuhkassa uhraavan autoilijan on hyvä muistaa, että autoveron, kuten ei minkään muunkaan veron, tarkoitus ei varsinaisesti ole verovelvollisten kiusaaminen. Valtio kantaa autoveroa sen vuoksi, että se saisi katetuksi erinäisiä yhteiskunnassa tärkeiksi koettuja menoja. Tuolla edellä on mainittu koulutus yhtenä suurena menoeränä. Toisena sellaisena voisi mainita esimerkiksi terveydenhuollon, jonka suhteen Suomessa pohjoismaisena hyvinvointivaltiona totuttu tiettyyn tasoon. Sikäli kun edellä mainitut menoerät tuntuvat miehiseen makuun liian ”pehmeiltä”, on syytä muistaa, että esimerkiksi Puolustusvoimat kaipaa sekin autoilijan veroeuroja. Tiedossa on piakkoin kaksi suurta hankintaan sekä ilmavoimissa (torjuntahävittäjät) että laivastossa.

Oman haasteensa valtiontaloudelle tuo myös ns. kestävyysvaje, joka pitkälti on seurausta väestön ikääntymisestä. Eikä tilannetta helpota sekään, että tuloverotusta on pitkään laskettu. Jos haluamme tulevaisuudessa hoitaa vanhemmat ihmiset sillä tasolla, johon Suomessa on totuttu, tarvitaan siihen verotuloja. Jos siis autoveroa halutaan ryhtyä alentamaan, on samalla ratkaistava kysymys siitä, miten alennus kompensoidaan. Toisin sanoen, mitä veroja vastaavasti nostetaan. Siinä tapauksessa, että kompensaatiota ei suoriteta, on päätettävä, mistä luovutaan.
#8
Jep - pyrkimys ja lupaus on kyllä hyvin kaukana toisistaan, etenkin valtion budjetissa. Pointti aiemmassa oli se, että jos vaikutus ja pyrkimys on yksilötasolla ei kumulatiivinen keskiarvoistus valtiotasolla ole oikein validi mittari :D Sinällään Suomi taitaa olla ainoa maa jossa tuo WLTP:tä käytetään autoverotuksessa tällä hetkellä. Muualla se häiriö liittyy siihen, että autoja ei ilman voimassa olevia WLTP-arvoja myydä eikä siihen ettei tiedetä mitä se auto maksaa.

Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 10.10.18 - klo:16:12
Niin no siis se tarkka sanamuoto taisi olla vain pelkkä pyrkimys veroneutraliuteen ja muutenkin tuo sisältää aika monta tulkinnallisuutta ennemmin kuin suoranaista lupausta ::)

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-autovero-muuttuu-verolain-muutoksen-vaikutus-syynataan-syksyn-aikana/8c3749c9-f446-3cd4-9282-d709adb4db1a
Ja mitä tulee EU-tuomioistuimeen, niin enpä usko että siellä asiaa otetaan edes käsittelyyn, WLTP:n jyrkentäessä autoverotuksen eco-progressiota, joka on tällä hetkellä varsin kuuma aihe EU:ssa muutenkin = tulkitsevat moisen muutoksen siis vain hyvänä asiana. Ja kun mitään ei ole suoranaisesti luvattu, eikä maassa ole yhtään vastaavaa autoa jo kilvissä pienemällä WLTP-pohjaisella autoverolla olemassa, niin aika heikkoa siitä ylipäätään on casea edes yrittää nostaakaan ::)
#9
Eikö sanamuoto ollut, että sen tulisi olla kuluttajille veroneutraali. Silloin se verokertymämittaus ei voi olla kumulatiivinen mittaus. Tai voi toki, mutta uskoisin tuon päätyvän siinä tapauksessa EU-tuomioistuimeen :D


Lainaus käyttäjältä: HiTecci - 10.10.18 - klo:15:08
Eikös tuossa neutraiudessakin puhuttu lähinnä kokonaiskertymän vinkkelistä, ei yksittäisistä automalleista = isojen nelikkojen hinnat siis nousevat joka tapauksessa, pienten eco-hybridien kenties jopa laskevat = autoveron progressio siis jyrkkenee, vaikka kokonaiskertymä pysyykin (about) samana 8)
#10
Tuo pitää paikkansa ainoastaan silloin, jos hankintavero poistetaan ilman muita muutoksia. Painopisteen siirtäminen kulutukseen ostamisesta muuttaa sitä. Kulutuksen verottamiseen lasken myös ruuhkamaksut etc. ei pelkästään polttoaineverot. Ja kyllä asun kaupungissa enkä aja sähköllä, ainakaan vielä.

WLTP itsessään tekee sen, että niitä paljon saastuttavia malleja tehdään yhä vähemmän. Jos puhutaan tällä hetkellä oikeasti paljon saastuttavasti autoista niin niiden hintapiste tulee olemaan ilman verojakin kyllä suurten massojen ulottumattomissa. Se mikä näissä verokeskusteluissa hiertää on se seikka, että koko keskustelua käydään kokonaisverokertymän kohdalla tunnelikatseella. Kyllä se ostotilanteen vero voidaan saada takaisin myös muita kautta kulutuksesta, ei ne ihmisten rahat korvamerkitty auton hankintaan ole. Toinen asia on näköalattomuus: Jos suunnitellaan tulevaisuutta pitää myös skenaario rakentaa sen mukaan eikä tuijottaa sitä vain peruutuspeiliä. Jos vähänkään seuraa mihin autotehtaiden investoinnit mallistosssa on niin kyllä siellä suunta aika selkeästi yhä pienipäästöisempiin malleihin on selkeä. Trendi on globaali eikä sitä Suomen autoverotus määrittele. Myös sivulle voi vähän katsoa, ei Ruotsissa ihan huonosti Suomeen verrattuna mene. Tai miten toimi Norjan porkkana sähköautojen suhteen?


Lainaus käyttäjältä: multsi - 10.10.18 - klo:08:12
Jos autovero poistettaisiin, niin mielestäni se olisi aika pahassa ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Eivät kansalaiset ryntäisi ostamaan yhtään sen enempää stöpseli-hyundaita kuin nytkään, koska niissä vero on nytkin olematon, mutta isojen ja paljon saastuttavien mallien myynti räjähtäisi, koska näissä hinta saattaisi tippua kymppitonnista useaan kymppitonniin.

Nykyverotus rankaisee saastuttajaa, mikä on myös linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Voi kuitenkin kysyä, että kun suomen henkilöliikenteen päästöt eivät ole edes mikroskoopissa näkyvä hyttysenkakka, niin mikä on asian merkitys. Suomessa kun päästöt ovat alentuneet yhtenä harvoista maista muutenkin.

Autokanta on vanhentunut jatkuvasti, ja tähän syy on se, että autot kestävät paremmin kuin ennen. Ensimmäiset 200-300 tkm voivat mennä ilman sen ihmeempää ongelmaa.

Muutama vuosikymmen sitten moottori olisi noilla kilsoilla porattu ainakin kertaalleen ja kori olisi kadonnut alta jokatapauksessa.
#11
A4 B9 (14-) / Vs: A4 B9
06.10.18 - klo:18:53
Onko siis autoja myyty myös ilman tuota? Olin siinä käsityksessä, että ainakin Suomessa myydyissä tuo käytännössä on mukana aina.

Lainaus käyttäjältä: ttiikeri - 06.10.18 - klo:17:48
Mielenkiintoinen retrofit tullut myyntiin a4 ja a5 Audeille... ja muutamalle muullekin mallille... 264 USD

Apple carplay ja Android auto, eikä näyttäisi olevan vaatimusta mmi hw osalta vaan pitäisi toimia kaikissa.

https://www.aliexpress.com/item/Aftermarket-OEM-Apple-Carplay-Android-Auto-Retrofit-2017-2018-A3-A4-A5-Q5-B9-Smart-Apple/32878777347.html

Ukssa joku firma kauppaa samaa settiä n 400 euron hintaan....

https://unique-ad.co.uk/product/carplay-navigation-retrofit-audi/
#12
Kas - tuo kertomus ei tarttunut hakuihin, kiitos! Mekatroniikka ehkä on käytettävissä nykyisestä, koska ongelma on siirtäjissä. Siksi kiinnosti, onko muita 'runkoja' samoilla spekseillä kun juuri vastaavia tuntuu olevan kovin vähän tarjolla. Ei auta kuin jatkaa etsintöjä.


Lainaus käyttäjältä: M_M - 12.09.18 - klo:22:09
http://www.vagarena.fi/index.php?topic=40062.msg644433#msg644433

Ei sellaista taulukkoa varmasti löydy mistään.
#13
Tarve olisi löytää rentoutuneen 0AM laatikon tilalle hyvä, vähän käytetty yksilö. Laatikon tarkemmalla tyyppikoodilla on aika vähän tarjontaa, joten onko jossain taulukoitu miten eri 0AM alamallit eroavat toisistaan ja voiko niitä käyttää ristiin?

Googlesta ja eri palstoilta haku ei toistaiseksi ole tuottanut tulosta.
#14
Lainaus käyttäjältä: nokivasara - 11.09.18 - klo:23:22
Audilla puuttuu hinnastot kokonaan lähes kaikista malleista.

Jep - juuri tämä  :)
#15
No ei ainakaan omakohtainen kokemus tue tuota: Alla on uusi auto jossa on ensirekisteröintipäivä syyskuussa 2018. Sen sijaan vastaavalle tehdastilattavalle autolle ei ole tällä hetkellä hinnastoa, koska WLTP.

Lainaus käyttäjältä: tet - 11.09.18 - klo:15:41
Juuri näin. Itse asiassa olen ymmärtänyt, että sillä ei ole väliä, käytetäänkö lukemia maksun perustana vai ei. Tämän kuun alusta lähtien ei EU-alueella ole saanut rekisteröidä yhtään henkilöautoa, jolla ei ole WLTP-lukuja. Aivan sama käytetäänkö lukuja mihinkään, niin rekisteröidä ei saa.
#16
No ainakin niissä maissa joissa auton ostamisen sijaan verotetaan sen käyttöä autokanta on uudempaa ja siten vähäpäästöisempää. Suomessa on autokannan keski-ikä on lohduttoman korkea, joten voitaneen helposti todeta ettei nykyinen käytäntö ole ainakaan toimiva.

Lainaus käyttäjältä: jt - 10.09.18 - klo:20:26

Mutta toimisiko keino uusien autojen ohjauksessa vähäpäästöisemmiksi, ei välttämättä, sillä tipahtaneet hinnat saattaisivat houkutella ostamaan autokantaan nykyistä enemmän suuripäästöisiä ajoneuvoja.
#17
Reilu 200tkm, auto on ostettu aikoinaan uutena eli ei muita omistajia.


Lainaus käyttäjältä: -karppa- - 02.09.18 - klo:13:36
Paljonko autolla ona jettu ja onko ostettu liikkeestä?
#18
2012 Jetta (1.6 TDI DSG 7) jäi parkkiruutuun aikalailla ilman ennakkovaroitusta n. viikko sitten. Marmorilla tehty diagnoosi selvitti, että siirtohaarukat ovat vaurioituneet/jumissa. Jumi on myös myös ehkä(?) aiheuttanut sen, että mekatroniikka on saanut jotain osumaa. Mekkis on vaihdettu askiin takuuna aiemmin. Vaihtoehtona on lähinnä korjaus tai toinen vaihteisto b-osana. Uusi DSG on hinnan puolesta no-go.

Kysymys: Saksasta näyttäisi saavan korjattuja DSG-laatikoita, jopa takuulla. Onko kokemusta tälläisen hankkimisesta tai jopa suosituksia paikasta?
Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy