1.0 TSi todellinen kulutus -pihistelytopiikki

Aloittaja Pate, 14.10.17 - klo:13:13

« edellinen - seuraava »

tsi1490

Octavia farmari 1.0 DSG:lläkin on tänä vuonna jo tullut kolmosella alkavia kulutuslukemia mökkireissuilla ja ihan pihistelemättä. Taajama-ajossa (40/50-alue) työmatkoilla alin lukema tähän mennessä 4.1 l/100km keskustan liikennevaloristeykset kiertämällä.

Beetle

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 31.05.20 - klo:09:34
Pääsee taas vähemmällä, kun kelit lämpenivät. Suurin osa matkasta 100 km/h nopeutta. Alun ja lopun taajamat laskivat keskinopeutta. Muun liikenteen tahdissa. Muutama ohitus.


Taisi olla reipas myötätuuli.  :D


Foxit

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 31.05.20 - klo:09:34
Pääsee taas vähemmällä, kun kelit lämpenivät. Suurin osa matkasta 100 km/h nopeutta. Alun ja lopun taajamat laskivat keskinopeutta. Muun liikenteen tahdissa. Muutama ohitus.

Kyllä on aivan totta että kulutus laskee kelien lämmetessä. Nyt tuota sinun ajotietokoneesi näyttämää en kyllä suostu uskomaan. 131 km matkalla keskinopeudella 84 km/h muka 3,2 l/100km keskikulutuksella!? Ehkä 20-30 km/h alemmalla keskinopeudella tuo voisi onnistua, mutta että tuolla keskinopeudella...
Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

reverence

Manuaalilla ilman vakkaria rekan pärsseessä imussa kun ajelee niin helposti lukema näyttää tuon. Rekka kun vielä söpösti hyytyy ylämäkeen ja kiihdyttää alamäkeen niin taloudellisuus tulee itsestään.
ex. 1.9TDI96kw / 2.0TDI103kw /2.0TDI103kw / 1.2TSI77kw / 1.4TSI132kw / 1.2TSI77kw / 1.4TSI90kw / 1.2TSI77kw / 1.4TSI103kw / 1.4TSI103kw / 1.4TSI92kw / 1.0TSI85kw /1.4TSI110kw / 1.4TSI110kw / 1.5TSI / 1.5TSI / 1.8TFSI / 2.0TDI110KW / 1.2TSI77KW

765turbo

Mulla paras noteeraus 3.9L maantiellä nopeutena 80-90kmh. Auto Fabia 1.0 tsi, 5v manuaali ja renkaat 185/60/15 ,joissa 2.3bar painetta joka nurkassa sekä ilmastointi päällä. Kaupungissa vieny 5.5 melko tasaseen. 6v lååtassa eri välitykset, niin kulutuskin putoo maantiellä.

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 07.06.20 - klo:15:13
Kyllä on aivan totta että kulutus laskee kelien lämmetessä. Nyt tuota sinun ajotietokoneesi näyttämää en kyllä suostu uskomaan. 131 km matkalla keskinopeudella 84 km/h muka 3,2 l/100km keskikulutuksella!? Ehkä 20-30 km/h alemmalla keskinopeudella tuo voisi onnistua, mutta että tuolla keskinopeudella...

1.0 TSi on hämmästyttävän pihi peli - manuaalina. Olen tottunut, ettei minun kulutuksia uskota. Lahden EcoRun kilpailussakin järjästäjät mittasivat kaiken moneen kertaan ennen lopullisten  tulosten ilmoittamista.

PS. Ajotietokone valehtelee 0,1 litraa eli todellinen kulutus oli 3,3 l/100 km.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: patruuna22 - 07.06.20 - klo:11:37
Mikä mahtaa olla rengas merkki,koko ja ilmanpaineet?
Siis pihistelijällä.

Michelin Energy Saver 205/55R16, auton mukana tullut vakiokoko. 2,8 bar. Vierintävastusluokka B eli ei aivan paras.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Yaffa0

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.06.20 - klo:09:34
Mutta väitän yhä, että suurin osa tulee manuaalista. Ensinnäkin DSG:n WLTP kulutus on 8% suurempi kuin manuaalin. Pitää vielä huomata, ettei WLTP:ssäkään manuaali saa käyttää vaihteita yhtä vapaasti kuin DSG (joka saa käyttää täysin vapaasti). Jos manuaali saisi ajaa WLTP syklit täysin vapaasti, kasvaisi ero 15%:iin. WLTP sylki on aika rankka. Normaaliajossa on kevyempää ajoa. Siinä vaihteiden käyttö vielä korostuu. Olen itse ajanut muutaman kerran 1.0 TSI DSG Leonilla enkä päässyt lähellekkään oman manuaalin lukemia. Kulutus on ollut noin 20% suurempaa. DSG riisuu kaikki keinoni, joilla päästään pieniin lukemiin. Puun takaa tulevat vaihdot sotkevat herkän pintakaasun pienen kulutuksen. DSG:llä ei saa hyödynettyä moottoria 100%:sti.

Ajattelin ensin, etten vain osaa ajaa DSG-automaatilla ja että se vaatisi jotain erityiskikkoja. Kun olin EcoRun kilpailussa viime syksynä Lahdessa, bensasarjassa oli täsmällen samanlainen 1.0 TSI farkku kuin minulla. Sama vuosimalli, samat kilometrit ja vielä täsmälleen samat renkaat. Kuljettajakin oli kokenut ja jopa voittanut yhden osakilpailun. Ajattelin, että nyt aukesi loistava tilaisuus verrata, mikä on manuaalin ja DSG:n ero. En uskonut DSG:n millään pärjäävän manuaalille, mutta silti yllätyi kuinka suureksi ero kasvoi. DSG kulutti litran enemmän, mikä teki noilla litroilla 30% suuremman kulutuksen.

Eikös DSG:ssä pysty vaihtamaan myös käsin vaihdeviiksistä? Sillonhan voisi ajaa ihan kuin manuaalilla ja vaihtaa kierrosten mukaan? Ainakin niissä DSG autoissa mitä olen kokeillut, tämä on ollut mahdollista. Vapaalla rullaukset yms. ovat toki vaikeampia, vaikka kait nuo coasting moodit on nykyään DSG:ssäkin. Manuaalilla on joka tapauksessa kivempi ajella.

On mielenkiintoista nähdä, mikä on (varmuudella Octaviaan ja Golfiin ja ehkä Leoniinkin) tulevan uuden 2.0 TDI SCR (85 KW) koneen kulutus. Tehohan on aika maltillinen, mutta vääntö tasan 300 nm aika laajalla alueella. Tämä vääntöhän on jo kolmanneksen enemmän kuin tuon litrasen bensakoneen. Vetävien pyörien väännöstä ei kannata alkaa taas satuilemaan. Termiä ei tunneta missään muualla kuin tällä palstalla (lanseeraus ala Pihistelijä) ;)

https://www.volkswagen-newsroom.com/en/the-new-golf-international-vehicle-presentation-5609/new-drive-systems-5622
Nyt: Seat Leon ST eHybrid FR (2022), Seat Ibiza Xcellence (2018)
Ex-Vag tuotteet:
Fabia 1.2 TSI (2016), Leon ST FR 1.4 ACT (2017), Leon ST FR TSI (2014), VW Touran TDI, VW Polo TDI, Octavia HB II TDI, VW Golf Variant IV TDI, Octavia Combi I
Muita: Opel Astra 1.6-2.0, Peugeot 206, Nissan Micra

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Yaffa0 - 08.06.20 - klo:00:51
Eikös DSG:ssä pysty vaihtamaan myös käsin vaihdeviiksistä? Sillonhan voisi ajaa ihan kuin manuaalilla ja vaihtaa kierrosten mukaan?
Voisi, mutta tuossakin tapaukseesa manuaali tekee sen tehokkaammin. A) massa on pienempi B) vaihteiston hyötysuhde on parempi.

Lainaus käyttäjältä: Yaffa0 - 08.06.20 - klo:00:51
On mielenkiintoista nähdä, mikä on (varmuudella Octaviaan ja Golfiin ja ehkä Leoniinkin) tulevan uuden 2.0 TDI SCR (85 KW) koneen kulutus. Tehohan on aika maltillinen, mutta vääntö tasan 300 nm aika laajalla alueella. Tämä vääntöhän on jo kolmanneksen enemmän kuin tuon litrasen bensakoneen. Vetävien pyörien väännöstä ei kannata alkaa taas satuilemaan. Termiä ei tunneta missään muualla kuin tällä palstalla (lanseeraus ala Pihistelijä) ;)

En tiedä vielä tuon 85 kW dieselin tarkkoja speksejä. Mm. välityksia. Mutta jo tuosta, että vääntöä on 300 Nm voi suoraan sanoa, että vääntö (ja siten autoa liikuttava voima) vetävillä pyörillä on suurempi kuin 200 Nm TSI:n. Eli diesel kulkisi paremmin käyttökierroksilla. Toki siinä on massaakin enemmän. Pitää odottaa tarkkoja speksejä, jotta voin laskea väännöt vetäville pyörille eri vaihteilla.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

#459
Lainaus käyttäjältä: Yaffa0 - 08.06.20 - klo:00:51
Vetävien pyörien väännöstä ei kannata alkaa taas satuilemaan. Termiä ei tunneta missään muualla kuin tällä palstalla (lanseeraus ala Pihistelijä) ;)

Ei se mitään satua ollut. Kannattaa aloittaa vaikka tästä.

https://x-engineer.org/automotive-engineering/chassis/longitudinal-dynamics/calculate-wheel-torque-engine/

En tiedä tarkkaa suomenkielistä termiä, mutta käänsin sen vetävien pyörien väännöksi. Pahoittelut, jos käytin väärää termiä.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Tästä näkee hyvin vetävien pyörien väännöt eri vaihteilla nopeuden funktiona.



Mitä pienemmällä vaiheella ajetaan, sitä suurempi vääntö saadaan vetäville pyörille. Se on taas suoraan suhteessa voimaan, joka kiihdyttää autoa (F=ma). Siten kiihtyvyys nelosella on suurempi kuin vitosella samalla nopeudella, koska pyörille saadaan suurempi vääntömomentti. Koska TSI:n kierrosalue on laajempi kuin TDI:n (1000-5500 vs 1000-4000 r/min), voidaan bensamoottorin välitykset tehdä 40/55 verran lyhyemmiksi. Täten bensalla ajetaan samalla nopeudella lyhyemmillä välityksillä kuin dieselillä. Eli sama kuin dieselillä ajettaisiin pykälää pienemmällä vaihteella, jolloin vääntö vetävillä pyörillä onkin suurempi. Suurempi vääntö synnyttää suuremman voiman, joka taas liikuttaa autoa paremmin. Eli kampiakselin vääntöä ei kerro miten auto liikkuu. Vetävien pyörien vääntö kertoo.

Jos halutaan verrata bensan ja dieselin kampiaksien vääntöä keskenään pitää dieselin vääntö ensin kertoa 40/55:lla. 1.0 TSI vääntö on 200 Nm, kun vanhan 1.6 TDI vääntö on 250 Nm. 40/55*250 Nm = 181 Nm. Eli 200 vs 181 Nm => TSI liikkuu paremmin käyttökierroksilla. Tilanne muuttuu jos dieselissä onkin 300 Nm. Tällöin vertailukelpoinen vääntö on 44/55*300 = 218 Nm eli diesel synnyttää suuremman autoa liikuttavan voiman nopeuden funktiona käyttökierroksilla. Diesel on varmaan raskaampi, mutta silti voima/massa suhde on parempi, joten dieselin liikkuu paremmin.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

patruuna22

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.06.20 - klo:22:01
Michelin Energy Saver 205/55R16, auton mukana tullut vakiokoko. 2,8 bar. Vierintävastusluokka B eli ei aivan paras.
Sama koko. DUNLOP SPORT BLURESPONSE 2,4 bar .Matalin kulutus 3,7l ja sekin puhtaassa maantieajossa.
Paineen nosta varmaan auttaisi,mutta melu kasvaisi muutenkin leon on melko meluisa auto. Edellinen golf 7 oli kyllä selkeästi hiljaisempi.

Yaffa0

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.20 - klo:02:55
Tästä näkee hyvin vetävien pyörien väännöt eri vaihteilla nopeuden funktiona.



Mitä pienemmällä vaiheella ajetaan, sitä suurempi vääntö saadaan vetäville pyörille. Se on taas suoraan suhteessa voimaan, joka kiihdyttää autoa (F=ma). Siten kiihtyvyys nelosella on suurempi kuin vitosella samalla nopeudella, koska pyörille saadaan suurempi vääntömomentti. Koska TSI:n kierrosalue on laajempi kuin TDI:n (1000-5500 vs 1000-4000 r/min), voidaan bensamoottorin välitykset tehdä 40/55 verran lyhyemmiksi. Täten bensalla ajetaan samalla nopeudella lyhyemmillä välityksillä kuin dieselillä. Eli sama kuin dieselillä ajettaisiin pykälää pienemmällä vaihteella, jolloin vääntö vetävillä pyörillä onkin suurempi. Suurempi vääntö synnyttää suuremman voiman, joka taas liikuttaa autoa paremmin. Eli kampiakselin vääntöä ei kerro miten auto liikkuu. Vetävien pyörien vääntö kertoo.

Jos halutaan verrata bensan ja dieselin kampiaksien vääntöä keskenään pitää dieselin vääntö ensin kertoa 40/55:lla. 1.0 TSI vääntö on 200 Nm, kun vanhan 1.6 TDI vääntö on 250 Nm. 40/55*250 Nm = 181 Nm. Eli 200 vs 181 Nm => TSI liikkuu paremmin käyttökierroksilla. Tilanne muuttuu jos dieselissä onkin 300 Nm. Tällöin vertailukelpoinen vääntö on 44/55*300 = 218 Nm eli diesel synnyttää suuremman autoa liikuttavan voiman nopeuden funktiona käyttökierroksilla. Diesel on varmaan raskaampi, mutta silti voima/massa suhde on parempi, joten dieselin liikkuu paremmin.

Mä en täysin osta näitä perusteluja vieläkään, koskaan mikään autolehti ei näitä ole koskaan näin käsitellyt. Toiseksi, ei kai kukaan polttoainetta säästävä vedätä konetta tuonne 5500 kierrokselle, tehokas ajoalue on jossakin 1000-4000 välissä. Dieselillähän nimenomaan ajellaan mahdollisimman pienillä kierroksilla. Dieselin hyötysuhde on parempi kuin bensiinin (vähemmän energiaa lämmöksi), joten luontaisesti se on parempi moottori pihistelyyn. Siksi kaikki maailman työkoneet on tehty pääsääntöisesti dieselillä, eikä bensalla käyviksi. Voitaisiinhan lisäksi noihin diesel-koneisiinkin lisätä vaihteita, vaikka DSG:n 7 pykälää, jolloin välitykset muuttuisivat ja ne voitaisiin sovittaa koneen ominaisuuksin paremmin. DSG ei sinänsä hukkaa voimaa, kuten perinteinen momentinmuunninlaatikko. DSG on kuitenkin perinteinen vaihteisto, joita on vain kaksi kappaletta kaksin kytkimin ja vaihtaminen automatisoitu.


Tuosta uudesta 2.0 TDI SCR:sta vielä sen verran, että Saksan VW Golfin sivujen mukaan sen saa manuaalina (6 vaihdetta) ja NEDS syklin mukainen yhteiskulutus jää 3,4 litraan (WLTP 4,1 l). Tämä on selvästi vähemmän kuin saman auton 1.0 TSI (6 vaihdetta, 81 kw) NEDS (4,0 l.) ja WLTP (5,3 l).

Golf 2.0 TDI SCR 85 kW 6-Gang
Verbrauchs- und Emissionswerte nach NEFZ-Standard

Diesel - Kraftstoffverbrauch außerorts
3,1 l/100km

Kraftstoffverbrauch innerorts
3,8 l/100km

Kraftstoffverbrauch kombiniert
3,4 l/100km

CO₂-Emission kombiniert
89 g/km / Effizienzklasse A+

WLTP-syklin mukaan:

Kraftstoffverbrauch kombiniert
4,1 l/100km
Kraftstoffverbrauch sehr schnell
4,2 l/100km
Kraftstoffverbrauch schnell
3,5 l/100km
Kraftstoffverbrauch mittel
4,0 l/100km
Kraftstoffverbrauch langsam
4,8 l/100km
CO₂-Emission kombiniert
106 g/km
Nyt: Seat Leon ST eHybrid FR (2022), Seat Ibiza Xcellence (2018)
Ex-Vag tuotteet:
Fabia 1.2 TSI (2016), Leon ST FR 1.4 ACT (2017), Leon ST FR TSI (2014), VW Touran TDI, VW Polo TDI, Octavia HB II TDI, VW Golf Variant IV TDI, Octavia Combi I
Muita: Opel Astra 1.6-2.0, Peugeot 206, Nissan Micra

Foxit

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 07.06.20 - klo:21:51
1.0 TSi on hämmästyttävän pihi peli - manuaalina. Olen tottunut, ettei minun kulutuksia uskota. Lahden EcoRun kilpailussakin järjästäjät mittasivat kaiken moneen kertaan ennen lopullisten  tulosten ilmoittamista.

PS. Ajotietokone valehtelee 0,1 litraa eli todellinen kulutus oli 3,3 l/100 km.
Epäilen silti tuota mittausta kovin koska olen näihin polttoaineenkulutusasioihin myös vihkiytynyt. Uskon kyllä että tuo litrainen kone on pihi tuossa Leonin kopassa, mutta ei normiolosuhteissa. Varsinkin kun mainitsit tuossa aiemmin että tulos on saavutettu kun: " Suurin osa matkasta 100 km/h nopeutta. Alun ja lopun taajamat laskivat keskinopeutta. Muun liikenteen tahdissa. Muutama ohitus." Kolmosella alkavan lukeman tai oikeammin nelosta lähentelevän voisin uskoa mikäli 84 km/h olisi ajettu tasaisesti vaikka 80 km/h rajoitusalueella ilman hidastuksia. Mainitsit kuitenkin että suurin osa ajasta oli ajettu 100 km/h nopeutta, mikä pistää nyt epäilemään tarinasi todenperäisyyttä. Johan tuossa tulee jo fyysikan laitkin vastaan. Noissa päälle satasen vauhdeissa kuljettajan taloudellisen ajon taidoilla ei ole enää niin suurta vaikutusta, eikä tuo Leon kuitenkaan niin virtaviivainen ole. Voisitko kertoa että mikä on tasaisen vauhdin kulutus 100 km/h (todellinen nopeus GPS:n mukaan) sinun Leonissa normaalisti jos nollaat ajotietokoneen kulutusmittarin vauhdista lennosta ja ajat näin esim. yli 10 km ajan hidastamatta? Muutama tällainen mittaus eri kerroilla ja niistä keskiarvo niin tiedetään mikä on todellinen tulos. Muutkin täällä olevat litraisen bensiini manuaali Leonin omistajat saavat raportoida omat tuloksensa ja se olisi jopa suotavaa.

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.20 - klo:03:27
Tässä on muuten erinomainen opas taloudelliseen ajamiseen.

http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163936.pdf
Kyllä suosittelen itsekin tämän teoksen lukemista, olen tuon lukassut joskus kokonaan läpitte ja minulle tuosta on hybridikuskina ollut paljonkin iloa. Kappaleessa 11.1 Bensiiniautot (s.184) mainitaan myös seuraavaa:
"Taloudellisuusajokoulutus antaa tyypillisesti kaupunkiajossa suuremman hyödyn kuin maantiellä. Tämä aiheutuu siitä, että kaupunkiajossa ajotapa vaikuttaa kulutukseen enemmän kuin maantiellä. Kaupunkiajossa esimerkiksi ennakoinnilla on suurempi merkitys kuin maantiellä. Maantieajossa säästökeinoiksi jäävät lähinnä ajonopeuksien järkevä valinta sekä riittävän suurten vaihteiden käyttö.
Tämän päättelyn perusteella keskinmääräiseksi taloudellisuusajokoulutuksen aikaansaamaksi säästöksi maantieajossa arvioitiin 10 % joka on puolet kaupunkiajon säästöstä Kaupunki- ja maantieajon osuudet arvioitiin tyypillisessä bensiinihenkilöauton käytössä keskinmäärin yhtä suuriksi, jolloin päädyttiin arvioon, että taloudellisuusajokoulutus antaa henkilöautoilla keskimäärin 15 %:n polttoaineensäästön sekalaisessa sekä kaupunki- että maantieajosta koostuvassa ajossa"
Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Yaffa0 - 08.06.20 - klo:12:58
Mä en täysin osta näitä perusteluja vieläkään, koskaan mikään autolehti ei näitä ole koskaan näin käsitellyt. Toiseksi, ei kai kukaan polttoainetta säästävä vedätä konetta tuonne 5500 kierrokselle, tehokas ajoalue on jossakin 1000-4000 välissä.

Eihän autolehdet käsittele fysiikkaa kovin tarkasti. Enhän väittänytkään, että arkiajossa kierrätettäisiin 5500 r/min. Nuo moottorien kierrosalueet kuitenkin määräävät vaihteistojen välitykset. Yleensä isoin vaihde on niin pitkä, että sillä saavitetaan juuri se huippunopeus mitä moottorin huipputehoilla on saavutettavissa. 85 kW Leonossa se on hieman päällä 200 km/h. Koska diesel ei kierrä yhtä korkealle kuin bensa, tarvitaan siinä pidemmät välitykset saman huippunopeuden saavuttamiseen. Nämä pidemmät välitykset ovat sitten käytössä myös arkiajossa 2000 r/min kohdalla. Tällöin kampiakselin vääntö kertautuu matkalla vetäville pyörille vähemmän kuin bensassa. Bensalla saadaan sama vääntö vetäville pyörille pienemmällä kampiakselin väännöllä kuin dieselissä.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

765turbo

Itsellä tuo 3.9L oli 62km/h keskinopeudella ja 110km oli matkaa taitettu. Eli 3.2L kuulostaa todella hyvältä, jos keskinopeus on yli 80km/h.
Töpöperä Faabion CW 0,33 ja Seatin lukema on varmaan alle 0,30, jos menee noin pienellä satasen vauhdeissa. No mun Fabia 95hv ja 5v, eroa jo teknisesti muutenkin. Pitäs joskus kokeilla kuinka paljon tommosen pikkumyllyn saa kuluttamaan.

Foxit

Lainaus käyttäjältä: 765turbo - 08.06.20 - klo:14:26
Itsellä tuo 3.9L oli 62km/h keskinopeudella ja 110km oli matkaa taitettu. Eli 3.2L kuulostaa todella hyvältä, jos keskinopeus on yli 80km/h.
Töpöperä Faabion CW 0,33 ja Seatin lukema on varmaan alle 0,30, jos menee noin pienellä satasen vauhdeissa. No mun Fabia 95hv ja 5v, eroa jo teknisesti muutenkin. Pitäs joskus kokeilla kuinka paljon tommosen pikkumyllyn saa kuluttamaan.
Seuraavia lukemia on mitattu esim. Skoda Rapid Spacebackille : https://www.youtube.com/watch?v=_4NuaoKwmY4
"Skoda Rapid Spaceback 1.0 TSI (1.0 l R3 petrol engine, 70 kW, 95 HP, 160 Nm, FWD, 5-speed manual gearbox) in city, highway and autobahn.
Results:
eco city: 5.0 l/100 km (47.0 mpg US)
90 km/h (56 mph): 4.0 l/100 km (58.8 mpg US)
120 km/h (75 mph): 6.1 l/100 km (38.6 mpg US)
140 km/h (87 mph): 7.4 l/100 km (31.8 mpg US)
"

Ilmanvastuskerroin cw = 0.307 https://cdn.skoda-storyboard.com/2016/05/RAPID-SPACEBACK-en.pdf
Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

jalkkis

Intterwebsistä löytyy kyllä aikaisemmin mainitun Lahden EcoRunin tulokset. Ei ihan noin matalia lukemia mutta 3.xx lukuja kuitenkin. Oliko silloin vielä kostea ajokeli?

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 08.06.20 - klo:13:20
Uskon kyllä että tuo litrainen kone on pihi tuossa Leonin kopassa, mutta ei normiolosuhteissa.

Leon on nimenomaan pihi todellisissa olosuhteissa. Se jaksaa yhä hämmästyttää.

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 08.06.20 - klo:13:20
Kolmosella alkavan lukeman tai oikeammin nelosta lähentelevän voisin uskoa mikäli 84 km/h olisi ajettu tasaisesti vaikka 80 km/h rajoitusalueella ilman hidastuksia. Mainitsit kuitenkin että suurin osa ajasta oli ajettu 100 km/h nopeutta, mikä pistää nyt epäilemään tarinasi todenperäisyyttä. Johan tuossa tulee jo fyysikan laitkin vastaan. Noissa päälle satasen vauhdeissa kuljettajan taloudellisen ajon taidoilla ei ole enää niin suurta vaikutusta, eikä tuo Leon kuitenkaan niin virtaviivainen ole.

Vielä enemmän hämmästyttää kuinka vähän nopeuden nosto vaikuttaa kulutukseen. Leon rullaa todella herkästi ja vaatii 100 km/h nopeudessa vähän voimaa. Kori on virtaviivainen ja päälle vielä Ecomotive varustus (umpinainen keula, matalampi maavara ja ilmanohjaimet). Leonilla tarvitaan 100 km/h nopeudessa tarkkaa kaasujalkaa, jotta pysyy siinä pienen kulutuksen putkessa, josta olen täällä usein maininnut. Eli ajotavalla on suurikin vaikutus.

Minkä fysiikan lain vastaantulemista tarkoitit?
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: jalkkis - 08.06.20 - klo:16:12
Intterwebsistä löytyy kyllä aikaisemmin mainitun Lahden EcoRunin tulokset. Ei ihan noin matalia lukemia mutta 3.xx lukuja kuitenkin. Oliko silloin vielä kostea ajokeli?

Oli raskas keli. 0 C ja tienpinnat märät. Paikka paikoin räntääkin. Varsinkin kosteat hiekkatieosuudet olivat raskaita.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

b1mpo

Kerro nyt vielä kertauksena se, että miten sen moottorin saa siihen erityiseen vähän kuluttavaan moodiin? Onko se niin, että tavoitenopeudessa päästetään kaasu kokonaan ja sitten erittäin rauhallisesti lisätään kaasua, jotta nopeus ei ala laskemaan? Tuo tekniikka tuntuu sinänsä hassulta, koska luulisi moottoritekniikan olevan jo niin kehittynyttä, että moottori toimisi mahdollisimman laihalla seoksella joka tilanteessa.
Octavia Style 1.5 tsi -19
Ex Octavia Combi Style 1.0tsi -17
Ex Octavia Combi Elegance 1.6tdi -14
Ex Octavia Combi Greenline 1.6tdi -10
Ex Leon Stella Profile 1.9tdi 110 -05

jt

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 08.06.20 - klo:02:55
Koska TSI:n kierrosalue on laajempi kuin TDI:n (1000-5500 vs 1000-4000 r/min), voidaan bensamoottorin välitykset tehdä 40/55 verran lyhyemmiksi. Täten bensalla ajetaan samalla nopeudella lyhyemmillä välityksillä kuin dieselillä. Eli sama kuin dieselillä ajettaisiin pykälää pienemmällä vaihteella, jolloin vääntö vetävillä pyörillä onkin suurempi. Suurempi vääntö synnyttää suuremman voiman, joka taas liikuttaa autoa paremmin. Eli kampiakselin vääntöä ei kerro miten auto liikkuu. Vetävien pyörien vääntö kertoo.

Jos halutaan verrata bensan ja dieselin kampiaksien vääntöä keskenään pitää dieselin vääntö ensin kertoa 40/55:lla. 1.0 TSI vääntö on 200 Nm, kun vanhan 1.6 TDI vääntö on 250 Nm. 40/55*250 Nm = 181 Nm. Eli 200 vs 181 Nm => TSI liikkuu paremmin käyttökierroksilla. Tilanne muuttuu jos dieselissä onkin 300 Nm. Tällöin vertailukelpoinen vääntö on 44/55*300 = 218 Nm eli diesel synnyttää suuremman autoa liikuttavan voiman nopeuden funktiona käyttökierroksilla. Diesel on varmaan raskaampi, mutta silti voima/massa suhde on parempi, joten dieselin liikkuu paremmin.
Ei se nyt ihan noin mene. Vaihteistojen välityksethän valmistajat voivat asettaa, tietyllä vaihteluvälillä, oman suunnittelufilosofiansa mukaisesti. Onhan vähä-vääntöisiä bensakoneitakin joissa esim. suurin vaihde on välitetty todella pitkäksi kulutuksen säästömielessä ja lopputulos on sitten hyvinkin ponneton kiihtyvyyden suhteen.

Vertailua ei siis voi tehdä suoraviivaisesti niin että kerrotaan kaavamaisella <1 kertoimella dieselin vääntö kun verrataan bensaan, vaan jos halutaan verrata esim. kiihtyvyyttä tietyillä vaihteilla silloin pitää verrata tunnettuja esimerkkitapauksia keskenään ja niissä käytettyjä välityksiä.

Käytännön esimerkkinä; Passat 1.9TDI koneessa suurimmalla vaihteella (5) 100km/h nopeudessa kierrokset noin 2000rpm. Taasen Passat 1.4TSI Ecofuel, 100km/h nopeudessa suurimmalla vaihteella (DSG 7) kierrokset noin 2000rpm. Dieselissä 50nm enemmän huippuvääntöä, mutta bensa (tarkemmin siis kaasukone) on kuitenkin käytännön ajossa ihan eri virkeä dieseliin verrattuna, kiitos DSG:n joka optimoi vaihteen/kierrokset ja nopeasti reagoivan koneen ansiosta. Ja onhan toki jälkimmäisessä selvästi enemmän tehoakin (150hp). Dieselillä on perinteisesti ollut pitemmät välitykset kiitos paremman ja alhaisemmilla kierroksilla olevan väännön, mutta turbojen mukaantulo on muuttanut tilannetta ja polttoaineen säästötavoitteet ovat pidentäneet myös bensakoneiden välityksiä. Polttoaineen säästämiseksi DSG voi käyttää bensakoneessakin hyvinkin "dieselmäisiä" kierroksia - siitä onko se sitten hyvä vai huono asia esim. kestävyyden kannalta, lienee vaihtelevia mielipiteitä.
(btw, tuota vertailua voisi jatkaa vielä Passat 2.0FSI koneella, sama 150hp huipputeho ja 200nm huippuvääntö kuin 1.4TSI ja lyhyemmät välitykset, 3000rpm 100km/h 6:s vaihde, mutta käytännössä laiska kun alavääntöä vain ei ole)
VW Touran Ecofuel 1.4TSI DSG -11

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: jt - 08.06.20 - klo:22:46
Ei se nyt ihan noin mene. Vaihteistojen välityksethän valmistajat voivat asettaa, tietyllä vaihteluvälillä, oman suunnittelufilosofiansa mukaisesti.

Minun esimerkki oli tietysti yleisellä tasolla olettaen, että molemmissa niin bensassa kuin dieselillä on saman tyyppiset vaihteistot. Perinteiset viisi vaihdetta ja huiput otetaan viitosvaihteella. Tämä yksinkertaisuuden takia, koska väännön vaikutus asia tuntuu olevan monelle epäselvä. Tilanne tietysti muuttuu, jos toisessa on kuudes vaihde. Tuolloin on yleistä, että huiput otetaan vitosella ja kuudes on todella pitkä säästövaihde. Puhumattakaan manuaalin ja 7-vaihteisen automaatin vertailusta tai vieläpä vaihteiden käytöstä. Vaihteillahan saadaan joka tilanteessa maksimoitua vääntö vetäville pyörille kyseisellä nopeudella. Silloin ratkaisee moottorin teho. Esimerkkini oli miten kampiakselin vääntö skaalautuu vetäviin pyöriin kun molemilla ajetaan samalla vaihteella vaihteistojen olessa saman muotoiset. Jos autojen tehot ovat samat, synnyttävät molemmat saman väännän vetäville pyörille. Diesel suuremmalla kampiakselin väännöllä ja matalammilla kierroksilla. Bensa taasen pienemmällä väännöllä mutta suuremmilla kierroksilla.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.06.20 - klo:18:53
Kerro nyt vielä kertauksena se, että miten sen moottorin saa siihen erityiseen vähän kuluttavaan moodiin?

Pitää kiihdyttää ripeästi tavoitenopeuteen maksimimomentin kohdalla. Painaa kunnolla kaasua, että tunteen ahtopaineiden mukaan tulon. Sitten tavoitenopeuden saavutettua ensin löysätä kaasua reilusti, sitten nopeuden tasaannuttua varovaisesti painaa hieman kaasua lisää, että nopeus pysyy vakioa. Ottaa "löysät pois". Sitten vain kruisaa vakionopeudella pitäen kaasun tarkasti tuossa aivan pinnassa.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

BLUP!

Onko missään kerrottu millä seoksella 1.0 tsi:tä ajetaan eri kuormilla? Säädin edellisen auton matka-ajokuormat ns. leanburn tilaan (laihin millä ei nykinyt), mutta se vaatii laajakaistalambdan ja keinon päästä muuttamaan ohjelmistokoodia. Mietin vaan että varmaan 1.0tsi:kin menee jollain kaasun asennolla ja kuormalla hieman rikkaammalle maksimitehoja/-vääntöjä hakiessa, joten kaasun optimiasennon löytämiseksi olisi hyvä olla laajakaista mittari.
VW Eco Up!

b1mpo

#476
Se missä vag on onnistunut varsinkin tämän litraisen kohdalla varsin hyvin on se, että moottori toimii varsin laihalla seoksella laajalla kierrosaulueella. Laiha seos tarkoittaa kuumia pakokaasuja ja kuumaa palotapahtumaa. Eli turbolle ja katalysaattorille meneviä pakokaasuja saadaan jäähdytettyä kannessa nesteellä niin tehokkaasti, että moottoritienopeudessakin lämpökuorma pysyy asiallisena sallien pienen kulutuksen, eli laihan seoksen. Itse en seurannut seossuhdetta, kun litrainen oli vielä käytössä. Lisäksi kolmipyttyinen on virtauksiltaan tehokkaampi, kuin nelipyttyinen. Ei kai tuohon optimaalisten välitysten kanssa  ole juuri muuta selitystä tuohon pieniruokaisuuteen isommallakin kuormituksella. Toki tekijöitä on muitakin, jotka perustuu moottorin keveään pyörimiseen. Ja tottakai sitten esim. leonin tapauksessa valmistajan mm. korin optimointi auttaa lisää tuossa pienen kulutuksen saavuttamisessa. Plussana tuohon tulee päälle moottorin nopea lämpeneminen, joka sitten auttaa lyhemmälläkin matkalla pieneen kulutukseen.

Ps. Eihän tuo dieselin ja bensan vertailu kulkumielessä ole mitään rakettitiedettä. Jos vaikka vertaa  saman tehoisia 1.6tdi ja 1.0tsi koneita, pitää välitykset ottaa huomioon, koska ne välittää sen moottorin vääntömomentin pyörille näissä moottoreissa eri kertoimilla. Eli bensassa saattaa olla suurempi vääntömomentti vetopyörällä, vaikka moottorin kampiakselin vääntömomentti on pienempi. Kokonaisvälitys sen siis ratkaisee. Mutta jos välitys ja kierrosluku on molemmissa sama, kiihdyttää suurempi vääntömomentti autoa enemmän riippumatta käyttövoimasta.

Dieselissä hyötysuhde on hiukan matalammilla kierroksilla, joka yleensä pidentää dieselin välityksiä. Toki tekijöitä on paljon muitakin tuossa kulutusasiassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihteisto
Octavia Style 1.5 tsi -19
Ex Octavia Combi Style 1.0tsi -17
Ex Octavia Combi Elegance 1.6tdi -14
Ex Octavia Combi Greenline 1.6tdi -10
Ex Leon Stella Profile 1.9tdi 110 -05

Foxit

#477
Lainaus käyttäjältä: b1mpo - 08.06.20 - klo:18:53
Kerro nyt vielä kertauksena se, että miten sen moottorin saa siihen erityiseen vähän kuluttavaan moodiin? Onko se niin, että tavoitenopeudessa päästetään kaasu kokonaan ja sitten erittäin rauhallisesti lisätään kaasua, jotta nopeus ei ala laskemaan? Tuo tekniikka tuntuu sinänsä hassulta, koska luulisi moottoritekniikan olevan jo niin kehittynyttä, että moottori toimisi mahdollisimman laihalla seoksella joka tilanteessa.
Tämä miltei salatieteeltä kuulostava tekniikka kiinnostaa itseänikin. Muistatko b1mpo, mitä tuo sinun edeltävä litrainen Octaviasi vei tasaisessa 100 km/h (GPS) vauhdissa soppaa keskimäärin? Pihistelijäkin voisi vastata tähän, jokin haarukkakin riittää hahmottamaan asiaa. Kuitenkin ajovastusvoimista ilmanvastus alkaa näyttelemään noissa nopeuksissa suurempaa roolia.
Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

Pihistelijä

Lainaus käyttäjältä: Foxit - 09.06.20 - klo:09:51
Muistatko b1mpo, mitä tuo sinun edeltävä litrainen Octaviasi vei tasaisessa 100 km/h (GPS) vauhdissa soppaa keskimäärin 100 km/h nopeudessa? Pihistelijäkin voisi vastata tähän. Jokin haarukkakin riittää hahmottamaan asiaa. Kuitenkin ajovastusvoimista ilmanvastus alkaa näyttelemään noissa nopeuksissa suurempaa roolia.

Riippuu hirveästi olosuhteista. Eniten lämpötilasta (ilman tiheys). Sitten asfaltin tasaisuudesta. Alle 4 l/100 km vie keskimäärin. Jos on lämmintä, tyyntä ja asfaltti tasaista menee hieman yli kolme. Nuo mittarinopeudella 100 km/h.
Cupra Born 150 kW 58 kWh -22

Foxit

Lainaus käyttäjältä: Pihistelijä - 09.06.20 - klo:09:58
Riippuu hirveästi olosuhteista. Eniten lämpötilasta (ilman tiheys). Sitten asfaltin tasaisuudesta. Alle 4 l/100 km vie keskimäärin. Jos on lämmintä, tyyntä ja asfaltti tasaista menee hieman yli kolme. Nuo mittarinopeudella 100 km/h.
Kiitos, tarkentaisitko vielä että mikä se haarukka on sitten, alin - korkein l/100km? Paljonko sinun mittarivirheesi muuten on tuossa vauhdissa?
Toyota Prius+ (2020) Business
ex: Toyota Prius (2016) Active, Lexus CT 200h (2011) Comfort, Toyota Auris 1,8 HSD (2011) Linea Sol, Volkswagen Polo 1,2 TDI (2011) Bluemotion

Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy