Keskustelua sähköautoista

[Daatta]

Kesällä joutui tekemään välilatauksen Humppilassa, yllätys oli neljä autoa samaan aikaan kahdella pikalaturilla. Itse virittelin 11kW tolppaan piuhan odotellessa, mutta pian saikin siirtyä 200kW pikalaturille kun Audi ja Ionic 5 lataavat niin nopeasti. 

Kokemuksen kanssa-sähköautoilijoista ovat olleet vallan positiivisia, jonotustapauksissa sähköä on otettu sen verran mitä tarvitaan seuraavalle legille eikä ole jääty lataamaan akkua "täyteen".

[tsihman]

Sain sen menemään yllättävän pienellä mun testilenkin, mutta se vei silti n. 15 % enemmän kun ID3. Marginaaliseksi eroksi kutsuisin silti.

Kulutuksen lisäys ei tarkoita kuitenkaan isoa rahallista menetystä. Laturilla voi vierähtää pidempään kun kulutus kasvaa. Ioniq5 lataa kuitenkin HPC:llä huomattavasti nopeammin kuin ID  voi matkanteko olla jopa nopeampaa Ioniqilla. Talvella varsinkin kun Ioniq5 My23 tulee esilämmitys HPC laturille navigoidessa. VW:lle tuota ominaisuutta ei ole lähitulevaisuudessa tulossa, Liekkö vanhempiin vuosimalleihin koskaan? Epäilen.

[Pihistelijä]

Itse ajattelen juurikin kuskilla olevan mahdollisesti iso merkitys tässä. Oman auton loogiikka on tuttu ja Pihistelija takuulla on yrittänyt oppia ajamaan autollaan mahdollisimman taloudellisesti. Uusi pikaisesti kokeiltu auto on vielä tuntematon. Lisäksi Pihistelijällä on historia nähdä oman auton kulutus aina poikkeuksellisen alhaisena ja muiden autojen kulutukset paljon normaalimpina.

Jotain tuollaista odotinkin sinulta. Minulla on aina väärä auto tai kuski. No, verrataan uutta Ioniq 5:sta vanhaan Ioniqiin. Vitonen kuluttaa 30% enemmän kuin vanha. Tai 20% enemmän kuin Kona.

En muuten ole ainoa, jonka mielestä Hyundain kulutus on ottanut takapakkia. Harri Salon kevättestin jälkipyykissä ihmettelivät aivan samaa.
https://youtu.be/YLFHFurowk8

[Pihistelijä]

Tässä edellä mainutun kevättestin Hyuandain tulokset. Vitonen on suunniteltu puhtaalta pöydältä sähköautoksi ja silti kulutus on noin suuri verrattuna vanhoihin, jotka olivat polttispohjalta.

[ile]

Tässä edellä mainutun kevättestin Hyuandain tulokset. Vitonen on suunniteltu puhtaalta pöydältä sähköautoksi ja silti kulutus on noin suuri verrattuna vanhoihin, jotka olivat polttispohjalta.

Jos unohdetaan nuo Teslat niin eikös kaikki alkupään autot id:n kulmille ole aivan toista kokoluokkaa?

[teräksenharmaa]

Jotain tuollaista odotinkin sinulta. Minulla on aina väärä auto tai kuski. No, verrataan uutta Ioniq 5:sta vanhaan Ioniqiin. Vitonen kuluttaa 30% enemmän kuin vanha. Tai 20% enemmän kuin Kona.

En muuten ole ainoa, jonka mielestä Hyundain kulutus on ottanut takapakkia. Harri Salon kevättestin jälkipyykissä ihmettelivät aivan samaa.
https://youtu.be/YLFHFurowk8

Pahoittelen, että kiinnitin huomiota siihen, kuinka joskus mainostit samaa kuskia ensin kaiken kokeneena mestarina ja myöhemmin hän ei enää osannutkaan ajaa, kun ajoi väärän tyyppisellä autolla.

Joo siis kirjoitin jo, että luonnollisesti Ioniq 5 kuluttaa vanhempaa paljon pienempää Ioniqia enemmän. Ei siinä mitään epäselvää ole ja niin Bornkin kuluttaa vanhaa Ioniqia enemmän. Noita satunnaisten kuskien ajamia leikkimielisiä vertailuja on vähän turha kovin tarkkaan katsoa, jos on vertailukelpoisempaakin dataa tarjolla. Esim. viimeisimmässä Norjan autoliiton range-testissä Ioniq 5 ja Born menivät samalla kulutuksella siihen asti kun Bornin akku tyhjeni. Tuo siitäkin huolimatta, vaikka Ioniq on kookkaampi, akultaan isompi ja tehokkaampi. Ei tuo nyt kovin takapakilta kuulosta. Vi Bilägare sai Bornin sisarmallin kuluttamaan paljon enemmän kuin Ioniq 5.

[Pihistelijä]

Ei tuo nyt kovin takapakilta kuulosta.

Siis eihän Ioniq 5 kulutukset mitään katastofeja ole, mutta eivät ne ole enää hyviä. Classic Ioniq oli aikanaan luokkansa taloudellisin - ja on sitä yhä 10 vuotta vanhanakin. Se on esim. noin 10% taloudellisempi kuin oma Born. Samoin Kona on yhä todella taloudellinen. Pieni kulutus on merkki hyvästä insinöörityöstä ja se oli Hyuandailla hyvin hallusssa 10 vuotta sitten. Nyt tuli sitten uusi Ioniq 5, joka on suunniteltu puhtaalta pöydältä sähköautoksi mutta sen kulutuslukemat ovat vain keskinkertaisia. Ei vastannut yhtään odotuksia.

Samaan aikaan Tesla on tehnyt Model S malleista yhä taloudellisempia ja Model 3 ja Y ovat pysyneet luokkansa kärjessä. Mersu on on tuonut isoja ja taloudellisia malleja. Hyundai on puolestaan ottanut takapakkia eikä sen mallit enää ole häikäisevän taloudellisia.

[Vastarakki]

Kesällä joutui tekemään välilatauksen Humppilassa, yllätys oli neljä autoa samaan aikaan kahdella pikalaturilla. Itse virittelin 11kW tolppaan piuhan odotellessa, mutta pian saikin siirtyä 200kW pikalaturille kun Audi ja Ionic 5 lataavat niin nopeasti. 

Kokemuksen kanssa-sähköautoilijoista ovat olleet vallan positiivisia, jonotustapauksissa sähköä on otettu sen verran mitä tarvitaan seuraavalle legille eikä ole jääty lataamaan akkua "täyteen".

Ruotsissa kansa on ottanut sähköautoilun omakseen, ja tämä tarkoitti pientä jonottelua ja sitä, että osa lirutti autoaan aivan liian täyteen. Useamman auton näin pikalaturilla 95 prosentissa, paras oli yksi A-Mersu, joka odotteli 99 prosentissa akkuaan "täyteen"

Muutamassa paikassa jonotukselle oli tehty tötsillä ja nauhalla oma alue. Ne toimi tosi hyvin ruuhkaisilla motarinvarren taukopaikoilla.

[Daatta]

Ruotsissa kansa on ottanut sähköautoilun omakseen, ja tämä tarkoitti pientä jonottelua ja sitä, että osa lirutti autoaan aivan liian täyteen. Useamman auton näin pikalaturilla 95 prosentissa, paras oli yksi A-Mersu, joka odotteli 99 prosentissa akkuaan "täyteen"

Tuossa olisi pieni ohjeistus paikallaan, yli 80% lataus pikalaturilla harvemmin kannattaa ja tulee vaan kalliiksi. Varmaan tulee Suomessakin vastaan kun "normaalit" ihmiset alkavat sähköautoilemaan. Kaikki kun eivät ole sähköautoilun harrastajia. 

[Vastarakki]

Jep, onneksi kyseessä oli vielä minuuttiveloitteinen Ionity. Varmasti oli parin euron luokkaa kWh, kun teho oli jossain 10 kW hujakoilla 

[Pihistelijä]

Tässä vertailu nykyisen Bornin ja edellisen Seat Leon 1.0 TSI farkun kesän ajoista. Leonin ajot olivat kesällä 2020 ja Bornin nyt 2022. Ajoprofiilit olivat täsmälleen samanlaiset ja pyrin ajamaan molempia mahdollisimman taloudellisesti. Kuitenkin rajoitusten ja muun liikenteen tahdissa.

Leon kulutti siis 3,4 l/100 km. Tankkauksien mukaan kulutus oli 3,5 l/100 km. Verrataan energian kulutusta. Litra 95E10 bensaa sisältää 8,6 kWh. Eli Leon kulutti 30,1 kWh/100 km. Bornin kulutus oli ajotietokoneen mukaan 12,1 kWh. Siihen lataushäviöt päälle, tulee 13,5 kWh/100 km.

Eli bensan energian kulutus on hieman reilut kaksinkertainen verrattuna sähköautoon. Selvästi pienempää kuin sähköautopiireissä yleensä mainostetaan.

[tgotj]

Bensamoottorin hyötysuhde parhaimmillaan luokkaa 35% vissiinkin ja sähkömoottorin jossain vähän yli 90%. Siihen kun laskee muut häviöt niin eihän tuosta tule kuin vähän 2,5-kertainen hyötysuhde, eli kyllä sun laskelmat ihan paikkansa pitävät ovat.

[jt]

Leon kulutti siis 3,4 l/100 km. Tankkauksien mukaan kulutus oli 3,5 l/100 km. Verrataan energian kulutusta. Litra 95E10 bensaa sisältää 8,6 kWh. Eli Leon kulutti 30,1 kWh/100 km. Bornin kulutus oli ajotietokoneen mukaan 12,1 kWh. Siihen lataushäviöt päälle, tulee 13,5 kWh/100 km.

Eli bensan energian kulutus on hieman reilut kaksinkertainen verrattuna sähköautoon. Selvästi pienempää kuin sähköautopiireissä yleensä mainostetaan.

Bensan jalostaminen ja tuotantoketju kuluttaa energiaa myös, ehkä sen min. 20%. Toki jos verrataan vain auton pään kulutusta, nämä voi jättää huomiotta.

Bensamoottorin hyötysuhde parhaimmillaan luokkaa 35% vissiinkin ja sähkömoottorin jossain vähän yli 90%. Siihen kun laskee muut häviöt niin eihän tuosta tule kuin vähän 2,5-kertainen hyötysuhde, eli kyllä sun laskelmat ihan paikkansa pitävät ovat.

Vain jos verrataan auton päätä. Jos verrataan koko tuotantoketjua ja verrokkina polttoaineella tehdään sähköä, niin tuon sähkön tuotannon hyötysuhde on maksimissaan n. 40%. Jos verrokkina on pihi polttis ja vastaavan kokoluokan täyssähkö, päästään tietyissä skenaariossa about samoihin kokonaisenergiankulutuksiin tai polttis voi olla jopa tehokkaampi (esim. maantie kylmässä). Kun taasen kaupunkityyppisessä pätkäajossa sähkö on selvästi parempi, ei vain sähkömoottorin hyötysuhteen vuoksi, vaan erityisesti myös jarrutusenergian talteenoton.

Tietenkin jos verrataan sitten esim. tuuli- tai vesisähköä, sähköauton kokonaisketju on juuri about tuota kertaluokkaa parempi jos verrataan kokonaisenergiankulutusta.

[teräksenharmaa]

Bensan jalostaminen ja tuotantoketju kuluttaa energiaa myös, ehkä sen min. 20%. Toki jos verrataan vain auton pään kulutusta, nämä voi jättää huomiotta.
Vain jos verrataan auton päätä. Jos verrataan koko tuotantoketjua ja verrokkina polttoaineella tehdään sähköä, niin tuon sähkön tuotannon hyötysuhde on maksimissaan n. 40%. Jos verrokkina on pihi polttis ja vastaavan kokoluokan täyssähkö, päästään tietyissä skenaariossa about samoihin kokonaisenergiankulutuksiin tai polttis voi olla jopa tehokkaampi (esim. maantie kylmässä). Kun taasen kaupunkityyppisessä pätkäajossa sähkö on selvästi parempi, ei vain sähkömoottorin hyötysuhteen vuoksi, vaan erityisesti myös jarrutusenergian talteenoton.

Tietenkin jos verrataan sitten esim. tuuli- tai vesisähköä, sähköauton kokonaisketju on juuri about tuota kertaluokkaa parempi jos verrataan kokonaisenergiankulutusta.

Sähkön tuotannon hyötysuhdetta on melko vaikea määrittää, kun mukana on uusiutuvia ja ydinvoimaa. Miten lasketaan vaikka tuulivoiman hyötysuhde? Myöskään ei ole oikein mielekästä vertailla ydinvoiman ja polttomoottorin hyötysuhteita, kun ne eivät ole missään määrin toistensa vaihtoehtoja ja päästötkin syntyvät täysin eri tavalla ja mittakaavassa.

Mitä tulee pihistelijään, niin hänen ajonsa tuolla keskinopeudella täytyy olla maantiepainotteista. Samoin taloudellisuusajomestarin käytössä ero kaupungissakin pienenee, koska jarrutusenergiaa ei ole yhtä paljon kerättävissi kuin käytännössä kaikilla muilla. Vähemmän taloudellisesta ajavalla ero energian kulutuksissa on suurempi sähköauton jarrutusenergia talteenoton ja myös sen vuoksi, koska moottorin hyötysuhde heittelee vähemmän kuormituksen mukaan. Sähköauto tavallaan antaa anteeksi ajajan epätaloudellisuutta pl. korkeat nopeudet, joissa polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan.

[VAGkilainen]

Tässä vertailu nykyisen Bornin ja edellisen Seat Leon 1.0 TSI farkun kesän ajoista. Leonin ajot olivat kesällä 2020 ja Bornin nyt 2022. Ajoprofiilit olivat täsmälleen samanlaiset ja pyrin ajamaan molempia mahdollisimman taloudellisesti. Kuitenkin rajoitusten ja muun liikenteen tahdissa.

Leon kulutti siis 3,4 l/100 km. Tankkauksien mukaan kulutus oli 3,5 l/100 km. Verrataan energian kulutusta. Litra 95E10 bensaa sisältää 8,6 kWh. Eli Leon kulutti 30,1 kWh/100 km. Bornin kulutus oli ajotietokoneen mukaan 12,1 kWh. Siihen lataushäviöt päälle, tulee 13,5 kWh/100 km.

Eli bensan energian kulutus on hieman reilut kaksinkertainen verrattuna sähköautoon. Selvästi pienempää kuin sähköautopiireissä yleensä mainostetaan.

Hyvää pohdintaa!

Sähkön tuotannon hyötysuhdetta on melko vaikea määrittää, kun mukana on uusiutuvia ja ydinvoimaa. Miten lasketaan vaikka tuulivoiman hyötysuhde? Myöskään ei ole oikein mielekästä vertailla ydinvoiman ja polttomoottorin hyötysuhteita, kun ne eivät ole missään määrin toistensa vaihtoehtoja ja päästötkin syntyvät täysin eri tavalla ja mittakaavassa.

Mitä tulee pihistelijään, niin hänen ajonsa tuolla keskinopeudella täytyy olla maantiepainotteista. Samoin taloudellisuusajomestarin käytössä ero kaupungissakin pienenee, koska jarrutusenergiaa ei ole yhtä paljon kerättävissi kuin käytännössä kaikilla muilla. Vähemmän taloudellisesta ajavalla ero energian kulutuksissa on suurempi sähköauton jarrutusenergia talteenoton ja myös sen vuoksi, koska moottorin hyötysuhde heittelee vähemmän kuormituksen mukaan. Sähköauto tavallaan antaa anteeksi ajajan epätaloudellisuutta pl. korkeat nopeudet, joissa polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan.

Kuten myös tämäkin.
Tuulivoimaan kannattaa tutustua vaikka facessa, siellä on kovaa pohdintaa ja minulla ainakin on tuo "vihreä" energia on melkein mustaa. Täytyisi vuoden sisällä keksiä mikä autoa kuljettaa seuraavaksi.

[jt]

Sähkön tuotannon hyötysuhdetta on melko vaikea määrittää, kun mukana on uusiutuvia ja ydinvoimaa. Miten lasketaan vaikka tuulivoiman hyötysuhde? Myöskään ei ole oikein mielekästä vertailla ydinvoiman ja polttomoottorin hyötysuhteita, kun ne eivät ole missään määrin toistensa vaihtoehtoja ja päästötkin syntyvät täysin eri tavalla ja mittakaavassa.

Eihän tuo nyt niin vaikeaa ole. Valitaan piste mistä eteenpäin verrataan ja lasketaan siitä. Ei ole ehkä niin tarkoituksenmukaista laskea paljonko saadaan tuulesta energiaa siirrettyä generaattoriin, vaan miten ketju vie sähkönenergian perille (=hyvällä hyötysuhteella). Tuulen ongelma on taasen surkea kapasiteettikerroin, parhaillaan vajaa 50% ja olisiko keskimäärin kolmanneksen. Ja vielä siten että välillä ei tuule juuri yhtään ja toisaalta taas tulee täysi nimellisteho. Eihän tuulta voi oikein suoraan käyttää modernissa liikenteessä primäärilähteenä, purjelaivat toki eri asia. Tämä vertailu siis energian kulutuksen kannalta.

Jos taasen vertaillaan päästöjä, havaitaan nopeasti että energiaa voi kulua kokonaisuutena paljon, mutta päästötaso olla silti pieni, eli suoraa yhteyttä ei välttämättä ole. Esim. ydinvoima, 2/3 energiasta lämpönä hukkaan. Vähäpäästöinen (tai päästöisin) ei siten tarkoita välttämättä kaikkein tehokkainta energiankäyttöketjua.

Oikeastaan sähkön tuotannon voisi jakaa kahtia, ne tavat jotka tuottavat suoraan sähköä (esim. vesivoima, tuuli, aurinko) ja ne jotka tuottavat sähköä ensin tuottamalla lämpöä ja lämmöstä sitten sähköä (kivihiili, ydinvoima, kaasu, puuhake jne). Jälkimmäisen ryhmän hyötysuhde sähköntuotantoon on kolmannes - alle puolet käytetystä energialähteestä. Sähköauton käyttäessä jälkimmäisen ryhmän tuottamaa sähköä, ei kokonaisenergian käyttö ole hyötysuhteeltaan moninkertainen polttomoottoriin verrattuna.

Sähköauto tavallaan antaa anteeksi ajajan epätaloudellisuutta pl. korkeat nopeudet, joissa polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan.

Tämä on erityisesti kaupunkiympäristössä sähkövoimansiirron etu. Suhteellisena heikkoutena korkeiden nopeuksien lisäksi erityisen kylmät olosuhteet tai korkea kuormitus (esim. peräkärry)

[teräksenharmaa]

Eihän tuo nyt niin vaikeaa ole. Valitaan piste mistä eteenpäin verrataan ja lasketaan siitä. Ei ole ehkä niin tarkoituksenmukaista laskea paljonko saadaan tuulesta energiaa siirrettyä generaattoriin, vaan miten ketju vie sähkönenergian perille (=hyvällä hyötysuhteella).

Ei kai siirron häviöitä voi mitenkään pitää tuulivoiman hyötysuhteena?

Oikeastaan sähkön tuotannon voisi jakaa kahtia, ne tavat jotka tuottavat suoraan sähköä (esim. vesivoima, tuuli, aurinko) ja ne jotka tuottavat sähköä ensin tuottamalla lämpöä ja lämmöstä sitten sähköä (kivihiili, ydinvoima, kaasu, puuhake jne). Jälkimmäisen ryhmän hyötysuhde sähköntuotantoon on kolmannes - alle puolet käytetystä energialähteestä.

Tuokin kattilan ruokkiman generaattorin hyötysuhdelaskenta menee hankalaksi, kun suuri osa sähköstä syntyy korkean hyötysuhteen yhteistuotantona lämmöntuotannon sivutuotteena.

[jt]

Ei kai siirron häviöitä voi mitenkään pitää tuulivoiman hyötysuhteena?

Keskustelu lähti liikkeelle kokonaishyötysuhteista, josta siirto on yksi osa. Varsinaisen tuulivoimatuotannon/kentän hyötysuhteeseenhan esim. valtakunnanverkko ei teknisesti ajatellen kuulu, vaan mitä sieltä tulee sähköä siirrettäväksi eteenpäin, joitain häviöitä/muuntajiahan sielläkin voi olla.

Tuokin kattilan ruokkiman generaattorin hyötysuhdelaskenta menee hankalaksi, kun suuri osa sähköstä syntyy korkean hyötysuhteen yhteistuotantona lämmöntuotannon sivutuotteena.

Tässä nyt kesähelteilläkin on saatu havainnoida uutta ilmiötä kun tätä "sivutuotetta" ei olekkaan ollut saatavilla riittävästi, vaan hinta on noussut pilviin ja lämmön tarve on ollut vastaavasti kohtuu olematon. Samalla on vaadittu jopa poliitikkojen puolelta käynnistämään pelkkiä sähköä tuottavia kivihiilivoimaloita. Lämmön hyödyntäminen on järkevää, mutta siitä huolimatta, tietystä yksiköstä lämpöä ei saada sen enempää sähköä ulos.   

[sakal83]

https://www.is.fi/autot/art-2000009036457.html
Saas nähdä koska fanboyt:kin tajuavat tilanteen.

[Ranssi]

https://www.is.fi/autot/art-2000009036457.html
Saas nähdä koska fanboyt:kin tajuavat tilanteen.

Täytyypä käydä laittamassa maissinjyvät mikroon odottaessa kuinka tämäkin uutinen kiihkoilijoiden toimesta käännetään joko sen linkittäjän tai laajemmin polttomoottoriautoilijoiden piikkiin.

[Sped]

https://www.is.fi/autot/art-2000009036457.html
Saas nähdä koska fanboyt:kin tajuavat tilanteen.

Tähän en kommentoi muuta, kuin että en ymmärrä miten jotkut pitävät Teslaa premium-brändinä. Korkea hinta ei tee premiumia.

[Guido]

Tähän en kommentoi muuta, kuin että en ymmärrä miten jotkut pitävät Teslaa premium-brändinä. Korkea hinta ei tee premiumia.

Eihän Tesla edes ole erityisen kallis jos verrataan oikeisiin premiumeihin tai luksusautoihin. Toki jos taloudelliset resurssit riittää -92 diesel-volvoon niin varmaan Tesla on hinnakas, mutta siinä tapauksessa kaikki uudet autot ovat tavoittamattomissa.

Muutenkin tämä taitaa olla väärä foorumi tavoitella Tesla fanboy-ryhmän huomiota.

[Farao]

Tähän en kommentoi muuta, kuin että en ymmärrä miten jotkut pitävät Teslaa premium-brändinä. Korkea hinta ei tee premiumia.

Samalla tavalla jonkun mielestä Audikin on premium, vaikka on luokkaa/pari alempana kuin BMW tai Mercedes. Se on varmaan määritelty "oma on paras".

[teräksenharmaa]

Samalla tavalla jonkun mielestä Audikin on premium, vaikka on luokkaa/pari alempana kuin BMW tai Mercedes. Se on varmaan määritelty "oma on paras".

Missä luokissa Audi on Mersua tai Bemaria alempana? Premium on nimenomaan hintapositio, vaikka monet yrittävätkin kääntää sitä joksikin omien subjektiivisten mieltymysten mukaiseksi arvosanaksi.

[teräksenharmaa]

Eihän Tesla edes ole erityisen kallis jos verrataan oikeisiin premiumeihin tai luksusautoihin. Toki jos taloudelliset resurssit riittää -92 diesel-volvoon niin varmaan Tesla on hinnakas, mutta siinä tapauksessa kaikki uudet autot ovat tavoittamattomissa.

Muutenkin tämä taitaa olla väärä foorumi tavoitella Tesla fanboy-ryhmän huomiota.

Suomessa Teslat ovat hintaluokassa 50-150 kâ,¬ eli juuri siellä, missä muutkin premiumit. Esim. Mersulla toki on tosi laaja mallikirjo ja tuota luokkaa kalliimpia ja halvempia malleja.

[Sped]

Ja nyt puhuin laadusta. Hinnan puolesta nimenomaan tesla on premium-luokassa. Lisäksi nyt ei puhuttu luksusautoista. Jos Tesla Model S maksaa uutena lähemmäs 100k (plaidin hinta annettu 144k), niin laatu (sisä- ja ulkopuoli) ei saisi olla samaa kuin ei-premium malleissa.

Yhdyn mielipiteeseen, että Audi on aivan samoissa tasoissa kuin BMW ja Mercedes. Riippuu niin laajasti varustetasoista ja malleista.

[teräksenharmaa]

Ja nyt puhuin laadusta. Hinnan puolesta nimenomaan tesla on premium-luokassa. Lisäksi nyt ei puhuttu luksusautoista. Jos Tesla Model S maksaa uutena lähemmäs 100k (plaidin hinta annettu 144k), niin laatu (sisä- ja ulkopuoli) ei saisi olla samaa kuin ei-premium malleissa.

Yhdyn mielipiteeseen, että Audi on aivan samoissa tasoissa kuin BMW ja Mercedes. Riippuu niin laajasti varustetasoista ja malleista.

Laatu nyt on sitä, miten tuote vastaa asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Teslalla on vahvuutensa ja heikkoutensa - ehkä selvemmin kuin millään muulla merkillä. Oletan, että Tesloja ostavat ne, jotka arvostavat Teslojen vahvuuksia ja sietävät hyvin heikkouksia. Itse en ainakaan ostaisi sellaista autoa, joka ei osu omiin arvostuksiini. En kyllä jaksa myöskään ulista netissä päivästä toiseen siitä, jos jonkin merkin tuotteet eivät kohtaa odotuksiani ja tarpeitani - varsinkaan jo itsellä ei ole edes aikomusta ostaa kyseistä tuotetta. Monelle Tesla on kuin punainen vaate ja loputon avautumisen lähde, kun mikään siinä ei ole sitä samaa uomiinsa luutunutta settiä, mihin nyt sotien jälkeen olemme tottuneet. Menestys markkinoilla on kuitenkin osoittanut, että uudenlaiselle premiumautolle kyllä löytyy asiakkaansa. Tesla on nimittäin myynnissä matkalla ohi kaikista premium-luokan kilpailijoistaan, vaikka vanhimmilla kilpailijoilla on reilun sadan vuoden etumatka. Samoin Tesla on tuonut allalle paljon sellaista, mitä vanhatkin valmistajat kopioivat perässä.

[Pingu]

Tesla on nimittäin myynnissä matkalla ohi kaikista premium-luokan kilpailijoistaan, vaikka vanhimmilla kilpailijoilla on reilun sadan vuoden etumatka. Samoin Tesla on tuonut allalle paljon sellaista, mitä vanhatkin valmistajat kopioivat perässä.

Jaahas, konsolisotien tasoiset argumentit täyttää taas tämänkin palstan. Vähän sama kuin olisit sanonut vuonna 2007 viiden tuhannen myydyn konsolin jälkeen, miten Xbox on matkalla ohi kilpailijoistaan.

Koko autokannan sähköistymiseen menee vielä vuosia ellei jopa vuosikymmeniä, ja kilpailijat ovat takamatkalla, kun puhutaan sähköautojen valmistamisesta. Ja kun katsoo miten Tesla on tyrinyt tämän etulyöntiasemansa, voisi alkaa miettiä olisiko siihen laatuun kannattanut panostaa jo vähän aiemmin.

Joka tapauksessa näillä myyntiluvuilla ja määrillä on ihan turha alkaa tehdä pitkän aikavälin arviota siitä, kuka autoalaa hallitsee esim vuonna 2040.

[Sped]

Laatu nyt on sitä, miten tuote vastaa asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Teslalla on vahvuutensa ja heikkoutensa - ehkä selvemmin kuin millään muulla merkillä. Oletan, että Tesloja ostavat ne, jotka arvostavat Teslojen vahvuuksia ja sietävät hyvin heikkouksia. Itse en ainakaan ostaisi sellaista autoa, joka ei osu omiin arvostuksiini. En kyllä jaksa myöskään ulista netissä päivästä toiseen siitä, jos jonkin merkin tuotteet eivät kohtaa odotuksiani ja tarpeitani - varsinkaan jo itsellä ei ole edes aikomusta ostaa kyseistä tuotetta. Monelle Tesla on kuin punainen vaate ja loputon avautumisen lähde, kun mikään siinä ei ole sitä samaa uomiinsa luutunutta settiä, mihin nyt sotien jälkeen olemme tottuneet. Menestys markkinoilla on kuitenkin osoittanut, että uudenlaiselle premiumautolle kyllä löytyy asiakkaansa. Tesla on nimittäin myynnissä matkalla ohi kaikista premium-luokan kilpailijoistaan, vaikka vanhimmilla kilpailijoilla on reilun sadan vuoden etumatka. Samoin Tesla on tuonut allalle paljon sellaista, mitä vanhatkin valmistajat kopioivat perässä.

Jos vastasit tuolla minun kommenttiini, niin missään kohdassa ei ollut kyse tekniikan laadusta tai akkukapasiteetin laadusta tai siitä, että onko Tesla punainen vaate vai ei...

HYVIN yksinkertaisesti sanoin, että sisä- että ulkopuolen laadun (materiaalit, kestävyys, kokoonpanoviat) perusteella Tesla ei ole premium-brändi. Ei nyt viedä tätä keskustelua muille raiteille ulisten.

[teräksenharmaa]

Jaahas, konsolisotien tasoiset argumentit täyttää taas tämänkin palstan. Vähän sama kuin olisit sanonut vuonna 2007 viiden tuhannen myydyn konsolin jälkeen, miten Xbox on matkalla ohi kilpailijoistaan.

Koko autokannan sähköistymiseen menee vielä vuosia ellei jopa vuosikymmeniä, ja kilpailijat ovat takamatkalla, kun puhutaan sähköautojen valmistamisesta. Ja kun katsoo miten Tesla on tyrinyt tämän etulyöntiasemansa, voisi alkaa miettiä olisiko siihen laatuun kannattanut panostaa jo vähän aiemmin.

Joka tapauksessa näillä myyntiluvuilla ja määrillä on ihan turha alkaa tehdä pitkän aikavälin arviota siitä, kuka autoalaa hallitsee esim vuonna 2040.

No nyt vertauksesi ei kyllä osunut lainkaan. Ensinnäkin noissa teknoleluissa nopeat muutokset ovat arkipäivää, mutta autoteollisuus oli pitkään varsin staattisessa tilassa. Toiseksi Tesla on jo nyt varsin lähellä vanhoja kilpailijoitaan ja onn hyvin poikkeuksellinen juttu, kun muistaa alan luonteen ja se, kuinka lyhyessä ajassa tämä kaikki on tapahtunut. Kun laitat Teslan jyrkästi alausta asti nousseen myyntikäyrän näiden perinnevalmistajien käyrien rinnalle, niin näkeehän siitä nyt pitkään matkaan, että Tesla tulee lujaa takaa ja on jo nyt lähellä eli ohi meneminen on lähellä.

Miten Tesla on tyrinyt etulyöntiasemansa?

Siitä olen samaa mieltä, että 2040 voi olla joku täysin uusi merkki nousemassa huipulle. Toivottavasti se ei tule ainakaan Kiinasta.