Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[vasara]

^Tie oli tosiaan märkä.. "Tie oli tapahtumapaikalla ajourasta märkä, ei jäässä. Kaistojen välissä oli lunta.".
Ikävä tapaus  .. Anyway.. Renkaistahan turma ei johtunut, vaan mitä ilmeisemmin pienestä turvavälistä, jonka (tai välinpitämättömyyden, ei viitsinyt jarruttaa) seurauksena takaa tuleva väisti kääntyvää autoa toiselle kaistalle kohtalokkain seurauksin.

[sakal83]

^Tie oli tosiaan märkä.. "Tie oli tapahtumapaikalla ajourasta märkä, ei jäässä. Kaistojen välissä oli lunta.".
Ikävä tapaus  .. Anyway.. Renkaistahan turma ei johtunut, vaan mitä ilmeisemmin pienestä turvavälistä, jonka (tai välinpitämättömyyden, ei viitsinyt jarruttaa) seurauksena takaa tuleva väisti kääntyvää autoa toiselle kaistalle kohtalokkain seurauksin.

Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.

[janike]

Miten se tuosta kuvasta näyttää niinku renussa ois nokian ja vagissa misukat kitkat.  Mulla oli 3b passatissa välikelin renkaina tuommoset misukat jo melkein 10v sitte, niin huonot ne oli ettei uskaltanu koko talvea ajaa. Ei minun mielestä tuossa onnettomuudessa nyt ihan huomiotta voi renkaitakaan jättää.

[-karppa-]

Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.

Määrittele ne surkeat kuskit täällä jotka tupppaa täällä kokoajan tekemään?

[roiala]

Jos tässäkään onnettomuudessa olisi kyse renkaista eikä kuljettajan virhearviosta niin siitähän voisi suoraan vetää johtopäätöksen että raskas kalusto ei voisi kolaroimatta ajaa ollenkaan maanteillä, ei kesällä eikä varsinkaan talvella. Jarrutusmatkat ovat moninverroin pidempiä kuin erityyppisten talvirenkaiden takia ikinä tulee eroa... Kiistatta lie niin että tässä tapauksessa mikäli jarrutus ei ole tapahtunut lumisen keskivallin päällä (toinen puoli) olisivat ke-kitkat olleet paremmat mutta toisaalta jos vasemmat kumit olivat keskivallilla niin tilanne saattaa olla ihan toinen. Turvaväli tai muu piittaamattomuus tai vaikka lasten kaitseminen takapenkille ja sitä kautta huomion siirtyminen pois liikenteestä lie hyvin todennäköisesti todennäköisempi syy kolariin ennemmin kuin kumivalinta.

Minä ensin, oikeuksiini kuuluu saada ajaa aina rajoitus +10 nopeutta (tai olosuhteiden ollessa sellaiset että kaikki eivät koe voivansa ajaa nopeusrajoituksen mukaan niin sitä), voin ohittaa halutessani, en tarvitse turvaväliä ja muiden tulee sopeutua siihen ja varoa jne... ko onnetomuuteen liittymätön kommentti mutta valitettavan paljon esiintyvä ja lisääntyvä asenne. Paras kuski ei ole mielestäni yleisessä liikenteessä se joka nopeiten etenee vaan se joka ei aja kolareita tai aiheuta vaaratilanteita muillekaan! Muiden toiminnan ennakoitavuus on tärkeä osa liikennekulttuuria ja sen perusta on sääntöjen noudattaminen.

[teräksenharmaa]

Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.

Täällä on saavutettu uusi taso tuossa ja omista virheistä on alettu syyttämään muiden renkaita.

[seaboss]

Näin se näillä nastalestoilla aina ollut, eipä mullakaan kovin häävit enää nuo toisen auton hankookin kitkat ole, mutta kyllä niillä hyvin pärjää kun käyttää ennakointia ja ajatusta liikenteeseen, ja oikeaa asennetta tietysti, on matkan tekokin paljon antoisampaa ja ajan säästönä säntäilyt ym. ei ratkaise mitään. Suurimmat jouhevan ja sujuvan liikennöinnin esteenä ajallisesti täälläpäin traktorit ym. työkoneet ja  tietyöt, joita nastojen käyttö moninkertaistaa.

[Iero]

Surkeiden kuskien on helpompi syytellä renkaita kuin itseään. Ja niin ne täälä tuppaa kokoajan tekemään.

Tähän on tultu, kun ”insinöörit” tulkitsevat insinöörien tekemiä rengastestejä. Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.

Ko. onnettomuudessa todennäköisesti ei pidetty riittävää turvaväli seuraavaan autoon, joka hiljensi nopeutta kääntyäkseen oikealle. Takana tulija ei jostakin syystä reagoinut riittävän ajoissa ja yritti ohitusta välttääkseen peräänajon.

Suosittelen uusien autojen ostajia ruksimaan mukaan aktiivisen vakionopeussäätimen ja ajossa pitämään välin pisimmässä asennossa, jotta testivoittajien on helppo ohittaa. Yllättävissä tilanteissa ACC reagoi nopeammin kuin kuski, ja vähentää perään ajon seuraukset minimiin.

[-karppa-]

Tähän on tultu, kun ”insinöörit” tulkitsevat insinöörien tekemiä rengastestejä. Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.

Tämä on surkein vasta-argumentti olla ostamatta testeissä menestyneitä renkaita, kun nimenomaan VTT:n testin mukaan kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä.

Mutu vs fakta.

[jokkep]

Edelleenkin tämä kalabaliikki nasta- ja kitkarenkaiden kannattajien välillä jaksaa hämmästyttää. Pelkästään laittamalla kaikille autoilijoille alle samanlaista rengasta ei vielä saavuteta yhtään mitään, ellei jotain rupea tapahtumaan myös kuljettajien korvien välissä. Tuossa Jämsän kolarissakin voi olla vaikka minkälaisia syitä, joista suurin osa johtuu kuljettajien toiminnasta. Jos me ihmiset olisimme täydellisiä kaikissa tekemisissämme, niin moni onnettomuus jäisi tapahtumatta. Mutta valitettavasti täydellisyys on meistä kaukana, ja jokainen on jollain lailla "vajaa". Tuossa kolarissa voidaan spekuloida mm. seuraavilla: Miten edelläajava hidasti kääntyäkseen (on niitä, jotka jarruttavat hurjasti vasta juuri ennen kääntymistä ja vielä unohtavat vilkuttaa ajoissa - yllätys takana tulevalle, konstit vähissä). Toimiko perässätulija vaistomaisesti ohjaten vasemmalle (aika iso osa meistä tekee tuon liikkeen ihan "selkärangasta", mieluummin kuin rysäyttää perään -  vaaditaan harjoittelua - paljon -, että tekisi jotenkin muuten). Oliko turvaväliä tarpeeksi (ellei ole, mitkään renkaat eivät pelasta tilannetta). JOS oppisimme ajamaan tilanteen mukaan, käyttämään oikeita tilannenopeuksia, jättämään tarpeeksi turvaväliä, pidättyisimme riskiohituksista, antaisimme toisillemme tilaa, ymmärtäisimme, että kaikilla ei ole samanlaiset taidot auton ratissa yms. tie olisi kaikille paaaljon turvallisempi paikka. Onko alla kitkaa vai nastaa, ei ole olennainen asia, vaan se, miten ko. liikkumisvälinettä käytetään. Toimitaanko kaluston antamien mahdollisuuksien puitteissa, vai yritetäänkö mahdottomia.
Jos tässä keskustelussa "puolueet" yrittävät käännyttää toisen uskomaan omaan oppiinsa renkaiden paremmuudesta, lainataan tähän lauselma yhdestä uskoon pureutuvasta opuksesta:"Luullessaan viisaita olevansa, ovat he tyhmiksi tulleet...."

[teräksenharmaa]

Soittelin tuossa yhdelle kaverilleni Amerikan mantereelle ja pyysin pientä palvelusta jotta pystyisivätkö heidän firmassaan vähän parantelemaan tuota lehtikuvaa jotta näkisin paremmin mitä turma-auton renkaisiin on kirjoitettu. No sieltä tuli kuva takaisin digitaalisesti suurennettuna ja parannettuna ja ihan selkeästi renkaiden sivuvalleissa luki HAKKAPELIITTA R2. Etsivätuttavani tokaisi että ei tarvitse olla kummoinenkaan jorma (dick, detective) jotta pystyy laskemaan 1+1 yhteen; märkä asfaltti + hengenvaaralliset renkaat märällä kelillä = resepti katastrofiin.

Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla. Rellun vanteilla on selvästi Hakkapeliitta/Nordman 5 ja toisessa ehkä X-Ice XI3. Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?

Eri renkaiden välillä on vain muutaman metrin ero pysähtymismatkassa märällä asfaltilla, eikä tämä onnettomuus tuosta erosta johtunut. Itse veikkaa, että syy oli lyhyt turvaväli ja huomion herpaantuminen ratkaisevalla hetkellä. Kääntyjä tuskin veti liinoja kiinni ja takanatulevilla olisi pitänyt olla helppoa hidastaa märällä asfaltilla autoa millä renkailla tahansa. Ehkä vastaantulevien kaistalle ajetun auton kuljettaja keskitti huomionsa väärällä hetkellä pois olennaisesta ja sitten kun huomasi tilanteen, olikin jo liian myöhäistä. Auto ajautui myös kaistojen välissä olleelle lumelle, joka tietenkin pidentää jarrutusmatkaa tuntuvasti, vaikka tuo X-Ice on oikein hyvä valinta lumelle.

[Jultsu]

Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?

Siitä että olen alentunut teidän muiden tasolle? Ei täällä faktoilla mässäile muutkaan keskustelijat... Vaatii nimittäin aika isot kassit jos pokerinaamalla kertoo tunnistavansa tuosta kuvasta mitkä renkaat autoissa ovat, ja varsinkin vielä jos pystyy määrittelemään niiden kulutuspinnan. Lumen avulla kuviosta voinee rankata joitakin renkaita pois laskuista, mutta kun noita M+S -merkinnällä varustettuja renkaita on tehty viimeisen 20 vuoden aikana kohtalainen määrä on siksi aivan utopistista pystyä pelkästään sen perusteella tunnistamaan yhtään mitään.

[Enhancer]

Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla. Rellun vanteilla on selvästi Hakkapeliitta/Nordman 5 ja toisessa ehkä X-Ice XI3. Mistähän se, että joudut nojaamaan pelkkään fantasiaan jutuissasi, mahtaa kertoa?

Eri renkaiden välillä on vain muutaman metrin ero pysähtymismatkassa märällä asfaltilla, eikä tämä onnettomuus tuosta erosta johtunut. Itse veikkaa, että syy oli lyhyt turvaväli ja huomion herpaantuminen ratkaisevalla hetkellä. Kääntyjä tuskin veti liinoja kiinni ja takanatulevilla olisi pitänyt olla helppoa hidastaa märällä asfaltilla autoa millä renkailla tahansa. Ehkä vastaantulevien kaistalle ajetun auton kuljettaja keskitti huomionsa väärällä hetkellä pois olennaisesta ja sitten kun huomasi tilanteen, olikin jo liian myöhäistä. Auto ajautui myös kaistojen välissä olleelle lumelle, joka tietenkin pidentää jarrutusmatkaa tuntuvasti, vaikka tuo X-Ice on oikein hyvä valinta lumelle.

Itse sanoisin, että Vag-tuotteessa on 100% varmasti X-Ice 3 kitkat ja Renaultissa epävarmasti mutta ainakin näyttää siltä että Hakkapeliitta R2 alla. Tuo salamakuvio kulutuspinnassa kertoo mielestäni.








Mikään rengas ei olisi tätä onnettomuutta estänyt, en ainakaan usko. Renaultin kuljettaja (oletus kuskin penkin asennosta ja siitä että nelihenkisen perheen jäsenet vain loukkaantuivat) kuoli, Vag-tuotteessa enemmän massaa ja kenties hiukan paremmat turvavarusteet.

Tässä kuitenkin osoitus keliolosuhteesta, joka on pohjoismaiselle kitkalle huonoin mahdollinen. Jokainen miettiköön mielessä kuinka pienestä tai isosta tämänkaltainen onnettomuus on kiinni, ja vastaavasti voi jossitella.

Itse en autooni edelleenkään kitkarenkaita alle laita, oli haitat tästä päätöksestä sitten kuinka suuret tahansa.

[-karppa-]

Soittelin tuossa yhdelle kaverilleni Amerikan mantereelle ja pyysin pientä palvelusta jotta pystyisivätkö heidän firmassaan vähän parantelemaan tuota lehtikuvaa jotta näkisin paremmin mitä turma-auton renkaisiin on kirjoitettu. No sieltä tuli kuva takaisin digitaalisesti suurennettuna ja parannettuna ja ihan selkeästi renkaiden sivuvalleissa luki HAKKAPELIITTA R2. Etsivätuttavani tokaisi että ei tarvitse olla kummoinenkaan jorma (dick, detective) jotta pystyy laskemaan 1+1 yhteen; märkä asfaltti + hengenvaaralliset renkaat märällä kelillä = resepti katastrofiin.

Tämä on täyttä paskaa ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png

Kysyitkö neuvoa samalta tutulta myös silloin, kun arvioit vesiliirron olevan ongelma 30:n nopeudessa? Kuvasta näkee jo pitkään matkaan, ettei kummassakaan ole R2:ia alla.

Komppaan tätä täysin! Jultsun märkä unelma olisi saada jotain faktaa tuohon KE-kitka fantasiaansa...

[Jultsu]

...koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä...

Olivat, ja sitten luiskahtivat pois pyörien vinhaa vauhtia kohti ojaa koska taivaalta tuli muutama pisara vettä?



Mutta kiitos kumminkin mielipiteestä ja äänestä, tilanne on 2-2 �,,rräkakkosten suhteen. Tarvitaan vielä viides ratkaiseva ääni niin ollaan saatu ratkottua...ei mitään.

[Enhancer]

Tämä on täyttä paskaa ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png

Komppaan tätä täysin! Jultsun märkä unelma olisi saada jotain faktaa tuohon KE-kitka fantasiaansa...

Fantasioihin en ota kantaa, mutta sanoisin että tuosta Renaultin renkaan kyljestä voi kyllä oikeilla työkaluilla tekstin saada erottumaan. Ei hän tietääkseni väittänyt Passatin alla R2 olevan? Passatin renkaiden osalta ei nuo ottamani kuvakaappaukset jätä tulkinnanvaraa.

[Jultsu]

Passatin renkaiden osalta ei nuo ottamani kuvakaappaukset jätä tulkinnanvaraa.

Paitsi jos tuo kuvio on kloonattu jonkin (esim. aasialaisen) rengasmerkin toimesta? Edelleenkin puheet "100% faktasta" ovat aivan hatusta revittyä paskapuhetta kun lähdemateriaalina on vain yksi rosoisesti pakattu JPEG kuva. 

[mattinen]

Tämä on surkein vasta-argumentti olla ostamatta testeissä menestyneitä renkaita, kun nimenomaan VTT:n testin mukaan kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä. Mutu vs fakta.

Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.

Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta. Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.

Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.

VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.

[Iero]

Niinpä, joskus oli juttu, että 20 % onnettomuuksista sattuu juovuksissa oleville ja 80 %  selvinpäin oleville eli kannattaa ajella hiukan tuiskeessa, niin todennäköisyys joutua onnettomuuteen on huomattavasti pienempi kuin selvinpäin.

[teräksenharmaa]

Itse sanoisin, että Vag-tuotteessa on 100% varmasti X-Ice 3 kitkat ja Renaultissa epävarmasti mutta ainakin näyttää siltä että Hakkapeliitta R2 alla. Tuo salamakuvio kulutuspinnassa kertoo mielestäni.

Tässä kuitenkin osoitus keliolosuhteesta, joka on pohjoismaiselle kitkalle huonoin mahdollinen. Jokainen miettiköön mielessä kuinka pienestä tai isosta tämänkaltainen onnettomuus on kiinni, ja vastaavasti voi jossitella.

Katsopa uudestaan R2:n kuviota. Kun lähdet menemään nuolikuviota renkaan olkapäältä keskemmälle, niin ensimmäinen poikittanen ura on suoraan auton menosuuntaan. Tuossa Rellussa nuo poikittaiset urat ovat selvästi vinossa.

Mikä rengas on mielestäsi pohjolan kitkaa parempi tilanteessa, jossa märän asfaltin päällä on lumikerros?

[TuplaVW]

VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.

VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.

Karpan kanssa tuosta on turha jatkaa vääntöä, ratakiskokin ottaa helpommin opiksi 

[-karppa-]

Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.

Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta. Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.

Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.

VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.

Kiitoksia että jaksoit vielä kaivaa nuo prosentit ettei minun tarvinnut.

Kun taas mitään tutkittua faktaa ei ole, että testivoittaja/menestyjä renkailla ajavat ulosmittaisivat edun ylinopeudella, mutta kumminkin tätä mutu argumenttiä yritetään viljellä tässäkin topic:ssa useasti!

Kun luetaan esimerkiksi, että testivoittajalla on muutaman metrin lyhyempi jarrutusmatka kuin testin tavanomaisilla renkailla, niin pyritään tämä sitten mittaamaan ulos liikenteessä.

Kaivappa nyt faktaa tälle väitökselle!

[mattinen]

Kaivappa nyt faktaa tälle väitökselle!

Hah,haa, sen kaivamisen saa kyllä joku muu tehdä  Minua kiinnosti enemmän tuo "kitkakuskit kaahavat ylinopeudella" väitös, joka aika usein pomppaa esille. Minulla on aika vahva epäilys siitä, että stoori on lähtenyt elämään jonkin hieman "kevyemmän julkaisun" jutusta, jossa toimittajan "kaivuutyö" on jäänyt hieman pintapuoliseksi.

[-karppa-]

Hah,haa, sen kaivamisen saa kyllä joku muu tehdä  Minua kiinnosti enemmän tuo "kitkakuskit kaahavat ylinopeudella" väitös, joka aika usein pomppaa esille. Minulla on aika vahva epäilys siitä, että stoori on lähtenyt elämään jonkin hieman "kevyemmän julkaisun" jutusta, jossa toimittajan "kaivuutyö" on jäänyt hieman pintapuoliseksi.

MAttinen toivottavasti huomasit ettei tuo heitto ollut sinulle etsiä faktaa, vaan Terolle.

[sakal83]

Kitkarenkailla aiheutetaan vähemmän kuolonkolareita suhteessa renkaiden määrään

Irroitin vain lauseen tekstistä. Koska se nyt näyttää van paremmalta näin.
Ei noilla prosenteilla nyt niin väliä, mutta jos jotakuta enempi kiinnostaa, niin koko tekstin voi halutessaan lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-9898664
Mutta ei toi koko tekstin lukeminen ole niin mukavaa, kuin heitellä näitä typeriä irtolauseita.

[jt]

Tämä on täyttä ***** ja trollausta ihan palvelusta pyytämättä, koska viimeksi tänään oli Hakkapeliitta R2:t näpeissä eikä kuvio täsmää sinne päinkään vag-konsernin autossa.
http://shop.nttdack.com/shop/21125/art25/h5005/77875005-origpic-0aef07.png

Samaa mieltä karpan kanssa. Tuo rengas ei ole R2. Kaksi seikkaa paljastavat sen. Poikittaisten urien kulma (jotka siis lähtevät renkaan reunasta sisäänpäin) ei sovi yhteen R2:n urien kulman kanssa (R2:n kulma on paljon jyrkempi). Toinen selkeä ero on tuo renkaan reunan kanssa samansuuntainen "siksak"-kuvio. Vastaavaa lähes symmetristä kuviota ei ole R2:ssa. Siksak:kin kulmat ovat n. 90 asteen kulmassa. R2:n "siksak":n kulmat ovat teräviä ja epäsymmetrisiä. Parempi kysymys on että mikähän tuo mahtaa olla. Pikasilmäyksellä vastaavaa siksakkia löytyy euromasterilta kahdesta nastarenkaasta, toinen merkki toinen halpa. Kitkoista ei löytynyt siksakkia.  Mutta keskellä oleva kuvio ei mätchää tuohon merkkirenkaaseen, halpaan mätchää, mutta poikittaisurat ovat siinä taasen liian jyrkässä kulmassa. Eikä TM:n talvirengastestiäkään kuvineen ole käsillä. Vesiperä siis.

[sambolo]

Tämä kommentti antaa jossain määrin vääristyneen kuvan kitkarenkailla ajavien liikennekäyttäytymisestä verrattuna nastarenkailla ajaviin. Täälläkin usein mainitun VTT:n tutkimuksen (kyseessä ei siis ole "testi") liitteessä A on taulukko 3 "Eräitä A-osalliseen liittyviä taustatekijöitä talvirengastyypeittäin tarkasteltuina." Siitä selviää, että onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 25,6 prosenttia oli alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisia. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden kohdalla kännissä tai mömmöissä ajaneiden osuus oli 20,4 prosenttia. Eroa on siis viitisen prosenttia.

Samassa taulukossa käsitellään myös ajonopeutta. Onnettomuuksiin osallisista ei-nastoittavilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista 16 prosenttia ajoi yli 20 km/h ylinopeudella. Nastoittavilla talvirenkailla ajaneiden osalta kaahareiden osuus oli 10,8 prosenttia. Eroa on tässäkin noin viisi prosenttia.

Jos otetaan huomioon se, mitä VTT:n tutkimuksessa tarkkaan ottaen sanotaan, on mielestäni kohtuullisen uskaliasta todeta, että "kitkoilla ajavat kaahavat surkea kuntoisilla kitkoilla kännissä". Tällainen näkemys kun viittaa siihen, että 1) kitkarenkaita käyttävät ajavat yleisesti ylinopeudella tai humalassa 2) nastarenkaita käyttävät eivät toimi näin. Kumpikaan näkemys ei VTT:n tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

VTT:n tutkimuksesta on varmasti aikoinaan tehty juttuja mm. iltapäivälehtiin ja autoalan julkaisuihin. On helppo kuvitella esimerkiksi seuraava otsikko "Kitkarenkailla ajetaan kännissä". Toimittaja ei todennäköisesti ole viitsinyt tutustua kuin tutkimuksen tiivistelmään, ja ko. raflaavalla otsikolla saa varmasti hyvin pöhinää jutun kommenttipalstalle. Selkeä asetelma, A on hyvä, B on paha, siitä lukijat pitävät ja sen he myös ymmärtävät.

VTT:n tutkimuksen osalta on myös tärkeä huomata, että edellä mainitut tiedot koskevat onnettomuuksiin osallisia. Tästä on vielä jonkin verran matkaa siihen, että voimme vetää samanlaisia johtopäätöksiä kaikista kitkarenkailla ajavista ja kaikista nastarenkailla ajavista.

Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?

[-karppa-]

Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?

Missäs kohdin tuossa testissä puhuttiin kesärenkaista? Ja nytkö VTT:n testi ei kelpaa, mutta useamman vuoden vanhat Ruotsalaiset rengastestit kelpaavat 

[a4b8]

Kaiken lisäksi tutkimuksessa puhuttiin nastattomista renkaista joka sisältää nastattomat nastarenkaat ja kesärenkaat. Puhumattakaan siitä kuinka vanha tutkimus on.. renkaatki liene kehittyny siinä ajassa?

Se oli vain yksi tutkimus, ei sen enempää. Tutkimuksia tulee ja menee. Olihan siinä maininta että ABS-järjestelmällä ei ole liikenneturvallisuusvaikutusta?

[mattinen]

Se oli vain yksi tutkimus, ei sen enempää.

Eikä sen vähempää. Mitenkään ihmisten arkikokemuksia ja -havaintoja vähättelemättä sanoisin, että lähtökohtaisesti tutkimuksilla on taipumus tuottaa objektiivisempaa ja luotettavampaa tietoa, kuin mitä "kentältä" on saatavissa. Varsinkin, jos tutkimuksen tekijänä on VTT:n kaltainen organisaatio. Mutta ei yksi tutkimus, eikä kaksikaan, vielä välttämättä jostain asiasta lopullista totuutta kerro. Tutkimuksenteossa on aina omat ongelmansa. Niin on tässä VTT:n tutkimuksessakin, minkä tutkimuksentekijät myös itse myöntävät.

Tutkimuksia tulee ja menee.

Näin on, ja aika usein tutkimukset jätetään lukematta. Ei liene kovin harvinaista, että ns. lukeva yleisö muodostaa käsityksensä tutkimuksen tuloksista sen perusteella, mitä joku toimittaja on niistä uutisjutussaan kertonut. Tämä on sinänsä täysin ymmärrettävää, sillä tuntuuhan monille jo yhden A4-sivun pituisen tekstin lukeminen olevan lähes ylivoimainen urakka. Mutta jos toimittaja on laiska ja klikkijournalismiin kallellaan, saattaa tutkimuksen sisältö aika taivalla vääristyä hänen käsittelyssään.

Olihan siinä maininta että ABS-järjestelmällä ei ole liikenneturvallisuusvaikutusta?

Ei ollut. Sen sijaan siinä viitataan toiseen, (ilmeisesti) Tanskassa vuonna 2012 tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan "(ABS)-järjestelmällä (ei) ole yleisiä liikenneturvallisuusvaikutuksia".

VTT:n tutkimuksessa käsitellään siinäkin auton turvallisuustekniikan kehittymistä, mutta sen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ei kyllä mitenkään pyritä deletoimaan. Päinvastoin, vuosien varrella kehittynyt autotekniikka mainitaan yhtenä tekijänä, joka heikentää tutkimuksen johtopäätösten luotettavuutta. Ongelma seuraa tutkimusajan pituudesta. Tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosina 1997�"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona: "Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin." Tällaisina muutoksina mainitaan mm. ABS-jarrut ja ajovakaudenhallintajärjestelmät.