Keskustelua talvirenkaista nastarenkaat/kitkarenkaat/keskieuroopan kitkarenkaat

[JukkaI]

Onko testeissä ollut tuloksia kuinka pitkään renkaat kestävät?
Oma kokemus on että nastarenkaat kestävät käytössä huomattavasti pidempään kuin kitkat.
Näin ollen nastojen rengaskulu olisi myös merkittävästi pienempi. Siis jos esim ajosuorite vuodessa 30tkm niin nastat kestävät 4-5v ja kitkat 2-3v. Tuosta voi jokainen laskea paljonko samanhintaiset renkaat kustantavat per km.

Ainakin oman kokemuksen mukaan kitkatkin kyllä kestävät ihan kohtuullisesti. Eivät niin kauan kuin nastarenkaat, mutta kuitenkin.

Nykyinen auto (Volvo D4) on noin kolme vuotta vanha ja ajettu vähän alle 100000 km. Alla olevissa Continentaalin kitkoissa on pintaa vielä n. 5-6 mm jäljellä. Olisko noilla puolet tuosta km määrästä ajattu...
Ajo on tapahtunut pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla.

Jukka I.

[SNG]

Nastarenkaiden kuluminen vähenee mitättömäksi kun kumiseos kovettuu vuosien aikana. Pito katoaa samalla miltei totaalisesti. Vaikka nastojakin olisi jäljellä ne ovat huterasti renkaassa kiinni ja kulmat pyöristyneet.

Perinteisestihän keskivertoautoilija ei uusi nastarenkaitaan kulutuspinnan kulumisen perusteella vaan sitten kun on kolissut.

Aion seurata syksyllä hankittujen Conti VikingContact 6 kitkojen kulumisnopeuden tarkasti. Katsotaan miten kestävät ja säilyykö pito edes kohtuullisena kilometrien karttuessa ja ajan kuluessa.

Ja kitkojen ajo-, pito-ominaisuudet ovat yllättäneet todella positiivisesti. Pitää vain jättää kelivaraa kun on jäistä pintaa.

[9987]

Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa  good year ultra grip  500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.

Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.

Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.

[mattinen]

Jos ei halua varautua, niin tulee sitä toimeen kesärenkaillakin.

Tämä on totta. Vuosikymmeniä sitten, aikana jolloin ei ollut lukkiutumattomia jarruja, nelivetoja, ajovakaudenhallintaa ym. avustimia, ajettiin ympäri vuoden kesärenkailla. Voisi hyvin kuvitella, että tämän päivän autoilla kesärenkaiden talvikäyttö onnistuisi selvästi paremmin. Valinta ei kuitenkaan ole vapaasti tehtävissä. Tämä johtuu siitä, että lainsäädäntö (ainakin toistaiseksi) edellyttää talvirenkaiden käyttöä tiettynä ajanjaksona talvikuukausina.

Talvirenkaiden käytön idea on varautua talvisiin ajokeleihin.

Tämä on hieno oivallus, jonka soisi yleistyvän "autokansan" keskuudessa. Nimittäin se, että kyse on juuri talvirenkaiden, ei nastarenkaiden, käytöstä tuohon usein mainittuun varautumiseen.

[mattinen]

Minä olen ajanut lähes koko autoilu-urani nastarenkailla. Ja vakuutellut kaikille keskustelukumppaneille, että kyllä se on niin, että kitkoilla ei tee mitään kun on kunnon jääkelit. Ja että minä en kyllä kitkarenkailla aja.

Nyt on ajeltu se puolitoista talvea kaikenlaisissa keleissä kitkarenkailla. Ja olen valmis pyörtämään kaikki entiset puheeni kitkarenkaan kelvottomuudesta. Ei ole tullut sellaista tilannetta että olisi tarvinnut hiukset pystyssä pelätä, mihin ollaan nyt menossa. Toki on niin, että jossain tapauksissa on otettava vähän iisimmin ja ajettava hieman rauhallisemmin ja tarkemmin, mutta mitään huh-tilanteita ei ole ollut. Kaiken aikaa olen joutunut hämmästelemään kitkarenkaiden kykyä löytää pitoa mitä liukaimmistakin tiepinnoista. En olisi hurjimmissakaan kuvitelmissani uskonut, miten noilla kitkoilla pärjää.

Tämä vastaa hyvin pitkälle omaa "rengashistoriaani". Sillä erolla tosin, etten itse esittänyt näkemyksiä nastarenkaiden ylivertaisuudesta. Mutta muiden suusta niitä sai kyllä paljon kuulla. Ja näkemykset olivat usein hyvinkin dramaattisia. Oli mainintoja siitä, kuinka kitkarenkailla ajava vaarantaa itsensä, perheensä, sukulaisensa ja suurin piirtein kaikki tielläliikkujat Hangosta Pet... Ivaloon. Kun sitten itse ryhdyin nastattomia talvirenkaita käyttämään, en oikein voinut vetää kuin yhden johtopäätöksen: dramaattista vaarantamisretoriikkaa käyttävät "automiehet" eivät todellisuudessa olleet itse kitkarenkailla ajaneet. Niin jyrkässä ristiriidassa vaarantamispuhe oli koetun ajotodellisuuden kanssa.

Aika paljon saavutettaisiin jo sillä, jos hieman useammat uskaltautuisivat nastattomia talvirenkaita kokeilemaan. Omia kokemuksia ei tietenkään voi yleistää koko Suomea koskeviksi, mutta en hirveästi yllättyisi, jos jotkut muutkin kuin allekirjoittanut ja jokkep kokisivat rengastyypin vaihdon johtavan positiiviseen lopputulokseen.

[jokkep]

Tuo pitää paikkansa. Minulla ei ollut kokemusta kitkarenkaista kuin ehkä parista pikaisesta koeajetusta autosta, joissa sattui olemaan kitkat alla. Niistä ja niillä keleillä ei paljon kokemusta pito-ominaisuuksita tullut. Uskomukseni nastojen paremmuuteen perustui "loogiseen ajatteluun"; eihän pelkkä kumi voi mitenkään pitää jääpinnalla, pakkohan siinä on olla piikkiä välissä! Reilusti nyt tunnustan olleeni melko raikkaasti väärässä.
Onhan se toki mukavaa viihdettä kirjoittaa ja lukea näitä väittelyitä jonkin rengastyypin absoluuttisesta paremmuudesta muihin verrattuna. Mutta aika turhaa. Tärkeintä on, että auton alla on kunnolliset, tarpeellisen pitotason tuottavat renkaat. Tuo pitotaso on taas sellainen asia, jonka ylläpitämisessä tarvitaan myös kuskin toimenpiteitä. Sellaista rengasta ei olekaan, nastallista tai nastatonta, joka tarjoaisi aina ehdottoman pidon, vaikka kuski kuinka hölmöilisi. Jokaisella renkaalla on ajettava niin, kuin sen ominaisuudet vaativat. Eikä liikenteessä ole tarpeen - eikä edes viisasta - soveltaa "urheilullista" ajotyyliä kelillä kuin kelillä. Tosiasia on se, että sekä nastarenkaalla, että kitkarenkaalla selviää hyvin suomen talvesta. Kitkarenkaiden hyvä puoli on ajamisen mukavuus ja vähäisempi rasitus ajoalustalle, nastarenkaalla taas jossain tilanteissa on parempi pito ja marginaalia kenties jonkinverran enemmän.
Kitkarenkailla ajavat eivät vaarantane liikennettä nastakuskeihin verrattuna yhtään enempää. Tämä vaarantaminen tapahtuu tasantarkkaan ratin ja selkänojan välissä olevassa päässä, kun menetetään terve harkintakyky eikä haluta toimia kelin edellyttämissä rajoissa. Suomessa ei ole aina kesä, ei edes talvella....

[pekeke]

Harrastepelissä olen ajellut all season-renkailla läpi vuoden, ei siis edes oikeat kitkat. Niilläkin pärjää aivan mainiosti, yleensä ihmettely kohdistuu siihen kuinka hyvä pito on, ei siihen kuinka huono.

[tet]

Minusta on hienoa netissä laskeskella itselleen sopivia tuloksia ja todeta, kuinka helppoa on kumota mitatut faktat.

Tämä kommenttisi tuohon Pihistelijän kirjoitukseen ei ollut yllättävä, mutta se hyvin alleviivaa sinun asenteellisuuttasi tähän kysymykseen. Kun et enää mitään muuta vasta-argumenttia keksinyt, niin menit sitten heittämään epäsuoran valheen (epäsuoran vain kommenttisi muotoilussa, lainauksen perusteella suoran). Kirjoituksessa, johon lainauksellasi viittasit, ei missään kohdassa kumottu (tai edes yritetty kumota) mitattuja faktoja. Niissä rengastesteissä kun ei anneta kitkoille tasoitusta matalamman ajonopeuden muodossa, minkä taas jokainen kitkakuski voi tieliikenteessä tehdä jos katsoo tarpeelliseksi.

On olemassa myös sellaisia talvirenkaita, jotka säästävät sinun henkesi kuten myös muiden henget kaikilla talvikeleillä.

Väittämäsi on aivan täyttä höpöhöpöä, ja sen myös jokainen järjellä varustettu ihminen ymmärtää. Mikään rengas ei takaa hengissä selviämistä talviliikenteessä. Rengasvalinnalla voi pienentää kuoleman riskiä, mutta ei poistaa sitä.

Aika paljon saavutettaisiin jo sillä, jos hieman useammat uskaltautuisivat nastattomia talvirenkaita kokeilemaan.

Kun erilaisia keppejä ja porkkanoita on tässä mietitty, niin mieleen tulee yksi sinne porkkanaosastolle. Jotkin rengasliikkeet ovat tarjonneet tyytyväisyystakuuta kitkojen ostajalle, tyyliin kokeile kuukausi ja jos ei kelpaa niin saat rahasi takaisin vaihdossa nastoihin. Tätä voisi ehkä laajentaa yhteiskunnan varoilla koskemaan kaikkia maamme rengasliikkeitä?

[Popo]

Jotenkin "joustavasti" se kitkojen kokeilu pitäisi toteuttaa. Toki voisi lähteä haeskelemaan autoliikkeistä kitkoilla olevia vaggineita, mutta kun ei koeajot kiinnosta muutenkaan.

Ja kun ostan talvirenkaat n. viideksi talveksi, ratkaisu siirtyy aina vuosilla eteenpäin. Voi myös olla, että ei asiakkaalle uskalleta ehdottaa kitkoja, kun on riski että se johtaa kaupantekoa siirtävään harkintaan. Eihän autoonkaan tarjota edes hyödyllisiä lisävarusteita, ettei synny epäilystä auton "epätäydellisyydestä". Tämä on oma kokemus.

Hienoa tietysti, jos joillakin on autoon jopa kolme rengaskertaa ja vaihtotyöt sujavat itseltä asianmukaisilla varusteilla kelitilanteen mukaan.

Toisaalta ajosuoritteeni on talvella vähäinen, joten ehkä näillä mennään sen suuremmitta tuskitta kokonaisympäristömurheen kannalta...

[-karppa-]

Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa  good year ultra grip  500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.

Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.

Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.

Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.

[teräksenharmaa]

Eipä ole vielä tullut nastarenkaita vastaan joiden kumi on kovettunut, tosin en ole kiinalaisia ym aasialaisia ostanut. Tällä hetkellä istun autossa jossa  good year ultra grip  500 ( made in germany) uuden auton mukana. Ikää jo paljon ei puhuta muutamista tai viidestä vuodesta. Kumi sopivan pehmeää ja alle 10 nastaa irronnut kaikista ja näillä vajaa 80-90tkm ajettu. Ei ole revitelty koskaan.

Pito on erinomainen ja teilllä voisi luistella ( päällystetyt tiet ) 500kg kärry tulee vaivattomasti perässä.

Kitkarenkaiden kulumiskestävyys on selvästi huonompi pehmeän kumin takia ja puolikuntoinen rengas toimii vain etelä-suomessa kohtalaisesti.

Talvirenkaat alkavat menettämään pitoaa uudesta alkaen ja tuossa vaiheessa pito on jo rajusti heikentynyt. Kitka- ja nastarenkaiden pintakumin kovuudessa ei ole ollut aikapäiviin merkittävää eroa.

[Rinkulakeula]

Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.

+1

Kyllä raaka tosiasia on se, että noin vanhat renkaat joutavat jo pois käytöstä.

[s-mod]

Mä en viittis kehua ajavani 10 vuotta vanhoilla talvirenkailla oli kyse kitkoista tai nastoista. Ug500 jälkeen on tullut extremet ja ice artic:t. Viimeisimmätkin on jo neljä vuotta vanha malli.

-2

Auton tehoissa, mittauksissa +100-200 euroa ei mitään. Mutta uudenmat renkaat +100 niin muiden turvallisuus?
Minulla ollut vain uusia renkaita viimeiset 8 vuotta vuodessa alle 15000 vuodessa niin osaan varmasti sanoa, että onko kitkat tai nastat, niin pito heikkenee joka kilometriltä. Vuoden ajetut kitkat heikkohkot (20%). Ja Nastarenkaat ei ole yhden talven jäkeen uudet!

[Foxit]

Tässä linkissä on vertailua 10tkm ajetuista renkaista.

http://teknikensvarld.se/gamla-dubbdack-ar-farliga-126172/

Jos haluaa etua jäällä nastoista, pitää nastarenkaat vaihtaa alle 10tkm ajettuina aina uusiin. "Nastarengas on tuoretuote".

Suuret kiitokset tsi1490: lle! Nyt vasta muistan joskus lukeneeni tätä juttua, mutta olin sen jo sopivasti unohtanut. Mikä estäisi esim. suomalaista autolehdistöä TM:ää, Tuulilasia testaamaan tätä asiaa nykyaikaisilla talvirenkailla. Nastojen määrä kun on tuosta n. 8 vuoden takaisesta testistä monella valmistajalla mitei tuplaantunut. Uutena nämä saadaan näyttämään ylivoimaisen hyviltä jäällä, mutta mikä olisikaan tilanne 10 000 km jälkeen?

[-karppa-]

Tämä kommenttisi tuohon Pihistelijän kirjoitukseen ei ollut yllättävä, mutta se hyvin alleviivaa sinun asenteellisuuttasi tähän kysymykseen. Kun et enää mitään muuta vasta-argumenttia keksinyt, niin menit sitten heittämään epäsuoran valheen (epäsuoran vain kommenttisi muotoilussa, lainauksen perusteella suoran). Kirjoituksessa, johon lainauksellasi viittasit, ei missään kohdassa kumottu (tai edes yritetty kumota) mitattuja faktoja. Niissä rengastesteissä kun ei anneta kitkoille tasoitusta matalamman ajonopeuden muodossa, minkä taas jokainen kitkakuski voi tieliikenteessä tehdä jos katsoo tarpeelliseksi.

Kerrotko lisää asenteellisuudestani. Ajan myös kitkarenkailla eikä ollut mun juttu, kun tuli kunnon talvi ja vaihdoin nastat alle.

Kitkarenkailla ajavat eivät vaarantane liikennettä nastakuskeihin verrattuna yhtään enempää. Tämä vaarantaminen tapahtuu tasantarkkaan ratin ja selkänojan välissä olevassa päässä, kun menetetään terve harkintakyky eikä haluta toimia kelin edellyttämissä rajoissa. Suomessa ei ole aina kesä, ei edes talvella....

Väärin ja tuo on ihan tutkittu!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nastat-vastaan-kitkat-vtt-tutki-onnettomuusriskin/2cxXZaU6

"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.

VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat.

Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos olisi käytetty nastoja."

[sambolo]

Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..

[Jultsu]

Kyllä tuossa on mainittuna "ei-nastalliset talvirenkaat." Mutta kuinka paljon kauniimmat nuo tilastot olisivatkaan jos suurin osa noista onnettomuuteen joutuneista kitkakuskeista olisikin ajanut kovemmilla, paremmin kulutusta kestävillä ja turvallisemmilla KE-kitkoilla? Epäilen että onnettomuuksien taustalta löytyy aika monta tapausta joissa nuo kitkakumit ovat pyörineet auton alla kesät talvet..

[SNG]

Ottiko tutkimus kantaa, minkäkuntoiset renkaat kolariautoissa oli ollut? Varsin oleellinen tieto!

Samoin kesäaikaan talvirenkaiden käyttö (nypityt nastat tai skandikitkat) aiheuttavat AIVAN TAATUSTI onnettomuuksia samoin kuin huonokuntoiset kesärenkaat.

[Iero]

Minun puolestani testit voitaisiin tehdä vaikka kuun tai Marsin pinnalla, olosuhteet olisi silloinkin kaikille samanlaiset. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun tietyt ihmiset vetävät suoran yhtäläisyysmerkin testiolosuhteiden ja normaalin ajo-olosuhteeen välille.

Olen samaa mieltä. Varsinkin autolehtien tulokset tahtovat järjestyä sen mukaan, miten mainosrahoja tippuu - se on inhimillistä. Kaikki ajot olen saanut ajettua rengasmerkistä riippumatta.


Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka monta tähteä saisivat parikymmentä vuotta sitten testivoittajiksi selviyteyneet verrattuna tämän hetken voittajiin. Nytkin jotkut miettivät kuumeisesti ottaisiko ”kutosta, seiskaa vai peräti kasit”. On vähän kuin puhelimien kanssa - puheominaisuuksiltaan vissiin ikivanhat Nokian puhelimet ajavat saman asian ehkä paremmin kuin tämän päivän puhelimet. Noita renkaita kun ei oikein voi käyttää mihinkään muuhun kuin normaaliin ajamiseen. Naapurikateuttakaan niillä ei oikein saa aikaan.

[-karppa-]

Olen samaa mieltä. Varsinkin autolehtien tulokset tahtovat järjestyä sen mukaan, miten mainosrahoja tippuu - se on inhimillistä. Kaikki ajot olen saanut ajettua rengasmerkistä riippumatta.

Jännä homma, että Vannetukku yritti tehdä Triangelista yyber talvirengasta onnistumatta siinä. Aika nopeasti oli hatusta tempaistut testit kumottu.

[a4b8]

Eikös nuo lehtien testit kerro lähinnä eri renkaiden sopivuudesta testiautoon, esim Poloon.

[-karppa-]

Eikös nuo lehtien testit kerro lähinnä eri renkaiden sopivuudesta testiautoon, esim Poloon.

Tarkoittaako tämä sitä etteivät voi sopia muihin autoihin?

[a4b8]

Kyllähän ne sopii kunhan valitsee oikean koon Testivoittaja ei välttämättä ole paras vaihtoehto johonkin toiseen autoon, mutta harvapa pystyy kokeilemaan kaikkia merkkejä.
vrt esim melu jne.

[golffisti IV]

Omassa vanhassa Golffissa BFGoodrich g-Force Winter 2 laitoin syksyllä uudet 2017 paistetut, olen ollut tyytyväinen valintaan, vaikka kelit vaihdellut paljonkin täällä lounaisessa suomessa. Ei tule seurattua testejä aktiivisesti, eipä tule testioloissa ajeltuakkaan, noissa on pitoa aivan riittävästi omiin tarpeisiin.

[jt]

Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..

En nyt muista lähdettä, mutta tilastointi taisi mennä juuri noin. Eli renkaat ovat joko nastarenkaat tai sitten ilman nastoja ovat tilastoinnissa - mutta onko kyseessä sitten kesärenkaat, nypityt nastat vanhassa pelto-Toyotassa jne, ei näistä käy ilmi.

Samoin Kauppalehden uutisesta puuttuu lähde/linkki varsinaiseen VTT:n tutkimukseen. Joskus varsinaisen lähteenkin/tutkimuksen lukeminen voi olla valaisevaa.

[mattinen]

Taas puhutaan ei nastallisista renkaista joiksi lasketaan kesärenkaat ja nypityt nastarenkaat myös..

Karpan mainitsema VTT:n tutkimus perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämään aineistoon. Tutkimusaineistoon ei sisälly tapauksia, joissa on (talvella) käytetty kesärenkaita. Mitä tulee nypittyihin nastarenkaisiin, niin ne on tutkimuksessa luettu nastoitettaviin talvirenkaisiin. Lainaus tutkimuksesta:

"Tutkijalautakuntien aineistossa talvirenkaat jaetaan kahteen päätyyppiin, nastoitettaviin ja ei-nastoitettaviin talvirenkaisiin. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro sitä, onko nastoitettavassa talvirenkaassa nastoja." (Alleviivaukset minun).
- - -
Tämän vuoksi jäljessä tarkastellaan nastoitettavia talvirenkaita omana ryhmänään riippumatta siitä, onko niissä tosiasiallisesti ollut nastoja."

Ottiko tutkimus kantaa, minkäkuntoiset renkaat kolariautoissa oli ollut? Varsin oleellinen tieto!

Tutkimuksessa on oma lukunsa renkaiden kunnosta. Siinä todetaan se täälläkin mainittu seikka, eli että renkaan suorituskyky ei riipu vain rengastyypistä, vaan myös renkaan kunnosta. Sen osalta keskeisiksi seikoiksi mainitaan urasyvyys ja rengaspaine. Lainaus tutkimuksesta:

"Henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden urasyvyysvaatimus on 3 mm. Jopa 11 % niistä nastattomia renkaita käyttävistä, kuolemaan johtaneen talvikelionnettomuuden A-osallisten (syyllisten) ajoneuvoista oli sellaisia, joissa huonoimman renkaan urasyvyys oli laiton. Vastaava luku nastoitettavia käyttäneillä aiheuttajilla oli 3 %."

Laittomien renkaiden osuuksien lisäksi tutkimuksessa vertaillaan myös nasta- ja kitkarenkaiden urasyvyyksiä toisiinsa. Lainaus tutkimuksesta:

"Erityisen merkittävää on kuitenkin se, että ei-nastoittavia talvirenkaita käyttävien A-osallisten urasyvyydet vaikuttavat olleen pienempiä kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttävien urasyvyydet. Kaikki erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Tämä saattaa liittyä luvun 3.2 havaintoon, jonka mukaan ei-nastoitettavia talvirenkaita käytetään useammin ympäri vuoden, jolloin renkaanvaihtoon liittyvä rengaskunnon tarkastus jää useammin tekemättä."

Myös rengaspaineiden osalta suhteen nastoitettavat talvirenkaat ovat olleet paremmassa kunnossa. Erot eivät kuitenkaan ole olleet tilastollisesti merkitseviä.

[SNG]

Tutkimuksessa on oma lukunsa renkaiden kunnosta. Siinä todetaan se täälläkin mainittu seikka, eli että renkaan suorituskyky ei riipu vain rengastyypistä, vaan myös renkaan kunnosta. Sen osalta keskeisiksi seikoiksi mainitaan urasyvyys ja rengaspaine. Lainaus tutkimuksesta:

"Henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden urasyvyysvaatimus on 3 mm. Jopa 11 % niistä nastattomia renkaita käyttävistä, kuolemaan johtaneen talvikelionnettomuuden A-osallisten (syyllisten) ajoneuvoista oli sellaisia, joissa huonoimman renkaan urasyvyys oli laiton. Vastaava luku nastoitettavia käyttäneillä aiheuttajilla oli 3 %."

Laittomien renkaiden osuuksien lisäksi tutkimuksessa vertaillaan myös nasta- ja kitkarenkaiden urasyvyyksiä toisiinsa. Lainaus tutkimuksesta:

"Erityisen merkittävää on kuitenkin se, että ei-nastoittavia talvirenkaita käyttävien A-osallisten urasyvyydet vaikuttavat olleen pienempiä kuin nastoitettavia talvirenkaita käyttävien urasyvyydet. Kaikki erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Tämä saattaa liittyä luvun 3.2 havaintoon, jonka mukaan ei-nastoitettavia talvirenkaita käytetään useammin ympäri vuoden, jolloin renkaanvaihtoon liittyvä rengaskunnon tarkastus jää useammin tekemättä."

Myös rengaspaineiden osalta suhteen nastoitettavat talvirenkaat ovat olleet paremmassa kunnossa. Erot eivät kuitenkaan ole olleet tilastollisesti merkitseviä.

Kiitos mattinen, kun ehdit pureutua tutkimusraporttiin!

Tuossahan se sanotaan. Merkittävä osa onnettumuuden aiheuttaneiden autojen renkaista jopa laittomia. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka suuressa osuudessa urasyvyys oli esim yli 5mm. Omasta mielestäni talvirengas on vaihtokunnossa tuossa 4-5mm paikkeilla.

Ihan alkutalvesta ja keväällä voi ehkä ajaa pienemmänkin urasyvyyden renkailla, mutta sydäntalvella ei.

[Jultsu]

Ihan alkutalvesta ja keväällä voi ehkä ajaa pienemmänkin urasyvyyden renkailla, mutta sydäntalvella ei.

Väärin, väärin ja väärin. Sydäntalven ulkopuolella on paljon suurempi mahdollisuus ajaa märällä tienpinnalla (joko vettä tai loskaa) jolloin sitä urasyvyyttä tarvitaan vesiliirron ehkäisemiseen. Kun tienpinta on pakkasen puolella ja sileänä jäästä/lumesta tai vaan paljaalla asfaltilla, ei urasyvyydellä tee yhtään mitään, se on lähinnä vaan haitaksi.

[SNG]

Väärin, väärin ja väärin. Sydäntalven ulkopuolella on paljon suurempi mahdollisuus ajaa märällä tienpinnalla (joko vettä tai loskaa) jolloin sitä urasyvyyttä tarvitaan vesiliirron ehkäisemiseen. Kun tienpinta on pakkasen puolella ja sileänä jäästä/lumesta tai vaan paljaalla asfaltilla, ei urasyvyydellä tee yhtään mitään, se on lähinnä vaan haitaksi.

Olet oikeassa. En jaksanut kiireessä kirjoittaa, mutta lähinnä tarkoitin sellaisia kelejä kun on korkeintaan mustaa jäätä. Juuri ne kelit kun miettii että pärjääköhän kesärenkailla vielä/jo.

Vesiliirto on nordic-talvirenkaiden heikko kohta. Se on selvä.

[mattinen]

Tutkimus, johon Karppa täällä viittasi, on Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. VTT TECHNOLOGY 204. (2014). Siihen on viitattu täällä aikaisemminkin, mutta meikämannerheimilta on jäänyt siihen tutustumatta. Nyt kuitenkin luin sen läpi. Käsittelen sitä seuraavassa ns. kolmen pointin menetelmällä  . Varoitan samalla niitä, joiden pää kipeytyy kahden A4-sivun mittaisen tekstin lukemisesta. Hypätkää suosiolla tämän postauksen yli. Kiinnitin tutkimuksessa huomiota mm. seuraaviin kolmeen seikkaan.

1) Tutkimuksen pitkästä tarkasteluajanjaksosta seuraa ongelmia

Nasta vs. kitka -keskustelua käydään tässä hetkessä. Kyse on siitä, kuinka turvallisia tai turvattomia eri rengastyypit ovat tällä hetkellä. Asiaa arvioidaan nykyhetken muuttujien perusteella. Millaisia ovat tämän päivän tiet, nopeusrajoitukset, autot, renkaat jne. Tässä suhteessa on ongelmallista, että tutkimus perustuu aineistoon, joka on kerätty vuosilta 1997�"2012. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osin seikkoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät enää tänä päivänä välttämättä ole samoja kuin tutkimuksen tarkasteluajanjaksona. Tämä seikka todetaan myös tutkimuksessa:

"Yhteensä 16 vuoden tutkimusajanjaksosta seuraa omat haasteensa, koska sinä aikana on voinut tapahtua huomattaviakin muutoksia, jotka vaikuttavat tuloksiin."

Tutkimuksessa mainitaan mm. seuraavat seikat, joiden osalta muutoksia on tapahtunut.

a) Talvinopeusrajoitukset. Moottoriteillä on otettu käyttöön talvikauden 100 km/h nopeusrajoitus. Maanteillä puolestaan merkittävä osa 100 km/h nopeusrajoituksista on talvikaudeksi muutettu 80 km/h nopeusrajoituksiksi.

b) Lukkiutumattomat jarrut ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen

c) Ajonvakauden hallintajärjestelmät (ESC, ESP yms.) yleistyivät eurooppalaisissa ylemmän keskiluokan ja sitä kalliimmissa autoissa vuoteen 2005 mennessä, ja vuosikymmenen loppupuolella niitä oli vakiovarusteena lähes kaikissa eurooppalaisissa alemman keskiluokankin autoissa.

Mikä vaikutus edellä sanotulla sitten on tutkimustulosten arviointiin? Tarkastellaan asiaa erään tutkimuksessa esitetyn johtopäätöksen osalta. Tutkimuksessa todetaan seuraavasti:

"Taulukon 13 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu, kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta olisi vältetty ko. ajanjaksona, jos kaikki ei-nastoitettavat renkaat olisi korvattu nastoitettavilla renkailla. - - -  Tulosten mukaan 16 vuoden kuluessa nastoitettavilla talvirenkailla olisi vältetty yhteensä 19 kuolonkolaria eli keskimäärin noin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuodessa."

Tästä saatetaan vetää se johtopäätös, että kitkarenkaiden käytön yleistymisestä seuraisi kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisääntyminen. Mutta. Lainatussa kohdassa on kyse siitä, mitä olisi voinut tapahtua ajanjaksolla 1997�"2012, jos kaikki kitkarenkaat olisi korvattu nastarenkailla. Edellä selostetuista syistä tämä antaa varsin heikon pohjan vastata kysymykseen siitä, mitä tapahtuisi nyt, jos osa nastarenkaiden käyttäjistä siirtyisi ajamaan kitkoilla.


2) Nastarenkaiden mahdollinen turvallisuusetu koskee vain paljaan jään keliä

Lainaus tutkimuksesta:

"Kaikki talvikausien kelit yhteen laskettuna nastoitettavat renkaat olisivat ei-nastoitettaviin renkaisiin verrattuna vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 14�"15 %, mutta turvallisuusvaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä (luottamusväli kattaa nollan). Ainoastaan paljaalla jäällä rengastyyppien vaikutukset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi kautena 2015�"2012, ja nastoitettavien renkaiden onnettomuuksia vähentävä vaikutus olisi uskottavimmin ollut jopa 83 %. Muilla keleillä/ajanjaksoina erot olivat selvästi pienempiä ja vaikutukset osittain päinvastaisia. (Alleviivaukset ja lihavoinnit minun).

Näin ollaan päästy takaisin siihen samaan kysymykseen, jota täällä on jo käsitelty. Eli kukaan ei todennäköisesti ole pyrkinyt väittämään, etteivätkö nastarenkaat voisi lisätä ajoturvallisuutta jäisellä kelillä. Kuinka suuri mahdollinen turvallisuuden lisäys olisi, jäisi riippumaan ensinnäkin siitä, kuinka usein autoilija X ajaa paljaalla jäällä. Mutta tämä ei ole ainut asiaan vaikuttava seikka.


3) Tutkimus ei ota huomioon kaikkia rengastuksen ulkopuolisia tekijöitä

Edellä on jo mainittu renkaiden kunto yhtenä seikkana, jonka merkitystä ei ole tutkimuksessa eliminoitu. Vielä tätä merkittävämpi tekijä on ajoneuvon kunto, tai ehkä pikemminkin sen ominaisuudet.

Jotta voisimme luotettavasti vertailla nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta, pitäisi ajoneuvojen eroista johtuvat tekijät puhdistaa pois tutkimuksesta. Vertailuryhmien pitäisi siis muodostua autoista, joiden ainoa erottava tekijä on rengastus. Nastarenkailla varustettuja autoja, joissa on esimerkiksi ajonvakauden hallintajärjestelmä, tulisi verrata vain sellaisiin kitkarenkailla varustettuihin autoihin, joissa myös on ko. järjestelmä. Tätä seikkaa ei tutkimuksessa ole huomioitu. Eikä siihen oikein olisi ollut mahdollisuuttakaan, koska "tutkijalautakunta-aineistoon tieto ajovakauden hallintajärjestelmästä on kirjattu vasta vuodesta 2009 lähtien". Ajonvakauden hallintajärjestelmä ei myöskään ole ainut ajoneuvoja erottava tekijä, joka tutkimuksen luotettavuuden nimissä olisi pitänyt sulkea pois.

Sanoisin, että VTT:n tutkimuksen suurin ongelma on juuri siinä, ettei sen perusteella voi juurikaan vetää johtopäätöksiä tulevaisuuden suhteen. Se ei anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos kitkarenkaiden osuus Suomessa nyt lähtisi kasvuun. Asiasta pitäisikin jossain vaiheessa tehdä uusi tutkimus, uudemmalla aineistolla. Tiedä sitten, onko esimerkiksi Ruotsissa tällaisia tutkimuksia tehty. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Ruotsin Trafikverket suosittelee kitkarenkaiden käyttöä ajoneuvoissa, joissa on ajovakauden hallintajärjestelmä. Tämä viittaa mielestäni aika vahvasti siihen, että ainakaan mitään katastrofaalisen suurta hengenmenon vaaraa ei Suomessakaan koituisi sen paremmin lapsille kuin vanhuksille, eikä äideille tai morsiamille, vaikka "kitkailu" hieman yleistyisi.

Ja lopuksi. Täysin riippumatta siitä, millaisiin henkilövahinkoennusteisiin missäkin tutkimuksessa kulloinkin päädytään, täytyy niitä luonnollisesti verrata nastarenkaiden käytöstä aiheutuviin terveyshaittoihin ja muihin kustannuksiin. Kysymys on etu-haitta -arviosta. Jos nastarenkaat parantavat liikenneturvallisuutta, niin onko tämä hyöty tänä päivänä niin suuri, että se ylittää nastarenkaiden käytöstä aiheutuvat haitat?

PS. Fiksu ihminen ei tietenkään luota siihen, mitä joku pösilö netissä kirjoittelee. Kriittinen automies tekee itse omat johtopäätöksensä. Parhaiten tämä onnistuu tutkimukseen tutustumalla.